Ratikalla 11 miljardin investointimahdollisuudet elinkeinoelämälle

Tampereella tänä vuonna käynnistynyt ratikkaliikenne vaikutti koko keskustan joukkoliikenteen suunnitteluperiaatteisiin (kuva: © Atte Mantila)

Torstaina 23.9. pidetty ratikkawebinaari vahvisti käsitystä raitiotiehankkeista vastauksena kaupungistumiseen, joka jatkuu koronasta huolimatta. Kaksituntisessa etäwebinaarissa kuultiin kuusi asiantuntijaesitystä suoma-laisten ratikkahankkeiden viimeisimmistä käänteistä. Mukana puhujina olivat mm. Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö. Webinaarin järjesti Pro Rautatie ry.

Pro Rautatie ry:n hallituksen puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult muistutti webinaarin avauspuheenvuorossaan muun muassa juuri uuden valtuustokauden aloittaneiden kunta- ja maakuntapäättäjien roolista kestävän raideliikenteen edistäjinä. Petäkoski-Hult oli webinaarin jälkeen erittäin tyytyväinen tapahtuman osallistujamäärään: ”Pystyimme ajankohtaisella aiheella ja korkeatasoisilla asiantuntijaesityksillä tarjoamaan jäsenillemme yhden yhdistyksen suosituimmista tapahtumista. Kuulijoita oli kaikkiaan yli 80.”

Tampereella elokuussa kaupallisen liikenteen aloittaneessa ratikassa rikotaan kohta arkipäivän 30 000 nousun rajapyykki, kertoi Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö. Liikenteen aloitus oli sujuvaa ja pieniä parannustoimenpiteitä on tehty ja tehdään syksyllä lisää. Tampereen kaupungin joukkoliikennejohtaja Mika Periviita kertoi puheenvuorossaan ratikan tuomista vaikutuksista koko Nysse-joukkoliikennejärjestelmään sekä suunnitteluperiaatteisiin Tampereen keskustan katuverkolla. Keskustorin lisäksi keskusta sai uuden joukkoliikennelinjaston myötä uusia vahvoja solmupaikkoja, ja keskustan painopiste siirtyy itään päin.

Tampereen naapurikaupungin Kangasalan ykköshankkeesta, uudesta Lamminrahkan kaupunginosasta oli kertomassa kaupungin projektipäällikkö Sanna Karppinen. Lamminrahka on Kangasalan mittakaavassa megahanke, joka vastaa valmistuttuaan noin 25 % lisäystä kaupungin asukasmäärään. Karppinen totesi kaupungin tavoitteena olevan mahdollisimman suuri joukkoliikenne käyttöaste jo ensimmäisten asukkaiden muuttaessa Lamminrahkaan. ”Liikenneverkko on suunniteltu niin, että pääkatu voidaan ratikan aloittaessa muuttaa joukkoliikennekaduksi ja ohjata henkilöautoliikenne itäiselle reitille”, Karppinen kertoo.

Vantaan kaupungin tavoitteita suunnitteilla olevalle Vantaan ratikalle esitteli kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Kehäradan onnistumiset toistetaan ratikan avulla nyt itäiseen Vantaaseen. Kaupunki kasvaa vuosittain noin 5 000 asukkaalla, mikä edellyttää paljon uusia asuntoja ja palveluita. Pelkän joukkoliikennemuodon lisäksi ratikan myötä panostetaan kaupunginosien kehittämiseen ja vähennetään alueiden välistä segregaatiota. Viljasen mukaan liikenteen päästöt on saatava vähenemään, johon ratikka on yksi vaikuttavista keinoista. Jo ratikan suunnittelu näkyy vetovoimana sen varrelle. ”Vantaan ratikka tuo elinkeinoelämälle 11 miljardin investointimahdollisuudet. Korona ei vähentänyt kaupunkien vetovoimaa ja kaupungistumista”, Viljanen muistuttaa.

Tilaajan projektijohtaja Juha Saarikoski Helsingin kaupungilta esitteli Helsingin niemen sisääntuloväyliä yhdistävää Raide-Jokeri-pikaraitiotietä Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteisenä seudullisena hankkeena. Kaupungit allekirjoittivat vuonna 2016 yhteistyösopimuksen, ja rata päätettiin toteuttaa allianssimallilla. ”Kaupunkien yhteisestä raitiotiejärjestelmähankkeesta huolimatta kaupungit ohjaavat omalla alueellaan itsenäisesti ratikkaan liittyviä muita päätöksiä esimerkiksi kaupunkikuvasta”, Saarikoski kertoo.

Turun raitiotien suunnittelun jatkamisesta päätettiin kaupunginvaltuustossa keväällä 2020, kertoi projektipäällikkö Juha Jokela Turun kaupungilta. Parhaillaan laaditaan ratikan yleissuunnitelmaa Satama–Varissuo-välille. Turku on kasvanut noin 1 500–2 000 asukkaan vuositahtia ja lisääntyvä tarve luo mahdollisuuksia uuden kehittämiselle, kuten ratikalle. Raitiotielinjat kytkevät yhteen paljon maankäytön kehittämiskohteita, kuten areena- ja matkakeskushankkeet ja vaikuttavat jo kysyntään.

Webinaarin päätteeksi Pro Rautatien hallituksen varapuheenjohtaja Petteri Portaankorva veti yhteen keskustelun pääkohdat ja toivotti kuulijat tervetulleiksi yhdistyksen jäseneksi raideliikenteen edistämiseksi ja kehittämiseksi. Yhdistys valmistelee parhaillaan jo syksyn seuraavaa, torstaina 4.11. järjestettävää väyläverkon investointiohjelmaan ja EU:n rahoitusmahdollisuuksiin liittyvää webinaaria. Tuolloin puhujana on muun muassa europarlamentaarikko Henna Virkkunen.

Rautateiden henkilöliikenteen matkojen määrä nousi 13 prosenttia vuoden 2021 toisella neljänneksellä

Vuoden 2021 toisella neljänneksellä Suomen rautateillä tehtiin yhteensä 12,2 miljoonaa henkilöliikenteen matkaa, mikä oli 13 prosenttia enemmän kuin vuoden 2020 vastaavalla neljänneksellä. Junaliikenteen henkilökilometrimäärä oli yhteensä 586 miljoonaa henkilökilometriä. Henkilökilometrit nousivat 63 prosenttia verrattuna vuoden 2020 vastaavaan neljännekseen.

Vuoden 2021 tammi-kesäkuussa henkilöliikenteessä tehtiin yhteensä 22,8 miljoonaa matkaa, mikä oli 23 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi-kesäkuussa 2021 junaliikenteen henkilökilometrimäärä oli yhteensä 1 061 miljoonaa henkilökilometriä, mikä oli 27 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Lähde: Liikenne ja matkailu, Tilastokeskus

 

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa Itärata-hankeyhtiön perustamista

Valtion ja kuntien neuvottelijat pääsivät 21.5.2021 yhteisymmärrykseen Itäradan suunnittelua edistävän hankeyhtiön perustamisesta. Hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä olisi Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjausta koskevaan raidehankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli valtion osalta Itärata-hankeyhtiön perustamista 28.9.2021.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi, että Suomen valtio, edustajanaan liikenne- ja viestintäministeri, voi hyväksyä Itärata-hankeyhtiön osakassopimuksen sekä hankeyhtiön perustamisen yhdessä vähemmistöosakkaiden kanssa.

Hankeyhtiöön osallistuisivat ne kunnat, joiden toimivaltaiset päätöksentekoelimet tekevät virallisen täytäntöönpanokelpoisen päätöksen hankkeeseen osallistumisesta ja rahoittamisesta osakassopimuksessa kuvatusti.

Suomen valtion rahoitussitoumus edustaisi perustamisvaiheessa enintään 51 prosentin suuruista osuutta rahoitussitoumusten kokonaismäärästä. Perustamisen edellytyksenä on, että valtion ja kuntien rahoitussitoumukset yhdessä kattaisivat arvioidut rakentamisvalmiuden edellyttämän suunnittelun kustannukset sekä muut hankeyhtiön toiminnan edellyttämät kustannukset. Itärata-hankeyhtiön suunnittelukustannukset ilman arvonlisäveroa ovat alustavan arvion perusteella Lentorata—Porvoo—Kouvola-vaihtoehdossa 79 miljoonaa euroa.

Linjaus Itärata-hankeyhtiöstä ei sulje pois muiden idän suunnan liikenneyhteyksien kehittämistä tulevaisuudessa. Ministerivaliokunta tiedostaa tarpeen kehittää itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen saavutettavuutta sekä teollisuuden kuljetusten edellytyksiä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut Liikenne- ja viestintävirastolle toimeksiannon toteuttaa selvitys Itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kuljetusten kehittämisestä ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamisesta. Selvitys on tällä hetkellä viimeisteltävänä.

Tampereen Ratikan liikennöinti on alkanut – Pääministeri Sanna Marin antoi lähtölaukauksen Ratikka-ajalle verkkojuhlassa ja Ratikatkin saivat nimet

Pääministeri Sanna Marin ja Sean Ricks Kuva: Pasi Tiitola

Tampereen Ratikan liikennöinti on alkanut suunnitelmien mukaan varhain tänä aamuna 9. elokuuta. Ensimmäinen linjan 3 vuoro lähti Hervannan kampukselta klo 4.26 ja linjan 1 vuoro Kaupin kampukselta klo 5.46. Ensimmäiset vuorot houkuttelivat ainutlaatuiselle matkalle iloisia aamuvirkkuja. Tampereella aloitettiin Ratikka-aika jo eilen verkossa järjestetyn kansanjuhlan merkeissä. Ratikan suoraa lähetystä seurattiin verkossa lähes 5600 eri laitteelta. Lähetyksen yhteydessä julkistettiin myös raitiovaunujen nimet.

Tampereen Ratikan liikennöinti on alkanut. Matkustajaliikenne käynnistyi maanantaiaamuna kahdella linjalla: linjan 3 vuorot lähtivät Hervannan kampukselta, Hervantajärveltä sekä Pyynikintorilta, ja linjan 1 vuorot Kaupin kampukselta sekä Sorin aukiolta. Varhaisesta lähtöajasta huolimatta historialliset Tampereen Ratikan ensimmäiset lähdöt olivat saaneet liikkeelle hyvän määrän innokkaita matkustajia.

– Pysäkeillä oli väkeä jo hyvissä ajoin ennen ensimmäistä lähtöä. Ruuhkaa ei muodostunut kuten osasimme ennakoidakin ja turvavälit pystyttiin hienosti säilyttämään. Olin itsekin mukana ensimmäisellä lähdöllä Pyynikintorilta ja aamu oli minullekin ikimuistoinen, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

– On ollut todella hienoa seurata, miten kovasti ihmiset ovat odottaneet Ratikan liikennöinnin aloitusta. Toivomme kovasti, että tamperelaiset ja täällä muuten liikkuvat ottavat tämän uuden, esteettömän ja sujuvan joukkoliikennemuodon omakseen ja kehittävät sitä jatkossakin kanssamme, Sirviö jatkaa.

Tampereen raitiotiehanke on pysynyt kokonaisuutena täysin aikataulussa ja rakennustyöt ovat valmistuneet osittain jopa etuajassa. Hankkeen myötä seudullinen joukkoliikennekokonaisuus on saanut täydennystä uudesta liikennevälineestä ja bussilinjasto on uudistettu, jotta kokonaisuus palvelee asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Uusi linjasto otettiin käyttöön Ratikan liikennöinnin aloittamisen yhteydessä.

– Ratikan liikennöinnin aloittamisen myötä myös bussilinjasto on kokenut historiallisen suuren muutostarpeen ja siksi uutta linjastoa on suunniteltu jo vuodesta 2018 alkaen yhdessä asukkaiden kanssa. Liikenne on lähtenyt kaiken kaikkiaan oikein hienosti käyntiin. Tarkempaa analyysia teemme vielä hieman myöhemmin, kertoo Nyssen joukkoliikennejohtaja Mika Periviita.  

Liikennöinnin alkaminen on merkittävä virstanpylväs myös Ratikan operoinnista vastaavalle VR:lle. Uudet kuljettajat ja liikenteenohjaajat ovat saaneet kokemusta jo koeajojen ja koeliikenteen aikana, mutta saadut opit tulevat täydellisesti käyttöön nyt, liikennöinnin alettua.

– Liikenteenohjaajat ja kuljettajat ovat viimeiset viikot harjoitelleet tiiviisti liikennöintiä koe- ja ajo-opetusten merkeissä ja siten valmistautuneet liikenteen aloittamiseen. Olemme todella innoissamme, kun pääsimme tänään aloittamaan varsinaisen liikenteen! Tätä varten olemme tehneet lujasti töitä ja hioneet toimintaa. Nyt pääsemme näkemään tulokset käytännössä, ja tarjoamaan matkustajille sujuvia ja mukavia matkoja Ratikassa, iloitsee Ratikasta VR:llä vastaava projektipäällikkö Vesa Rauhala.  

Video liikennöinnin aloittamisesta: https://youtu.be/DzpIBT_wUBk

Kuva: Pasi Tiitola

Pääministeri Sanna Marin käynnisti Tampereen Ratikka-ajan – Vaunutkin saivat nimet

Tampereella otettiin Ratikka-ajan alkaminen vastaan 8. elokuuta verkossa järjestetyn Ratikka-juhlan ja sitä edeltäneen Ratikka-viikon merkeissä. Ratikka-viikko innosti peräti 194 yritystä luomaan Ratikkareitin varrelle juhlatunnelmaa monipuolisten tarjousten ja Ratikka-aiheisen rekvisiitan avulla.

Pääministeri Sanna Marin antoi Tampereen Ratikka-ajalle lähtölaukauksen sunnuntaina 8. elokuuta Ratikka-juhlassa. Koronatilanteen vuoksi juhlaa vietettiin vain verkossa. Juhlan tallenne on katsottavissa juhlan sivuilla osoitteessa https://live.tampereenratikka.fi. Juhla esitettiin Jugendtorilta kuvattuna suorana lähetyksenä. Sen pääesiintyjinä nähtiin Keskustorille ajetun kymmenen Ratikan lisäksi Diandra, Jenni Mustajärvi ja TAKOMO. Lisäksi juhlassa nähtiin vauhdikas esitys Tampereen Työväen Teatterin Matilda-musikaalista. Juhlapuhujina toimivat pääministeri Sanna Marin sekä Tampereen pormestari Lauri Lyly. Tapahtuman juonsi Sean Ricks. Suoraa lähetystä seurattiin Tampereen Ratikan sivuilla lähes 5600 eri laitteelta. Lisäksi Aamulehti näytti suoraa lähetystä omilla verkkosivuillaan. Myös moni muu media teki Ratikka-juhlapäivän tunnelmista omia lähetyksiään.

– Korona laittoi suunnitelmamme uusiksi viime metreillä ennen tapahtumaa ja päädyimme siirtämään Ratikka-juhlan verkkoon. Oli mahdoton ennustaa, kuinka paljon verkkolähetys kiinnostaisi ihmisiä, mutta joitain haaveita meillä toki oli. Nämä luvut ovat meille todella iloinen yllätys. Katsojamäärä on todellisuudessa vielä tätäkin suurempi, koska lähetystä seurattiin samalta laitteelta perhe- ja kaveriporukoissa. Kiitos kaikille, jotka olitte juhlimassa kanssamme, päivä oli todella hieno, Tampereen Raitiotie Oy:n viestintäpäällikkö Sari Mäkelä summaa.

Ratikka-juhlan yhteydessä julkistettiin myös raitiovaunujen nimiäänestyksen tulokset. Tampereen raitiovaunut nimetään niiden saapumispäivänä kalenterista löytyvien nimien perusteella. Osa vaunuista sai nimen sillä perusteella jo valmiiksi, mutta lisäksi yleisö pääsi äänestämään kahdelletoista vaunulle nimet 32 nimen joukosta. Nimiäänestykseen osallistui 8350 eri ihmistä.

Lisäksi Ratikka-juhlan yleisö pääsi äänestämään tapahtuman yhteydessä nimen lajinsa ensimmäiselle Tampereen Ratikalle. Ehdolla olivat nimet Lyyli ja Lyydia, joista Lyyli vei voiton. Valitut nimet ovat saapumisjärjestyksessä ensimmäisestä lähtien: Lyyli, Valma, Saaga, Lempi, Iisakki, Visa, Helinä, Atro, Aava, Tellervo, Tuure, Kukka, Ritva, Ensio, Urho, Päiviö, Aliisa, Olga ja Veera. Tampereelle tulee yhteensä 20 raitiovaunua, joista viimeinen saapuu syyskuussa. 

Nimet tullaan näkemään raitiovaunuissa elokuun puolivälissä. Nimet teipataan ohjaamojen ikkunoiden alareunaan Hervanta-fontilla. Samaa fonttia käytetään Ratikan ikkunoiden sanataiteessa.

Ratikka-juhlan päätteeksi tehtiin myös ensimmäinen linjan 1 koeliikennematka Sorin aukiolta Kaupin kampukselle matkustajien kanssa. Matkustajat arvottiin etukäteen ja kyytiin pääsi 40 onnekasta sekä median edustajia.

Katso tallenne Ratikka-juhlasta osoitteessa https://live.tampereenratikka.fi/

Lauri Sipponen VR Groupin uudeksi toimitusjohtajaksi

VR Groupin toimitusjohtajaksi on nimitetty KTM Lauri Sipponen (51). Sipponen aloittaa tehtävässään 5.8.2021.

VR Groupin uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Lauri Sipponen. Aiemmin Sipponen on toiminut lähes 20 vuotta erilaisissa liiketoiminnan johto- ja kehittämistehtävissä Lidl Suomessa, joista vuodet 2010-2019 yhtiön toimitusjohtajana. Sipponen toimii tällä hetkellä viiden eri yhtiön hallituksessa jäsenenä ja lisäksi CAP-Group Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

Olen iloinen, että saamme erittäin kokeneen ja ammattitaitoisen liiketoimintajohtajan kehittämään VR Groupia liikkumisen, logistiikan ja kunnossapidon vastuullisena palveluyrityksenä”, kommentoi VR Groupin hallituksen puheenjohtaja Kjell Forsén.

Valinnassa painottui kokemus liiketoiminnan kehittämisestä strategian mukaisesti vastuullisesti ja yhdessä henkilöstön kanssa”, Kjell jatkaa.

VR Group on kaikkien suomalaisten yhteinen yritys. Henkilöliikenteessä raiteilla ja sähköbusseilla tehdään noin sata miljoonaa matkaa vuosittain. Logistiikkaratkaisuissa VR Transpointin rooli raskaan teollisuuden kumppanina on erittäin merkittävä ja VR Fleetcare on kunnossapitoalan edelläkävijä kansainvälisestikin. Toimintamme tukee suoraan ilmastotavoitteita ja vihreää siirtymää. Mitä paremmin onnistumme, sitä enemmän koko ympäröivä yhteiskunta hyötyy. Odotan innolla, että pääsen mukaan kehittämään kestäviä liikenneratkaisuja Suomessa ja lähialueilla yhdessä henkilöstön kanssa”, kommentoi Lauri Sipponen.

VR:n menestystekijät ovat mitä suurimmassa määrin asiakaspalvelua. Konsernin henkilökunnasta minulla on positiivisia kokemuksia kuluttaja-asiakkaana ja samoin logistiikkapalveluista yritysasiakkaana. Koen erittäin mieluisana päästä mukaan tähän taitavaan joukkoon,” Lauri jatkaa.

VR Groupin toimitusjohtajan tehtävä tuli avoimeksi edellisen toimitusjohtajan ilmoitettua viime maaliskuussa siirtymisestään toisen yrityksen palvelukseen.

VR parantaa junaliikenteen suunnittelua optimoinnin avulla

Vismaan kuuluva optimointikonsultointiyhtiö Weoptit on kehittänyt VR:n lähiliikenteen kalustokiertojen suunnitteluun soveltuvan optimointiratkaisun. Optimoinnin hyödyntäminen mahdollistaa laadukkaan ja monimutkaisen kokonaisuuden huomioivan suunnittelun.

Lähijunissa pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa liikkuu kymmeniä tuhansia matkustajia päivittäin. Kaluston käytön suunnittelu vaikuttaa operointikustannuksiin, asiakkaiden matkustusmukavuuteen ja liikenteen häiriöherkkyyteen. Kun kyse on lähes 900 arkipäivittäisen junavuoron ja Helsingin 19 lähtöraiteen muodostamasta palapelistä, on sopivan ratkaisun löytäminen ymmärrettävästi haastavaa.

Optimointia hyödyntäen löydetään vähemmällä vaivalla ratkaisu, joka on sekä sopiva että ottaa paremmin huomioon kokonaisuuden. VR:llä on hyviä kokemuksia optimoinnin soveltamisesta junaliikenteen suunnittelussa ja yhtiö päätti tilata pohjoismaiden johtavalta optimointikonsultointiyhtiöltä, Visma Consultingiin kuuluvalta Weoptit Oy:ltä, lähiliikenteen kalustokiertojen suunnitteluun soveltuvan optimointiratkaisun.

Sujuvaa liikennöintiä hyvällä suunnittelulla

Lähijunien päivä alkaa useimmiten Ilmalan varikolta. Junayksiköitä siirretään varikolta Helsingin asemalle ja sieltä edelleen lähteviin juniin. Päivän aikana yksiköt matkaavat useita satoja kilometrejä. Ruuhka-aikana useimmat junavuorot ajetaan kahdella tai kolmella yksiköllä, kun taas hiljaisempina aikoina riittää yksi yksikkö. Hyvällä suunnittelulla liikenteessä olevien yksiköiden lukumäärä voidaan pitää mahdollisimman pienenä, mikä helpottaa kunnossapitoa ja edesauttaa siten sujuvaa liikennöintiä.

Kalustosuunnittelua rajaa Helsingin ahdas ratapiha, jota käyttää sekä lähi- että kaukoliikenne. Junayksiköiden siirtäminen ratapihan alueella vaatii muun liikenteen huomiointia ja lisää häiriöherkkyyttä, eli siirrot saattavat aiheuttaa myöhästymisiä. Toisaalta yksiköiden oikea-aikaisella ja oikein kohdistuvalla siirtämisellä voidaan pienentää liikenteeseen tarvittavan kaluston määrää sekä mahdollistaa oikea-aikainen huolto (esim. siivoukset).

“Optimointihankkeissa tasapainotellaan usein keskenään vastakkaisten tavoitteiden kanssa. Laadukkaan optimointimallin avulla kyetään osin automatisoimaan monimutkaisen ongelman ratkaisu sekä pääsemään lähemmäs kaikkia tavoitteita”, kommentoi Weoptitin toimitusjohtaja Joonas Ollila.

Parempaa reagointikykyä muuttuvissa tilanteissa

Weoptit räätälöi ongelmaan sopivan ratkaisun yhdessä VR:n lähiliikenteen suunnittelutiimin kanssa. Ratkaisun avulla suunnittelun tavoitteiden painoarvoa voi muokata ja siten etsiä vaihtoehtoisia suunnitelmia. Ratkaisu nopeuttaa erityisesti normaalista poikkeavien liikennöintipäivien suunnittelua ja parantaa kykyä reagoida muutoksiin tehokkaasti.

“Kalustosuunnittelun jatkuva kehittäminen on tärkeää, jotta voimme tarjota asiakkaillemme kilpailukykyistä junaliikennettä laadusta tinkimättä. Weoptitin meille kehittämä ratkaisu on arvokas tukityökalu suunnittelijoille ja tehostaa operatiivista toimintaa merkittävästi”, kertoo VR:n lähiliikenteen suunnittelupäällikkö Heidi Hartikainen.

”Datalla johtaminen ja erilaiset optimointiratkaisut ovat nousseet VR:n lähiliikenteessä yhä merkittävämpään rooliin ja yhteistyössä Weoptitin kanssa toteutettu ratkaisu edustaa parhaimmillaan sitä suuntaan, mihin lähiliikenteen operointia haluamme kehittää”, kommentoi VR:n lähiliikenteen digitaalisesta kehityksestä vastaava Antti Peura.

VR Transpointin ja teräsyhtiö SSAB:n uusi sopimus laskee kuljetuspäästöjä merkittävästi

Kuvaaja Juho Kuva

VR Transpoint ja SSAB ovat solmineet sopimuksen raaka-aine- ja tuotekuljetuksista rautateillä. Tavoitteena on puolittaa yhteistyön piiriin kuuluvien kuljetusten päästöt vuoteen 2024 mennessä.

Kuljetuspäästöt puolittavan teräskelojen ja rautapellettien rautatiekuljetuksia koskevan sopimuksen volyymi on massiivinen. Vuositasolla kyse on 2,3 miljoonan tonnin kuljetuksista, joten logistiikan tehokkaalla, turvallisella ja ympäristöystävällisellä toteutuksella on painoarvoa. VR Transpoint ja SSAB ovat jo onnistuneet vähentämään kuljetusten päästöjä 16 prosenttia vuoden 2018 tasosta – uusi yhteinen tavoite on puolittaa nykyiset päästöt vuoteen 2024 mennessä. Lisäksi tunnistetuilla potentiaaleilla vielä suuremmatkin päästövähennykset ovat tulevaisuudessa mahdollisia.

“Kolmen seuraavan vuoden tavoite saavutetaan siirtämällä kuljetuksia osin maanteiltä raiteille sekä kehittämällä ja uusimalla rautatie- ja maantiekalustoa. Lisäksi tehokkuutta parantaa raiteiden sähköistäminen. Tulemme nyt sovituilla toimenpiteillä saavuttamaan noin 50 % vähennyksen nykyiseen päästötasoon verrattuna”, VR Transpointin johtaja Martti Koskinen arvioi.

”Teemme jatkuvasti työtä kaikkien kuljetustemme kehittämiseksi kestävän kehityksen strategiamme mukaisesti. Tavoitteenamme on mahdollisimman tehokas logistinen kokonaisuus ja mahdollisimman pienet päästöt. Yhteistyö VR Transpointin kanssa on tärkeä osa tätä kokonaisuutta ja nyt sovitut tavoitteet merkittävä uusi askel tässä työssä,” SSAB Europen Suomen toimintoja vetävä Janne Pirttijoki kertoo.

Myös turvallisuuden saralla yritysten välinen yhteistyö on tiivistä. Turvallisuus on sekä VR Transpointille että SSAB:lle ensiarvoisen tärkeää ja kehitystä seurataan.  Kummankin yhtiön tavoitteena on tapaturmaton työyhteisö.

Rautatiekuljetukset pitävät teollisuuden ja viennin vauhdissa 

VR Transpoint on SSAB:n keskeinen kuljetuskumppani raaka-ainekuljetuksista terästuotteisiin saakka. Kuljetusketju on monivaiheinen ja sen sujuva toteutus turvaa tuotannon jatkumisen.“Teollisuuden kuljetusten varmistaminen on tärkeä asia koko kansantaloutemme kannalta. Varsinkin metalliteollisuuden kansainvälisessä toimintaympäristössä tehokkaat logistiikkaratkaisut korostuvat”, VR Transpointin Koskinen taustoittaa.

”Rautatiekuljetukset ovat elintärkeitä meille sekä raaka-aineiden kuljettamisessa että tehtaidemme välisessä liikenteessä ja viennissä”, SSAB:n Pirttijoki jatkaa.

Rautapelleteistä suurin osa tulee Ruotsista, mutta myös Venäjältä saapuu rautateitse merkittäviä määriä rautapellettejä SSAB:n terästehtaalle Raaheen. Raahessa valmistetaan kuumavalssattuja nauha- ja levytuotteita. Merkittävä osa teräskeloista kulkee päivittäin Raahesta Hämeenlinnaan Megajunaksi nimetyllä junalla. Hämeenlinnassa terästä jatkojalostetaan, ja vientituotteet lähtevät rautateitse Hämeenlinnan tehtaalta satamiin. SSAB on merkittävä asiakas VR Transpointille paitsi rautateillä, myös maantielogistiikassa.

Sopimuksen myötä VR Transpoint ja SSAB suunnittelevat raidekuljetuksiin uutta kalustoa, joka mahdollistaa entistä suurempien kuormien kuljetuksen. Aiemmin yritykset ovat kehittäneet yhdessä esimerkiksi massaltaan suurimman kotimaisen tavarajunan, 690-metrisen ja 5 200 tonnia painavan Megajunan sekä niin sanotun mammuttirekan maantielogistiikkaan. Massaltaan suurempien kertakuljetusten avulla on parannettu tehokkuutta, turvallisuutta ja ympäristöhyötyjä.

VR Groupin tytäryhtiö Finnlog laajentaa toimintaansa – yhtiölle 35 uutta hakevaunua

Kuva: Juho Pajari

VR Groupin venäläinen tytäryhtiö Finnlog laajentaa vauhdikkaasti kasvanutta toimintaansa. Yhtiön 35 uutta vaunua mahdollistavat hakkeen tuontikuljetukset Venäjältä Suomeen.

Idänliikenteen vaunuoperointipalveluihin erikoistunut Finnlog laajentaa toimintaansa hakkeen kuljetukseen. Yhtiö investoi 35 hakevaunuun, jotka kuljettavat tuontihaketta Venäjältä Metsä Groupin sellutehtaalle Joutsenoon. Tuontihake on pääosin peräisin Metsä Groupin omalta Svirin sahalta.

”Finnlogin toiminta on lähtenyt vauhdilla käyntiin, ja sen tarjoamalle tuontiliikenteen palvelumallille on selvästi tarvetta suomalaisten teollisuusasiakkaidemme parissa. Hakevaunut laajentavat valikoimaamme ja vahvistavat näin hyvin kilpailukykyämme”, VR Transpointin johtaja Martti Koskinen sanoo.

Finnlog toimii Suomen ja Venäjän välisessä tuontiliikenteessä. Vuonna 2019 perustetulla Finnlogilla on nyt yhteensä noin 350 vaunua, jotka ovat VR Transpointin avainasiakkaiden käyttöön.

Palvelumalli luo kasvumahdollisuuksia

Finnlogin toimintamalli perustuu VR Transpointin ydintoiminnan mukaisesti palveluratkaisujen kehittämiseen asiakastarpeiden pohjalta. Esimerkiksi Metsä Group vuokraa Finnlogin vaunuja oman logistiikkansa tarpeisiin. Näin Metsä Group voi huolehtia itse kuljetussuunnitelmista, mutta suunnitelmien toteuttamisesta vastaavat rautatiealan ammattilaiset.

”Finnlogin on tarkoitus laajentaa edelleen toimintaansa uusiin asiakkuuksiin ja tuoteryhmiin. Käymme parhaillamme keskusteluja aiheesta usean asiakkaamme kanssa. Venäjän tuontiliikenteelle on kysyntää, joten potentiaalia on myös paljon ja tähän panostamme”, Koskinen kertoo.

Muumiteemaisella junalla kesäisiin seikkailuihin!

Suomen Elämysjunat Oy toteuttaa elämyksellisiä junamatkoja eripuolille Suomea ja räätälöi reissuja erilaisten teemojen ja tapahtumien ympärille. Kesällä 2021 reissuun lähdetään Muumiteemaisella junalla, joka varmasti puhuttelee jokaista Muumien ystävää, matkan kulkiessa Helsingistä Naantalin Muumimaailmaan.

Muumiteemaiset elämysjunamatkat tulevat kuulumaan Reissujunan vakituiseen matkatarjontaan, junan liikennöidessä kesä-elokuun ajan kahta eri reittiä Helsinki – Naantali – Helsinki välillä. Toinen reitti kulkee Helsingistä Turkuun jatkaen siitä Naantalin Muumimaailmaan, toisen junareitin tehdessä välispysähdyksen Salossa Muurlan tehtaalle, jossa on mahdollisuus lyhyeen ostoshetkeen. Pysähdyksen aikana junaan jääville järjestetään mukavaa muumimaista ohjelmaa.

Matkalla herkutellaan ja musisoidaan

”Nyt minusta tuntuu, että on aika tehdä kunnollinen hauska huviretki jonnekin. Eväskori mukana.” -Muumimamma. 

Ja niin tällä junalla tehdäänkin! Kahvilavaunussa on reissun aikana tarjolla Muumeista tuttuja herkkuja, kuten Muumimamman kuuluisa eväskori sisältöineen; pannukakkuja hillolla, marjamehua ja teetä. Ravintolavaunusta on saatavilla muutakin kuin vain kuusenneulassoppaa, kun luvassa on laadukkaita ruoka-annoksia sekä pientä maukasta purtavaa.

Kuten Reissujunassa on tapana, on musiikki tärkeä osa elämyksellistä matkaa myös tässä junassa. Leikkivaunu, rauhallinen vaunu, erilaiset luonnonmateriaaleihin keskittyvät työpajat ja junassa yksinoikeudella myytävät Muumituotteet tekevät matkasta ikimuistoisen niin nuoremmille Muumien ystäville kuin kovemman luokan kansainvälisille faneillekin!

Aikataulu ja lipunmyynti

Pilottimatka Helsinki-Naantali-Helsinki ajetaan lauantaina 7.8.2021.
Lähtö Helsingistä kello 9:20, Naantalissa kello 13:20
Paluu Naantalista kello 17:21, Helsingissä kello 21:09

Liput alkaen:
Meno-paluu lippu aikuinen 49 eur, lapset 25 eur.
Yhdensuuntainen lippu aikuinen 30 eur, lapset 15 eur.

Liput Reissujunan verkkokaupasta https://reissujuna.fi/

Nurminen Logistics aloittaa säännöllisen konttijunaliikenteen Kotkan Mussalosta

Nurminen Logistics on vuodesta 2018 alkaen liikennöinyt Aasian konttijunia Helsingistä, mutta räjähdysmäisesti kasvaneen kysynnän vuoksi Nurminen laajentaa ja aloittaa säännöllisen konttijunaliikenteen Kotkasta Mussalon satamasta kesäkuun alussa 4.6.

Junareitti kulkee Kotkasta Vainikkalan yli jatkaen Trans-Siberian reittiä pitkin kohti Japanin Yokohamaa. Samassa junassa menee rahtia myös Japaniin Shimizhuun sekä Singaporeen ja Etelä-Koreaan Busaniin.

Kotkan Mussalossa sijaitsee Suomen suurin konttiterminaali ja satama on yksi Itämeren vilkkaimmista. Mussalon sataman kautta kuljetetaan muun muassa metsäteollisuuden tuotteita kuten sahatavaraa, sellua ja paperia. ”On todella hienoa, että pystymme palvelemaan konttijunallamme nyt myös Kotkan ja koko Itä-Suomen alueen asiakkaita. Meillä on Kotkassa erinomaiset valmiudet junapalveluun, sillä osaavan henkilöstön lisäksi meiltä löytyy sisälle menevä terminaaliraide sekä kattavat terminaalipalvelut kuten läpivirtausterminaali ja raskaan tavaran käsittely. Kemikaaliterminaalissamme tarjoamme vaarallisten kemikaalien kappaletavaravarastointia monipuolisin lisäpalveluin joka tukee junaamme erinomaisesti”, kertoo Kotkan ja Vainikkalan terminaaleista vastaava Timo Hyyryläinen.

Nurminen Logistics tulee tekemään Kotkasta jatkossakin junia sillä yhtiön Trans-Siberian reitti on vakiintunut nopeasti, ja vahvistettuja lähtöjä on jo syyskuulle asti.

Logistiikan näkökulmasta konttijunakuljetukset Itä-Suomesta vahvistavat rautateiden roolia transitiossa merkittävästi ja avaavat mahdollisuuksia Aasian lisäksi myös Venäjän markkinoille.