Rautateiden henkilöliikenteen matkojen määrä väheni 35 prosenttia vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä

Rautateiden henkilöliikenteen matkojen lukumäärä vuosina 2016–2020 neljänneksittäin

Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä Suomen rautateillä tehtiin yhteensä 14,8 miljoonaa henkilöliikenteen matkaa, mikä oli 35 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavalla neljänneksellä. Junaliikenteen henkilökilometrimäärä oli yhteensä 774 miljoonaa henkilökilometriä. Henkilökilometrit vähenivät 38 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan neljännekseen.

Vuoden 2020 tammi-syyskuussa henkilöliikenteessä tehtiin yhteensä 44,4 miljoonaa matkaa, mikä oli 34 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi-syyskuussa 2020 junaliikenteen henkilökilometrimäärä oli yhteensä 2 231 miljoonaa henkilökilometriä, mikä oli 38 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Suomen rautateillä kuljetettiin vuoden 2020 kolmannen neljänneksen aikana tavaroita yhteensä 9,3 miljoonaa tonnia. Rautatieliikenteen tavarankuljetusten kuljetussuorite oli yhteensä 2,4 miljardia tonnikilometriä.

Rautatieliikenteen tavarankuljetusten suoritteet vuodesta 2020 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien tietojen kanssa tilastointiin tehtyjen muutosten takia.

 

Lähde: Liikenne ja matkailu, Tilastokeskus

Power Mining solmi sopimuksen Ruotsiin junatunnelin louhinnoista

Power Mining on solminut mittavan urakan NCC Ab ja Saksalaisyhtiö Wayss & Freytag Ingenieurbau AG muodostaman työyhteenliittymän NCC-WF West link contractors HB kanssa Göteborgiin rakennettavan Västlänken junatunnelin louhinnoista.

Urakka sisältää yhteensä 2,2 kilometriä, noin 200 000 kiintokuutiota tunnelin louhintoja, jotka koostuvat huoltotunnelista, kaksiraiteisesta junatunnelista ja sen vieressä kulkevasta pelastustunnelista. Sopimus sisältää tunneleiden louhinnat, lujitukset, injektoinnit ja louheen lastauksen. Työt ovat alkaneet ja louhintojen on määrä valmistua keväällä 2023.

Västlänken on uusi kaksiraiteinen rautatietunneli, joka parantaa junamatkaa Göteborgissa ja Länsi-Ruotsissa. Lähi- ja aluejunien kulkeminen omilla raiteillaan Göteborgin keskustan alla olevassa tunnelissa kaksinkertaistaa kapasiteetin Göteborgin päärautatieasemalla. Götebörgin rautatieinfrastruktuurin laajentaminen mahdollistaa myös maa päällä tiiviimmän rakentamisen ja maa-alueen kehittämisen.

Power Mining Oy on vuonna 2014 perustettu Kajaanilainen yritys, yhtiön toimialana Pohjoismaissa on tunneleiden louhinnat infrakohteissa ja kaivoksissa. Power Mining Sverige Ab on Power Mining Oy:n Ruotsissa toimiva tytäryhtiö. Yhtiön strategiana on nimenomaan nyt sovitun tyyppisten projektien suorittaminen projektinjohtoineen.

Rautatieasemien laiturialueiden mainospaikat Mediateko Oy:lle

Väyläviraston ja Mediateko Oy:n sopimus on kymmenvuotinen. Mainosten sijoittelussa on huomioitu esteettömyys näkyvyydestä silti tinkimättä.

Rautatieasemien laiturialueiden mainospaikoista vastaa seuraavan 10 vuoden ajan kuopiolainen Mediateko Oy.

“Laiturialueiden mainospaikat kilpailutetaan 10 vuoden välein. Tämänvuotisen kilpailun markkinavuoropuhelu järjestettiin 6.8.2020. Siihen osallistui useita media-alan yrityksiä, joiden joukosta Mediateko valikoitui voittajaksi syksyn aikana käydyssä kilpailutuksessa”, kertoo radanpidon kiinteistöt asiantuntija Seppo Mikkonen Väylävirastosta.

Sopimus astuu voimaan 1.1.2021. Sopimuskautensa aikana Mediateolla on käytettävissään Väyläviraston hallitsemien laituri- ja rautatiealueiden mainostaulut.

Esteetöntä mainontaa

“Näyttöjen sijoittelussa on huomioitu ihmisten esteetön liikkuminen sekä laiturialueen kunnossapito. Tästä syystä mainoslaitteet sijoitetaan pääasiassa olemassa oleviin kiinteisiin rakenteisiin, jolloin mainosten rakentaminen saadaan toteutettua ilman, että liikenteelle tai matkustajille aiheutetaan häiriötä”, Mikkonen sanoo ja jatkaa:

“Lisäksi näyttöjen kirkkaus säätyy automaattisesti ympäröivän valon mukaan, jolloin näytöt eivät häikäise matkustajia tai veturinkuljettajia.”

Vaikka mainostaulut ovat rakenteissa, ne sijoitetaan edelleen kulkuvirtojen mukaan sellaisiin paikkoihin, joissa mainoksen näkee mahdollisimman moni laiturialueella kulkeva.

LVM:n ja VR:n välille uusi ostoliikennesopimus

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy ovat tehneet sopimuksen henkilöjunaliikenteen ostoista kaudelle 1.1.-30.6.2021 ja optiosta kaudelle 1.7.-31.12.2021. Optiokauden voimaantulo edellyttää eduskunnan myöntämää määrärahaa.

Raha-asiainvaliokunta puolsi sopimuksen tekemistä 17. joulukuuta 2020.

Sopimuksen tavoitteena on turvata valtion hankkiman junaliikenteen palvelutaso myös koronan aiheuttamassa tilanteessa. Palvelutason ylläpitoa varten eduskunta on myöntänyt kuluvalle vuodelle lisätalousarviossa 11 miljoonan euron lisärahoituksen junaliikenteen hankintaan. Hankinta ei kohdistu kuitenkaan markkinaehtoiseen liikenteeseen, jota koskevat ratkaisut VR tekee itsenäisesti.

Liikennöintikorvaus tammi-kesäkuun kaudelta on 30,6 milj. euroa (alv 10%), ja heinä-joulukuun optiokaudelta 23,6 milj. euroa (alv 10%). Optiokauden käyttäminen edellyttää 11 milj. euron (alv 10%) lisärahoitusta.

Vuoden 2021 ostoliikennesopimus muodostuu Etelä-Suomen taajamaliikennealueen Sm2- ja Sm4-kalustolla liikennöitävistä lähijunavuoroista sekä kiskobussiliikenteestä kaukoliikenteen hiljaisemmilla reiteillä. Lisäksi hankintaan kuuluu muun muassa säännöllinen Lapin yöjunaliikenne sekä joitakin markkinaehtoista liikennettä täydentäviä Intercity- ja Pendolino-vuoroja.

Taajamajuna- ja kiskobussiliikenne palaa takaisin koronaa edeltävälle tasolle. Myös yöjunaliikenne paranee vuoden 2020 korona-ajan liikenteeseen verrattuna. Koronaa edeltävään aikaan verrattuna yöjunaliikenne painottuu jonkin verran enemmän lomakausiin, jolloin matkustajakysyntää on eniten.

Uusi sopimus korvaa nykyisen sopimusjärjestelyn kokonaisuudessaan ja sen myötä myös VR:lle vuonna 2009 myönnetty yksinoikeus päättyy. Uudessa sopimuksessa liikenne- ja viestintäministeriön käyttöoikeussopimuksen määrittelemä ns. velvoiteliikenne siirtyy osaksi valtion hankkimaa ostoliikennettä. Muutoksella on tarkoitus selkeyttää nykyistä sopimusjärjestelyä. Sopimusmallin kehittämisestä on neuvoteltu alkuvuodesta lähtien.

NRC Group julkaisi tuloksensa kolmannelta vuosineljännekseltä: Kestävän infrastruktuurin näkymät edelleen vahvat

Pohjoismainen infrastruktuuriyhtiö NRC Group on julkaissut tuloksensa kolmannelta vuosineljännekseltä 2020. Liikevaihto neljännekseltä oli 1,96 miljardia Norjan kruunua (n. 184 milj. €) ja kasvua oli 6 % verrattuna vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen.

Tilauskanta oli syyskuun lopussa 6,8 miljardia Norjan kruunua (n. 638 milj. €). Yritys voitti kolmannella vuosineljänneksellä uusia sopimuksia, joiden arvo oli 341 miljoonaa Norjan kruunua (n. 32 milj. €). Liikevoitto (EBITA*) oli 88 miljoonaa Norjan kruunua (n. 8,2 milj. €), kun se viime vuoden kolmannella vuosineljänneksellä oli 105 miljoonaa kruunua (n. 9,8 milj. €).

– Kestävään infrastruktuuriin tehtävien investointien näkymät ovat edelleen vahvat vuonna 2021, mitä vahvistavat budjettiehdotukset Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa. Tärkein prioriteettimme on uusien projektien voittaminen oikeilla ehdoilla. Tämä on avain siihen, että voimme kehittää henkilöstöämme, organisaatiotamme ja kestävää yritystä tulevaisuutta varten, kertoo NRC Groupin toimitusjohtaja Henning Olsen.

Suomi menestyi hyvin tällä vuosineljänneksellä, ja pikaraitiotiehankkeet olivat tärkein veturi sekä kasvulle että kannattavuuden parantumiselle. Norjassa matala aktiivisuustaso ja heikommat katteet ympäristöliiketoiminnassa johtavat heikompaan kannattavuuteen. Suurin osa Ruotsin projektisalkusta menestyi hyvin, ja parannusohjelma on vähentänyt kiinteiden kustannusten määrää merkittävästi. Valitettavasti joidenkin nollamarginaalihankkeiden haasteet vaikuttivat tuloksiin negatiivisesti.

– Jatkamme projektien toteutuksen parantamista, ydinprosessien optimointia, ammattilaistemme kehittämistä ja maineemme parantamista liiketoimintojen sekä maiden välillä, Olsen jatkaa.

Koronavirusinfektioiden maailmanlaajuinen lisääntyminen lisää epävarmuutta monille yrityksille. Hallitusten asettamia rajoituksia ja suosituksia kiristetään kaikkialla Pohjoismaissa, koska tartuntaluvut ovat korkeimmalla tasolla maaliskuun jälkeen. Pandemialla on ollut toistaiseksi rajallisesti vaikutuksia NRC Groupiin. Uudet työvoiman liikkuvuuteen liittyvät rajoitukset osassa maita vaikuttavat joidenkin hankkeiden kustannuksiin.

– Keskitymme edelleen ottamaan käyttöön ohjeita ja käytäntöjä COVID-19-tautitapausten hillitsemiseksi. Työntekijämme ovat nopeasti omaksuneet etätyöolosuhteet ja varmistaneet liiketoiminnan jatkuvuuden tämän vuosineljänneksen aikana. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta voimme onnistuneesti jatkaa asiakkaidemme tukemista. Haluan kiittää lähes 2000 työntekijäämme panoksesta ja korkealaatuisesta työstä tämän vuosineljänneksen aikana, Olsen lisää.

Ennen muita tuottoja ja kuluja (yritysjärjestelykulut)

Junaliikenteen turvallisuuskehitys vakaata − vakavat onnettomuudet erittäin harvinaisia

Tavarajunan törmääminen raiteella seisseisiin vaunuihin Oulun tavararatapihalla 13.8.2016. Kuva OTKES

Suomen rautatieturvallisuuden tilanne on hyvä ja erityisesti matkustajaturvallisuus on erinomaisella tasolla. Tämä selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rautateiden turvallisuuden vuosikatsauksesta, jossa luodataan rautatieturvallisuuden tilaa viime vuonna.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rautateiden turvallisuuden vuosikatsaus on julkaistu. Katsauksessa tarkastellaan Suomen rautatieturvallisuuden tilaa vuonna 2019. Lisäksi katsaus valottaa Traficomin rautateihin liittyvien lupa-, valvonta- ja sääntelytoimintojen keskeiset asiat viime vuodelta.

Pidemmän aikavälin tarkastelussa junaliikenteen turvallisuuskehitys on parantunut selvästi ja vakavat onnettomuudet ovat hyvin harvinaisia. Viime vuonna junaliikenteessä tapahtui yksi merkittävä suistumisonnettomuus ja yksi merkittävä törmäysonnettomuus. Tasoristeysonnettomuuksien vuosittainen määrä on vähentynyt 2000-luvulla Suomessa merkittävästi, mutta tasoristeysten turvallisuustilanne on Suomessa kuitenkin edelleen selvästi esimerkiksi Ruotsia ja Norjaa huonompi. Vuonna 2019 tapahtui 26 tasoristeysonnettomuutta.

Vaihtotöiden turvallisuutta on saatu Suomessa parannettua selvästi 2010-luvulla, mutta edelleen vaihtotöissä tapahtuu paljon onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Vuonna 2019 vaihtotyössä tapahtui neljä merkittävää onnettomuutta.

Ratatöiden ja junaliikenteen turvallinen yhteensovittaminen on ollut yhtenä keskeisenä rautatieturvallisuuden haasteena jo useita vuosia. Ratatöiden turvallisuustilanteessa on kuitenkin havaittavissa pientä paranemista.

“On hienoa, että rautatieala on tehnyt osaamisen ja turvallisuuskulttuurin kehittämisen eteen paljon työtä viime aikoina. Muutokset tapahtuvat luonnollisesti ajan kanssa, mutta pitkäjänteisellä työllä on mahdollista varmistaa riittävä osaaminen koko alalla sekä tukea hyvän turvallisuuskulttuurin kehitystä”, kiittää ylijohtaja Jarkko Saarimäki.

Rautateiden turvallisuuden vuosikertomus 2019

YIT rakentaa Tampereen raitiotieverkon vaiheen kaksi yhdessä Raitiotieallianssin kanssa

Tampere Ratikka -Tampereen Kaupunki Sepankatu

Tampereen raitiotie Oy ja Tampereen kaupunki ovat valinneet YIT:n, NRC:n, Swecon ja AFRYn muodostaman allianssin Tampereen raitiotien vaiheen kaksi toteuttajaksi. Hanke on jatkoa vaiheen yksi allianssisopimukselle.

Raitiotieallianssin osapuolet suunnittelevat ja rakentavat yhdessä raitiotielinjan toisen vaiheen, jonka pituus tulee olemaan 6,6 kilometriä. Sopimukseen kuuluu mm. rata-, kadunrakennus- ja pohjatöitä. Työ alkaa vuonna 2020 ja kohteen aikataulun mukainen valmistumisaika on vuoden 2024 loppuun mennessä.

Tampere Ratikka – Tampereen Kaupunki Rantatie

”Rakentamispäätös jatkaa joukkoliikenteen vahvaa kehittämistä Tampereella. Tuleva raitiolinja palvelee kaupungin vahvoja kasvusuuntia ja koko kaupunkirakenteen kehitystä. Olemme erittäin tyytyväisiä, että allianssityö jatkuu yhdessä osaavan ja kokeneen palvelutuottajatiimin kanssa,” Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö sanoo.

Hankkeen arvo on yhteensä yli 112 miljoonaa euroa, josta YIT:n osuus on noin 62 miljoonaa euroa. Raitiotielinjan toinen vaihe koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen, YIT:n osalta noin 25 miljoonaa euroa, kirjataan vuoden viimeisen neljänneksen tilauskantaan hankkeeseen liittyvän kahden viikon valitusajan päätyttyä. Toinen osa, YIT:n osalta noin 37 miljoonaa euroa, kirjataan tilauskantaan sopimuksessa vaaditun vesistön täyttöluvan tullessa lainvoimaiseksi arviolta vuoteen 2022 mennessä.

UPM kilpailuttaa raidekuljetuksiaan Suomessa

UPM aloittaa kilpailutuksen osassa Suomen rautatielogistiikan kuljetuksia ja tehdasalueiden vaihtotöitä. Väyläverkoston ja logistiikan tehokkaalla toiminnalla on erittäin suuri merkitys UPM:n Suomen tehtaiden kilpailukyvylle, koska etäisyydet päämarkkina-alueille ovat pitkät. Raiteilla kulkevan rahdin lisääminen mahdollistaa myös päästöjen vähentämisen.

”UPM:n kuljetuksista merkittävä osa kulkee rautateitä pitkin. Kilpailutuksen tavoitteena on tehostaa ja lisätä rautatiekuljetusten määrää sekä löytää kustannussäästöjä ja siten parantaa UPM:n Suomessa sijaitsevien tehtaiden kilpailukykyä kansainvälisillä lopputuotemarkkinoilla”, kertoo UPM:n sellun toimitusketjusta vastaava johtaja Anssi Käki.

Kilpailutukseen kuuluu sekä puu- että lopputuotekuljetuksia, kuten Kymin ja Kaukaan sellu- ja paperitehtaiden tuotelogistiikkaa, vaihtotöitä tehdasalueilla sekä Pietarsaaresta lähteviä sellu- ja sahatavarakuljetuksia. Lisäksi kilpailutukseen kuuluu osa itäisen Suomen puukuljetuksista.

Raideliikenne on tavaraliikenteessä ollut vapaa kilpailulle vuodesta 2007 alkaen. Markkinoiden toimivuus ja aito kilpailu edesauttavat merkittävästi kehittämään toimintaa ja kustannustehokkuutta. Käynnistyvä raidekuljetusten kilpailutus on osa UPM:n kilpailukyvyn parantamista.

Kilpailutus käynnistetään vuoden 2020 puolella ja odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2021 aikana.

Kotkan rantaratahaaveille tyrmäys – Ministeriö jatkaa neuvotteluja itäradasta Porvoo–Kouvola-raidelinjauksen pohjalta

Itärata-linjaus voitti itäisen suunnan hankeyhtiöneuvotteluita jatketaan Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta

Liikenne ja viestintäministeriö kertoo tiedotteessaan 30.9.2020, että itäisen suunnan hankeyhtiöneuvotteluja jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) aloitti itäisen suunnan ratayhteyden hankeyhtiövalmistelun 24.6.2020 ja pyysi osapuolia ilmoittamaan elokuun loppuun mennessä alustavat edellytykset osallistua hankeyhtiön pääomittamiseen sekä reunaehdot pääomituksen tekemiselle. Nyt LVM on tiedottanut, että hankeyhtiöneuvotteluita jatketaan Itäradan Porvoo-Kouvola linjauksen kanssa.

─ Tämä on todella hyvä uutinen Kouvolalle ja koko itäiselle Suomelle. Itärata hanke on todella keskeinen koko alueen kehitykselle lähivuosikymmeninä. Itäradan tuoma parempi saavutettavuus ja lyhyemmät matka-ajat antavat uutta nostetta elinkeinoelämälle, mahdollistavat paikasta riippumattoman työn ja hillitsevät liikenteen päästöjä, iloitsee kaupunginjohtaja Marita Toikka.

Itäisen suunnan hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä on hankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti samoin periaattein kuin Turun tunnin juna – ja Suomi-rata-hankeyhtiöissä. Valtion tulee omistaa itäisen suunnan hankeyhtiöstä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia ja muiden osakkaiden noin 49 prosenttia.

─ Edessä on vielä paljon työtä ja pitkä prosessi, mutta nyt otettiin todella tärkeä edistysaskel oikeaan suuntaan. Kouvola ja koko itäinen Suomi tarvitsevat Itäradan. On ollut myös todella hienoa nähdä, miten kouvolalaiset kansanedustajat Ville Kaunisto ja Paula Werning ja iso joukko muita kouvolalaisia päättäjiä ovat tehneet töitä tämän eteen, Toikka jatkaa.

─ Kyllä tässä on kyse koko itäisen Suomen edusta ja tämän hankkeen edistyminen on vahva näyttö uskomattomasto yhteistyöstä, mitä itäisen Suomen radanvarsikunnat ovat yhdessä tehneet, sanoo Paula Werning.

Hankeyhtiön perustamisen edellytyksenä on riittävän rahoituksen järjestyminen myös vähemmistöosakkailta. Itäisen suunnan raideyhteyden suunnittelukustannukset ovat alustavan arvion perusteella Porvoo-Kouvola-linjauksessa noin 70 miljoonaa euroa ja Porvoo-Kotka-Luumäki-linjauksessa noin 110 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö kertoo tiedotteessaan, että saatujen vastausten perusteella kuntien rahoitusosuus täyttyi Porvoo-Kouvola-ratalinjauksen hankeyhtiön osalta.

LVM:n tiedotteen mukaan neuvotteluita jatketaan ainakin Helsingin, Porvoon, Kouvolan, Lappeenrannan, Kuopion, Mikkelin, Joensuun, Imatran, Pieksämäen, Varkauden, Kajaanin sekä Iisalmen kanssa. Neuvotteluihin ja hankeyhtiön perustamiseen voi osallistua myös muita tahoja, kuten muita itäisen Suomen radanvarsikuntia.

Valtion osallistuminen ja sen rahoitusosuus itäisen suunnan hankeyhtiöneuvotteluihin käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa syksyn 2020 aikana. Valtion rahoitusosuudesta hankeyhtiöön päättäisi eduskunta.

Lue Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote 30.9.2020

Raideliikenteen säännöksiin muutoksia – myös poikkeustilanteet huomioitu

Hallitus esittää muutoksia raideliikennelakiin ja liikennepalvelulakiin. Muutokset johtuvat EU:n neljännen rautatiepaketin nojalla annetuista täytäntöönpanoasetuksista. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirastolle esitetään oikeutta keskeyttää raideliikenne tai rajoittaa sitä vakavissa normaaliolojen häiriötilanteissa, kuten koronaviruksen aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Esitys annettiin eduskunnalle 27. elokuuta 2020.

Hallitus esittää, että osa Liikenne- ja viestintäviraston kalusto- ja rautatieinfrastruktuurirekisterien ylläpitoon liittyvistä tehtävistä siirtyisi EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla virastolta EU:n rautatievirastolle.

Lakiehdotuksilla pyritään myös selventämään lupavaatimuksia. Turvallisuustodistusta ei jatkossa edellytettäisi sellaiselta kalustoyksikön liikuttamiselta, jolloin kalustoa siirretään ja jota varten rataverkko tai sen osa on suljettu muulta liikenteeltä.

Liikkuvan kaluston lupakirjaa ei puolestaan vaadittaisi vaihtotyöliikenteessä, jos liikennöinti tapahtuu liikennepaikan sisällä, yksityisraiteella tai yksityisraiteen ja valtion rataverkon ensimmäisen liikennepaikan välillä.

Liikenne- ja viestintävirastolle oikeus raideliikenteen keskeyttämiseen tai rajoittamiseen

Hallituksen esitykseen sisältyy myös säännösmuutos, jonka nojalla Liikenne- ja viestintävirasto voisi keskeyttää raideliikenteen tai rajoittaa sitä vakavassa normaaliolojen häiriötilanteessa tai jos raideliikennejärjestelmän turvallisuus, ihmisen henki tai terveys on uhattuna.

Muutos on osa kokonaisuutta, jonka avulla jatkossa pyritään varautumaan koronaepidemian kaltaisiin poikkeustilanteisiin normaalin lainsäädännön antamilla valtuuksilla ilman, että olisi turvauduttava valmiuslakiin. Vastaavanlaisia muutoksia liikennealan lakeihin on valmisteilla myös muiden kulkumuotojen osalta.

Mitä seuraavaksi?

Eduskunta aloittaa lakiesityksen käsittelyn. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.2.2021. Kalustoyksiköiden rekisteröintiä koskevat säännökset tulisivat voimaan kuitenkin vasta 16.6.2021 EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla.