:TAMPERE: Raitiotien koeajot päättyivät nopeustesteihin – testaukset onnistuivat odotetusti

Tampereen raitiotien kolmas ja tällä erää viimeinen koeajoviikko osoitti ratainfran ja raitiotien teknisten järjestelmien toimivuuden myös maksiminopeuksissa. Nopeustestejä tehtiin viikolla 14 Insinöörinkadulla (40 km/h) ja Hervannan valtaväylällä (70 km/h). Myös muilta osin testeissä päästiin tekemään tarvittavat todentamiset, ja kaikkiaan koeajot onnistuivat jopa yli odotusten. Huhtikuun aikana tehdään vielä yksittäisiä testejä, joten liikenteessä kannattaa noudattaa tarkkaavaisuutta ja perehtyä mm. raitiotien liikennevalojen toimintaan.

Kolmannella testiviikolla ajettiin kadun ja rataosan sallimia maksiminopeuksia Insinöörinkadulla ja Hervannan valtaväylällä sekä testattiin liikennevalojen toimivuutta näillä osuuksilla. Lisäksi testattiin varikon asetinlaitetta. Kaikissa koeajovaiheissa on tarkasteltu myös raitiotien muiden teknisten järjestelmien sekä sähköradan toimintaa ja päällysrakenteen ajettavuutta.

Kolmas koeajoviikko sujui yhtä hienosti kuin kaksi edellistäkin.  Nopeustestit saatiin vietyä läpi yhtenäisinä suorituksina, mikä oli mahdollista liikenteenohjaajien varmistaessa vaunun kulkua muun liikenteen joukossa. Kokonaisuutena testit ovat onnistuneet jopa paremmin kuin osasimme odottaa. Monipuolisten testien avulla varmistamme ratikan sujuvaa liikkumista jatkossa, koeajokoordinaattori Niina Uolamo Tampereen Raitiotie Oy:stä kertoo.

Kaikkien kolmen viikon aikana radan päällysrakenteen ajettavuus ja vaihteiden toimivuus on ollut keskeinen osa-alue koeajoissa.

Päällysrakenteen eli katuosuuksien kiintoraiteen ja Hervannan valtaväylän sepeliradan osalta on tarkasteltu vaunun käyttäytymistä eri nopeuksissa sekä todennettu vaihteiden toimiminen suunnitellusti. Näiden osalta ei testeissä löytynyt mitään merkittävää ongelmaa, päällysrakenteen tekniikkalajivastaava Timo Kuusela Raitiotieallianssista toteaa.

Sähköradan osalta on mm. arvioitu vaunun virroittimen toimintaa ajojohtimeen nähden sekä seurattu sähkönsyöttöä.

Ajojohdinten osalta tulokset ovat olleet odotettuja. Pientä säätötarvetta on havaittu muutamissa kohdissa, mutta muuten vaunu ja sähkörata ovat toimineet yhteen kuten pitääkin, ajojohdinten asennuksista vastaava työmaapäällikkö Ari Valaja Raitiotieallianssista tiivistää.

Huhtikuussa vielä yksittäisiä testiajoja – tarkkana liikenteessä

Nyt kun ratainfra ensimmäisellä koeajo-osuudella eli varikko–Turtola-välillä on todettu toimivaksi, voi testivaunu tarvittaessa liikkua radalla itsenäisesti liikennesääntöjen mukaisesti.

Ratikka liikkuu Hervannassa jatkossa ilman liikenteenohjaajia, joten muiden liikenteessä liikkuvien kannattaa ottaa nyt ratikkaan liittyvien liikennevalojen toiminta haltuun, Niina Uolamo muistuttaa.

Testien aikana huomattiin, että raitiovaunuvalojen teknistä säätämistä on vielä jatkettava, ja niiden lopullinen hionta suoritetaan Tampereen omalla vaunulla. Kun oikeita asetuksia haetaan, niin valot voivat syttyä myös autojen liikkeestä.  Raitiovaunuvalojen ylläpito kuuluu Tampereen kaupungille ja niitä testataan yhteistyössä testien aikana. Huhtikuussa tehdään vielä yksittäisiä koeajoja testivaunulla yöaikaan, joista tiedotetaan erikseen. Viime viikkojen kaltaista tiivistä koeajorupeamaa ei ole tällä hetkellä suunnitelmissa.

Testivaunua voidaan mahdollisesti käyttää vielä jatkossakin muiden koeajo-osuuksien testaamiseen. Tarkkoja suunnitelmia ei ole kuitenkaan vielä päätetty testivaunun ja tulevan protovaunun testiohjelman osalta, Uolamo arvioi.

Niina Uolamo ja Raitiotieallianssin käyttöönottovastaava Petra Brunnila ovat erittäin tyytyväisiä koeajojen onnistumiseen kokonaisuutena.

Kaikki osapuolet ovat antaneet täyden panoksensa testien onnistumiseksi. Näiden viikkojen aikana olemme hitsautuneet mahtavaa yhteistyötä tekeväksi tiimiksi. Jokainen on tarjonnut apuaan tarvittaessa, vaikka kaikilla on omat vastuunsa ja testien edellyttämät erikoisosaamisalueensa, Niina Uolamo ja Petra Brunnila kiittävät.

Koronavirustilanteen vaikutuksia seurataan rakentamisessa ja käyttöönotossa

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vaikutuksia Tampereen raitiotiehankkeen etenemiseen on vaikea ennustaa.  Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi seuraavat tilanteen kehittymistä tarkasti ja hanketta viedään eteenpäin tilanteen ehdoilla.

Koeajojen läpivienti näissä olosuhteissa oli upea suoritus ja tiimi ansaitsee isot kiitokset. Olemme myös iloisia koeajoista saadusta runsaasta positiivisesta palautteesta. Suhtaudumme koronavirusasiaan vakavasti ja reagoimme tarvittaessa nopeasti. Sekä henkilöstön että hankkeen eri sidosryhmien turvallisuus ja terveys on ensisijaisen tärkeää kaikissa olosuhteissa, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö painottaa.

Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi tarjoavat sosiaalisessa mediassa ja nettisivuillaan jatkossakin ajantasaista tietoa hankkeen etenemisestä.

On hienoa, että ihmiset varsinkin tällä hetkellä seuraavat meitä aktiivisesti kanavissamme.  Niistä löytyvät uusimmat tiedot sekä rakentamisesta että Ratikan käyttöönotosta, Sirviö muistuttaa.

Tutustu Tampereen Ratikan liikenneturvallisuusmateriaaliin ja liikennevalojen toimintaan osoitteessa www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

:DIGIRATA: Kohti digitaalista ja älykästä rautatieliikennettä

Suomen rautatieliikenne on murroksessa. Nyt käytössä oleva junien kulkua turvaava järjestelmä tulee elinkaarensa päähän 2020-luvun lopussa. Juuri valmistuneessa laajassa Digirata-selvityksessä on tutkittu vaihtoehtoja vanhentuvalle kulunvalvonnalle. Selvityksen toteuttajat ehdottavat, että Suomi ottaisi käyttöön modernin radioverkkopohjaisen junien kulunvalvontajärjestelmän.

Uusi digitaalinen kulunvalvontajärjestelmä mahdollistaisi ratakapasiteetin kasvattamisen, täsmällisyyden parantamisen sekä junien ja matkustajien määrän lisäämisen nykyisellä rataverkolla. Myös erilaisten häiriöiden vaikutukset ja kesto pienenisivät. Uusi teknologia sujuvoittaisi liikennettä koko Suomen rataverkolla ja erityisesti alueilla, joilla on suuret matkustajamäärät.

Lähes koko Suomen rataverkko on varustettu junien kulunvalvonnan (JKV) ratalaitteilla. Järjestelmän käyttöikä päättyy 2020-luvun lopussa, minkä vuoksi valmistautuminen uuden teknologian käyttöönottoon on aloitettava heti. Lisäksi EU-sääntely velvoittaa Suomen siirtymään kohti Euroopan yhtenäistä rautatiealuetta vähintään TEN-T-ydinverkon osalta ja varustamaan rataosat niin sanotulla ERTMS-järjestelmällä (European Rail Traffic Management System). Selvityksessä on arvioitu, miten Suomen kannattaa ottaa käyttöön tämä järjestelmä, joka on yhteensopiva muiden EU-maiden kanssa. ERTMS-järjestelmä on keskeinen vaatimus esimerkiksi Suomirata ja Turun tunnin juna -hankkeissa.

– On tärkeää, että panostamme raideliikenteen digitalisaatioon, joka sekä parantaa palvelua että mahdollistaa tiheämmät vuorot. Uusi järjestelmä on myös välttämätön uusien ratahankkeiden toteuttamiseksi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

– Tarvitsemme pian päätöksen korvaavasta järjestelmästä. Moderni radioverkkopohjainen järjestelmä on tulevaisuuden ratkaisu ja sen hyödyt ovat merkittävät. Nyt linjaamme rautateiden tulevaisuutta ja varmistamme Suomelle parhaan mahdollisen ratkaisun, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, yksikön johtaja Maija Ahokas liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo.

Selvityksessä on myös arvioitu digitalisaation mahdollisuuksia sekä sitä, miten suomalaiset yritykset voivat olla mukana kehittämässä eurooppalaista kulunvalvontaa. Selvitystyön ovat toteuttaneet tiiviissä yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriö, Väylävirasto, Traffic Management Finland Oy, Finrail Oy, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, VR-Yhtymä Oy ja Helsingin seudun liikenne.

Modernin radioverkkopohjaisen järjestelmän hyödyt

1. Tulevaisuuden digitaalinen alusta luo mahdollisuuksia

Rautatieliikenteen tekniset ratkaisut ovat pitkän aikavälin investointeja. Moderni radioverkkopohjainen järjestelmä mahdollistaa tulevaisuuden teknologioiden käyttöönoton useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin. Helposti päivitettävä järjestelmä ja asetinlaitteiden kehittäminen uudelle tasolle mahdollistavat dynaamisen tietopohjaisen liikenteenhallinnan niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä. Datan ansiosta kaluston ja verkon kunnossapitoa voidaan ennakoida, mikä tuo kustannussäästöjä sekä operaattoreille että ratainfrastruktuurin omistajalle eli valtiolle. Radioverkkopohjainen ratkaisu on avain myös logistiikan digitalisointiin ja automaattiseen junaliikenteeseen.

2. Myönteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen

Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Rautatieliikenteen markkinaosuus on henkilöliikenteen osalta noin 6 prosenttia ja tavaraliikenteen 27 prosenttia. Liikenne aiheuttaa 21 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä, joista rautatieliikenteen osuus on alle prosentin.

Parempi ja täsmällisempi junatarjonta tukee siirtymää kestäviin kulkumuotoihin. Rautatieliikenteen suurempi markkinaosuus vähentäisi liikenteen päästöjä merkittävästi. Rautatieliikenteen osuuden kasvattaminen on myös EU:n laajuinen tavoite, joka on esillä vahvasti muun muassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa eli Green Deal -ohjelmassa.

3. Raiteille kapasiteettia lisää jopa 30 %

Digirata-hankkeessa on kartoitettu, miten ratakapasiteettia voidaan hyödyntää tehokkaammin. Rataverkon kapasiteettia olisi mahdollista kasvattaa digitalisaation avulla lyhentämällä junavälejä. Ratakapasiteetin lisäys vähentäisi rataverkon pullonkauloja, nopeuttaisi häiriöistä toipumista, helpottaisi aikataulusuunnittelua ja parantaisi täsmällisyyttä. Olemassa olevalla rataverkolla olisi paikoin mahdollisuus lisätä junien määrää merkittävästi.

Ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudulla matkustajien määrä kasvaa seuraavina vuosikymmeninä huomattavasti. Valtakunnallisen liikenne-ennusteen mukaan lähijunaliikenteen vilkkaimmalla asemavälillä Pasila-Käpylä matkojen määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 28 miljoonaan, kun vuonna 2016 tehtiin noin 23 miljoonaa matkaa. Älykkään teknologian ansiosta vuoroväliä voitaisiin tihentää ruuhka-aikoina 12 junasta vähintään 16 junaan tunnissa. Tämä yli 30 prosentin kapasiteetin lisäys mahdollistaisi merkittävän matkustajamäärän lisäyksen kaupunkiraiteilla.

4. Entistä turvallisempaa liikennettä

Rataverkon reaaliaikainen liikenteen rajoitteiden asettaminen on radiopohjaisella järjestelmällä nykyistä huomattavasti nopeampaa ja parantaa edellytyksiä turvalliseen junaliikenteeseen. Radiopohjaisella kulunvalvontajärjestelmällä saavutetaan myös muita turvallisuutta lisääviä hyötyjä. Sen avulla voidaan esimerkiksi minimoida tienkäyttäjän odotusaika tasoristeyksissä ja pystytään paremmin varmistamaan työntekijöiden turvallinen liikkuminen radalla ratatöiden aikana.

5. Parempaa palvelutasoa matkustajalle

Digitalisaation toteutuessa juna kulkee täsmällisesti ja tihein vuorovälein. Matkaketjua on myös helppo jatkaa muulla kulkuvälineellä. Junassa on mahdollisuus tehdä sujuvasti etätöitä, ja kolmansien osapuolien digipalveluja on runsaasti tarjolla. Matkustajat saavat entistä enemmän suoraan tietoa matkaan liittyen ja häiriöiden ennakointi paranee.

Kustannukset ja rahoitus

Selvityksen alustavien kustannusarvioiden mukaan, modernin radiopohjaisen kulunvalvonnan nykyiset investointikustannukset ovat noin 1,7 miljardia euroa. Rahoitusvaihtoehtoja on useita. Selvityksen mukaan eri rahoitusmalleja on tarkasteltava kriittisesti, jotta järjestelmän jatkuvuus ja kustannustehokkuus turvataan.

Mitä seuraavaksi?

Digirata-hanke jatkuu kevääseen 2021 asti ja sitä ohjaa liikenne- ja viestintäministeriön asettama ohjausryhmä. Käynnissä olevassa suunnitteluvaiheessa haetaan valtion rahoitusta 11 miljoonaa euroa testiradan ja -laboratorion toteuttamiseen.

Parhaillaan valmistellaan Suomen ensimmäistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Työssä hyödynnetään Digirata-selvityksen tuloksia. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman on tarkoitus valmistua keväällä 2021 ja siinä linjataan, miten kulunvalvontajärjestelmän uudistamista rahoitetaan tulevina vuosina.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-589-7

Ennätyksellinen 6 000 tonnin tavarajuna liikennöi Vainikkalasta Haminaan

27.03.20, Erikoispitkä tavarajuna T2514 Vainikkalasta Haminaan, Lokaatio: Hamina,  Valokuvaaja: Juho Kuva

VR Transpoint on pilotoinut maaliskuun aikana ennätyksellisen suurta tavarajunaa transitoliikenteen kuljetuksissa Vainikkalasta Haminan satamaan. 6 000 tonnia painavassa junassa on huikeat 66 vaunua ja vajaa kilometrin mittainen kokoonpano liikkuu kahden Vectron-sähköveturin voimin. Suuret junakoot tuovat tehokkuutta rautatiekuljetuksiin.

VR:n uusimmat ja tehokkaimmat veturityypit on otettu käyttöön transitoliikenteessä nyt myös kaakonseudulla. Tämä mahdollistaa aiempaa raskaampien Venäjältä tulevien kokojunien liikuttamisen Suomen puolella. Tähän asti Venäjältä tulleet kokojunat on jouduttu lyhentämään erillisiksi kuljetuksiksi. Jatkossa sama tavaramäärä kulkee yhdellä suurella junalla. Junassa on 66 vaunua, sen pituus vetureineen on 830 metriä ja paino kuormassa 6 000 tonnia.

“Hienoa, että pystymme myös Suomessa kasvattamaan junakuljetusten kokoa, ja saamme näin Suomen kauttakulkuliikennettä ja transitoreittiä vielä tehokkaammaksi. Vastaavankokoisia junia saapuu Venäjältä Suomeen säännöllisesti, mutta näin suuria junia emme kuitenkaan ole voineet Suomen puolella operoida. Vectronin paremman vetokyvyn ansiosta junien kokoa on voitu Suomen puolella kasvattaa ja näin saamme tehoa transitokuljetuksiin”, sanoo VR Transpointin myynti- ja markkinointijohtaja Tero Kosonen.

Vainikkalan uudet pitkät raiteet helpottavat pitkien junien vastaanottoa Suomen puolelle ja mahdollistavat pitkien junien suorien vetojen lisääntymisen verrattuna nykytilanteeseen. Vainikkala on tärkein raja-asema Suomen ja Venäjän välisessä rautatieliikenteessä, ja ratapihalla voi käsitellä jopa 1 000 metrin mittaisia tavarajunia nopeasti ja joustavasti.

“Yli kilometrin mittaiset raiteet ovat Vainikkalassa tarpeen, koska Venäjällä käytetään yleisesti hyvin pitkiä tavarajunia. Venäjältä tulevien junien lyhentämisestä ja Venäjälle lähtevien junien pidentämisestä on aiheutunut paljon vaihtotöiden tarvetta. Nyt ratapiha pystyy ottamaan vastaan entistä useampia pitkiä junia vuorokaudessa. Junat saadaan viiveettä Suomeen, ja ne pääsevät jatkamaan edelleen matkaansa määräasemalleen”, idänliikenteen myyntijohtaja Antti Pursiainen kertoo.

Idän tavaraliikenteen suurimmat volyymit kulkevat Vainikkalan kautta. Valtaosa tuontiliikenteestä tulee rajan yli Vainikkalaan, ja Vainikkala syöttää lisäksi suuret määrät transitoliikennettä Etelä- ja Länsi-Suomen satamiin.

“Suuremmat junat tehostavat koko rautatielogistiikan toimintaa. Samalla aikataulujänteellä voidaan kuljettaa kerralla enemmän tavaraa ja raiteille mahtuu kokonaisuudessaan enemmän kuljetettavaa. Tämä mahdollistaa uusien kuljetuskonseptien rakentamista sekä Venäjän että Suomen puolella. Lisäksi suuremmat junakoot tuovat ympäristöhyötyjä liikenteen päästöjen vähentyessä”, Antti jatkaa.

Vectron-sähköveturi on suunniteltu Suomen olosuhteisiin ja suomalaisen teollisuuden tarpeisiin. Tehokas veturi pystyy vetämään aiempaa suurempia tavarakuormia. Veturin monipuolisia ominaisuuksia on hyödynnetty alusta alkaen uudenlaisissa kuljetusratkaisuissa. VR Group on tilannut Siemensiltä kaikkiaan 80 veturia, ja hankinta on osa merkittävää VR Groupin kalustoinvestointien sarjaa. Vetureiden sarjavalmistus on käynnissä ja koko kalustoerä toimitetaan vuoteen 2026 mennessä.

Nurminen Logisticsin junayhteyden kehittäminen jatkuu

Nurminen Logisticsin säännöllinen junayhteys Helsingistä Hefeihin toimii, ja sitä kehitetään edelleen. Junayhteyden aikataulut on julkaistu vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon ajalle. Yhtiö varautuu tarvittaessa lisäämään palvelun kapasiteettia.

Helmikuun alussa Kiinassa toteutetut ja nyt Euroopassa alkaneet koronaviruksen torjuntatoimet ovat vaikuttaneet meri- ja lentorahtiin sekä erityisesti matkustajaliikenteeseen enemmän kuin raiderahtiin. Joillakin reiteillä tämä on tarkoittanut kuljetusten siirtymistä taivaalta kiskoille. ”Kansainvälisen logistiikan häiriötila on vaatinut kaikilta improvisointia. Olemme pystyneet ratkaisemaan asiakkaiden haasteita nopean ja luotettavan junayhteyden avulla.” kertoo myyntijohtaja Mikko Järvinen ”Tärkeintä on mahdollistaa ennustettavat toimitusketjut.” hän jatkaa.

Nurminen Logisticsin jatkaa palvelun kehittämistä kiinalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Junakapasiteetin lisääminen sekä muut muutokset ilmoitettuun aikatauluun ovat mahdollisia kesää kohti. Tänään alkanut Venäjän Federaation työvapaa viikko ei nykytiedon mukaan vaikuta rahtiliikenteen kulkuun. Euroopassa ja Shanghaissa yhtiö palvelee asiakkaitaan tavalliseen tapaan. 

:TAMPERE: Raitiotien koeajot edenneet suunnitellusti – viimeisellä viikolla nopeustestejä

Tampereen raitiotien toinen koeajoviikko ja testit ovat jatkuneet suunnitellusti. Viikon aikana on testattu etenkin vaihteenohjausjärjestelmiä sekä varikon asetinlaitetta. Hermiankadulla ja Atomipolulla on testattu kadun nopeusrajoitusten mukaisia nopeuksia. Viimeisellä koeajoviikolla eli 30.3. alkaen tehdään kadun ja rataverkon sallimia maksiminopeustestejä Insinöörinkadulla ja Hervannan valtaväylällä. Tällöin muu liikenne joutuu ajoittain odottelemaan liittymissä, joissa liikenteenohjaajat varmistavat liikennettä. Odotusajat ovat enimmillään muutamia minuutteja. 

Toinen testiviikko on kulunut pääosin Hermiankadun ja Atomipolun alueella. Atomipolun vaihdealueella on testattu vaihteenohjausjärjestelmän toimintaa.  Testiryhmä tarkkailee kaikissa vaiheissa myös muiden raitiotien teknisten järjestelmien ja radan päällysrakenteen toimintoja.

Toisen koeajoviikon aikana testit ovat jatkuneet edelleen odotetusti ja olemme koeajojen osalta täysin aikataulussa. Tämän viikon testit ovat vaatineet paljon työtä ohjausjärjestelmien kanssa, mikä testivaunua seuranneille on näkynyt vaunun paikallaan olona ehkä oudoissakin kohdissa rataa. Kaikella tällä työllä taataan ratikan sujuvaa liikkumista jatkossa, koeajokoordinaattori Niina Uolamo Tampereen Raitiotie Oy:stä tiivistää.

Varikolla on testattu asetinlaitteen toimintaa ja varikkoraiteiston kulkuteiden asettamista. Lisäksi on tarkasteltu vaihteenohjausjärjestelmien toimintaa niin varikolla kuin katuverkolla.

Teknisten järjestelmien vaunutesteissä keskityttiin vaihteenohjausjärjestelmien toiminnan todentamiseen sekä käytettävyyden testaamiseen raitiovaunun käyttöliittymän kautta. Kaikki viikolle suunnitellut testit saatiin suoritettua ja järjestelmät toimivat hienosti. Toki myös pientä säätämisen tarvetta löydettiin, mutta se näissä testeissä on tarkoituksenakin. Kokonaisuutena teknisten järjestelmien testit sujuivat erittäin hyvin, mistä isot kiitokset kaikille osapuolille, Raitiotieallianssin teknisten järjestelmien rakentamisesta vastaava Tero Heino toteaa.

Koeajot päätökseen huhtikuun alussa

Viikko 14 on tällä erää viimeinen koeajoviikko, ja silloin testataan Insinöörinkadun ja Hervannan valtaväylän alueella kadun ja radan sallimia maksiminopeuksia. Insinöörinkadulla nopeus nousee enimmillään 40 kilometriin tunnissa ja Hervannan valtaväylällä enimmäisnopeus on 70 kilometriä tunnissa. Testivaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan liikenteenohjaajilla, jotta testaushenkilökunnan ja kaupunkilaisten liikkuminen saadaan turvattua ja radan nopeustestit pystytään ajamaan yhtenäisenä suorituksena. Kun ratainfra on todettu toimivaksi, raitiovaunu liikkuu radalla itsenäisesti liikennesääntöjen mukaisesti. Yksittäisiä testejä suoritetaan vielä huhtikuussa, mutta näin tiivistä koeajorupeamaa ei ole tiedossa ennen protovaunun saapumista.

Silloin kun liikenteenohjausta tarvitaan, pyritään siihen, että muun liikenteen keskeytykset kestävät kerrallaan vain joitakin minuutteja. Tiistaina 31.3. suoritettavat nopeustestit Insinöörinkadulla vievät linjojen 3 ja 5 bussit kiertoreitille päivän ajaksi. Myös taksiliikenteeseen aiheutuu pieniä muutoksia tiistaina. Koeajon aikana taksit joutuvat odottamaan lähtölupaa taksitolpalta koeajojen liikenteenohjaajalta. Odotusaika on kuitenkin vain joitakin minuutteja.

On ollut mahtavaa nähdä kuinka joustavia kaikki osapuolet koeajoissa ovat. Testeissä havaitut radan vaatimat säädöt on toteutettu välittömästi, testivaunua on muokattu paremmin palvelemaan radan testejä ja osallistujat tarjoavat apua toisilleen, vaikka kaikilla onkin oma erityinen erikoisosaamisalueensa. Odotamme kaikki innolla tulevaa viikkoa, Niina Uolamo ja Raitiotieallianssin käyttöönottovastaava Petra Brunnila kertovat.

Koeajoista kerrotaan sosiaalisessa mediassa – koronavirustilanteella ei toistaiseksi vaikutuksia testeihin

Koronaviruksen vuoksi käynnissä on maailmanlaajuisesti erittäin poikkeuksellinen tilanne, joten Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi seuraavat tilanteen kehittymistä tarkasti. Koeajot pyritään suorittamaan ennalta sovitun aikataulun mukaisesti, mutta tarvittaessa niitä siirretään.

Poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta koeajot on tähän saakka voitu viedä läpi suunnitelmien mukaan. Olemme saaneet edelleen paljon positiivista palautetta koeajoista ja siitä, että hankkeessa mennään vallitsevasta tilanteesta huolimatta kohti valmista.  Suhtaudumme koronavirusasiaan vastuullisesti ja seuraamme tarkoin tilanteen kehittymistä sekä viranomaisten ohjeistusta, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi tarjoavat kaikissa kanavissaan ajantasaista tietoa koeajojen etenemisestä. Molemmat toivovat, että koeajoja seurataan jatkossakin turvallisesti etänä.

On hienoa, että ihmiset ovat jatkaneet testien seuraamista kanavissamme ja kaduilla on ollut rauhallista. Tämä on juuri oikea toimintatapa tässä tilanteessa, Sirviö painottaa.

Testiviikko 14 (30.3.-3.4.)

  • Insinöörinkadun koeajot, nopeus 30 km/h eli kadun nopeusrajoituksen mukainen
  • Hervannan valtaväylän koejaot nopeus 40-70 km/h
  • Insinöörinkadun ja Hervannan valtaväylän liikennevalojen toiminta

Tampereen raitiotietä ja sen teknisiä järjestelmiä testataan saksalaisella, vuonna 1981 valmistuneella raitovaunulla.

Lisätietoa:

Tutustu Tampereen Ratikan liikenneturvallisuusmateriaaliin osoitteessa www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Helsinki mukaan Suomi-Rataan ja Tunnin Junaan

Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 25.3. muuttaa Helsingin kaupungin hallintosääntöä niin, että päätöksenteko on tarvittaessa mahdollista etäkokouksina. Valtuusto päätti myös, että Helsinki lähtee osakkeenomistajaksi Tunnin Juna Oy -hankeyhtiöön, sekä Suomi-Rata Oy -hankeyhtiöön.

Helsinki mukaan Suomi-Rataan ja Tunnin Junaan

Kaupunginvaltuusto päätti, että Helsinki lähtee osakkeenomistajaksi Helsingin ja Turun välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan Turun Tunnin Juna Oy -hankeyhtiöön, sekä Helsingin ja Tampereen välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan Suomi-Rata Oy -hankeyhtiöön.

Kaupunki merkitsee perustettavan hankeyhtiön osakkeita tai muuten pääomittaa Turun radan hankeyhtiötä yhteensä enintään 5,9 miljoonalla eurolla ja Tampereen radan yhtiötä 24 miljoonalla eurolla.

Esityksen mukaan kestävän kehityksen vaatimukset, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä taloudelliset syyt edellyttävät liikkumisen ja logistiikan kokonaisvaltaista muutosta. Tarvetta muutokselle sekä nopeiden junayhteyksien parantamiselle lisää myös kaupungistuminen, joka on 2000-luvulla kiihtynyt ja kasvu on keskittynyt hyvin saavutettaviin yliopistokaupunkeihin niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Liikennevirtojen siirtymisellä raiteille olisi merkittävää ilmastovaikutusta sekä taloudellista vaikutusta. 

SUOMEN PÄÄRADAN KUNTOA JA VÄLITYSKYKYÄ PARANNETTAVA KIIREELLISESTI

Päärataryhmän oli tarkoitus tänään järjestää eduskuntatalossa junaparlamentti, jonka aiheena oli ”Suomi ei saa pysähtyä – päärata tarvitsee rahoitusta”. Nyt kun Suomi on koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa, on junaparlamentti siirretty syksyyn. Uskomme varmasti, että myös raideliikenne taas elpyy, ja kasvaa.

Päärataryhmä esittää välittömästi toteutettavaksi pääradan kehittämisen suunnittelu- ja investointiohjelman, jonka myötä parannetaan raideliikenteen välityskykyä ja palvelutasoa niin kansainvälisessä, valtakunnallisessa kuin alueellisessa liikenteessä. Kiireisintä on panostaa päärataan Helsingin ja Tornion välillä. Lisäksi ohjelman toteuttaminen edesauttaa maan poikittaisliikenteen kehittämistä ja tavoiteltujen matka-aikojen saavuttamista asemille ja satamiin.

Suomen päärata on osa eurooppalaista rajat ylittävää TEN-T-ydinverkkoa ja tulevaa ydinverkkokäytävää. Päärata on pituudeltaan 810 kilometriä. Siitä 2/3 on yksiraiteista. Vain noin 1/4 radasta voidaan luokitella hyvässä kunnossa olevaksi. Asetettuihin liikennetarpeisiin ja tavoitetilaan nähden puutteista puolet on hyvin merkittäviä.

(Päärataryhmä on laaja-alainen pääradan ja sen jatkoyhteyksien kehittämistä edistävä yhteistyöelin, joka keskittyy sekä kansalliseen vaikuttamiseen että eurooppalaiseen TEN-T-liikenneverkkoon vaikuttamiseen. www.paarata.fi)

Koronatilanteen vuoksi matkustajamäärät romahtivat – junaliikennettä supistetaan, koko henkilöstöä suunnitellaan lomautettavaksi vaiheittain vuoden 2020 aikana

VR Group vastaa koronavirustilanteesta johtuvaan haastavaan liikennetilanteeseen supistamalla omaa kauko- ja lähiliikennettään. Supistamisilla reagoidaan merkittävästi laskeneisiin matkustajamääriin. Tilanteesta johtuen VR käynnistää yhteistoimintaneuvottelut koko henkilöstön lomauttamiseksi.

Koska matkustajamäärät ovat viime päivinä laskeneet sekä VR:n kauko- että lähiliikenteessä jopa 60 %, VR suunnittelee supistavansa junaliikennettä ennakoivasti huhtikuun puolivälistä alkaen. Liikenteen ennakoivan supistamisen tavoitteena on jatkossakin ajaa tärkeimmät kauko- ja lähiliikenteen junayhteydet sekä turvata Suomen sisäiset yhteydet ja varmistaa palvelu kaikilla maantieteellisillä alueilla. Supistettu liikenne ei koske HSL-liikennettä.  

VR varautuu veturinkuljettajien käynnissä olevan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon sekä koronaepidemian aiheuttamiin haittoihin myös tavaraliikenteessä.

Suunnitellut lomautukset

Lomautukset suunnitellaan toteutettaviksi vaiheittain vuonna 2020. Henkilökohtaiset lomautukset kestäisivät korkeintaan 90 vuorokautta.

:HELSINKI: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle lähtemistä mukaan Tunnin Juna Oy:n osakkeenomistajaksi

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunki lähtisi osakkeenomistajaksi Helsingin ja Turun välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan hankeyhtiöön, Turun Tunnin Juna Oy:öön. Tämä tarkoittaisi myös, että kaupunki merkitsee perustettavan hankeyhtiön osakkeita tai muuten pääomittaa yhtiötä yhteensä enintään 5,9 miljoonalla eurolla.

Kaupunginhallituksen esityksen mukaan kestävän kehityksen vaatimukset, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä taloudelliset syyt edellyttävät liikkumisen ja logistiikan kokonaisvaltaista muutosta. Tarvetta muutokselle sekä nopeiden junayhteyksien parantamiselle lisää myös kaupungistuminen, joka on 2000-luvulla kiihtynyt ja kasvu on keskittynyt hyvin saavutettaviin yliopistokaupunkeihin niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla

7 V25.3.2020: Osallistuminen Suomi-Rata Oy:n omistamiseen ja rahoittamiseen

Raitiotieallianssi: Raitiotien rakentaminen Pirkankadulla jatkuu

Hämeenpuisto

Raitiotieallianssin rakentamistyöt Pirkankadulla jatkuvat tästä viikosta alkaen. Työt aloitetaan tänään, 16.3., työmaata varten aidatun alueen sisällä Aleksanterin kirkkopuiston portaiden ja jalkakäytävän muokkauksella. Töistä voi tällä kohdalla aiheutua pieniä kulkumuutoksia kirkkopuiston kulkureittiin.

Raitiotieallianssi aloittaa lähiaikoina myös Hämeenpuistoon rakennettavan kaukokylmälinjan maanrakennustyöt Tampereen Sähkölaitoksen töitä varten. Työalue on Hallituskadun ja Puutarhakadun välisellä osuudella. Samalla Raitiotieallianssi aloittaa Pirkankadun ja Hämeenpuiston risteyksessä liikenteenjakajien rakentamistyöt. Maanrakennustöiden valmistuttua Tampereen Sähkölaitos aloittaa kaukokylmälinjan asennukset alueella.  Töistä aiheutuu ajoittain kaistamuutoksia Hämeenpuiston ja Pirkankadun liittymäalueella.

Myöhemmin keväällä, kaukokylmätöiden valmistuttua, aloitetaan suojatien kiveystyöt pääkirjasto Metson edustalla. Nämä työt aloitetaan arviolta toukokuussa. Kiveystöitä jatketaan suojatiealueen jälkeen ajorataosuuksilla. Kiveystyöt alueella valmistuvat kesän loppuun mennessä.

Koronaviruksen vaikutukset Raitiotieallianssin töihin

Koronaviruksen vuoksi on maailmanlaajuisesti käynnissä erittäin poikkeuksellinen tilanne. Raitiotieallianssi toimii THL:n suositusten mukaisesti.

Suhtaudumme asiaan erittäin vakavasti ja tässäkin tilanteessa toimimme hankkeella vastuullisesti. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan jatkamaan töitä normaalisti, mutta seuraamme jatkuvasti tilanteen kehittymistä. Jos muutoksia tulee, tiedotamme niistä erikseen, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus toteaa. 

Lisätietoja:

raitiotieallianssi.fi