Liikennevirasto: Rautateillä varaudutaan lumentuloon

1507666_1436680173229636_1365655242_n

 

Kuvaoikeudet: Liikennevirasto

Suomessa talvi asettaa rautateiden kunnossapidolle lukuisia haasteita. Talvikuukausien aikana lämpöasteet tippuvat reilusti pakkasen puolelle, ja Pohjois-Suomessa terminen talvi voi kestää jopa seitsemän kuukautta. Haasteista huolimatta Suomen rautatieverkko pidetään liikennekelpoisena ympäri vuoden, muun muassa erilaisilla vaihteiden lämmitysjärjestelmillä, lumiharjoilla ja etukäteen huolella laadituilla kunnossapitosuunnitelmilla.

Rataverkon kunnossapitoa tehostetaan talvisin esimerkiksi rautatievaihteiden automaattisella sähkölämmityksellä, joka vähentää jään ja lumen aiheuttamia haittoja. Automaattinen sähkölämmitys on energiatehokas vaihtoehto, sillä lämmitys on päällä ainoastaan silloin, kun sitä oikeasti tarvitaan. Rataverkon talvihoitoon kuuluvat myös perinteiset lumityöt, kriittisissä vaihteissa kiinteästi asennetut tuiskulumen kertymistä ehkäisevät lumiharjat sekä laiturialueiden hoito. Ilmalaan toteutetaan uudenlainen lumensulatuskenttä, jossa rautatiealueilta kerättyä lunta saadaan energiatehokkaasti sulatettua.

– Tulevaan talveen varaudutaan etukäteen tehtävällä suunnitelmalla kunnossapitäjien, liikenteenohjauksen ja operaattorin kesken. Pahoihin tilanteisiin varaudutaan liikenteen supistamissuunnitelmilla. Jos lunta tulee paljon, on kunnossapitäjillä varattuna koneita ja henkilöstöä, kertoo radan kunnossapitoyksikön päällikkö Matti Levomäki .

Kunnossapitosopimuksilla taataan laadukas palvelu

Jokaisella Suomen rataverkon kahdestatoista kunnossapitoalueesta on olemassa kilpailutettu kunnossapitosopimus ja yhteistyössä operaattorin ja liikenteenohjauksen kanssa laadittu oma lumityösuunnitelma. Sopimuksissa on määritelty talvikunnossapidon palvelutasoluokat ja esimerkiksi kuinka paljon lunta raidealueella sallitaan. Urakoitsijat toteuttavat kunnossapitoa itse valitsemin keinoin palvelutasoja noudattaen.

Kunnossapitosopimusten laadukas toteutus ja riittävä valvonta ovat keskeisiä talvikunnossapidon kehityskohteita. Kunnossapidon turvallisuuden, laadun ja oikea-aikaisuuden varmistamiseksi kunnossapitosopimuksiin on sisällytetty sopimussakko kannustinjärjestelmän lisäksi. Sopimussakkoja voidaan antaa esimerkiksi sellaisissa junaliikenteen myöhästymistapauksissa tai toiminnan laatupoikkeamatapauksissa, jotka johtuvat kunnossapidon puutteista.

Lumisista talvista on opittu

Suomessa on koettu viime vuosien aikana hyvin lumisia talvia. Esimerkiksi talvella 2012–2013 lumensyvyys oli Helsingissä lähes metrin verran, ja 2010–2011 talvena päivän keskilämpötilat tippuivat Etelä-Suomessakin miinuksen puolelle jo marraskuussa. Kovista talvista on opittu, ja Liikennevirasto on esimerkiksi parantanut lumitöiden organisointia vuosittain. Organisoinnin parantamisen myötä myös yhteistyö on lisääntynyt. Myös lumityön laatuvaatimuksia on nostettu.

Lumitöitä tehdään kuitenkin aina liikenteen ehdoilla, ja turvallisuutta noudattaen. Esimerkiksi laiturialueilla ei turvallisuussyistä saa tehdä lumenpoistoa koneellisesti junien liikennöidessä. Vilkkaasti liikennöidyillä asemilla tämä tarkoittaa sitä, että lumenauraus tehdään pääasiassa yöaikaan. Kun lunta sataa taukoamatta, joudutaan välillä turvautumaan myös perinteiseen lumenaurauksen, kun kolat ja lumilapiot laitetaan heilumaan.

Suomen rataverkon ylläpito, kehittäminen ja kunnossapito ovat Liikenneviraston vastuulla. Suomen liikennöidyn rataverkon pituus on 5 944 kilometriä, josta 3 073 kilometriä on sähköistetty. Suurin osa Suomen rataverkosta on yksiraiteista. Rataverkon kunnossapidon tavoitteena on pitää nykyinen rataverkko liikenteen tarpeita vastaavassa kunnossa siten, että liikennöinti on turvallista ja liikenteenvälityskyvyltään tehokasta läpi vuoden.

Eva Lönnblad on uusi Asemien ääni

bf15a6e78fba1ea0_800x800ar

Kuvaaja Kai Widell

Suomen rautatieasemien uutena kuuluttajaäänenä aloittaa Eva Lönnblad. Uusi ääni tulee rautatieasemille vuoden 2015 alusta. Eva Lönnblad on sekä raadin että äänestäneiden kansalaisten mielestä sopivin ääni finaaliviisikosta.

Valinnassaan raati painotti äänen sopivuutta asemakuulutuksiin, äänen selkeyttä sekä ammattitaitoa. Myös kielitaitoon kiinnitettiin huomiota.

”Naisilla on luonnostaan korkeampi ääni kuin miehillä, mistä johtuen naisääni erottuu asemilla kuuluvan taustamelun läpi paremmin. Lönnbladin ääni on finaaliviisikosta selkein ja esteettömin. Hänen äänensä on luottamusta herättävä ja hänen puheensa on hyvin rytmitetty. Äänestä huokuu positiivisuus ja palveluhenkisyys”, kertoo projektin vetäjä Kimmo Turunen Liikennevirastosta.

Asemien äänenä Lönnblad lukee jatkossa rautatieasemien kuulutukset. Hän äänittää noin 3 000 sanaa, joista koostetaan kuulutuksissa käytettävät noin 15 000 fraasia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Uusi ääni kuuluu kaikilla Suomen 180 rautatieasemilla vuoden 2015 alusta.

Kansalaiset äänestivät suosikkiaan netissä

Myös kansalaiset pääsivät vaikuttamaan päätökseen äänestämällä omaa suosikkiaan. Ääniä annettiin netisssä yhteensä lähes 4 000 kpl. Lönnblad oli kansan ylivoimainen suosikki. Eva Lönnbladin äänestysnumero kilpailussa oli numero 1.

Netissä annettuja kommentteja:

”Ykkönen on rauhallinen, selkeä ja neutraali ääni.”

”Kaikissa kieliversioissa kaikkein paras näistä. ”

”Tämä naisen ääni on selkeä ja samalla sopivan matala. Yksinkertaisesti hyvin miellyttävä.”

”Kuulosti selkeimmältä, tulee todennäköisesti parhaiten läpi kaiuttimista.”

”Painotus ja rytmi hyvät. Kypsä ja erottuva.”

”Ehdottomasti numero yksi.”

”Äänen selkeys, ääntäminen ja puheen nopeus ylivoimaiset! Ammattimainen.”

Nettiäänestyksen lisäksi Liikennevirasto järjesti kaksi julkista kuuntelutilaisuutta Helsingin ja Tampereen rautatieasemilla. Myös näissä tilaisuuksissa Lönnbladin ääni nousi suosituimmaksi. Liikennevirasto on konsultoinut äänen valinnassa myös erityisryhmien edustajia Näkövammaisten keskusliitosta ja Kuuloliitosta.

Kokenut äänityöläinen

Eva Lönnbladilla on useiden vuosien kokemus äänityöntekijänä eri medioissa. Hänen ääntään on kuultu aikaisemmin muun muassa YLE:n ja MTV3:n televisiokanavilla kuuluttajana ja juontajana. Hän on lisäksi tehnyt lähes kaksikymmentä vuotta erilaisia mainos- ja ääniprojekteja. Työuransa aikana hän on saanut esiintymis- ja viestintäkoulutusta.

”Olen todella iloinen saamastani luottamuksen osoituksesta. Ja nyt alkoi myös vähän jännittää. Tämä on palvelutehtävä ja pyrkimyksenä on saavuttaa selkeä ja miellyttävä lopputulos, joka palvelee asemien käyttäjiä mahdollisimman hyvin”, sanoo uusi asemien ääni Eva Lönnblad .

”Lopputuloksessa suuri merkitys on JPC-Studioiden äänittämisen ammattilaisilla, jotka osaavat tuottaa ääntä haastaviin olosuhteisiin. Syksyllä on odotettavissa paljon yhteistä aikaa mikrofonin kanssa pienessä studiokopissa. Yksittäisistä äänitetyistä palasista täytyy saada aikaan saumattomasti yhteen sopiva kokonaisuus. Voi olla että joudun tarjoamaan useammatkin pullakahvit äänittäjälle ennen kuin työ on valmis”, kertoo Lönnblad.

Ratahanke Seinäjoki–Oulu: Kokkola–Ylivieska osuuden kaksoisraiteesta on otettu toinen osuus liikenteelle

1174946_222312371264714_1853890741_n

Kokkola–Ylivieska kaksoisraiteen rakentamistyöt etenevät ja uutta raidetta otetaan liikenteelle. Käyttöönoton yhteydessä vanha raide suljettiin ja perusparannustyöt aloitettiin. Töiden yhteydessä poistetaan myös kaikki tasoristeykset ja korvataan ne ali- ja ylikulkusilloin.

Viikonlopun aikana otettiin uutta raidetta liikenteen käyttöön, 16 kilometrin matkalta, Kälviän liikennepaikan pohjoispuolelta aina Kannuksen eteläpuolelle saakka. Vanha raide suljettiin liikenteeltä ja sen peruskorjaustyöt aloitettiin. Kaikki rataosalla liikennöivät junat tulevat peruskorjauksen ajan käyttämään uutta raidetta.  Peruskorjaustyöt on määrä saada kyseisellä osuudella valmiiksi vuoden 2015 heinäkuussa. Ensimmäinen, noin 9 kilometrin mittainen, osuus uutta raidetta Kokkolasta Matkanevaan otettiin käyttöön jo elokuun alkupuolella.

Töiden edetessä myös kaikki tasoristeykset poistetaan Seinäjoen ja Oulun väliltä. Kokkola–Ylivieska kaksoisraiteen alueelta on poistettu kaikki tasoristeykset Kokkolasta Eskolaan saakka. Poistettuja tasoristeyksiä oli yhteensä 21 kappaletta. Korvaavina tieyhteyksinä toimivat rakennetut ali- ja ylikulkusillat. Tasoristeysten poistot lisäävät turvallisuutta sekä mahdollistavat rataosan nopeuden nostamisen. Viimeiselle osuudelle, Eskola–Ylivieska-välille, jää kolme tasoristeystä, jotka tullaan poistamaan lähivuosina.

Vuonna 2012 alkaneet ratatyöt Kokkolan ja Ylivieskan välillä valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 2017 loppuun mennessä, jonka jälkeen Kokkolan ja Ylivieskan välillä on mahdollista liikennöidä koko matkalla kahta rinnakkaista raidetta pitkin. Junien kohtaaminen helpottuu ja raideliikenteen kapasiteettia on mahdollista kasvattaa merkittävästi. Kokkola–Ylivieska kaksoisraideprojekti on osa Seinäjoki–Oulu-välin perusparannustöitä, ratahanke Seinäjoki–Oulua.

Seinäjoki–Oulu-radan parantaminen lyhentää matka-aikoja, mahdollistaa junaliikenteen lisäämisen ja vähentää sen häiriöherkkyyttä. www.liikennevirasto.fi/skol www.facebook.com/seinajokioulu

Liikennevirasto: Äänestä rautatieasemien uusi kuulutusääni

FeedDemon Pro 4

Kuuletko, mitä kuuluu asemalla? Kansalaisilla on tästä päivästä alkaen mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä suosikistaan uudeksi Asemien ääneksi. Finaaliviisikon äänet ovat kuultavissa netissä tai paikan päällä Helsingin ja Tampereen rautatieasemilla. Finaaliviisikossa on kolme naisääntä ja kaksi miesääntä.

Liikennevirasto etsii uutta kuulutusääntä Suomen rautatieasemille, sillä uusi kuulutusääni vaihtuu kaikilla rautatieasemilla vuoden vaihteessa.

Uuden äänen haku on edennyt siihen vaiheeseen, että finaaliin päässeet äänet ovat kuultavissa autenttisessa ympäristössä.

Kaikilla ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa tulevaan rautatieasemien ääneen äänestämällä suosikkiaan myös netissä aina sunnuntaihin 14.9. asti osoitteessa: http://asemienaani.liikennevirasto.fi

Mistä Asemien äänessä on kyse

Suomen lähes 180 rautatieasemalla annetaan päivittäin junaliikenteen aikatauluista ja muusta toiminnasta lähes 15 000 erilaista kuulutusta matkustajille. Liikennevirasto vastaa rautatieasemien kuulutuksista, mutta tähän asti kuulutuksissa kuultavat äänet on ostettu VR:ltä. Vuoden 2015 alusta Liikennevirasto vastaa itse äänestä ja samassa yhteydessä uusitaan kuulutusjärjestelmä vastaamaan nykyajan vaatimuksia.

Aseman äänen kuulevat miljoonat ihmiset. Äänellä on merkitystä ja erityisesti sen esteettömyydellä ja selkeydellä on tärkeä rooli sujuvan ja turvallisen matkustamisen takaamiseksi.

”Finaaliviisikon valinnassa painotimme äänen esteettömyyttä eli selkeyttä ja artikulaatiota, rytmiä sekä eri kieliversioiden lausuntaa. Yleistunnelmat ovat korkealla ja tunnemme tekevämme matkustajille korkealaatuista palvelua sekä nostavamme Liikenneviraston statusta junaliikenteen matkustajainformaatiossa ” kertoo projektin vetäjä Kimmo Turunen Liikennevirastosta.

Paikan päällä ääniä on kuuntelemassa myös raati sekä raadin kutsumia edustajia erityisryhmistä. Esimerkiksi näkövammaisten sekä vieraskielisten tarpeet tullaan huomioimaan kuulutusäänen valinnassa erityisen hyvin.

Äänien soitossa otetaan huomioon muu rautatieliikenne ja siihen liittyvät kuulutukset, joten esimerkiksi poikkeuskuulutusten sattuessa finaaliäänten soitto keskeytetään. Mahdollisuuksien mukaan äänet soitetaan kuitenkin yhteen putkeen, jotta vertailu äänten välillä on tasapuolista.

Asemien äänen haku etenee: finaaliviisikko valittu

148755_1544143509149968_8385839179246217899_n

Suomen rautatieasemien uuden kuulutusäänen haku on edennyt siihen vaiheeseen, että finaaliin päässeet äänet on valittu. Äänen valintakriteerit olivat tiukat, joten karsinta oli kovaa. Hakemuksia tuli yhteensä 53, joista jatkoon valittiin viisi ääntä; kolme naisääntä ja kaksi miesääntä. Seuraavaksi kansalaisilla on mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä suosikistaan uudeksi Asemien ääneksi.

Äänikandidaattien valinnoissa raati painotti äänen selkeyttä ja esteettömyyttä, äänen miellyttävyyttä ja soveltuvuutta asemakuulutuksiin sekä puheen rytmitystä. Myös kielitaitoa mitattiin, sillä yhden toimittajan tulee hallita kuulutukset niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin.

Finaaliviisikon ääninäytteet tullaan soittamaan autenttisessa ympäristössä Helsingin päärautatieasemalla ja Tampereen rautatieasemalla. Kaikilla ihmisillä on siis mahdollisuus vaikuttaa tulevaan rautatieasemien ääneen äänestämällä suosikkiaan. Myös media on tervetullut mukaan kuuntelutapahtumiin.

  • Helsingin päärautatieasemalla äänet kuullaan tiistaina 9.9.2014 klo: 14.30–15.30 välisenä aikana.
  • Tampereen rautatieasemalla keskiviikkona 10.9.2014 klo: 10.00–12.00 välisenä aikana.

Paikan päällä ääniä on kuuntelemassa myös raati sekä raadin kutsumia edustajia erityisryhmistä. Esimerkiksi näkövammaisten sekä vieraskielisten tarpeet tullaan huomioimaan kuulutusäänen valinnassa erityisen hyvin.

Finaaliäänten äänestys tapahtuu joko rautatieasemilla jaettavilla äänestyslipukkeilla tai internetissä myöhemmin ilmoitettavassa osoitteessa. Äänet on myös mahdollista kuunnella internetissä 9.9.2014 – 14.9.2014 välisenä aikana samassa osoitteessa, jossa äänestyskin tapahtuu.

Äänien soitossa otetaan huomioon muu rautatieliikenne ja siihen liittyvät kuulutukset, joten esimerkiksi poikkeuskuulutusten sattuessa finaaliäänten soitto keskeytetään. Mahdollisuuksien mukaan äänet soitetaan kuitenkin yhteen putkeen, jotta vertailu äänten välillä on tasapuolista.

Suomen lähes 180 rautatieasemalla annetaan päivittäin junaliikenteen aikatauluista ja muusta toiminnasta lähes 15 000 erilaista kuulutusta matkustajille. Liikennevirasto vastaa rautatieasemien kuulutuksista, mutta tähän asti kuulutuksissa kuultavat äänet on ostettu VR:ltä. Vuoden 2015 alusta Liikennevirasto vastaa itse äänestä ja samassa yhteydessä uusitaan kuulutusjärjestelmä vastaamaan nykyajan vaatimuksia.

Rataverkon turvallisuudesta huolehditaan työsulun aikanakin

Junaliikenteen turvallisuudesta pidetään huolta tänään 31.7.2014 alkaneen VR Track Oy:n sähkömiesten työsulun aikana. Radan kunnossapidon kannalta työsulun vaikutusten odotetaan olevan samankaltaiset kuin viimeaikaisten sähkömiesten lakkojen aikana. Mahdolliset isommat viat rataverkolla voivat aiheuttaa junaliikenteen viivästymisiä.   

Tänään 31.7.2014 klo 07.00 alkanut VR Track Oy:n sähköliittolaisia sähköasentajia koskeva työsulku voi näkyä kunnossapidon ennakkohuoltojen siirtymisenä sekä viankorjaustoiminnan mahdollisena hidastumisena. VR Track Oy:n työsulun käynnistänyt PALTA (Palvelualojen työnantajat) on ilmoittanut työsulun kestävän kolme viikkoa, ellei ristiriitoihin löydetä tyydyttävää ratkaisua tätä aikaisemmin.

Rataverkon kunnossapidon kannalta työsulun vaikutusten odotetaan olevan samankaltaiset kuin viimeaikaisten sähkömiesten lakkojen aikana. Vaikka sähkömiesten lakkojen aiheuttamat haitat pysyivät pieninä ja suurilta liikennehäiriöiltä vältyttiin, niin rataverkon tilaa seurataan työsulun aikana tehostetusti Liikenneviraston rataliikennekeskuksessa. Esimerkiksi myrskyt ja ukkoset voivat paikoitellen lisätä korjaustarpeita.

”Viankorjauksen päivystys toimii työsulun aikana normaalisti. Mahdollisten vikojen korjaaminen voi kuitenkin kestää normaalia pidempään, koska korjausryhmiä on liikkeellä tavallista vähemmän”, kertoo radan kunnossapidon aluepäällikkö Eero Liehu .

Mahdollisten junaperuutusten ja korvaavien kulkuneuvojen käytön lisäksi rautatieliikenteessä käytetään mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisia reittejä, mikäli radan viat estävät normaalin liikennöinnin. Liikennöintiin liittyvät päätökset sovitaan yhdessä liikennettä hoitavan operaattorin kanssa.

Liikenteenohjauksen sekä sähköradan käyttökeskusten miehitys on työsulun aikana normaalitasolla. Samoin juuri tähän aikaan laajimmillaan olevat kesän ratatyöt jatkavat pääsääntöisesti suunnitellusti.

Katso video: Kaksoisraideosuudet kasvattavat Seinäjoki–Oulu-radan kapasiteettia

Seinäjoki–Oulu-ratahanke on yksi Suomen suurimmista liikennehankkeista. Hankkeen ansiosta Etelä- ja Pohjois-Suomen välinen raideliikenne nopeutuu, ja sen kapasiteettia voidaan lisätä.

Katso videolta, miten kolme uutta kaksoisraideosuutta vaikuttavat liikennöintiin.

Seinäjoki–Oulu-radan parantaminen lyhentää matka-aikoja, mahdollistaa junaliikenteen lisäämisen ja vähentää sen häiriöherkkyyttä. www.liikennevirasto.fi/skol www.facebook.com/seinajokioulu

Liikennevirasto: Rataverkon viat korjataan lakon aikanakin

10357771_1499308256966827_756705518262499825_o

Junaliikenteen turvallisuustaso säilyy VR Track Oy:ssä työskentelevien sähkömiesten lakon aikana. Liikenneviraston rataliikennekeskuksen mukaan isommat viat tai myrskyt voivat vaikuttaa liikenteen täsmällisyyteen.

Tänään alkanut lakko näkyy ennen kaikkea kunnossapidon ennakkohuoltojen siirtymisenä sekä viankorjaustoiminnan mahdollisena hidastumisena. Viankorjauksen päivystys toimii normaalisti, mutta korjausryhmiä on alueesta riippuen tavallista vähemmän.

Mikäli rataverkolla tapahtuu suurempia häiriöitä (onnettomuuksia, laajoja ukkos- tai myrskyvaurioita tms.), niistä toipuminen kestää tavallista pidempään. Mahdollisten junaperuutusten ja korvaavien kulkuneuvojen käytön lisäksi käytetään rautatieliikenteessä mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisia reittejä, mikäli radan viat estävät normaalin liikennöinnin.

– Varsinaiset toimenpiteet vikatilanteissa tehdään aivan kuten normaalioloissakin, eikä turvallisuustasosta tingitä, sanoo ylitarkastaja Antero Kaukonen Liikennevirastosta.

Liikenneviraston rataliikennekeskuksessa rataverkon tilaa seurataan lakon aikana tehostetusti, ja liikennöintiin liittyvät päätökset sovitaan yhdessä liikennettä hoitavan operaattorin kanssa.

Liikenteenohjauksen sekä sähköradan käyttökeskusten miehitys on normaalitasolla. Samoin juuri tähän aikaan laajimmillaan olevat kesän ratatyöt jatkavat pääsääntöisesti suunnitellusti.

Tänään alkanut lakko koskettaa Sähköliiton yhden ammattiosaston työntekijöitä. Lakko vaikuttaa Suomen rataverkolla Uudenmaan, Lounaisrannikon, Riihimäki-Kokkolan, Savon radan, Pohjanmaan radan, Kainuu-Oulun ja Oulu-Lapin kunnossapitoalueisiin sekä sähköradan kunnossapitoon Pohjois- ja Itä-Suomessa. Lisäksi ko. osaston työntekijöitä on mahdollisesti myös radan rakentamis- ja korjausprojekteissa eri puolilla Suomea.