Valtio luopuu Imatralla sijaitsevasta Harakan ratapihasta

Hallitus antoi Väylävirastolle suostumuksen luopua valtion omistamasta Imatralla sijaitsevasta Harakan ratapihasta 2,067 miljoonan euron kauppahinnalla. Väylävirasto myy ratapihan Stora Enso Oy:lle.

Ratapihasta luovutaan, koska valtiolla ei ole sille käyttöä. Ratapihalta erkanee Stora Enson yksityisraiteita sen tehdasalueelle, jonka liikennettä ratapiha nykyisin yksinomaan palvelee. Ratapihan käytön ei odoteta tulevaisuudessa merkittävästi muuttuvan, koska muuta käyttötarkoitusta ei ole pystytty ratapihalle osoittamaan. Tavoitteena on, että ratapihan lähivuosina vaatimat mittavat korjausinvestoinnit ja kunnossapitokustannukset eivät jatkossa rasittaisi valtion taloutta.

Kauppahinta olisi yhteensä noin 2,067 miljoonaa euroa, mikä vastaa luovutettavan valtion omaisuuden käypää arvoa. Lisäksi on varmistettu ilmoitusmenettelyin, ettei muita halukkaita ostajaehdokkaita ole. Muita tarjouksia ei ole jätetty. Luovutettavaan omaisuuteen kuuluu Harakan ratapiha sekä ratapihan raiteet ja vaihteet, sähkörata ja radan alusrakenteet. Alueen laajuus on 10,7 hehtaaria. Kaupan myötä ratapiha muuttuu valtion rataverkosta yksityisraiteeksi.

Harakan ratapiha on rakennettu 1970-luvulla palvelemaan lähinnä Kaukopään tehtaille suuntautuvaa rautatieliikennettä, missä käytössä se on edelleen. Alue otettiin rautatiekäyttöön vuonna 1892 Viipuri-Antrea-Imatra-radan pohjoispäässä sijainneen Vuoksen satama -liikennepaikan raiteistoa varten. Talousarviolain mukaan yli miljoonan euron arvoiseen irtaimen omaisuuden luovutukseen tulee saada valtioneuvoston suostumus.

Mitä seuraavaksi?

Valtioneuvosto on antanut suostumuksensa omaisuuden luovutukselle 4.2.2021. Seuraavaksi Väylävirasto voi luovuttaa ratapihan Stora Enso Oy:lle sovittuun kauppahintaan.

Caverion jatkaa VR Groupin kiinteistöjohtamisen yhteistyökumppanina -Palvelu kattaa kiinteistöt Helsingistä Kolariin

Helsingin rautatieasema

Caverion jatkaa VR Groupin kiinteistöjohtamisen yhteistyökumppanina – palvelu kattaa kiinteistöt Helsingistä Kolariin

Caverion ja VR Group ovat tehneet sopimuksen yhteistyön jatkamisesta kiinteistöjohtamisen palveluissa. Caverionin palvelut kattavat ympäri maata sijaitsevat VR Groupin kiinteistöt, joiden kokonaispinta-ala on yli 500 000 neliömetriä.

”Olemme tyytyväisiä, että yhteistyömme Caverionin kanssa jatkuu. Meille on tärkeää, että saamme maanlaajuisesti osaavaa ja laadukasta palvelua. Caverion tuntee hyvin toimialamme ja myös meidän asiakkaamme ja pystyy tarjoamaan toimintaamme hyödyttäviä digitaalisia palveluita, joilla otamme selkeän digiloikan aiempaan toimintaan verrattuna. Kun ajantasainen raportointi on aina vaivattomasti saatavilla, se lisää toiminnan tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä. Arvostan myös Caverionin kustannustehokasta toimintatapaa, joka näkyi menestymisenä julkisen hankintamenettelyn mukaisessa kilpailutuksessa”, sanoo VR Groupin kiinteistöjohtaja Juha Antti Juutinen.

Käytännön toiminnan ohjauksessa ja raportoinnissa otetaan käyttöön Caverionin kehittämä digitaalinen alusta Caverion SmartView. Se kokoaa yhteen kaikki kiinteistöjohtamisen keskeiset toiminnot ja tiedot. Ajantasainen tilannekuva on aina käytettävissä, mikä lisää kiinteistön johtamisen ennustettavuutta ja toiminnan tuottavuutta. Henkilöstö pystyy keskittymään arvoa tuottavaan asiakastyöhön, kun raportointi on pitkälle digitalisoitu ja automatisoitu.

Digitaalisuus vie kumppanuuden seuraavalle tasolle

Caverion on vuodesta 2015 lähtien vastannut VR Groupin yhteistyökumppanina eri puolilla Suomea sijaitsevien kiinteistöjen palveluiden johtamisesta ja asiantuntijapalveluiden tuottamisesta. VR Groupilla on noin 130 kiinteistöä ja 270 rakennusta, joihin sisältyy muun muassa asemarakennuksia, toimistoja, konepajoja ja varikoita. Caverion hoitaa palveluiden johtamiseen, kiinteistöjen kunnossapitotoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä talouden seurantaan liittyviä tehtäviä.

”Olemme iloisia, että VR Group luottaa palveluihimme ja yhteistyömme jatkuu jo pitkäaikaisena kumppanuutena. Olemme sitoutuneet tuottamaan VR:lle korkealaatuista palvelua valtakunnallisen toimipisteverkostomme kautta ja kehittämään kumppanuuttamme seuraavalle tasolle. Tuomme Caverion SmartView:n digitaaliset mahdollisuudet käytännön toimintaan”, Caverion Suomen liiketoimintajohtaja Laura Karotie sanoo.

Lue lisää kiinteistöjohtamisen palveluistamme

Variotram-raitiovaunut on myyty eteenpäin

Variotram-vaunujen ja Helsingin mutkittelevan ja mäkisen rataverkon yhteensovittaminen osoittautui haasteelliseksi. Kuva: HKL

HKL on solminut myyntisopimuksen 40 Variotram-raitiovaunun myymisestä 27.1.2021. Vuosina 1998–2003 valmistetut vaunut ovat olleet varastoituna Koskelan varikolla ja Haminassa sen jälkeen, kun ne poistuivat liikenteestä asteittain vuoden 2018 loppuun mennessä.

Nyt solmittu kauppa on jatkoa 30.11.2017 allekirjoitetulle sovintosopimukselle, jonka mukaisesti Bombardier Transportation ja HKL pyrkivät yhteistyössä edistämään vaunujen jälleenmyyntiä.

– 2017 solmittu sovintosopimus oli kaupunkilaisten kannalta hyvä, ja nyt allekirjoitettu myyntisopimus on sovintosopimuksen täytäntöönpanoa. Sopimukset turvaavat HKL:n ja helsinkiläisten veronmaksajien aseman niin, ettei vaunujen ennenaikaisesta poistumisesta aiheudu taloudellista haittaa. Vuosien mittaan olemme oppineet paljon erityyppisten raitiovaunujen kori- ja telirakenteiden soveltuvuudesta kaupunkimme haastaviin olosuhteisiin. Näitä oppeja on hyödynnetty muun muassa vuodesta 2013 alkaen meille käyttöön tulleiden Artic-raitiovaunujen hankinnassa ja tullaan edelleen hyödyntämään uusissa vaunuhankinnoissamme. Yhteistyö Bombardierien kanssa on ollut sujuvaa ja olemme onnistuneet yhdessä löytämään kaupunkilaisten kannalta parhaimman ratkaisun Variotram-vaunujen myymiseksi eteenpäin, toteaa HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Variotramit siirretään syksyyn mennessä Saksaan, missä niille tehdään seuraavan liikennöitsijän tarvitsemat muutostyöt. Uusi omistaja viestii vaunujen seuraavan kotikaupungin omien tiedotusaikataulujensa mukaisesti.

Turun ratapihan ja Kupittaa-Turku-kaksoisraiteen rakentamishanke käynnistyy

Väylävirasto ja Turun kaupunki ovat sopineet Turun ratapihan ja Kupittaa-Turku kaksoisraiteen rakentamisesta. Hankkeen rakentamistyöt käynnistyvät loppukeväästä 2021. Hanke mahdollistaa lähijunaliikenteen ja tavaraliikenteen kehittämisen, nopean junayhteyden sekä asemanseudun maankäytön kehittämisen.

“Hankekokonaisuus on mittava ja tulee näkymään keskustan alueella. Töitä tehdään ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. Hanke avaa raideliikenteen kehittämiseen merkittäviä mahdollisuuksia”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Erkki Mäkelä. Hanke käynnistyy välittömästi suunnittelulla ja töihin päästään arvion mukaan toukokuussa 2021.

”Ratapihan muutostöiden käynnistäminen on merkittävä askel kohti Turun tunnin junan toteutusta. Elinkeinopoliittisesti merkittävä investointi mahdollistaa jatkossa kaupunkirakentamisen tiivistämisen ja nopean ratayhteyden avaamisen lisäksi lähijunaliikenteen käynnistämisen”, toteaa omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen Turun kaupungilta.

Hankkeessa Turun ratapihaa nykyaikaistetaan ja tilaa tehdään tulevalle Elämyskeskukselle. Henkilöliikennettä varten rakennetaan kaksi uutta laituria. Laitureille rakennetaan porras- ja hissiyhteydet Logomon sillalta. Autolastauslaiturit siirtyvät nykysijainnista hiukan Kupittaan suuntaan Elämyskeskukselle tulevan sillan tieltä.

Ratapihan muutokset ulottuvat Heikkilän ratapihalle saakka. Heikkilän ratapihalle sijoittuvat jatkossa varikkotoimintaa ja radanpitoa varten tarvittavat raiteet.

Kupittaan ja Turun välille rakennetaan kaksoisraide. Kaksoisraide mahdollistaa osaltaan nopean junayhteyden tulevaisuudessa. Kaksoisraiteen yhteydessä rakennetaan myös Uraputken alikulku, Nummen alikulkusilta ja Aurajoen ratasillat. Tässä yhteydessä nykyistä melusuojausta korotetaan sekä rakennetaan uutta melusuojausta.

Hankkeen kustannukset ovat 67 miljoonaa euroa, josta Väylävirasto maksaa puolet ja Turun kaupunki puolet. Hankekokonaisuus on osa maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusta. Lisäksi Väylävirasto ja VR-Yhtymä Oy ovat sopineet Elämyskeskuksen edellyttämistä muutoksista raiteistoon.

Parkanon henkilöliikenneaseman kehittämisselvitys on valmistunut

Kuva: Pirkanmaan liitto

Parkanon asema on alueen vahva solmupiste, jonka onnistunut kehittäminen säteilee elinvoimaa kaupunkiin ja laajasti sen ympäristöön yli maakuntarajojen.

Parkanon asema on pohjoisen Pirkanmaan saavutettavuuden kannalta tärkein solmupiste. Sen merkitys alueelle yli maakuntarajojen myös Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle on suuri. Juna on pääasiassa ainoa julkisen liikenteen kulkutapa alueella kaukoliikenteessä. Aseman matkustajamäärät olivat reippaassa kasvussa ennen koronaa. Vuonna 2019 matkustajia oli noin 110 000. Tavoitteena on ylittää 120 000 matkustajan raja ennen vuotta 2025.

Aseman merkitystä ja mahdollisuuksia junaliikenteessä selvitettiin Pirkanmaan liiton ja Parkanon kaupungin teettämässä tutkimuksessa syksyllä 2020. Tutkimuksen yhteydessä tehty käyttäjäkysely sai suursuosion ja kyselyyn saatiin lähes 1200 vastausta.

Parkanosta alkavista ja päättyvistä matkoista pääosa suuntautuu etelään. Parkanossa pysähtyviin juniin nousee ja poistuu yhteensä keskimäärin noin 15–20 matkustajaa. Kaikilla Parkanossa pysähtyvillä junilla on käyttäjäkuntansa. Ruuhkajunilla tältä asemalta nousevia tai poistuvia on kymmeniä.

Parkanon aseman käyttäjäkunta on monipuolinen. Työmatkapendelöijistä moni jättää autonsa tälle asemalle työpäivän ajaksi. Iso osa matkoista on vapaa-ajan matkoja. Matkustustarve voi ajoittua myös iltaan tai viikonloppuun.

Aseman vahvuuksiksi on tunnistettu hyvä junatarjonta ja henkilöautolle kilpailukykyinen matka-aika Tampereelle, Helsinkiin ja Seinäjoelle. Parkanosta pääsee junalla Tampereelle nopeammin kuin joistakin Tampereen lähiöistä.

Parkanon rautatieasema koetaan erittäin tärkeäksi yli maakuntarajojen. Alueen kunnilla on tahtotila kehittää aseman liikennetarjontaa ja asemanseutua. Parkanossa pysähtyvien junavuorojen määrä halutaan säilyttää ennallaan tai lisätä niiden määrää. Pendelöinnin lisäämiseksi nousi esille erityisesti Tampereelta klo 16 lähtevän vuoron pysähtymistarve Parkanossa.

Tärkeimmiksi kehittämistoimenpiteiksi työssä tunnistettiin aseman pysäköintialueen ja kameravalvonnan parantaminen, asemarakennuksen kunnostus sekä aseman palveluiden kehittäminen. VR-Yhtymä Oy on jo vuonna 2019 laatinut suunnitelman asema-alueen kunnostamisesta, mutta vielä suunnitelma ei ole edennyt toteutukseen.

Parkanon kaupunki suunnittelee VR:n kanssa aseman turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamisen nopeita toimenpiteitä. Kaupunki valmistelee myös liityntäliikenteen kehittämistä kutsutaksipilotilla aseman ja Parkanon keskustan välillä vuonna 2021.

Suomen ilmastotavoitteiden toteutuminen edellyttää, että liikenteen energiatehokkuutta parannetaan, muun muassa kumipyöräliikenne siirretään raiteille. Parkanon aseman kehittämistoimenpiteillä voidaan osaltaan merkittävästi edistää ilmastotavoitteiden toteuttamista.

Parkanon henkilöliikenneasema. Merkitys ja mahdollisuudet junaliikenteessä -loppuraporttiin pääset tästä linkistä 

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa etenemistä itäisen suunnan raideliikennehankkeessa

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi linjauksia itäisen suunnan raideliikenneinvestoinnin edistämiseksi 20.1.2021.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltamien linjausten mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa neuvotteluja itäisen suunnan raideliikenneinvestoinnista hyötyvien kuntien ja mahdollisesti muiden julkisyhteisöjen kanssa hankeyhtiön perustamiseksi. Hankeyhtiön tehtävänä olisi hankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.

Neuvotteluita jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta

Itäisen suunnan nopean raideyhteyden edistämiseksi perustettavan hankeyhtiön tehtävänä olisi yhden uuden ratayhteyden suunnitteleminen. Hankeyhtiöneuvotteluita jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta. Itäisen suunnan hankeyhtiön suunnittelukustannukset ovat alustavan arvion perusteella Lentorata-Porvoo-Kouvola-vaihtoehdossa n. 70 miljoonaa euroa

Hankeyhtiön perustamisedellytykset olisivat yhdenvertaiset Suomi-rata Oy:n ja Turun Tunnin Juna Oy:n kanssa. Valtio omistaisi hankeyhtiöstä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia. Hankeyhtiön perustamisen edellytyksenä olisi, että muut osakkaat sitoutuisivat yhtiön pääomittamiseen noin 49 % osuudella arvioiduista rakentamisvalmiuden edellyttämän suunnittelun kustannuksista sekä muista hankeyhtiön toiminnan edellyttämistä kustannuksista.

Hankeyhtiö tulisi liikenne- ja viestintäministeriön omistaja-ohjaukseen.

Lopullisen päätöksen tekee eduskunta

Valtion rahoitusosuudesta ja määrärahan käyttämisestä hankeyhtiön pääomittamiseen päättäisi kuitenkin eduskunta.

Neuvottelutulos osakassopimuksineen tuotaisiin myös myöhemmin erikseen talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi.

Linjaus itäisen suunnan hankeyhtiöstä ei sulje pois muiden idän suunnan liikenneyhteyksien kehittämistä tulevaisuudessa. Ministerivaliokunta tiedostaa tarpeen kehittää itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen saavutettavuutta sekä teollisuuden kuljetusten edellytyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö tekee selvityksen itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kuljetusten kehittämisestä ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamisesta.

Porin Tahkoluotoon saapui ensimmäinen sähköveturi

Keväästä 2021 alkaen kuljetukset voidaan hoitaa Porin Tahkoluotoon saakka energiatehokkaasti sähköveturilla. Aiemmin sähköveturi on vaihdettu dieselveturiksi Porin rautatieasemalla.

Sähköistys Mäntyluodon ja Tahkoluodon välille on rakennettu vuosien 2019-2020 aikana. Jännitteet (25 000 volttia) kyseiselle rataosalle on kytketty jo aiemmin syksyllä 2020.

Tammikuun 11. päivänä suoritetuissa koeajoissa Tahkoluotoon saapui ensimmäinen sähköveturilla vedetty juna. Koeajot onnistuivat suunnitelmien mukaan. Havaitut puutteet saadaan korjattua ennen sähköistyksen suunniteltua käyttöönottoa ja sähkövetoinen liikennöinti voi alkaa vuoden 2021 alkupuolella.

”Sähköistys tuo mukanaan vaaroja. Johtimien ja niitä kannattavien putkirakenteiden koskettaminen tai lähestyminen jotakin esinettä ojentamalla on hengenvaarallista. Johtimissa on 25 000 voltin jännite, joka sähkötapaturman yhteydessä aiheuttaa vakavia sisäisiä vaurioita elimistöön ja valokaaren kautta palovammoja. Radalla liikkuminen on ehdottomasti kiellettyä”, hankkeen projektipäällikkö Pekka Rautoja Väylävirastosta muistuttaa.

Sähköistetyn radan tasoristeyksissä ajoneuvojen ja maatalouskoneiden suurin alituskorkeus on 4,5 metriä. Autoilijoita ja tiellä liikkuvia nosturien kuljettajia pyydetäänkin huomioimaan kuorman tai nosturin puomin korkeus sähköradan tasoristeyksessä, ettei se ei ylitä tätä tieliikenneasetuksen sallimaa korkeutta.

Lajinsa ensimmäiset testimatkustajat Tampereen Ratikan kyytiin tammikuussa

Kuva: Tampereen seudun joukkoliikenne

Tampereen raitiotiejärjestelmän ja uusien raitiovaunujen testit ovat jo pitkällä, ja Ratikan liikenteenohjaajien ja kuljettajien koulutus on käynnissä. Kaikille avoin Ratikan koeliikenne alkaa huhtikuun alussa. Tampereen Ratikan matkakokemus viimeistellään asiakkaista koostuvien testiryhmien avulla.

Testimatkustajiksi haki yhteensä 1930 innokasta. Testimatkustajien arvonta on nyt käynnissä. Testit alkavat tammikuun lopulla ja jatkuvat maaliskuun loppuun. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi testit suoritetaan aiemmista suunnitelmista poiketen pienissä, alle 10 hengen ryhmissä. Testaukseen osallistuvien turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

”Asiakastestaus on tärkeä vaihe palvelun viimeistelyssä mahdollisimman helppokäyttöiseksi. On hienoa, kuinka moni on ilmaissut kiinnostuksensa päästä testimatkustajaksi. Mukaan on hakenut paljon erilaisia käyttäjiä ja huomioon on otettu myös esteettömyyden testaaminen”, Nyssen asiakkuuspäällikkö Riikka Salkonen kertoo.

Alkuvuoden matkustajatesteissä on tarkoitus kokeilla muun muassa sitä, miten matkustajien siirtyminen pysäkiltä vaunuun sujuu. Tieto on tärkeä aikataulujen rakentamisessa realistisiksi ja toimiviksi. Osassa testeistä kokeillaan matkan maksamista niin matkakortin kuin Nysse Mobiilin avulla. Testeissä tarkkaillaan myös matkustajainformaation toimivuutta, esimerkiksi kuulutusten äänenvoimakkuuden säätöä ja opasteiden ymmärrettävyyttä.

 ”Haluamme rakentaa ratikasta kulkumuodon kaikille. Kuten muissakin palveluissa, myös ratikassa on useita käyttäjäryhmiä, joilla on erilaisia tarpeita matkustamiseen liittyen. Palvelua ja sujuvaa asiakaskokemusta kehittäessämme haluamme huomioida mahdollisimman tarkasti nämä tarpeet ja toisaalta löytää mahdolliset haastekohdat, joita voimme yhdessä parantaa”, VR:n asiakaskokemuspäällikkö Mari Siikonen kertoo.

Tuleville käyttäjille on järjestetty vuodesta 2018 alkaen useita tilaisuuksia tutustua vaunuun ja antaa palautetta käyttäjäkokemuksesta. Muun muassa vaunun sisustusta ja sen ratkaisuja on muokattu saadun palautteen perusteella. Niin ikään on päästy äänestämään Ratikan väristä ja penkkien kuosisuunnittelijasta.

”Käsillämme on nyt yksi merkittävimmistä askeleista kohti 9.8. alkavaa Tampereen Ratikan liikennöinnin aloittamista. Odotamme suurella mielenkiinnolla tätä hetkeä, kun ihan oikeat matkustajat tulevat Ratikan kyytiin ja saamme heiltä palautetta loppukäyttäjän näkökulmasta. Matkustaja katsoo Ratikkaa ihan uudesta näkökulmasta ja siksi on hienoa, että voimme tarjota vielä mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin ennen matkustajaliikenteen alkua”, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö iloitsee.

Kruunusillat-raitiotien kustannusarvio selviää kevään aikana

Kruunusillat-raitiotiehen kuuluvien Kruunuvuorensillan ja Finkensillan urakkakilpailutus on käynnissä ja tarjoushinta on tiedossa huhtikuussa. Samaan aikaan valmistuu tarkennettu kustannusarvio raitiotien rakentamisesta siltojen yli Laajasalosta Helsingin keskustaan.

Vasta tuolloin saadaan käsitys koko hankkeen kustannusarviosta ennen rakentamisvaihetta. Koko hankkeen kustannusarvio koostuu siltaurakasta, raitiotieosuudesta ja tilaajan muista kuluista.

Kruunusillat-hankkeen alustava kustannusarvio oli 260 miljoonaa euroa, kun Helsingin valtuusto teki hankkeesta enimmäishintapäätöksen vuonna 2016.

Jos tänä keväänä selviävät siltaurakan tarjous, raitiotieosuuden kustannusarvio ja tilaajan muut kustannukset ylittävät päätöksen mukaisen enimmäishinnan, päätös hankkeen toteuttamisesta tai toteuttamislaajuudesta viedään uudelleen valtuuston käsiteltäväksi.

Kruunusillat-allianssin on tarkoitus aloittaa jo keväällä tekemään raitiotiehankkeen ulkopuolisia töitä Hakaniemessä ja Kruunuvuorenrannassa. Nämä rakennustyöt liittyvät ympäröivän maankäytön kehittämiseen ja alueen kunnallistekniikan parantamiseen.

Tämän hetkisen arvion mukaan hankkeen kustannukset ovat suuremmat kuin neljä vuotta sitten arvioitiin. Tuorein kokonaiskustannusarvio on 350 miljoonaan euroa vuoden 2015 hintatasossa*. Nyt laskettu arvio on noin 35 % suurempi kuin Helsingin kaupunginvaltuuston tekemä enimmäishintapäätös hankkeen toteuttamiseksi. Kuitenkin siltaurakan kilpailutus on kesken ja allianssin suunnittelu on edelleen käynnissä, eikä kustannusarviota vielä pystytä tarkasti määrittämään.

Tämän hetken kustannusarvion merkittävimmät erot neljän vuoden takaiseen johtuvat siitä, että nyt on suunniteltu rakentamisen käytännön toteutus haastavilla Hakaniemen ja Kaivokadun rakentamiskohteilla, raitiotielle tehdään aiempaa parempi runkomelueristys, yhteyden sähköjärjestelmän käyttövarmuutta ja sähkönsyöttöasemien määrää on kasvatettu, Merihaansillan jääkuormakestävyyttä on parannettu ja vasta nyt on voitu ottaa huomioon rakentamisen kesto, johon vaikuttaa muun muassa saatujen ympäristölupien ehdot.

Lisäksi uutta kustannusarviota laskettaessa käytössä on ollut allianssin urakoitsijaosapuolien materiaali- ja rakentamiskustannustietoa.

Käynnissä olevassa raitiotien suunnittelussa pyritään yhä löytämään kustannussäästöjä tuovia ratkaisuja. Rajuin vaihtoehto olisi muuttaa eniten kustannuksiin vaikuttavia asioita, kuten raitiolinjan pituutta tai linjausta. Parhaillaan arvioidaan näiden mahdollisten kustannussäästöjen vaikutusta siihen, mitä hankkeella tavoitellaan eli laadukasta joukkoliikennepalvelua osana muuta liikennejärjestelmää.

Hanke on jaettu kahteen osaan

Kruunusillat-hanke toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä: Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa (Finkensilta ja Kruunuvuorensilta) sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana. Tämän urakan kilpailutus on käynnissä.

Yhteyden muu rakentaminen, mukaan lukien reitin kolmas uusi silta eli Merihaansilta, tehdään puolestaan allianssimallilla.

Kruunusillat-allianssissa on käynnissä kehitysvaihe. Kehitysvaiheessa laaditaan vuoden 2016 hankesuunnitelmaa tarkemmat raitiotien suunnitelmat sekä määritellään rakentamisen aikataulu ja kustannukset.

Kehitysvaiheen yhtenä tavoitteena on päättää allianssin ns. tavoitekustannus. Tavoitekustannus tarkoittaa allianssiprojektin kokonaiskustannusta, jonka puitteissa kaikki allianssiosapuolet sitoutuvat projektin toteuttamaan.

Tavoitekustannuksessa pysyminen on osa allianssin kannustinjärjestelmää, joka ohjaa mahdollisimman tarkkaan ja perusteltuun kustannuslaskentaan: jos tavoitekustannus pystytään alittamaan, saavat palveluntuottajat bonusta, ja mikäli se ylitetään, palveluntuottajat kustantavat osan ylityksestä. Näin kaikki riski ei jää tilaajalle eli Helsingin kaupungille. Myös mahdollinen hyöty jaetaan tilaajan kanssa.

*Helsingin valtuuston vuonna 2016 hyväksymä koko Kruunusillat-hankkeen rakennuskustannusarvio on 260 miljoonaa euroa (alv 0 %, MAKU 110,6 (2010=100), huhtikuu 2015). Alkuperäinen kustannusarvio on esitetty vuoden 2015 hintatasossa. Vertailun mahdollistamiseksi esitämme kaikki kustannusarviot laskettuna tuohon hintatasoon.

VR:lle huipputulos junien täsmällisyydessä vuonna 2020 – Kaukoliikenteen junilla 8,2 prosenttiyksikön nousu täsmällisyydessä

© VR Group

VR:n junien täsmällisyys on ollut nousujohteista jo pitkän aikaa, ja vuonna 2020 saavutettiin täsmällisyyden huippulukemat. Viime vuonna 96,6 prosenttia VR:n lähiliikenteen, 88,6 prosenttia kaukoliikenteen ja 90,4 prosenttia tavaraliikenteen junista saapui pääteasemalle aikataulussa. Kaukoliikenteen tulos parani peräti 8,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2019. Myöhästymisraja on lähiliikenteessä kolme, kaukoliikenteessä viisi ja tavaraliikenteessä viisitoista minuuttia.

Täsmällisintä kaukoliikenne oli viime vuonna Helsingin ja Vaasan välisellä reitillä. Näistä junista 93,1 prosenttia oli ajallaan, ja joulukuussa reitin täsmällisyys oli peräti 96,8 prosenttia.

Hyvät saavutukset eivät ole sattumaa, vaan taustalla on pitkäjänteistä työtä sekä datan keräämistä, analysointia ja toiminnan muokkaamista. Junien kulkua seurataan joka hetki ja useat eri ammattilaiset VR:llä työskentelevät täsmällisen junaliikenteen eteen aina liikenne- ja työvuorosuunnittelijoista veturinkuljettajiin ja konduktööreihin.

”Olemme ylpeitä tästä hienosta kehityksestä. Haluamme satsata junien täsmällisyyteen, ja olemmekin tehneet töitä valtavasti päästäksemme tähän tulokseen. Suuri vaikutus on ollut uudella aikataulurakenteella. Myöhästymisen syitä seuraamalla olemme voineet paikantaa haasteelliset alueet ja optimoida entistä paremmin koko junaverkoston aikataulut, junien matka-ajat, kaluston kierron ja henkilöstön työvuorot”, kertoo matkustajaliikenteen johtaja Topi Simola.

Myös panostukset kaluston huoltoon ja uusimiseen ovat vaikuttaneet suotuisaan kehitykseen. Samoin liikenteenohjaus sekä häiriötilanteiden hoito on ollut merkittävässä roolissa hyvässä tuloksessa. Lisäksi Etelä-Suomen vähäluminen talvi ja koronan myötä vähentyneet matkustajamäärät ovat vaikuttaneet omalta osaltaan viime vuoden täsmällisyyteen.

Tavaraliikenteen täsmällisyydessä tapahtui 8,2 prosenttiyksikön nousu edellisvuoteen verrattuna. Hyvään täsmällisyyteen päästiin vahvalla ja tasaisella suorituksella läpi vuoden.

Yhteistyöllä täsmällisempää junaliikennettä

Yksi junien kulkuun ja aikataulussa pysymiseen vaikuttava keskeinen tekijä on ratojen kunto. Suomessa rataverkostosta ja ratojen kunnossapidosta vastaa Väylävirasto. Viime vuonna ympäri Suomen tehtiin paljon ratatöitä.

”Ratatyöt aiheuttavat ajoittain haasteita junien liikkumiseen. Viime vuoden aikataulurakenteen uudistamiseen kuului myös yhteistyöprosessin kehittäminen Väyläviraston kanssa, jotta junien liikkuminen on ratatöistä huolimatta sujuvaa. Yhteistyö Väyläviraston kanssa on sujunut hienosti, ja tämä varmasti jatkuu myös tulevana vuonna”, sanoo Simola.

Viime vuoden myöhästymisistä vajaa kolmasosa oli VR:n kalustosta, liikennejärjestelmistä ja henkilöstöstä johtuvia. 70 prosenttia myöhästymisistä oli seurausta VR:n toimivallan ulkopuolisista tekijöistä kuten häiriöistä rataverkossa.