Palta: VR:n lähiliikenteen kuljettajien lakko laiton

Paltan neuvottelujohtaja Janne Laitinen 

Rautatiealan Unioni RAU ry on ilmoittanut aloittavansa 7.10. VR:n lähiliikenteen kuljettajia koskevan työnseisauksen. Lähiliikenteen kuljettajat eivät saavu maanantaina klo 03.00 – 09.00 alkaviin työvuoroihin. Palvelualojen työnantajat Palta toteaa lakon laittomaksi. Työnseisaus vaikuttaa merkittävästi pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen ja hankaloittaa matkustajien arkea.

– VR:ssä on osana järjestelmäuudistusta luotu uusi toimintamalli lähiliikenteen ns. heittomiehille ilmoitettavien työvuorojen välineestä. Aiemmin työvuorot on ilmoitettu tekstiviestillä tai soittamalla puhelimitse, ja yhtiössä on nyt päätetty siirtyä käyttämään vuoroista ilmoittamiseen erillistä sovellusta tekstiviestin sijaan. Ilmoitus tulee kuitenkin myös jatkossa veturinkuljettajien puhelimeen,  Paltan neuvottelujohtaja Janne Laitinen sanoo.

– Alalla on tällä hetkellä voimassa Paltan ja RAU:n välinen työehtosopimus. Työehtosopimuksiin liittyvät erimielisyydet pitäisi käsitellä sitä varten sovituissa menettelyissä ja asiaan liittyvä menettely on tällä hetkellä kesken. Työtaisteluiden aloittaminen kesken neuvotteluprosessin rikkoo vakavasti vallitsevaa tapaa ja on erityisen moitittavaa. Pahoittelemme matkustajaliikenteelle aiheutuvaa haittaa ja teemme Paltassa kaikkemme, jotta tilanne saadaan ratkaistua mahdollisimman pian.

Tarkempia tietoja lakon aiheuttamista häiriöistä kerrotaan VR:n sivuilla.

RAU:N HELSINGIN VETURINKULJETTAJIEN OSASTO: VETURINKULJETTAJIEN TYÖTAISTELU PYSÄYTTÄÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNALIIKENTEEN MAANANTAINA

Kuvaaja Soile Laaksonen

Helsingin VR lähiliikennyksikön veturinkuljettajat järjestävät työnseisauksen vastalauseena työnantajan tulkinnalle ja toiminnalle, jossa se ulottaa työnantajan direktio-oikeuden työntekijän vapaa-ajalle.

Lähiliikenteen veturinkuljettajat eivät saavu maanantaina 7.10.2019 klo 3:00-9:00 alkaviin työvuoroihin. Työnseisaus aiheuttaa liikennehaittaa lähiliikenteessä pitkälle maanantai iltaan asti. Veturinkuljettajat pahoittelevat matkustajille aiheutuvaa haittaa. Työnantaja on päättänyt tulkintaetuoikeuteen vedoten ottaa käyttöön toimintamallin, jossa ns. heittovuoron työntekijä on velvoitettu vapaapäivänään, vuosiloman tai sairausloman aikana, ilman korvausta tai muuta vastiketta, käyttämään työvälineitä sekä työnantajan tietojärjestelmiä tulevan työvuoron ajankohdan selvittämiseksi.

Kuljettajat katsovat työnantajan tietojärjestelmien ja työvälineiden käytön työksi, josta on saatava työaika tai työnantajan on ilmoitettava työt kuten asia on työehtosopimukseen kirjattu ja sovittu tähän asti. Veturinkuljettajat katsovat, että työnantajan tulkinta antaa työnantajalle oikeuden siirtää monia muitakin, tietojärjestelmiin liittyviä tehtäviä vapaa-ajalla suoritettavaksi.

Veturinkuljettajan työ on turvallisuuskriittistä raskasta kolmivuorotyötä, jota tehdään kaikkina vuorokauden aikoina. Vapaa-aika on kuljettajalle elpymistä, jolloin on ensiarvoisen tärkeää, että heittovuorossa olevat, jotka jo muutenkin uhraavat vapaa-aikaansa siihen, että ovat valmiita lähtemään työvuoroon minimissään 7h varoajalla, eivät joudu tekemään ylimääräisiä työtehtäviä vastikkeetta.

Asiasta on yritetty neuvotella viimeiseen asti, mutta työnantaja ei ole asiasta halunnut neuvotella.

Suomen haettava rahaa ratahankkeille EU-budjettikauden viimeisestä jaosta

Lokakuun aikana avautuu tämän EU-budjettikauden viimeinen rahoitushaku liikenteelle. Jaossa on 750 miljoonaa euroa, josta isoin osa 500 miljoonaa euroa on osoitettu ratahankkeille. Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood muistuttaa, että Suomen ei kannata jättää käyttämättä tätä mahdollisuutta.

Budjettikausi 2014-2020 kulkee kohti loppuaan. Wood muistuttaa, että EU-rahoitusta saaneita hankkeita jäi toteutumatta ja nyt rahoitusta kohdennetaan uudelleen. Viime viikolla EU-jäsenmaat ja komissio pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, miten ensimmäinen 117 miljoonan euron ylijäämä jaetaan. Samalla päätettiin siitä, mihin kokonaisuuksiin viimeinen ylijäämäerä kohdennetaan.

“Suomalaisista hakemuksista menestyivät Oulun, Kokkolan ja Rauman satamat kuuden miljoonan potillaan. Lisää rahoitusta olisi kuitenkin tarjolla”, Wood sanoo.

Viimeinen erä on 750 miljoonaa euroa, josta 500 miljoonaa euroa tullaan osoittamaan raidehankkeisiin eri puolille Eurooppaa.

“Lokakuussa avautuva rahoitushaku, Suomen raiteiden korjausvelka sekä suuret ratahankkeet on yhtälö, jonka lopputuloksena ei voi olla nolla euroa Suomelle EU-budjetista”, Wood sanoo.

Lähes valmiita hankesuunnitelmia tai osia niistä liittyen isoihin ratahankkeisiin voitaisiin tukea helmikuun lopussa päättyvällä rahoitushaulla. Suunnitteluun on mahdollista saada 50 prosentin tuki EU:lta.

“Nyt tarvitaan toimia sille, että kansallinen rahoitus saadaan järjestymään ja jo edistyneiden suunnitelmien rukkaaminen siihen kuntoon, että ne hyväksytään myös Brysselissä. Aikaa tälle on helmikuuhun 2020 asti”, muistuttaa Wood.

Suurten raidehankkeiden edistämistä koskevat neuvottelut aloitettaneen kotimaassa lokakuussa. Näiden neuvottelujen rinnalla valmistelua voitaneen tehdä myös nykyisellä mallilla.

Helmikuun jälkeen komissio tekee omat kiemuransa hankkeiden arvioimiseksi.  Ehdotukset hyväksytään vastaavassa menettelyssä kuin viime viikon perjantaina jaettu 117 miljoonaa euroa. Vasta tämän jälkeen allekirjoitetaan sopimukset tarkkoine lukuineen jäsenmaiden kanssa.

“Aikaa toteutukselle on vuoden 2023 loppuun saakka. Isoissa ratahankkeissa on varmasti sellaisia osioita, jotka voitaisiin saada maaliin annetussa ajassa ja samalla hyötyä rahoituksesta”, Wood sanoo.

Tällä rahoituskaudella saadusta rahoituksesta Suomessa on käytetty 90 prosenttia.

“Hienoja onnistumisia verrattuna koko Euroopan 61 prosentin toteutumiskeskiarvoon nähden. Suomessa osataan, jos vain halutaan”, Wood sanoo.

Juna on paras vaihtoehto porvoolaisille pendelöijille

Nopea Itärata parantaisi porvoolaisten joukkoliikenneyhteyksiä merkittävästi, selviää Strafica Oy:n tekemästä Porvoon ja Helsingin seudun liikenneselvityksestä. Selvityksessä on vertailtu erilaisten linja-autoon, metroon ja junaan perustuvien joukkoliikenneratkaisujen vaikutuksia mm. porvoolaisten matka-aikoihin ja matkustustapoihin vuoteen 2050 mennessä.

– Kaikki junavaihtoehdot ovat huomattavasti metro- ja linja-autovaihtoehtoja parempia porvoolaisten kannalta. Ne lisäävät joukkoliikenteen käyttöä ja vähentävät henkilöautoliikennettä, ja tämän vuoksi niiden voi arvioida vähentävän myös liikenteen päästöjä, toteaa apulaiskapunginjohtaja Fredrick von Schoultz Porvoon kaupungilta.

Itärata veisi porvoolaiset 32 minuutissa pääkaupunkiseudulle

Nopeaa Itärataa pitkin pääsisi Porvoon Kuninkaanportista Helsingin päärautatieasemalle 32 minuutissa, kun linja-automatka vie nykyisin hieman yli tunnin aamuruuhkassa. Juna olisi myös henkilöautoa nopeampi vaihtoehto.

Vaikutukset olisivat erityisen myönteiset, jos Itäradan lisäksi saataisiin myös lähijunaliikennettä Porvooseen asti. Yhteyksien säilyminen esimerkiksi Viikkiin ja Malmiin edellyttäisi kuitenkin joidenkin linja-autolinjojen säilyttämistä Helsingin esikaupunkivyöhykkeille.

– Junavaihtoehdon haasteena ovat tietysti suuret ratainvestoinnit sekä lähijunien liikennöintikustannukset suhteessa nykyisenkaltaiseen linja-autojärjestelmään.

Itämetro ei vähennä juurikaan linja-autovuorojen tarvetta

Metron jatkaminen idän suuntaan täydentäisi linja-autoliikennettä esimerkiksi tulevan Sakarinmäen aseman liityntäyhteyksien kautta. Itämetron lisäksi tarvittaisiin kuitenkin edelleen lähes nykyisenkaltaiset suorat linja-autovuorot Helsingin kantakaupunkiin.

– Porvoolaisten yhteydet heikkenevät, jos linja-autolla ei pääse suoraan kantakaupunkiin, vaan Porvoosta pääsee Helsingin keskustaan vain metroon tai lähijuniin liittymällä. Tämä kasvattaisi puolestaan henkilöauton käyttöä.

Linja-autojen reittejä ja vuoroja pitää kehittää

Linja-autoihin perustuva joukkoliikennejärjestelmä palvelee Porvoon suuntaa melko hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Tämä antaa pelivaraa pidemmän aikavälin ratahankkeiden toteuttamiselle. Linja-autoliikenteen ennustetaan kuitenkin hidastuvan jonkin verran ruuhkien lisääntymisen vuoksi.

– Linja-autovuorojen määrää ja reittejä pitää kehittää niin, että ne palvelevat paremmin esimerkiksi Pasilan aluetta, kun työssäkäynnin painopiste siirtyy keskustasta pohjoiseen. Yhteyksiä voidaan monipuolistaa myös päättämällä osa vuoroista Kampin sijasta esimerkiksi Hakaniemeen, von Schoultz painottaa.

– Erityisen tärkeää on varmistaa sujuvat vaihtoyhteydet Porvoon suunnan linja-autojen ja Helsingin seudun uudistuvien poikittaisten yhteyksien välillä. Joukkoliikenteen kilpailukykyä voidaan tukea myös yhdistämällä lippujärjestelmiä.

Noin neljännes Porvoossa asuvista työssäkäyvistä käy töissä pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2015 näiden pendelöijien lukumäärämäärä oli noin 5 500. Porvoon seudulta pääkaupunkiseudulle pendelöi noin 8000 henkilöä.

Selvitys: https://www.porvoo.fi/juna-on-paras-vaihtoehto-porvoolaisille-pendeloijille

Luumäki-Imatra-ratahankkeessa rakennettavan kaksoisraiteen ensimmäinen urakka aiheuttaa liikennejärjestelyitä valtatie 6:lla Lappeenrannassa

Kartta liikennejärjestelyiden vaikutusalueesta valtatie 6:lla

Luumäki-Imatra-ratahankkeen (LUIMA) tulevan kaksoisradan ensimmäisen osuuden, Joutseno-Rauha-välin, rakentaminen käynnistyy tällä viikolla Joutsenossa Kesolan alueella. Alkavat työt vaikuttavat valtatie 6 liikenteeseen.

Liikennejärjestelyt sulkevat toisen Lappeenrannan suuntaan menevistä kaistoista Joutsenon tv-maston ja Kesolan rampin välillä. Samalla liikennenopeus lasketaan 50 kilometriin tunnissa. Liikennejärjestelyt tulevat käyttöön keskiviikosta 2.10. lähtien. Järjestelyillä ei ole vaikutusta Imatran suuntaan ajettaessa.

– Liikennejärjestelyt ovat voimassa alustavan arvion mukaan kaksi kuukautta. Haluamme, että sekä liikenne kohteen ohi, että työt alueella saadaan toteutettua mahdollisimman turvallisesti, sanoo LUIMA-ratahankkeen projektipäällikkö Joonas Hämäläinen. Urakan alkuvaiheessa radan ja valtatien välistä poistetaan puustoa, tien kaiteisiin tehdään muutoksia ja massoja siirretään. Uusi ratapenger tulee aikanaan sijaitsemaan lähempänä tietä, Hämäläinen jatkaa.

Välille Joutseno-Imatra rakennettava uusi, vajaa 20 kilometriä pitkä kaksoisraide rakennetaan nykyisen yksiraiteisen osuuden rinnalle.

Viikonlopun pitkissä junaliikennekatkoissa edistetään alikulkusiltojen urakkaa

Tulevaan kaksoisraideosuuteen liittyvä viiden uuden alikulkusillan urakka vaikuttaa lähiaikoina junaliikenteeseen. Tulevana viikonloppuna 5.-6.10. junaliikenne katkaistaan. Katkossa siirretään uusi silta paikoilleen Karjasillalla, ja Kesolan alikulkusillalla tehdään porapaalutuksia. Lokakuun lopun pitkässä liikennekatkossa 26.-27.10. siirretään puolestaan Kesolan alikulkusilta paikoilleen.

Liikennekatkojen aikana matkustajajunat korvataan bussikuljetuksilla. Kuljetuksista löytyy lisätietoja VR:n sivuilta vr.fi.

Hankkeen nettisivut: https://www.vayla.fi/luumaki-imatra-ratahanke

Hanke Facebookissa: https://facebook.com/luumakiimatra

Suurten raidehankkeiden edistämistä koskevat neuvottelut alkuun lokakuussa

Liikenne- ja viestintäministeriö on 27.9.2019 lähettänyt nimeämispyynnön osallistumisesta suurten raidehankkeiden edistämistä koskeviin neuvotteluihin.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan 10.9.2019 tehdyn päätöksen mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi.

Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä olisi hankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.

Yhtiöiden perustaminen edellyttää, että niihin tulisi omistajiksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä. Hankeyhtiöissä voisi olla myös muita osakkaita edellyttäen, että yhtiössä säilyisi julkisomisteinen määräenemmistö.

Liikenne- ja viestintäministeriö toivoo saavansa tietää, jos myös muut kuin nimeämispyynnön jakelussa mainitut tahot ovat halukkaita osallistumaan hankeyhtiöiden perustamisneuvotteluihin.

Neuvotteluryhmien työ käynnistyy mahdollisimman pian neuvotteluihin osallistuvien tahojen kartoituksen jälkeen.

Asian luonteesta johtuen neuvotteluryhmien työlle ei voida asettaa tarkkaa määräaikaa. Tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen vuoden 2019 aikana.

:HELSINKI: Kaupunginhallitus esittää viiden uuden metrojunan hankintaa

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 23.9.2019 uusien M300-metrojunien hankesuunnitelman. Hankkeen kokonaishinta on yhteensä 40,7 miljoonaa euroa. Lopullisen päätöksen hankesuunnitelman hyväksymisestä tekee kaupunginvaltuusto.

Hankesuunnitelma koskee viittä nelivaunuista M300-sarjan metrojunaa. Vaunumäärän lisäämisellä mahdollistetaan metroliikenteen vuoromäärän nostaminen ja varmistetaan metrojärjestelmän kapasiteetin riittävyys liikennöinnin laajetessa länsimetron laajentumisen myötä.

Tällä hetkellä metroliikenteen suurin vuoromäärä on 36 vuoroa, mikä tarkoittaa käyttöasteena 80 %:n käyttöastetta. M300-metrojunien optiohankinnan toteuttaminen ja kaluston käyttöasteen nosto mahdollistavat 43 vuoron liikenteen suorittamisen vuodesta 2023 eteenpäin.

HKL ei voi toteuttaa laajenevaa liikennettä nykykaluston käyttöasteen nostamisella, minkä vuoksi lisäjunien hankinta on välttämätöntä.

Pori–Mäntyluoto–Tahkoluoto -rataosuuden peruskorjaukseen 20 miljoonaa euroa – merkittävä tulevaisuusinvestointi alueen teollisuudelle ja Porin satamalle

Porin satamien ja Harjavallan välisellä teollisuuskäytävällä toimivat yritykset ovat viime vuosina toteuttaneet useiden satojen miljoonien eurojen investointeja. Panostukset ovat luoneet teollisuudelle kasvunäkymän pitkälle tulevaisuuteen ja mahdollistavat investoinnit erityisesti metallituotteiden jatkojalostukseen. Teollisuuden kasvaneet tuotantovolyymit sekä Porin Sataman kasvanut irtotavaraliikenne on lisännyt kuljetuksia Porin Satamaan johtavalla radalla. Teollisuuden kasvustrategioiden toteuttaminen ja suunnitellut työpaikkoja lisäävät investoinnit saavat nyt toimivan ratayhteyden Porin satamaan.

– Porin satamalle radan peruskorjaus on elinehto. Yli puolet sataman kuljetusvolyymeista kuljetetaan raiteilla. Satama on jo tehnyt merkittäviä investointeja yksityiseen rataverkkoonsa ja investoinnit jatkuvat edelleen. Pori–Mäntyluoto -radan sähköistys on vastikään valmistunut, joten Pori–Mäntyluoto–Tahkoluoto -rataosuuden peruskorjaus tulee olemaan luonnollinen jatke kehitykselle, toteaa Porin Satama Oy:n toimitusjohtaja Sari De Meulder.

– Maan hallituksen Tampere–Pori ja Pori–Mäntyluoto–Tahkoluoto -rataosuuksille esittämät, yhteensä 60 miljoonan investointimäärärahat osoittavat, että Satakunnan arvo maan johtavana vientimaakuntana tunnustetaan, hehkuttaa maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä.

Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen pitää myönteisenä sitä, että maan hallitus linjauksillaan ja toimenpiteillään pitää yllä tulevaisuudenuskoa ja kannustaa yrityksiä investoimaan osoittamalla, että yksityisten investointien tueksi myös valtio on valmis luomaan edellytykset toimivalle liikenneinfralle.

– Porin kaupunki on vahvasti sitoutunut sataman ja sen lähialueiden kehittämiseen toimien aktiivisesti myös uuden yritystoiminnan sijoittumiseksi alueelle, hän toteaa.

Kotimaan junamatkustus kasvoi jälleen +10 % – pohjoisen yöjunasesonki käynnistyy kampanjahintaan

© VR Group

Elokuussa junamatkailun suosio pysyi vahvassa kasvussa. Kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin 1,2 miljoonaa matkaa, +10 % viime vuotta enemmän. Vuoden alusta kotimaan kaukoliikenteen junamatkustus on kasvanut yhteensä 8 % viime vuoteen verrattuna. Jo pitkään jatkuneen kasvun taustalla on junamatkustuksen aiempaa edullisempi hintataso. Syksyn myötä käynnistyy Lapin yöjunasesonki ja oman auton saa pohjoiseen mukaan edulliseen kampanjahintaan.

Elokuussa matkustus kasvoi eniten Helsingin ja Oulun (+20 %), Helsingin ja Turun (+17 %) sekä Helsingin ja Jyväskylän (+16 %) välillä. Matkustuksen kasvu keskittyy edelleen isojen kaupunkien välille. Kärkikolmikon lisäksi matkustus kasvoi reilusti myös Helsingin ja Tampereen (+13 %) sekä Helsingin ja Kuopion välillä (+ 11 %).

Kasvun taustalla on junamatkustuksen edullinen hintataso.

”Matkamäärämme ovat olleet jatkuvassa kasvussa laskettuamme kaikkia  kaukoliikenteen hintoja noin 25 % vuonna 2016. Edullisin tapa matkustaa on Säästölippumme, jolla matka esimerkiksi Helsingistä Tampereelle tai Turkuun on hinnaltaan vain 8,90 euroa. Edullisten hintojen lisäksi junan houkuttelevuutta kasvattavat uudistuneet palvelumme ja lisätty vuorotarjonta, kertoo matkustajaliikennejohtaja Topi Simola.

Yöjunasesonki alkaa – oma auto mukaan

Syksyn myötä Lapin yöjunien sesonki käynnistyy. Yöjunaliput ovat nyt myynnissä pitkälle ensi kevääseen, 29.4.2020 asti. Ruska-ajan lisäksi yöjunilla matkustetaan pohjoiseen runsaasti etenkin jouluna ja vuodenvaihteessa sekä kevään hiihtolomakautena, jonka suosituimmat paikat varataankin nopeasti loppuun.

Nyt myös oman auton saa edullisesti matkaan mukaan. 9.-22.9. välisenä aikana valituille yöjunalähdöille on saatavilla makuu- ja autopaikka edulliseen yhteishintaan, alkaen vain 99 €. Myös oman hytin 1-2 hengelle saa kampanjahintaan, autopaikan kera alkaen vain 148 €.

”Lapissa etäisyydet ovat pidempiä ja moni liikkuu perillä mielellään omalla autolla. Pitkän ajomatkan sijaan kulkuneuvon kuljettaa kätevimmin pohjoiseen junalla, edullisimmillaan nyt alle sadalla eurolla. Matka-ajan voi käyttää rentoutumalla ja herätä virkeänä perillä”, Simola jatkaa.

Helsinki–Turku nopean junayhteyden hankekokonaisuuden YVA allekirjoitettiin

Kuvassa sopimuksen allekirjoittajat vasemmalta oikealle Janica Solehmainen; Ramboll Finland Oy, Veli-Markku Uski; Sitowise Oy, Päivi Nuutinen; Väylä, Heidi Mäenpää; Väylä ja Seppo Veijovuori; Sitowise Oy.

Helsinki–Turku nopeasta junayhteydestä laaditaan hankekokonaisuuden ympäristövaikutusten arviointi eli YVA, joka sisältää rataosuudet Espoo–Salo-oikorata, Salo–Turku-kaksoisraide, Turun henkilöratapiha, Piikkiön oikaisu sekä ”0+” -vaihtoehtona rantarata. Helsinki–Espoo välin rataosan hankekokonaisuuden YVA tuli ajankohtaiseksi, koska EU-direktiivin tulkinnan mukaan hankkeita ei voida pilkkoa osiin.

Hankekokonaisuuden YVA:ssa arvioidaan merkittävimmät vaikutukset YVA-lain mukaisesti. Välillä Helsinki–Espoo rata on jo toteuttamista vaille valmis. Espoo–Salo-oikoradan osalta hankekokonaisuuden YVA perustuu vuonna 2010 tehtyyn Espoo–Salo-oikoradan YVA:n vaikutusarviointien päivittämiseen, maakuntakaavan mukaiseen linjaukseen sekä tekeillä oleviin ja tehtyihin luontoselvityksiin. Välillä Salo–Turku ja Piikkiön oikaisu tehdään uusia luontoselvityksiä ja -arviointeja.

– Helsinki–Turku nopean junayhteyden hankkeeseen haetaan sekä suunnitteluun että rakentamiseen EU-tukea. Tämän takia on erittäin tärkeää, että myös YVA on tehty EU-direktiivin mukaisesti, kertoo Väylän projektipäällikkö Heidi Mäenpää.

Ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan yhteistyönä

Hankekokonaisuuden YVA ja Salo–Turku-kaksoisraiteen sekä Piikkiön oikaisun tekninen suunnittelu tehdään Ramboll Finland Oy:n ja Sitowise Oy:n yhteistyönä. Samat suunnittelijat ovat parhaillaan laatimassa myös Espoo–Salo-oikoradan yleissuunnitelmaa. YVA-yhteysviranomaisena toimii Uudenmaan ELY-keskus, joka tekee yhteistyötä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa.

– Olemme mukana Espoo–Salo-oikoradan yleissuunnitelman laadinnassa ja tehneet myös vuoden 2010 YVA:n, mitkä antavat erinomaisen lähtökohdan tämän työn tekemiselle. Työ on meille suuri huomioiden sen luonteen, laajuuden ja aikataulun. Olemme kuitenkin saaneet koottua parhaan mahdollisen projektiryhmän tämän työn laadukkaaseen läpivientiin, projektipäällikkö Veli-Markku Uski Sitowise Oy:stä kertoo.

– Ratageometrian ohella Salo–Turku välillä suunnitellaan muun muassa tunneleiden, siltojen, geotekniikan sekä teiden ja katujen tekniset ratkaisut. Salon ja Turun välillä suunniteltava kaksoisraide myötäilee Piikkiön oikaisua lukuun ottamatta nykyistä ratakäytävää. Haasteita suunnittelulle tuo se, että luonnonympäristön ja avoimien peltoalueiden ohella rata kulkee useissa kohdin tiiviin asutuksen keskellä, sanoo teknisestä suunnittelusta vastaava Markku Salo Ramboll Finland Oy:stä.

Toteutuessaan nopea Helsingin ja Turun välinen junayhteys toisi lisää sujuvuutta ihmisten liikkumiseen, uusia mahdollisuuksia alueiden kehitykseen ja kasvuun sekä yhdistäisi Suomen rataverkon tiiviimmin osaksi kansainvälisiä liikenneyhteyksiä.

Hanke verkossa:

Helsinki–Turku nopea junayhteys

https://vayla.fi/kaikki-hankkeet/helsinki-turku-nopean-ratayhteyden-jatkosuunnittelu

Espoo–Salo-oikorata

https://vayla.fi/kaikki-hankkeet/espoo-salo-oikorata