HSL ja VR vievät yhdessä lähijunaliikennettä kohti uutta aikakautta

Flirt

HSL ja VR ovat allekirjoittaneet siirtymäkauden sopimuksen. Huhtikuun alussa voimaan tuleva sopimus toimii lähtömerkkinä lähijunaliikenteen kilpailutuksen jatkovalmisteluille. Viisi vuotta kestävän sopimuskauden aikana VR uudistaa toimintojaan siten, että myös muiden junaliikennöitsijöiden tulo Helsingin seudun lähiliikenteeseen on mahdollista. HSL:lle uusi sopimus merkitsee yli 30 miljoonan euron säästöjä siirtymävaiheen ajalta.

Uusi sopimus vahvistaa HSL:n roolia liikenteen järjestävänä viranomaisena, ja toisaalta selkeyttää VR:n velvoitteita palvelu- ja laatutason toteuttamisessa. HSL ja VR tekevät jatkossa tiiviimpää yhteistyötä liikenteen suunnittelussa ja ratakapasiteetin tilaamisessa.
 
“Nyt allekirjoitettu sopimus vahvistaa vuosi sitten toukokuussa solmitun aiesopimuksen. Se merkitsee muutaman vuoden lykkäystä alkuperäiseen kilpailutusaikatauluun, mutta meillä on nyt tarkkaan määritellyt siirtymäkauden menettelyt, jotka edistävät avoimen tarjouskilpailun tasapuolista valmistelua ja hallittua toteutusta.”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo.
 
”Sopimus on valmisteltu yhdessä, ja se vie hallitusti kohti kilpailua. Näin varmistetaan lähiliikenteen sujuvuus isossa toimintaympäristön muutoksessa. Sopimukseen pääseminen osoittaa, että VR on asiakkaan mielestä onnistunut kilpailukykynsä ja tehokkuutensa parantamisessa. Iso ansio kuuluu henkilöstöjärjestöillemme, joiden kanssa olemme paikallisesti sopineet monista isoista kysymyksistä.” VR-Yhtymän toimitusjohtaja Mikael Aro sanoo.
 
Tavoitteena on, että suuntaviivat lähijunaliikenteen tarjouskilpailun käynnistämisestä, toteutusmallista ja aikataulusta ovat selvillä vuoden 2017 lopussa tai 2018 alussa.
 
Sopimuksen pääkohdat
 
Sopimuskausi alkaa 1.4.2016 ja päättyy 26.6.2021.
 
Siirtymäkauden sopimuksella VR vastaa HSL-alueen sisäisen lähijunaliikenteen operoinnista ja junien kunnossapidosta. Sopimuksen kustannustaso laskee noin 10 prosentilla. Vanhat VR:n omistamat lähijunat poistuvat käytöstä HSL-liikenteessä kesään 2017 mennessä, jolloin uusi yhteensä 81 junayksikön Sm5-kalusto on saatu kokonaan liikenteeseen.

Tällä hetkellä Pääkaupunkiseudun junakalusto Oy omistaa Sm5-junat, jotka HSL vuokraa lähijunaliikenteen käyttöön. Sopimuskauden päätyttyä junat on mahdollista luovuttaa saumattomasti tarjouskilpailun voittaneen operaattorin käyttöön. VR sitoutuu nyt esisopimuksella omistamiensa junakalustoyhtiön osakkeiden myymiseen muille osakkaille eli omistajakunnille (Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen).

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy ja VR-Yhtymä Oy:n kiinteistöyksikkö solmivat pitkäaikaisen vuokrasopimuksen vuoteen 2034 asti lähiliikenteen junien kunnossapitoa varten. Ilmalan varikolla toteutetaan ennen sopimuskauden päättymistä 2021 Sm5-junien kunnossapitoon käytettävien tilojen eriyttäminen VR:n varikkotoiminnoista, mikä mahdollistaa myös uusien operaattorien tulon HSL-alueen liikenteeseen.

HSL ja VR jatkavat nykyistä käytäntöä lippujen yhteiskäyttöisyydestä kaikissa lähijunissa HSL-alueen sisällä ainakin vuoteen 2019 saakka.

Junalla matkustaa entistä useampi – Kehärata kerännyt hyvin matkustajia

keharata_595x800

Entistä useampi taittaa matkojaan junalla HSL-alueella. Marraskuussa 2015 junalla kuljettiin arkivuorokauden aikana noin 171 000 kertaa. Lukema kasvoi vuoden 2014 marraskuusta peräti 20 000:lla, eli noin 13,5 prosentilla.

Matkustajamäärien kasvun taustalla on heinäkuussa avattu Kehärata, joka yhdisti toisiinsa Vantaankosken radan ja pääradan. Samalla avautui suora yhteys Vantaan suurimpien aluekeskusten Tikkurilan ja Myyrmäen välille. Myös esimerkiksi Helsingin Malmilta pääsee nyt vaihdotta lentoasemalle.

Kehäradan viittä uutta asemaa on käytetty matkustamiseen arkivuorokauden aikana noin 14 500 kertaa. Kaikki muut asemat paitsi Vehkala pääsivät yli 2 000 käyttökerran vuorokauden aikana.

Uusista asemista kaikkein eniten matkustajia oli Lentoasemalla (n. 5 300). Siellä matkustajamäärien odotetaan kasvavan entisestään, kun suora hissiyhteys rautatieaseman ja terminaalin välillä avataan perjantaina 18. joulukuuta. Liukuporrasyhteys valmistuu alkuvuodesta 2016.

Lähijunamatkustajien määrä on kasvanut melkein kaikilla Kehäradan lenkin varrella olevilla asemilla. Kaikkein suurinta kasvu on Helsingin päärautatieaseman (n. 7 400) lisäksi ollut Tikkurilassa (n. 5 200), Myyrmäessä (n. 3 000), Hiekkaharjussa (n. 2 700), Malmilla (n. 2 400) ja Martinlaaksossa (n. 1 900).

”Tulosten perusteella näyttää siltä, että erityisesti pääradalta vaihdetaan vilkkaasti Kehäradan juniin Tikkurilassa ja Hiekkaharjussa. Rantaradalla Huopalahden rooli risteysasemana on kasvanut myös hieman”, sanoo HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja Tero Anttila. ”Vantaan asuntorakentaminen taas näkyy Kivistön ja Leinelän asemien ilahduttavan korkeina matkustajamäärinä.”

HSL valmistelee korvaavaa Y-lähijunaliikennettä Siuntioon – tulossa myös uusi X-lähijuna Kirkkonummelle

Flirt

Kuva: VR

HSL valmistelee Siuntioon korvaavaa Y-lähijunaliikennettä, jonka on määrä käynnistyä ensi maaliskuussa. Samassa yhteydessä aikaistetaan muutamalla kuukaudella jo aiemmin päätettyä Luoman ja Mankin seisakkeiden lakkauttamista ja S- ja U-junien yhdistämistä uudeksi U-junaksi. Lisäksi Helsingin ja Kirkkonummen välillä aloittaa uusi ruuhkatuntien X-lähijunalinja.

HSL:n hallitus hyväksyi tiistaina esisopimuksen, jonka perusteella junayhteys Helsingin ja Siuntion välille järjestetään HSL:n tilaamana liikenteenä. Kokeilu toteutetaan 28.3.2016–31.12.2017. HSL on pyytänyt ministeriöltä lupaa lähijunaliikenneyhteyden järjestämiseen, sillä Siuntio ei kuulu HSL-alueeseen. Ministeriön lopullista vastausta asiaan ei ole vielä saatu. Siuntion kunta on valmis rahoittamaan osan kokeilusta. Y-junan liikennöinti Kirkkonummelta edelleen Siuntioon ei vaadi HSL-kunnilta lisärahoitusta.

”Siuntion lähijunaliikenteen jatkuminen mahdollistaa työ- ja opiskelumatkojen tekemisen joukkoliikenteellä Helsingin seudulle jatkossakin, joten nyt tehty ratkaisu on HSL:n tavoitteiden mukainen. Siuntion kunta on kertonut junayhteyden olevan heille elintärkeä”, sanoo HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja Tero Anttila.
 
Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti syyskuussa, että Y-junayhteys Kirkkonummen ja Siuntion kautta Karjaalle lopetetaan ensi vuoden maaliskuussa säästösyistä. HSL on yhdessä Siuntion kunnan kanssa etsinyt vaihtoehtoja korvaavasta ratkaisusta HSL-alueella.

Helsingin ja Siuntion välille on tulossa Y-junakokeilun myötä arkipäivien ruuhka-aikoina kahdeksan lähtöä: neljä lähtöä molempiin suuntiin. Uuden Y-junan asemat ovat aluksi Helsinki, Pasila, Leppävaara, Masala, Kirkkonummi ja Siuntio. Myöhemmin, kun liikenne voidaan hoitaa kokonaan uudella junakalustolla, Y-juna pysähtyy myös Huopalahdessa ja Espoossa.

Lisäksi Helsingin ja Kirkkonummen välille perustetaan uusi X-tunnuksella liikennöivä nopea junayhteys. Se ajaa kaksi lähtöä ruuhkan aikaan ja pysähtyy samoilla asemilla kuin uusi Y-juna.

HSL ja Siuntio ovat sopineet, että HSL tilaa Y-junaliikenteen Helsingin ja Siuntion välille osana HSL:n ja VR:n välistä liikennöintisopimusta. HSL-alueella käytetään HSL:n lippuja. Siuntioon menevät voivat matkustaa VR:n lipuilla kuten nykyisinkin. Y-junan liikennöintikustannusten arvioidaan olevan 1,6 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset jaetaan HSL-kuntien ja Siuntion kesken suhteessa matkustajakilometreihin. Siuntion maksuosuudeksi vuositasolla on arvioitu 230 000–300 000 euroa.

Myös muiden Rantaradan junien aikataulut muuttuvat maaliskuussa. VR pyrkii nostamaan Helsinki–Turku-pikajunaliikenteen nopeutta ja on päättänyt muuttaa Turun junien aikatauluja. Tämän takia HSL:n nykyistä lähijunaliikennettä ei enää pystytä sovittamaan yhteen pikajunaliikenteen kanssa Rantaradalla. Siksi Mankin ja Luoman seisakkeiden lakkauttamista aikaistetaan aiemmin päätetystä kesästä 2016 maaliskuuhun 2016. Myös S- ja U-junien yhdistäminen uudeksi U-junaksi tehdään samaan aikaan. Muutokset tulevat voimaan 27. maaliskuuta 2016. Esitys Luoman ja Mankin alueiden korvaavista bussiyhteyksistä tuodaan seuraavaan hallituksen kokoukseen 8. joulukuuta.

”HSL joutuu muuttamaan oman lähijunaliikenteensä aikatauluja kesken aikataulukauden, mikä on poikkeuksellista ja valitettavaa. Junien nopeuserojen pienentäminen ja pysähtymiskäyttäytymisen yhtenäistäminen parantaa kuitenkin liikenteen luotettavuutta jonkin verran. Myös aikataulujen säännöllisyys paranee hieman”, sanoo Tero Anttila.

Lentoaseman junaliikenne on alkanut sujuvasti

11666161_851957591525954_6889317559619151693_n

Kuvaoikeudet: HSL

Kehäradan viideskin uusi asema avattiin liikenteelle tänään perjantaina 10. heinäkuuta, kun I- ja P-junat alkoivat pysähtyä myös Lentoasemalla. Liikenne uudella asemalla ja sen ympäristössä on lähtenyt käyntiin hyvin.

Juna pysähtyi Lentoasemalla ensimmäistä kertaa perjantaiaamuna kello 4.27, kun I-juna Helsingistä saapui sinne. Aivan lopullisessa muodossaan asema ei vielä ole, sillä suora yhteys asemalta terminaalirakennukseen valmistuu vasta lokakuun lopussa.

Siihen asti matkustajat voivat kulkea juna-aseman ja terminaalien väliä joko opastettua kävelyreittiä pitkin tai maksuttomalla, jatkuvasti liikennöivällä sukkulabussilla. Kävelymatka aseman uloskäynniltä ykkösterminaaliin on noin 450 metriä ja kakkosterminaaliin 800 metriä. HSL:n oppaat ovat olleet neuvomassa matkustajia sekä juna-asemalla että lentoaseman terminaalissa.

”Liikenne on alkanut hyvin. Ihmiset ovat löytäneet väliaikaiset kävelyreitit, ja myös ilmainen sukkulabussi on palvellut matkustajia ilman ongelmia”, kertoo HSL:n liikennepalvelut-osaston sopimuspäällikkö Kimmo Sinisalo. Uuden aseman avaaminen ei ole myöskään aiheuttanut junille viivytyksiä.

Lentoaseman juna-aseman avautumisen myötä bussin 615 (Rautatientori–Lentoasema) liikennettä on harvennettu. HSL suosittelee lentoaseman matkustajia käyttämään junaa.

Kehäradan varrella myös asuntomessut

Perjantaina alkoivat myös asuntomessut Vantaan Kivistössä, ja sinnekin pääsee näppärästi Kehäradan I- ja P-junilla. Lisäksi Kivistön asemalta messualueen portille on mahdollista matkustaa kuskittomilla ja maksuttomilla CityMobil2-automaattibusseilla, joka ovat osoittautuneet hyvin suosituiksi. HSL on automaattibussien kokeiluhankkeessa mukana.

Runsaan kilometrin matkan Kivistön asemalta messualueelle voi taittaa myös asuntomessujen järjestämillä tavallisilla busseilla tai kävellen.

SELVITYS: Metroon tarvitaan tiheämpi vuoroväli 2020-luvulla

Metron matkustajamäärät kasvavat ensi vuosikymmenellä aiempaa ennakoitua nopeammin, kertoo Helsingin seudun liikenteen (HSL), Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) ja Länsimetro Oy:n tekemä selvitys.

HSL on suunnitteluohjeessaan määritellyt metron kuormitukselle ylärajat, ja selvityksen perusteella ne saavutetaan jo 2020-luvun alkupuolella. Länsimetron Kivenlahden-linjalla Tapiolan molemmin puolin maksimikuormitus saavutetaan ennusteen mukaan vuonna 2022 ja Kalasataman ympäristössä vuonna 2024.

Ennusteet perustuvat Länsimetron avautumisen 2016 jälkeiselle liikennöintimallille: metrolinjojen yhteisellä osuudella (Tapiola–Itäkeskus) on ruuhka-aikaan kahden ja puolen minuutin vuoroväli, junat kulkevat kahden yksikön mittaisina ja puolet junista käyttää pääteasemanaan Tapiolaa.

Metroliikenne mitoitetaan vuorokauden ruuhkahuipun mukaan. Nykyisin metrossa on eniten matkustajia arkiaamuisin Kulosaaren ja Kalasataman asemien välillä Helsingin keskustaa kohti matkustettaessa. Länsimetron myötä vastaavaa kuormitusta ennustetaan myös Espoon arkiaamuihin nopeammin kuin edellisessä, vuonna 2012 julkaistussa selvityksessä.

Syitä aiempia ennusteita voimakkaammalle matkustajamäärien kasvulle on useita. Uusi lippu- ja taksajärjestelmä halventaa tulevaisuudessa matkoja esimerkiksi Matinkylästä ja Tapiolasta Helsinkiin. Lisäksi Etelä-Espoon maankäyttösuunnitelmat voivat kasvattaa matkustajamääriä.

Yksi ratkaisu riittävän kapasiteetin turvaamiseksi on tihentää metron vuoroväliä 2020-luvun alkuvuosina niin, että se on molemmilla linjoilla neljä minuuttia ja linjojen yhteisellä osuudella (Tapiola–Itäkeskus) kaksi minuuttia. Lännessä vaihtoehtona olisi myös toisen linjan kääntöpaikan siirtäminen Tapiolasta Finnooseen tai Kivenlahteen, jolloin lyhyempi vuoroväli jatkuisi pidemmälle länteen, mutta ratkaisu olisi kallis.

Kalasataman ympäristössä kuormituksen rajat ylittyvät nykyisen ennusteen mukaan vuonna 2024, mutta jos Kruunuvuorenselän ylittävä raitiotie valmistuu ennen sitä, vuonna 2016 käyttöön otettava liikennöintitiheys riittäisi arviolta noin vuoteen 2030 asti.

Rihtniemi: Pisara ja muut raidehankkeet ovat tulevaisuuden joukkoliikenteen selkäranka

HSL:n liikenteen tulevaisuutta luotsaava Matkalla tulevaisuuteen –kampanja on kerännyt tähän mennessä useita satoja tuhansia katsojia eri kanavissa. Tuomas Enbusken isännöimä viisiosainen ohjelmasarja käynnistyi helmikuussa, ja sen aihepiiri käsittelee laajasti mm. kaupunkisuunnittelua, asumista, liikkumista, työn tulevaisuutta ja teknologian kehittymistä. Sarjan viimeisessä jaksossa Enbuske haastattelee HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemeä liikenteen tulevaisuudesta.

Enbuske haastatteli Suvi Rihtniemeä siitä, millaisia ajatuksia hänellä on liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen kehittämisestä. Rihtniemen haastattelun voit katsoa täältä:http://matkallatulevaisuuteen.fi/jaksot/jakso-6/. Lisäksi kaikki leikkaamattomat, noin 45 minuutin mittaiset jaksot julkaistaan tällä viikolla Matkalla tulevaisuuteen -sivustolla osoitteessa www.matkallatulevaisuuteen.fi

”Itselleni jäi keskusteluista mieleen hämmentävät tulevaisuuden visiot siitä, että liikkuisimme sukkulassa 1200 kilometrin tuntivauhdilla Helsingistä Lahteen, Turkuun ja Tampereelle. Ne tuntuvat tänä päivänä kaukaisilta visioilta, mutta voivat varmasti olla joskus totta. Jos tällainen kehityssuunta jatkuu, niin Etelä-Suomesta tulee yhtenäinen talousalue, jossa kaikki kaupungit ovat entistä lähempänä toisiaan. Tällaisia ratkaisuja pitää miettiä. Tai kolmiota Helsinki-Tampere-Turku, joka on Suomen voimakkaimmin kehittyvä alue”, Rihtniemi sanoo.

Tällä hetkellä Helsingin seudulla tehdään noin 3,3 miljoonaa matkaa päivässä, josta noin miljoona joukkoliikenteen kyydissä. HSL:n ennuste on, että vuonna 2050 seudulla tehdään jo 5,7 miljoonaa matkaa päivässä.

”Tämä vaatii joukkoliikenteeltä paljon uusia raidehankkeita. Ensi kesänä käynnistyy Kehärata ja sitten Länsimetro. Toivottavasti sen jälkeen Pisararata tulee helpottamaan pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä ja samalla kaukojunaliikennettä. Lisäksi tarvitaan metron jatkoa itään Sipooseen”, Rihtniemi sanoo.

HSL:n toimitusjohtaja uskoo, että vuonna 2050 Helsingin seutu on huomattavasti tiiviimmin rakennettu kuin nyt ja silti täältä löytyvät hyvät virkistysalueet. Työpaikat ja palvelut ovat lähellä, jolloin päivittäinen liikkumistarve muutoin kuin kävellen tai pyöräillen on mahdollisimman pieni.

”Suuret joukot liikkuvat edelleen raiteilla ja lisäksi voi olla sähköautoja ja robottiautoja. Ne eivät kuitenkaan ole ratkaisu liikkumiseen vaan mukava lisä. Bussit ja raiteet ovat tuolloin edelleen se tärkein liikkumismuoto, mutta bussit kulkevat kyllä jollain muulla kuin fossiilisilla polttoaineilla”, Rihtniemi sanoo.

Yhteenlaskettuna HSL on tavoittanut Matkalla tulevaisuuteen –kampanjalla tähän mennessä käytännössä kaikki pääkaupunkiseudulla asuvat ihmiset. Kampanjakokonaisuus jatkuu koko vuoden ajan HSL:n eri sisällöissä kuten Kehäradan ja Vantaan linjastouudistusten lanseerauksissa. Rihtniemen mielestä luvut kertovat siitä, että ihmiset ovat erittäin kiinnostuneita liikkumisen tulevaisuudesta ja siitä, millaisia palveluita HSL aikoo matkustajille tarjota tulevaisuudessa.

HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017: Kehärata avaa suurten joukkoliikennehankkeiden sarjan ensi kesänä

Helsingin seudun raideliikenteen valtakunnallisesti merkittävin hanke toteutuu ensi kesänä, kun Kehärata avautuu matkustajaliikenteelle. Sen myötä avautuu raideyhteys lentoasemalle ja sieltä muun Suomen raiteille. Syksyllä 2015 aloittaa myös uusi runkobussilinja 560 Vuosaaresta Myyrmäkeen. HSL kiirehtii mahdollisuutta jatkaa linjaa Matinkylään. Seuraavana vuonna vuorossa on pääkaupunkiseudulle merkittävä Länsimetro. Myös sähköiseen informaatioon ja lippujen myyntiin valmisteilla olevat uudistukset toteutuvat kaudella 2015-2017.

Uudistukset nostavat liikenteen operointikustannuksia, vuonna 2015 noin 11,6 miljoonaa euroa ja infrakustannuksia yli 5 miljoonaa euroa, mutta myös parantavat palvelutasoa. HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2015 – 2017 on varauduttu joukkoliikenteen osalta keskimäärin 1,5 prosentin kustannustason nousuun

”Sekä Kehärata että Länsimetro kasvattavat suunnitelmakaudella joukkoliikenteen käyttäjämääriä. Kehäradan junaliikenne lisää junien liikennöintikustannuksia noin kymmenellä miljoonalla eurolla vuodessa. Liikenteen kokonaiskustannukset pyritään pitämään kuitenkin nykyisellä tasolla Kehäradan käyttöönoton jälkeen. Vastaava säästö syntyy Kehäradan käyttöönoton yhteydessä toteutettavilla bussiliikenteen muutoksilla”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo.

Suunnitelmakauden merkittävin HSL:n oma investointi on lippu- ja informaatiohanke. Hankkeessa uudistetaan nykyinen matkakorttijärjestelmä ja toteutetaan ajantasainen seudullinen matkustajainformaatiojärjestelmä. Sähköisiä matkustajainformaatiopalveluita ovat muun muassa ajoneuvoissa, pysäkeillä ja terminaaleissa olevat informaatiopalvelut sekä netissä ja mobiilissa tarjottavat asiakassovellukset. Palveluissa korostuvat henkilökohtainen räätälöinti, tosiaikaisuus ja henkilökohtainen paikannus. Sähköisten palvelujen rinnalla valmistellaan tulevaisuuden taksa- ja lippujärjestelmää. Uusi vyöhykejärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2017 alussa.

”HSL seuraa tiiviisti myös kuntauudistuksen etenemistä. Metropolihallinnon toteutustapa ja kuntaliitospäätökset vaikuttavat aikanaan myös HSL:n toiminta- ja taloussuunnitteluun”, Rihtniemi sanoo.

HSL:n talousarvio 2015

HSL:n toimintatulot vuonna 2015 ovat yhteensä 614,8 miljoonaa euroa. Kasvu vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna on 19,2 miljoonaa euroa. Tuloista 48,5 prosenttia on lipputuloja, joiden arvioidaan vuonna 2015 olevan yhteensä 298,4 miljoonaa euroa, mikä on 3,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014.

Jäsenkunnat maksavat HSL:lle kuntaosuuksina menot, joita ei voida kattaa lipputuloilla tai muilla tuloilla. Kuntaosuudet talousarviossa 2015 ovat yhteensä 299,0 miljoonaa euroa, mikä on 48,6 prosenttia kaikista HSL:n tuloista.

Vuosittain maksettavaksi valtion suurten kaupunkien joukkoliikennetuen määräksi on arvioitu 5,4 miljoonaa euroa vuosina 2015-2017. Muiden tukien ja avustus osuus HSL:n tuloista on arviolta 0,9 prosenttia. HSL esittää tarkastusmaksun korottamista 80 eurosta 100 euroon vuoden 2015 alusta. Tarkastusmaksutuloja arvioidaan kertyvän 6,3 miljoonaa euroa, mistä kirjataan luottotappioita ja luottotappiovarauksia 2,7 miljoonaa euroa.

Toimintamenot vuonna 2015 ovat 614,9 miljoonaa euroa. Toimintamenot kasvavat vuoden 2014 ennusteesta 4,4 prosenttia. Operointikustannukset ovat 491,0 miljoonaa euroa. Niiden osuus toimintamenoista on 79,9 prosenttia. Bussiliikennepalvelujen ostoon käytetään 320,7 miljoonaa euroa, junaliikenteen ostoon 85,3 miljoonaa euroa, raitioliikenteeseen 51,4 miljoonaa euroa, metroliikenteeseen 26,5 miljoonaa euroa ja lauttaliikenteeseen 4,1 miljoonaa euroa. Kutsuplus-palvelun operointikustannukset ovat arviolta 2,9 miljoonaa euroa. HSL:n hallitus päättää kesään 2015  mennessä Kutsuplus-liikenteen jatkosta.

HSL maksaa jäsenkunnilleen korvausta niiden omistaman joukkoliikenneinfran käytöstä. Vuoden 2014 infrakorvaukset kunnille ovat 68,6 miljoonaa euroa, mikä on 11,2 prosenttia HSL:n kaikista toimintamenoista.

HSL:n investointimenot vuonna 2015 ovat 48,5 miljoonaa euroa. Sähköisiin matkustajainformaatiolaitteisiin ja –järjestelmiin on varattu vuodelle 2015 kaikkiaan 43,6 miljoonaa,

34 uutta Flirt-junaa lähijunaliikenteeseen

20090617_103_jpg_960x350_crop_q95

Flirt-juna

Helsingin seudun lähijunaliikenteeseen tarvitaan uutta kalustoa lähivuosina, jotta asiakkaille pystyttäisiin tarjoamaan raideliikenteen parhaat hyödyt. HSL:n hallitus valtuutti HSL:n esittämään junat omistavalle Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:lle 34 uuden junan tilaamista. Junakalustoyhtiö Oy:n hallitus päätti junien tilaamisesta keskiviikkona. Junat tulevat liikenteeseen vuoden 2017 toukokuuhun mennessä. Uutta kalustoa tarvitaan viimeistään vuonna 2018, jolloin HSL:n kilpailuttama junaliikenne aloittaa liikennöinnin.

”Uusien junien saaminen Helsingin seudun liikenteeseen avaa meille monia uusia mahdollisuuksia lähijunaliikenteen kehittämisessä. Asiakastyytyväisyys Flirteissä on jo tällä hetkellä korkeammalla tasolla kuin vanhoissa junissa. Jatkossa voimme tarjota asiakkaille vielä ajantasaisempaa infoa ja luotettavampaa liikennettä. Lähijunat tunnistaa muutaman vuoden kuluttua myös yhtenäisestä HSL:n ilmeestä”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kertoo.

Junakalusto Oy:n hallitus päätti 10.9 käyttää Junakalustoyhtiön Stadler Bussnang AG:n tekemän hankintasopimuksen toisen toimitusoption niin, että Stadlerilta tilataan HSL:n tarvetta vastaavat 34 Flirt-junaa, jolloin Junakalustoyhtiön omistamien junien määrä nousee vuonna 2017 yhteensä 75 junaan.

Hankinnan arvo noin 220 miljoonaa euroa. HSL vuokraa junat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella Junakalusto Oy:ltä.

Aikaisemmin on Flirt junia tilattu 41 ja niistä on nyt lähijunaliikenteessä 38. Nykyiset uudet junat riittävät ensi kesänä alkavaan Kehäradan liikenteeseen, jossa voidaan tunneliosuuksien vuoksi ajaa vain tiukat turvanormit täyttävillä uusilla junilla. Uusilla junilla korvataan vähitellen vanhat korkealattiaiset Sm1- ja Sm2-junat. Kehäradan lisäksi kalustoa tarvitaan 2020-luvulla valmistuvalla Pisara-radalla.

”Ensimmäinen Sm5-sarjan juna tuli Suomeen loppuvuodesta 2008. Junatyyppi on osoittanut hyvän toimivuutensa Suomen oloissa, vaihtuvat ja vaativat talviolosuhteet mukaan lukien”, Junakalusto Oy:n toimitusjohtaja Yrjö Judström sanoo. ”Saatuja käyttökokemuksia on jatkuvasti hyödynnetty toimitusprosessin aikana”, Judström kertoo yli kuusi vuotta jatkuneesta yhteistyöstä Stadlerin kanssa.

HSL selvitti kahta vaihtoehtoista mallia junakaluston hankkimiseksi. Toisena vaihtoehtona oli hankkia 13 uutta junaa ja jatkaa edelleen liikennettä 27 peruskorjatulla Sm2-junalla vuoteen 2028 asti, ja tilata toinen erä uusia junia 2020-luvun puolella. Selvityksen perusteella uusien junien hankinta isompana eränä on perusteltua, koska junien hankkiminen yhdessä toimituserässä tulee halvemmaksi kuin kahteen toimituserään hajautettuna. Laadullisessa tarkastelussa Flirt-junien luotettavuus ja matkustusmukavuudet ovat ylivertaisia vanhoihin juniin verrattuna. Muun muassa kalustoviat ovat yleisempiä vanhoissa junissa.

Flirtit ovat matkustajien suosikkeja, koska niihin on helppo nousta matalan lattian vuoksi ja ne ovat sisältä väljiä ja viihtyisiä. Uusiin juniin mahtuu myös noin 50 prosenttia enemmän matkustajia ja niillä pystytään liikennöimään luotettavammin ja nopeammin.

Matkustusmukavuutta parantavat ilmastointi, esteettömyys sekä matkustajainformaationäytöt. Uudessa junahankinnassa aiotaan vielä hioa junan sisustusratkaisuja niin, että junat palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla lentomatkustajia ja asiakkailta kritiikkiä saaneet roskakorit korvataan pienemmillä, jotta jalkatilaa vapautuu enemmän.

M-junat korvataan busseilla Pohjois-Haagasta pohjoiseen

Kahtena heinäkuun viikonloppuna junaliikenne on kokonaan poikki Pohjois-Haagan ja Vantaankosken välillä ratatöiden vuoksi. Lauantaina ja sunnuntaina 12.–13.7. ja 19.–20.7. M-junat ajavat välillä Helsinki–Pohjois-Haaga 20 minuutin välein normaalin 10–15 minuutin sijaan. Matka-ajat pitenevät noin vartilla.

Bussit ovat vastassa Pohjois-Haagan asemalle saapuvia junia.

Junia korvaavat bussit:

  • linja 499 Pohjois-Haagan asema–Myyrmäki–Vantaankoski
  • linja 48 Pohjois-Haagan asema (Kaupintie)–Kannelmäki
  • linja 49 Pohjois-Haagan asema–Malminkartano

Bussit pysähtyvät vain juna-asemien läheisyydessä olevilla pysäkeillä.

Kaikki poikkeusviikonloppujen aikataulut löytyvätReittioppaasta, kun matkustuspäiväksi laittaa 12., 13., 19., tai 20.7.

Radan vartta kulkee myös monia muita bussilinjoja, joita voi käyttää korvaavina kulkuyhteyksinä. Esimerkiksi Myyrmäestä pääsee Helsinkiin busseilla 452 ja 39, Martinlaaksosta bussilla 453.

M-junia 12.–13.7. ja 19.–20.7. korvaavat bussilinjat

M-junien lähtölaitureissa on muutoksia, lähtölaituri kannattaa tarkistaa laiturinäytöiltä.

A-junat kulkevat 20 minuutin välein normaalin 30 minuutin sijaan 12.–13.7. ja 19.–20.7.2014

M-junien poikkeusaikataulut 12.–13.7. ja 19.–20.7.

A-junien poikkeusaikataulut 12.–13.7. ja 19.–20.7.