Tampere-Pori/Rauma -radan liikenteen kehittämissuunnitelma on valmistunut

Tampere-Pori/Rauma -radan kehittämissuunnitelma on valmistunut laajan alueellisen yhteistyön pohjalta. Työssä on muodostettu yhteinen näkemys ja kehityspolku Tampere−Kokemäki−Pori/Rauma -rataosuuksien junaliikenteen kehittämiseksi sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Työssä on arvioitu operoinnin näkökulmasta mahdollisuuksia lisätä junaliikenteen tarjontaa huomioiden infran asettamat rajoitteet.

Selvitysten kohteena on tärkeä kahteen satamaan johtava tavaraliikenteen rata, joka palvelee myös kahden maakunnan henkilöliikenteen tarpeita. Väyläviraston tuoreet tilastot osoittavat, että sekä tavara- että henkilöliikenne radalla kasvaa voimakkaasti. Pori-Tre henkilöliikenteen kasvu vuosien 2017-2018 aikana oli 275.000=>320.000. Viime vuonna pelkästään Lielahti-Kokemäki -rataosalla kuljetettiin yli miljoona nettotonnia enemmän tavaraa kuin vuonna 2017.

Samanaikaisesti Pirkanmaalla on käynnistynyt lähiliikenteen pilotointi ja Rauma on ollut kiinnostunut avaamaan Rauman suunnan henkilöliikenteen. Myös henkilöliikenteen nopeuttamiselle on tarvetta.

Työssä on laadittu neljä erilaista liikennöintimallia (VE0 eli nykytilanne, VE1, VE2 ja VE3). VE1 parantaa Tampere-Pori -yhteysvälin liikennettä molempiin suuntiin ruuhka-aikoina ja sisältää Rauma-Kokemäki -väliä kulkevan junayhteyden. Myös Nokialle ulottuva Pirkanmaan lähijunaliikenne sisältyy vaihtoehtoon. VE2 pohjautuu Tampereelta Raumalle ja Poriin “vuorovedoin” kulkeviin juniin. Mallin edellytyksenä on kaksoisraide suurelle osalle Tampere-Kokemäki-väliä. VE3 on hyvin pitkän aikavälin visio sisältäen nopean junan Tampere-Pori ja lähijunaheilurin Rauma-Pori. Malliin sisältyy myös Vammalaan asti ulottuva Pirkanmaan lähijunaliikenne. Infravaatimuksena on VE2:n tapaan lisäraide suurelle osaa Tampere-Kokemäki -rataosuutta ja lisäksi Kokemäki-Pori -rataosalle kaksoisraideosuus.

Kehittämispoluksi esitetään pitkällä tähtäimellä VE2:ssa esitettyä mallia täydennettynä VE3:n Tampereen pään lähiliikenteellä. VE1 nähdään lyhyen tähtäimen tavoitteeksi ja kehittämispolun ensimmäiseksi vaiheeksi.

Raportista löytyy kattava analyysi henkilö- ja tavaraliikenteen nykytilasta ja kehityspotentiaalista (ml. transitoliikenne) sekä ohjelmointi liikennöinnin vaiheittaiseen kehittämiseen.

Selvityksen ohjaukseen ja kustannuksiin osallistuvat Pirkanmaan liitto (pj.), Satakuntaliitto, radan varren asemakaupungit Tampere, Nokia, Sastamala, Kokemäki, Harjavalta, Pori ja Rauma sekä Tampereen, Satakunnan ja Rauman kauppakamarit. Konsulttina työssä on toiminut WSP Finland Oy. Selvityksen rinnalla Väylävirasto on laatinut erillistä radan infrastruktuuria tarkastelevaa tarveselvitystä, jossa hyödynnetään kehittämissuunnitelman tuloksia. Tämä selvitys valmistuu helmikuussa 2020.

Bookmark the permalink.