Ratamaksuihin muutoksia, tasapuolinen palvelujen tarjonta turvataan

Hallitus esittää muutoksia rautatielakiin ja ratalakiin. Esityksellä pantaisiin kansallisesti täytäntöön niin sanottu rautatiemarkkinadirektiivi eli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta.

Direktiivillä pyritään vahvistamaan pääsyä rautatieliikenteen markkinoille sekä turvaamaan rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavat palvelut. Direktiivin täytäntöönpano umpeutui 15.6.2015.

Hallituksen esitys vastaa sisällöltään esitystä, joka annettiin eduskunnalle 27.11.2014, mutta joka raukesi edellisen hallituksen aikana.

Rautatiemarkkinoiden valvontaa tehostetaan, kun rautatiealan sääntelyelimen toimivaltuuksia ja tehtäviä lisätään. Suomessa rautatiealan sääntelyelin toimii itsenäisenä yksikkönä Liikenteen turvallisuusviraston Trafin yhteydessä.

Esitys tarkoittaa, että merkittävät yksityisraiteen haltijat otettaisiin ratakapasiteetin jakamista, palveluita ja rataverkon hinnoittelua koskevan sääntelyn piiriin. Tähän asti sääntely on koskenut vain Liikennevirastoa valtion rataverkon haltijana. Jatkossa sääntelyn piiriin tulisivat tärkeimmät satamaraiteet ja VR:n hallinnoimat yksityisraiteet.

Rautatiemarkkinoille pääsyä vahvistettaisiin sillä, että kaikilla rautatieliikenteen harjoittajilla olisi yhtäläiset edellytykset saada rautatieliikenteen edellyttämiä huolto- ja tukipalveluja riippumatta siitä, miten palvelut on organisoitu ja kuka niitä tarjoaa.

Kaikkiin niin sanotun tarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluviin palveluihin olisi rautatieliikenteen harjoittajille turvattava avoin ja syrjimätön pääsy. Palvelujen hinnoittelun tulisi olla kohtuullista ja tasapuolista.

Rataverkon haltijoiden itsenäisyys hinnoitella rataverkon käyttöä ja siellä tarjottavia palveluita laajenisi nykyiseen verrattuna. Rataverkon haltija voisi ottaa käyttöön erilaisia maksuporrastuksia, joilla se kannustaisi rautatieliikenteen harjoittajia hiljaisemman kaluston ja automaattisen kulunvalvontajärjestelmän käyttöön ottamiseen.

Maksualennuksilla voitaisiin kannustaa myös ottamaan käyttöön uusia palveluja tai käyttämään vähäliikenteisiä rataosia. Vastaavasti korotetuilla maksuilla voitaisiin purkaa rataverkon ylikuormitusta tai kattaa uuden rataverkon investointikuluja.

Uusia maksuja olisivat myös ratakapasiteetin varausmaksu ja oikeus kohdistaa maksuja niille rautatieliikenteen harjoittajille, joiden kalustosta aiheutuu rataverkolle vahinkoa.

Ratalakiin esitetään uutta säännöstä, jonka mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö laatisi yhteistyössä sidosryhmien kanssa rataverkon pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman. Tällä tähdätään rautatieliikenteen toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseen pitkällä aikavälillä.

YIT: Kehärata – ​enemmän kuin rautatie

oyks9qmo8atjdqdqnxnl

Aviapoliksen aseman punainen betonipinta on näyttävä elementti. Kurkista, miltä asemalla näyttää. Avaa panorama-kuva tästä. 

Pitkään haaveiltu ja vihdoin valmis Kehärata on mittaansa suurempi liikenneväylä. Sen uskotaan kyydittävän pääkaupunkiseudun uuteen aikakauteen.

Pääkaupunkiseudulla kaksi junarataa yhdistävä Kehärata on 18 kilometrin mittainen, mutta sen merkitys on paljon kilometrejään suurempi. Vantaan kaupungin maille rakennetun uuden rataosuuden reunamille on suunnitteilla kymmenien tuhansien ihmisten asuttamia kaupunkikeskuksia. Esimerkiksi lentoaseman lähettyvillä sijaitsevan Aviapoliksen alueen uskotaan tulevaisuudessa kattavan 20 000 asukkaan kodit ja 50 000 työpaikkaa.

Liikenneviraston mukaan Kehärata tuo joukkoliikenteen potentiaalisiksi päivittäisiksi käyttäjiksi 200 000 asukasta ja 200 000 työpaikkamatkustajaa.

Ainutkertainen. Kunnianhimoinen. Kiinnostava. Näin kuvailee YIT:n Pekka Luukkonen Kehäradan rakennusprojektia. Haasteita riitti, sillä koskaan aiemmin Suomessa ei esimerkiksi ole louhittu juna-asemaa 40 metriä maanpinnan alapuolelle. Kaikki osapuolet olivat aivan uudenlaisen tehtävän edessä, mutta Luukkonen on tyytyväinen lopputulokseen: YIT:n tehtävänä ollut Aviapoliksen asema valmistui aikataulussaan lähes virheettömänä.

“Hanke oli kaikin puolin pilotti. Logistisestikin Kehärataprojekti oli mielenkiintoinen, sillä kaikki materiaalit ja tarvikkeet kuljetettiin työmaalle yhtä pientä tunnelia pitkin. Olen hyvin ylpeä siitä, että onnistuimme tavoitteissa erinomaisesti”, rakennuspäällikkö Luukkonen kertoo.

Modernia historiaa Aviapoliksessa

Liikenneviraston tilaama Kehärata on ollut suuri, monen toimijan yhteisponnistus, jossa yllätyksiltäkään ei vältytty. Työhön tuli lisää ennakoimattomia muuttujia muun muassa siksi, että kallioperästä löytyi lentokoneiden jäänestossa käytettävää glykolia ja sitä ravinnokseen hyödyntävää mikrobikasvustoa.

Glykoli ei kuitenkaan vaikuttanut Pekka Luukkosen tiimin osuuteen eli Aviapoliksen aseman ja Ruskeasannan asemavarauksen rakentamiseen. Luovuutta ja asiantuntemusta sen sijaan tarvittiin paljon yksityiskohtia ja lasirakenteita sisältävän arkkitehtuurin toteuttamisessa.

“Aviapoliksen aseman seinien betonityö oli hyvin tarkkaa, sillä punainen betonipinta jää näkyville keskeisiin rakenteisiin kuten liukuportaiden seiniksi”, vastaava työnjohtaja Jukka Männikkö YIT:ltä esimerkittää.

Aviapoliksen aseman ilme muodostuu juuri punaisista betoniseinistäja laiturialueen ylle kaartuvista teräs­rangoista, joissa arkkitehti Arttu Suomalainen mieluusti näkisi esimerkiksi metallisia taideteoksia. Kallioon luontaisesti syntynyt kaareva muoto tuo hänen mukaansa “vaatimatonta muistumaa” mahtavista vanhoista keskieurooppalaisista asemahalleista. Maan päällä sijaitsevat sisäänkäyntipaviljongit tehtiin mahdollisimman kapeiksi, jotta ne voidaan tarvittaessa sulauttaa uuteen rakennukseen.

Aviapoliksen asemalla on tarjontaa myös kuuloaistille, sillä muusikot Tapani Rinne ja Teho Majamäki ovat soittaneet ja nauhoittaneet musiikkia maan alla erilaisissa akustiikoissa ja äänimaisemissa. Tätä taidetta voi kuulla myös Lentoaseman ja Kivistön tunneliasemilla.

Aviapoliksen työkohteeseen kuului asemahallin lisäksi kah­den rautatietunnelin rakentaminen noin kilomet­rin matkalla sekälentokentän ettäVantaankosken suuntaan.

Positiivisesti kivinen urakka

Kalliota louhittiin rataa varten melkoiset massat. Murskattavaksi kuljetettiin kiviainesta yhteensä noin 2,5 miljoonaa kuutiota eli kymmenen eduskuntatalon verran. Kahdeksan kilometrin tunnelissa louhittiin yleistä graniittia, kiillegneissiä ja migmaattia, Ruskeasannan kohdalla vastaan tuli myös isompi kalkkikiviesiintymä.

Louhintatöistä noin neljäsosa oli YIT:n vastuulla. Työ aloitettiin vuonna 2009.

“Urakka oli isohko mutta työ oli perustekemistä, sillä kallio sisälsi odotettuja kivilaatuja eikä louhintaa suoritettu talojen alla. Vaikeutta työhön toi työmaan suuruus ja monivaiheisuus”, yksikönjohtaja Ari Bergström YIT:ltä kuvailee.

YIT:llä oli Kehäradasta vastuullaan isoja, kymmenien miljoonien eurojen arvoisia kokonaisuuksia. Liikenneviraston projektipäällikkö Juha Kansosen mukaan asiat sujuivat YIT:n kanssa hyvin tavoitteiden mukaisesti.

Rakennuspäällikkö Pekka Luukkonen odottaa ensimmäistä junamatkaansa Kehäradan raiteilla. Työstä jäi hyvä tunnelma myös tulevaisuutta ajatellen, sillä siitä kertyi hyvää oppia muihin hankkeisiin: uudentyyppinen malli kerätä asiantuntijat YIT:n eri yksiköistä yhdeksi projektiorganisaatioksi toimi Luukkosen mukaan erittäin hyvin.

“Urakat ovat yleensäjoko infra- tai toimitilarakentamista, mutta Kehäratahankkeessa näiden suhde oli melkein tasan. Oli järkevä koota uusi organisaatio, jolla on yksi yhteinen tavoite. YIT:llä on osaamista laidasta laitaan, se on vahvuutemme. Tällä tavoin tekemisen teho saadaan toiseen potenssiin.”

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä avattavaan Kehärataan on ladattu paljon odotuksia myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Sen kautta kulkee nyt lähes 13 miljoonaa matkustajaa vuosittain, mutta asemaa hallinnoiva Finavia arvioi, että viiden vuoden kuluessa matkustajien määrä kasvaa 20 miljoonaan.

10 x Kehärata

 

  • yhdistää Vantaankosken radan lentokentän kautta päärataan Vantaan Hiekkaharjussa
  • kaksiraiteisen, sydämenmuotoisen rautatien pituus on 18 km, josta tunnelia 8 km
  • viisi uutta asemaa (Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä) ja kolme asemavarausta (Petas, Viinikkala ja Ruskeasanta)
  • radan huippunopeus 120 km/h
  • kalustona Sm5-matalalattiajunat eli Flirtit
  • asemien laituripituus 230 metriä, jolle mahtuu kolmen Flirt-­junayksikön kokoonpano
  • radalla liikennöidään ruuhka-aikana 10 minuutin välein molempiin suuntiin
  • tunnuksilla I ja P kulkevat junat pysähtyvät kaikilla asemilla
  • kustannukset noin 774 miljoonaa euroa
  • hankkeen maksavat Liikennevirasto, Vantaa ja Finavia. Siihen saadaan myös EU-tukea.

 

lähde: Liikennevirasto

Resurssilinkit

Tampereen raitiotiehankkeen toteuttajaksi valittu Pöyryn, VR Trackin ja YIT:n työyhteenliittymä

Tampereen kaupunki on valinnut Pöyryn, VR Trackin ja YIT:n muodostaman Tralli-työyhteenliittymän Tampereen raitiotiehankkeen toteuttajaksi. Hanke toteutetaan allianssimallilla, jossa tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat toimivat tiiviissä yhteistyössä hankkeen toteuttamisessa.

Raitiotie tulee Tampereen joukkoliikennejärjestelmän kuormittuneimmalle osalle ydinkeskustasta Sampolaan, jossa se haarautuu sekä Tampereen yliopistolle että Hervannan kaupunginosaan. Hankkeeseen kuuluvalle 23,5 kilometrin matkalle tulee 23-25 pysäkkiä. Hankkeen kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa.

Hankkeen kehitysvaihe alkaa heinäkuussa 2015. Pöyry ja VR Track vastaavat koko hankkeen suunnittelusta sekä kehitysvaiheen että mahdollisen toteutusvaiheen aikana. Kehitysvaiheen jälkeen päätetään erikseen hankkeen toteuttamisesta, jossa rakentamisesta vastaavat VR Track ja YIT. Mikäli toteutusvaiheeseen päätetään siirtyä, on raitiotien määrä valmistua kahdessa osassa vuosina 2019 ja 2023.

Pöyryn, VR Trackin ja YIT:n vahvuutena on pitkä kokemus erilaisissa vaativissa väylähankkeissa. Keskeisenä toimintatapana hankkeessa on tietomallipohjainen tuotanto, josta kaikilla yhtiöillä on vankka osaaminen.

“Allianssihankkeessa kaikilla osapuolilla on vahva intressi edistää hankkeen parasta. Pöyry on vahvasti sitoutunut tuomaan hankkeeseen parhaan infrasuunnitteluosaamisensa”, sanoo Pöyryn Infra-yksikön johtaja Mikko Inkala.

“Raitiotie on yksi Suomen merkittävimmistä infrahankkeista ja iso mahdollisuus koko työyhteenliittymälle. Kaikilla osapuolilla on aikaisempaa allianssikokemusta, joten tämä luo hyvät edellytykset hankkeen onnistumiselle”, toteaa VR Track Oy:n Rakentamisen liiketoiminnan johtaja HarriLukkarinen.

“Allianssin osapuolten osaamisalueet tukevat toisiaan, mikä luo erinomaiset puitteet hankkeen onnistuneelle toteutukselle tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Raitiotiehanke on innostava ja YIT:n kannalta merkittävä, ja tukee tavoitettamme olla vahvasti mukana kehittämässä infra-alalle uusia toimintamalleja sekä olla läsnä Tampereen alueen kehittämisessä ja rakentamisessa”, toteaa Jarkko Salmenoja, yksikönjohtaja YIT:ltä.

Tilauksen arvoa ei julkisteta. Pöyryllä tilaus kirjataan Alueellisten toimintojen vuoden 2015 kolmannen vuosineljänneksen tilauskantaan.

Tampereen kaupungin 22.6. tekemä hankintapäätös on lainvoimainen 3 viikon kuluttua päätöksestä, ellei siitä valiteta. Kehitysvaiheen sopimus voidaan allekirjoittaa päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Pisararadan asemakaavan muutos hyväksytty

Pisara_Alppipuisto_Kuva_Sito_73117__webiso

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi eilen 17.6. kokouksessaan Pisararadan asemakaavan muutoksen. Muutos mahdollistaa Pisararadan, sen maanalaisten rautatieasemien ja nykyiseen rautatiehen liittymiseksi tarvittavien osien rakentamisen. Rata on noin 8 kilometrin mittainen ja siitä 6 kilometriä sijaitsee tunnelissa.

Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunien kaupunkiratalenkki. Pisaran mallinen rata alkaa Pasilasta ja kiertää tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan. Toteutuessaan rata parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja vapauttaa laituritilaa Helsingin päärautatieasemalla.

Päätöstä Pisararadan rakentamisesta ei ole tehty, vaan toteuttaminen edellyttää päätöstä valtiolta sekä ratalain mukaisen ratasuunnitelman laatimista.

Kaupunginvaltuuston päätösasiakirjat (kohta 17)

Pisararata Liikenneviraston sivuilla

VR Group organisoi junien kunnossapidon uudelleen

VR Group organisoi junakaluston kunnossapidon uudelleen. Kunnossapito siirtyy heinäkuun alussa kalustolajien mukaiseen organisaatioon. Työn vähentymisen vuoksi noin 90 toimihenkilöä irtisanotaan.

Uusia kunnossapitoyksiköitä ovat lähiliikenne, kaukoliikenne, vetokalusto ja logistiikka. Hyvinkään konepaja jatkaa omana yksikkönään.

VR Groupilla on tällä hetkellä varikot Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kouvolassa, Joensuussa ja Oulussa. Lisäksi yhtiöllä on konepajat Hyvinkäällä ja Pieksämäellä sekä asiantuntijapalveluita tarjoava teknologiayksikkö Helsingissä.

Kunnossapidon toiminta jatkuu kaikilla paikkakunnilla Turkua lukuun ottamatta. Päätös Turun varikon lopettamisesta tehtiin alkuvuonna. Teknologiayksikön toiminta lakkaa. Osa sen tehtävistä siirtyy muualle kunnossapitoon ja osa ulkoistetaan.

Uudelleenorganisoinnin takia VR Group käynnisti toukokuun alussa kunnossapidon toimihenkilöitä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Osa heidän työtehtävistään lakkaa kokonaan ja osa järjestellään uudelleen. Työn vähentymisen vuoksi noin 90 toimihenkilöä irtisanotaan. Mahdolliset eläkeratkaisut voivat vielä vähentää irtisanomisten määrää.

Yhteensä neuvottelujen piirissä oli noin 300 toimihenkilöä. Alustavan arvion mukaan vähennystarve oli enintään 100 henkilöä.

Tavoitteena muutoksessa on nykyistä selkeämpi ja tehokkaampi kunnossapito-organisaatio. VR Groupin liiketoimintayksiköiden kustannuksiin kohdistuu paineita kiristyvän kilpailun ja yleisen taloustaantuman takia.

Oulu-Kontiomäen rataosuuden urakkasopimus vahvistettiin tänään

Oulu-Kontiomäen radan rataosuuden Vaala-Kivesjärvi perusparannuksen urakkasopimus allekirjoitettiin tänään. Urakan toteuttaa VR Track Oy. Rakentamisen urakkahinta on n. 13,4 miljoonaa euroa. Työt käynnistyvät jo ensi viikolla ja jatkuvat ensi vuoden kesäkuulle.

Hankkeessa radan päällysrakenne uusitaan nykyaikaiseksi. Muun muassa radan vanhat puupölkyt vaihdetaan betonisiksi ja alueen ratarumpuja ja siltoja korjataan. Myös kuivatusta radalla parannetaan.

Rataosuuden uusimisella on merkittäviä vaikutuksia tavaraliikenteen toimivuudelle nyt ja lähitulevaisuudessa

– On erittäin tärkeää, että pääsemme uusimaan elinkaarensa päässä olevan vanhan radan rakenteet nykyaikaisiksi. Näin turvataan elinkeinoelämän edellytyksiä tavaraliikenteen paljon käyttämällä radalla, kertoo radan parantamisyksikön päällikkö Magnus Nygård Liikennevirastosta.

Hankkeen toimittajan VR Trackin toimitusjohtaja Ville Saksi on mielissään hankkeen varmistumisesta.

– Tämä on tämän kesän suurimpia rakennusurakoita ja hyvin tärkeä hanke meille. Haluamme tehdä laadukkaan lopputuloksen hyvässä aikataulussa ja kehittää samalla työmenetelmiä.

Miljoonaluokan hanke

Vuoden 2015 töiden kokonaiskustannukset ovat noin 25 miljoonaa euroa. Koko radan pituus on 160 kilometriä, josta urakka-alue on noin 40 kilometriä. Urakan ensimmäinen osa tehtiin viime vuonna ja nyt korjataan toinen osa.

Koska kyseessä on suuri hanke, sillä on myös vaikutuksia henkilöliikenteeseen. Korjaustöitä tehdään tänä vuonna viitenä päivänä viikossa. Rakennustyöt pyritään tekemään liikenteen ehdoilla, mutta henkilöliikenteessä on poikkeusjärjestelyjä työn aikana. Junavuoroja korvataan esimerkiksi bussiliikenteellä.

Urakka sijaitsee Oulu–Kontiomäki-rataosalla, Oulunjärven itäpuolella liikennepaikkavälillä Vaala–Kivesjärvi. Oulu-Kontiomäki -rataosa on tärkeä tavaraliikenteen kuljetuskäytävä kotimaisille metsäteollisuuden raaka-ainekuljetuksille.

Oulu – Kontiomäki on tavaraliikenteelle tärkeä rata

Rataosuuden kuljetusmäärät ovat merkittäviä. Paltamon kohdalla vuoden 2014 aikana kuljetettiin 14 miljoonaa bruttotonnia.

– Oulu-Kontiomäki -rataosa on tärkeä tavaraliikenteen kuljetuskäytävä kotimaisille metsäteollisuuden raaka-ainekuljetuksille Kainuun suurilta raakapuun terminaleilta ja kuormausalueilta, toteaa VR Transpointin rautatielogistiikan suunnittelupäällikkö Nina Mähönen.

Rataosuudella kulkee myös merkittäviä määriä kotimaisen teollisuuden raaka-ainekuljetuksia sekä transitoliikennettä Venäjältä Pohjanlahden satamiin.

Käräjäoikeus: HSL:n maksettava kuluttajalle hyvitys paikallisjunien viivästyksistä

Kuluttaja-asiamies on avustanut Helsingin käräjäoikeudessa kuluttajaa, joka haki Helsingin seudun liikenteeltä (HSL) hinnanalennusta vuosilippuun paikallisjunien viivästyksien vuoksi. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan HSL:n on maksettava 10 euron hinnanalennus.

Kiistassa oli kyse vaikeiden sääolosuhteiden aiheuttamista paikallisjunien viivästyksistä tammi-helmikuussa 2010. Kuluttajalla oli paikallisjunien käyttöön oikeuttava HSL:n vuosilippu, joka oli voimassa kyseisenä aikana. Kuluttaja vaati junien viivästyksistä hyvitystä. HSL kieltäytyi hyvityksestä vedoten siihen, että kuluttaja on voinut käyttää junaliikenteen korvaavaa HSL:n järjestämää linja-autoliikennettä.

Kuluttaja vei asian kuluttajariitalautakuntaan. Lautakunta totesi, että palvelu ei vastannut sitä mitä kuluttajalla oli perusteltua aihetta olettaa ja suositti 10 euron hinnanalennusta. HSL ei noudattanut lautakunnan suositusta.

Koska kysymys HSL:n korvausvastuusta oli periaatteellisesti tärkeä ja koska HSL ei noudattanut kuluttajariitalautakunnan suositusta, kuluttaja-asiamies avusti kuluttajaa Helsingin käräjäoikeudessa. Asian käsittely käräjäoikeudessa alkoi alkuvuodesta 2013.

Helsingin käräjäoikeus velvoitti päätöksessään 15.5.2015 HSL:n maksamaan kuluttajalle 10 euron hinnanalennuksen. Käräjäoikeus totesi perusteluissa, että sopimuksen mukaisessa suorituksessa on ollut olennaisia puutteita. Vaikka viivästyksiä ei voi pitää HSL:n syynä, on se kuitenkin vastuussa tarjoamastaan palvelusta. Käräjäoikeus piti vaadittua hinnanalennusta kohtuullisena. HSL ei ilmoittanut tyytymättömyyttä päätökseen määräaikaan 22.5. mennessä, joten se on lainvoimainen.

VR:n kanssa kuluttaja-asiamies on talvimyöhästymisien osalta vuonna 2011 sopinut edelleen sovellettavasta korvausjärjestelmästä pääkaupunkiseudun paikallisliikenteessä. HSL kieltäytyi tuolloin maksamasta myöhästymisistä, vedoten muun muassa juuri siihen, että matkustaja olisi voinut käyttää muita HSL:n liikennepalveluja, kuten busseja.

Lisätietoja KKV:n verkkosivuilla:
Junamatkan viivästyminen

SELVITYS: Metroon tarvitaan tiheämpi vuoroväli 2020-luvulla

Metron matkustajamäärät kasvavat ensi vuosikymmenellä aiempaa ennakoitua nopeammin, kertoo Helsingin seudun liikenteen (HSL), Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) ja Länsimetro Oy:n tekemä selvitys.

HSL on suunnitteluohjeessaan määritellyt metron kuormitukselle ylärajat, ja selvityksen perusteella ne saavutetaan jo 2020-luvun alkupuolella. Länsimetron Kivenlahden-linjalla Tapiolan molemmin puolin maksimikuormitus saavutetaan ennusteen mukaan vuonna 2022 ja Kalasataman ympäristössä vuonna 2024.

Ennusteet perustuvat Länsimetron avautumisen 2016 jälkeiselle liikennöintimallille: metrolinjojen yhteisellä osuudella (Tapiola–Itäkeskus) on ruuhka-aikaan kahden ja puolen minuutin vuoroväli, junat kulkevat kahden yksikön mittaisina ja puolet junista käyttää pääteasemanaan Tapiolaa.

Metroliikenne mitoitetaan vuorokauden ruuhkahuipun mukaan. Nykyisin metrossa on eniten matkustajia arkiaamuisin Kulosaaren ja Kalasataman asemien välillä Helsingin keskustaa kohti matkustettaessa. Länsimetron myötä vastaavaa kuormitusta ennustetaan myös Espoon arkiaamuihin nopeammin kuin edellisessä, vuonna 2012 julkaistussa selvityksessä.

Syitä aiempia ennusteita voimakkaammalle matkustajamäärien kasvulle on useita. Uusi lippu- ja taksajärjestelmä halventaa tulevaisuudessa matkoja esimerkiksi Matinkylästä ja Tapiolasta Helsinkiin. Lisäksi Etelä-Espoon maankäyttösuunnitelmat voivat kasvattaa matkustajamääriä.

Yksi ratkaisu riittävän kapasiteetin turvaamiseksi on tihentää metron vuoroväliä 2020-luvun alkuvuosina niin, että se on molemmilla linjoilla neljä minuuttia ja linjojen yhteisellä osuudella (Tapiola–Itäkeskus) kaksi minuuttia. Lännessä vaihtoehtona olisi myös toisen linjan kääntöpaikan siirtäminen Tapiolasta Finnooseen tai Kivenlahteen, jolloin lyhyempi vuoroväli jatkuisi pidemmälle länteen, mutta ratkaisu olisi kallis.

Kalasataman ympäristössä kuormituksen rajat ylittyvät nykyisen ennusteen mukaan vuonna 2024, mutta jos Kruunuvuorenselän ylittävä raitiotie valmistuu ennen sitä, vuonna 2016 käyttöön otettava liikennöintitiheys riittäisi arviolta noin vuoteen 2030 asti.

VR Track kumppaniksi Vossloh-konsernille

VR Trackin vaihdetuotanto- ja kiskohitsaamotoimintaa kehitetään yhdessä maailman johtavan rautatieteknologia- ja infrastruktuurikonsernin kanssa.

VR Track ja Vossloh-konsernin yhtiöt, Vossloh Cogifer Finland Oy ja Vossloh Rail Service International GmbH ovat solmineet sopimuksen kahden yhteisyrityksen muodostamisesta. Yhteisyrityksillä haetaan vahvuutta vaihdetuotanto- ja kiskohitsaamotoimintojen kasvattamiseen ja kehittämiseen. Tavoitteena on, että tuotanto saadaan siirrettyä yhteisyrityksiin kuluvan kesän aikana.

VR Track on hakenut vaihdetuotannon ja kiskohitsaamon toiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen kumppaniksi vahvaa markkinaosaajaa. – Nämä liiketoiminnat ovat osa Vosslohin maailmanlaajuista ydinliiketoimintaa. Tällaisella yhteisyritysmallilla pystymme entistä vahvemmin kehittämään ja kasvattamaan liiketoimintoja tulevaisuudessa niin Suomen kuin muidenkin pohjoismaiden markkinoilla, kertoo yhteisyritysten taustoista VR Trackin toimitusjohtaja Ville Saksi.

Yhteistyritykset pähkinän kuoressa

VR Trackin vaihdetuotantotoiminnot siirretään osaksi Vossloh Cogifer Finland Oy:n nykyisiä toimintoja ja yrityksen nimi säilyy nykyisenä. Yritysjärjestelyssä VR Trackistä tulee yrityksen vähemmistöosakas 40 %:n omistusosuudella.
Tulevalla yhteisyrityksellä on toimintaa kolmella eri paikkakunnalla. Vossloh Cogifer Finlandilla on noin 20 työntekijää Salon Teijossa. VR Trackin vaihdetuotanto työllistää noin 30 henkilöä Kouvolan Kaipiaisissa ja Pieksämäellä, ja nämä henkilöt siirtyvät yrityskaupan myötä yhteisyritykseen.

VR Trackin kiskohitsaamotoiminnot eriytetään uuteen yhtiöön, josta Vossloh Rail Services International Gmbh ostaa 60 %:n osake-enemmistön. Yhteisyritys tulee toimimaan nimellä Vossloh Rail Services Finland Oy. Kiskohitsaamotoiminnot sijaitsevat Kouvolan Kaipiaisissa, josta uuteen yritykseen siirtyy noin 30 VR Trackin nykyistä työntekijää.

Juna vie kesään mukavasti ja edullisesti – myynnissä yli miljoona tarjouslippua

• VR:n asiakasohjelma Veturiin liittyneille tulee kesän junamatkoille myyntiin yli miljoona edullista lippua – jopa viidellä eurolla pääsee esimerkiksi Kouvolaan, Tampereelle tai Turkuun. 

• VR:n verkkopalvelu vr.fi uudistuu – hintahaussa näkyvillä entistä enemmän hintoja ja myös Veturi-tarjoukset kaikkien nähtävillä.
• Juna on kesän mukavin matkustusmuoto – matkayllätyksiä ideoidaan somessa ja toteutetaan kesän aikana junissa.

Ennätysedullisesti kesän junamatkoille

VR tarjoaa kesän aikana ennätysmäärän edullisia junamatkoja, sillä myynnissä on yli miljoona tarjouslippua. VR:n asiakasohjelma Veturin KesäSäästö-kampanja käynnistyi 25.5., ja sen ensivaiheessa kaikki yli puoli miljoonaa junamatkaa myydään alle kymmenellä eurolla.

– Nopeaa, mukavaa ja helppoa – junan matkustusmukavuus ja monipuoliset palvelut ovat kaikkien saatavilla jopa vain viidellä eurolla. Veturilaisena varmistaa parhaat edut junamatkoilla, matkustajaliikennedivisioonan johtaja Maisa Romanainen kertoo.

Ensimmäiset KesäSäästö-tarjoukset tulevat myyntiin reiteille Helsinki-Tampere, Helsinki-Turku, Helsinki-Kouvola, Tampere-Jyväskylä, Seinäjoki-Tampere, Pori-Tampere, Helsinki-Jyväskylä, Oulu-Rovaniemi, Helsinki-Hämeenlinna, Lahti-Lappeenranta ja Turku-Tampere. Edullisia lippuja on myynnissä lähes kaikkiin tarjousreittien juniin.
Lippuja voi ostaa VR:n verkkokaupasta, VR Mobiilista, R-kioskeilta, asemien lipunmyynnistä, lippuautomaateista, sekäVR:n asiakaspalvelusta puhelimitse.

Verkkokaupasta edut ja hinnat entistä helpommin

Verkkokauppa VR.fi uudistuu kesäkuussa. Matkojen hintavertailu on entistä helpompaa, kun näkyvillä on useampia lähtövaihtoehtoja kerralla. Myös tarjousmatkat löytyvät aiempaa kätevämmin. Veturilaisille suunnatun KesäSäästö-kampanjan hinnat näkyvät myös niille, jotka eivät vielä ole liittyneet asiakasohjelmaan. Näin hintojen vertailu ja jäseneksi liittyminen on helpompaa jo matkaa suunnitellessa.

VR:n Veturi on ilmainen asiakasohjelma, johon liittymällä saa hintaetujen lisäksi ennakkotietoa tarjouksista, eduista, junaliikenteen palveluista, uutuuksista ja muutoksista. Veturiin on helppo liittyä jäseneksi rekisteröitymällä VR:n sivuilla. Veturilaisia on jo lähes 800 000.

Junassa kaikki on mahdollista

Junamatkoilla ympäri Suomen löytyy tänä kesänä yllätyksiä – junassa voi tavata vaikka huippukokin, nauttia stand up -komiikasta tai kuulla julkkiskuuluttajaa. Kesäyllätysten ideointi käynnistyy kesäkuussa VR:n Facebook– ja Twitter-sivuilla, jossa jokainen voi keksiä matkapiristyksiä. Parhaat ideat palkitaan ja toteutetaan.

Veturilaisille on 10.6. alkaen tarjolla ekstraa, sillä KesäSäästö-lipun ostaneet voivat matkustaa Ekstra-luokassa maksamalla vain viisi euroa enemmän. Ekstra-luokan lippuun sisältyy väljemmät matkustustilat, kahvi/tee sekä päivän lehdet. Kesän aikana kaikki Ekstra-luokassa matkustavat saavat ravintolavaunusta tai kärrymyynnistä 25 prosentin alennuksen muista tuotteista paitsi alkoholijuomista. Ravintolavaunu tarjoaa etuja perheillekin, sillä Perhelipun ostaneet saavat ruokajuomat veloituksetta. Perhelipulla yksi 6-16-vuotias lapsi matkustaa ilmaiseksi omalla istumapaikalla normaalilipun hinnan maksavan aikuisen kanssa.

Jo toukokuussa junamatka tarjoaa uusia elämyksiä, sillä Kansallisbaletti suuntaa 28.5. junakiertueelle Helsingistä Ouluun. Helsingin, Tampereen ja Seinäjoen asemilla on tarjolla yllätysesityksiä ennen junan lähtöä.