Raideliikennelainsäädäntö uudistuu

train-tracks-1336907135Zow

Rautatiemarkkinoiden toimivuutta parannetaan rautatielainsäädännön kokonaisuudistuksella. Uudella raideliikennelailla pantaisiin kansallisesti täytäntöön Euroopan unionin neljäs rautatiepaketti.

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen raideliikennelaiksi 30.8.2018. Sillä säädettäisiin rautatieturvallisuudesta, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta, rautatiemarkkinoista ja kaupunkiraideliikenteen hallinnasta. Uusi raideliikennelaki korvaisi voimassa olevan rautatielain ja kaupunkiraideliikenteestä annetun lain.

Avoin markkinoillepääsy turvattava

Euroopan unionin neljäs rautatiepaketti edellyttää, että kotimaan henkilöliikennepalvelujen tarjontaan turvataan avoin markkinoillepääsy. EU:n sisäisessä kansainvälisessä henkilöliikenteessä ja tavaraliikenteessä avoin markkinoillepääsy on jo turvattu.

Lailla säädettäisiin tasapuolisista edellytyksistä käyttää rataverkkoa kotimaan henkilöliikenteessä. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että jatkossa kaikille rautatieyrityksille turvataan yhtäläiset edellytykset saada ratakapasiteettia kotimaan henkilöliikenteen harjoittamista varten ja saada sen mukainen oikeus käyttää rataverkkoa.

Toimivaltaisen viranomaisen tulisi suorahankinnan sijasta kilpailuttaa rautateiden henkilöliikenteen julkisen palveluvelvoitteen sisältävät uudet sopimusjärjestelyt viimeistään joulukuusta 2023 lähtien. Säännökset sisältävät joitakin poikkeamismahdollisuuksia. Ennen 3.12.2019 tehdyt julkisen palveluvelvoitteen sisältävät sopimusjärjestelyt voisivat olla voimassa siihen asti, kun niistä on sovittu.

Suomessa valmistellaan parhaillaan rautateiden henkilöliikennepalvelujen avaamista kilpailulle.

Uusi laki voimaan 1.1.2019

Rautatieliikenteen harjoittajat voisivat jatkossa hakea yhtenäistä turvallisuustodistusta ja kalustoyksikön markkinoillesaattamislupaa joko Liikenne- ja viestintävirastolta tai EU:n rautatievirastolta. EU-virastolta näitä lupia voisi hakea aina, mutta Liikenne- ja viestintävirastolta vain Suomen sisäistä rautatieliikennettä varten.

Yksityisraiteen haltija voisi valita EU-sääntelyyn perustuvan turvallisuusluvan sijasta kevyemmän ilmoitusmenettelyn. Lisäksi yksityisraiteiden kalusto voitaisiin ottaa käyttöön EU-sääntelyä kevyemmällä käyttöönottoluvalla.

Esitykseen sisältyy myös paikantamista koskeva velvoite. Sijaintia koskevaa tietoa voidaan tarvita esimerkiksi liikenteen ohjauksessa ja hallinnassa liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi.

Liikennepalvelulakiin lisättäisiin eräät rautatieliikenteen varautumista koskevat säännökset.

Raideliikennelain on tarkoitus tulemaan voimaan 1.1.2019. Raideliikennelain rautatieturvallisuutta ja rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta koskevia säännöksiä sovellettaisiin kuitenkin vasta 16.6.2019.

Mitä seuraavaksi?

Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).

Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Oulu ja Tampere: Päärata tarvitsee suunnittelumäärärahan ja investointeja matka-ajan lyhentämiseksi

schiene

Oulun ja Tampereen kaupungit ajavat yhdessä maan pääradan eli Suomi-radan kehittämistä siten, että matka-ajat lyhenisivät selvästi nykyisestä Helsingin, Tampereen ja Oulun välillä.

Tavoitteena on neljän tunnin matka-aika Helsingin ja Oulun välille. Tämä tarkoittaisi käytännössä tunnin junayhteyttä Helsingistä Tampereelle ja kolmen tunnin yhteyttä Tampereelta Ouluun. Samalla matka-ajat lyhenevät Seinäjoelle ja Kokkolaan.

Oulun ja Tampereen kaupunkien mukaan valtiovarainministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön tulee osoittaa riittävä määräraha, jotta Liikennevirasto pääsee jo tänä vuonna aloittamaan tämän koko Suomen pääradan yleis- ja ratasuunnittelun.

Pääradan matka-aikojen lyhentämisellä olisi suuri vaikutus monen suomalaisen arjen sujuvuuteen ja yritysten toimintaedellytyksiin, sillä yli 3 miljoonaa suomalaista asuu pääradan varrella. Päärata tulee nähdä myös osana lentoasemien kehitystä. Lisäksi Euroopan komission esitys Suomen pääradan saattamisesta osaksi TEN-T ydinverkkokäytävää tukee Tampereen ja Oulun kaupunkien esitystä.

Tampereen pormestari Lauri Lyly muistuttaa, että päärata on Suomi-rata:

”Tämä liikenteen pääväylä ja Suomen elinvoiman keskeinen tukiranka vaatii nopeita investointeja. Rata on Suomen vilkasliikenteisin ratayhteys, joka mahdollistaa saavutettavuuden ja sen kautta elinvoiman laajasti Suomessa. Suunnittelun lähtökohtana pitää olla, että matkustusliikenteen kulkunopeudet saadaan nostettua 250 kilometriin tunnissa.”

Oulu on ajanut pääradan kehittämistä jo vuosia.

”Kaksoisraiteen rakentaminen on välttämätöntä matkustusajan lyhentämiseksi ja tavaraliikenteen sujuvoittamiseksi. Suunnittelu on saatava käyntiin mahdollisemman nopeasti. Jo nyt Oulusta matkustaa junalla yli miljoona matkustajaa vuodessa. Raideliikenteen kehittäminen on tärkeää myös Oulun sataman tarpeiden kannalta”, sanoo Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

Yhteisestä aloitteesta päätettiin maanantaina Tampereen ja Oulun kaupunginhallitusten ja ylimmän virkamiesjohdon tapaamisessa Oulussa.

VR-konsernin hyvä kehitys jatkui

ohjausvaunu5

Kuva: VR-Group

  • VR-konsernin kannattavuus parani tammi−kesäkuun aikana. Katsauskauden liikevoitto oli 52,9 (36,8) miljoonaa euroa
  • Matkustajaliikenteessä junaliikenteen matkamäärät kasvoivat 2,5 prosenttia, kasvua oli sekä kauko- että lähiliikenteessä
  • VR Transpointissa junaliikenteen kuljetetut tonnit kasvoivat 4,3 prosenttia
  • Tampereen raitiotieallianssissa VR Track teki yhdessä YIT:n, Pöyryn ja Tampereen kaupungin kanssa sopimuksen kehitysvaiheesta 2
  • Luottoluokittaja Standard&Poor’s antoi VR-Yhtymälle luottoluokituksen A+, joka perustuu yhtiön erinomaiseen taloudelliseen asemaan ja näkymiin.

”Puolivuotiskauteen on mahtunut paljon – hankimme katsauskauden aikana A+ -luottoluokituksen Standard&Poor’silta osana HSL-kilpailutukseen valmistautumista, käynnistimme merkittävät panostukset tavaraliikenteen asiakaskokemuksen parantamiseksi mm. investoimalla 200 uuteen raakapuuvaunuun, ja koko VR-konsernin liikevaihto pysyi kasvu-uralla ja kannattavuus parani”, kertoo toimitusjohtaja Rolf Jansson.

tunnusluvut_taulukko

Konsernin kannattavuus kasvussa

Tammi−kesäkuun liikevaihto oli 607,2 miljoonaa euroa (601,4). Liikevaihto kasvoi viime vuodesta 1,0 prosenttia. Katsauskauden liikevoitto oli 52,9 (36,8) miljoonaa euroa. Liiketulos sisälsi omaisuuden myyntivoittoja 15,5 (2,1) miljoonaa euroa, joissa merkittävimpänä eränä oli Tampereen asemaan liittyvän kiinteistön myynti Finnparkille. Omaisuuden myyntivoitoilla oikaistu liikevoitto oli 37,4 (34,7) miljoonaa euroa, kasvua 8 prosenttia. Katsauskauden nettotulos oli 36,0 (24,7) miljoonaa euroa.

Matkamäärät jatkavat kasvuaan matkustajaliikenteessä

Matkustajaliikenteen liikevaihto oli 271,7 (271,2) miljoonaa euroa, ja se kasvoi tammi−kesäkuussa 0,2 prosenttia. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat myönteisesti etenkin kotimaan kaukoliikenteen sekä VR lähiliikenteen kasvaneet matkustajamäärät ja ravintolaliiketoiminnan kasvu, mutta sitä hillitsivät HSL-lisäalennukset ja VR Lähiliikenteen lipunhintojen alennukset sekä alentuneet autoliikenteen volyymit. Matkustaja­liikenteen katsauskauden liikevoitto oli 23,3 (25,7) miljoonaa euroa. Liikevoitto aleni vertailukaudesta lähiliikenteessä toteutettujen alennusten takia.

Junaliikenteessä tehtiin yhteensä 43,0 miljoonaa matkaa (42,0). Matkojen määrä kasvoi tammi−kesäkuussa 2,5 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Kotimaan kaukoliikenteen matkustajamäärät jatkoivat vahvaa kasvua, ja kasvu oli 5,8 prosenttia. Markkinaehtoisessa liikenteessä matkamäärät kasvoivat 8,6 prosenttia, pääyhteysväleillä jopa 10,8 prosenttia. Uusittu ravintolavaunukonsepti on tuonut merkittävää lisämyyntiä junaravintoloille, kasvua tehtiin edellisvuodesta 15 prosenttia. Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä Allegro-matkojen määrä laski 3,7 prosenttia, mihin pääsyynä on ruplan heikentyminen suhteessa vertailukauteen. Kesäkuussa matkojen määrä oli korkealla tasolla jalkapallon MM-kilpailujen ansiosta. Lähiliikenteen matkamäärät olivat 36,4 (35,7) miljoonaa matkaa, kasvua 2,0 prosenttia.

Linja-autoliikenteessä tehtiin 19,0 (21,5) miljoonaa matkaa. Matkamäärät alenivat 11,8 prosenttia. Vertailuvuoden liikevaihtoa ja matkamääriä kasvatti Länsi-Metron viivästymisen vuoksi ajettu korvausliikenne.

VR Transpointin liikevaihto kasvussa – taustalla metsäteollisuuden vire ja yleinen talouskehitys

VR Transpointin liikevaihto oli tammi−kesäkuussa 205,4 (194,9) miljoonaa euroa, kasvua 5,4 prosenttia vertailukaudesta. Liikevaihtoa lisäsivät kasvaneiden kuljetusmäärien ohella uudet logistiikkapalvelut. Liikevoitto laski hieman ja oli 15,1 (16,7) miljoonaa euroa. Junaliikenteen tonnit kasvoivat 4,3 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 19,6 (18,8) miljoonaa tonnia. Vastaavasti junaliikenteen tonnikilometrit kasvoivat 10,5 prosenttia. Metsäteollisuuden vahva vire, sellun lisäkapasiteetti sekä Suomen ja Venäjän yleinen hyvä talouskehitys ja sitä kautta transitoliikenteen kasvu ovat pääsyitä volyymien kasvuun.

VR Transpoint kasvatti vaunumääränsä katsauskaudella saneeraamalla noin 100 käytöstä poistettua raakapuuvaunua. Lisäksi VR Transpoint vastaa kasvaneeseen raakapuukuljetusten kysyntään hankkimalla 200 uutta raakapuuvaunua. Kesäkuussa päätetyllä investoinnilla saavutetaan merkittävä lisäkapasiteetti jo sesongille 2018-2019. Investointiin sisältyy optio 100 lisävaunusta.

VR Trackin paransi kannattavuuttaan

VR Trackin liikevaihto laski vertailukaudesta 4,8 prosenttia ja oli 125,1 miljoonaa euroa (131,3). Liikevaihdon laskun pääsyynä oli rakentamisen projektien vähäisempi määrä Ruotsissa ja rakentamiskauden myöhempi aloitusajakohta kuluvana vuonna suhteessa vertailuvuoteen. VR Trackin liikevoitto oli tammi-kesäkuussa 1,1 (0,1) miljoonaa euroa. 

Kauden tärkeimpiä tapahtumia olivat rakentamisen nyt jo käynnissä olevien Misi-Kemijärvi välin päällysrakenne- sekä Raaseporin matkakeskus -urakoiden voitot. Kunnossapidossa tehtiin sopimus Liikenneviraston kanssa ratakunnossapitoalue 7:n optiovuosien käyttämisestä ja kunnossapitoalueen 2 allianssissa sovittiin toiseen vaiheeseen siirtymisestä. Tampereen raitiotieallianssissa tehtiin yhdessä YIT:n, Pöyryn ja Tampereen kaupungin kanssa sopimus kehitysvaiheesta 2. Suunnittelussa työt jatkuivat vilkkaana mm. Tampereen raitiotie- ja Raidejokeri alliansseissa käyttöasteen ollessa korkealla tasolla. Ratamateriaalipalvelut keskitettiin uuteen logistiikkakeskukseen Tampereelle.

Loppuvuoden näkymät

Koko vuoden liikevaihdon ja liiketuloksen odotetaan paranevan edellisvuodesta. Matkustajaliikenteessä alkuvuoden hyvän matkustajamäärien kehityksen junaliikenteessä odotetaan jatkuvan. Samoin VR Transpointin loppuvuoden volyymikehityksen odotetaan säilyvän myönteisenä.

Hallintoneuvoston kannanotto venäläisten tavaravaunujen käyttöön Suomen sisäisessä liikenteessä

schiene-14511508685rt

VR-Yhtymän hallintoneuvosto on käsitellyt kokouksessaan 14.8.2018 liikenne- ja viestintäministeriön aloitetta venäläisten tavaravaunujen käytöstä laajasti Suomen sisäisissä kuljetuksessa ja toteaa sen johdosta seuraavaa:

Tällä hetkellä venäläisen kaluston käyttö Suomen rataverkolla on sallittu vain Suomen ja Venäjän välisessä yhdysliikenteessä. Hallintoneuvosto haluaa nostaa esille seuraavia huomioita venäläisten tavaravaunujen käyttöönottoon sisäisessä liikenteessämme:

Hallintoneuvosto toivoo aloitteen käsittelyssä huomioitavan turvallisuuteen, raidekapasiteetin käyttöön ja radan kulumiseen vaikuttavat tekniset erot venäläisten ja suomalaisten vaunujen välillä, mitkä Trafi on todennut esiselvityksessään vuonna 2016.

Venäläinen jarrujärjestelmä ja jarrujen suorituskyky eivät nykyisellään täytä EU-standardeja. Venäläistä kalustoa joudutaan kuljettamaan teknisten rajoitusten vuoksi alhaisemmalla nopeudella kuin suomalaista kalustoa, minkä vuoksi se varaa tavallista enemmän ratakapasiteettia ja hidastaa muuta liikennettä. Venäläinen pyöräprofiili kuluttaa rataa kotimaista kalustoa enemmän, mikä todennäköisesti johtaisi radan kunnossapitotarpeen kasvamiseen entisestään.

Venäläisvalmisteisten vaunujen käyttöönotto laajasti Suomen sisäisessä liikenteessä edellyttäisi joko venäläisten vaunujen huomattavia rakenteellisia muutoksia tai rautatielain muutosta ja EU:n teknisten säännösten uutta tulkintaa. Lisäksi vaarana on, että venäläisten vaunujen käyttö käytännössä lopettaisi suomalaisen vaunutuotannon.

VR-Yhtymä tiedostaa tavaravaunujen lisätarpeen. Tiiviin asiakasyhteistyön tuloksena VR-Yhtymä on kuluvan vuoden aikana hankkinut yhteensä 300 uutta vaunua, jolla vastataan erityisesti suomalaisen raakapuun kuljetusvolyymien merkittävään kasvuun. Viime keväänä otettiin käyttöön 100 saneerattua raakapuuvaunua. Lisäksi investoitiin 200 uuteen Pieksämäellä valmistettuun tavaravaunuun, jotka ovat käytössä ensi vuoden alkupuolella. Yhtiöllä on myös optio 100 vaunun lisätilaukselle ensi vuoden aikana.

Venäjä ei tiettävästi ole avaamassa suomalaisille vastavuoroista mahdollisuutta toteuttaa kuljetuksia suomalaisella kalustolla Venäjän sisäisessä liikenteessä, mikä johtaisi maiden väliseen epäsuhtaan.

Suomen rataverkon kunnossa on viime vuosina ollut ongelmia, jotka ovat heikentäneet liikenteen sujuvuutta ja aiheuttaneet vaaratilanteita. Onkin puhuttu liian vähäisistä kunnossapidon rahoista johtuvasta korjausvelasta. Rataverkon riittävän hyvä kunto on turvallisen junaliikenteen ehdoton edellytys, minkä vuoksi on syytä perusteellisesti arvioida aloitteen vaikutuksia ennen kuin lisätään rataverkkoa kuormittavia tekijöitä.

Kotkan Hovinsaaren ratapihan mylläyksellä liikenteestä joustavampaa

hovinsaaritiedote

Kotkan Hovinsaaren ratapihan toiminnallisuutta parannetaan tänä ja ensi vuonna. Alueelle rakennetaan uusia raiteistoja ja päivitetään turvalaitteita. Hanke kestää pari vuotta ja aiheuttaa jonkin verran liikennejärjestelyjä. 

Kotkan teollisuus on voimistunut ja kasvaa vuosittain kiihtyvää tahtia. Suuret raskaan tavaraliikenteen virrat kulkevat parhaiten junalla Kotkaan ja sieltä pois, sillä kuljetuksien hoitaminen rekkarahtina tuottaisi tarpeetonta melu- ja liikennehaittaa. Kotkaan johtava junarata on kuitenkin vanha, eikä aikanaan suunniteltu raiteisto enää palvele nykyistä tarvetta.

”Pitkien raiteiden lisääminen parantaisi ratakapasiteettitilannetta, mutta korjausvelkahanke keskittyy tältä erää vanhan infran parantamiseen ja vain osittaiseen lisärakentamiseen”, sanoo yksikön päällikkö Maria Torttila Liikennevirastosta.

”Suurin KORPiksi nimetyn hankkeen töistä on Kotkan Hovinsaaren ratapihalle tulevan pitkän kohtausraiteen rakentaminen. Kohtausraide venyttää kaksiraiteista pääraidetta aina Paimenportin seisakkeen ohi, mikä mahdollistaa tavarajunien liikennöimisen Paimenportin seisakkeella pysähtyvän henkilöliikenteen junan ohi”, Torttila kertoo.

Hankkeessa uusitaan myös Kotkan ratapihojen vanhat turvalaitejärjestelmät, joiden päivittäminen parantaa liikenneturvallisuutta tuoden nykytekniikan osaksi liikenteenohjausta.

2018-07-27 14_23_52-Rata_Hovinsari-Tavara_julkinen.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Ratatyöt keskeyttävät henkilöliikenteen kahdeksi viikoksi elokuun alussa

Rakentamisen vaatimien maansiirtojen mahdollistamiseksi ratapihalla on henkilöliikennettä koskeva totaalikatko 5.8.2018 klo 20.00 – 19.8.2018 klo 24.00 asti. Tuona aikana vain tavaraliikenne pääsee kulkemaan ratapihan poikki. Henkilöliikenne korvataan bussikuljetuksin. Lisätietoa VR:n sivuilta.

Radan parantaminen jatkuu aina vuoden 2019 loppuun asti ja onkin jo nähtävissä, että vastaavanlaisia poikkeusliikennejärjestelyitä joudutaan luultavasti tekemään myös loppukesästä 2019. Rakentamisaikatauluissa on molempina kesinä otettu huomioon muun muassa Meripäivien ajankohdat.

VR syrji pyörätuolia käyttävää matkustajaa – korjaa nyt palveluaan

vihrea_makuuvaunu3

Kuva: VR-GROUP

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on edistänyt sovintoa VR-Yhtymä OY:n ja pyörätuolia käyttävän henkilön välillä tapauksessa, jossa henkilölle ei järjestetty korvaavaa esteetöntä kuljetusta ratatöiden aikana. Sovinnon taustalla on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätös, jossa VR:n katsottiin syyllistyneen yhdenvertaisuuslaissa kiellettyyn syrjintään. Sovintosopimuksessa VR sitoutuu jatkossa järjestämään korvaavan kuljetuksen myös pyörätuolia käyttäville matkustajille.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on lainvoimaisessa päätöksessään todennut VR-Yhtymän syrjineen pyörätuolia käyttävää henkilöä hänen vammansa takia tilanteessa, jossa suunnittelun ratatyön takia ei järjestetty korvaavaa esteetöntä kuljetusta. Kantelijan ei siten ollut mahdollista tehdä suunnittelemaansa matkaa.

Lautakunnan päätöksen jälkeen yhdenvertaisuusvaltuutettu edisti sovintoa kantelijan ja VR:n välillä hyvässä hengessä.

Sovintosopimuksen mukaan VR sitoutuu järjestämään ratatöiden aikaiset korvaavat kuljetukset jatkossa yhdenvertaisesti myös pyörätuolia käyttäville matkustajille. VR maksoi syrjityksi tulleelle henkilölle hyvityksen. VR lupaa myös kouluttaa asiakaspalvelijoitaan ja parantaa viestintäänsä.

–          Tämä on merkittävä edistysaskel vammaisten matkustajien yhdenvertaisuuden toteutumisessa. Matkustajalla on ollut ongelmia esteellisen korvaavan liikenteen vuoksi. VR on ollut yhteistyöhaluinen ja osoittanut vastuunkantoa tilanteen ratkaisemiseksi, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sanoo.

–          Olemme päivittäneet ohjeistustamme koskien korvaavia kuljetuksia ratatöiden aikana. Uudet ohjeet on käyty henkilökuntamme kanssa läpi. Panostamme jatkossa entistä enemmän yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden toteutumiseen kaikkien asiakkaidemme kohdalla, kertoo VR:n matkustajaliikennejohtaja Maisa Romanainen.

Yhdenvertaisuuslaki:

 Syrjinnän kielto

Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

15§ Kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi


Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.

Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi 1 momentissa tarkoitetun toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki.

23 § Hyvitys

Syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys siltä viranomaiselta, työnantajalta tai koulutuksen järjestäjältä taikka tavaroiden tai palveluiden tarjoajalta, joka on tämän lain vastaisesti syrjinyt häntä tai kohdistanut häneen vastatoimia.

VR Transpoint hankkii 200 uutta raakapuuvaunua

DgwbI-rWkAAmiSN

Kuva: VR GROUP

VR Transpoint vastaa metsäteollisuuden kasvaneeseen kysyntään hankkimalla 200 uutta raakapuuvaunua. Lisäksi investointiin sisältyy optio 100:sta uudesta raakapuuvaunusta.

Investoinnilla saavutetaan merkittävä lisäkapasiteetti jo sesongille 2018–2019. Noin puolet vaunuista valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä ja loput alkuvuoden 2019 aikana. Lisäksi investointiin sisältyy optio 100:sta uudesta raakapuuvaunusta nyt hankittavan 200 vaunun lisäksi.

– Kotimaan raakapuun kuljetustarve on ollut koko vuoden korkealla tasolla ja sen ennakoidaan jatkuvan edelleen. Vaunuinvestoinnin tuomalla kapasiteetin kasvulla pystymme vastaamaan metsäteollisuuden kasvaneeseen asiakaskysyntään entistä paremmin, toteaa VR Transpointin johtaja Martti Koskinen.

Vaunukapasiteettia on jo kasvatettu ottamalla käyttöön lähes sata saneerattua raakapuuvaunua kuluvan vuoden aikana.

Tsuh tsuh! Ravintola Vltava sai oman pienoisjunaradan!

ae2be87237a1e801_800x800ar

Elielinaukiolla rautatieaseman kupeessa sijaitseva suosittu tsekkiläinen ravintola Vltava saa asiakkaiden ihasteltavaksi aidon keskieurooppalaishenkisen pienoisjunaradan.

Elielinaukiolla rautatieaseman kupeessa sijaitseva suosittu tsekkiläinen ravintola Vltava saa asiakkaiden ihasteltavaksi aidon keskieurooppalaishenkisen pienoisjunaradan.

Vltavan ravintolajohtaja kävi tutustumassa Prahassa Vytopna Railway –ravintolaan, jossa hän ihastui romanttista rautatie-elämää symboloivaan pienoisrautatiehen. ”Siitä se idea on lähtenyt. Vltavaan haluttiin tuoda rautatietunnelmaa, ja junarata tuntui heti Vltavaan sopivalta. Varsinkin ottaen huomioon rakennuksen rautatietoimintaan liittyvän historian”, kertoo ravintolajohtaja Juha Venäläinen. ”Pienoisrautatie koostuu näyttävästä veturista, tavaravaunusta, kahdesta matkustajavaunusta, sillasta sekä tietenkin tunnelmallisesta asemarakennuksesta. Hauskana yksityiskohtana aseman edestä löytyy myös tyytyväisiä oluenystäviä tuoppien ääressä”, jatkaa Juha.

Junaradan rakennuksesta Vltavaan vastasi Kari Hovinmaa Pienoisrautatiekerho ry:stä. Sopiva sijoituspaikka pienoisjunaradalle löytyi Vltavan portaikon aulan yläpuolelta. Rata kiertää 12,2 metrin matkan. Veturi, vaunut ja kiskot ovat saksalaisen LGB:n valmistamia. Puut aseman ympärillä ovat käsityönä tehtyjä. Itse veturi on varustettu erilaisilla ääniefekteillä, kuten höyryveturin aidolla ”tsuh-tsuh”-äänellä.

Ravintola Vltavasta löytyy kattava tsekkiläinen olutvalikoima, joista asiakkaiden suosikki on tällä hetkellä omien tsekkiläisten House Brand –oluiden lisäksi kuukausittain vaihtuva, ainoastaan Vltavassa saatavilla oleva hanaolut. Vltavasta saa myös herkullista tsekkiläistä ruokaa – suosituimmaksi annokseksi ravintola nimeää murean häränrinnan, jota keittiömestari hauduttaa lempeällä tulella 2 päivää.

Vltava sijaitsee 1900-luvun alussa Elisen Saarisen suunnittelemassa jugendrakennuksessa, joka on Museoviraston suojeluksessa. Tiloissa on aiemmin toiminut mm. VR:n kiitotavaravarasto. Historian kulkua kunnioittaen pienoisjunarata muistuttaakin asiakkaiden iloksi menneestä rautatie-elämän tunnelmasta.

Nimi Vltavan pienoisrautatien veturille?

Rautatie ilman ylpeänä nimeään kantavaa veturia on kuin oluttuoppi ilman vaahtoruusuketta! Julkaisemme siis somekisan Vltavan komean veturin nimeämiseksi! Nimikilpailuun voit osallistua Vltavan Facebookin kautta 26.6.-6.7.2018 välisenä aikana. Nimikilpailun voittaja palkitaan Vltavan kahden hengen illalliskortilla juomineen – tsekkiläiseen rempseään tyyliin!

Katso junan video https://youtu.be/R4q096WKQKI , jää pois oikealla asemalla ja tule ihastelemaan Vltavan pienoisjunarataa aidossa tsekkiläisessä tunnelmassa!

https://www.raflaamo.fi/fi/helsinki/vltava

Liikennevirasto selvitti vähäliikenteisten ratojensa kunnon

vahaliikenteiset-radat_nummelin

Liikenneviraston selvityksen mukaan usean vähäliikenteisen rataosan kunto on heikentynyt ja osa radoista kaipaa nopealla aikataululla korvausinvestointeja.

Vähäliikenteinen rataverkko on pidettävä liikennöitävissä niillä rataosuuksilla, joilla on teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tarpeista lähtevää vakiintunutta rautatieliikennettä ja joiden kehitysnäkymät ovat positiivisia. Elinkeinoelämän tarpeet muuttuvat ja radat kuluvat, joten ajoittain on tarpeen tehdä tilannepäivitys.

”Viimeksi selvitimme vähäliikenteisten ratojemme kuntoa vuonna 2014 ja nyt siihen tehtiin päivitys. Väärinkäsitysten välttämiseksi on syytä todeta, että raportissa on esitetty tarkastelun tuloksia, ei päätöksiä”, toteaa tekninen johtaja Markku Nummelin Liikennevirastosta.

Suurimalle osalla radoista riittää kunnossapito

Suurin osa vähäliikenteisistä radoista todettiin sellaisiksi, että nykytasoinen kunnossapito riittää. Joidenkin rataosien, kuten Lahti-Loviisan satama, Lahti-Heinola sekä Joutjärvi-Mukkula tilannetta on syytä arvioida viimeistään viiden vuoden kuluttua uudelleen siitä näkökulmasta, onko liikenne vakiintunutta ja määrät sellaisia, että kunnossapitoon on perusteita.

Heinävaara-Ilomantsi, Kontiomäki–Pesiökylä–Ämmänsaari ja Saarijärvi–Haapajärvi rataosien osalta ehdotetaan käynnistettäväksi tarkemmat hankearvioinnit/tarveselvitykset, joilla arvioidaan peruskorjaushankkeiden sisältö, kustannukset ja yhteiskuntataloudellinen kannattavuus. Tässä selvityksessä arvioidun radan kunnon ja elinkaaren näkökulmasta näiden ratojen peruskorjauksen tarpeet sijoittuisivat vuosille 2019-2025. Hankearvioinnissa arvioidaan tarkemmin kustannustehokkaat toimenpiteet.

Muita elinkaarensa loppupuolella olevia ratoja ovat Niinisalo-Parkano, Mynttilä-Ristiina, Lieksa-Pankakoski ja Murtomäki-Otanmäki. Raportissa ehdotetaan nykyisen kunnossapidon jatkamista, mutta huomautetaan, että näiden rataosien tekninen kunto saattaa heikentyä äkillisesti. Jos näin käy, rataosalle saatetaan asettaa nopeusrajoituksia tai voidaan jopa joutua sulkemaan ne kokonaan.

Rataosa, jonka kunnossapidolle ei selvityksen perusteella ole enää yhteiskuntataloudellisia perusteita, on Seinäjoki-Kaskinen.

”Radan heikon kunnon vuoksi rataosaa ei voida pitää enää liikennöitävässä kunnossa ilman merkittäviä investointeja. Radan liikennöintimäärät ovat viime vuosina laskeneet merkittävästi. Tästä syystä raportissa esitetään, että Seinäjoen Ahokylästä Kaskisiin kulkevan rataosan kunnossapito lopetetaan 15.12.2019”, Nummelin sanoo.

Rataverkon korjausvelka jo 1,1 miljardia

Nyt valmistunut selvitys on tekninen ratojen elinkaaren ja kunnostustarpeiden tarkastelu. Mahdollisuudet esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen selviävät seuraavalla hallituskaudella valmistuvassa 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, jonka tavoitteena on parantaa liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen pitkäjänteisyyttä.

Vähäliikenteisen rataverkon korjaustarpeet kilpailevat rahoituksesta muiden liikenneverkon korjaustarpeiden kanssa. Liikenneviraston arvion mukaan koko rataverkolla on yhteensä 1,1 miljardin euron edestä niin sanottua korjausvelkaa. Rataverkko edellyttää jatkuvaa ylläpitoa, ja korjaustarpeita on myös vilkasliikenteisillä radoilla sekä tavara- ja henkilöliikenteen ratapihoilla. Samoin toimintaympäristön muutoksesta ja elinkeinoelämän kehittymisestä johtuvia investointitarpeita on runsaasti.

Helmikuussa 2018 työnsä valmiiksi saanut parlamentaarinen työryhmä on esittänyt, että tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen sitoudutaan hallituskausittain. Tämä tarkoittaa sitä, että perusväylänpidon rahoitusta tulisi lisätä vuosittain pitkäjänteisesti vähintään 300 miljoonaa euroa verrattuna kuluvaa hallituskautta edeltäneeseen keskimääräiseen noin yhden miljardin euron perusväylänpidon määrärahatasoon verrattuna.

Linkki raporttiin

Vähäliikenteiset radat Q & A

Suunnittele metroaseman ilme – HKL pyytää ehdotuksia radantaustaulujen uusimiseksi

edadd584-3d1d-4a0e-8ecf-a51ec73d23a2-w_960

Suunniteltavat taulut sijaitsevat kantametron asemilla radan takana. Kuva: HKL, Timo Ojala.

Haluaisitko oman kädenjälkesi kaupunkiliikenteeseen näkyvälle paikalle? HKL etsii uutta ilmettä metroasemille uusimalla radan takana sijaitsevat entiset mainostaulut avoimella kilpailulla. Tauluja on lähes 500 kappaletta ja niitä on 11:lla kantametron asemalla.

Jo viimeiset kaksi vuotta radan takana sijaitsevat taulupaikat ovat olleet kaupunkilaisten tekemän taiteen käytössä Ole Hyvä Helsinki -kampanjan kautta. Nyt näille paikoille etsitään pidempiaikaista, raikasta ja aikaa kestävää ulkoasua. Tavoitteena on löytää jokaiselle asemalle aseman ja aseman seudun omaa ilmettä kuvastava kokonaisuus.

Hakijoiden tulee esittää valitsemalleen metroasemalle suunnitelma, jonka kokonaisilmettä, soveltuvuutta valitulle asemalla ja yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä HKL arvioi. Taulujen toteutuksessa haetaan ulkoasun ja sisällön osalta pitkäaikaista, jopa vuosia kestävää kokonaisuutta.

Suunnitelma voi koostua kaikkiin aseman tauluihin toteutettavista toistuvista elementeistä tai taulut voidaan suunnitella yksittäisinä tai kahden taulun muodostavina taulupareina, kuitenkin koko aseman taulut huomioiden. Asemien taulujen määrät vaihtelevat (28 – 56 kappaletta), mikä otetaan huomioon lunastussummassa. Teoksissa ei saa esittää aatteellisia tai kaupallisia viestejä. HKL pidättää oikeuden myös olla hyväksymättä ehdotuksia.

Kilpailuohjelma ja tarkemmat tiedot ehdotusten tekoon löytyvät HKL:n verkkosivuilta www.hkl.fi. Lisätietoja kilpailusta saa 30.6. asti osoitteesta sanna.hagberg@hel.fi.

Kilpailuehdotukset on jätettävä 10.8. mennessä, jonka jälkeen HKL valitsee lunastettavan ehdotuksen kullekin asemalle. Hakemukset kuvaliitteineen osoitetaan 10.8.2018 mennessä HKL:lle: HKL – Postikeskus, PL 53250, 00099 Helsingin kaupunki tai sähköpostitse postikeskus.hkl@hel.fi.