RAUTATIEUUTISET

Kaupunginjohtajat: Tunnin juna on Etelä-Suomen seuraava kasvuhanke

By kerttuvali | March 28, 2018 - 3:18 pm |March 28, 2018 Yleiset uutiset

Comments Off

Espoon, Turun, Salon, Lohjan, Vihdin ja Kirkkonummen kaupunginjohtajat sekä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntajohtajat pitävät Helsingin ja Turun välistä nopeaa ratayhteyttä eli Tunnin junaa välttämättömänä kasvuinvestointina Etelä-Suomen yhteisen työssäkäyntialueen sekä koko maalle tärkeän pääkaupunkiseudun kasvulle.

Uuden ratayhteyden on arvioitu tuottavan jopa 40-50 miljoonan euron arvosta uutta kasvua vuosittain. Lisäksi radan varrella olevat kunnat ja kaupungit ovat jo tehneet merkittäviä suunnitelmia ja käynnistäneet kaupunkikehityshankkeita, jotka entisestään vahvistavat Tunnin junan mukanaan tuomaa kasvupotentiaalia. Tunnin junan toteutumiseen liittyvät kehityshankkeet ovat arvoltaan useita miljardeja euroja ja pitävät sisällään kymmeniä tuhansia uusia radan läheisyyteen sijoittuvia asuntoja ja työpaikkoja.

Uusien kasvuinvestointien lisäksi Tunnin juna –investointi on välttämätön alueen yrityksille, jotka tarvitsevat jatkuvasti uutta ja osaavaa työvoimaa. Nopea junayhteys lisää työvoiman liikkuvuutta, parantaa työllisyyttä ja lisää tuottavuutta. Etelä-Suomen yhteisen työssäkäyntialueen vahvistamisen merkitystä ja kiireellisyyttä korostaa se, että parhaillaan Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa on yhtä paljon työttömiä kuin koko muussa maassa yhteensä.

Maan hallitus on kuluvalla vaalikaudella ohjannut Tunnin junan suunnitteluun neljän vuoden ajalle yhteensä 40 miljoonaa euroa. Suunnittelussa on käynnissä sen toinen vuosi, ja sen on määrä valmistua vuonna 2020. Kaupunginjohtajat ja maakuntajohtajat katsovat, että Tunnin juna -kokonaisuuden suunnittelu on toteutettava mahdollisimman ripeästi ja suunnitteluun varatut varat on käytettävä tehokkaasti ja kokonaisuudessaan, jotta päätöksenteko ja toteutus on mahdollista sujuvasti käynnistää.

Tunnin juna –investoinnin toteutus on kirjattava maan seuraavaan hallitusohjelmaan ja uusi yhteys on kokonaisuudessaan saatava käyttöön 2020-luvulla. Mitä aikaisemmin hanke toteutuu, sitä suurempia vaikutuksia saavutetaan kasvussa, työllisyydessä ja elinvoimassa.

Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Espoo	Minna Arve kaupunginjohtaja Turku
Lauri Inna kaupunginjohtaja Salo	Mika Sivula kaupunginjohtaja Lohja
Sami Miettinen kunnanjohtaja Vihti	Tarmo Aarnio kunnanjohtaja Kirkkonummi
Ossi Savolainen maakuntajohtaja Uudenmaan liitto	Kari Häkämies maakuntajohtaja Varsinais-Suomen liitto

www.tunninjuna.fi

Pääsiäisen junissa lähes puoli miljoonaa matkustajaa

By kerttuvali | March 28, 2018 - 10:03 am |March 28, 2018 Yleiset uutiset

Comments Off

Pääsiäinen on yksi junamatkustamisen vilkkaimpia sesonkeja. Juhlapyhän tuomat arkivapaat kannustavat pidempiin lomiin ja VR:n kaukojunissa matkaa pääsiäisviikoilla lähes puoli miljoonaa asiakasta. Matkustajamääriin on varauduttu niin junien huolloissa kuin henkilökunnan määrässäkin ja ravintolavaunut on lastattu täyteen syötävää ja juotavaa.

Pääsiäisen menoliikenne jakautuu kiirastorstaille 29.3. ja pitkäperjantaille 30.3. Eniten matkustetaan Helsingistä Ouluun, Tampereelle, Rovaniemelle ja Joensuuhun. Paluuliikenteen piikki osuu maanantaille 2.4. Junaliikenne kulkee koko pääsiäisen ajan, ja myös sunnuntain 1.4. paluuliikenne alkaa olla loppuunmyyty. Pohjoiseen voi vielä varata paikkoja, tosin makuupaikkoja on vapaana erittäin vähän.

Pääsiäisen kaukojunissa varaudutaan isoihin matkustajamääriin niin junien huollossa, konduktööripalveluissa kuin junaravintoloissakin. Ravintolavaunussa kahvia keitetään 40 000 kuppia ja kylkeen on tarjolla 6000 Suomen nopeinta pullaa ja korvapuustia.

Muutokset junaliikenteessä

Pääsiäinen vaikuttaa junien aikatauluihin sekä kauko- että lähiliikenteessä. Tarkat aikataulutiedot löytyvät matkahausta osoitteessa vr.fi.

Kaukoliikenne

Keskiviikkona 28.3. normaali keskiviikkoliikenne, lisäksi ylimääräiset yöjunat Helsingistä Kolariin klo 18:18 ja Pasilan Autojuna-asemalta Rovaniemelle klo 21:56.
Torstaina 29.3. pääosin perjantailiikenne, lisäksi ylimääräiset yöjunat Kolarista Helsinkiin klo 15.00 ja Rovaniemeltä Pasilan Autojuna-asemalle klo 17:17.
Perjantaina 30.3. pääosin sunnuntailiikenne.
Lauantaina 31.3. normaali lauantailiikenne.
Sunnuntaina 1.4. pääosin sunnuntailiikenne, lisäksi ylimääräiset yöjunat Helsingistä Kolariin klo 18:18 ja Pasilan Autojuna-asemalta Rovaniemelle klo 21:56.
Maanantaina 2.4. normaali sunnuntailiikenne, lisäksi ylimääräiset yöjunat Kolarista Helsinkiin klo 15.00 ja Rovaniemeltä Pasilan Autojuna-asemalle klo 17:17.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenne

Torstaina 29.3. normaali perjantailiikenne.
Perjantaina 30.3. normaali sunnuntailiikenne, lisäksi ylimääräinen N-juna Helsingistä Keravalle klo 23:57.
Lauantaina 31.3. normaali lauantailiikenne.
Sunnuntaina 1.4. normaali sunnuntailiikenne, lisäksi ylimääräinen N-juna Helsingistä Keravalle klo 23:57
Maanantaina 2.4. normaali sunnuntailiikenne

Junaliikenteelle avautuu uusittu terästeollisuuden reitti

By kerttuvali | March 23, 2018 - 12:17 pm |March 23, 2018 Rataverkosto

Comments Off

Hämeenlinnan ja Raahen välisellä rataosalla otetaan 25.3. käyttöön uusittu raskaan tavaraliikenteen reitti. Radan akselipainoa on korotettu 25 tonniin, mikä mahdollistaa tehokkaammat kuljetukset.

Hämeenlinnasta Raaheen johtaa jatkossa yhtenäinen kuljetusketju raskasta liikennettä varten, kun uusittu tavarajunaliikenteen reitti avautuu 25.3.2018. Teräsyhtiö SSAB:n Hämeenlinnassa ja Raahessa sijaitsevat tehtaat yhdistävää rataosaa on parannettu, ja sen akselipainoa korotettu nykyisestä 22,5 tonnista 25 tonniin. Tämä mahdollistaa tehokkaammat kuljetukset − käytännössä junaan mahtuu jatkossa enemmän kuormaa kerralla.

Kunnostetulla rataosuudella Hämeenlinna−Raahe on pituutta 633 kilometriä. Tästä johtuen hanke on sisältänyt useita pistemäisiä korjauskohteita radan rakenteissa, kuten silloissa, alusrakenteissa ja turvalaitteissa. Korjauksia on toteutettu useamman hankkeen puitteissa. Liikennevirasto, Hämeenlinnan kaupunki ja SSAB ovat yhteistyössä uudistaneet Hämeenlinnan pään raiteita. Lisäksi SSAB on kunnostanut tehdasraiteistoaan Raahessa.

“SSAB ja Hämeenlinnan kaupunki ovat tehneet töitä omilla raiteistoillaan samassa aikataulussa meidän kanssamme. Yhteistyö on ollut erittäin hyvää ja toimivaa”, summaa ylitarkastaja Mikko A. HeiskanenLiikennevirastosta.

SSAB:n Raahen ja Hämeenlinnan tehtaiden välillä liikkuu raskaita teräskuormia, ja rataosuus Hämeenlinna–Tuomioja on muutoinkin merkittävässä asemassa tavarajunaliikenteen kuljetusketjussa. Radan akselipainon korotus edistää siis suuresti Suomen logistista kilpailukykyä.

”Akselipainon korotus parantaa SSAB:n rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta, ja sillä on suora, positiivinen vaikutus kilpailukykyymme. Uusiin akselipainoihin perustuva operointimalli parantaa myös työturvallisuutta niin Raahen kuin Hämeenlinnan tehtaillamme. Lastaus- ja purkutyöt voidaan nyt paremmin ajoittaa vuorokauden sisällä vähemmän kiireisiin ajankohtiin. Malli tukee myös osaltaan sujuvan operoinnin tavoittelua ruuhkaisella rataosuudella, kun pystymme jatkossa vähentämään vuositasolla merkittävän määrän junaletkoja Raahen ja Hämeenlinnan välillä. Olen varma, että myös muu suomalainen teollisuus on tyytyväinen nyt tehtyyn investointiin ja pyrkii hyödyntämään sen tarjoamat mahdollisuudet”, kommentoi SSAB:n logistiikkajohtaja Seppo Tervonen.

Kiivaassa aikataulussa toteutettu Akselipainon korotus -hanke käynnistyi vuoden 2017 alussa ja se on saatettu päätökseen päivälleen suunnitelman mukaan. Liikenne reitillä voi alkaa operaattorien kalustotestausten jälkeen.

Etelä-Suomen rataverkkoa parannetaan laajalla rintamalla, käynnissä 300 miljoonan investoinnit

By kerttuvali | March 22, 2018 - 12:25 pm |March 22, 2018 Rataverkosto

Comments Off

Liikenneviraston tämänhetkiset ratahankkeet Etelä-Suomessa parantavat valmistuessaan liikenteen sujuvuutta. Ratatöiden vuoksi joudutaan asettamaan nopeusrajoituksia, josta syystä liikenteelle tulee harmittavia myöhästymishaittoja. Kärvistely kuitenkin kannattaa, Liikennevirasto lupaa.

”Meillä on meneillään Helsingin ratapihan toimivuuden sekä Helsinki-Riihimäki- rataosan parantamishankkeet, Pasilan Läntisen lisäraiteen ja uuden asemalaiturin rakentaminen sekä Riihimäki-Tampere –rataosalla turvalaitteiden uusimishanke”, kertoo projektien toteutusosaston johtaja Pekka Petäjäniemi Liikennevirastosta.

Raideliikenteellä vastataan muun muassa laajeneviin työssäkäyntialueisiin ja pääkaupunkiseudun kasvavan asukasmäärän liikkumistarpeeseen.

”Lisääntyvät matkustajamäärät vaativat sujuvampaa ja nopeampaa liikennettä ja niihin näillä tämänhetkisillä yhteensä yli 300 miljoonan euron ratainvestoinneilla tähdätään”, Petäjäniemi jatkaa.

Mitä pääradalla tehdään?

Helsingin ratapihan toimivuuden parantamishanke (HELRA) parantaa ratapihan toimintaa ja vähentää sen häiriöherkkyyttä. Helsingin ja Pasilan välillä kulkee nykyään ruuhka-aikaan 74 junaa tunnissa. HELRA-hankkeen toteuttamisen jälkeen kapasiteettia voidaan kasvattaa lähes 90 junaan. Yhden vuorokauden aikana tämä tarkoittaa jopa 200 junan lisäystä. Hanke valmistuu 2020 ja maksaa kokonaisuudessaan 60 miljoonaa euroa.

Hanke vaikuttaa pääkaupunkiseudun liikenteeseen tulevana kesänä, kun Helsingin ratapihan töiden vuoksi Helsinki-Pasila-rataosalla laitimmaiset raiteet ovat vuorotellen poissa käytöstä. Tarkemmista muutoksista tiedotetaan erikseen.

Helsinki–Riihimäki-hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisessä siirrettiin Vuosaaren tavaraliikenne omalle raiteelleen Keravalla, rakennetaan lisäraide Ainolan ja Purolan välille ja uusitaan Riihimäen henkilöratapihan toiminnallisuus, samalla korotetaan laiturit vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Hankkeen myötä rataosuuden häiriöherkkyys vähenee, liikennöintiin saadaan joustoa ja täsmällisempää junaliikennettä. Järvenpäässä uusittavan asema-alueen matkustajapalvelut paranevat ja kaupunkilaiset saavat liityntäliikenteeseen uuden bussiterminaalin.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutettavat työt maksavat 150 miljoonaa ja valmista tulee vuonna 2020.

Läntinen lisäraide –hankkeessa Pasilaan rakennetaan uusi raide ja asemalaituri. Kyseessä on 1,5 kilometrin mittainen osuus, joka helpottaa pääradan liikennettä merkittävästi. Raidehanke toteutetaan osana Keski-Pasilaan nousevan Tripla-keskuksen työmaata. Rakennustyöt alkoivat syksyllä 2015 Pasilan asemaan liittyvien siltojen paalutuksella. Junaliikenne alkanee 2019 ja täysi hyöty uudesta raiteesta saadaan 2020.

Hankkeen arvo on 40 miljoonaa euroa.

Riihimäki-Tampere turvalaitteiden uusiminen –hankkeessa uusitaan elinkaarensa lopussa olevat turvalaitteet kokonaisuudessaan. Tällä vähennetään häiriöherkkyyttä ja varmistetaan nopea ja turvallinen liikenne.

”Työt valmistuvat loppuvuodesta 2018, jolloin uudet turvalaitteet otetaan käyttöön. Merkittävimmät liikennehäiriöt ajoittuvat syyskuun puolesta välistä joulua edeltävälle viikolle”, projektipäällikkö Juha Lehtola toteaa.

Hankealue on 110 km. Koko hanke kustantaa 59 miljoonaa.

Työt näkyvät matkustajille

Helsingin seutu sekä Riihimäki-Tampere ovat Suomen vilkkaimmin liikennöityjä rataosia. Kun näillä alueilla tehdään junaliikenteen seassa ratatöitä, mahdolliset häiriöt vaikuttavat laajasti liikenteeseen sekä pääkaupunkiseudulla että Tampereelta pohjoiseen.

”Valitettavat matka-aikojen viivästymiset johtuvat pääosin siitä, että ratatöiden vuoksi pääradalle on jouduttu asettamaan nopeusrajoituksia. Nopeusrajoituksilla taataan, että ratatöitä voidaan tehdä turvallisesti junien ohittaessa ratatyöalueet”, ratatyökoordinaattori Juha Kröger sanoo.

”Töiden ajoittuminen samaan aikaan johtuu rahoituksen saamisesta näille vuosille, mutta myös esimerkiksi Triplan rakentamisprojektin aikataulusta. Koska Pasilan asemaseutua myllätään joka tapauksessa, samalla tehdään muitakin töitä. Hoidamme monta hommaa samoilla häiriöillä ja toisaalta minimoimme kokonaisvaikutuksia töiden keskinäisellä vaiheistamisella”, Kröger jatkaa.

Kauppakamarit: Riihimäen kolmioraide myös matkustajaliikenteen käyttöön

By kerttuvali | March 20, 2018 - 2:45 pm |March 20, 2018 Yleiset uutiset

Comments Off

Kuva VR Group

Hämeen kauppakamari ehdottaa yhdessä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Tampereen kaup-pakamarien kanssa, että VR ottaisi suunnitelmiinsa IC- ja Pendolino-junien liikenteen käynnis-tämisen Lahden ja Tampereen välille. ”Riihimäen kolmiorata nopeuttaisi Kaakkois-Suomesta pendelöivien matkustajien matka-aikaa esimerkiksi Tampereelle noin puolellatoista tunnilla ja Lahti-Hämeenlinna -pikajunayhteys olisi vain reilut 40 minuuttia”, toteaa Hämeen kauppaka-marin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Riihimäen kolmioraide otettiin käyttöön tavaraliikenteelle 1.6.2017. Uuden ratayhteyden hyödyntäminen henkilöliikenteelle ei ole edennyt vaikka jo vuonna 2012 Tampereen kauppakamarin aloitteesta käynnistettiin keskustelut IC-/Pendolino-junaliikenteen avaamiseksi Lahden ja Tampereen välille.

Nopea poikittaisyhteys mahdollistaisi entistä tehokkaammat työmatkayhteydet ja auttaisi työvoiman pendelöintiä myös itä-länsi-suunnassa. Junayhteydet palvelisivat Lahden lisäksi Kouvolan, Kotka-Haminan, Lappeenrannan ja Imatran talousalueita. Uusien junavuorojen myötä myös pikajunayhteydet Hämeenlinnan ja Tampereen välillä parantuisivat.

Lisäksi uudet junayhteydet voisi synkronoida Pietarin Allegro-junavuorojen kanssa, jolloin Sisä- ja Pohjois-Suomen matkailukohteet voisivat paremmin tarjota palveluja venäläisille matkailijoille. Tampereen pormestari Lauri Lyly ja Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ovat ottaneet aiheeseen kantaa 9.3.2018 ja vaativat myös Allegro-yhteyksien avaamista Tampereelle.

Kauppakamarien näkemysten mukaan uudet junayhteydet eivät aiheuttaisi VR:lle lisäinvestointitarpeita ja parantuvat itä–länsi -yhteydet lisäisivät matkustajamääriä sekä parantaisivat asiakastyytyväisyyttä.

Kauppakamarit ehdottavat, että VR käynnistää välittömästi suunnitteluprosessin uusien junayhteyksien avaamiseksi. Kauppakamarit vaativat myös Riihimäki-Tampereen -lisäraiteen rakentamispäätöksen kiirehtimistä joustavampien liikenneyhteyksien parantamiseksi pääradalla.

VR Transpointin kuljetusmäärissä selvää kasvua

By kerttuvali | March 19, 2018 - 10:18 am |March 19, 2018 VR Group

Comments Off

Vuonna 2017 VR Transpointin kokonaiskuljetusmäärä oli 43,7 miljoonaa tonnia, jossa kasvua oli 5,8 prosenttia. Liikevaihto oli 393 miljoonaa euroa. Rautatielogistiikan kuljetusvolyymit ovat jo lähes taantumavuotta 2009 edeltävällä tasolla. Kuljetusten kysyntä jatkuu pirteänä samalla kun rautateiden toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia.

– Lähestymme rautatielogistiikan kuljetetuissa tonneissa taantumaa edeltävien vuosien tasoa. Liiketoiminta on nyt kannattavaa, ja pystymme investoimaan. Taantuman myötä volyymit laskivat, minkä seurauksena lähdimme kehittämään toimintaamme määrätietoisesti ja kävimme läpi merkittävän muutosohjelman. Olemme panostaneet kilpailukykyyn ja tiivistäneet asiakasyhteistyötä entisestään, logistiikkadivisioonan johtaja Martti Koskinen kertoo.

Talous kasvoi vuonna 2017 ennakoitua vauhdikkaammin. Positiivinen taloussuhdanne ja viennin piristyminen näkyivät kuljetettavien tavaroiden ja materiaalien määrissä niin kotimaassa kuin idänliikenteessä. Kuljetusten kysyntä jatkunee korkealla tasolla myös kuluvana vuonna. Metsä- ja kaivosteollisuuden uudet investoinnit kasvattavat tuotantomääriä Suomessa ja tuovat tulevaisuudessa mukanaan myös uutta kuljetettavaa ja kasvua.

Rautateiden markkinaosuus eurooppalaisittain korkea

Suomessa rautateiden markkinaosuus tavaraliikenteestä on poikkeuksellisen korkea verrattuna muuhun Eurooppaan; vuonna 2016 tämä osuus oli Tilastokeskuksen mukaan 26 prosenttia. Teollisuuden rakenne tukee rautatieliikennettä ja vaikuttaa korkeaan markkinaosuuteen.

– Meillä on paljon vientiteollisuutta sisämaassa, mistä liikenne suuntautuu satamiin, ja etäisyyksien kasvaessa junan merkitys kuljetusmuotona korostuu. Rautateiden käyttöä Suomessa tukee myös kytkentämme Venäjän rataverkkoon. Olemme lisäksi tehostaneet omaa toimintaamme ja rakentaneet asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa uudenlaisia palveluja, jotka ovat tuoneet kuljetettavaa raiteille. Kokonaisratkaisuissa rautatie- ja maantiekuljetukset yhdistyvät esimerkiksi satamaoperointiin, Koskinen toteaa.

Rataverkon sähköistys edellytys tehokkaille kuljetuksille

– Sähköinen liikenne ja energiatehokkuus ovat kuljetusalan nousevia trendejä, jotka myös osaltaan tukevat rautatiekuljetuksia. Olemme kehittäneet kuljetusjärjestelmää pitkäjänteisesti, minkä ansiosta junien keskikoko ja sähkövedon osuus ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. VR-konserni on myös investoinut sähköveturikalustoon, ja uudenaikaiset ja monikäyttöiset Vectron-sähköveturit otettiin viime vuoden aikana käyttöön tavaraliikenteessä, Koskinen kertoo.

– On tärkeää jatkaa keskeisten rataosuuksien sähköistämistä asiakasvaatimusten mukaisesti. Haluamme taata Suomen suurteollisuuden kuljetukset parhaalla mahdollisella tavalla muuttuvassa toimintaympäristössä, ja rautatieliikenteen ja rataverkon kehittäminen on yhteinen etumme. Olemme valmiita kohtaamaan kiristyvän kilpailun ja toivotamme uudet toimijat tervetulleiksi. Keskitymme oman toimintamme jatkuvaan kehittämiseen ja tinkimättömään asiakaslähtöisyyteen.

VR Group historiansa parhaaseen tulokseen

By kerttuvali | March 15, 2018 - 10:49 am |March 15, 2018 VR Group

Comments Off

Kuva: VR-Group

Liikevaihto kasvoi 5,5 prosenttia 1 251 (1 187) miljoonaan euroon.
Liikevoitto oli 110,3 (43,3) miljoonaa euroa eli 8,8 (3,3) prosenttia liikevaihdosta.
Matkustajaliikenteen matkamäärät kasvoivat 7,6 prosenttia 126,9 miljoonaan matkaan.
VR Transpointin kuljetusmäärät nousivat 5,8 prosenttia 43,7 miljoonaan tonniin.
VR Trackin liikevaihto kasvoi 2,6 prosenttia 302,1 miljoonaan euroon.
VR-Yhtymä Oy:n hallitus esittää 100 miljoonan euron osinkoa valtiolle.

− Oli ilahduttavaa, että liikevaihdon kasvu jatkui läpi vuoden 2017, usean laskuvuoden jälkeen. Kaikkien liiketoimintojen liikevaihto kasvoi ja jokaisen liiketoiminnan tuloskehitys oli hyvä. Rautateiden suosio kasvoi sekä matkustaja- että tavaraliikenteessä. Lopputuloksena on ennätyksellinen tulos koko VR-konsernille, VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson sanoo.

Matkustajaliikenteen tulosta kiritti junamatkailun suosion kasvu

Junamatkailun suosio jatkoi vahvaa kasvua vuonna 2017. Juna¬liikenteen markkinaosuutta suhteessa vaihtoehtoisiin kuljetusmuotoihin kasvattivat hinnanalennukset, matka-aikojen nopeuttaminen suosituilla reiteillä sekä tarjonnan lisääminen.

VR Matkustajaliikenteen liikevaihto kasvoi 9,2 prosenttia 548 miljoonaan euroon (502 milj. euroa). Liikevoitto oli vastaavasti 54,0 miljoonaa euroa (16,6 milj. euroa). Junaliikenteen liikevaihto nousi 8,5 prosenttia ja linja-autoliikenteen 13,7 prosenttia. Ravintolapalveluita junissa ja asemilla tarjoavan Avecran liikevaihto kasvoi 6,0 prosenttia ja oli 37,2 miljoonaa euroa.

Matkustajaliikenteessä matkamäärät kasvoivat 7,6 prosenttia 126,9 miljoonaan matkaan. Junamatkailun osalta kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin 12,5 miljoonaa matkaa, ja matkustus kasvoi 8 prosenttia. Matkamäärät kasvoivat eniten pääreiteillä; kasvua oli yli 14 prosenttia ja Helsinki–Oulu-välillä peräti 42 prosenttia. VR:n lähiliikenteen matkamäärät olivat myös voimakkaassa, 10,6 prosentin kasvussa. Myös HSL:n lähiliikenteessä ajetut suoritteet kasvoivat ja tilaajalle toimitettiin 3,0 prosenttia enemmän liikennettä kuin vuonna 2016. Linja-autoliikenteessä tehtiin 41,2 miljoonaa matkaa, ja matkamäärät kasvoivat edellisvuodesta 15,2 prosenttia. Kasvua vauhdittivat vuonna 2016 voitetut kaupunkiliikennevuorot sekä Länsimetron valmistumisen viivästymisen vuoksi ajettu korvaava liikenne Espoossa.

Lisääntynyt kysyntä kasvatti junien täyttöastetta. Vuonna 2017 kotimaan kaukoliikenteen täyttöaste oli 41,6 (40,2) prosenttia ja markkinaehtoisen liikenteen täyttöaste oli 44,9 (41,7) prosenttia.

VR on lisännyt kysynnän kasvaessa vaunukapasiteettia. Nopean liikenteen (yli 200 km/h) kaluston määrä kasvoi noin 8 prosenttia, kun uusia ja nopeita ohjausvaunuja saatiin liikenteeseen. Lisäksi kaukoliikenteen vuorotarjontaa kasvatettiin yhteensä 65 uudella viikoittaisella vuorolla. VR lähiliikenteen vuorotarjonta vastaavasti lisääntyi 219 uudella vuorolla.

VR Transpointin kuljetusmäärät kasvoivat

Hyvä yleinen markkinatilanne ja yhtiön hintakilpailukykyyn panostaminen vaikuttivat positiivisesti VR Transpointin rautatielogistiikan volyymeihin kotimaassa ja idän liikenteessä. Myös kotimaan autoliikenteessä yleinen talouskehitys on vahvistanut markkinaa, vaikkakin hintakilpailu on jatkunut kireänä. Kansainvälisessä autoliikenteessä kapasiteetti on ollut ajoittain täydessä käytössä, mikä on edesauttanut hintatason tervehtymistä.

VR Transpointin liikevaihto kasvoi 3,2 prosenttia ja oli 393 miljoonaa euroa (381 milj. euroa). Rautatielogistiikan liikevaihto kasvoi 3,4 prosenttia ja maantiekuljetusten 2,4 prosenttia. VR Transpointin liikevoitto oli 32,4 miljoonaa euroa (34,5 milj. euroa).

VR Transpointin kuljetusvolyymit vuonna 2017 nousivat 5,8 prosenttia ja olivat 43,7 miljoonaa tonnia (41,3 miljoonaa tonnia). VR Transpointin kuljetukset koostuvat pääsääntöisesti metsä-, metalli-, kemian- ja rakennusteollisuuden raaka-aineita ja tuotteita. Rautatielogistiikan kuljetukset kasvoivat etenkin kotimaan kuljetuksissa ja kauttakulkuliikenteessä. Ulkomaankaupan tuontivolyymit laskivat hieman mutta vientivolyymit puolestaan nousivat. Kansainvälisen maantielogistiikan parantunut meno- ja paluukuljetusten tasapaino vaikutti myönteisesti VR Transpointin tuloskehitykseen. Kotimaan autoliikenteen kuljetusvarmuuteen ja aikataulujen pitävyyteen on panostettu, mistä on myös saatu hyvää palautetta.

VR Transpointin operatiivinen tehokkuus parani myös vuonna 2017. Kustannus- ja energiatehokkuuteen vaikuttavat junien keskikoko sekä sähkövedon osuus kehittyivät jälleen myönteisesti. Taustalla on kuljetusjärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen. Sähköistäminen ja energiatehokkuus ovat kuljetusalan kasvavia trendejä, jotka tukevat rautatiekuljetuksia verrattuna kesän 2016 jälkeiseen liikenteeseen.

VR Trackin suunnittelussa ja kunnossapidossa vahvaa kehitystä

VR Trackin päätoimialalla ratainfrahankkeiden elinkaaripalveluissa ratainfrainvestoinnit olivat Suomessa aiempien vuosien tasolla ja Ruotsissa jonkin verran kasvussa. Ratainfrapanostusten odotetaan kasvavan molemmilla päämarkkinoilla.

VR Trackin liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 2,6 prosenttia ja oli 302,1 miljoonaa euroa (294,3 milj. euroa). Liiketulos oli 16,8 (-14,1) miljoonaa euroa. Liiketulos parani tuntuvasti, kun Ruotsin heikko tuloskehitys käännettiin onnistuneella muutosohjelmalla. Sen lisäksi kunnossapitoliiketoiminta Suomessa pystyi merkittävästi parantamaan toiminnan laatua ja kannattavuutta. Suunnitteluliiketoiminta jatkoi kasvua Suomen lisäksi myös Ruotsissa.

VR Trackin tärkeimpiä tapahtumia tilikaudella olivat rakentamisen liiketoiminnassa Tampereen raitiotieallianssin käynnistyminen ja Riihimäki−Tampere -rataosan turvalaitteiden uusimisprojekti. Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteyksiin liittyvä ratahanke valmistui aikataulussa. Kunnossapidossa VR Track voitti ratakunnossapitoalueen 4 urakan, alueen 2 allianssi siirtyi toteutusvaiheeseen ja kunnossa-pitoalueen 1 sopimusta jatkettiin Liikenneviraston kanssa maaliskuuhun 2020 saakka. Loppuvuodesta VR Track voitti Helsingin raitioteiden ja metron sähkösyöttöasemien kunnossapidon. VR Track ja sen kumppaneiden muodostama allianssi valittiin pääkaupunkiseudun Raidejokeri-urakan suunnittelijaksi ja rakentajaksi.

Investoinnit ja kalustohankinnat

Konsernin kokonaisinvestoinnit vuonna 2017 olivat 120,7 miljoonaa euroa (123,1 milj. euroa). Kokonaisinvestoinneista leasingsopimusten osuus on 2,1 miljoonaa euroa (21,5 milj. euroa). Investoinnit junakalustoon olivat 77,5 miljoonaa euroa (59,0 milj. euroa). IT-investointeja oli 15,9 miljoonaa euroa (19,0 milj. euroa) ja kiinteistöihin kohdistuvia investointeja 17,3 miljoonaa euroa (20,3 milj. euroa).

Junakaluston osalta suurimmat investointikohteet olivat matkustajaliikenteen ohjausvaunut ja elokuussa tilatut uudet kaksikerrosvaunut sekä Sr3-sähköveturit, joista ensimmäiset kymmenen ovat aloittaneet kaupallisessa liikenteessä. Muut investointimenot olivat pääosin käyttöomaisuuden korvausinvestointeja.

Hallitus esittää 100 miljoonan euron osinkoa

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että VR-Yhtymä Oy jakaa osinkoa 100 miljoonaa euroa. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 502,4 miljoonaa euroa, josta tilikauden voiton osuus oli 109,5 miljoonaa euroa.

VR-Yhtymä Oy maksoi 90 miljoonan euroisen osingon huhtikuussa 2017. Tämän lisäksi VR-Yhtymä Oy:n päätti vuoden 2017 joulukuussa ylimääräisessä yhtiökokouksessa yhtiön hallituksen esityksestä jakaa 100 miljoonan euron pääomanpalautuksen omistajalle Suomen valtiolle. Yhtiökokous päätti myös siirtää eri ratahankkeiden jäljellä olevan tasearvon, yhteensä 49,5 miljoonaa euroa, oikeuksineen kirjanpitoarvosta pääomanpalautuksena valtiolle.

Keskeiset tunnusluvut

VR Groupin keskeiset tunnusluvut	1−12/2017	1−12/2016	Muutos-%
VR Groupin liikevaihto (milj. euroa)	1 251,5	1 186,7	5,5
VR Groupin liikevoitto (milj. euroa)	110,3	43,3	154,9
Matkustajaliikenteen matkat (milj.)	126,9	117,9	7,6
Junaliikenteen henkilökilometrit (milj.)	4 271	3 868	10,4
VR Transpointin tonnit (milj.)	43,7	41,3	5,8

VR suunnittelee kaukoliikenteen junapalvelujen ja Avecran rakenneuudistusta

By kerttuvali | March 12, 2018 - 11:15 am |March 12, 2018 YT

Comments Off

Kilpailukyvyn kasvattamiseksi ja yhtenäisemmän palvelukokemuksen rakentamiseksi VR suunnittelee kaukoliikenteen junapalvelujen sekä junien ja asemien ravintolapalveluita tarjoavan Avecra Oy:n uudelleenorganisoimista. Suunnitelmana on muodostaa uusi organisaatio, jossa toimisi yhdessä noin 510 VR:n ja 380 Avecran työntekijää.

Suunniteltujen muutosten tavoitteena on keskittää junamatkan eri palvelujen tuottaminen, kehittäminen ja johtaminen yhteen organisaatioon. Vuonna 2017 kokonaan VR:n omistukseen siirtynyt Avecra säilyy kuitenkin omana tytäryhtiönään.

– Asiakkaillemme junamatka on yksi palvelukokonaisuus. Suunniteltujen rakenteellisten muutosten tavoitteena on jatkaa asiakaskokemuksen ja junapalveluiden kehittämistä entistä tiiviimmin yhdessä. Nyt suunnitellut muutokset ovat pääosin rakenteellisia eivätkä tule vaikuttamaan isojen henkilöstöryhmien määrään, kertoo VR:n matkustajaliikennejohtaja Maisa Romanainen.

Suunniteltujen muutosten toteuttamiseksi käynnistetään yt-neuvottelut 19.3. Yhteensä arvioitu vähennystarve on korkeintaan 30 henkilöä ja se kohdistuu asiantuntija- ja päällikkötehtäviin.

Selvitys Jäämeren rautatiestä valmistunut: Kirkkoniemen linjaus selvitetään tarkemmin

By kerttuvali | March 9, 2018 - 12:35 pm |March 9, 2018 Yleiset uutiset

Comments Off

Liikenne- ja viestintäministeriö on valinnut Jäämerelle Oulun, Rovaniemen ja Kirkkoniemen kautta kulkevan ratalinjauksen jatkoselvitettäväksi. Linjauksen ratkaisi Kirkkoniemen eduksi Suomen logistisen aseman, saavutettavuuden ja huoltovarmuuden parantuminen vaihtoehtoihin verrattuna. Kirkkoniemen linjaus oli kahdesta kärkiehdokkaasta edullisempi.

– Jäämeren rata on tärkeä eurooppalainen hanke, joka kytkisi pohjoisen, arktisen Euroopan kiinteämmin osaksi Manner-Eurooppaa. Ratayhteys parantaisi useiden pohjoisen alueen elinkeinojen edellytyksiä. Työryhmä alkaa nyt selvittää tarkemmin Kirkkoniemeen tehtävää ratalinjausta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

– Haluamme jatkaa erinomaista yhteistyötä Norjan ja Suomen välillä ja osallistumme mielellämme Rovaniemi-Kirkkoniemi-ratalinjauksen vaihtoehtoja pohtivan työryhmän työhön, sanoo Norjan liikenneministeri Ketil Solvik-Olsen.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi viime heinäkuussa Liikennevirastoa tekemään mahdollisesta Jäämeren radasta selvityksen yhdessä Norjan liikenneviranomaisten kanssa. Liikennevirasto arvioi viiden eri linjausvaihtoehdon toteuttamista ja taloudellista kannattavuutta.

– Kaikki tutkitut ratavaihtoehdot olisivat teknisesti mahdollisia toteuttaa. Vaihtelua oli kuitenkin runsaasti etenkin taloudellisessa vertailussa sekä vaikutuksia ympäristölle vertailtaessa, sanoo johtaja Matti Levomäki Liikennevirastosta.

Selvityksessä tarkastellut linjausvaihtoehdot olivat Tornio-Narvik, Kolari-Narvik, Kolari-Tromssa, Rovaniemi-Kirkkoniemi ja Kemijärvi-Alakurtti-Murmansk. Lisäksi selvitettiin HCT-ajoneuvoyhdistelmien (High Capacity Transport) hyödyntämiselle perustuvaa vaihtoehtoa.

Selvitykset sekä Liikenneviraston koostama raportti tuloksista ovat ladattavissa Liikenneviraston verkkosivuilta osoitteessa www.liikennevirasto.fi/.

Mitä ovat Jäämeren radasta saatavat hyödyt?

Jäämeren rata parantaisi Suomen logistista asemaa ja saavutettavuutta, sekä koko Euroopan yhteyksiä. Rata toisi vaihtoehtoisen kuljetusreitin Suomen vienti- ja tuontikuljetuksille. Jäämeren ympäri vuoden jäättömien syväsatamien kautta avautuisi uusi yhteys myös Atlantille ja Koillisväylälle.

Selvityksissä arvioidaan, että Jäämeren radan kuljetukset koostuisivat pääasiassa mineraaleista, kalatuotteista, raakapuusta ja metsäteollisuuden jalostustuotteista. Potentiaalisia kuljetuksia ovat myös Barentsin alueen luonnonvarat sekä tulevaisuudessa muut Kollisväylän kautta kulkevat tuotteet.

Selvitetyistä vaihtoehdoista suurimmat matkustajapotentiaalit olisivat Tromssan ja Kirkkoniemen vaihtoehdoissa. Matkustajaliikenne olisi pääasiassa matkailuliikennettä, jonka oletetaan kasvavan ympärivuotiseksi tulevaisuudessa.

Jäämeren rata parantaisi myös Suomen huoltovarmuutta, kun Suomella olisi käytössään Itämerelle vaihtoehtoinen kuljetusreitti.

Mitkä ovat radan kustannukset?

Linjausvaihtoehtojen kustannukset poikkeavat huomattavasti toisistaan. Kustannusten muodostumiseen vaikuttavat muun muassa uuden radan pituus sekä maasto-olosuhteet. Ratojen kokonaiskustannukset vaihtelevat noin 0,7 – 7,4 miljardin euron välillä. Suomen puolelle kohdistuvat investointikustannukset vaihtelevat välillä 0,02 – 2,3 miljardia euroa.

Ehdotettavan Kirkkoniemi-linjauksen kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 2,9 miljardia euroa, mikäli linjaus kulkee Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kirkkoniemelle. Kemijärveltä Sodankylän kautta Kirkkoniemelle kulkevan vaihtoehdon kokonaiskustannus olisi 2,8 miljardia euroa. Kirkkoniemen linjauksen investointikustannukset Suomen puolella ovat noin 2 miljardia euroa ja Norjan puolella ovat noin 0,9 miljardia euroa.

Selvityksissä todetaan, että ratavaihtoehtojen yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden arviointi on haastavaa. Kuljetuspotentiaaleihin liittyy epävarmuutta, koska asiaa tulee tarkastella usean vuosikymmenen päähän.

Laadituilla kuljetusennusteilla kaikki linjausvaihtoehdot ovat yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomia. Toisaalta esimerkiksi muutokset eri liikennemuotojen kustannuksissa tai alueen elinkeinotoiminnassa voivat muuttaa tilannetta merkittävästi.

Huomioitiinko selvityksissä vaikutuksia alkuperäiskansoille ja ympäristölle?

Kirkkoniemen linjauksella on vaikutuksia mm. ympäristöön, talouteen sekä saamelaisten elinkeinoihin ja kulttuuriin. Selvityksissä on kuvattu vaikutuksia porotaloudelle ja saamelaisille, mutta niiden suuruutta ei ole arvioitu vielä tässä vaiheessa. Näitä vaikutuksia pitää jatkotyössä selvittää lisää.

Jatkoselvitysten alussa on tarkoitus sopia Saamelaiskäräjien kanssa tarvittava vuorovaikutus ja eri selvitykset saamelaiskäräjälain mukaisesti. Pohjois-Lapin maakuntakaavatyöhön tai erillisesti tulisi toteuttaa Yhdistyneiden kansakuntien biodiversiteettisopimuksen mukainen Akwé: Kon -menettely, jossa tarkastellaan radan ja junaliikenteen vaikutuksia saamelaisille ja saamelaiskulttuuriin. Kirkkoniemen yhteyden osalta saamelaiskäräjien lisäksi neuvotellaan Kolttien kyläkokouksen kanssa.

Saamelaiskäräjiä ja saamelaisia kuultiin selvityksen aikana Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Varsinainen saamelaiskäräjälain 9§:n mukainen neuvottelu pidettiin Inarissa 18.1.2018.

Linjausvaihtoehtoja suunniteltaessa on jo pyritty huomioimaan Pohjois-Lapin arvokkaat luontokohteet. Suunnittelun edetessä tulee tehdä myös tarkemmat ympäristövaikutusarviot. Varsinaisen hankesuunnittelun yhteydessä toteutetaan myös ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Ympäristövaikutuksia tullaan jatkotyössä tarkentamaan maastokäyntien ja inventointien avulla.

Mitä seuraavaksi?

Jäämeren radan jatkoselvittämistä jatketaan yhteistyössä Norjan kanssa. Jatkotarkastelua varten perustetaan yhteinen työryhmä, joka määrittelee asian edellyttämät jatkotyövaiheet ja -aikataulun.

Työryhmä selvittäisi valitun ratalinjauksen edellyttämiä keskeisiä kysymyksiä, muun muassa ympäristökysymyksiä, lupamenettelyitä, kustannuksia, rahoituksen rakennetta ja rahoitusmallia. Työryhmän tulisi saada työnsä päätökseen 31.12.2018 mennessä.

Lisäksi Pohjois-Lapin maakuntakaavatyössä jatketaan linjauksen tarkempaa selvittämistä.

Pöyry, YIT ja VR Track allekirjoittivat Tampereen raitiotiehankkeen toisen osan kehitysvaiheen allianssisopimuksen

By kerttuvali | March 7, 2018 - 11:51 am |March 7, 2018 Raitioliikenne

Comments Off

Pöyry Finland, YIT ja VR Track ovat allekirjoittaneet Tampereen kaupungin sekä Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa sopimuksen Tampereen raitiotiehankkeen toisen osan kehitysvaiheesta. Hanke toteutetaan allianssimallilla, jossa Tampereen kaupungin ja Tampereen Raitiotie Oy:n tilaaman palvelun tuottajina ovat Pöyry, YIT ja VR Track. Mallin mukaisesti hankkeen tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat toimivat yhteistyössä hankkeen toteuttamisessa.

Kehitysvaiheen arvioidaan kestävän vuoden 2020 loppuun, ja sen kustannusarvio on 2,9 miljoonaa euroa. Kehitysvaiheessa haetaan parhaat toteutettavissa olevat ratkaisut rakentamispäätöksen tueksi Pyynikintorin ja Lentäväniemen väliselle rataosuudelle. Raitiotie suunnitellaan ja rakennetaan vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten, yhteisöjen, yritysten ja kiinteistönomistajien kanssa.

“Tampereen raitiotiehankkeen toinen osa on mielenkiintoinen mutta haastava raitiotiekaupunkihanke, jossa raitiotieallianssi pääsee nyt hyödyntämään täysimääräisesti ensimmäisestä osasta saatuja kokemuksia. Olemme Pöyryllä iloisia saadessamme olla mukana tuomassa infraosaamistamme hankkeen tähänkin osaan”, sanoo Pöyryn Pohjois-Euroopan Infra-liiketoiminnasta vastaava johtaja Mikko Inkala.

“Kasvavien kaupunkiseutujen kehittäminen on YIT:lle strategisesti tärkeää. Hankkeiden toteutuksessa haluamme olla mukana kehittämässä yhä enemmän yhteistoiminnallisia toteutusmalleja. Tampereen raitiotiehankkeessa nämä molemmat toteutuvat. Hankkeen aiemmissa vaiheissa allianssiosapuolten yhteistoiminta on jo osoittanut tuloksellisuutensa, ja on hienoa, että pääsemme jatkamaan tätä myös linjan länsisuunnan kehitysvaiheessa”, toteaa YIT:n divisioonanjohtaja Jarkko Salmenoja.

“Haemme VR Trackillä kasvua raitioteistä ja kaupunkiympäristössä toimimisesta. Olemmekin todella innoissamme mukana tässä Tampereen seudun kehitystä voimakkaasti tukevan hankkeen toisessa osassa. Meillä on hyvät lähtökohdat onnistumiseen, sillä suunnittelijamme pystyvät käyttämään ykkösvaiheessa kerättyjä oppeja sekä saamaan välitöntä palautetta ja kehittämisideoita jo käynnissä olevalta rakentamisen projektilta”, toteavat VR Trackin suunnittelun johtaja Harri Yli-Villamo ja rakentamisen johtaja Jouni Kekäle.

“Raitiotieverkosto laajenee kaupunkiseudun tarpeiden mukaisesti, ja ensimmäinen kasvusuunta on nyt Pyynikintorilta länteen. Raitiotie tukee kaupungin kehittymistä ja tarjoaa tamperelaisille liikkumisen vapautta ja helppoutta”, sanoo Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö.

Raitiotien toinen osa on alustavasti tarkoitus rakentaa vuosina 2021-2024. Tämän myötä raitiotieverkosto laajenee Tampereen keskustasta Lentävänniemeen. Raitiotien nyt käynnissä olevan ensimmäisen vaiheen aikana rakennetaan 15 km:n pituinen raitiotieyhteys keskustasta Hervantaan ja keskussairaalalle sekä varikko Hervantaan.

Sopimuksen arvoa ei julkisteta. Tilaus kirjataan Pöyryn Infra, Vesi ja Ympäristö -liiketoimintaryhmän vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon tilauskantaan.