Ratahanke Seinäjoki-Oulu: Kesän hankeuutiset

Vielä vilkas ratatyövuosi edessä

Seinäjoen ja Oulun välisellä rataosuudella on edessä vielä vilkas rakennusvuosi. Rakennustyöt kohdistuvat osuuksille Ruhasta Lapuaan, Kannuksesta Ouluun sekä Härmään. Vuoden 2016 töiden kustannusarvio on noin 88 M€.  Viikonloppukatkot alkavat 21.5.2015, jolloin junavuoroja on korvattu bussikuljetuksin. Hanke valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2018.

Ruhan ja Lapuan välisen kaksoisraiteen rakentaminen jatkuu

Ruhan ja Lapuan välille rakennettavan kaksoisraiteen rakennustyöt jatkuvat. Liikenne on siirretty osittain uudelle raiteelle. Vanhan raideosuuden parantaminen on vielä kesken. Ruha–Lapua-osuus valmistuu syksyllä 2016. Uusi kaksoisraide yhdistyy Seinäjoki–Ruha-kaksoisraiteeseen, joka on valmistunut vuonna 2012. Osuuden valmistuttua kaksoisraide ulottuu Etelä-Seinäjoelta Lapualle. Kaksoisraide ulottuu noin puolentoista kilometrin päähän Lapuan aseman eteläpuolelle.

Radanrakennustyöt jatkuvat Kannuksen ja Ylivieskan välillä

Rakennustyöt jatkuvat Kannuksen ja Ylivieskan välillä. Kannuksen asema-alue kunnostetaan esteettömäksi ja se valmistuu juhannuksena 2016. Lisäksi Kannuksen aseman yhteydessä oleva pysäköintialue uusitaan.

Junaliikenne on siirretty Kannuksen ja Sievin välillä uudelle itäiselle raiteelle ja vanhaa läntistä raidetta kunnostetaan ja se valmistuu liikenteelle syksyllä 2016. Sievin ja Ylivieskan välisellä osuudella töiden pääpaino on uuden raiteen rakentamisessa. Eskolan liikennepaikka otetaan käyttöön elokuussa 2016. Sievin ja Karhukankaan vanhat ratapihat poistuvat ja tilalle tulevat uudet raiteenvaihtopaikat. Kunnostustöiden jälkeen valmis kaksoisraide ulottuu Kokkolasta Sieviin.

Tällä hetkellä valmis kaksoisraideosuus ulottuu Kokkolasta Kannuksen aseman eteläpuolelle. Kaksoisraidetta on nyt avattu liikenteelle 38 kilometrin matkalta. Kokkola–Ylivieska-rataosuudella on pituutta 78 kilometriä.

Esteettömiä asema-alueita valmistuu lisää

Kannuksen asema-alueen lisäksi myös Kempeleen ja Lapuan asema-alueet valmistuvat kesällä 2016. Kempeleen liikennepaikalla henkilöjunaliikenne alkaa 20.6.2016. Hankkeen aikana perusparannetut asemat ovat rakennettu esteettömiksi. Esteettömille asemille on rakennettu junaan nousua helpottava korkea reunalaituri sekä uusittu laiturialueen valaistus, kuulutusjärjestelmä ja opasteet. Hankkeessa on aikaisemmin valmistunut esteettömiä asema-alueita Oulaisiin, Kauhavalle, Pännäisiin, Vihantiin ja Ruukkiin.

Enää muutama poistettava tasoristeys

Hankkeessa on enää kolme poistettavaa tasoristeystä, joista kaksi sijaitsee Limingassa ja yksi Ylivieskassa. Limingassa sijaitsevat poistuvat käytöstä kesällä 2016 ja Ylivieskassa sijaitseva tasoristeys poistuu joulukuussa 2016. Liikenneturvallisuus paranee huomattavasti, kun kaikki 104 hankealueella ollutta tasoristeystä poistetaan Seinäjoelta Ouluun vuoden 2016 aikana.

Kesän liikennöinti

Tuleva kesän ratatyöt aiheuttavat muutoksia junaliikenteeseen. Junaliikenteen katkoja on useana viikonloppuna toukokuun ja joulukuun välillä. Mahdollisista junavuorojen perumisista tai korvaamisista linja-autoilla tiedottaa VR,www.vr.fi

Riihimäen kolmioraiteen työt käynnistyvät

2016-03-10 13_10_06-Kolmioraide kartta PDF.pdf - Nitro Reader 3

Riihimäen kolmioraiteen rakennustyöt käynnistyvät maaliskuun lopussa. Liikennevirasto on solminut urakkasopimuksen Kreate Oy:n kanssa.

Kolmioraide-hankkeessa rakennetaan noin 1,2 kilometrin pituinen yhdysraide Kouvolan ja Tampereen ratasuuntien välille. Tämän jälkeen Tampereen ja Kouvolan välinen tavaraliikenne on mahdollista ajaa suoraan ilman veturin vaihtoa ja ympäriajoa. Samalla kolmioraide vapauttaa raidekapasiteettiä henkilöliikenteen käyttöön

Työt alkavat raivaustöillä viikolla 11. Hankkeessa tehdään maaleikkaus- ja pengerrystöitä noin 40 000 m3 ja kallioleikkaus- ja tunnelilouhintaa noin 20 000 m3. Urakkaan kuuluvat myös sähköistys- ja turvalaitteiden ulkotyöt. Hankkeen arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 loppuun mennessä.

 

http://www.liikennevirasto.fi/kolmioraide

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet -hankkeen ratatyöt käynnistyneet

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet -hankkeessa kehitetään Äänekosken seudun ja koko Keski-Suomen liikenneyhteyksiä vastaamaan alueen kasvavia liikennemääriä. Hankkeessa parannetaan sekä rata- että tieyhteyksiä. Jo käynnistyneet radan perusparannustyöt valmistuvat vuonna 2017. Radan rakennustyöt keskittyvät vuosina 2016–2017 rataosuudelle Jyväskylä–Äänekoski ja vuonna 2017 rataosuudelle Tampere-Jyväskylä.

Äänekosken liikenneyhteyksien parantamishanke on käynnistynyt talven aikana ratatöiden osalta, ja vuosi 2016 onkin ratahankkeen kiireisin rakennusvuosi. Hankkeen ratatöiden päätavoitteena on junaliikenteen sujuvuuden ja luotettavuuden varmistaminen sekä siten myös turvallisuuden parantaminen liikennemäärien kasvaessa.

“Kesän rakennuskauteen tähtääviä valmistelevia töitä on tarkoitus jatkaa läpi talven. Maastossa työt näkyvät jo rataosuudella Jyväskylä–Äänekoski, jossa on aloitettu luiskan raivaus sekä kaapeleiden kartoitus. Radan varteen ilmestyy vähitellen myös uusia kiskoja ja betonisia ratapölkkyjä. Suunnittelu ja siihen liittyvät maastokartoitukset ja tutkimukset ovat käynnissä koko hankealueella Tampereelta Äänekoskelle”, kertoo Liikenneviraston rakentamisen aluepäällikkö Mikko A. Heiskanen.

”Talven aikana Jyväskylä–Äänekoski rataosuudella tehdään rakentamissuunnittelua varten tarkempia maastotutkimuksia ja mittaustöitä. Myös Kangasvuoren 2,7 kilometrin pituisen tunnelin peruskorjaus ja raidesepelikuljetukset välivarastoihin aloitetaan talven aikana. Toukokuussa puolestaan käynnistyvät radan alus- ja päällysrakennetyöt. Alusrakennetöissä uusitaan muun muassa rumpuja ja tehdään lisäksi pengerlevityksiä ja sivuojien aukaisua”, kertoo allianssin projektipäällikkö Antti Korhonen.

Työt tehdään vuonna 2016 pääasiassa häiritsemättä normaalia junaliikennettä sekä soveltuvin osin yöaikaan liikennettä häiritsevien vaikutusten minimoimiseksi.

Turvallisuus kaiken toiminnan lähtökohtana

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas lisää valmistuttuaan rautateitse tapahtuvien tavarakuljetusten määrää, mikä edellyttää parantamistoimenpiteitä koko rataosuudella Tampere–Jyväskylä–Äänekoski.

Rataosuus Jyväskylä–Äänekoski peruskorjataan ja sähköistetään koko 47 kilometrin matkalta. Radan sähköistäminen mahdollistaa tehokkaan ja ympäristöystävällisen sähköjunaliikennöinnin.

Osuudella myös lisätään merkittävästi radanylitysten turvallisuutta. Suunnitelman mukaan osa vaarallisimmista tasoristeyksistä poistetaan käytöstä ja jäljelle jäävien tasoristeysten turvallisuutta parannetaan tapauskohtaisesti eri tavoin.

Tampereen ja Jyväskylän välisellä rataosuudella toimintavarmuutta parannetaan korjaamalla radan rakenteita, tunneleita ja turvalaitteita.

Alueen asukkaille, viranomaisille ja medialle järjestetään alkuvuodesta infotilaisuuksia, joissa kerrotaan tarkemmin hankkeen etenemisestä ja vastataan hanketta koskeviin kysymyksiin.

Koko hankealueella on edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi työn alla myös muita Liikenneviraston yksittäisiä rakennuskohteita, jotka eivät ole osa tätä hanketta ja joista tiedotetaan erikseen.

Ratahanke toteutetaan allianssimallilla, jossa tilaaja ja palveluntuottaja muodostavat yhteisen organisaation. Tilaajana on Liikennevirasto ja palveluntuottajana VR Track Oy.

Seuraa hanketta:
www.liikennevirasto.fi/aanekoski
www.facebook.com/aanekoskenliikenneyhteydet

Ratahanke Seinäjoki-Oulu: Hankeuutisia

SKOL-Hankekartta

Kokkolan ja Kannuksen välinen kaksoisraide on valmis

Valmis kaksoisraideosuus Kokkolasta Kannuksen aseman eteläpuolelle avattiin liikenteelle 28.11.2015. Työnaikaiset nopeusrajoitukset ovat poistuneet käytöstä ja osuudella liikennöidään nopeudella 140 kilometriä tunnissa.   Suurin nopeus nousee 200 kilometriin tunnissa alkuvuodesta 2018, kun koko Kokkola–Ylivieska-osuus on valmis ja tarvittavat testaukset on suoritettu sekä luvat saatu.  Kaksoisraidetta on nyt avattu liikenteelle 38 kilometrin matkalta. Kokkola–Ylivieska-rataosuudella on pituutta 78 kilometriä. Työ on valmistunut aikataulun mukaisesti.

Kaksoisraide hyödyttää sekä tavara- että henkilöjunaliikennettä. Valmistunut kaksoisraideosuus parantaa raideliikenteen kapasiteettia, mikä mahdollistaa liikenteen lisäämisen. Raideosuuden välityskyky paranee ja junien kohtaaminen helpottuu kaksoisraiteen ansiosta.  Radan rakenne on tehty routimattomaksi, mikä parantaa raideliikenteen aikatauluherkkyyttä. Liikenneturvallisuus on parantunut poistamalla kaikki tasoristeykset. Kulku radan toiselle puolelle on järjestetty yli- ja alikulkusilloin sekä tiejärjestelyin.

Radanrakennustyöt jatkuvat vielä Kannuksen ja Ylivieskan välillä

Kannuksen asema-alue kunnostetaan esteettömäksi rakentamalla muun muassa junaan nousua helpottava korkea reunalaituri ja samalla laiturin valaistus, kuulutusjärjestelmä ja opasteet uusitaan. Lisäksi Kannuksen aseman yhteydessä oleva linja-autoasema ja pysäköintialue uusitaan. Valtakadun alikulkukäytävän kautta on avattu yhteys aseman parkkipaikalle ja uudelle laiturille. Kannuksen asema-alue valmistuu kesällä 2016.

Kannuksen ja Eskolan välillä junaliikenne on siirretty uudelle itäiselle raiteelle. Vanhaa läntistä raidetta kunnostetaan ja se valmistuu liikenteelle kesällä 2016. Eskolan ja Ylivieskan välillä tehdään maan- ja sillanrakennustöitä.  Eskolan liikennepaikka otetaan käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä. Eskolan ja Sievin välinen uusi itäinen raide otetaan käyttöön tämän vuoden puolella sääolosuhteiden salliessa.

Ruhan ja Lapuan välisen kaksoisraiteen rakentaminen jatkuu

Ruhan ja Lapuan välille rakennettavan kaksoisraiteen rakennustyöt jatkuvat. Liikenne on siirretty osittain uudelle raiteelle. Vanhan raideosuuden parantaminen on vielä kesken. Ruha–Lapua-osuus valmistuu syksyllä 2016. Uusi kaksoisraide yhdistyy Seinäjoki–Ruha-kaksoisraiteeseen, joka on valmistunut vuonna 2012. Osuuden valmistuttua kaksoisraide ulottuu Etelä-Seinäjoelta Lapualle. Kaksoisraide ulottuu noin puolentoista kilometrin päähän Lapuan aseman eteläpuolelle.

Esteettömiä liikennepaikkoja valmistuu lisää

Oulaisten asema-alue on valmistunut syksyllä 2015, Kempeleen asema-alue valmistuu vuoden loppuun mennessä ja Lapuan liikennepaikka kesällä 2016. Esteettömille liikennepaikoille on rakennettu junaan nousua helpottava korkea reunalaituri sekä uusittu laiturialueen valaistus, kuulutusjärjestelmä ja opasteet. Hankkeessa on aikaisemmin valmistunut esteettömiä liikennepaikkoja Kauhavalle, Pännäisiin, Vihantiin ja Ruukkiin.

Enää muutama poistettava tasoristeys

Seinäjoen ja Oulun väliltä on poistettu tänä vuonna yhdeksän tasoristeystä. Hankkeessa on enää kolme poistettavaa tasoristeystä, joista kaksi sijaitsee Limingassa ja yksi Ylivieskassa. Limingassa sijaitsevat poistuvat käytöstä kevääseen 2016 mennessä ja Ylivieskassa sijaitseva tasoristeys poistuu käytöstä ensi vuoden loppuun mennessä. Liikenneturvallisuus paranee huomattavasti, kun kaikki 104 hankealueella ollutta tasoristeystä poistetaan Seinäjoelta ja Ouluun.

Ratahanke Seinäjoki-Oulu: Liminka-Oulu välin tärinämittaukset 2015 on saatu päätökseen

1174946_222312371264714_1853890741_n

Liikennevirasto teetti toukokuussa tärinämittauksia Limingan ja Oulun välisellä rataosuudella lähialueen kiinteistöille. Tärinämittaukset liittyvät Limingan ja Oulun välisen rataosuuden perusparannustöihin.

Limingan, Kempeleen ja Oulun alueilla on tehty vuosina 2013 ja 2014 tärinämittauksia, joilla on selvitetty raideliikenteen aiheuttamia tärinämääriä nykyisellä liikenteellä ja akselipainoilla. Tärinämittaukset toistettiin nyt perusparannustöiden valmistuttua samoille kiinteistöille vertailun mahdollistamiseksi. Mittaustoimilla arvioidaan perusparannustöiden vaikutusta tärinämääriin. Mittaukset toteutti Oy Finnrock Ab.

Tärinämittauksia tullaan toteuttamaan vielä uudelleen ratahankkeen tavoitteena olevan akselipainon korottamisen ja nopeudennoston jälkeen. Perusparannustyöllä ei merkittävästi voida parantaa liikennetärinän nykytilannetta hankalien maaperäolosuhteiden vuoksi. Tärinäongelmaa ei kuitenkaan tulla lisäämään ratahankkeen sisältämillä toimenpiteillä ja rakenteilla. Mikäli vertailumittauksien jälkeen todetaan ympäristöhaittojen lisääntyneen kohtuuttomasti nykytilanteesta, joudutaan akselipainon korotus ja / tai tavarajunien nopeustavoite ottamaan uudelleen harkintaan kyseisellä välillä.

Liikennevirasto valmistelee nyt laajempaa mittaus- ja tutkimuskokonaisuutta toteutettavaksi tulevan vuoden aikana ongelman kartoittamiseksi. Tarkoituksena on arvioida raskaan liikenteen eri nopeuksien vaikutuksia mittaustuloksiin. Lisäksi Liikennevirasto jatkaa kaluston seurantaa pyrkien selvittämään miten kaluston kunto ja kuormaus vaikuttavat tärinätasoihin.

Limingan ja Oulun väliselle rataosuudelle on mittausten välisenä aikana asetettu raskaan liikenteen nopeusrajoituksia. Näiden nopeusrajoitusten purkaminen ei ole ratahankkeen tavoitteena. 

Toukokuussa 2015 on tehty mittaukset yhteensä 16 kohteelle, jotka olivat mukana 2013-2014 mittauksissa. Mittauskohteet valitsi tärinämittauksista vastannut asiantuntija. Mittausalueiden valinta tehtiin alustavasti maaperätietoihin perustuen. Mittausalueiden valinnassa pyrittiin löytämään myös ne alueet, jotka edustavat radan varren asutuskeskittymiä. Kohteet pyrittiin valitsemaan kokemusperäisesti niin, että ne olisivat liikennetärinän osalta riskikohteita. Mittauskohteista viisi oli Limingassa, kaksi Kempeleessä ja yhdeksän Oulussa.

Mittausaika oli keskimäärin noin 11 vuorokautta. Kyseiset mittaukset tehtiin talojen sokkeleista tai ensimmäisen kerroksen kantavasta rakenteesta, koska tarkoituksena oli keskittyä radan perusparannuksen vaikutuksiin ja mahdollisiin alueellisiin muutoksiin liikennetärinätasoissa.

Pääsääntöisesti tärinätasot laskivat kohteissa, joissa ne olivat olleet kaikkein suurimpia ennen perusparannusta. Muutoin mittaustulokset osoittivat odotetusti perusparannuksen vaikutuksen olleen melko vähäinen ja kohteiden tulosten jakautuneen tärinätasoltaan lievästi kohonneisiin ja laskeviin.

Kiinteistökohtaiset mittaustulokset jaetaan kiinteistöjen omistajille.

Limingan ja Oulun välisellä rataosuudella on aloitettu perusparannustyöt kesäkuussa 2014 osana yhtä Suomen suurinta infrarakennushanketta, Seinäjoki–Oulu ratahanketta. Perusparannustöiden tarkoituksena on parantaa liikenteen sujuvuutta, lisätä raidekapasiteettia, korottaa akselipainoa, nostaa henkilöliikenteen nopeutta ja parantaa raideliikenteen turvallisuutta.

Seinäjoki–Oulu-radan parantaminen lyhentää matka-aikoja, mahdollistaa junaliikenteen lisäämisen ja vähentää sen häiriöherkkyyttä. 

www.liikennevirasto.fi/skol

www.facebook.com/seinajokioulu

Oulu-Kontiomäen rataosuuden urakkasopimus vahvistettiin tänään

Oulu-Kontiomäen radan rataosuuden Vaala-Kivesjärvi perusparannuksen urakkasopimus allekirjoitettiin tänään. Urakan toteuttaa VR Track Oy. Rakentamisen urakkahinta on n. 13,4 miljoonaa euroa. Työt käynnistyvät jo ensi viikolla ja jatkuvat ensi vuoden kesäkuulle.

Hankkeessa radan päällysrakenne uusitaan nykyaikaiseksi. Muun muassa radan vanhat puupölkyt vaihdetaan betonisiksi ja alueen ratarumpuja ja siltoja korjataan. Myös kuivatusta radalla parannetaan.

Rataosuuden uusimisella on merkittäviä vaikutuksia tavaraliikenteen toimivuudelle nyt ja lähitulevaisuudessa

– On erittäin tärkeää, että pääsemme uusimaan elinkaarensa päässä olevan vanhan radan rakenteet nykyaikaisiksi. Näin turvataan elinkeinoelämän edellytyksiä tavaraliikenteen paljon käyttämällä radalla, kertoo radan parantamisyksikön päällikkö Magnus Nygård Liikennevirastosta.

Hankkeen toimittajan VR Trackin toimitusjohtaja Ville Saksi on mielissään hankkeen varmistumisesta.

– Tämä on tämän kesän suurimpia rakennusurakoita ja hyvin tärkeä hanke meille. Haluamme tehdä laadukkaan lopputuloksen hyvässä aikataulussa ja kehittää samalla työmenetelmiä.

Miljoonaluokan hanke

Vuoden 2015 töiden kokonaiskustannukset ovat noin 25 miljoonaa euroa. Koko radan pituus on 160 kilometriä, josta urakka-alue on noin 40 kilometriä. Urakan ensimmäinen osa tehtiin viime vuonna ja nyt korjataan toinen osa.

Koska kyseessä on suuri hanke, sillä on myös vaikutuksia henkilöliikenteeseen. Korjaustöitä tehdään tänä vuonna viitenä päivänä viikossa. Rakennustyöt pyritään tekemään liikenteen ehdoilla, mutta henkilöliikenteessä on poikkeusjärjestelyjä työn aikana. Junavuoroja korvataan esimerkiksi bussiliikenteellä.

Urakka sijaitsee Oulu–Kontiomäki-rataosalla, Oulunjärven itäpuolella liikennepaikkavälillä Vaala–Kivesjärvi. Oulu-Kontiomäki -rataosa on tärkeä tavaraliikenteen kuljetuskäytävä kotimaisille metsäteollisuuden raaka-ainekuljetuksille.

Oulu – Kontiomäki on tavaraliikenteelle tärkeä rata

Rataosuuden kuljetusmäärät ovat merkittäviä. Paltamon kohdalla vuoden 2014 aikana kuljetettiin 14 miljoonaa bruttotonnia.

– Oulu-Kontiomäki -rataosa on tärkeä tavaraliikenteen kuljetuskäytävä kotimaisille metsäteollisuuden raaka-ainekuljetuksille Kainuun suurilta raakapuun terminaleilta ja kuormausalueilta, toteaa VR Transpointin rautatielogistiikan suunnittelupäällikkö Nina Mähönen.

Rataosuudella kulkee myös merkittäviä määriä kotimaisen teollisuuden raaka-ainekuljetuksia sekä transitoliikennettä Venäjältä Pohjanlahden satamiin.

Pohjanmaan radan ratatyöt vaikuttavat junaliikenteeseen

Seinäjoen ja Oulun välillä käynnistyvät jälleen ratatyöt, jotka vaikuttavat junien kulkuun toukokuusta pitkälle syksyyn asti. Junaliikenteessä on poikkeusjärjestelyjä lähes jokaisena kesälauantaina. VR korvaa junavuoroja linja-autoilla liikennekatkojen aikana. Ratatöistä vastaa Liikennevirasto.

Pohjanmaan radalla rakennetaan uutta kaksoisraidetta sekä tehdään lisäksi muun muassa perusparannus- ja siltatöitä. Poikkeusjärjestelyjä on tiedossa myös osuudelle Ylivieska–Iisalmi. Liikenneviraston teettämät radan kunnostus- ja rakennustyöt vähentävät tulevaisuudessa junaliikenteen häiriöherkkyyttä ja mahdollistavat entistä nopeammat junamatkat.

Liikennejärjestelyt välillä Seinäjoki–Kokkola–Oulu

Rataosuudella Seinäjoki–Kokkola–Oulu on liikennekatkoja lauantaisin 30.5., 18.7., 29.8., 19.9., ja 31.10. Katkojen aikana kaikki päiväjunat korvataan linja-autoilla. Perjantain yöjuna IC 273 (Helsinki–Rovaniemi) ja lauantain yöjuna IC 266 (Rovaniemi–Helsinki) perutaan koko reiteiltään, eikä niitä korvata linja-autoilla.

Juhannuslauantaina 20.6. on koko vuorokauden kestävä liikennekatko Seinäjoen ja Oulun välillä. Kaikki rataosan päiväjunat perutaan. Seinäjoen ja Oulun välillä kulkee yksi korvaava linja-autovuoro molempiin suuntiin, kun taas Kokkolan ja Seinäjoen välillä kaksi vuoroa molempiin suuntiin. Juhannusaattona ja -päivänä ajetaan vain osa yöjunavuoroista.

Liikennejärjestelyt välillä Kokkola–Ylivieska–Oulu

Koko rataosuutta Seinäjoki–Kokkola–Oulu koskevien poikkeusjärjestelyjen lisäksi liikennekatkoja on Kokkolan ja Oulun välillä. Liikennekatkoja on lauantaisin 6.6.,13.6., 4.7., 15.8., 5.9., 26.9., 17.10., 7.11., 14.11. ja 12.12. Katkojen aikana kaikki päiväjunat korvataan linja-autoilla Kokkolan ja Oulun välillä, mutta yöjunat kulkevat normaalisti.

Kokkolan ja Oulun välillä on liikennekatkoja myös lauantaisin 16.5., 1.8., 3.10., 10.10., 28.11. ja 5.12. Myös näiden katkojen aikana kaikki päiväjunat korvataan linja-autoilla välillä Kokkola–Oulu. Lisäksi perjantain yöjuna IC 273 (Helsinki–Rovaniemi) ja lauantain yöjuna IC 266 (Rovaniemi–Helsinki) perutaan koko reiteiltään.

Ylivieskan ja Oulaisten väliselle rataosuudelle on tulossa kahden vuorokauden liikennekatko viikonloppuna 14.–15.11. Marraskuun liikennekatkoa koskevat poikkeusjärjestelyt tarkentuvat myöhemmin.

Muutoksia Lapualla ja osuudella Ylivieska–Iisalmi

Lapualla tehdään ratapihan muutostöitä, joiden yhteydessä uusitaan matkustajalaituri. 25.5.–5.7. käytössä on väliaikainen matala laituri. Laituri ei ole lainkaan käytössä 6.–19.7. Tuolloin Seinäjoen ja Kauhavan kautta on korvaavat linja-autoyhteydet.

Kalajoen siltatyö Ylivieskassa vaikuttaa junaliikenteeseen välillä Ylivieska–Iisalmi. Osuudella on liikennekatkoja lauantaisin 16.5., 30.5., 6.6., 13.6., 20.6., 29.8. ja 5.9. Kaikki lauantain kiskobussivuorot korvataan linja-autoilla. Lisäksi kiskobussi H 496, joka lähtee perjantaisin klo 21.00 Ylivieskasta, korvataan linja-autolla koko reitiltään.

Korvaavilla busseilla poikkeavat aikataulut

Junia korvaavat linja-autot eivät noudata junaliikenteen aikatauluja. Myös matka-ajoissa on eroja. Bussit lähtevät rautatieasemien edustoilta. Linja-autoista voi osaa matkalippuja, ja niissä kelpaavat kaikki VR:n voimassa olevat kaukoliikenteen liput. Busseissa voi kuljettaa vain käsimatkatavaraa. Jatkoyhteydet Seinäjoelta etelään ja Oulusta pohjoiseen hoituvat seuraavilla aikataulun mukaisilla junavuoroilla.

Lisätietoja ratatöistä johtuvista poikkeusjärjestelyistä ja korvaavien kuljetusten aikatauluista löytyy VR:n verkkosivuilta. Järjestelyistä voi kysyä myös asemien lipunmyynneistä ja VR Asiakaspalvelusta. Lisäksi tiedot päivittyvät VR:n verkkosivujen matkahakuun.

Raitioratatöitä tehdään kesän aikana kaikkiaan noin 20 työmaalla

2015-04-22 15_23_46-kartta_ratatyot.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

HKL:n kesän raitioratatyöt käynnistyvät huhtikuun lopulla. Ratatöitä tehdään kesän aikana kaikkiaan noin 20 ratatyömaalla.

Valtaosa HKL:n ratatyöurakoista on ratakiskojen ja vaihteiden vaihtoa. Ratakiskojen käyttöikä riippuu siitä, millaisella rataosuudella kiskot ovat. Suoralla radalla kiskot voivat kestää 30 vuotta, kaarteessa huomattavasti vähemmän aikaa; maksimissaan 15 vuotta.

Vaihteiden käyttöikään vaikuttaa muun muassa liikennemäärä: tiheästi liikennöidyillä rataosuuksilla vaihteet kuluvat eniten ja niitä vaihdetaan muutaman vuoden välein. Tällaisia rataosuuksia on esimerkiksi Mannerheimintiellä ja Kaisaniemenkadulla. Harvemmin liikennöidyillä osuuksilla vaihteet kestävät jopa 25 vuotta.

HKL suunnittelee ratatyöt siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä raitiovaunu- ja ajoneuvoliikenteelle. Ratatöitä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös öisin tietyin rajoituksin. Helsingin yleiset säädökset rajoittavat työkohteen melua aiheuttavan yötyön maksimiajaksi kaksi yötä viikossa. Ratatyöhankkeet pyritään myös ajoittamaan niin, että ne voidaan toteuttaa samanaikaisesti muiden kuntateknisten hankkeiden kuten vesijohto-, viemäri- ja kaukolämpötöiden kanssa.

Tulevan kesän mittavin ratatyömaa alkaa kesäkuun alussa Pasilassa. Raitiovaunurataa siirretään Pasilansillalla, Pasilankadulla, Palkkatilanportilla ja Kyllikinportilla yhteensä yli 2000 raidemetriä. Rakennustöiden valmistuttua raitiovaunut liikennöivät Pasilankadulla omalla korotetulla kaistallaan. Oma kaista mahdollistaa raitiovaunujen esteettömän ja häiriöttömän liikennöinnin. Tiedote HKL:n internetsivuilla

Muita merkittäviä kesän työmaita ovat muun muassa kiskonvaihto Unioninkadulla ja Kaisaniemenkadulla, vaihdetyö Tehtaankadun ja Laivurinkadun risteyksessä ja Helsinginkadun radan peruskorjaus.

Osa kesän ratatöistä vie raitiovaunuja poikkeusreiteille. Poikkeusreiteistä tiedottaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL).

Läntisen lisäraiteen rakennustyöt alkavat kesällä

a5d6319148d5799a_800x800ar

Liikennevirasto käynnistää kesällä uuden lisäraiteen ja laiturin rakennustyöt, jotka alkavat Pasilan asemaan liittyvien siltojen paalutuksella. Pasilan länsipuolelle tuleva raide tehdään samaan aikaan Tripla-keskuksen rakentamisen kanssa. Vuoden 2015 ratatyöt eivät vaikuta junaliikenteeseen tai asemalla liikkumiseen.

Lisäraiteen rataosalle rakennetaan useita siltoja ja tukimuureja, ja myös Pasilan aseman kantavia rakenteita on muutettava. Rakennustyöt ovat kaksivaiheiset. Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2015–2017 tehdään Pasilan asemaan liittyvät siltarakenteet. Toisessa vaiheessa vuosina 2016–2020 silta- ja tukimuurirakenteet laaditaan koko rataosalle.

Lisäraiteen ratasuunnitelma on valmistunut, ja ensimmäisen vaiheen rakentamissuunnittelu käynnistyy kevään aikana. Siltojen paalutus aseman kupeessa on määrä aloittaa kesällä. Syksyllä Pasila–Käpylä -välille rakennetaan kaksi uutta vaihdetta.

Toisen rakennusvaiheen suunnittelutyö käynnistyy syksyllä 2015 ja rakentaminen mahdollisesti jo samana vuonna. Varsinaiset radan rakennustyöt – kuten turvalaitteiden teko, sähköistys ja radan päällysrakenneurakka – alkavat vuonna 2017.

Käytännössä kaukoliikenteen käyttöön otetaan jo olemassa oleva huoltoraide (5b). Uusi laituri saa numeron 6. Raiteen valmistuttua kaikki Pasilan maanpäällinen ratapiha-alue on käytetty.

Sujuvuutta koko maan junaliikenteeseen

Nykyisellään raidekapasiteetti on lähes kokonaan käytössä ja paikalliset liikennehäiriöt laajenevat helposti valtakunnallisiksi. Läntinen lisäraide tuo tarvittavaa uutta tilaa ja sujuvoittaa junaliikennettä kautta maan.

Lisäraiteen myötä Pasilasta pohjoiseen suuntautuvaan liikenteeseen saadaan kaksi raidetta kumpaankin kulkusuuntaan. Uusi raide ja laituri ovat liikenteen käytössä arviolta vuonna 2020.

www.liikennevirasto.fi/keski-pasila

Tampereen läntisen ratayhteyden vaihtoehtotarkastelut valmistuneet

Tampereen läntisen ratayhteyden sijainnin vaihtoehtotarkastelut ovat valmistuneet. Samassa yhteydessä on tarkasteltu Tampereen järjestelyratapihan siirtoa, valtatien 3 uutta yhteyttä Lempäälästä Pirkkalaan ja seudullisen 2-kehätien linjausta Lempäälän Sääksjärveltä Tampere-Pirkkalan lentoasemalle sekä väyliin kytkeytyvää maankäyttöä erityisesti Lempäälässä ja Pirkkalassa.

Selvitystyö on valmisteilla olevan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitys. Työn ovat laatineet yhteistyössä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pirkanmaan liitto sekä Liikennevirasto. Pirkanmaan maakuntavaltuusto keskustelee suunnitelmasta ja muista kaavaluonnoksen alustavista liikenneratkaisuista kokouksessaan 15.12.2014.

Nyt valmistuneita ratojen ja teiden vaihtoehtotarkasteluja hyödynnetään maakuntakaavaluonnoksen valmistelussa. Kaavaluonnos valmistuu helmikuussa 2015, jolloin aineisto tulee julkisesti nähtäville. Suunnitelmat viimeistellään vuonna 2015 kaavaluonnoksesta saatujen palautteiden ja lausuntojen perustella, ja ne huomioidaan edelleen maakuntakaavaehdotuksen valmistelussa. Tavoitteena on, että maakuntakaavaehdotuksessa vaihtoehtoja ei enää ole.

2014-12-09 12_13_35-Treen_läntinen_rata_tiet_tiedote_09122014_liite (2).pdf - Nitro Pro 9 (Expired T

Läntisen ratayhteyden suunnittelun taustalla on maankäytöllinen varautuminen tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavaan rataan. Nykyisten junaliikenteen ennusteiden mukaan liikenne toimii pitkään nykyverkolla ja uusi ratayhteys ei korvaa nykyisellä verkolla tarvittavia kehittämisinvestointeja. Ratayhteydellä tavoitellaan TEN-T-ydinverkkoon kuuluvan pääradan kuljetuskäytävän vahvistamista, ratayhteyttä Tampere-Pirkkalan lentoasemalle sekä Tampereen keskustan kautta kulkevan tavaraliikenteen määrän ja tästä aiheutuvien haittojen ja riskien vähentämistä.

Uusi rata erkanisi pääradasta Lempäälässä ja kytkeytyisi Pohjanmaan rataan Ylöjärvellä. Lempäälän alueella radalla on kolme sijaintivaihtoehtoa. Lempäälän vaihtoehdot liittyvät pitkälti uuden järjestelyratapihan sijoittamiseen. Pirkkalassa lentoaseman kohdalla on kaksi vaihtoehtoista pintaratkaisua. Pirkkalasta Ylöjärvelle rataa on tarkasteltu kulkevaksi valtatien 3 läntisen kehätien käytävässä tien länsi- tai itäpuolella. Itäisessä vaihtoehdossa Kalkku alitetaan tunnelissa. Ylöjärvellä vaihtoehtoina on linjaus Elovainiossa edelleen valtatien 3 länsi- tai itäpuolella tai lännempänä Elovainon ja Metsäkylän välissä. Rata voi vaihtaa puolta Pirkkalassa ennen Pyhäjärveä tai Tampereen ja Ylöjärven välillä. Lisäksi on tarkastelu vaihtoehtoa, jossa rata kulkee Pirkkalasta Ylöjärvelle tunnelissa. Ratayhteyteen kuuluu yhdysrata lentoaseman ja Tampereen Peltolammin välillä. Väli Lempäälä–lentoasema–Peltolammi on suunniteltu niin, että henkilöliikenne sillä on mahdollista. Muilta osin rata on tavaraliikenteelle.

Läntinen ratayhteys luo uusia maankäyttömahdollisuuksia eteläosissaan. Rata sijoittuu osin rakentamattomille alueille, mutta osin jo tiiviistikin rakennetuille alueille vaikuttaen eri vaihtoehdoissa eri tavoin nykyisiin toimintoihin ja asutukseen. Läntisen radan linjausvaihtojen vaikutusalueella on useita luonnonsuojelukohteita ja Natura 2000 – alueita. Kaikki ratavaihtoehdot kulkevat myös pohjavesialueiden kautta. Keskeisiä vaikutuksia ratahankkeella ovat myös suuret maaleikkaukset etenkin suunnittelualueen eteläosissa ja siltaratkaisut erityisesti Pyhäjärven ylityksessä Nokian puolella ja Ylöjärvellä Elovainion kautta kulkevissa vaihtoehdoissa.

Läntisen ratayhteyden toteutuskustannukset ovat 480 – 1 150 miljoonaa euroa. Kustannusarvioon sisältyy yhdysradan toteuttaminen koko matkalta tunnelissa. Korkein kustannus on vaihtoehdossa, jossa koko läntinen rata Pirkkalasta Ylöjärvelle on tunnelissa. Pintavaihtoehtojen kustannukset ovat lähempänä toisiaan.

Paras paikka mahdolliselle uudelle järjestelyratapihalle on todettu olevan läntisen radan varsi Lempäälässä. Täälläkin on eri sijoittamismahdollisuuksia. Nykyisen järjestelyratapihan sijainti Tampereella on liikenteellisesti hyvä ja siirron suurimmat hyödyt liittyvät nykyisen järjestelyratapihan uusiin käyttömahdollisuuksiin. Siirron kustannukset ovat 850 miljoonaa euroa.

Valtatien 3 liikennemäärät ovat olleet huomattavassa kasvussa ja ne tulevat kasvamaan edelleen. Valtatien 3 uutta moottoritietasoista yhteyttä Lempäälästä Pirkkalaan on suunniteltu pitkään ja suunnittelutyössä on tarkistettu aiempia suunnitelmia. Uudella valtatiellä on Lempäälän puolella kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdot eroavat siinä, miten lähelle ne tulevat Sääksjärveä ja antavat Sääksjärvelle kasvun mahdollisuuksia. Uuden yhteyden kustannusarvio on 110 miljoonaa euroa.

Seudullisen 2-kehätien jakso Sääksjärveltä lentoasemalle kerää liikennettä Lempäälään ja Pirkkalaan suunnitelluilta uusilta maankäyttöalueilta ja yhdistää ne seudun pääväyliin. 2-kehätien osalta on tarkasteltu kahta vaihtoehtoista linjausta. Kustannukset ovat 30-40 miljoonaa euroa riippuen siitä, millaisena tietä kehitetään.

Uusia avauksia maankäytölle

Suunnittelutyön yhteydessä on luonnosteltu maankäyttöä Lempäälään, Tampereelle ja Pirkkalaan niille alueille, jotka kytkeytyvät suunniteltuihin väyliin. Alueelle voisi sijoittua merkittävästi uusia asukkaita ja työpaikkoja. Potentiaalinen kasvu on 15 000 asukasta ja 19 000 työpaikkaa.

Ratojen, teiden ja maankäytön vaihtoehtoja tarkasteleva suunnitelmaraportti löytyy osoitteesta:http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/vaylat