Metrossa perjantaina virroitinongelmia

_N2A7054_thumb

Metroliikenne on ollut perjantaina keskeytyneenä jonkin aikaa sekä aamulla että alkuiltapäivästä virroitinongelmien vuoksi. Metrojunaan sähköä radan virtakiskosta välittävä virroitin on vikaantunut, ja tuottanut runsaasti savua aamulla Itäkeskuksen ja iltapäivällä Herttoniemen asemalle.

Vikaantuneet junat olivat eri sarjaa, toinen M200- ja toinen uudempi M300-mallinen. HKL:n ratasähkö on jo tarkastanut radan virtakiskon, jossa ei havaittu vikaa. Asiaa selvitetään tarkemmilla tutkimuksilla viikonlopun aikana.

– Metro on hyvin luotettava liikenneväline ja vuosittain 99,96 % lähdöistä ajetaan aikataulun mukaisesti. On harvinaista, että kaksi vikaa osuu samalle päivälle, sanoo HKL:n kunnossapitoyksikön johtaja Toni Jurva.

– HKL pahoittelee savusta ja metroliikenteen epäsäännöllisyydestä matkustajille aiheutunutta haittaa.

Lisätietoa metron liikennöinnistä www.hsl.fi.

Kaukojunissa huhtikuussa lähes miljoona matkustajaa: Etenkin Ouluun matkataan yhä useammin junalla

pendolino

(© VR Group)

Junamatkailu eri puolille Suomea jatkoi huhtikuussa vahvaa kasvuaan. Junalla matkataan aiempaa useammin etenkin Ouluun, jonne matkustaminen kasvoi huhtikuussa jopa yli 80 % edellisvuodesta. Kaikkiaan kaukoliikenteen junamatkoja tehtiin huhtikuussa 990 000, mikä on 6 % enemmän kuin vuotta aiemmin.

VR:n kyytiin hyppäsi huhtikuussa 990 000 matkustajaa. Pelkästään pääsiäisen viettoon junilla tehtiin Suomessa yli 250 000 matkaa. Matkustajamäärät kasvoivat huhtikuussa kaikilla VR:n pääreiteillä, yhteensä kotimaan kaukoliikenteessä matkustettiin 6 % viime vuotta enemmän. Selvästi eniten juna on voittanut asiakkaita kyytiinsä Helsingin ja Oulun välillä – huhtikuussa jopa 81 %. Kasvu on merkittävää ottaen huomioon, että vielä vuosi sitten reitillä liikennöitiin molempiin suuntiin kaksi vuoroa enemmän kuin nyt. Kaikkiaan Oulun ja Helsingin välillä liikennöidään nyt 100 junavuoroa viikossa.

– Kilpailemme Oulun reitillä vahvasti etenkin lentoliikenteen kanssa. Asiakkaat ovat huomanneet, että olemme kuluneen vuoden aikana saaneet pääradan muutoksilla matka-ajan Helsingistä Ouluun nopeimmillaan jo alle viiteen ja puoleen tuntiin. Myös edullinen Säästölippumme, joka maksaa alle 30 euroa, on erittäin kilpailukykyinen, sanoo matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

VR odottaa Oulun matkailun vilkastuvan kesällä edelleen, sillä juhannusviikosta (19.6.) lähtien liikennettä lisätään Tampereelta Pohjanmaalle ja Ouluun. Myös yöjunien aikatauluja muutetaan paremmin yhteensopiviksi Helsinki-Vantaan lentoasemalta lähtevien ja saapuvien lentojen kanssa. Oulun lentokenttä on osan kesästä kiinni.

Venäjän liikenne piristynyt reippaasti 
Myös Venäjän liikenne on ollut erittäin pirteää koko alkuvuoden, huhtikuussa Allegrolla Pietariin matkustettiin 34 % enemmän kuin vuosi sitten. Kesällä Allegrolla voi ensimmäistä kertaa historiassa matkustaa Venäjälle ilman viisumia, jos on matkalla seuraamaan Venäjällä järjestettäviä jalkapallon MM-kisoja, katso lisää.

Länsimetrossa siirrytään testauksesta viranomaishyväksyntään, tämänhetkinen arvio metroliikenteen käynnistymisestä syyskuu

34265771092_445a4d4bbc_z

Kuvaaja: Juha-Pekka Olli

Länsimetrossa siirrytään kesäkuun alussa testausvaiheesta viranomaistarkastusvaiheeseen ja valmistellaan asemien ja radan luovuttamista HKL:lle. Viranomaistarkastusten ja niiden mahdollisesti aiheuttamien korjaustoimenpiteiden jälkeen metro voidaan avata matkustajille. Tämänhetkisen arvion mukaan metroliikenne voisi käynnistyä syyskuussa. Bussiliikenteessä siirryttäisiin metron liityntälinjastoon aikaisintaan lokakuun puolivälissä, ja siihen asti Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussit kulkisivat nykyisen linjaston mukaan.

Länsimetron käyttöönotossa ollaan siirtymässä viranomaistarkastusvaiheeseen. Tarkastuksissa mahdollisesti ilmenevien puutteiden korjaamiseen on varattava riittävästi aikaa.

”Länsimetro on valmis liikenteelle heti kun viimeinenkin hyväksyntä on saatu. Arvioni mukaan metroliikenne voi alkaa syyskuussa 2017.”, kertoo rakentamisesta vastaavan Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Metron liikennöinnistä vastaava HKL on talven ja kevään aikana ajanut koeajoja länsimetron osuudella. Koeajot ovat sujuneet hyvin ja ne saadaan päätökseen 14.5.2017.

”Länsimetron koeajot ovat onnistuneet ja niiden avulla on voitu varmistaa metron toimintakyky myös hyvin monenlaisissa poikkeustilanteissa. Metro on matkustajille avautuessaan luotettava ja turvallinen.”, kertoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Viranomaistarkastusten jälkeen Länsimetro, HKL ja HSL päättävät metro- ja liityntäliikenteen lopullisen käynnistymispäivän. Liityntäbussiliikenteeseen ei kuitenkaan siirrytä vielä syysliikenteen alkaessa 14.8.2017, vaan Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussit kulkevat nykyisen linjaston mukaan.

”Tässä lähtökohtanamme on, että matkustajien liikkuminen Etelä-Espoossa ja Lauttasaaressa turvataan kaikissa tilanteissa”, kertoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. ”Lisäksi bussiliikennöitsijät tarvitsevat vähintään kaksi kuukautta aikaa liikenteen tuotannon ja työvuorojen suunnitteluun.”

Metro ja nykyiset bussilinjat kulkevat jonkin aikaa samanaikaisesti ennen bussien liityntäliikenteeseen siirtymistä. Näin myös metroliikenteestä länsimetron osuudella saadaan arvokasta kokemusta.

Tuore vertailu: VR Euroopan tehokkaimpia rautatieyrityksiä

ic2_juna02

© VR Group

VR Group on tuoreen tutkimuksen mukaan maanosan tehokkaimpia rautatieyrityksiä. Kansainvälisen Boston Consulting Groupin vertailun mukaan Suomen kokonaissijoitus on kolmanneksi paras, kun vertaillaan rataverkon käyttöä, palvelun laatua ja turvallisuutta. Hinta-laatu -suhteessa Suomi on Euroopan ykkönen. ”European Railway Performance Index” -vertailussa on mukana 25 eurooppalaista maata.

Kokonaisvertailussa Suomen ja VR:n sijoitus on noussut tasaisesti. Muutaman vuoden välein tehtävässä vertailussa Suomi oli edelliskerralla, vuonna 2015 sijalla 5., sitä ennen vuonna 2012 sijalla 6. Suomen edellä ovat nyt ykköseksi sijoittunut Sveitsi ja kakkonen Tanska.

– Tämä kertoo johdonmukaisesta oman toiminnan kehittämisestä ja tehostamisesta, summaa VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson. On hienoa, että tämä näkyy myös tässä laajassa vertailussa. Tehostamisen ansiosta olemme voineet laskea lippujen hintoja ja logistiikassa sekä infrassa olemme parantaneet kilpailukykyämme.

− Tutkimus osoittaa, että investointitason ja kokonaisarvosanan välillä on vahva yhteys, Jansson sanoo.

Suomi on noussut vertailussa tässä omaan korkeaan luokkaansa. Suomen rautatieliikennettä tutkimuksessa kiitellään erityisesti palvelun laadusta ja turvallisuudesta. Nämä näkyvät myös täsmällisyyden hyvässä kehityksessä.

Aiemmin EU-komissio on päätynyt samansuuntaisiin tuloksiin suomalaisen rautatiejärjestelmän tehokkuudesta. VR Group tiedotti asiasta joulukuussa:
http://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/eu-selvitys-suomen-rautatiejarjestelma-euroopan-karkea-211220161147/

Boston Consulting Groupin vertailusta lisää (englanniksi): https://www.bcg.com/publications/2017/transportation-travel-tourism-2017-european-railway-performance-index.aspx

HKL kunnostaa ja rakentaa myös uutta raitiotierataa kesällä

2017-04-19 12_19_12-9e4feeee-add9-44a9-9f54-f5faa9051bda.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

HKL kunnostaa raitiotierataa ja rakentaa myös uusia rataosuuksia tulevana kesänä ja syksynä. Uutta raitiorataa rakennetaan elokuussa uudistuvan raitiolinjaston tarpeisiin. Ratatöitä tehdään kaikkiaan noin 20 ratatyömaalla.

Raitiolinjasto on uudistumassa elokuussa 2017. Linjastouudistukseen liittyen HKL rakentaa tulevana kesänä uutta raitiorataa yhteensä noin 2800 metriä. Mittavimmat radanrakennustyöt tehdään Välimerenkadulla ja Reijolankadulla.

Välimerenkadulle rakennetaan uutta raitiorataa, sillä linjan 9 reitti kulkee jatkossa Jätkäsaaressa Tyynenmerenkadun sijasta Välimerenkatua pitkin. Reijolankadulle rakennettava uusi rataosuus palvelee raitiolinjaa 3, joka tulee liikennöimään Nordenskiöldinkadulta Reijonkadun kautta Mannerheimintielle.

Raitiolinjastoa uudistetaan, jotta se palvelisi mahdollisimman monen matkustajan liikkumistarpeita ja jotta raitiolinjat kytkeytyisivät saumattomasti muihin liikennemuotoihin. Linjastouudistuksesta tiedottaa Helsingin seudun liikenne (HSL). Lisätietoa uudistuvista reiteistä on osoitteessa www.hsl.fi/raitiolinjat2017

Valtaosa HKL:n ratatyöurakoista on peruskunnostustöitä; ratakiskojen ja vaihteiden vaihtoa. Radan kunnostustöitä tehdään kesällä muun muassa Ateneumin edustalla Kaivokadulla, Mäkelänkadulla ja Paciuksenkadulla.

Osa kesän ratatöistä vie raitiovaunuja poikkeusreiteille. Poikkeusreiteistä tiedottaa HSL.

Kiskoja uusitaan tarpeen mukaan

Ratakiskojen käyttöikä riippuu siitä, millaisella rataosuudella kiskot ovat. Suoralla radalla kiskot voivat kestää 30 vuotta, kaarteessa huomattavasti vähemmän aikaa; maksimissaan 15 vuotta.

Vaihteiden käyttöikään vaikuttaa muun muassa liikennemäärä: tiheästi liikennöidyillä rataosuuksilla vaihteet kuluvat eniten ja niitä vaihdetaan muutaman vuoden välein. Harvemmin liikennöidyillä osuuksilla vaihteet kestävät jopa 25 vuotta.

HKL suunnittelee ratatyöt siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä raitiovaunu- ja ajoneuvoliikenteelle. Ratatöitä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös öisin tietyin rajoituksin. Helsingin yleiset säädökset rajoittavat melua aiheuttavan yötyön maksimiajaksi kaksi yötä viikossa. Ratatyöhankkeet pyritään ajoittamaan niin, että ne voidaan toteuttaa samanaikaisesti muiden kuntateknisten hankkeiden kuten vesijohto-, viemäri- ja kaukolämpötöiden kanssa.

Kesän ratatyömaat ja aikataulut kartalla:www.hkl.fi > Tämä on HKL > HKL rakentaa > Ratatyömaat.

Kehärata kasvatti junien suosiota

2017-04-18 14_18_30-6_2017_keharadan_liikenteelliset_vaikutukset.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Kehärata on tuonut juniin lisää matkustajia ja tehnyt matkustamisesta entistä sujuvampaa laajalla alueella pääkaupunkiseudulla.

Kesällä 2015 käyttöön otettu Kehärata on HSL:n selvityksen mukaan kasvattanut lähijunien suosiota laajalla alueella uuden rataosuuden, pääradan ja Vantaankosken radan ympäristössä. Junan osuus pääkulkutapana nousi runsaat 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2014 vuoteen 2016. Bussien osuus väheni suunnilleen saman verran.
Junamatkustajien määrä kasvoi selvästi eniten Myyrmäessä ja Kivistössä, joihin on rakennettu paljon uutta asutusta radan tuntumaan.

Joukkoliikennematkustajat olivat Kehäradan valmistumisen jälkeen tyytyväisempiä liikkumisen sujuvuuteen kuin he olivat ennalta arvioineet. Sujuvuus parani laajemmalla alueella kuin matkustajat ennen liikenteen alkamista olettivat. Tyytyväisimpiä olivat Kivistön, Helsingin pohjoisosien ja Etelä-Vantaan matkustajat.

Tyytyväisyyden syy oli muun muassa se, että Kehärata paransi junaliikenteen täsmällisyyttä. Samalla, kun Kehäradan liikenne alkoi, valtaosa suorista bussilinjoista Vantaalta Helsinkiin korvautui lyhyillä syöttölinjoilla asemille. Tihein vuorovälein liikennöitävät lyhyet liityntälinjat ovat parantaneet matkaketjujen luotettavuutta.
Liikennöinnin aloitti myös runkobussilinja 560 Itä-Helsingistä Malmin kautta Myyrmäkeen. Kehäradan vaikutusalueen poikki kulkevat bussit laajensivat Kehäradan vaikutusaluetta entisestään ja Helsingin seudun bussilinjastosta tuli entistä verkostomaisempi.

Kehärata, bussilinja 560 ja Vantaan bussilinjaston muuttuminen liityntäliikennepainotteiseksi ovat yhdessä vaikuttaneet siihen, että junien käyttö on lisääntynyt laajalla alueella uuden rataosuuden ympäristössä.

Myös merkittävä osa Helsinki–Vantaan lentoasemalle kulkevista on todennut Kehäradan käyttökelpoiseksi, ja joukkoliikenteen osuus kokonaisuutenakin on kasvanut.
Vuonna 2014 lentoasemalle saapuneista alle 5 prosenttia käytti pääkulkutapanaan junaa. Vuonna 2016 osuus oli runsaat 25 prosenttia. Linja-autolla saapui lentokentälle 35 prosenttia matkustajista vuonna 2014, ja kaksi vuotta myöhemmin 22 prosenttia.
Henkilöauton ja taksin yhteenlaskettu osuus pieneni 58 prosentista runsaaseen 51 prosenttiin.

HSL arvioi Kehäradan vaikutuksia vuosien 2014 ja 2016 matkatutkimusten sekä liikenne- ja matkustajalaskentojen aineistojen sekä maankäytön kehittymisen perustella.

https://www.hsl.fi/sites/default/files/6_2017_keharadan_liikenteelliset_vaikutukset.pdf

Uudistettu VR:n ravintolavaunu testauksessa – konseptia kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa

17807196_10154993109351278_4303445428449027481_o

Kuva: VR-GROUP

Junissa nautitaan vuosittain yli 200 000 ruoka-annosta, juodaan yli 440 000 tuoppia olutta ja yli 1,6 miljoonaa kuppia kahvia. Huhtikuun 6. päivä liikkeelle lähtee uusitun ravintolavaunukonseptin pilotti, jossa uudet maut kohtaavat tutut klassikot.

Ravintolavaunut ovat iso osa junamatkustamisen mukavuutta. VR:n junissa ravintolavaunut ovat palvelleet matkustajia jo vuosikymmenien ajan, antaen mahdollisuuden hyvään ruokaan, juomaan ja mukavaan seurusteluun matkanteon lomassa. Ravintolapalvelut kattavat koko kaukoliikenteen reittiverkoston – joko ravintolavaunun tai kärrymyynnin muodossa – molempia ollaan nyt uudistamassa.

– Junamatkustuksen suosi on kääntynyt vahvaan kasvuun. Yksi matkustajien eniten arvostamista junamatkan palveluista on ravintolavaunu – mahdollisuus käyttää matka-aikaa virkistäytymiseen ja herkutteluunkin. Uudistamme nyt ravintolavaunun makuja, miljöötä ja palvelua yhdessä asiakkaiden kanssa, sanoo VR:n matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Tänään lähtee liikkeelle uudenlaisen ravintolavaunun pilotti, jossa matkustajilta kerätään palautetta valikoimasta, mauista, sisustuksesta, tunnelmasta ja palvelusta. Kevään ja kesän aikana saadun palautteen perusteella konseptia muokataan. Ensimmäisen matkan uusi ravintolavaunu tekee Helsingistä Rovaniemelle, 6.4. osana IC27:ää, klo 15:27.

Uudet maut ja tutut klassikot – myös mukaan otettavaksi

Oman haasteensa uudistukseen tuo hyvin laaja asiakaskunta junissa: vauvasta vaariin, virassa ja viihteellä. Junien täyttyessä myös ravintolavaunuissa on kasvava määrä asiakkaita. Yksi tutuista klassikoista, joka löytyy uudestakin menusta, on lihapullat, joita nautitaan vuosittain noin 80 000 annosta. Ravintolapalveluissa halutaan panostaa vahvasti myös tuotteiden helppoon mukaan ottamiseen – annokset pyritään rakentamaan ja pakkaamaan kätevästi omalla istumapaikalla nautittaviksi.

– Klassikot säilyvät, mutta saavat vähän uutta twistiä. Olemme myös huomioineet kasvissyöjät ja erikoisruokavaliot entistä paremmin. Olemme panostaneet uudistuksessa asiakkaiden toiveiden mukaisesti erikoiskahveihin ja tuoreisiin, paikalla paistettuihin leipiin, sanoo ravintolapalveluista vastaavan Avecra Oy:n toimitusjohtaja Piia Tyynilä.

Uuden menun on suunnitellut Avecran tuotepäällikkö Paulo Lehtinen. Vaunumiljöön suunnittelussa on ollut mukana palvelumuotoilutoimisto Aivan yhteistyössä Avecran ja VR:n tiimien kanssa. Viime kesän ja syksyn aikana erilaisia ruoka-annoksia on jo testattu asiakkaiden kanssa ja testaaminen jatkuu nyt pilotissa, uudenlaisessa miljöössä ja uudenlaisin valmistusmenetelmin. Myös henkilökuntaa valmennetaan toimimaan uudistuvan palvelun mukaisesti; tavoitteena on rento, iloinen ja viitseliäs asiakaspalvelu kaikissa juniemme ravintolapalveluissa.

Uutta ravintolavaunua voi bongata liikenteessä Helsingin ja Rovaniemen välisellä reitillä 6.4. alkaen. VR haastaakin bongaamaan uuden fiiliksen vaunun, haukkamaan jotain itselle sopivaa ja antamaan palautetta jatkokehittelyä varten. Tavoitteena on uuden konseptin lanseeraus laajemmin ensi syksynä.

Katso lisää: www.vr.fi/ravintolavaunu

Rautateiden tavara- ja henkilöliikenteessä kasvua viime vuonna

railroad-tracks-23521292901749uK0

Rautateiden tavaraliikenteen kuljetusmäärät kääntyivät viime vuonna jälleen kasvuun pudottuaan vuonna 2015 selvästi. Myös rautateiden henkilöliikenteen matkamäärät kasvoivat. Lähiliikenteessä kasvua oli noin kymmenen prosenttia.

Viime vuonna rautateiden tavaraliikenteessä kuljetettiin 36,2 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä on noin kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvua oli sekä kotimaan että kansainvälisissä kuljetuksissa. Kuljetusten keskipituus kasvoi.

infografiikka-rautatiet

Rautateiden henkilöliikenteen matkamäärät kasvoivat, kun kesällä 2015 avattu Kehärata oli käytössä ensimmäisen kokonaisen vuoden. Rautateiden lähiliikenteessä tehtiin noin 70,1 miljoonaa matkaa, jossa on noin kymmenen prosentin kasvu edellisvuoteen. Kaukoliikenteessä tehtiin noin 12 miljoonaa matkaa.

Tilastointitavan muutoksen vuoksi kaukoliikenteen luku ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien matkamäärän kanssa. Kaukoliikenteen matkamäärissä näkyy LVM:n ostoliikenteen leikkaukset. Kaikkiaan rautateillä tehtiin noin 82,1 miljoonaa matkaa.

VR Group käynnistää dieselvetureiden hankinnan

dv12_1

VR Group investoi yli 100 miljoonan euroa uusien dieselvetureiden hankintaan tai nykyisen dieselkaluston saneeraukseen.

VR Group on valmistellut uusien dieselvetureiden hankintaa pitkään. Nykyinen kalusto on teknisesti elinkaarensa päässä ja asiakastarpeet ovat muuttuneet vuosien saatossa. Hankinnan valmistelun aikana on selvitetty myös nykyisen kaluston elinkaaren jatkamista saneerauksilla.

− Investointi uusiin vetureihin näyttää massiivista peruskorjausta kannattavammalta vaihtoehdolta, mutta saneerausvaihtoehto pidetään auki uushankinnan rinnalla ennen lopullista päätöstä, VR Groupin liikennejohtaja Petri Auno kertoo.

Merkittävä investointi

Investoinnin suuruus on yli 100 miljoonaa euroa ja tarkentuu kilpailutuksen aikana eri vaihtoehtojen vertailun kautta.

Uusien dieselvetureiden hankintakilpailutus avataan kevään aikana ja päätöksiin pyritään kesään 2018 mennessä. Uusien dieselvetureiden hankintamäärä tarkentuu kilpailutuksen alkuun mennessä, mutta joka tapauksessa puhutaan vähintään useista kymmenistä vetureista. Kilpailutukseen tullaan sisällyttämään myös optio hankittavien vetureiden kunnossapidosta.

Veturi sähköistämättömille radoille ja ratapihoille

Dieselvetureita käytetään etenkin ratapihoilla, tavarakuljetusten kuormaus- ja purkupaikoilla sekä tavaraliikenteessä sähköistämättömillä rataosuuksilla. Matkustajaliikenteessä dieselvetureiden käyttö on hyvin vähäistä.

− Olemme onnistuneet kasvattamaan tehokkaan ja ympäristöystävällisen sähkövedon osuutta tavaraliikenteessä viime vuosina yli 76 prosenttiin. Kun rataosuuksien sähköistystyöt etenevät, sähkövedon osuus kasvaa entisestään. Tarvitsemme kuitenkin jatkossakin dieselvetureita toimivan ja tehokkaan kuljetusjärjestelmän osana, Auto toteaa.

Onnettomuustutkintakeskus: Rautatieliikenteen vaihtotöiden turvallisuuden parantamiseen neljä uutta turvallisuussuositusta

2017-03-10 14_37_18-R2016-03_Mussalo_8.7.2016-tutkintaselostus.pdf - Nitro Reader 3

Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) tutkinta kahden teollisuusbensiiniä sisältäneen säiliövaunun suistumiseen johtaneesta vaihtotyöyksikön törmäämisestä raidepuskimeen 8.7.2016 Kotkan Mussalossa on valmistunut. OTKES antaa neljä uutta turvallisuussuositusta vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi, turvallisuuden parantamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto ja rautatieliikenteen harjoittajat tehostavat vaihtotöiden suorittamisen valvontaa. Vaihtotöissä tapahtuu törmäyksiä ja suistumisia keskimäärin kolmen päivän välein. Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyviä törmäyksiä ja suistumisia tapahtui yhdeksän kertaa vuonna 2015.

Vaihtotöiden tekemisessä on ilmennyt syvään juurtuneita toimintatapoja, jotka eivät vastaa turvallisuusajattelua. Onnettomuuksia on tapahtunut esimerkiksi puutteellisesta tähystämisestä ja sen laiminlyönnistä johtuen.

Mussalon 8.7.2016 onnettomuudessa vaihtotyönjohtaja oli sijoittunut radio-ohjaimella kauko-ohjaamansa vaihtotyöliikkeen aikana siten, ettei hän nähnyt raiteen päässä noin 200 metrin päässä olevaa raidepuskinta vaunujen sitä lähestyessä. Tämän seurauksena kaksi teollisuusbensiiniä sisältänyttä säiliövaunua meni puskimesta läpi. Ensimmäisen vaunun säiliöön tuli toisen vaunun keskuspuskimen painamana noin 25 cm syvä ja lähes metrin halkaisijaltaan ollut painauma. Vuotoja ei syntynyt. Onnettomuuden vaihtotyönjohtaja huomasi vasta tehtyään seuraavaan vaihtoliikkeen.

Vaihtotyöonnettomuuksia tapahtuu yleisesti siksi, että valittu ohjauspaikka ei ole oikea. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän avulla ei ole pystytty tehokkaasti puuttumaan virheelliseen toimintatapaan. Syinä toimintaan ovat todennäköisesti mukavuudenhalu ja työn nopeuttaminen turvallisuuden kustannuksella.

Vaarallisten aineiden kuljetusten onnettomuuksien seuraukset voivat olla mittavat

Toiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa rataverkon haltijoita huolehtimaan siitä, että ratapihojen raiteiden mittapituus on yhdenmukainen järjestelmästä riippumatta. Ratapihojen raiteiden mittapituudet vaihtelevat tietolähteestä ja -järjestelmästä riippuen. Tämä voi johtaa vaihtotöissä tulkintavirheeseen, josta voi aiheutua vaaratilanne tai onnettomuus.

OTKES suosittaa myös, että rautatieyritykset noudattavat paikallista pelastussuunnitelmaa satamissa ja alueilla, missä toimii myös muita yrityksiä. Pelastussuunnitelma on turvallisuuden perustana satamissa ja muilla alueilla, joilla toimii useita yrityksiä. Alueen kokonaisturvallisuuden edistäminen edellyttää toimijoilta yhdenmukaista toimintaa.

Mussalossa hätäilmoitus tehtiin hätäkeskukseen yhdeksän minuuttia suistumisen jälkeen. Törmäyksen havaitsemisessa ja hälytyksissä kului paljon aikaa, millä ei tässä tapauksessa ollut kuitenkaan merkitystä. Viiveeseen vaikutti osaltaan se, että satama-alueella eri toimijoiden ohjeissa onnettomuudesta hälyttämisessä oli eroavaisuuksia.

Lisäksi OTKES suosittaa, että rataverkon haltijat uudistavat raidepuskimet niillä raiteilla, joilla tehdään vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvää vaihtotyötä. Ratapihoilla olevien vanhojen raidepuskinten merkitys vaunujen pysäyttämisessä on heikko. Vaarallisten aineiden kuljettaminen eri normien mukaan rakennetuilla vaunuilla asettaa monipuolisia vaatimuksia raidepuskimille. Riskianalyyseissä vaihtotöissä tapahtuvat ”pitkäksi menot” on tunnistettu potentiaaliseksi onnettomuuden aiheuttajaksi.

Muina huomioina Onnettomuustutkintakeskus toteaa, että koska Vaarallisten aineiden kuljetus rautatiellä -lakikokoelmat uudistuvat kahden vuoden välein ja VR-Yhtymä Oy:n VAK-kertauskoulutus järjestetään viiden vuoden välein, voi pahimmassa tapauksessa tulla kaksi lakimuutosta kertauskoulutusten välissä. Tapahtuneet muutokset olisi hyvä käydä läpi esimerkiksi liikenneturvallisuuden LIITU-kertauskoulutuksissa.

Tutkintaselostus