Liikenne- ja viestintäministeriö: Pisararadan rahoitusmallit kartoitettu

2014-11-13 12_05_46-Julkaisuja 31-2014.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Pisararadan eli Helsingin keskustan alaisen lähijunien kaupunkiratalenkin suunnittelu etenee. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikennevirasto ovat selvittäneet Pisararadan rahoitusmalleja. 

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä tutki kolmea vaihtoehtoista rahoitusmallia: perinteistä budjettirahoitusta, rahoitusyhtiömallia ja hankeyhtiömallia. Tarkastelujakso oli 60 vuotta, jonka ajalta otettiin huomioon rahoituksen ja kunnossapidon kustannukset sekä inflaatio. Rahoittajien vuosimaksulaskelmissa on esitetty investoinnin ja rahoituksen kustannukset, joiden lisäksi tulee käytön ja kunnossapidon kustannukset (5 milj. euroa vuosittain vuoden 2023 hintatasossa). Vuosimaksua maksetaan 52 vuotta radan valmistumisen jälkeen. 

Perinteinen budjettirahoitus on työryhmän selvityksen mukaan nykyarvoltaan selkeästi edullisin. Pisararadan investoinnin alustava kustannusarvio on n. 956 milj. euroa vuoden 2020 hintatasossa. Perinteisen budjettirahoituksen vertailua varten laskettu kokonaiskustannus olisi n. 1,9 Mrd euroa ja rahoittajien vuosimaksu 24,9 milj. euroa. Kuitenkin vallitsevassa taloustilanteessa tarvittavan rahoituksen järjestäminen kerralla ei ole realistista. 

Jos Pisararata halutaan toteuttaa jaksottamalla maksut pidemmälle ajalle, suosittaa työryhmä rahoitusyhtiömallin käyttöä. Tässä mallissa valtio ja kaupungit rahoittaisivat 200 miljoonan euron pääoman ja Rahoitus Oy hankkisi rahoituksen. Kokonaiskustannus tässä vaihtoehdossa olisi n. 2,1 Mrd euroa ja rahoittajien vuosimaksu 28 milj. euroa. 

Hankeyhtiömallissa yksityinen yritys vastaisi Pisararadasta. Kokonaiskustannus olisi n. 2,6 Mrd euroa, rahoittajien vuosimaksu 38,9 milj. euroa. Tämä on kustannuksiltaan selvästi kallein malli. 

Suunnitelmien mukaan valtio rahoittaisi Pisararadasta 60 % ja Helsingin seudun kunnat 20 %. Hanke voisi lisäksi saada EU:n TEN-T-tukea 20 %. 

Tavoitteena pitkäjänteinen junaliikenteen kehittäminen 

Pisararadan toteuttamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Jos hankkeen toteuttamisesta päätetään, tulee valittavan rahoitusmallin tutkimista syventää. Työryhmä ehdottaa myös, että neuvotteluja hankkeen kustannusten jaosta jatketaan osallistujien kesken. 

Junaliikenne on häiriöherkkää Helsingin seudulla. Liikennevirasto on arvioinut junaliikenteen tehostamista Helsingin seudulla ja laatinut ratahankkeiden aikataulun. Liikenneviraston arvion mukaan on tärkeätä jo nykyliikenteen kannalta parantaa Helsingin ratapihan toiminnallisuutta. Tällä liikennepoliittisen selontekoon sisältyvällä HELRA-hankkeella voidaan nopeasti parantaa junaliikenteen täsmällisyyttä sekä lisätä jonkin verran ruuhkatunteneina liikennöivien junien määrää. 

Hallitus arvioi valtion osuutta radan rakentamiseen tehtyjen selvitysten perusteella. Pisararadan suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät osapuolten yhteistä sopimusta hankkeen rahoituksesta. 

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko korostaa pitkäjänteisyyden merkitystä ratahankkeiden suunnittelussa. 
– Helsingin seudulla on suunnitteilla ja työn alla useita junaliikenteen tehostamiseen tähtääviä hankkeita. Tavoitteena on pitkäjänteinen junaliikenteen kehittäminen. Perehdyn nyt Pisararadasta tehtyihin selvityksiin ja aion tuoda radan rahoitusmallit hallituksen käsittelyyn vielä tämän syksyn aikana, toteaa ministeri Risikko. 

Valtio ja Helsingin seudun kunnat pääsivät elokuussa 2014 sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemisesta ja asuntotuotannon edistämisestä. Neuvottelutulokseen kirjattiin, että valtio osallistuu mm. Pisararadan rahoittamiseen edellyttäen, että kaavoitustavoitteet toteutuvat. 

Pisararata yhdistäisi ranta- ja pääradan kaupunkiraiteet toisiinsa. Pisaran mallinen rata alkaisi Pasilasta ja kiertäisi tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan. Pisararadan pituus olisi 8 km, josta 6 km on tunnelissa. Se mahdollistaisi paremman joukkoliikenteen palvelutason sekä vapauttaisi laiturikapasiteettia Helsingin ratapihalta lähiliikenteen ja kaukojunaliikenteen käyttöön. 

Pisararadan rahoitusmallityöryhmä. Loppuraportti

Liikennevirasto: Rautateillä varaudutaan lumentuloon

1507666_1436680173229636_1365655242_n

 

Kuvaoikeudet: Liikennevirasto

Suomessa talvi asettaa rautateiden kunnossapidolle lukuisia haasteita. Talvikuukausien aikana lämpöasteet tippuvat reilusti pakkasen puolelle, ja Pohjois-Suomessa terminen talvi voi kestää jopa seitsemän kuukautta. Haasteista huolimatta Suomen rautatieverkko pidetään liikennekelpoisena ympäri vuoden, muun muassa erilaisilla vaihteiden lämmitysjärjestelmillä, lumiharjoilla ja etukäteen huolella laadituilla kunnossapitosuunnitelmilla.

Rataverkon kunnossapitoa tehostetaan talvisin esimerkiksi rautatievaihteiden automaattisella sähkölämmityksellä, joka vähentää jään ja lumen aiheuttamia haittoja. Automaattinen sähkölämmitys on energiatehokas vaihtoehto, sillä lämmitys on päällä ainoastaan silloin, kun sitä oikeasti tarvitaan. Rataverkon talvihoitoon kuuluvat myös perinteiset lumityöt, kriittisissä vaihteissa kiinteästi asennetut tuiskulumen kertymistä ehkäisevät lumiharjat sekä laiturialueiden hoito. Ilmalaan toteutetaan uudenlainen lumensulatuskenttä, jossa rautatiealueilta kerättyä lunta saadaan energiatehokkaasti sulatettua.

– Tulevaan talveen varaudutaan etukäteen tehtävällä suunnitelmalla kunnossapitäjien, liikenteenohjauksen ja operaattorin kesken. Pahoihin tilanteisiin varaudutaan liikenteen supistamissuunnitelmilla. Jos lunta tulee paljon, on kunnossapitäjillä varattuna koneita ja henkilöstöä, kertoo radan kunnossapitoyksikön päällikkö Matti Levomäki .

Kunnossapitosopimuksilla taataan laadukas palvelu

Jokaisella Suomen rataverkon kahdestatoista kunnossapitoalueesta on olemassa kilpailutettu kunnossapitosopimus ja yhteistyössä operaattorin ja liikenteenohjauksen kanssa laadittu oma lumityösuunnitelma. Sopimuksissa on määritelty talvikunnossapidon palvelutasoluokat ja esimerkiksi kuinka paljon lunta raidealueella sallitaan. Urakoitsijat toteuttavat kunnossapitoa itse valitsemin keinoin palvelutasoja noudattaen.

Kunnossapitosopimusten laadukas toteutus ja riittävä valvonta ovat keskeisiä talvikunnossapidon kehityskohteita. Kunnossapidon turvallisuuden, laadun ja oikea-aikaisuuden varmistamiseksi kunnossapitosopimuksiin on sisällytetty sopimussakko kannustinjärjestelmän lisäksi. Sopimussakkoja voidaan antaa esimerkiksi sellaisissa junaliikenteen myöhästymistapauksissa tai toiminnan laatupoikkeamatapauksissa, jotka johtuvat kunnossapidon puutteista.

Lumisista talvista on opittu

Suomessa on koettu viime vuosien aikana hyvin lumisia talvia. Esimerkiksi talvella 2012–2013 lumensyvyys oli Helsingissä lähes metrin verran, ja 2010–2011 talvena päivän keskilämpötilat tippuivat Etelä-Suomessakin miinuksen puolelle jo marraskuussa. Kovista talvista on opittu, ja Liikennevirasto on esimerkiksi parantanut lumitöiden organisointia vuosittain. Organisoinnin parantamisen myötä myös yhteistyö on lisääntynyt. Myös lumityön laatuvaatimuksia on nostettu.

Lumitöitä tehdään kuitenkin aina liikenteen ehdoilla, ja turvallisuutta noudattaen. Esimerkiksi laiturialueilla ei turvallisuussyistä saa tehdä lumenpoistoa koneellisesti junien liikennöidessä. Vilkkaasti liikennöidyillä asemilla tämä tarkoittaa sitä, että lumenauraus tehdään pääasiassa yöaikaan. Kun lunta sataa taukoamatta, joudutaan välillä turvautumaan myös perinteiseen lumenaurauksen, kun kolat ja lumilapiot laitetaan heilumaan.

Suomen rataverkon ylläpito, kehittäminen ja kunnossapito ovat Liikenneviraston vastuulla. Suomen liikennöidyn rataverkon pituus on 5 944 kilometriä, josta 3 073 kilometriä on sähköistetty. Suurin osa Suomen rataverkosta on yksiraiteista. Rataverkon kunnossapidon tavoitteena on pitää nykyinen rataverkko liikenteen tarpeita vastaavassa kunnossa siten, että liikennöinti on turvallista ja liikenteenvälityskyvyltään tehokasta läpi vuoden.

Häiriöt rataverkolla haittasivat junaliikennettä lokakuussa

Lokakuussa VR:n kaukojunien täsmällisyys oli 81,7 prosenttia ja lähijunien 91,8 prosenttia. Viat rataverkolla vaikuttivat  junaliikenteeseen ympäri maata.

VR:n kaukojunista 81,7 prosenttia kulki lokakuussa aikataulussaan, viiden minuutin myöhästymisrajalla. Junavuoroista 5,2 % myöhästyi yli viisitoista minuuttia. Peruutetut vuorot luetaan myöhästyneiksi.

Lähijunien täsmällisyys oli 91,8 prosenttia. Myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla. Junavuoroista 1,5 % oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu.

Tavaraliikenteen täsmällisyys oli lokakuussa 92,4 prosenttia. Tavarajunien myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia.

Haastava lokakuu rataverkolla

Ratalaitteiden viat Helsingin ratapihalla, rantaradalla Helsingin ja Turun välillä sekä osuudella Jämsä-Jyväskylä aiheuttivat runsaasti myöhästymisiä junaliikenteelle lokakuussa.

Peräkkäiset sähköratavauriot haittasivat rantaradan junaliikennettä 21. lokakuuta. Junat Karjaan ja Salon välillä korvattiin linja-autoilla.

Helsingin asetinlaitteen vika 28.10. aamuruuhkassa heijastui junaliikenteeseen koko maassa. Muun muassa yli 90 lähijunaa peruttiin häiriön vuoksi.

Lähiliikenteessä esiintyi lokakuussa myös jonkin verran kalustovikoja, jotka aiheuttivat myöhästymisiä.

Lokakuussa junaliikenteeseen vaikuttivat myös rataverkon kunnossapitotyöt ja niihin liittyvät tilapäiset nopeusrajoitukset Pohjanmaan radalla, rantaradalla ja rataosuudella Tampere–Jyväskylä.

Yhteistyöllä sujuvampaa liikennettä

VR ajaa noin 300 kaukojunavuoroa vuorokaudessa. Lähijunia kulkee noin 900, joista valtaosa HSL-alueella pääkaupunkiseudulla. VR Transpointin ajaa noin 360 tavarajunaa joka vuorokausi.

VR vastaa junien liikennöinnistä ja junakaluston kunnosta. Rataverkosta, sen järjestelmistä ja kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto.

VR-konserni tekee täsmällisyystyötä yhdessä Liikenneviraston sekä lähijunaliikenteen tilaajan, Helsingin seudun liikenteen kanssa.

Ajankohtaista liikennetilannetta voi seurata VR:n verkkosivujen liikennetiedotteista. Junat kartalla -palvelusta näkee junien kulun Suomen kartalla reaaliaikaisesti.

VR Group: Rautatielogistiikan kuljetusmäärät kasvoivat, kaukoliikenteen matkustajamäärät laskivat

  • Rautatielogistiikan kuljetusmäärät jatkoivat kasvuaan
  • Matkustajaliikenteen kaukoliikenteessä matkustajamäärä väheni
  • Infran liikevaihto laski

Rautatielogistiikan kuljetetut tonnit kasvoivat kolmannella vuosineljänneksellä edelleen. Maantielogistiikassa kuljetusmäärät laskivat. Logistiikan liikevaihto oli vuosineljänneksellä 105,1 (108,6) miljoonaa euroa ja laski 3,2 prosenttia viime vuoden vastaavasta kaudesta. Liikevoitto kasvoi viime vuodesta ja oli 7,2 (6,8) miljoonaa euroa. Logistiikan kuljetusmäärät laskivat vertailukaudesta 1,4 prosenttia. Kuljetettu tonnimäärä oli 10,2 (10,4) miljoonaa.

Vuoden alusta tarkasteltuna rautatielogistiikan kuljetusmäärät ovat kasvaneet 4,2 prosenttia. Kasvua on ollut sekä kotimaan että idän liikenteessä. Vahvan kehityksen ansiosta rautatielogistiikan markkinaosuuden kaikista kuljetuksista ennustetaan nousseen vuoden 2014 aikana.

Kaukoliikennematkustus väheni

Matkustajaliikenteen liikevaihto laski toisella vuosineljänneksellä 2,1 prosenttia ja oli 138,7 (141,6) miljoonaa euroa. Liikevaihdon laskuun vaikutti etenkin kaukoliikenteen heikentynyt myynti. Kiristynyt kilpailu, haastava talouden tila ja Venäjän tilanne näkyvät matkustajamäärien ja lippujen keskihinnan laskuna onnistuneista hintakampanjoista huolimatta. Ruplan heikko kurssi on vaikuttanut Suomen ja Venäjän väliseen liikenteeseen, ja kolmannen neljänneksen aikana matkustajamäärät vähenivät huomattavasti.

Juna- ja autoliikenteessä tehtiin yhteensä 25,0 (23,4) miljoonaa matkaa. Matkojen määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 6,6 prosenttia: autoliikenteen matkamäärät kasvoivat voitettujen uusien linjojen ansiosta 29,4 prosenttia, mutta junaliikenteen matkamäärät laskivat 1,4 prosenttia. Matkustajaliikenteen liikevoitto oli 10,3 miljoonaa euroa ja laski vertailukaudesta (13,5).

Infran tilauskanta pysyi hyvänä

Infran liikevaihto laski vertailukaudesta 16,6 prosenttia ja oli vuosineljänneksellä 93,1 (111,7) miljoonaa euroa. Tilauskanta pysyi hyvänä. Vuosineljänneksen liikevoitto oli 12,5 (15,0) miljoonaa euroa.

Koko vuoden liikevoitto viimevuotisen tasolla

VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Myös vuosineljänneksen liiketulos, 30,7 miljoonaa euroa, heikkeni vertailukelpoisesta edellisvuoden tuloksesta (41,6). VR-konsernin tulos kolmannella vuosineljänneksellä oli 24,0 (31,6) miljoonaa euroa.

Koko vuoden vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan pysyvän viime vuoden tasolla ja liikevaihdon laskevan. Epävarmuutta ennusteisiin tuovat varsinkin matkustajaliikenteen kaukoliikenteen myynnin kehitys sekä Venäjän taloudellinen tilanne.

Freight One Scandinavia Oy: Ukraina toivoo Suomesta lisää transitoliikennettä

Flag_of_Ukraine

Kuluva vuosi Ukrainassa on merkinnyt rautateiden näkökulmasta taantumaa lähes kaikilla tasoilla. Kaikkiaan Ukrainan rautateillä oli 8 % vähemmän kuljetuksia kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Sellu- ja paperiteollisuuden kuljetukset pienentyivät kokonaisuudessaan kolmasosan, Suomen osuus pieneni peräti 41 %.

Ukrainan ja Keski-Aasian rautatieliikenteestä ja kehitysnäkemyksistä keskusteltiin Suomen, Venäjän ja IVY-maiden välisiin rautatiekuljetuksiin erikoistuneen logistiikkayhtiö Freight One Scandinavian seminaarissa. Ukrainan käyttämästä sellu- ja paperiteollisuuden raaka-aineista 86 % on tuontiraaka-aineita, mutta Ukrainan tilanteen takia käyttäjät ovat pienentäneet paperiostojaan.

”Suomen ja Ukrainan väliseen liikenteeseen vaikuttaa Venäjän korkeat rahtimaksut. Rahtikustannukset Suomesta ovat 15–20 % korkeammat kuin jos lähtömaana olisi Venäjä”, kertoo Freight One Ukrainan pääjohtaja Julia Mordvinova.

Suomesta Krimille lähtevät kuljetukset sujuvat normaalisti eikä kuljetuksessa ole rahdin lähettäjän kannalta muutoksia. Myös lisääntyvä transitoliikenne Suomesta Keski-Eurooppaan olisi Ukrainalle erittäin tervetullutta. Mordvinovan mielestä tärkeintä mitä tilanteen parantamiseksi voisi tapahtua, olisi Ukrainan lähentyminen Euroopan Unioniin.

”Läheisempi integraatio parantaisi edellytyksiä taloudelliseen elpymiseen ja sillä olisi positiivisia vaikutuksia myös Suomen ja Ukrainan väliseen liikenteeseen”, arvioi Mordvinova.

Vaikka Ukrainan rautatielogistiikka ja siihen liittyvät prosessit ovat viime vuosina parantuneet paljon, on hienotavaran kuljetuksissa vielä laatuhaasteita. Freight One aikookin saneerata 1500 katettua vaunua vuoden loppuun mennessä.

Kazakstanista Euraasian logistinen keskipiste

Kazakstanissa Freight One vasta aloittelee oman yhtiönsä Freight One Central Asian toimintaa, mutta tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä reitit Keski-Aasiaan kulkevat Kazakstanin kautta.

”Kazakstanin hallitus investoi voimakkaasti paikalliseen infrastruktuuriin. Etumme on sijainti Euraasian logistisessa keskipisteessä ja erityisesti Länsi-Kiinan kehittämisestä johtuva liikenteen kasvu. Tavoitteemme on tuottaa kuljetuspalveluita niin, että ne vastaavat suomalaisen asiakkaan odotuksia niin nopeuden, palvelun laadun kuin hinnankin puolesta”, kuvailee Freight One Scandinavinan toimitusjohtaja Anssi Laakkonen.

Uusi Suomen ja Venäjän välinen sopimus vaarallisten aineiden kuljettamisesta rautateillä helpottaa kuljetusturvallisuuden hallintaa

Valtioneuvosto on tänään 30.10.2014 antanut asetuksen, jolla toimeenpannaan Suomen liikenne- ja viestintäministeriön sekä Venäjän federaation liikenneministeriön välinen hallinnollinen sopimus vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksista, joka allekirjoitettiin 8.10.2014. Trafi on osallistunut asian valmisteluun sekä Venäjän kanssa käytyihin sopimusneuvotteluihin.

Hallinnollinen sopimus on tekninen sopimus, ja siinä määrätään vaarallisten aineiden kuljetusten yksityiskohdista kuten pakkauksista, säiliöistä, kuljetusyksiköiden merkitsemisestä ja rahtikirjan sisällöstä. Sopimus tulee voimaan 8.11.2014 ja sen liitteet tulevat voimaan puolen vuoden siirtymäajan jälkeen eli 9.5.2015.

”Sopimuksen ansiosta kuljetusketjun eri osapuolien on helpompi noudattaa määräyksiä kaikissa kuljetusturvallisuuteen vaikuttavissa toimissaan, koska se sisältää kotimaisia ja EU-vaatimuksia vastaavat, selkeät ainekohtaiset kuljetusehdot”, kertoo johtava asiantuntija Anu Häkkinen: ”Samalla myös kaluston vaatimustenmukaisuuden valvonta helpottuu.”

Trafi katsoo, että vaarallisten aineiden kuljetuksista suorassa kansainvälisessä rautatieliikenteessä Venäjän kanssa aikaisemmin tehdyllä sopimuksella ja tällä ministeriöiden välisellä sopimuksella saatetaan Suomen ja Venäjän välinen kuljetusturvallisuus Euroopan unionin lainsäädännön velvoitteiden edellyttämälle tasolle.

Sopimus liitteineen tulee kokonaisuudessaan Trafin nettisivuille 3.11. alkavalla viikolla.

Lue myös LVM:n uutinen asiasta: Uusi Suomen ja Venäjän välinen VAK-rautatiesopimus voimaan

Kehäradan kolmas uusi asema valmistui Vehkalaan

9bd69a867c07ff30_800x800ar

Rakennustyöt Kehäradan Vehkalan asemalla on saatu päätökseen. Kaikkiaan viidestä Kehäradan uudesta asemasta valmistuneita on nyt kolme.

Vehkalan juna-asema on ensimmäinen uusi Kehäradalle kuuluva asema jatkettaessa matkaa Vantaankoskelta lentoaseman suuntaan. Asema sijoittuu Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän kainaloon, Härkähaantien yläpuolelle. Käynti ylhäälle juna-asemalle tapahtuu Härkähaantien kummallakin puolella sijaitsevien portaikkojen ja hissien kautta.

Päätös alkujaan asemavaraukseksi suunnitellun Vehkalan rakentamisesta asemaksi tehtiin kesällä 2012. Vehkalalla on edellytykset kasvaa jopa 25 000 työpaikan yritysalueeksi, ja siksi Vantaan kaupunki halusi aseman mukaan jo Kehäradan ensimmäiseen vaiheeseen.

Aseman kupeeseen valmistuu noin 400 auton liityntäparkkipaikka sekä 84 polkupyörän parkkialue.

Vehkala on vihreä

Vehkalan aseman tunnusvärin voi sanoa olevan vihreä, sillä väri näkyy asemalaiturilla ja asemalaiturin portaikkojen kyljissä korsiaiheisena maamerkkinä. Luontoteema toistuu myös muualla Vehkalan aseman arkkitehtuurissa, muun muassa asemalaiturin luontoaiheisessa lasikatoksessa sekä graniittiportaikkojen vihertävässä sävyssä.

Vehkalan asema otetaan käyttöön liikennöinnin alkaessa Kehäradalla heinäkuussa 2015.

Aiemmin Kehärata-projektissa ovat valmistuneet asemat Leinelään sekä Aviapolikseen. Työt Kivistön asemalla puolestaan jatkuvat loppuvuoteen ja lentoaseman rautatieasemalla ensi kevääseen.

Pyhäinpäivänä muutoksia junaliikenteessä

Pyhäinpäivä lauantaina 1. marraskuuta aiheuttaa muutamia poikkeuksia matkustajajunien kulkuun. Kaukoliikenteen junat kulkevat lähes normaalisti lauantaiaikataulujen mukaisesti, mutta joitakin aamun junavuoroja on peruttu.

Kokkola–Oulu-välillä junaliikenteessä on ratatöistä johtuvia poikkeusjärjestelyjä. Katso tarkemmat tiedot.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä noudatetaan pyhäinpäivänä sunnuntaiaikatauluja. Lisäksi liikenteessä ovat Helsingistä Tikkurilaan klo 22.16, 23.46 ja 23.16 ja Tikkurilasta Helsinkiin klo 23.16 lähtevät I-junat sekä Riihimäeltä klo 23.14 Helsinkiin lähtevä H-juna.

Sunnuntaina 2. marraskuuta noudatetaan normaalin sunnuntaipäivän aikatauluja niin kauko- kuin lähiliikenteessäkin.

Tarkempia tietoja pyhäinpäivän junaliikenteestä saa asemilta, VR:n verkkosivuilta ja VR:n puhelinpalvelusta 0600 41 900 (kaukoliikenne) ja 0600 41 903 (lähiliikenne) (1,99 €/vastattu puhelu + pvm).

Junia korvataan linja-autoilla Kokkola–Oulu-välillä

Ratatöiden vuoksi Kokkolan ja Oulun välillä korvataan kaikki päiväjunat linja-autoilla lauantaina 25.10., 1.11., 8.11., 15.11., 22.11. ja 29.11.

Seuraavat yöpikajunat on peruttu koko matkaltaan, eikä niitä korvata linja-autolla millään matkaosuudella:

• perjantaina 14.11., 21.11. ja 28.11. Helsingistä Rovaniemelle klo 21.52 lähtevä yöpikajuna P 273

• lauantaina 15.11., 22.11. ja 29.11. Rovaniemeltä Helsinkiin klo 17.45 lähtevä yöpikajuna P 266

Korvaavat linja-autot noudattavat juna-aikatauluista poikkeavia aikatauluja ja matka-ajat pidentyvät. Lisäksi jatkoyhteyksissä Kokkolassa ja Oulussa on muutoksia.

Linja-autokuljetuksissa voi matkustaa taajamajunalipulla. Niissä käyvät myös kaikki VR:n voimassa olevat kaukoliikenteen matkaliput. Mukaan voi ottaa vain käsimatkatavaraa.

Lisätietoja ratatöiden vaikutuksista junaliikenteeseen saa asemilta, VR Asiakaspalvelusta numerosta 0600 41 900 (1,99 euro/puhelu + pvm) tai osoitteesta vr.fi. Ratatöistä vastaa Liikennevirasto.

Junaliput Matkahuollosta

Junalippuja voi nyt ostaa Matkahuollon toimipaikoista Iisalmessa, Kajaanissa, Kemissä, Pieksämäellä,  Porissa, Salossa ja Ylivieskassa.

Iisalmen, Kajaanin, Kemin, Pieksämäen, Porin, Salon ja Ylivieskan Matkahuollot aloittivat VR:n lippujen  myynnin lokakuun alussa. Laajentuneen palvelun myötä matkustajat voivat nyt ostaa bussi- ja junalippunsa  samasta paikasta.

VR:n lippuja myyvistä Matkahuolloista saa kaikki erityyppiset junaliput mukaan lukien myös Venäjälle  suuntautuvien matkojen liput. Matkahuollon toimipaikoilla palvellaan henkilökohtaisesti. Toimipaikkojen  tarkemmat osoitteet sekä palveluajat löytyvät Matkahuollon verkkosivuilta osoitteesta  http://www.matkahuolto.fi/fi/toimipaikat/ .

Uusien myyntipisteiden lisäksi junalippuja on voinut jo aiemmin ostaa Forssan, Lapuan, Loimaan, Mäntsälän,  Pietarsaaren, Porvoon, Rauman, Savonlinnan, Sodankylän ja Varkauden Matkahuolloista.