HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017: Kehärata avaa suurten joukkoliikennehankkeiden sarjan ensi kesänä

Helsingin seudun raideliikenteen valtakunnallisesti merkittävin hanke toteutuu ensi kesänä, kun Kehärata avautuu matkustajaliikenteelle. Sen myötä avautuu raideyhteys lentoasemalle ja sieltä muun Suomen raiteille. Syksyllä 2015 aloittaa myös uusi runkobussilinja 560 Vuosaaresta Myyrmäkeen. HSL kiirehtii mahdollisuutta jatkaa linjaa Matinkylään. Seuraavana vuonna vuorossa on pääkaupunkiseudulle merkittävä Länsimetro. Myös sähköiseen informaatioon ja lippujen myyntiin valmisteilla olevat uudistukset toteutuvat kaudella 2015-2017.

Uudistukset nostavat liikenteen operointikustannuksia, vuonna 2015 noin 11,6 miljoonaa euroa ja infrakustannuksia yli 5 miljoonaa euroa, mutta myös parantavat palvelutasoa. HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2015 – 2017 on varauduttu joukkoliikenteen osalta keskimäärin 1,5 prosentin kustannustason nousuun

”Sekä Kehärata että Länsimetro kasvattavat suunnitelmakaudella joukkoliikenteen käyttäjämääriä. Kehäradan junaliikenne lisää junien liikennöintikustannuksia noin kymmenellä miljoonalla eurolla vuodessa. Liikenteen kokonaiskustannukset pyritään pitämään kuitenkin nykyisellä tasolla Kehäradan käyttöönoton jälkeen. Vastaava säästö syntyy Kehäradan käyttöönoton yhteydessä toteutettavilla bussiliikenteen muutoksilla”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo.

Suunnitelmakauden merkittävin HSL:n oma investointi on lippu- ja informaatiohanke. Hankkeessa uudistetaan nykyinen matkakorttijärjestelmä ja toteutetaan ajantasainen seudullinen matkustajainformaatiojärjestelmä. Sähköisiä matkustajainformaatiopalveluita ovat muun muassa ajoneuvoissa, pysäkeillä ja terminaaleissa olevat informaatiopalvelut sekä netissä ja mobiilissa tarjottavat asiakassovellukset. Palveluissa korostuvat henkilökohtainen räätälöinti, tosiaikaisuus ja henkilökohtainen paikannus. Sähköisten palvelujen rinnalla valmistellaan tulevaisuuden taksa- ja lippujärjestelmää. Uusi vyöhykejärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2017 alussa.

”HSL seuraa tiiviisti myös kuntauudistuksen etenemistä. Metropolihallinnon toteutustapa ja kuntaliitospäätökset vaikuttavat aikanaan myös HSL:n toiminta- ja taloussuunnitteluun”, Rihtniemi sanoo.

HSL:n talousarvio 2015

HSL:n toimintatulot vuonna 2015 ovat yhteensä 614,8 miljoonaa euroa. Kasvu vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna on 19,2 miljoonaa euroa. Tuloista 48,5 prosenttia on lipputuloja, joiden arvioidaan vuonna 2015 olevan yhteensä 298,4 miljoonaa euroa, mikä on 3,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014.

Jäsenkunnat maksavat HSL:lle kuntaosuuksina menot, joita ei voida kattaa lipputuloilla tai muilla tuloilla. Kuntaosuudet talousarviossa 2015 ovat yhteensä 299,0 miljoonaa euroa, mikä on 48,6 prosenttia kaikista HSL:n tuloista.

Vuosittain maksettavaksi valtion suurten kaupunkien joukkoliikennetuen määräksi on arvioitu 5,4 miljoonaa euroa vuosina 2015-2017. Muiden tukien ja avustus osuus HSL:n tuloista on arviolta 0,9 prosenttia. HSL esittää tarkastusmaksun korottamista 80 eurosta 100 euroon vuoden 2015 alusta. Tarkastusmaksutuloja arvioidaan kertyvän 6,3 miljoonaa euroa, mistä kirjataan luottotappioita ja luottotappiovarauksia 2,7 miljoonaa euroa.

Toimintamenot vuonna 2015 ovat 614,9 miljoonaa euroa. Toimintamenot kasvavat vuoden 2014 ennusteesta 4,4 prosenttia. Operointikustannukset ovat 491,0 miljoonaa euroa. Niiden osuus toimintamenoista on 79,9 prosenttia. Bussiliikennepalvelujen ostoon käytetään 320,7 miljoonaa euroa, junaliikenteen ostoon 85,3 miljoonaa euroa, raitioliikenteeseen 51,4 miljoonaa euroa, metroliikenteeseen 26,5 miljoonaa euroa ja lauttaliikenteeseen 4,1 miljoonaa euroa. Kutsuplus-palvelun operointikustannukset ovat arviolta 2,9 miljoonaa euroa. HSL:n hallitus päättää kesään 2015  mennessä Kutsuplus-liikenteen jatkosta.

HSL maksaa jäsenkunnilleen korvausta niiden omistaman joukkoliikenneinfran käytöstä. Vuoden 2014 infrakorvaukset kunnille ovat 68,6 miljoonaa euroa, mikä on 11,2 prosenttia HSL:n kaikista toimintamenoista.

HSL:n investointimenot vuonna 2015 ovat 48,5 miljoonaa euroa. Sähköisiin matkustajainformaatiolaitteisiin ja –järjestelmiin on varattu vuodelle 2015 kaikkiaan 43,6 miljoonaa,

Junia korvataan linja-autoilla Tampere–Keuruu-välillä

Ratatöiden vuoksi yhteensä kahdeksan junavuoroa korvataan syyssunnuntaisin 26.10 ja 2.11. linja-autoilla Tampereen ja Keuruun välillä.

Tampereelta Keuruulle korvataan sunnuntaisin klo 10.05 (H 423) ja 16.17 (H 427) liikennöivät kiskobussit. Vuorot lähtevät Tampereelta lähes tunnin ennen junan normaalia lähtöaikaa, jotta jatkoyhteydet Haapamäeltä Seinäjoen ja Vaasan suuntaan säilyvät.

Samoin korvataan linja-autoilla Keuruulta Tampereelle klo 12.02 (H 424) ja klo 18.06 (H 428) liikennöivät kiskobussit. Korvaavat linja-autot lähtevät Keuruulta normaalisti junan lähtöaikaan.

Korvaavat linja-autot noudattavat juna-aikatauluista poikkeavia aikatauluja ja matka-ajat pidentyvät. Linja-autokuljetuksissa voi matkustaa taajamajunalipulla. Niissä käyvät myös kaikki VR:n voimassa olevat kaukoliikenteen matkaliput. Mukaan voi ottaa vain käsimatkatavaraa.

Lisätietoja ratatöiden vaikutuksista junaliikenteeseen saa asemilta, VR Asiakaspalvelusta numerosta 0600 41 900 (1,99 euro/puhelu + pvm) tai Internetistä osoitteesta http://epressi-api.mailpv.net/go/2482158-170353-18328967. Ratatöistä vastaa Liikennevirasto.

Talviaika tuo muutoksia junaliikenteeseen – uusi aamuyhteys Lappeenrannasta Helsinkiin

Kaukojunien kulkuun tulee joitakin muutoksia 26. lokakuuta normaaliaikaan siirryttäessä. Työmatkalaiset pääsevät jatkossa aamukahdeksaksi Lappeenrannasta Helsinkiin uudella InterCity-yhteydellä. 

InterCity-juna, joka on lähtenyt arkisin klo 6.27 Kouvolasta Helsinkiin, lähtee jatkossa Lappeenrannasta klo 5.46. Lappeenrannasta pääsee siis Kouvolan kautta Helsinkiin junalla, joka saapuu päärautatieasemalle ennen kahdeksaa, klo 7.48.

Ratatyöt ja niistä johtuvat väliaikaiset nopeusrajoitukset vähenevät talvea kohden. Matka-ajat lyhenevät Seinäjoen ja Oulun välillä talven ajaksi jopa 30–60 minuuttia. Lisäksi yhteydet nopeutuvat Tampereen ja Porin välillä viidestä kymmeneen minuuttia.

Lisää InterCity-kalustoa liikenteeseen

Suurin osa Tampereen ja Porin sekä Tampereen ja Turun välisistä junista ajetaan 26.10. jälkeen IC-kalustolla, jonka palveluihin kuuluvat mm. lasten leikkipaikka ja ilmainen WiFi-verkko.

Lisäksi normaaliaikaan siirryttäessä Helsinki–Oulu- ja Helsinki–Kajaani-reiteille tulee lisää uusia DuettoPlus-ravintolavaunuja.

Helsingin ja Porin välillä aloittaa uusi, suora IC-junayhteys lauantaisin. Juna lähtee Helsingistä klo 20.06 ja saapuu Poriin klo 23.37.

VR karsii junatarjontaa Turun ja Tampereen sekä Tampereen ja Helsingin välillä. Arjen pikajunalähdöt klo 6.00 Turusta Tampereelle ja klo 9.11 Tampereelta Turkuun lakkautetaan, samoin lauantain IC-lähdöt klo 21.06 Helsingistä Tampereelle ja klo 22.07 Tampereelta Helsinkiin.

Sunnuntaina 26. lokakuuta siirretään kelloja tunti taaksepäin aamuyöstä klo 4.00. Kulussa olevat kuusi matkustajaliikenteen yöjunaa pysähtyvät tällöin tunniksi odottamaan Ylivieskan, Seinäjoen ja Parkanon asemille aikataulunmukaista lähtöaikaansa normaaliajassa.

Nopeammin Tolstoi-junalla Moskovaan

Venäjä siirtyy pysyvästi talviaikaan 26. lokakuuta. Jatkossa Venäjän aika on talvella tunnin edellä Suomen aikaa. Allegrot jatkavat kulkuaan nykyisillä aikatauluilla, mutta Moskovaan liikennöivän Tolstoi-junan aikataulut muuttuvat. Tolstoin kulku nopeutuu Suomen puolella noin puolella tunnilla uudistuneen kaluston ansiosta.

Matkustajat voivat halutessaan tarkistaa käyttämiensä yhteyksien tiedot VR:n verkkosivujen matkahausta, aseman lipunmyynnistä tai VR Asiakaspalvelun numerosta 0600 41 900 (1,99 €/vastattu puhelu + pvm).

VR Group: VR-konserni palkittiin kansainvälisessä muotoilukilpailussa

DuettoPlus-ravintolavaunulle ja Oulun varikolle myönnettiin 15. lokakuuta Amsterdamissa kansainväliset rautatiealan muotoilupalkinnot.

VR-konserni lähetti Brunel Awards -kilpailuun kaksi ehdotusta, joista molemmat palkittiin omissa kategorioissaan. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 92 työtä. Kyseessä on kansainvälinen ja perinteikäs rautatiearkkitehtuurin ja -muotoilun kilpailu, johon raideyhtiöt ympäri maailman osallistuivat järjestyksessään 12. kerran. Kilpailun tavoitteena on lisätä junamatkustamisen houkuttelevuutta ja edistää rautatieympäristöjen esteettisyyttä ja kestävyyttä.

Asiakaslähtöistä ja innovatiivista suunnittelua 

Kaksikerroksinen DuettoPlus-ravintolavaunu palkittiin kalustosarjassa. Oulun varikko sai tunnustuksen teknisen infrastruktuurin ja ympäristön kategoriassa. Tuomaristo kiinnitti huomiota erityisesti DuettoPlus-ravintolavaunun asiakaslähtöiseen ja innovatiiviseen suunnitteluun, jossa on asetettu asiakaskokemus etusijalle. Palkintoraadin mielestä moderni Oulun varikko soveltuu pohjoisen olosuhteisiin. Värien ja grafiikan käyttö nostaa rakennuksen ilmeen ja tunnelman uudelle tasolle.

Lue lisää kilpailusta ja palkituista

Eva Lönnblad on uusi Asemien ääni

bf15a6e78fba1ea0_800x800ar

Kuvaaja Kai Widell

Suomen rautatieasemien uutena kuuluttajaäänenä aloittaa Eva Lönnblad. Uusi ääni tulee rautatieasemille vuoden 2015 alusta. Eva Lönnblad on sekä raadin että äänestäneiden kansalaisten mielestä sopivin ääni finaaliviisikosta.

Valinnassaan raati painotti äänen sopivuutta asemakuulutuksiin, äänen selkeyttä sekä ammattitaitoa. Myös kielitaitoon kiinnitettiin huomiota.

”Naisilla on luonnostaan korkeampi ääni kuin miehillä, mistä johtuen naisääni erottuu asemilla kuuluvan taustamelun läpi paremmin. Lönnbladin ääni on finaaliviisikosta selkein ja esteettömin. Hänen äänensä on luottamusta herättävä ja hänen puheensa on hyvin rytmitetty. Äänestä huokuu positiivisuus ja palveluhenkisyys”, kertoo projektin vetäjä Kimmo Turunen Liikennevirastosta.

Asemien äänenä Lönnblad lukee jatkossa rautatieasemien kuulutukset. Hän äänittää noin 3 000 sanaa, joista koostetaan kuulutuksissa käytettävät noin 15 000 fraasia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Uusi ääni kuuluu kaikilla Suomen 180 rautatieasemilla vuoden 2015 alusta.

Kansalaiset äänestivät suosikkiaan netissä

Myös kansalaiset pääsivät vaikuttamaan päätökseen äänestämällä omaa suosikkiaan. Ääniä annettiin netisssä yhteensä lähes 4 000 kpl. Lönnblad oli kansan ylivoimainen suosikki. Eva Lönnbladin äänestysnumero kilpailussa oli numero 1.

Netissä annettuja kommentteja:

”Ykkönen on rauhallinen, selkeä ja neutraali ääni.”

”Kaikissa kieliversioissa kaikkein paras näistä. ”

”Tämä naisen ääni on selkeä ja samalla sopivan matala. Yksinkertaisesti hyvin miellyttävä.”

”Kuulosti selkeimmältä, tulee todennäköisesti parhaiten läpi kaiuttimista.”

”Painotus ja rytmi hyvät. Kypsä ja erottuva.”

”Ehdottomasti numero yksi.”

”Äänen selkeys, ääntäminen ja puheen nopeus ylivoimaiset! Ammattimainen.”

Nettiäänestyksen lisäksi Liikennevirasto järjesti kaksi julkista kuuntelutilaisuutta Helsingin ja Tampereen rautatieasemilla. Myös näissä tilaisuuksissa Lönnbladin ääni nousi suosituimmaksi. Liikennevirasto on konsultoinut äänen valinnassa myös erityisryhmien edustajia Näkövammaisten keskusliitosta ja Kuuloliitosta.

Kokenut äänityöläinen

Eva Lönnbladilla on useiden vuosien kokemus äänityöntekijänä eri medioissa. Hänen ääntään on kuultu aikaisemmin muun muassa YLE:n ja MTV3:n televisiokanavilla kuuluttajana ja juontajana. Hän on lisäksi tehnyt lähes kaksikymmentä vuotta erilaisia mainos- ja ääniprojekteja. Työuransa aikana hän on saanut esiintymis- ja viestintäkoulutusta.

”Olen todella iloinen saamastani luottamuksen osoituksesta. Ja nyt alkoi myös vähän jännittää. Tämä on palvelutehtävä ja pyrkimyksenä on saavuttaa selkeä ja miellyttävä lopputulos, joka palvelee asemien käyttäjiä mahdollisimman hyvin”, sanoo uusi asemien ääni Eva Lönnblad .

”Lopputuloksessa suuri merkitys on JPC-Studioiden äänittämisen ammattilaisilla, jotka osaavat tuottaa ääntä haastaviin olosuhteisiin. Syksyllä on odotettavissa paljon yhteistä aikaa mikrofonin kanssa pienessä studiokopissa. Yksittäisistä äänitetyistä palasista täytyy saada aikaan saumattomasti yhteen sopiva kokonaisuus. Voi olla että joudun tarjoamaan useammatkin pullakahvit äänittäjälle ennen kuin työ on valmis”, kertoo Lönnblad.

Ratalaiteviat vaikuttivat junaliikenteeseen syyskuussa

VR:n kaukojunista 88,1 prosenttia ja lähijunista 91,0 prosenttia kulki syyskuussa aikataulussaan. Ratalaiteviat aiheuttivat myöhästymisiä erityisesti lähiliikenteen junille.

VR:n kaukojunien täsmällisyys oli syyskuussa elokuuta paremmalla tasolla, 88,1 prosenttia. Myöhästymisraja on viisi minuuttia. VR ajaa noin 300 kaukojunavuoroa vuorokaudessa. Junavuoroista 3,0 % myöhästyi yli viisitoista minuuttia. Peruutetut vuorot luetaan myöhästyneiksi.

Lähijunista 91,0 prosenttia liikennöi täsmällisesti. Myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla. Vuorokauden aikana kulkee noin 900 lähijunavuoroa, joista valtaosa HSL-alueella pääkaupunkiseudulla. Junavuoroista 2,0 % oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu.

Tavaraliikenteen täsmällisyys oli syyskuussa 93,5 prosenttia. Tavarajunien myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia. VR Transpoint kuljettaa teollisuuden tuotteita noin 360 tavarajunalla joka vuorokausi.

Lehtikelien liukkaus haittaa junien kulkua

Kaukoliikenteelle myöhästymisiä aiheuttivat syyskuussa ratatyöt Pohjanmaalla ja rantaradalla Helsingin ja Turun välillä, ratalaiteviat sekä lehtikeleistä johtuva radan liukkaus. Lähijunien kulkua haittasivat ratalaiteviat Helsingin alueella ja Vantaankosken radalla Malminkartanossa sekä kalustoviat.

VR-konserni tekee täsmällisyystyötä yhdessä Liikenneviraston ja Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kanssa. VR vastaa junien liikennöinnistä ja junakaluston kunnosta. Rataverkosta, sen järjestelmistä ja kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto. Helsingin seudun liikenne on lähijunaliikenteen tilaaja.

Matkustajat voivat seurata ajankohtaista liikennetilannetta VR:n verkkosivuillaJunat kartalla -palvelusta näkee junien kulun Suomen kartalla reaaliaikaisesti, ja se on saatavilla myös älypuhelinsovelluksena.

VR Trackin projektiorganisaatioon suunnitellaan muutoksia

VR Track suunnittelee organisoivansa rakentamisen ja kunnossapidon projektinsa uudella tavalla. Suunniteltujen muutosten laajuuden vuoksi yhtiössä käynnistetään yhteistoimintaneuvottelut.

Yhteistoiminnassa käsiteltävän ehdotuksen tavoitteena on parantaa VR Trackin kilpailukykyä tehokkaamman projektinjohdon avulla. Suunnitelmia käsitellään yt-neuvotteluissa, jotka alkavat 29.9.2014. Neuvottelujen aikana käsitellään rakentamisen ja kunnossapidon liiketoimintoihin mahdollisesti aiheutuvat henkilöstövaikutukset.

Neuvottelut koskevat mainituissa liiketoiminnoissa työskenteleviä työnjohtajia ja vastaavia työnjohtajia, joita on yhteensä 250. Suunnitellussa uudessa projektiorganisaatiossa ei olisi nykyisenkaltaisia vastaava työnjohtaja – tai työnjohtajatasoja.

Nykyisistä vastaavista työnjohtajista ja työnjohtajista suuri osa voi joutua vaihtamaan tehtävää tai joutua irtisanomisen kohteeksi. Suorilta irtisanomisilta voitaisiin kuitenkin välttyä, jos neuvotteluiden kohteena olevat henkilöt ottaisivat vastaan suunnitellun vaihtoehtoisen tehtävän. Mahdollisesti irtisanottavien henkilöiden määrä riippuu suunnitellun uuden projektiorganisaatiomallin lopullisesta muodosta ja kohteena olevien henkilöiden halukkuudesta ottaa vastaan tarjottavia uusia tehtäviä.

Neuvotteluissa käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja mahdollisille irtisanomisille. Neuvottelujen aikana käsitellään myös mahdollisen muun muutosturvan toteuttamistapa.

VR Track on Suomen suurin radanrakentaja ja yksi suurimmista infra-alan rakennusliikkeistä ja suunnittelutoimistoista. Yhtiön palvelut kattavat koko infrahankkeen elinkaaren: suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon. VR Track on myös merkittävä rautatiemateriaalien toimittaja. Yhtiö on osa VR Groupia ja se toimii Suomen lisäksi Ruotsissa ja Virossa.

Ratahanke Seinäjoki–Oulu: Kokkola–Ylivieska osuuden kaksoisraiteesta on otettu toinen osuus liikenteelle

1174946_222312371264714_1853890741_n

Kokkola–Ylivieska kaksoisraiteen rakentamistyöt etenevät ja uutta raidetta otetaan liikenteelle. Käyttöönoton yhteydessä vanha raide suljettiin ja perusparannustyöt aloitettiin. Töiden yhteydessä poistetaan myös kaikki tasoristeykset ja korvataan ne ali- ja ylikulkusilloin.

Viikonlopun aikana otettiin uutta raidetta liikenteen käyttöön, 16 kilometrin matkalta, Kälviän liikennepaikan pohjoispuolelta aina Kannuksen eteläpuolelle saakka. Vanha raide suljettiin liikenteeltä ja sen peruskorjaustyöt aloitettiin. Kaikki rataosalla liikennöivät junat tulevat peruskorjauksen ajan käyttämään uutta raidetta.  Peruskorjaustyöt on määrä saada kyseisellä osuudella valmiiksi vuoden 2015 heinäkuussa. Ensimmäinen, noin 9 kilometrin mittainen, osuus uutta raidetta Kokkolasta Matkanevaan otettiin käyttöön jo elokuun alkupuolella.

Töiden edetessä myös kaikki tasoristeykset poistetaan Seinäjoen ja Oulun väliltä. Kokkola–Ylivieska kaksoisraiteen alueelta on poistettu kaikki tasoristeykset Kokkolasta Eskolaan saakka. Poistettuja tasoristeyksiä oli yhteensä 21 kappaletta. Korvaavina tieyhteyksinä toimivat rakennetut ali- ja ylikulkusillat. Tasoristeysten poistot lisäävät turvallisuutta sekä mahdollistavat rataosan nopeuden nostamisen. Viimeiselle osuudelle, Eskola–Ylivieska-välille, jää kolme tasoristeystä, jotka tullaan poistamaan lähivuosina.

Vuonna 2012 alkaneet ratatyöt Kokkolan ja Ylivieskan välillä valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 2017 loppuun mennessä, jonka jälkeen Kokkolan ja Ylivieskan välillä on mahdollista liikennöidä koko matkalla kahta rinnakkaista raidetta pitkin. Junien kohtaaminen helpottuu ja raideliikenteen kapasiteettia on mahdollista kasvattaa merkittävästi. Kokkola–Ylivieska kaksoisraideprojekti on osa Seinäjoki–Oulu-välin perusparannustöitä, ratahanke Seinäjoki–Oulua.

Seinäjoki–Oulu-radan parantaminen lyhentää matka-aikoja, mahdollistaa junaliikenteen lisäämisen ja vähentää sen häiriöherkkyyttä. www.liikennevirasto.fi/skol www.facebook.com/seinajokioulu

VR Group: Syksyn ratatyöt vaikuttavat rantaradan junaliikenteeseen

Helsingin ja Turun välillä tehdään ratatöitä syys-marraskuussa. VR korvaa InterCity-junavuoroja linja-autokuljetuksilla liikennekatkojen aikana. Ratatöistä vastaa Liikennevirasto.

Rantaradalla Helsingin ja Turun välillä kulkevia InterCity-junia korvataan linja-autoilla 29.9.–25.10. välisenä aikana ja sunnuntaina 16. marraskuuta.

Ratatyöt 29.9.–25.10. vaikuttavat seuraaviin junavuoroihin:

  • Junat IC 969 ja IC 973 kulkevat vain Karjaalle saakka. Karjaalta junat korvataan päivittäin linja-autoilla, jotka ajavat Salon ja Kupittaan kautta Turkuun. Yhteysvälillä Helsinki–Kupittaa–Turku on lisäksi suorat linja-autoyhteydet
  • Juna IC 970 ei kulje lainkaan, eikä sitä korvata busseilla

Ratatöiden vuoksi sunnuntaina 16.11. korvataan kaikki IC-junat Helsingin ja Turun välillä koko matkaltaan linja-autoilla.

Korvaavilla linja-autoilla eri aikataulut kuin junilla

Matkustajien on hyvä huomioida, että korvaavat linja-autot noudattavat juna-aikatauluista poikkeavia aikatauluja ja reittejä. Myös pysähdyspaikoissa on eroja.

Linja-autoissa myydään taajamajunalippuja, ja niissä kelpaavat kaikki VR:n voimassa olevat kaukoliikenteen matkaliput. Busseissa voi kuljettaa vain käsimatkatavaroita.

Lisätietoja liikenteen poikkeusjärjestelyistä ja korvaavien kuljetusten aikatauluista saa VR:n internetsivuilta, asemien lipunmyynneistä sekä VR Asiakaspalvelusta numerosta 0600 41 900 (1,99 e/puhelu + pvm). Tiedot päivittyvät myös verkkosivujen matkahakuun.

34 uutta Flirt-junaa lähijunaliikenteeseen

20090617_103_jpg_960x350_crop_q95

Flirt-juna

Helsingin seudun lähijunaliikenteeseen tarvitaan uutta kalustoa lähivuosina, jotta asiakkaille pystyttäisiin tarjoamaan raideliikenteen parhaat hyödyt. HSL:n hallitus valtuutti HSL:n esittämään junat omistavalle Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:lle 34 uuden junan tilaamista. Junakalustoyhtiö Oy:n hallitus päätti junien tilaamisesta keskiviikkona. Junat tulevat liikenteeseen vuoden 2017 toukokuuhun mennessä. Uutta kalustoa tarvitaan viimeistään vuonna 2018, jolloin HSL:n kilpailuttama junaliikenne aloittaa liikennöinnin.

”Uusien junien saaminen Helsingin seudun liikenteeseen avaa meille monia uusia mahdollisuuksia lähijunaliikenteen kehittämisessä. Asiakastyytyväisyys Flirteissä on jo tällä hetkellä korkeammalla tasolla kuin vanhoissa junissa. Jatkossa voimme tarjota asiakkaille vielä ajantasaisempaa infoa ja luotettavampaa liikennettä. Lähijunat tunnistaa muutaman vuoden kuluttua myös yhtenäisestä HSL:n ilmeestä”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kertoo.

Junakalusto Oy:n hallitus päätti 10.9 käyttää Junakalustoyhtiön Stadler Bussnang AG:n tekemän hankintasopimuksen toisen toimitusoption niin, että Stadlerilta tilataan HSL:n tarvetta vastaavat 34 Flirt-junaa, jolloin Junakalustoyhtiön omistamien junien määrä nousee vuonna 2017 yhteensä 75 junaan.

Hankinnan arvo noin 220 miljoonaa euroa. HSL vuokraa junat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella Junakalusto Oy:ltä.

Aikaisemmin on Flirt junia tilattu 41 ja niistä on nyt lähijunaliikenteessä 38. Nykyiset uudet junat riittävät ensi kesänä alkavaan Kehäradan liikenteeseen, jossa voidaan tunneliosuuksien vuoksi ajaa vain tiukat turvanormit täyttävillä uusilla junilla. Uusilla junilla korvataan vähitellen vanhat korkealattiaiset Sm1- ja Sm2-junat. Kehäradan lisäksi kalustoa tarvitaan 2020-luvulla valmistuvalla Pisara-radalla.

”Ensimmäinen Sm5-sarjan juna tuli Suomeen loppuvuodesta 2008. Junatyyppi on osoittanut hyvän toimivuutensa Suomen oloissa, vaihtuvat ja vaativat talviolosuhteet mukaan lukien”, Junakalusto Oy:n toimitusjohtaja Yrjö Judström sanoo. ”Saatuja käyttökokemuksia on jatkuvasti hyödynnetty toimitusprosessin aikana”, Judström kertoo yli kuusi vuotta jatkuneesta yhteistyöstä Stadlerin kanssa.

HSL selvitti kahta vaihtoehtoista mallia junakaluston hankkimiseksi. Toisena vaihtoehtona oli hankkia 13 uutta junaa ja jatkaa edelleen liikennettä 27 peruskorjatulla Sm2-junalla vuoteen 2028 asti, ja tilata toinen erä uusia junia 2020-luvun puolella. Selvityksen perusteella uusien junien hankinta isompana eränä on perusteltua, koska junien hankkiminen yhdessä toimituserässä tulee halvemmaksi kuin kahteen toimituserään hajautettuna. Laadullisessa tarkastelussa Flirt-junien luotettavuus ja matkustusmukavuudet ovat ylivertaisia vanhoihin juniin verrattuna. Muun muassa kalustoviat ovat yleisempiä vanhoissa junissa.

Flirtit ovat matkustajien suosikkeja, koska niihin on helppo nousta matalan lattian vuoksi ja ne ovat sisältä väljiä ja viihtyisiä. Uusiin juniin mahtuu myös noin 50 prosenttia enemmän matkustajia ja niillä pystytään liikennöimään luotettavammin ja nopeammin.

Matkustusmukavuutta parantavat ilmastointi, esteettömyys sekä matkustajainformaationäytöt. Uudessa junahankinnassa aiotaan vielä hioa junan sisustusratkaisuja niin, että junat palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla lentomatkustajia ja asiakkailta kritiikkiä saaneet roskakorit korvataan pienemmillä, jotta jalkatilaa vapautuu enemmän.