Junaliikenteen turvallisuuskehitys vakaata − vakavat onnettomuudet erittäin harvinaisia

Tavarajunan törmääminen raiteella seisseisiin vaunuihin Oulun tavararatapihalla 13.8.2016. Kuva OTKES

Suomen rautatieturvallisuuden tilanne on hyvä ja erityisesti matkustajaturvallisuus on erinomaisella tasolla. Tämä selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rautateiden turvallisuuden vuosikatsauksesta, jossa luodataan rautatieturvallisuuden tilaa viime vuonna.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rautateiden turvallisuuden vuosikatsaus on julkaistu. Katsauksessa tarkastellaan Suomen rautatieturvallisuuden tilaa vuonna 2019. Lisäksi katsaus valottaa Traficomin rautateihin liittyvien lupa-, valvonta- ja sääntelytoimintojen keskeiset asiat viime vuodelta.

Pidemmän aikavälin tarkastelussa junaliikenteen turvallisuuskehitys on parantunut selvästi ja vakavat onnettomuudet ovat hyvin harvinaisia. Viime vuonna junaliikenteessä tapahtui yksi merkittävä suistumisonnettomuus ja yksi merkittävä törmäysonnettomuus. Tasoristeysonnettomuuksien vuosittainen määrä on vähentynyt 2000-luvulla Suomessa merkittävästi, mutta tasoristeysten turvallisuustilanne on Suomessa kuitenkin edelleen selvästi esimerkiksi Ruotsia ja Norjaa huonompi. Vuonna 2019 tapahtui 26 tasoristeysonnettomuutta.

Vaihtotöiden turvallisuutta on saatu Suomessa parannettua selvästi 2010-luvulla, mutta edelleen vaihtotöissä tapahtuu paljon onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Vuonna 2019 vaihtotyössä tapahtui neljä merkittävää onnettomuutta.

Ratatöiden ja junaliikenteen turvallinen yhteensovittaminen on ollut yhtenä keskeisenä rautatieturvallisuuden haasteena jo useita vuosia. Ratatöiden turvallisuustilanteessa on kuitenkin havaittavissa pientä paranemista.

“On hienoa, että rautatieala on tehnyt osaamisen ja turvallisuuskulttuurin kehittämisen eteen paljon työtä viime aikoina. Muutokset tapahtuvat luonnollisesti ajan kanssa, mutta pitkäjänteisellä työllä on mahdollista varmistaa riittävä osaaminen koko alalla sekä tukea hyvän turvallisuuskulttuurin kehitystä”, kiittää ylijohtaja Jarkko Saarimäki.

Rautateiden turvallisuuden vuosikertomus 2019

YIT rakentaa Tampereen raitiotieverkon vaiheen kaksi yhdessä Raitiotieallianssin kanssa

Tampere Ratikka -Tampereen Kaupunki Sepankatu

Tampereen raitiotie Oy ja Tampereen kaupunki ovat valinneet YIT:n, NRC:n, Swecon ja AFRYn muodostaman allianssin Tampereen raitiotien vaiheen kaksi toteuttajaksi. Hanke on jatkoa vaiheen yksi allianssisopimukselle.

Raitiotieallianssin osapuolet suunnittelevat ja rakentavat yhdessä raitiotielinjan toisen vaiheen, jonka pituus tulee olemaan 6,6 kilometriä. Sopimukseen kuuluu mm. rata-, kadunrakennus- ja pohjatöitä. Työ alkaa vuonna 2020 ja kohteen aikataulun mukainen valmistumisaika on vuoden 2024 loppuun mennessä.

Tampere Ratikka – Tampereen Kaupunki Rantatie

”Rakentamispäätös jatkaa joukkoliikenteen vahvaa kehittämistä Tampereella. Tuleva raitiolinja palvelee kaupungin vahvoja kasvusuuntia ja koko kaupunkirakenteen kehitystä. Olemme erittäin tyytyväisiä, että allianssityö jatkuu yhdessä osaavan ja kokeneen palvelutuottajatiimin kanssa,” Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö sanoo.

Hankkeen arvo on yhteensä yli 112 miljoonaa euroa, josta YIT:n osuus on noin 62 miljoonaa euroa. Raitiotielinjan toinen vaihe koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen, YIT:n osalta noin 25 miljoonaa euroa, kirjataan vuoden viimeisen neljänneksen tilauskantaan hankkeeseen liittyvän kahden viikon valitusajan päätyttyä. Toinen osa, YIT:n osalta noin 37 miljoonaa euroa, kirjataan tilauskantaan sopimuksessa vaaditun vesistön täyttöluvan tullessa lainvoimaiseksi arviolta vuoteen 2022 mennessä.

UPM kilpailuttaa raidekuljetuksiaan Suomessa

UPM aloittaa kilpailutuksen osassa Suomen rautatielogistiikan kuljetuksia ja tehdasalueiden vaihtotöitä. Väyläverkoston ja logistiikan tehokkaalla toiminnalla on erittäin suuri merkitys UPM:n Suomen tehtaiden kilpailukyvylle, koska etäisyydet päämarkkina-alueille ovat pitkät. Raiteilla kulkevan rahdin lisääminen mahdollistaa myös päästöjen vähentämisen.

”UPM:n kuljetuksista merkittävä osa kulkee rautateitä pitkin. Kilpailutuksen tavoitteena on tehostaa ja lisätä rautatiekuljetusten määrää sekä löytää kustannussäästöjä ja siten parantaa UPM:n Suomessa sijaitsevien tehtaiden kilpailukykyä kansainvälisillä lopputuotemarkkinoilla”, kertoo UPM:n sellun toimitusketjusta vastaava johtaja Anssi Käki.

Kilpailutukseen kuuluu sekä puu- että lopputuotekuljetuksia, kuten Kymin ja Kaukaan sellu- ja paperitehtaiden tuotelogistiikkaa, vaihtotöitä tehdasalueilla sekä Pietarsaaresta lähteviä sellu- ja sahatavarakuljetuksia. Lisäksi kilpailutukseen kuuluu osa itäisen Suomen puukuljetuksista.

Raideliikenne on tavaraliikenteessä ollut vapaa kilpailulle vuodesta 2007 alkaen. Markkinoiden toimivuus ja aito kilpailu edesauttavat merkittävästi kehittämään toimintaa ja kustannustehokkuutta. Käynnistyvä raidekuljetusten kilpailutus on osa UPM:n kilpailukyvyn parantamista.

Kilpailutus käynnistetään vuoden 2020 puolella ja odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2021 aikana.

Kotkan rantaratahaaveille tyrmäys – Ministeriö jatkaa neuvotteluja itäradasta Porvoo–Kouvola-raidelinjauksen pohjalta

Itärata-linjaus voitti itäisen suunnan hankeyhtiöneuvotteluita jatketaan Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta

Liikenne ja viestintäministeriö kertoo tiedotteessaan 30.9.2020, että itäisen suunnan hankeyhtiöneuvotteluja jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) aloitti itäisen suunnan ratayhteyden hankeyhtiövalmistelun 24.6.2020 ja pyysi osapuolia ilmoittamaan elokuun loppuun mennessä alustavat edellytykset osallistua hankeyhtiön pääomittamiseen sekä reunaehdot pääomituksen tekemiselle. Nyt LVM on tiedottanut, että hankeyhtiöneuvotteluita jatketaan Itäradan Porvoo-Kouvola linjauksen kanssa.

─ Tämä on todella hyvä uutinen Kouvolalle ja koko itäiselle Suomelle. Itärata hanke on todella keskeinen koko alueen kehitykselle lähivuosikymmeninä. Itäradan tuoma parempi saavutettavuus ja lyhyemmät matka-ajat antavat uutta nostetta elinkeinoelämälle, mahdollistavat paikasta riippumattoman työn ja hillitsevät liikenteen päästöjä, iloitsee kaupunginjohtaja Marita Toikka.

Itäisen suunnan hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä on hankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti samoin periaattein kuin Turun tunnin juna – ja Suomi-rata-hankeyhtiöissä. Valtion tulee omistaa itäisen suunnan hankeyhtiöstä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia ja muiden osakkaiden noin 49 prosenttia.

─ Edessä on vielä paljon työtä ja pitkä prosessi, mutta nyt otettiin todella tärkeä edistysaskel oikeaan suuntaan. Kouvola ja koko itäinen Suomi tarvitsevat Itäradan. On ollut myös todella hienoa nähdä, miten kouvolalaiset kansanedustajat Ville Kaunisto ja Paula Werning ja iso joukko muita kouvolalaisia päättäjiä ovat tehneet töitä tämän eteen, Toikka jatkaa.

─ Kyllä tässä on kyse koko itäisen Suomen edusta ja tämän hankkeen edistyminen on vahva näyttö uskomattomasto yhteistyöstä, mitä itäisen Suomen radanvarsikunnat ovat yhdessä tehneet, sanoo Paula Werning.

Hankeyhtiön perustamisen edellytyksenä on riittävän rahoituksen järjestyminen myös vähemmistöosakkailta. Itäisen suunnan raideyhteyden suunnittelukustannukset ovat alustavan arvion perusteella Porvoo-Kouvola-linjauksessa noin 70 miljoonaa euroa ja Porvoo-Kotka-Luumäki-linjauksessa noin 110 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö kertoo tiedotteessaan, että saatujen vastausten perusteella kuntien rahoitusosuus täyttyi Porvoo-Kouvola-ratalinjauksen hankeyhtiön osalta.

LVM:n tiedotteen mukaan neuvotteluita jatketaan ainakin Helsingin, Porvoon, Kouvolan, Lappeenrannan, Kuopion, Mikkelin, Joensuun, Imatran, Pieksämäen, Varkauden, Kajaanin sekä Iisalmen kanssa. Neuvotteluihin ja hankeyhtiön perustamiseen voi osallistua myös muita tahoja, kuten muita itäisen Suomen radanvarsikuntia.

Valtion osallistuminen ja sen rahoitusosuus itäisen suunnan hankeyhtiöneuvotteluihin käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa syksyn 2020 aikana. Valtion rahoitusosuudesta hankeyhtiöön päättäisi eduskunta.

Lue Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote 30.9.2020

Raideliikenteen säännöksiin muutoksia – myös poikkeustilanteet huomioitu

Hallitus esittää muutoksia raideliikennelakiin ja liikennepalvelulakiin. Muutokset johtuvat EU:n neljännen rautatiepaketin nojalla annetuista täytäntöönpanoasetuksista. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirastolle esitetään oikeutta keskeyttää raideliikenne tai rajoittaa sitä vakavissa normaaliolojen häiriötilanteissa, kuten koronaviruksen aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Esitys annettiin eduskunnalle 27. elokuuta 2020.

Hallitus esittää, että osa Liikenne- ja viestintäviraston kalusto- ja rautatieinfrastruktuurirekisterien ylläpitoon liittyvistä tehtävistä siirtyisi EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla virastolta EU:n rautatievirastolle.

Lakiehdotuksilla pyritään myös selventämään lupavaatimuksia. Turvallisuustodistusta ei jatkossa edellytettäisi sellaiselta kalustoyksikön liikuttamiselta, jolloin kalustoa siirretään ja jota varten rataverkko tai sen osa on suljettu muulta liikenteeltä.

Liikkuvan kaluston lupakirjaa ei puolestaan vaadittaisi vaihtotyöliikenteessä, jos liikennöinti tapahtuu liikennepaikan sisällä, yksityisraiteella tai yksityisraiteen ja valtion rataverkon ensimmäisen liikennepaikan välillä.

Liikenne- ja viestintävirastolle oikeus raideliikenteen keskeyttämiseen tai rajoittamiseen

Hallituksen esitykseen sisältyy myös säännösmuutos, jonka nojalla Liikenne- ja viestintävirasto voisi keskeyttää raideliikenteen tai rajoittaa sitä vakavassa normaaliolojen häiriötilanteessa tai jos raideliikennejärjestelmän turvallisuus, ihmisen henki tai terveys on uhattuna.

Muutos on osa kokonaisuutta, jonka avulla jatkossa pyritään varautumaan koronaepidemian kaltaisiin poikkeustilanteisiin normaalin lainsäädännön antamilla valtuuksilla ilman, että olisi turvauduttava valmiuslakiin. Vastaavanlaisia muutoksia liikennealan lakeihin on valmisteilla myös muiden kulkumuotojen osalta.

Mitä seuraavaksi?

Eduskunta aloittaa lakiesityksen käsittelyn. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.2.2021. Kalustoyksiköiden rekisteröintiä koskevat säännökset tulisivat voimaan kuitenkin vasta 16.6.2021 EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

KONEelle tilaus Grand Paris Express -metrolinjaan 15 Ranskassa

KONE toimittaa yli 70 hissiä Grand Paris Express -metroon Pariisissa, Ranskassa. KONE asentaa hissit linjan 15 eteläisen osuuden tietyille asemille ja oheisrakennuksiin.

Linjan 15 eteläinen osuus on valmistuttuaan 33 kilometriä pitkä ja kulkee 22 kunnan läpi. Se palvelee yli miljoonaa asukasta, ja matkoja tehdään päivittäin noin 300 000. Kaikki linjan asemat tulevat olemaan yhteydessä metro-, raitiovaunu- , bussi- ja/tai RER-paikallisjunalinjoihin.

Société du Grand Paris (SGP) valitsi KONEen hissitoimittajaksi ko. linjalle, jolle KONE asentaa yli 70 KONE MonoSpace® -hissiä. Hissit on määrä ottaa käyttöön vuonna 2025. Matkustajien sujuvasta ja turvallisesta liikkumisesta asemalaitureilla huolehtii KONE EcoDisc® -nostokoneistolla varustettu KONE MonoSpace® -hissiratkaisu, joka tunnetaan luotettavuudestaan ja ekotehokkuudestaan. Yhdistääkseen sekä turvallisuudelle että tyylikkäälle muotoilulle asetetut vaatimukset KONE suunnitteli projektiin lasiseinäiset hissit, joihin voidaan valita joko läpinäkyvät tai läpinäkymättömät lasit.

”Olemme ylpeitä saadessamme osallistua tähän merkittävään projektiin ja tehdä osaltamme ihmisten liikkumisesta sujuvampaa ja turvallisempaa yhdessä maailman vilkkaimmista metroista”, sanoo KONEen Etelä-Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan aluejohtaja Pierre Liautaud.

Tilaus kirjattiin vuoden 2020 toiselle neljännekselle.

Onnettomuustutkintakeskus: Ratatöiden turvallisuutta ja sijainnin paikantamista kehitettävä

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta 9.12.2019 tapahtuneesta tavarajunan ja ratatyökoneen törmäyksestä Kesälahden ja Puhoksen välillä on valmistunut. Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja, mutta ratatyökone vaurioitui pahasti ja veturin esteenraivaajan kulmaan tuli vaurioita. Rata ja ratalaitteet eivät kärsineet vaurioita.

Tavarajuna lähestyi tapahtumapaikkaa Puhoksen suunnasta. Ratatyössä käytetyn kairakoneen kuljettaja taas ohjasi konetta selin sekä sivuttain junan tulosuuntaan nähden. Kuljettaja huomasi lähestyvän junan vilkaistessaan taakseen ja varoitti työtoveriaan huutaen, jonka jälkeen koetti ohjata konetta pois radalta. Veturinkuljettaja havaitsi radalla työkoneen sekä kaksi henkilöä, jonka jälkeen antoi äänimerkin ja jarrutti. Hieman ennen törmäystä kairakoneenkuljettaja irrotti otteen koneesta ja siirtyi pois raiteelta. Veturin etukulma osui kairakoneen vasempaan etukulmaan. Kone kieri pengertä pitkin viereiseen kuusimetsikköön.

Juna pysähtyi raiteille ja asianosaiset varmistivat, ettei kukaan ollut loukkaantunut törmäyksessä. Pelastustoimia ei tarvittu, eikä poliisi käynyt paikalla.

Ratatyön paikannuksessa on todettu olevan puutteita, eikä ratatyövastaavan ja liikenteenohjaajan välinen puheviestintä toiminut siten, että työn sijainti olisi varmistettu oikein. Myöskään ratatöissä käytetyn järjestelmän karttakaavio ei tue ratatyöpaikan hahmottamista, vaan liikenteenohjaajat joutuvat käyttämään useampia tietojärjestelmiä ja niiden karttoja.

Nyt tutkittu tapaus ei ole yksittäistapaus. Liikenteenohjauksessa ei tällä hetkellä ole varmaa ja tarkkaa tietoa siitä, missä ratatöitä tehdään. Tämä muodostaa merkittävän riskin sekä junaliikenteelle että ratatyöntekijöille, eikä näin voi jatkua, vaatii professori Veli-Pekka Nurmi.

Ratatyöturvallisuuden puutteet vaativat toimenpiteitä. Erityisesti GPS-paikantamisen käyttäminen sekä sen ominaisuuksien kehittäminen ovat avainasemassa, kun puhutaan ratatöiden turvallisuuden parantamisesta, lisää tutkinnanjohtaja Esko Värttiö.

Tutkintaan perustuen antaa Onnettomuustutkintakeskus kaikkiaan neljä turvallisuussuositusta. Liikenne- ja viestintävirastoa suositetaan varmistamaan, että Väylävirasto määrää GPS-paikannuksen pakolliseksi ratatöissä sekä ohjeistaa käyttämään tarvittaessa paikantamismerkkejä ja radan elementtien lisäksi myös liikenteenohjauksen ja ratatyövastaavan välisessä puheviestinnässä. Lisäksi tulee varmistaa, että Väylävirasto yhdenmukaistaa ratatöiden paikantamisessa käytettävät karttapohjat sekä korostaa osaamisen varmistamista ratatyöyritysten koulutusten auditoinneissa.

RAUTATIELIIKENNE RAISION JA NAANTALIN SATAMAN VÄLILLÄ VILKASTUU JÄLLEEN

Asukkaita kehotetaan valppauteen raideliikenteen läheisyydessä ja risteysalueilla. Ensimmäiset viljavaunut ovat saapumassa Naantaliin viikolla 31.

Naantalin Satamaan johtava rautatieyhteys on saamassa jälleen junaliikennettä. Tavaraliikenne alkaa Suomen Viljavan mukaan oletetusti viikolla 31. Viljavaunut kulkevat Raision ratapihan ja Naantalin välisen raideyhteyden kautta mm. Naantalin Muumimaailman parkkialueen vierestä ja siitä edelleen Naantalin Sataman raidetta pitkin  satama-alueelle aina Suomen Viljava Oy:n siiloille saakka. Kyseinen junaliikenne on tämän hetken tiedon  mukaan jatkumassa useita kertoja  viikossa  koko elokuun ajan. Suomen Viljavan mukaan liikenne painottuu alkuvaiheessa arkipäiviin.

Noudatettava varovaisuutta raideliikenteen läheisyydessä

Naantalin Satamassa sijaitseva Järveläntien vartioimaton tasoristeys vaatii autoilijoilta ja kevyeltä liikenteeltä erityistä varovaisuutta. Tämän tasoristeyksen näkyvyyttä on korostettu liikennejärjestelyillä. Naantalin kaupunkilaiset ovat omaksuneet tavan kulkea kävelylenkillään usein myös Naantalin sataman kautta, joten Naantalin Sataman muistuttaa ystävällisesti, että liikkuminen rautatiealueella on vaarallista ja lain mukaan rangaistavaa, muualla kuin rautatien ylittämiseen tarkoitetuissa ja erikseen merkityissä paikoissa. Myös Raisiossa Naantaliin johtavalla raiteella ja sen läheisyydessä liikkuvia kehotetaan huomioimaan lisääntynyt raideliikenne.

Rautatieliikenteen matkustajamäärä väheni 21 prosenttia vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä

Rautatieliikenteen matkustajamäärä vuosina 2016–2020 neljänneksittäin

Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä Suomen rautateillä kulki yhteensä 17,7 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 21 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavalla neljänneksellä. Junaliikenteen henkilökilometrimäärä oli yhteensä 1 098 miljoonaa henkilökilometriä. Henkilökilometrit vähenivät 6 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan neljännekseen. Henkilökilometrien perusteella matkustajamäärä laski lähiliikenteessä enemmän kuin kaukoliikenteessä.

Suomen rautateillä kuljetettiin vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen aikana tavaroita yhteensä 9,3 miljoonaa tonnia. Rautatieliikenteen tavarankuljetusten kuljetussuorite oli yhteensä 2,5 miljardia tonnikilometriä.

Rautatieliikenteen tavarankuljetusten suoritteet vuodesta 2020 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien tietojen kanssa tilastointiin tehtyjen muutosten takia.

Lähde: Liikenne ja matkailu, Tilastokeskus

Keskustelut itäisen suunnan raideyhteyden hankeyhtiöstä käyntiin

Liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut keskustelut itäisen suunnan raideyhteyden suunnitteluhankeyhtiön perustamisen edellytyksistä. Aloitustilaisuus kuntien kanssa pidettiin 24.6.2020.

Tilaisuudessa keskusteltiin hankeyhtiövalmistelun aloittamisen reunaehdoista Väyläviraston laatiman selvityksen pohjalta. Väyläviraston selvitys Itä-Suomen junaliikenteen kehittämisestä julkaistiin 28.5.2020.

Samalla kartoitettiin kuntien alustavaa halukkuutta osallistua hankeyhtiön perustamiseen ja itäisen suunnan suunnittelun rahoitukseen vastaavilla periaatteilla, jotka ovat olleet Suomi-rata-hankeyhtiön ja Turun tunnin juna -hankeyhtiön neuvotteluiden lähtökohtina.

– Olen iloinen siitä, että keskustelut itäisen suunnan nopean ratayhteyden edistämiseksi ovat nyt alkaneet. Toimiva raideliikenne koko Suomessa on välttämätöntä, kun siirrymme kohti kestävää liikkumista. Nyt kartoitamme kuntien kiinnostusta sitoutua suunnitteluhankeyhtiöön. Suunnittelu on pitkä prosessi ja sen aikana selvitetään, ovatko edellytykset raidehankkeen toteuttamiseksi olemassa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Hankeyhtiö vastaisi ratahankkeen suunnittelusta

Itäisen suunnan hankeyhtiöneuvottelut käytäisiin samoilla ehdoilla kuin perusteilla olevien Suomi-rata- ja Turun tunnin juna -hankeyhtiöiden neuvottelut. Hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä olisi hankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Kaikkia suuria raideliikenneinvestointeja edistetään talouspoliittinen ministerivaliokunnan 10.9.2019 puoltamien linjausten mukaisesti.

Edellytyksenä aiemmissa neuvotteluissa on ollut, että hankeyhtiöön tulisi omistajiksi eli osakkaiksi valtion lisäksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä. Edelleen valtion tulisi omistaa hankeyhtiöstä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia ja muiden osakkaiden noin 49 prosenttia.

Alustavan arvion perusteella suunnittelukustannukset Porvoo-Kouvola-linjauksessa olisivat noin 70 miljoonaa euroa ja Porvoo-Kotka-Luumäen-linjauksessa noin 110 miljoonaa euroa.

Mitä seuraavaksi?

Kuntien tulee ilmoittaa 31.8.2020 mennessä kiinnostuksensa suunnitteluhankeyhtiön pääomittamiseen.

Vastausten pyytämisellä on tarkoitus kartoittaa alueen toimijoiden edellytyksiä ja riittävän laajaa sitoutumista hankeyhtiön perustamiseen aikaisempia hankeyhtiöneuvotteluita vastaavilla periaatteilla.