Junaliikenne kesäaikaan – VR jatkaa kaluston uusimista

Palvelut monella junamatkalla paranevat, kun VR ottaa käyttöön lisää uudenaikaista junakalustoa kesäaikaan siirryttäessä. Myös aikatauluihin ja junavuoroihin tulee 29. maaliskuuta jonkin verran muutoksia. 

Jatkossa rataosilla Turku–Tampere ja Tampere–Pori kulkee pelkästään InterCity-junakalustoa, kun perinteiset siniset pikajunavaunut jäävät pois käytöstä.

InterCity-vaunujen mukavuuksiin kuuluvat esimerkiksi langaton verkkoyhteys, lasten leikkipaikka sekä pistorasiat tietokoneen tai kännykän laturille. Kaksikerroksisssa IC-vaunuissa on lisäksi mm. ilmastointi sekä työskentelyhytit.

Tampereen ja Porin välisellä rataosalla alkaa kulkea ensimmäistä kertaa ravintolavaunuja uudistuvan kaluston myötä. Myös rantaradan kaukojunien ravintolapalvelut monipuolistuvat, kun osaan Turun-junista tulee ravintolavaunuja.

VR-konserni on tilannut 26 uutta, kaksikerroksista DuettoPlus-ravintolavaunua, joista viimeisetkin saadaan matkaan kevään aikana. DuettoPlus-vaunujen liikenne laajenee 29.3. alkaen Turkuun, Turun satamaan ja Vaasaan. Uusien ravintolavaunujen liikenne on laajentunut hiljattain myös Kemijärven yöjuniin.

Matkanteko Helsingin ja Porin välillä helpottuu, kun uusi suora InterCity-yhteys aloittaa lauantaisin. Yhteys oli aiemmin vaihdollinen. IC-juna lähtee Helsingistä lauantaisin klo 14.06.

Seinäjoen ja Tampereen välillä karsitaan joitakin junavuoroja. Taajamajuna Tampereelta klo 5.48 Seinäjoelle ei enää kulje. Yhteys Seinäjoelta Vaasaan klo 7.47 kuitenkin säilyy. Myöskään pikajunavuoro Seinäjoelta klo 12.10 Tampereelle ei enää kulje.

Kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa joidenkin junien kulkuun

Kelloja siirretään tunnilla eteenpäin 29. maaliskuuta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä klo 3.00, mikä vaikuttaa joidenkin junien kulkuun.

Yhdeksän kaukoliikenteen yöjunaa kulkee normaalia aikataulua myöhäisemmässä poikkeusaikataulussa. Poikkeusaikataulut aiheuttavat joitakin muutoksia yöjunien jatkoyhteyksiin Tampereelta matkustajalaivoille Turun satamaan.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä ajetaan lauantai-illan ja -yön viimeiset lähdöt talviajan mukaan ja sunnuntaiaamun ensimmäiset lähdöt kesäajan mukaan.

Venäjän-junien aikatauluihin tulee muutoksia, kun Suomessa siirrytään kesäaikaan. Allegro-juna, joka lähtee Helsingistä klo 6.12, ei enää jätä matkustajia Viipurissa Venäjän rajaviranomaisten määräyksen vuoksi. Muut Allegro-vuorot ja Tolstoi-yöjuna pysähtyvät normaalisti Viipurissa.

VR ottaa Oulun seudulla käyttöön routa-ajan aikataulut 29. maaliskuuta rataverkon kunnosta johtuen. Junien matka-ajat pitenevät keskimäärin noin puoli tuntia Kokkolan ja Oulun välillä sekä noin 15 minuuttia Iisalmen ja Oulun välillä.

Routa-ajan aikatauluilla varaudutaan Liikenneviraston asettamiin alhaisempiin nopeusrajoituksiin rataverkolla. Junaliikenteen täsmällisyyttä parantavat väljemmät aikataulut ovat voimassa myös kesän ajan ratatöihin liittyvien nopeusrajoitusten vuoksi.

Juna-aikataulut voi tarkistaa VR:n verkkosivujen matkahausta. Lisäksi verkkosivuilla kerrotaan tarkemmin junapalveluista. Lisätietoja voi kysyä myös VR Asiakaspalvelun numerosta 0600 41 900 (1,99 €/vastattu puhelu + pvm) tai aseman lipunmyynnistä.

Tampereen kaupunki ja valtio allekirjoittivat aiesopimuksen raitiotiestä

linjakartta

 

Linjakartta

Tampereen kaupunki allekirjoitti yhdessä liikenneviraston ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa valmistellun Tampereen raitiotien toteutusvaihetta koskevan aiesopimuksen, jossa sovitaan raitiotiehankkeen toteutukseen ja rahoitukseen liittyvistä asioista.

– Aiesopimus osoittaa osapuolten sitoutumista hankkeeseen ja sen tavoitteisiin , sanovat Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 16.6.2014 Tampereen raitiotien yleissuunnitelman ja päätti, että kaupunki ryhtyy toteuttamaan yleissuunnitelman mukaisen raitiotiehankkeen kehitysvaihetta. Valtuusto päätti edelleen, että lopullinen päätös rakentamisvaiheeseen siirtymisestä tehdään vuoden 2016 aikana, jos kehitysvaiheessa päästään toteutuskelpoiseen ratkaisuun, jonka kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 milj. euron hintaa ilman kalustohankintaa ja jonka kustannuksiin valtio osallistuu 30 prosentin osuudella.

Tänään allekirjoitetussa sopimuksessa todetaan liikennepoliittisessa selonteossa vuonna 2012 ilmoitettu kustannusjako valtion ja kaupungin välillä: valtio vastaa 30 prosenttia infrastruktuurin rakentamiskustannuksista ja kaupunki loppuosasta. Sopimuksessa todetaan myös se, että raitiotien kustannusten yläraja on 250 milj. euroa ilman kalustohankintaa. Aiesopimuksessa todetaan edelleen, että muiden kuin raitiotien rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista sovitaan erikseen.

Kaupunki sitoutuu aiesopimuksessa kaavoittamaan merkittävän osan uudesta asutuksesta tulevan raitiotiereitin varrelle. Tämä on otettu huomioon jo nykyisissä kaavoitusohjelmissa, ja siihen on sitouduttu alustavasti jo nykyisessä MAL-sopimuksessa. Sen seuranta tapahtuisi uuden MAL-sopimuksen puitteissa. Tämä sitoumus ei kuitenkaan estä monipuolisen asumisen mahdollistamista myös muualle kaupunkialueelle.

Valtiosopijapuolet liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus sitoutuvat
edistämään raitiotiehanketta niin, että valtion vuosien 2016–2022 talousarvioihin varataan määräraha Tampereen raitiotiehankkeen toteutusta varten.

Aiesopimuksessa todetaan, että raitiotiehankkeen lopullisen ja sitovan toteuttamissopimuksen tekeminen osapuolten kesken edellyttää sekä Tampereen kaupunginvaltuuston että eduskunnan raitiotiehankkeen toteutuksen mahdollistavia toteutus- ja rahoituspäätöksiä.

 

Tampereen raitiotien toteutus jaetaan kahteen vaiheeseen

Tampereen raitiotien ensimmäiset osuudet on tarkoitus suunnitella ja rakentaa kahdessa vaiheessa. Kaupunginhallitus päätti 16.3. 2015, että raitiotien aiemmin erilliset vaiheet Hervanta–keskusta ja keskusta–Tays tehdään yhtenä kokonaisuutena. Seuraavaksi suunnitellaan tarkemmin keskusta–Lentävänniemi-reitti. Sen linjausta voidaan vielä muuttaa, jos Lielahden alueen kehittäminen sitä vaatii

Raitiotien suunnittelusta ja rakentamisesta on parhaillaan meneillään niin sanotun allianssimallin mukainen kilpailutus. Sen myötä on todettu, että on parasta edetä niin että vaiheita on mahdollisimman vähän ja ne ovat ajallisesti peräkkäin tai osittain rinnakkain. Infran rakentajaksi tarjoutunut allianssi on tarkoitus valita kesäkuussa tekemään jatkosuunnittelua.

Tampereen kaupunki osti Lielahden tehtaan maa-alueet keväällä 2014. Alueen käyttötarkoitusta ja kehittämistä on pohdittu alustavasti, ja on ilmennyt että raitiotielle on muitakin linjausvaihtoehtoja kuin yleissuunnitelmassa esitetty. Vaihtoehtoiset reitit voivat olla tarkoituksenmukaisempia maankäyttövaihtoehdoista riippuen. Tämä työ on kesken.

Ensimmäinen eli itäinen raitiotien osa sisältää siis raitiotieradan Hervannasta keskustaan ja keskustasta keskussairaalalle sekä varikon. Reittikokonaisuuden 1 kehitysvaiheen jatkosuunnittelu voidaan aloittaa heti tarjoajan valinnan jälkeen. Reittiosuuden 1 osalta tavoitekustannus saadaan valtuuston päätöksentekoon vuonna 2016.

Reittikokonaisuuden 2 eli läntisen reitin tavoitekustannus määritetään tarkentaen yleissuunnitelman laskelmia yleissuunnitelman reitin mukaan. Lielahden tehdasalueen osalta esitetään myös vaihtoehtoisten reittien tavoitehinnat.

Tällä menettelyllä vuoden 2016 valtuuston päätöksentekotilanteessa hankkeesta on käytettävissä tarkin mahdollinen kustannustieto. Hankkeen infran rakentamisen tavoitehinta on 250 miljoonaa euroa.

VR tilaa lisää uusia matkustajavaunuja Transtechiltä

VR Group on päättänyt tilata uusia matkustajavaunuja kotimaiselta Transtech Oy:ltä. Hankinnan arvo on noin 90 miljoonaa euroa.

InterCity-juniin tulevalla uudella kalustolla korvataan loput 1970- ja 1980-lukujen siniset päivä- ja makuuvaunut, jotka ovat elinkaarensa päässä.

VR käynnisti matkustajavaunujen julkisen EU-kilpailutuksen viime vuoden kesäkuussa. Tavoitteena on solmia varsinainen hankintasopimus Transtechin kanssa kevään aikana.

– Haluamme tarjota matkustajillemme parempaa palvelua jatkamalla VR:n kaluston uudistamista, sanoo VR Groupin toimitusjohtaja Mikael Aro.

Nyt hankittavat vaunut mahdollistavat myös Kolarin-yöjunaliikenteen jatkumisen. Hankintaan kuuluu 27 vaunua, joista kymmenen on uusia kaksikerroksisia makuuvaunuja. Kolarin-liikenteessä on käytetty sinisiä vaunuja.

Uusi kalusto parantaa kaukoliikenteen palveluja

VR-konsernilla on käynnissä kahden miljardin euron investointiohjelma tälle ja tulevalle vuosikymmenelle. Viime vuosina on hankittu esimerkiksi uusia sähkövetureita Siemensiltä sekä ohjausvaunuja ja kaksikerroksisia ravintolavaunuja Transtechiltä.

Uudet kaksikerroksiset vaunut parantavat kaukoliikenteen matkustajien palveluja. Vaunuissa on ilmastointi, sähköpistokkeet, langaton VR:n junaverkko ja ne ovat esteettömiä. Uusissa makuuvaunuissa on lisäksi yläkerrassa wc:t ja suihkut joka hytissä.

Nyt tilattavat vaunut tulevat matkustajien käyttöön tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Vuosaaren aseman laituriovet puretaan

6364e7a4-9b5a-4879-a422-4c61ac1910a2-main_image

Vuosaaren metroaseman laituriovet puretaan. Työt käynnistyvät maanantaina 16.3. ja kestävät kaksi viikkoa. Metro liikennöi yhdellä raiteella Vuosaaren asemalla.

Aseman pohjoispuolinen raide on suljettu purkutöiden ajan. Metro liikennöi Vuotien puoleisella raiteella, eli metrojunat saapuvat ja lähtevät samalta raiteelta. Töillä ei ole vaikutusta metron vuoroväleihin.

Metron automatisointiprojektiin liittyneet laituriovet puretaan, koska metroliikenne jatkuu toistaiseksi kuljettajien ajamana.

Uusista metrojunista ensimmäinen toimitettu HKL:lle

b4de99d2-7ce0-4737-886c-5434dcabfcee-main_image

Helsinkiin tilatuista uusista metrojunista ensimmäinen on toimitettu HKL:n Roihupellon metrovarikolle.

Metrojuna numero 301 toimitettiin Vuosaaren satamasta kahdessa osassa maanantain ja tiistain aikana. Varikolla juna ensin kootaan ja sille tehdään ensimmäisiä testejä. Jos kaikki on kunnossa, aloitetaan koeajot varikon testiraiteella ensi viikolla.

Myöhemmin maalis-huhtikuussa aloitetaan koeajot linjaraiteella metron liikennöintiajan ulkopuolella. Ensimmäiset matkustajat pääsevät kyytiin tämän hetkisen tiedon mukaan loppukeväällä.

37a7ff16-4d66-4e21-bae5-59ead6100056

M300-junan on valmistanut HKL:lle espanjalainenkiskokalustovalmistaja CAF. Uusi metrojuna on nelivaunuinen ja lähes 90 metriä pitkä eli nykyisten junien kahden vaunuparin mittainen. Metro on kokonaan läpikäveltävä eli sen sisätilat ovat täysin yhtenäistä tilaa. Junissa on myös ilmastointi.

Junia on tilattu kaikkiaan 20. Sarjan seuraavat junat toimitetaan Helsinkiin niin, että kaikki junat on toimitettu kesällä 2016. Uusia junia tarvitaan Länsimetron liikenteen alkaessa.

HSL ja VR alkavat selvittää lähijunissa koettua turvallisuutta

HSL ja VR aloittavat tällä viikolla yhteistyössä kyselytutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää, miten turvallisena matkustajat pitävät lähijunien käyttämistä. Kyselytutkimus käynnistyy torstaina.

Tutkimusta tehdään kaikilla lähijunaliikenteen rataosuuksilla kattavasti eri vuorokaudenaikoina. Matkustajille jaetaan kutsukortteja, johon painetulla koodilla pääsee osallistumaan verkkokyselyyn. Tutkimukseen vastaaminen kestää noin viisi minuuttia, ja osallistuneiden kesken arvotaan 20 kappaletta Finnkinon elokuvalippuja.

Erityisesti halutaan selvittää, kuinka turvalliseksi matkustajat kokevat lähijunaliikenteessä matkustamisen ja onko turvallisuuden kokemisessa eroa eri vuorokaudenaikoina.

Rautateiden käyttökeskustoiminta siirtyy Finrail Oy:lle

Liikenneviraston ja VR Track Oy:n sopimus rataverkon käyttökeskustoiminnasta siirtyy VR Trackiltä Finrail Oy:lle 10.3.2015. Käyttökeskuksia on neljällä paikkakunnalla Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Kouvolassa. Käyttökeskuksissa työskentelee yhteensä 25 henkilöä ja he siirtyvät Finrailin palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

– Käyttökeskuksista valvotaan rataverkon sähköjärjestelmän käytettävyyttä ja turvallisuutta 24 tuntia vuorokaudessa. Käyttökeskustoiminnan kehittämiselle on hyvät edellytykset Finrailissa liiketoiminnan sopiessa sekä strategisesti että operatiivisesti Finrailin muuhun toimintaan, Finrailin kehityspäällikkö Timo Nieminen sanoo.

– Käyttökeskustoiminta on erittäin tärkeää jokaiselle rautatieliikenneympäristön toimijalle. Solmittavaan sopimukseen kuuluu yhteistoiminta Liikenneviraston, rautatieliikenneoperaattoreiden, kunnossapitäjien sekä muiden yhteistyötasojen kanssa, kertoo kunnossapitopäällikkö Markku Granlund.

Käyttökeskukset opastavat sähköturvallisuuteen liittyvissä asioissa kun sähköradalla työskennellään, ja antavat tietoa sähköteknisten järjestelmien ja laitteiden käytettävyydestä.

– Käyttökeskus on tarkeässä roolissa sähköradan ongelmatilanteissa. Keskus ylläpitää vikojen vastaanottopalvelua ja käynnistää korjaustoiminnan. Kohteiden rajaaminen sekä korvaavan toiminnan kytkeminen mahdollisuuksien mukaan kuuluu käyttökeskuksille, kuvailee Granlund.

Useiden toimijoiden yhteistyötä

Liikennevirasto vastaa siitä, että Helsingin, Tampereen, Kouvolan ja Oulun käyttökeskusten toiminta-alueilla rataverkon sähköratajärjestelmän käytettävyys pysyy tilanteesta riippumatta mahdollisimman korkealla käytettävyystasolla.

Jännitekatkoprosessin hallinnasta, ylläpidosta ja suunnittelusta vastaa edelleen VR Track Oy.

Sähköradan käyttökeskussopimus on voimassa 31.12.2018 saakka.

Liikennevirasto avaa rautatieliikenteen dataa

Liikennevirasto avaa rautatieliikenteen dataa koko yhteiskunnan käyttöön keväällä 2015. Tarjolle tulevia tietolajeja ovat aikataulutiedot sekä matkustajajunien kokoonpanotiedot. Aikataulutiedot jakautuvat kolmeen osaan: reaaliaikaiseen liikennetilanteeseen, tuleviin aikatauluihin sekä historiatietoon jo menneistä junista.

Liikenneviraston tavoitteena on, että rajapinnan tekninen kuvaus voidaan julkaista maaliskuussa 2015. Rajapinta avautuu hyödynnettäväksi kevään aikana. Vastaava palvelu on aiemmin avattu esimerkiksi Iso-Britanniassa.

Avoin data uusien palveluiden, innovaatioiden ja liiketoiminnan mahdollistajana

Datan avaaminen on osa rautatieliikenteen avoimen datan palveluiden kehittämistä, jonka Liikennevirasto aloitti syksyllä 2014. Tiedot tulevat saataville Digitraffic-palveluun, joka laajenee alkuvuonna 2015 uudella avoimella rajapinnalla. Jatkossa hyödyntäjät voivat hakea tietoja junaliikenteestä koneluettavassa muodossa.

Liikennevirastossa tietojen lähteenä toimii ratakapasiteetin hallinnan LIIKE-järjestelmä, josta tietoja poimitaan avoimen datan rajapintaan. Koko yhteiskunnan käyttöön avattava tieto voi luoda uusia palveluita, innovaatioita ja liiketoimintaa. Tiedot halutaan tuoda helposti ja avoimesti saataville.

Teknisesti rajapinta tulee olemaan REST-tyyppinen, josta hyödyntäjät voivat poimia haluamiaan tietoja hakuparametrien avulla. Rajapinta palauttaa vastaukset JSON-muodossa.

Rataverkkoon liittyviä tietoja on jo avattu Liikenneviraston lataus- ja katselupalveluun. Rataverkon avoimet tiedot päivittyvät ja täydentyvät vuoden 2015 aikana.

Lisätietoja:

http://www.liikennevirasto.fi/avoindata
https://extranet.liikennevirasto.fi/latauspalvelu
http://www.digitraffic.fi

VR Groupille vahva tulos – 100 miljoonan euron osinko valtiolle

  • Konsernin vertailukelpoinen liikevaihto laski 2,3 prosenttia
  • Konsernin liikevoitto oli 90,4 (70,6) miljoonaa euroa
  • VR-Yhtymän hallitus esittää 100 miljoonan euron osinkoa valtiolle
  • Matkustajaliikenteen liikevaihdossa ja tuloksessa näkyy muuttunut markkinatilanne 
  • VR Transpointin liikevoitto ja markkinaosuus kasvoivat
  • VR Track paransi kannattavuuttaan huomattavasti

– VR-konsernin tulos vuonna 2014 oli vahva huolimatta haastavasta taloustilanteesta. Liikevaihdon laskusta huolimatta kannattavuutta kyettiin parantamaan kustannustehokkuuden ansiosta, toimitusjohtaja Mikael Arokertoo.

– Liikevaihdon kasvattaminen nykyisessä suhdanteessa ja kiristyvässä kilpailussa on erittäin haastavaa. Etenkin VR Transpointin tilanne näyttää alkuvuoden osalta heikolta, ja olemme jo aloittaneet sopeutustoimet. Odotan liiketuloksemme heikkenevän tänä vuonna, toimitusjohtaja Mikael Aro toteaa.

Vuosi 2014 oli VR Groupille suurten investointien ja toiminnan tehostamisen vuosi. Investointien rahoittaminen vaatii liiketoiminnalta riittävää tulosta ja koko konsernilta parempaa tehokkuutta. Matkustajaliikenteessä lähiliikenteestä muodostettiin oma tulosyksikkönsä. Junaliikenteen ohjaus-, matkustajainformaatio- ja suunnittelupalveluita tarjoava Finrail Oy eriytettiin VR-konsernista itsenäiseksi valtionyhtiöksi 1.1.2015 alkaen.

Toukokuussa 2013 julkistetut mittavat toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi toivat 16 miljoonan euron tehostamisvaikutuksen vuoden 2014 loppuun mennessä. Rautatietoimintoihin sitoutuvan henkilöstön määrän arvioidaan pienenevän pysyvästi 10 prosentilla. Tähän päästään työtä tehostamalla ja menossa olevia suuria eläköitymisiä hyödyntämällä. Muutaman vuoden aikana konsernista jää eläkkeelle 1 700 henkeä, joiden tilalle rekrytoidaan noin tuhat uutta työntekijää. VR Groupissa työskenteli vuoden aikana keskimäärin 9 689 henkilöä (10 234 henkilöä vuonna 2013).

aaa

 

bbb

Hyvä taloudellinen tulos

VR-konsernin vertailukelpoinen liikevaihto laski edellisvuodesta, mutta liiketoiminnan tulos parani. VR Transpoint ja VR Track paransivat liikevoittoaan ja matkustajaliikenne ylsi edellisvuoden tasolle.

Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 1 367,2 miljoonaa euroa (1 421,2 milj. € vuonna 2013). Vertailukelpoisuutta edellisvuoteen heikentää marraskuussa 2013 toteutunut Corenet Oy:n myynti. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 2,3 prosenttia vuodesta 2013.

Konsernin liikevoitto oli 90,4 (70,6) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 67,6 (65,3) miljoonaa euroa. Tilikauden liikevoittoon sisältyy omaisuuden myyntivoittoja, joiden vaikutus liikevoittoon oli 23,9 (19,0) miljoonaa euroa. Kertaluontoisista eristä puhdistettu liikevoitto parani vuodesta 2013 lähinnä tehostamistoimenpiteiden ansiosta.

Vuodelta 2014 VR-Yhtymän hallitus esittää yhtiökokoukselle 100 miljoonan euron osinkoa. Vuodelta 2013 konserni maksoi osinkoja 30 miljoonaa euroa. VR-Yhtymä on valtion 100-prosenttisesti omistama yhtiö.

Kaukojunaliikenteen matkustajamäärät laskivat

Matkustajaliikenteen liikevaihto jäi alle edellisen vuoden toteuman. Kehitykseen vaikuttivat yleinen taloustilanne, heikentynyt työllisyys ja kaukoliikenteessä kiristynyt hintakilpailu. Vielä alkuvuonna Venäjän-liikenne jatkoi vahvaa kasvuaan, mutta keväästä alkaen Allegron matkustajamäärät kääntyivät selvään laskuun ruplan heikennyttyä.

Koko vuoden liikevaihto oli 566,3 (568,0)miljoonaa euroa. Liikevaihto laski vuoden aikana 0,3 prosenttia, johon sisältyy junaliikenteen liikevaihdon laskua 3,4 prosenttia ja linja-autoliikenteen kasvua 20,1 prosenttia. Linja-autoliikenteen kasvussa näkyy menestys Helsingin seudun paikallisliikenteen tarjouskilpailuissa. Matkustajaliikenteen liikevoitto oli 32,8 (33,2) miljoonaa euroa.

Matkustajaliikenteessä tehtiin 103,9 miljoonaa matkaa vuonna 2014, mikä oli 5,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Junaliikenteen matkoissa oli selvää laskua: kaukoliikenteessä tehtiin 12,9 (13,6) ja lähiliikenteessä 55,4 (55,8) miljoonaa matkaa. Autoliikenteessä matkoja tehtiin 35,6 miljoonaa matkaa, mikä oli 22,5 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Rautatielogistiikan markkinaosuus jatkoi kasvuaan

VR Transpointin liikevaihto oli 435,3 (441,9) miljoonaa euroa ja se laski 1,5 prosenttia vuodesta 2013. VR Transpointin liikevoitto oli 24,9 (13,0) miljoonaa euroa.

Kokonaiskuljetusten määrä säilyi edellisvuoden tasolla ja oli 42,2 miljoonaa tonnia. Rautatielogistiikan kokonaisvolyymi oli 37,0 miljoonaa tonnia, ja se nousi 1,8 prosenttia edellisvuodesta. Kotimaan liikenteen määrä säilyi lähes ennallaan, idän liikenne kasvoi 4,7 prosenttia. Vuonna 2013 rautatielogistiikan markkinaosuus nousi 28,2 prosenttiin, ja kokonaisvolyymin kasvu tarkoittaa markkinaosuuden kasvaneen edelleen vuonna 2014.

Rautatielogistiikan liikevaihto kasvoi 0,8 prosenttia, mutta autoliikenteen liikevaihto laski 8,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

VR Track paransi kannattavuuttaan

VR Trackin liikevaihto oli 314,0 (340,3) miljoonaa euroa, ja se laski 7,7 prosenttia vuodesta 2013. Liikevaihto laski erityisesti rakentamisen liiketoiminnassa. Tämä johtui pääosin Suomen valtion radanpidon rahoituksen vähentymisestä sekä kiristyneestä kilpailusta. Ruotsin-toimintojen kasvu jatkui.

VR Trackin liikevoitto oli 17,3 (8,3) miljoonaa euroa. Kannattavuus parani lähes kaikissa liiketoiminnoissa. Koneliiketoiminta eriytettiin omaksi liiketoiminnakseen vuoden 2014 alussa.

Investoinnit

Konsernin kokonaisinvestoinnit vuonna 2014 olivat 169,0 (185,2) miljoonaa euroa. Kokonaisinvestoinneista leasingsopimusten osuus on 48,7 miljoonaa euroa. Eniten investoitiin junakalustoon, yhteensä 102,9 (84,0) miljoonaa euroa. IT-investointeja oli 21,2 (14,3) miljoonaa euroa ja kiinteistöjen korjauksiin investoitiin 15,4 (55,7) miljoonaa euroa. Konsernin rahoitusasema säilyi koko tilikauden vahvana.

Konsernin rahoitusasema on edelleen vahva. Tulevien kalustoinvestointien rahoitus ja osingonmaksu tulevat lähivuosina pienentämään kassavaroja. Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 71,6 prosenttia ja ilman pitkäaikaisia leasing-vastuita 82,5 prosenttia.  Myös omavaraisuusasteen odotetaan laskevan. 

Tilinpäätös ja konsernin vuosiraportti julkaistaan VR Groupin verkkosivuilla maaliskuun aikana.

Keskeiset tunnusluvut vuodelta 2014

Hallituksen toimintakertomus 2014