Raideliikenteen turvallisuusohjelman 2021 kärkenä turvallisuusjohtaminen

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom jatkaa työtä raideliikennejärjestelmän turvallisuuden ja toimintavarmuuden kehittämiseksi. Toimiva raideliikenne palvelee myös kestävän liikkumisen edistämistä. Raideliikenteen turvallisuusohjelmassa 2021 painotetaan erityisesti turvallisuusjohtamisen merkitystä sekä riskienhallinnan ja turvallisuuskulttuurin kehittämistä. Toimintavarmuuden osalta jatkuu toimintakulttuurin ja raideliikenteen kyberturvallisuuden edistämistyö. 

”Vuosi 2020 oli monin tavoin haastava ja korosti tarvetta jatkaa suunnitelmallista työtä raideliikenteen toimintavarmuuden kehittämiseksi ja raideliikenteen kyberturvallisuuden edistämiseksi yhteistyössä raideliikenteen toimijoiden kanssa. Olen tyytyväinen siihen, että viime vuonna käynnistimme useita kehityshankkeita esimerkiksi raideliikenteen toimintavarmuuden kehittämiseksi. Uskon, että tiivistynyt yhteistyö lisää mahdollisuuksiamme edistää raideliikennesektorin toimintaa”, sanoo ylijohtaja Jarkko Saarimäki.

Vuoden 2021 turvallisuusohjelma korostaa turvallisuusjohtamista ja toimintavarmuuden kehittämistä

Traficom edistää ja valvoo raideliikenteen turvallisuuden toteutumista ja hyödyntää raideliikenteen turvallisuusohjelmaa toiminnanohjauksensa välineenä.

Tänä vuonna turvallisuusohjelma keskittyy kehittämään turvallisuusjohtamisen kokonaisuutta, jonka tavoitteena on raideliikenneturvallisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen parantamalla eri osa-alueita. Huomiota kiinnitetään riskienhallinnan toimivuuteen ja turvallisuuskulttuurin käytäntöön viemiseen sekä valvontatoimenpiteiden tehostamiseen ja valvontatulosten hyödyntämiseen. Tärkeänä teemana ohjelmassa on myös raideliikenteen roolien, vastuiden ja toimivaltojen selkeyttäminen etenkin monitoimijaympäristössä haastaviksi koetuissa käytännön tilanteissa.

Toisena keskeisenä osa-alueena on toimintavarmuuden kehittäminen. Tämä sisältää toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden kehittämiseen liittyvien tavoitteiden lisäksi tavoitteita, jotka liittyvät vaarallisten aineiden kuljettamiseen sekä onnettomuus- ja vaaratilannetiedon hyödyntämiseen. Tavoitteena on esimerkiksi varmistaa raideliikenteen toimijoille riittävät yleiset ohjeistukset ja toimintatavat, joita voidaan hyödyntää toimijakohtaisten turvallisuusjohtamisjärjestelmien laatimiseen ja soveltamiseen.

Kattavan yhteistyön tähtäimenä yhteiset ratkaisut arkipäivän haasteisiin

”Jatkamme tiivistä viestintää ja yhteistyötä raideliikenteen toimijoiden kanssa ja etsimme yhdessä ratkaisuja myös arjen haasteisiin. Työtä on jo tehty esimerkiksi raideliikenteen kyberturvallisuuden kehittämiseksi, mutta työtä ja opittavaa riittää vielä useiksi vuosiksi. Kehitämme aktiivisesti myös omaa toimintaamme, esimerkkeinä valvontatoimintojemme virtaviivaistaminen ja valvontatulosten nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen ”, kertoo Saarimäki.

Kiskobussi syttyi tuleen törmäyksessä – onnettomuustutkinta paljasti useita yleisiä puutteita

@OTKES_SIAF ‘n tutkinta Mänttä-Vilppulassa tapahtuneesta tasoristeysonnettomuudesta kiskobussin ja traktorin välillä on valmistunut.
Kuva: Otkes

Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi tutkinnan Mänttä-Vilppulan tasoristeyksessä 14.5.2020 sattuneesta onnettomuudesta, jossa traktorin ja kylvölannoittimen muodostama ajoneuvoyhdistelmä törmäsi kiskobussin kylkeen varoituslaitteettomassa Kulmalan tasoristeyksessä.

Näkyvyys tasoristeystä lähestyttäessä oli sellainen, ettei veturinkuljettaja nähnyt traktoria riittävän aikaisin, jotta olisi ehtinyt vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Traktorin kuljettajan väsymys, rutinoituminen, traktorin ohjaamon katveet ja heijastumat sekä traktorin ominaisuudet johtivat siihen, että hän ei havainnut junaa eikä pysähtynyt ennen tasoristeystä. Traktori törmäsi kiskobussin vasempaan kylkeen junan nopeuden ollessa 100 km/h, jonka seurauksena kiskobussin polttoainesäiliö repesi ja kiskobussi syttyi palamaan.

Traktorinkuljettaja sai törmäyksessä lieviä vammoja, mutta muilta henkilövahingoilta vältyttiin. Sekä kiskobussi että traktori vaurioituivat pahoin törmäyksessä – traktori käyttökelvottomaksi. Onnettomuudesta aiheutui myös ympäristövahinkoja.

Olemme useaan otteeseen puuttuneet varoituslaitteettomien tasoristeysten turvallisuuteen. Tämäkin onnettomuus osoitti niihin liittyvät vaarat. Tasoristeyksen tuttuus ja junan nopeus liitettynä noihin muihin tekijöihin, johtivat siihen, että onnettomuutta ei enää voitu välttää. Onneksi ei käynyt pahemmin, toteaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi.

Veturinkuljettajan rooli onnettomuustilanteessa korostui. Hän oli onneksi toimintakykyinen ja matkustajia oli vähän, joten junan evakuointi onnistui hyvin. Tutkinnassa kuitenkin selvisi, että paikantamisessa oli ongelmia. Jos hätäpuhelu olisi soitettu 112 Suomi -sovellusta käyttäen – mitä nyt ei tehty – tapahtumapaikan määrittäminen olisi onnistunut heti, eikä viivettä olisi syntynyt. 112 Suomi -sovelluksen käytöllä kaikki voivat helpottaa hätäkeskusta lähettämään apua oikeaan paikkaan, toteaa tutkinnanjohtaja Esko Värttiö.

Onnettomuustutkintakeskus päätyi tutkinnan seurauksena johtopäätöksissään myös siihen, että matkustajien omatoimista pelastautumista tukevat ohjeet ja laitteet ovat puutteellisia. Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus puuttuu dieselmoottorijunien kriittisten laitteiden sijoitteluun ja suojaukseen, joissa ei nyt ole huomioitu sivutörmäyksen aiheuttamaa riskiä riittävästi. Koska kalustoa koskevat määräykset ovat kansainvälisiä, sitä koskeva suositus on osoitettu Euroopan rautatievirastolle. Loput kolme suositusta on osoitettu Liikenne- ja viestintävirastolle ja niiden toteutuksesta vastaavat Väylävirasto ja rautatieliikenteen harjoittaja.

Linkki tiivistelmään ja tutkintaselostukseen

Lumimyräkän jälkeen kovat pakkaset: Vaikutuksia junaliikenteeseen

Kuvaaja: Leif Rosnell

Maanantai-illasta keskiviikkopäivään on satanut Etelä-Suomessa erittäin runsaasti lunta. Satanut lumi liikkuu tuulen ja junien viiman mukana vaihteisiin. Kiristyvä pakkanen voi vaikeuttaa edelleen tilannetta, ja aiheuttaa haasteita junakalustolle, vaihteille sekä asemalaiturien lumenpoistoon.

Lähiliikenteen supistamissuunnitelman käyttöä jatketaan

Junaliikenteessä kaksi viimeistä päivää on ollut haasteellista vallinneiden sääolojen vuoksi.

Tiivistä yhteistyötä on tehty eri rautatietoimijoiden kesken, jotta voidaan varmistaa turvallinen ja mahdollisimman sujuva liikennöinti näissä poikkeavissa olosuhteissa. Fintraffic, Väylävirasto, HSL ja rautatieoperaattorit (kuten VR) ovat yhdessä päättäneet jatkaa torstaina 14.1.2021 vuorojen vähentämistä ajan pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että A-junat ja K-junat ajetaan 20 minuutin vuorovälein. Samat vähennykset tehtiin myös tiistain ja keskiviikon liikenteeseen. Kauko- ja tavaraliikenteessä ei vähennetä liikennettä ennakolta. Päätöksen tavoitteena on taata turvallinen ja mahdollisimman sujuva liikennöinti.

Lisäksi liikennettä supistamalla saadaan työrakoja mm. rautateiden kunnossapidolle. Urakoitsijat ovat keskittyneet lumen poistoon ja vaikka lunta on poistettu näiden päivien aikana kaikilla resursseilla, niin työtä on vielä paljon jäljellä. Liikenteen sujuvuuden näkökulmasta vaihteiden puhdistaminen on kriittistä. Vaihteiden lämmityksen lisäksi vaihteita puhdistetaan junaliikenteen ehdoilla myös käsin harjoilla ja lapioilla. Öisin junaliikenteen sallimissa työraoissa niitä puhdistetaan työkoneilla. Laiturialueiden lumenpoistoa tehdään junaliikenteen ja matkustajien turvallisuuden ehdoilla päivällä sekä yöllä. Lunta on kertynyt niin paljon, että sen poisto tulee kestämään useita päiviä.

Matkustajille tämänkaltaiset häiriötilanteet näkyvät lähinnä junien myöhästymisinä tai korvaavina kuljetuksina.

VR tiedottaa asiakkailleen verkkosivuillaan (www.vr.fi) ja sosiaalisessa mediassa mahdollisista aikataulumuutoksista tai bussikuljetuksista. HSL tiedottaa lähiliikenteen muutoksista osoitteessa www.hsl.fi

Helsingin kaupunginhallitus esittää Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman hyväksymistä

Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman hyväksymistä jatkosuunnittelun pohjaksi. Asia etenee seuraavaksi kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle myös, että kaupunki neuvottelisi valtion kanssa hankkeen kustannusjaosta. Kustannusjakoneuvotteluissa päätettiin hyödyntää Helsingin seudun ja valtion maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen 2020-2031 neuvottelutulosta. Jatkosuunnittelussa halutaan lisäksi varmistaa, että Helsingin keskusta on saavutettavissa eri kulkumuodoilla.

Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma sisältää Vihdintien pikaraitiotien sekä läntisen kantakaupungin kaupunkiraitiotien. Vihdintien pikaraitiotie on uusi säteittäinen joukkoliikenteen runkoyhteys, joka yhdistää kantakaupungin raitioverkon, Raide-Jokerin, Rantaradan ja Kehäradan. Läntisen kantakaupungin raitiotiet ovat kantakaupungin raitioverkonlaajennuksia, jotka sijaitsevat Fredrikinkadulla, Topeliuksenkadulla sekä Nordenskiöldinkadulla.

Raitiotien ja sen katuinfrastruktuurin alustava kokonaiskustannusarvio on 160 miljoonaa euroa. Yleissuunnitelman pohjalta laaditaan hankesuunnitelma, jonka hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto tekee lopullisen enimmäishintapäätöksen.

V 20.1.2021 Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman hyväksyminen

Rautateiden henkilöliikenteen matkojen määrä väheni 35 prosenttia vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä

Rautateiden henkilöliikenteen matkojen lukumäärä vuosina 2016–2020 neljänneksittäin

Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä Suomen rautateillä tehtiin yhteensä 14,8 miljoonaa henkilöliikenteen matkaa, mikä oli 35 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavalla neljänneksellä. Junaliikenteen henkilökilometrimäärä oli yhteensä 774 miljoonaa henkilökilometriä. Henkilökilometrit vähenivät 38 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan neljännekseen.

Vuoden 2020 tammi-syyskuussa henkilöliikenteessä tehtiin yhteensä 44,4 miljoonaa matkaa, mikä oli 34 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi-syyskuussa 2020 junaliikenteen henkilökilometrimäärä oli yhteensä 2 231 miljoonaa henkilökilometriä, mikä oli 38 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Suomen rautateillä kuljetettiin vuoden 2020 kolmannen neljänneksen aikana tavaroita yhteensä 9,3 miljoonaa tonnia. Rautatieliikenteen tavarankuljetusten kuljetussuorite oli yhteensä 2,4 miljardia tonnikilometriä.

Rautatieliikenteen tavarankuljetusten suoritteet vuodesta 2020 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien tietojen kanssa tilastointiin tehtyjen muutosten takia.

 

Lähde: Liikenne ja matkailu, Tilastokeskus

VR-Yhtymä jakaa valtiolle 100 miljoonaa euroa osinkoa viime vuodelta

Kuvaaja Janne Mikkilä

VR-Yhtymä Oy:n ylimääräinen yhtiökokous vahvisti 17. joulukuuta Helsingissä, että yhtiö jakaa omistajalleen osinkoa 100 miljoonaa euroa vuodelta 2019. VR-Yhtymän omistaa kokonaisuudessaan Suomen valtio.

VR-Yhtymän ylimääräinen yhtiökokous päätti jo aiemmin 8.9.2020, että vuodelta 2019 jaetaan osinkoa enintään 100 miljoonaa euroa keväällä ilmoitetun yhteensä 350 miljoonan euron sijaan. Samalla päätettiin, että yhtiön hallitus arvioi osingonmaksukykyä vielä uudelleen yhtiön taloudellisen tilanteen kannalta vuoden loppuun mennessä.

Ylimääräinen yhtiökokous on nyt 17. joulukuuta 2020 vahvistanut VR-Yhtymän hallituksen esityksen mukaisesti, että vuodelta 2019 maksetaan 100 miljoonaa euroa osinkoa eikä lainkaan pääomanpalautusta. Samalla päätettiin, että osingon viimeinen maksupäivä on 30.4.2021.

Aiemmin varsinaisessa kevään yhtiökokouksessa 16.3.2020 oli päätetty 350 miljoonan euron yhteissummasta, joka muodostui 100 miljoonan euron osingosta ja 250 miljoonan euron pääomapalautuksesta.

Lopulliseen osingon määrään on vaikuttanut koronakriisi, joka on vähentänyt merkittävästi junaliikenteen matkamääriä, heikentänyt yhtiön tulosta sekä aiheuttanut epävarmuutta liiketoiminnan näkymiin.

Power Mining solmi sopimuksen Ruotsiin junatunnelin louhinnoista

Power Mining on solminut mittavan urakan NCC Ab ja Saksalaisyhtiö Wayss & Freytag Ingenieurbau AG muodostaman työyhteenliittymän NCC-WF West link contractors HB kanssa Göteborgiin rakennettavan Västlänken junatunnelin louhinnoista.

Urakka sisältää yhteensä 2,2 kilometriä, noin 200 000 kiintokuutiota tunnelin louhintoja, jotka koostuvat huoltotunnelista, kaksiraiteisesta junatunnelista ja sen vieressä kulkevasta pelastustunnelista. Sopimus sisältää tunneleiden louhinnat, lujitukset, injektoinnit ja louheen lastauksen. Työt ovat alkaneet ja louhintojen on määrä valmistua keväällä 2023.

Västlänken on uusi kaksiraiteinen rautatietunneli, joka parantaa junamatkaa Göteborgissa ja Länsi-Ruotsissa. Lähi- ja aluejunien kulkeminen omilla raiteillaan Göteborgin keskustan alla olevassa tunnelissa kaksinkertaistaa kapasiteetin Göteborgin päärautatieasemalla. Götebörgin rautatieinfrastruktuurin laajentaminen mahdollistaa myös maa päällä tiiviimmän rakentamisen ja maa-alueen kehittämisen.

Power Mining Oy on vuonna 2014 perustettu Kajaanilainen yritys, yhtiön toimialana Pohjoismaissa on tunneleiden louhinnat infrakohteissa ja kaivoksissa. Power Mining Sverige Ab on Power Mining Oy:n Ruotsissa toimiva tytäryhtiö. Yhtiön strategiana on nimenomaan nyt sovitun tyyppisten projektien suorittaminen projektinjohtoineen.

Rautatieasemien laiturialueiden mainospaikat Mediateko Oy:lle

Väyläviraston ja Mediateko Oy:n sopimus on kymmenvuotinen. Mainosten sijoittelussa on huomioitu esteettömyys näkyvyydestä silti tinkimättä.

Rautatieasemien laiturialueiden mainospaikoista vastaa seuraavan 10 vuoden ajan kuopiolainen Mediateko Oy.

“Laiturialueiden mainospaikat kilpailutetaan 10 vuoden välein. Tämänvuotisen kilpailun markkinavuoropuhelu järjestettiin 6.8.2020. Siihen osallistui useita media-alan yrityksiä, joiden joukosta Mediateko valikoitui voittajaksi syksyn aikana käydyssä kilpailutuksessa”, kertoo radanpidon kiinteistöt asiantuntija Seppo Mikkonen Väylävirastosta.

Sopimus astuu voimaan 1.1.2021. Sopimuskautensa aikana Mediateolla on käytettävissään Väyläviraston hallitsemien laituri- ja rautatiealueiden mainostaulut.

Esteetöntä mainontaa

“Näyttöjen sijoittelussa on huomioitu ihmisten esteetön liikkuminen sekä laiturialueen kunnossapito. Tästä syystä mainoslaitteet sijoitetaan pääasiassa olemassa oleviin kiinteisiin rakenteisiin, jolloin mainosten rakentaminen saadaan toteutettua ilman, että liikenteelle tai matkustajille aiheutetaan häiriötä”, Mikkonen sanoo ja jatkaa:

“Lisäksi näyttöjen kirkkaus säätyy automaattisesti ympäröivän valon mukaan, jolloin näytöt eivät häikäise matkustajia tai veturinkuljettajia.”

Vaikka mainostaulut ovat rakenteissa, ne sijoitetaan edelleen kulkuvirtojen mukaan sellaisiin paikkoihin, joissa mainoksen näkee mahdollisimman moni laiturialueella kulkeva.

VR FleetCare tarvitsee tulevaisuudessa lisää osaavia raidekaluston asentajia –yhteistyö Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan kanssa alkaa 2021

Raideliikenteen pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat Suomessa ja muualla maailmassa hyvät. Liikenteen kasvu luo lisää kysyntää myös raidekaluston kunnossapitotarpeelle. Osaavia raideliikennekaluston asentajia tarvitaan näin olleen tulevaisuudessa enenevässä määrin. Lisäksi seuraavien vuosien aikana nykyisiä VR FleetCaren asentajia eläköityy runsaasti ja myös heidän tilalleen tarvitaan uutta henkilöstöä. VR FleetCare ja Keuda ovat lähteneet kumppanuussopimuksen myötä hakemaan ratkaisuja osaavan työvoiman kouluttamiseen. Ensi vuonna alkava koulutusyhteistyö tähtää uusien raideliikennealan ammattilaisten valmistumiseen.  

“Ammatillisen koulutuksen kentällä tehdään tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa, jotta pystyisimme nyt ja tulevaisuudessa vastaamaan paremmin osaamisessa tapahtuviin muutostarpeisiin. Olemme kehittäneet VR FleetCaren kanssa yhteistyössä toiminnallisuutta, joka mahdollistaa raideliikenteen kunnossapidon parempaa toimivuutta tulevaisuudessa täsmäkoulutettujen osaajien avulla”, Keudan rehtori Anna Mari Leinonen kiteyttää.

“Tällä hetkellä koronapandemia vaikuttaa merkittävästi matkustusmääriin, mutta uskomme, että raideliikenne on kuitenkin tulevaisuuden vastuullinen kulku- ja kuljetusmuoto, joka tulee kasvamaan. Haemme myös yrityksenä kasvua, ja uusien asiakkuuksien ja projektien saaminen tarkoittaa luonnollisesti myös nykyisen työmäärän lisääntymistä”, toimitusjohtaja Kimmo Soini VR FleetCarelta sanoo. Koulutusyhteistyö on meille investointi tulevaan. “Keudan kanssa tehtävän yhteistyön avulla voidaan osittain varmistaa ammattitaitoisen työvoiman riittävyys myös tulevaisuudessa.”

Koulutusyhteistyön tavoitteena on, että opiskelijat suorittavat kunnossapidon raideliikenteen osaamisalan koulutuksen osana sähkö- ja automaatioalan tutkintoa.

“Koulutukseen valittavat opiskelijamme pääsevät opiskelemaan raideliikennealaa työvaltaisesti teoriaa ja oikeaa käytännön kunnossapidon tekemistä yhdistellen. Opiskelijoiden aiempi osaaminen huomioidaan opinnoissa ja heille laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jonka avulla heidän ammatillinen osaamispankkinsa täydentyy suunnitellusti vastaamaan tulevaisuuden tarpeita”, kertoo Keudan koulutusjohtaja Arto Lehtola.

“Osaavia asentajia on ollut viime vuosina vaikea rekrytoida, varsinkin pääkaupunkiseudulla, joten uudenlainen koulutusmalli, josta valmistutaan suoraan kunnossapidon ammattilaiseksi, tulee tarpeeseen”, VR FleetCaren kunnossapitopäällikkö Petri Seppälä tietää. Halusimme lähteä hakemaan varmaa ratkaisua, ja Keuda Keski-Uudenmaan johtavana kouluttajana, oli ensisijainen valinta koulutuskumppaniksi. Heillä on myös laajasti kokemusta yritysten kanssa tehtävästä koulutusyhteistyöstä, Seppälä perustelee. Henkilöstömme edustajat ovat olleet myös vahvasti ja aktiivisesti mukana edistämässä asiaa. Perinteisesti asentajilla on ollut myös pitkät työurat, mutta uusien sukupolvien myötä siirrytään kohti normaalia vaihtuvuutta. Hyvin rakennettu koulutuspolku voisi sitouttaa paremmin työnantajaankin, Seppälä arvioi.

LVM:n ja VR:n välille uusi ostoliikennesopimus

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy ovat tehneet sopimuksen henkilöjunaliikenteen ostoista kaudelle 1.1.-30.6.2021 ja optiosta kaudelle 1.7.-31.12.2021. Optiokauden voimaantulo edellyttää eduskunnan myöntämää määrärahaa.

Raha-asiainvaliokunta puolsi sopimuksen tekemistä 17. joulukuuta 2020.

Sopimuksen tavoitteena on turvata valtion hankkiman junaliikenteen palvelutaso myös koronan aiheuttamassa tilanteessa. Palvelutason ylläpitoa varten eduskunta on myöntänyt kuluvalle vuodelle lisätalousarviossa 11 miljoonan euron lisärahoituksen junaliikenteen hankintaan. Hankinta ei kohdistu kuitenkaan markkinaehtoiseen liikenteeseen, jota koskevat ratkaisut VR tekee itsenäisesti.

Liikennöintikorvaus tammi-kesäkuun kaudelta on 30,6 milj. euroa (alv 10%), ja heinä-joulukuun optiokaudelta 23,6 milj. euroa (alv 10%). Optiokauden käyttäminen edellyttää 11 milj. euron (alv 10%) lisärahoitusta.

Vuoden 2021 ostoliikennesopimus muodostuu Etelä-Suomen taajamaliikennealueen Sm2- ja Sm4-kalustolla liikennöitävistä lähijunavuoroista sekä kiskobussiliikenteestä kaukoliikenteen hiljaisemmilla reiteillä. Lisäksi hankintaan kuuluu muun muassa säännöllinen Lapin yöjunaliikenne sekä joitakin markkinaehtoista liikennettä täydentäviä Intercity- ja Pendolino-vuoroja.

Taajamajuna- ja kiskobussiliikenne palaa takaisin koronaa edeltävälle tasolle. Myös yöjunaliikenne paranee vuoden 2020 korona-ajan liikenteeseen verrattuna. Koronaa edeltävään aikaan verrattuna yöjunaliikenne painottuu jonkin verran enemmän lomakausiin, jolloin matkustajakysyntää on eniten.

Uusi sopimus korvaa nykyisen sopimusjärjestelyn kokonaisuudessaan ja sen myötä myös VR:lle vuonna 2009 myönnetty yksinoikeus päättyy. Uudessa sopimuksessa liikenne- ja viestintäministeriön käyttöoikeussopimuksen määrittelemä ns. velvoiteliikenne siirtyy osaksi valtion hankkimaa ostoliikennettä. Muutoksella on tarkoitus selkeyttää nykyistä sopimusjärjestelyä. Sopimusmallin kehittämisestä on neuvoteltu alkuvuodesta lähtien.