Tampereen raitiovaunuille monipuolinen ja nykyaikainen varikko – rakentaminen hyvässä vauhdissa

Havainnekuva:Poyry Finland Oy

Tampereen raitiovaunuvarikon rakentaminen Hervannassa etenee suunnitellusti. Tontille on ensimmäisenä rakennettu sähkönsyöttöasema ja käynnissä on vaunujen säilytyshallin pystytys sekä korjaamohallin elementtiasennukset.  Varikko on suunniteltu raitiotien osien 1 (keskusta–Hervanta–Tays) ja 2 (keskusta–Lentävänniemi) liikenteen vaatimiin tilatarpeisiin, 37–47-metrisille raitiovaunuille.

  • Varikolle rakennetaan kaksi suurempaa rakennusta: säilytyshalli sekä yhdistetty kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennus. Varikon alueelle tulee myös kaikkiaan noin kolme kilometriä sähköistettyä raitiotieraidetta, ratapäällikkö Markus Keisala Tampereen Raitiotie Oy:stä kertoo.

Tontille sijoitetaan kahden suuremman rakennuksen lisäksi myös ratasähkön syöttöasema liikenteen ja kunnossapidon tarpeisiin. Varikkoa rakennetaan Hervantaan Hermiankadun päähän, lähelle Ruskon teollisuusaluetta. Reilun viiden hehtaarin tontti rajautuu pohjoisessa Kauhakorvenkatuun ja lännessä Hervannantiehen.

Ympärivuorokautinen tukikohta ja operointikeskus

Raitiovaunuvarikko on monipuolisten toimintojen ympärivuorokautinen tukikohta. Se on vaunujen säilytys-ja kunnossapitopaikka sekä tulevan henkilöstön tukikohta. Varikolla hoidetaan myös raitioliikenteen valvonta ja kunnossapidon ohjaus.

Varikosta tulee vaunujen ja ratainfran kunnossapitohenkilöstön, Tampereen Raitiotie Oy:n henkilöstön sekä vaunuoperaattorin kuljettajien ja valvomohenkilöstön työpaikka. Eri vuorokauden aikoina varikkoa käyttää yhteensä arviolta sata henkilöä, mutta yhtä aikaa varikolla työskentelee aina muutamia kymmeniä henkilöitä. Varikko toimii ympäri vuorokauden, ja esimerkiksi vaunusiivous hoidetaan öisin kun raitioliikennettä ei ole.

Muunneltavat ja monikäyttöiset tilat

Varikon tilojen suunnittelussa on varauduttu rakennusten ja radan laajennuksiin raitiotiejärjestelmän mahdollisesti kasvaessa tulevaisuudessa.

  • Varikko on modulaarisesti suunniteltu, mikä mahdollistaa tilojen joustavan muuntelun. Arkkitehtuuri tukee toimintoja, varikon rakentamisesta vastaava YIT Rakennuksen projektipäällikkö Harri Järvinen kertoo.

Toimisto-, valvomo- ja sosiaalitilaa rakennetaan noin 950 neliötä.  Pukutiloja tulee lähes sadalle henkilölle ja toimistoon tulee noin 15 työpistettä sekä useita neuvottelutiloja. Yhdeksän metriä korkeaa varastotilaa on noin 500 neliötä. Korjaamolle rakennetaan myös yleisötasanne, josta korjaamotoimintoja voidaan esitellä varikkovierailuilla.

Yhdistetyn kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennuksen eri tiloja on tulevaisuudessa mahdollista laajentaa toiseen kerrokseen toimiston osalta reilut 200 neliötä ja tietyiltä osin myös korjaamon sisätiloja toisessa kerroksessa. Varikon piha-alueella laajennusmahdollisuuksia on sekä pohjoiseen että idän suuntaan.

Vaunujen kunnossapito- ja säilytystilat optimikäytössä

Vaunujen säilytyshalli on mitoitettu siten, että sinne mahtuu joko 26 kappaletta 37-metrisiä tai 18 kappaletta 47-metrisiä raitiovaunuja. Hallin sisällä on kaikkiaan kuusi läpiajettavaa raidetta ja yksi raide on lähes kokonaisuudessaan varattu ratainfran kunnossapitokalustolle.

Korjaamohallissa on neljä raidetta, joista kaksi on läpiajettavia. Ne toimivat päivittäishuoltopaikkoina ja tarvittaessa myös pitkäaikaisempina kunnossapitopaikkoina.  Yhteensä korjaamohallissa on seitsemän vaunupaikkaa, joista jokainen mahdollistaa 47-metrisen vaunun kunnossapidon. Vaunupaikoista kolme on varustettu huoltomontulla sekä ylähuoltotasoilla. Yhdellä raiteella on pyöräsorvi ja se toimii myös telinvaihtoraiteena. Korjaamohallin yhteydessä on omat tilansa työpajoille, työnjohdolle,  varastoille sekä tekniikalle.

  • Korjaamon kunnossapitopaikkkojen määrässä ja varustelussa on pyritty monipuolisuuteen, jotta kunnossapito voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Tällä pyritään takaamaan vaunujen hyvä käytettävyys, Markus Keisala mainitsee.

Varikon toiminnoissa ympäristö on huomioitu eri tavoin. Varikon korjaamo- ja kunnossapitotoiminta on jo  lähtökohtaisesti ympäristöystävällisempää kuin esimerkiksi autokorjaamoilla, koska varikolla ei käsitellä isoja määriä kemikaaleja, rasvoja tai polttoaineita. Varikon vaunupesukoneessa on suljettu kierto, mikä estää vesien pääsyn suoraan viemärijärjestelmiin. Lisäksi varikon alueen jätevedet puhdistetaan tarkoin ja hulevesien keräys sekä johtaminen on järjestetty tehokkaasti.

Varikko valmiina koeliikenteen alkaessa 2020

Työt varikon tontilla alkoivat viime vuoden syyskuussa, noin yhdeksän kuukautta myöhässä, mikä johtui alueen kaavavalituksista. Tällä hetkellä aikataulua on otettu kiinni reilut kolme kuukautta.

  • Allianssimallin avulla varikon suunnittelu ja rakentaminen on ollut saumatonta ja kustannustehokasta, mikä on mahdollistanut nopean aikataulun, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Mikko Nyhä arvioi.

Kuluneen syksyn aikana on valettu säilytyshallin anturoita ja pystytetty teräsrunko. Lisäksi on asennettu korjaamohallin elementtejä ja rakennettu huoltomonttuja sekä asennettu säilytyshallin kattopeltejä ja sokkelielementtejä. Säilytyshallin vesikatto valmistuu lokakuun aikana. Sähkönsyöttöasemalla on aloitettu kojeistoasennuksia.  Varikkorakennusten on tarkoitus valmistua vuoden 2019 aikana, jonka jälkeen rakennetaan raitiotietekniikkaa ja tehdään rakennusten sisätöitä. Kokonaisuudessaan varikko piha-alueineen valmistuu vuonna 2020 koeliikenteen alkaessa.

Lisätietoja:

raitiotieallianssi.fi

Joulukuussa matkustaminen Keski-Suomessa ja Savossa paranee – tuomme kaukoliikenteeseen 46 uutta junavuoroa

© VR Group

Joulukuussa tuomme kotimaan kaukoliikenteeseen yhteensä 46 uutta junavuoroa. Uudet vuorot parantavat itäisen Suomen ja Savon junayhteyksiä: Kuopiosta pääsee jatkossa useammin sekä Helsingin että Jyväskylän suuntaan.  Jyväskylästä ja Kouvolasta yhteydet taas paranevat Tampereen suuntaan.  Uudet vuorot tulevat myyntiin odotettujen joulun lippujen kanssa 23.10. klo 09.

Kuopion ja Helsingin välinen matkustus on kasvanut tänä vuonna 15 %. Joulukuussa välille lisätään 10 uutta viikottaista vuoroa aamuun ja iltapäivään, mikä nostaa viikottaiset vuorot yhteensä 90:een. Uusien vuorojen myötä Mikkeliin saadaan kauan toivottu aamuyhteys Helsingistä ja vaihtoyhteydet Imatralta Kuopion suuntaan ja Kouvolasta Joensuuhun paranevat.

Myös Kuopion ja Jyväskylän välille lisätään 10 uutta vuoroa viikossa, mikä myös lisää vaihtoyhteyksien määrää pääkaupunkiseudulta.

Uudet vuorot

  • Helsinki–Kuopio: ma–to + la klo 5.57–10.12
  • Kuopio–Helsinki: ma–to + la klo 16.14–20.39
  • Kuopio–Jyväskylä: ma–pe klo 16.23–18.00
  • Jyväskylä–Kuopio: ma–pe klo 19.44–21.27

Myös Jyväskylän ja Tampereen välille tulee 10 uutta viikottaista vuoroa, jotka ajetaan suorina Helsingistä ja Helsinkiin. Samalla vaihtoyhteydet Jyväskylästä Oulun suuntaan ja Turusta Jyväskylän suuntaan paranevat.

  • Jyväskylä–Tampere: ma–pe klo 9.11–10.43
  • Tampere–Jyväskylä: ma–pe klo 11.05–12.40

Kouvolan ja Tampereen välillä aloitetaan odotettu, viime vuonna valmistuneen Riihimäen kolmioraiteen kautta liikennöinti myös matkustajajunilla. Liikennöintiä kokeillaan kahdella lauantaivuorolla, jotka palvelevat pääteasemien lisäksi myös Lahtea ja Hämeenlinnaa. 

  • Kouvola–Tampere: la klo 9.05–11.21
  • Tampere–Kouvola: la klo 14.35–16.51

Junaliikenteen suosio jatkaa kasvuaan

Suomalaisten matkustusinto ei laantunut syyskuussakaan ja kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin jälleen yli miljoona matkaa. Eniten matkustus kasvoi Helsingin ja Oulun (+15 %), Helsingin ja Kuopion (+11 %) sekä Helsingin ja Joensuun (+8 %) välillä. Yhteensä tänä vuonna kotimaan kaukoliikenteen junissa on matkustettu 6 % viime vuotta enemmän.

Asiakkaat ovat tyytyväisiä junien palveluihin. Kaukoliikenteessä asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi on edelleen erinomaisella tasolla 44. Eniten kiitosta keräsivät tuttuun tapaan ystävällinen ja osaava henkilökunta ja turvallinen matkanteko. Tyytyväisyys täsmällisyyteen on parantunut kesän ratatyökauden haasteiden jälkeen, mutta liikenteen häiriöt ovat silti isoin parannuskohde matkustajien palautteessa.

:VIDEO: Tamperelaiset valitsivat punaisen raitiovaunun

Raitiovaunun väristä järjestetyssä yleisöäänestyksessä punainen väri sai 13 867 ääntä, joka oli 59 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Vaaleansininen, joka oli toinen raitiovaunun värivaihtoehto, sai 9 711 ääntä ja jäi näin ollen äänestyksessä toiselle sijalle. Tulos tarkoittaa, että Tampereen katukuvassa nähdään vuonna 2021 punainen ratikka. Tampereen päivä -tapahtumaviikonlopun yhteydessä järjestetyssä yleisöäänestyksessä annettiin yhteensä 23 578 ääntä.

Raitiovaunun väri julkaistaan samana päivänä, kun Tampere täyttää 239 vuotta. Raitiovaunun ulkomuodon valmistumisen ja kaupungin merkkipäivän kunniaksi Tampereen Raatihuoneen julkisivu valaistaan, ja rakennus kylpee punaisen sävyissä aamusta lähtien koko maanantaipäivän ajan. Lisäksi Keskustorilla on maanantaina suuri ulkonäyttö, jossa nähdään punaisen ratikan liikkuvan pitkin Hämeenkatua.

– Syksyn aikana on käynnissä raitiovaunun sisäosien yksityiskohtainen muotoilu. Vuoden alussa tamperelaiset pääsevät jälleen osallistumaan raitiovaunun suunnitteluun arvioimalla matkustamon istuinkuosivaihtoehtoja, samalla kun voivat tutustua ratikkaan oikeaa raitiovaunua jäljittelevän malliratikan eli maketin avulla, kertoo toimitusjohtaja Pekka Sirviö Tampereen Raitiotie Oy:stä.

Raitiovaunun väristä äänestettiin Tampereen päivä -tapahtuman ratikkapisteillä lauantaina ja sunnuntaina 29.–30. syyskuuta. Tampereen Ratikan verkkosivuilla äänestys oli käynnissä lauantaiaamusta kello 9:stä aina sunnuntaihin kello 21:een asti. Kaksi finalistiväriä valikoitui äänestykseen viime keväänä tehdyn kaikille avoimen väriarvioinnin perusteella. Väriarvioinnissa nämä kaksi väriä erottui tasaväkisinä suosikkeina.

Raitiovaunun muotoilussa on noudatettu pelkistämisen ja toiminnallisuuden periaatteita. Tämän vuoksi väripinnat on pidetty selkeinä ja pääväri saa laajasti tilaa. Raitiovaunussa käytetään metallihohtomaalia, joka tekee värisävystä eloisan. Punaisen päävärin lisäksi raitiovaunussa on käytössä harmahtavan musta metallihohtomaali. Metallihohtomaalipinnat heijastavat raitiovaunun ympäristöä sekä muuttuvat valon ja varjon mukaan.

Punaisten raitiovaunujen rinnalla saatetaan nähdä tulevaisuudessa eri teemoihin teipattuja raitiovaunuja. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan raitiovaunukalustoon kuuluisi kaksi teemaratikkaa, joista toinen on ratikkataiteen ja toinen kaupunkitapahtumien käytössä.

Ensimmäinen raitiovaunu valmistuu vuonna 2020

Tamperelaisen raitiovaunun muotokieli on pehmeä, pelkistetty ja funktionaalinen. Raitiovaunussa käytetään kirkkaita LED-valoja, jonka vuoksi vaunu erottuu hyvin muusta liikenteessä. Keulan LED-huomiovaloraita tuulilasin alalaidassa luo voimakkaan kontrastin tummaa taustaa vasten, mikä parantaa vaunun havaittavuutta. Keulan linjanäyttö, jossa esitetään reitin päätepiste ja linjanumero, on myös toteutettu LED-valoilla. Ovilehtien sisäsyrjällä olevat pystysuuntaiset LED-valonauhat syttyvät vaunun pysähtyessä ja liikkuvat ovien avautuessa oviaukon molemmille puolille. Oviaukon rajaaminen valolla lisää ovialueen havaittavuutta. Valoisan matkustamon sisävalot säätyvät vuorokaudenajan mukaan. 

Tampereelle tulevat raitiovaunut valmistaa kotimainen Transtech Oy, jonka omistaa kokonaan Skoda Transportation. Tampereelle on tilattu 19 raitiovaunua. ForCity Smart Artic X34 -mallin raitiovaunut ovat 37,3 metriä pitkiä, kolmiosaisia ja kahteen suuntaan ajettavia. Raitiovaunussa on kauttaaltaan matala lattia, ja vaunuun on esteetön pääsy pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa. Raitiovaunussa on 104 istumapaikkaa ja ruuhka-aikaan tilaa 264 matkustajalle. Raitiovaunujen valmistus aloitetaan Kajaanin Otanmäessä vuonna 2019. Ensimmäisen raitiovaunun arvioidaan valmistuvan vuoden 2020 alussa. Raitiovaunuliikenne käynnistyy Tampereella vuonna 2021.

Nurminen Logistics aloittaa säännöllisen rautatieliikenteen Helsingin ja Hefein välillä

Nurminen Logistics avaa lokakuussa säännöllisen konttijunayhteyden Helsingin ja Kiinan Hefein välillä. Uusi liikenne tarjoaa nopeita ja tehokkaita kuljetusratkaisuja Suomen vienti- ja tuontiteollisuudelle.

Nurminen Logistics kuljettaa rahdin Suomen ja Kiinan välillä 14 päivässä. Liikenne aloitetaan 17.10.2018 Helsingistä. Syksyn 2018 aikana Helsinki – Hefei välillä lähtee 4 junaa kumpaankin suuntaan.

Hefein hyvä sijainti mahdollistaa jatkokuljetukset Kiinan rannikon keskeisiin satamakaupunkeihin 72 tunnin sisään.

Rautatiealan sääntelyelin antanut päätöksen koskien VR:n rajaliikenteen logistiikka- ja vaihtotyöpalvelujen hinnoittelua

train-track

Rautatiealan sääntelyelin on antanut 24.9.2018 päätöksen koskien VR:n rajaliikenteen logistiikka- ja vaihtotyöpalvelujen hinnoittelua. 

Rautatiealan sääntelyelin toteaa päätöksessään, että uusi monitoimijaympäristö on sisältänyt VR:n kannalta epävarmuutta rautatielain soveltumisesta rajaliikenteen logistiikka- ja vaihtotyöpalveluihin ja tästä syystä johtuen hinnoittelumallien luomiseksi ei vielä ole saatavilla selkeitä sääntöjä. Sääntelyelimen ehdottomat muutokset VR:n rajaliikenteen logistiikka- ja vaihtotyöpalvelujen hinnoitteluun koskevat monelta osin kustannusten kohdentamista tai pieniä rakenteellisia muutoksia.

– Tutustumme sääntelyelimen päätökseen nyt tarkasti. VR on pyrkinyt jo oma-aloitteisesti korjaamaan hinnoitteluaan sääntelyelimen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Hinnoittelumme on ollut kustannusvastaavaa tähänkin asti. Edellytetyt muutokset koskevat pitkälti kustannusten kohdentamista ja arviomme mukaan muutoksilla ei tule olemaan merkittävää vaikutusta itse hintoihin, VR Transpointin johtaja Martti Koskinen toteaa.

Päätöksen taustalla on Fenniarail Oy:n esittämä erimielisyys koskien VR:n rajaliikenteen logistiikka- ja vaihtotyöpalvelun hinnoittelua.

Rautatiealan sääntelyelimen tiedote aiheesta 

KONEelle tilaus länsimetron toiseen vaiheeseen

131106

KONE on saanut tilauksen hissien ja liukuportaiden toimittamisesta länsimetron toiseen vaiheeseen. Kyseessä on yksi Suomen suurimmista infrastruktuuriprojekteista. KONE toimitti ratkaisuja myös projektin ensimmäiseen vaiheeseen, jossa Helsingin metroa jatkettiin länteen Espooseen. Toisessa vaiheessa Espooseen rakennetaan seitsemän kilometriä uutta metrolinjaa ja viisi uutta maanalaista asemaa.

KONE toimittaa länsimetroon 27 KONE MonoSpace® -hissiä, neljä uuden sukupolven KONE-vinohissiä ja 42 KONE TravelMaster(TM) 140 -liukuporrasta. Kaikki laitteet on suunniteltu raskaaseen julkisen liikenteen käyttöön, ja hissejä voidaan käyttää myös tulipalon aikana.

“Monetkaan länsimetron teknisistä vaatimuksista eivät näy mitenkään käyttäjille. Hissit ja liukuportaat ovat näkyvä elementti ja tärkeä osa metromatkaa, asiakaskokemusta ja asemien esteettömyyttä”, toteaa Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi. Länsimetro on projektin rakennuttaja.

Länsimetron laitteiden kunnossapidossa tullaan käyttämään pilvipohjaista älykkään kunnossapidon KONE 24/7 Connected Services -palvelua. Siinä hyödynnetään IBM Cloud -alustalle rakennettua IBM Watson -ratkaisua ja muita edistyksellisiä teknologioita, joilla pystytään valvomaan ja analysoimaan hissien ja liukuportaiden toimintaa ja jakamaan laitteisiin liitettyjen antureiden tuottamaa dataa. Tuloksena on vähemmän käyttökatkoksia ja vikoja, ja lisäksi asiakkaiden käytössä on tarkempaa tietoa laitteiden kunnossapidosta.

“Uusimpien ratkaisujen avulla pystymme tarjoamaan yhä suurempaa lisäarvoa Länsimetrolle ja paremman käyttäjäkokemuksen metron käyttäjille. Olemme iloisia, että pääsemme hyödyntämään isoista infrastruktuuriprojekteista eri puolilta maailmaa kertynyttä kokemustamme länsimetron asemilla”, sanoo KONEen Keski- ja Pohjois-Euroopan aluejohtaja Thomas Hinnerskov.

Hissien ja liukuportaiden asennustyöt alkavat vuoden 2019 lopulla. Länsimetron toisen vaiheen on määrä valmistua vuonna 2023.

Tilaus kirjattiin vuoden 2018 kolmannelle neljännekselle.

Ministeriö pyytää alueiden näkemyksiä junaliikenteen kehittämisestä

14.6.2011_Sr2_veturi_ja_IC2_vaunuja_0084

VR-GROUPS

Liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelee rautateiden osto- ja velvoiteliikenteen seuraavaa kautta vuodesta 2020 alkaen. Tulevalla kaudella on tarkoitus myös pilotoida yhdessä alueiden kanssa alueellista liikennettä. Ministeriö toivoo laajasti tietoa ja näkemyksiä alueiden liikkumistarpeista ja osto- ja velvoiteliikenteen mahdollisesta tulevasta tarjonnasta.

Näkemyksiä osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä toivotaan toimivaltaisilta joukkoliikenneviranomaisilta, kunnilta ja maakuntien liitoilta, raideliikenteen käyttäjiltä ja joukkoliikennealan yrityksiltä. Vastausaika päättyy 23.10.2018.

Tarkoitus on, että junaliikenne muodostaa yhdessä muun joukkoliikenteen kanssa yhteen toimivan julkisen liikenteen kokonaisuuden, ja että junaliikenne palvelee aiempaa paremmin myös alueiden sisäisessä liikenteessä.

Hallitus on päättänyt, että rautateiden henkilöliikennepalvelut avataan kilpailulle vaiheittain. Ensimmäisenä kilpailutetaan Etelä-Suomen taajamajunaliikenne. Kilpailutetun liikenteen on tarkoitus alkaa kesäkuussa 2022. Hallitus on myös esittänyt, että maakuntauudistuksen yhteydessä annettaisiin maakunnille toimivalta oman alueensa junaliikenteeseen, jolloin niiden on mahdollista järjestää liikennettä omista tarpeistaan käsin.

Kilpailun avaaminen ja järjestämisvastuissa tapahtuvat muutokset muuttavat osto- ja velvoiteliikenteen sopimuskokonaisuutta merkittävästi nykyisestä. Tästä johtuen toimintamallin muutokseen on syytä valmistautua kokeilujen kautta.

Alueelliselle liikenteelle haetaan pilotteja

Uuden ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelu antaa tilaisuuden tarkastella myös alueellisen liikenteen tulevaisuutta. Kuntien ja alueiden tarpeet halutaan ottaa aiempaa paremmin huomioon. Ministeriö pyytää alueita ilmoittamaan kiinnostuksensa osallistua pilottiyhteistyöhön ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on löytää alueellisen liikenteen pilottihankkeita, joissa liikennöintiä pyritään kehittämään nykyisestä. Hankkeessa on tarkoitus kokeilla kokonaan uutta liikennettä.

Ministeriö teetti jo aiemmin yhdessä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan maakuntien liittojen kanssa selvityksen, jossa tarkasteltiin alueellisen junaliikenteen järjestämistapoja yleisellä tasolla. Tämän hankkeen aikana kävi selväksi, että alueellisen liikenteen järjestäminen vaatii viranomaisilta uudenlaista osaamista ja tietopohjaa alueellisen junaliikenteen suunnittelua varten.

Tulevaan pilottihankkeeseen valitaan mukaan 1–3 aluetta. Valittavien hankkeiden tavoitteena tulee olla matkustajamäärien ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Pilottihankkeen kautta on tarkoitus löytää sellaisia liikennöintikokonaisuuksia, joita voitaisiin liikennöidä myös pitkällä aikavälillä. Lisäksi pilottihankkeen kautta halutaan luoda näkymää ja kehittää toimintatapoja, joiden pohjalta mahdollista toimivallan siirtoa maakunnille lähdettäisiin toteuttamaan.

Pilottikohteiden valinnassa kiinnitetään huomiota paikalliseen ja alueelliseen valmiuteen sitoutua liikenteen kehittämiseen sekä rahallisesti että henkilöresurssien kautta. Pilotin toteuttamiseen tarvitaan myös kysyntäpotentiaalia, infrastruktuuria ja näkemystä alueellisesta junaliikenteestä osana matkaketjuja ja liikennejärjestelmää.

Mitä seuraavaksi?

Ilmoitus halukkuudesta osallistua pilottihankkeeseen sekä näkemykset osto- ja velvoiteliikenteen kehittämiseksi tulee toimittaa sähköpostitse liikenne- ja viestintäministeriön kirjaamoon (kirjaamo@lvm.fi) viimeistään 23.10.2018 klo 16.15.

Päätökset valituista pilottikohteista tehdään marraskuussa 2018, ja pilotin suunnitteluvaihe alkaa joulukuussa 2018. Pilottihanke käynnistyy aikaisintaan joulukuussa 2019.

Junamatkustus elokuussa huikeassa 10 % kasvussa – arkeen edullisilla sarjalipuilla -20 %

7.10.2010_Sm4_vihrea_0003

VR-Group

Elokuussa kotimaan kaukoliikenteen junissa matkustettiin 1,1 miljoonaa matkaa, 10 % viime vuotta enemmän. Erityisesti Helsingistä matkustettiin Itä- ja Keski-Suomeen. Myös VR lähijunien matkustus kasvoi edellisvuodesta 10 %. Kauko- että lähiliikenteessä 10 matkan suositut sarjaliput syyskuun loppuun -20 %.

Kaukoliikenteessä matkustus kasvoi eniten Helsingin ja Kuopion (+16 %), Helsingin ja Joensuun (+16) sekä Helsingin ja Jyväskylän (+15 %) välillä. Ratatyökausi jatkui elokuulle, ja näkyi kaukoliikenteen täsmällisyyshaasteina erityisesti rantaradalla ja pääradalla. Tilanne on korjaantunut vaiheittain töiden valmistuttua, ja syyskuussa kaukoliikenne on kulkenut 87,3 % täsmällisyydellä.

Helsingin ja Pietarin välillä liikennöivissä Allegro-junissa suomalaisten matkustajien määrä jatkoi kasvua jalkapallon MM-kisojen jälkeenkin. Elokuussa suomalaisten matkustus kasvoi 10 % ja myös turistien määrä nousi hieman. Venäläisten matkustus Allegrossa taas väheni 9 %. Jalkapallon MM-kisavieraat voivat matkustaa Venäjälle viisumivapaasti vielä vuoden loppuun, lue lisää täältä.

Lähijunailun suosio kasvaa – täsmällisyys erinomaista

VR lähiliikenteen matkustajamäärä on kasvanut vuoden alusta 10 %. Myös täsmällisyys on erinomaisella tasolla: elokuussa HSL-lähijunista 96,7 % kulki ajallaan, VR:n omat lähijunat mukaan luettuna täsmällisyys oli 95,6 %.

Elokuussa junailtiin runsaasti erilaisiin tapahtumiin. Suosituimpia olivat Cheekin jäähyväiskonserttien lisäjunat Helsinki-Lahti-välillä. Konserttikansan suosiossa oli erityisesti Kimppalippu, jolla 1-5 henkilöä matkustaa kiinteällä 29 €:n hinnalla päivän ajan koko VR lähiliikennealueella. Kimppalippu on ostettavissa vielä syyskuun ajan.

Sarjaliput -20% vielä syyskuun ajan

Syksyn myötä myös työt, harrastukset ja opiskelut jatkuvat. Arjen erilaiset matkat sujuvat edullisesti sarjalipuilla: 10 matkan sarjaliput vielä syyskuun ajan -20 % sekä kauko- että lähiliikenteessä. Kätevän sarjalipun matkat voi myös jakaa kaveriporukan tai perheen kesken. Sarjalipulla voi kaukoliikenteessä matkustaa 6 kk ja lähiliikenteessä 4 kk ostohetkestä.

Kaukoliikenteen 10 matkan sarjalippu -20 %

  • Helsinki-Lappeenranta nyt 209 €, säästöä 52 €
  • Helsingistä Ouluun nyt 359 €, säästöä 89 €
  • Helsingistä Jyväskylään nyt 237 €, säästöä 59 €

Lähiliikenteen 10 matkan sarjalippu -20 %

  • Helsinki-Lahti nyt 74,90 €, säästöä 18,70 €
  • Helsinki-Tampere nyt 92,20 €, säästöä 23 €
  • Helsinki-Riihimäki nyt 69,20 €, säästöä 17,20 €

Kaukoliikenteen sarjalipun voi ostaa vr.fi-verkkokaupasta, lippuautomaateista, asemien lipunmyynneistä, kaikilta Suomen R-kioskeilta sekä puhelimitse VR:n asiakaspalvelusta 0600 41 900 (ma-su klo 5-22). VR lähiliikenteen tarjoushintaiset sarjaliput ovat myynnissä VR Lähijunat -sovelluksessa sekä beta.vr.fi-sivustolla.

Raitiovaunujen uusiokäytöstä lähes sata hakemusta

c8e07733-c9e3-4b9e-9ef4-9933fc5d0cee-w_960

Vaunu 12 on yksi luovutettavista raitiovaunuista. Kuva: Daniel Federley

HKL:n ilmoitukseen antaa raitiovaunuja uusiokäyttöön tuli lähes sata hakemusta. Raitiovaunuja haluttaisiin niin kahvilaksi, kulttuurikeskukseksi, saunaksi kuin museoitavaksikin. HKL ilmoitti toukokuussa luovuttavansa kuusi käytöstä poistettua raitiovaunua hakemuksien perusteella uusille omistajille.

– Hakemuksien kirjo oli hyvin laaja ulottuen mansikanpoimijoiden taukotuvasta saunaratikkaan ja tasokkaaseen ravintolaan. Eniten ehdotuksia tuli raitiovaunun uusiokäytöstä kahvilana, kertoo HKL:n palvelukehitys- ja viestintäpäällikkö Elina Norrena.

Hakemuksia tuli niin yksityisiltä kuin kunnallisiltakin toimijoilta. Noin puolet hakemuksista oli pääkaupunkiseudulta ja puolet muualta Suomesta, lisäksi joitakin hakemuksia tuli myös vaunun sijoittamiseksi ulkomaille.

– On ollut ilo huomata, että raitiovaunut kiinnostavat näin laajasti, yhtä lailla Helsingissä kuin muuallakin Suomessa, jopa ulkomailla. Näin suuri ja monipuolinen hakemusten määrä yllätti meidät positiivisesti, kertoo Norrena.

Muutama hakemus liittyi raitiovaunujen museointiin ja entisöintiin; HKL selvittää mahdollisuuksia myös tähän. Museoraitiovaunu säilyttäisi parhaalla tavalla vaunun sen arvon ja raitiovaunun historian mukaisella tavalla.

HKL luopuu liikennekäyttöön soveltumattomista ja käytöstä poistetuista vanhoista raitiovaunuista vapauttaakseen tilaa raitiovaunuvarikoilta. Vaunuille etsitään uusia omistajia ja uutta kaupunkikulttuuria tukevaa käyttöä sen sijaan, että vaunut romutettaisiin.

Ennen päätöksentekoa HKL tulee neuvottelemaan mahdollisten vastaanottajien kanssa ja selvittää heidän edellytyksensä huolehtia vaunuista ja niiden ylläpidosta. Tämän jälkeen tehdään ehdotus vaunujen uudelleensijoituksesta HKL:n johdolle, joka tekee lopullisen päätöksen siitä, kenelle vaunuja luovutetaan.

Vaunujen uudelleensijoituksesta päätetään syksyn aikana. HKL tiedottaa valittavista kohteista päätöksen jälkeen.

Raideliikennelainsäädäntö uudistuu

train-tracks-1336907135Zow

Rautatiemarkkinoiden toimivuutta parannetaan rautatielainsäädännön kokonaisuudistuksella. Uudella raideliikennelailla pantaisiin kansallisesti täytäntöön Euroopan unionin neljäs rautatiepaketti.

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen raideliikennelaiksi 30.8.2018. Sillä säädettäisiin rautatieturvallisuudesta, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta, rautatiemarkkinoista ja kaupunkiraideliikenteen hallinnasta. Uusi raideliikennelaki korvaisi voimassa olevan rautatielain ja kaupunkiraideliikenteestä annetun lain.

Avoin markkinoillepääsy turvattava

Euroopan unionin neljäs rautatiepaketti edellyttää, että kotimaan henkilöliikennepalvelujen tarjontaan turvataan avoin markkinoillepääsy. EU:n sisäisessä kansainvälisessä henkilöliikenteessä ja tavaraliikenteessä avoin markkinoillepääsy on jo turvattu.

Lailla säädettäisiin tasapuolisista edellytyksistä käyttää rataverkkoa kotimaan henkilöliikenteessä. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että jatkossa kaikille rautatieyrityksille turvataan yhtäläiset edellytykset saada ratakapasiteettia kotimaan henkilöliikenteen harjoittamista varten ja saada sen mukainen oikeus käyttää rataverkkoa.

Toimivaltaisen viranomaisen tulisi suorahankinnan sijasta kilpailuttaa rautateiden henkilöliikenteen julkisen palveluvelvoitteen sisältävät uudet sopimusjärjestelyt viimeistään joulukuusta 2023 lähtien. Säännökset sisältävät joitakin poikkeamismahdollisuuksia. Ennen 3.12.2019 tehdyt julkisen palveluvelvoitteen sisältävät sopimusjärjestelyt voisivat olla voimassa siihen asti, kun niistä on sovittu.

Suomessa valmistellaan parhaillaan rautateiden henkilöliikennepalvelujen avaamista kilpailulle.

Uusi laki voimaan 1.1.2019

Rautatieliikenteen harjoittajat voisivat jatkossa hakea yhtenäistä turvallisuustodistusta ja kalustoyksikön markkinoillesaattamislupaa joko Liikenne- ja viestintävirastolta tai EU:n rautatievirastolta. EU-virastolta näitä lupia voisi hakea aina, mutta Liikenne- ja viestintävirastolta vain Suomen sisäistä rautatieliikennettä varten.

Yksityisraiteen haltija voisi valita EU-sääntelyyn perustuvan turvallisuusluvan sijasta kevyemmän ilmoitusmenettelyn. Lisäksi yksityisraiteiden kalusto voitaisiin ottaa käyttöön EU-sääntelyä kevyemmällä käyttöönottoluvalla.

Esitykseen sisältyy myös paikantamista koskeva velvoite. Sijaintia koskevaa tietoa voidaan tarvita esimerkiksi liikenteen ohjauksessa ja hallinnassa liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi.

Liikennepalvelulakiin lisättäisiin eräät rautatieliikenteen varautumista koskevat säännökset.

Raideliikennelain on tarkoitus tulemaan voimaan 1.1.2019. Raideliikennelain rautatieturvallisuutta ja rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta koskevia säännöksiä sovellettaisiin kuitenkin vasta 16.6.2019.

Mitä seuraavaksi?

Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).

Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.