:KUOPIO: Junaradan varrella oleva höyryveturi Kukko siirretään

Asemakadulla rautatieaseman länsipuolella radan varrella oleva höyryveturi Kukko siirretään viikolla 17. Uusi paikka tulee olemaan rautatieaseman itäpuolella Asemakadun ja junanradan välissä olevalla metsäalueella.

Työt on aloitettu kaatamalla radan ja Asemakadun väliseltä metsäalueelta sekä nykyiseltä veturin sijoituspaikalta puustoa. Uuden sijoituspaikan rakennustyöt toteutetaan viikoilla 15 ja 16.

Veturin uuden sijoituspaikan rakennustöiden aikana työkohteesta siirretään maamassoja ja tuodaan rakennusmateriaaleja tilalle.

Alueella liikkujia pyydetään varovaisuuteen työkohteiden läheisyydessä.

Kuninkaankatu suljetaan liikenteeltä välillä Asemakatu – Puijonkatu viikolla 17 höyryveturin siirtotyön ajaksi. Kukko –veturin siirtotyön tarkempi ajankohta viikolla 17 ilmoitetaan myöhemmin.

Siirtämisen toteuttaa Savon Kuljetus Kuopion kaupungin toimeksiannosta.

KONEelle Washington D.C:n alueen metroasemien liukuportaita koskeva modernisointitilaus

KONE on saanut tilauksen energiatehokkaiden liukuportaiden toimittamisesta Washington Metropolitan Area Transit Authoritylle (WMATA). Metrojärjestelmää operoi Kolumbian liittopiirin (Washingtonin) sekä Marylandin ja Virginian osavaltioiden muodostama yhteenliittymä.

Uusi seitsenvuotinen sopimus sisältää 130 liukuportaan modernisoinnin 32:lla metroasemalla. Rakennustöiden odotetaan alkavan toukokuussa 2021, ja projektin arvioidaan valmistuvan pääosin huhtikuuhun 2027 mennessä. Modernisoitavat asemat pysyvät avoinna koko projektin keston ajan. Projektin valmistuttua yli puolet metrojärjestelmän 618:sta liukuportaasta tulee olemaan KONEen laitteita.

”Yhdysvaltojen toiseksi vilkkaimpana metrojärjestelmänä Washingtonin metro on erittäin tärkeä osa alueen joukkoliikenneinfrastruktuuria”, sanoo KONEen Amerikan aluejohtaja Ken Schmid. ”Olemme ylpeitä saadessamme olla mukana tässä projektissa ja auttaa sujuvoittamaan ihmisten liikkumista Yhdysvaltojen pääkaupunkialueella.”

KONE asentaa asemille 117 KONE TransitMaster™ 180- ja 13 KONE TransitMaster™ 190 -liukuporrasta. Joidenkin yksiköiden nostokorkeus on jopa 30 metriä.

Tilaus kirjattiin vuoden 2020 neljännelle neljännekselle.

Kruunusillat-yhteyden pikaraitiotievaunut on tilattu

Havainnekuva ForCity Smart Artic X54 -raitiovaunusta. Kuva: HSL

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos ja Škoda Transtech Oy sopivat 4.2.2021 23 uuden ForCity Smart Artic X54 -pikaraitiotievaunun tilaamisesta. Tilaus toteutettiin vuonna 2011 tehdyn Artic-vaunuhankintasopimuksen mukaisena toimitusoptiona. Vaunuja tullaan liikennöimään Yliskylän ja Haakoninlahden raitiolinjoilla.

– Vuodesta 2013 alkaen asteittain käyttöön tulleet Artic-raitiovaunut ovat toimineet HKL:n näkökulmasta hyvin ja myös kaupunkilaiset ovat olleet niihin tyytyväisiä. Kruunusiltojen liikenteeseen ja pikaraitiolinjalle 550 tuleva vaunutyyppi on kantakaupungin Artic-vaunutyypin isoveli ja myös siinä on otettu huomioon juuri meidän rataverkkomme ja ilmastomme haasteet. On lisäksi vaunujen elinkaaren aikaisen käytön kustannustehokkuuden kannalta eduksi, että pikaraitiovaunusarja tämän Kruunusiltojen vaunujen hankinnan myötä muodostuu riittävän suureksi, toteaa HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

HKL:n kalustopäällikkö Heidi Heikkilän mukaan Kruunusillat-hankkeen edistymisen kannalta on tärkeää, että kalusto on valmiina, kun sitä tarvitaan.

– Nämä nyt hankittavat vaunut soveltuvat myös nykyiselle raitiotieverkolle ja varikoille. Yhteensopivuudesta on hyötyä muun muassa kaluston koeajo-, käyttöönotto- ja koulutusvaiheessa sekä huollon ja peruskorjausten järjestämisessä, kertoo Heikkilä.

Vaunut ovat identtisiä aiemmin tilattujen Pikaraitiotie 550 -vaunujen kanssa. Näissä kahteen suuntaan ajettavissa, noin 35 metriä pitkissä raitiovaunuissa on ohjaamot molemmissa päissä vaunua ja ovet molemmin puolin. ForCity Smart Artic X54 raitiovaunut ovat ympäristöystävällisiä, energiatehokkaita, muunneltavia, esteettömiä ja ylläpitokustannuksiltaan edullisia. Vaunuja on mahdollisuus myöhemmin pidentää noin kymmenellä metrillä matkustajakapasiteetin lisäämiseksi.

– ForCity Smart Artic X54 on maailman edistyksellisin raitiovaunu, jossa korin moninivelinen rakenne on ensimmäistä kertaa yhdistetty kääntyviin teleihin. Artic-tuoteperheen vaunut on suunniteltu alusta asti erittäin vaativiin olosuhteisiin eli kestämään erilaisia säätyyppejä ja vaihtelevaprofiilista rataverkkoa. Tuloksena on moderni pikaraitiotievaunu, jolla voi liikennöidä myös kantakaupungin raitiotiellä, toteaa Škoda Transtech Oy:n toimitusjohtaja Juha Vierros.

Kruunusillat-hankkeen myötä Laajasaloon on tulossa kaksi pikaraitiotielinjaa: toinen kulkee välillä Rautatientori-Yliskylä ja toinen välillä Rautatientori-Haakoninlahti. Hankkeen toteuttamista varten muodostettiin allianssi marraskuussa 2019. Parhaillaan käynnissä on hankkeen suunnitteluvaihe. Hankkeen arvioitu valmistumisaika on vuonna 2026.

Parkanon henkilöliikenneaseman kehittämisselvitys on valmistunut

Kuva: Pirkanmaan liitto

Parkanon asema on alueen vahva solmupiste, jonka onnistunut kehittäminen säteilee elinvoimaa kaupunkiin ja laajasti sen ympäristöön yli maakuntarajojen.

Parkanon asema on pohjoisen Pirkanmaan saavutettavuuden kannalta tärkein solmupiste. Sen merkitys alueelle yli maakuntarajojen myös Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle on suuri. Juna on pääasiassa ainoa julkisen liikenteen kulkutapa alueella kaukoliikenteessä. Aseman matkustajamäärät olivat reippaassa kasvussa ennen koronaa. Vuonna 2019 matkustajia oli noin 110 000. Tavoitteena on ylittää 120 000 matkustajan raja ennen vuotta 2025.

Aseman merkitystä ja mahdollisuuksia junaliikenteessä selvitettiin Pirkanmaan liiton ja Parkanon kaupungin teettämässä tutkimuksessa syksyllä 2020. Tutkimuksen yhteydessä tehty käyttäjäkysely sai suursuosion ja kyselyyn saatiin lähes 1200 vastausta.

Parkanosta alkavista ja päättyvistä matkoista pääosa suuntautuu etelään. Parkanossa pysähtyviin juniin nousee ja poistuu yhteensä keskimäärin noin 15–20 matkustajaa. Kaikilla Parkanossa pysähtyvillä junilla on käyttäjäkuntansa. Ruuhkajunilla tältä asemalta nousevia tai poistuvia on kymmeniä.

Parkanon aseman käyttäjäkunta on monipuolinen. Työmatkapendelöijistä moni jättää autonsa tälle asemalle työpäivän ajaksi. Iso osa matkoista on vapaa-ajan matkoja. Matkustustarve voi ajoittua myös iltaan tai viikonloppuun.

Aseman vahvuuksiksi on tunnistettu hyvä junatarjonta ja henkilöautolle kilpailukykyinen matka-aika Tampereelle, Helsinkiin ja Seinäjoelle. Parkanosta pääsee junalla Tampereelle nopeammin kuin joistakin Tampereen lähiöistä.

Parkanon rautatieasema koetaan erittäin tärkeäksi yli maakuntarajojen. Alueen kunnilla on tahtotila kehittää aseman liikennetarjontaa ja asemanseutua. Parkanossa pysähtyvien junavuorojen määrä halutaan säilyttää ennallaan tai lisätä niiden määrää. Pendelöinnin lisäämiseksi nousi esille erityisesti Tampereelta klo 16 lähtevän vuoron pysähtymistarve Parkanossa.

Tärkeimmiksi kehittämistoimenpiteiksi työssä tunnistettiin aseman pysäköintialueen ja kameravalvonnan parantaminen, asemarakennuksen kunnostus sekä aseman palveluiden kehittäminen. VR-Yhtymä Oy on jo vuonna 2019 laatinut suunnitelman asema-alueen kunnostamisesta, mutta vielä suunnitelma ei ole edennyt toteutukseen.

Parkanon kaupunki suunnittelee VR:n kanssa aseman turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamisen nopeita toimenpiteitä. Kaupunki valmistelee myös liityntäliikenteen kehittämistä kutsutaksipilotilla aseman ja Parkanon keskustan välillä vuonna 2021.

Suomen ilmastotavoitteiden toteutuminen edellyttää, että liikenteen energiatehokkuutta parannetaan, muun muassa kumipyöräliikenne siirretään raiteille. Parkanon aseman kehittämistoimenpiteillä voidaan osaltaan merkittävästi edistää ilmastotavoitteiden toteuttamista.

Parkanon henkilöliikenneasema. Merkitys ja mahdollisuudet junaliikenteessä -loppuraporttiin pääset tästä linkistä 

Rautateiden henkilöliikenteen matkojen määrä väheni 35 prosenttia vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä

Rautateiden henkilöliikenteen matkojen lukumäärä vuosina 2016–2020 neljänneksittäin

Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä Suomen rautateillä tehtiin yhteensä 14,8 miljoonaa henkilöliikenteen matkaa, mikä oli 35 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavalla neljänneksellä. Junaliikenteen henkilökilometrimäärä oli yhteensä 774 miljoonaa henkilökilometriä. Henkilökilometrit vähenivät 38 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan neljännekseen.

Vuoden 2020 tammi-syyskuussa henkilöliikenteessä tehtiin yhteensä 44,4 miljoonaa matkaa, mikä oli 34 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi-syyskuussa 2020 junaliikenteen henkilökilometrimäärä oli yhteensä 2 231 miljoonaa henkilökilometriä, mikä oli 38 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Suomen rautateillä kuljetettiin vuoden 2020 kolmannen neljänneksen aikana tavaroita yhteensä 9,3 miljoonaa tonnia. Rautatieliikenteen tavarankuljetusten kuljetussuorite oli yhteensä 2,4 miljardia tonnikilometriä.

Rautatieliikenteen tavarankuljetusten suoritteet vuodesta 2020 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien tietojen kanssa tilastointiin tehtyjen muutosten takia.

 

Lähde: Liikenne ja matkailu, Tilastokeskus

Power Mining solmi sopimuksen Ruotsiin junatunnelin louhinnoista

Power Mining on solminut mittavan urakan NCC Ab ja Saksalaisyhtiö Wayss & Freytag Ingenieurbau AG muodostaman työyhteenliittymän NCC-WF West link contractors HB kanssa Göteborgiin rakennettavan Västlänken junatunnelin louhinnoista.

Urakka sisältää yhteensä 2,2 kilometriä, noin 200 000 kiintokuutiota tunnelin louhintoja, jotka koostuvat huoltotunnelista, kaksiraiteisesta junatunnelista ja sen vieressä kulkevasta pelastustunnelista. Sopimus sisältää tunneleiden louhinnat, lujitukset, injektoinnit ja louheen lastauksen. Työt ovat alkaneet ja louhintojen on määrä valmistua keväällä 2023.

Västlänken on uusi kaksiraiteinen rautatietunneli, joka parantaa junamatkaa Göteborgissa ja Länsi-Ruotsissa. Lähi- ja aluejunien kulkeminen omilla raiteillaan Göteborgin keskustan alla olevassa tunnelissa kaksinkertaistaa kapasiteetin Göteborgin päärautatieasemalla. Götebörgin rautatieinfrastruktuurin laajentaminen mahdollistaa myös maa päällä tiiviimmän rakentamisen ja maa-alueen kehittämisen.

Power Mining Oy on vuonna 2014 perustettu Kajaanilainen yritys, yhtiön toimialana Pohjoismaissa on tunneleiden louhinnat infrakohteissa ja kaivoksissa. Power Mining Sverige Ab on Power Mining Oy:n Ruotsissa toimiva tytäryhtiö. Yhtiön strategiana on nimenomaan nyt sovitun tyyppisten projektien suorittaminen projektinjohtoineen.

Rautatieasemien laiturialueiden mainospaikat Mediateko Oy:lle

Väyläviraston ja Mediateko Oy:n sopimus on kymmenvuotinen. Mainosten sijoittelussa on huomioitu esteettömyys näkyvyydestä silti tinkimättä.

Rautatieasemien laiturialueiden mainospaikoista vastaa seuraavan 10 vuoden ajan kuopiolainen Mediateko Oy.

“Laiturialueiden mainospaikat kilpailutetaan 10 vuoden välein. Tämänvuotisen kilpailun markkinavuoropuhelu järjestettiin 6.8.2020. Siihen osallistui useita media-alan yrityksiä, joiden joukosta Mediateko valikoitui voittajaksi syksyn aikana käydyssä kilpailutuksessa”, kertoo radanpidon kiinteistöt asiantuntija Seppo Mikkonen Väylävirastosta.

Sopimus astuu voimaan 1.1.2021. Sopimuskautensa aikana Mediateolla on käytettävissään Väyläviraston hallitsemien laituri- ja rautatiealueiden mainostaulut.

Esteetöntä mainontaa

“Näyttöjen sijoittelussa on huomioitu ihmisten esteetön liikkuminen sekä laiturialueen kunnossapito. Tästä syystä mainoslaitteet sijoitetaan pääasiassa olemassa oleviin kiinteisiin rakenteisiin, jolloin mainosten rakentaminen saadaan toteutettua ilman, että liikenteelle tai matkustajille aiheutetaan häiriötä”, Mikkonen sanoo ja jatkaa:

“Lisäksi näyttöjen kirkkaus säätyy automaattisesti ympäröivän valon mukaan, jolloin näytöt eivät häikäise matkustajia tai veturinkuljettajia.”

Vaikka mainostaulut ovat rakenteissa, ne sijoitetaan edelleen kulkuvirtojen mukaan sellaisiin paikkoihin, joissa mainoksen näkee mahdollisimman moni laiturialueella kulkeva.

LVM:n ja VR:n välille uusi ostoliikennesopimus

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy ovat tehneet sopimuksen henkilöjunaliikenteen ostoista kaudelle 1.1.-30.6.2021 ja optiosta kaudelle 1.7.-31.12.2021. Optiokauden voimaantulo edellyttää eduskunnan myöntämää määrärahaa.

Raha-asiainvaliokunta puolsi sopimuksen tekemistä 17. joulukuuta 2020.

Sopimuksen tavoitteena on turvata valtion hankkiman junaliikenteen palvelutaso myös koronan aiheuttamassa tilanteessa. Palvelutason ylläpitoa varten eduskunta on myöntänyt kuluvalle vuodelle lisätalousarviossa 11 miljoonan euron lisärahoituksen junaliikenteen hankintaan. Hankinta ei kohdistu kuitenkaan markkinaehtoiseen liikenteeseen, jota koskevat ratkaisut VR tekee itsenäisesti.

Liikennöintikorvaus tammi-kesäkuun kaudelta on 30,6 milj. euroa (alv 10%), ja heinä-joulukuun optiokaudelta 23,6 milj. euroa (alv 10%). Optiokauden käyttäminen edellyttää 11 milj. euron (alv 10%) lisärahoitusta.

Vuoden 2021 ostoliikennesopimus muodostuu Etelä-Suomen taajamaliikennealueen Sm2- ja Sm4-kalustolla liikennöitävistä lähijunavuoroista sekä kiskobussiliikenteestä kaukoliikenteen hiljaisemmilla reiteillä. Lisäksi hankintaan kuuluu muun muassa säännöllinen Lapin yöjunaliikenne sekä joitakin markkinaehtoista liikennettä täydentäviä Intercity- ja Pendolino-vuoroja.

Taajamajuna- ja kiskobussiliikenne palaa takaisin koronaa edeltävälle tasolle. Myös yöjunaliikenne paranee vuoden 2020 korona-ajan liikenteeseen verrattuna. Koronaa edeltävään aikaan verrattuna yöjunaliikenne painottuu jonkin verran enemmän lomakausiin, jolloin matkustajakysyntää on eniten.

Uusi sopimus korvaa nykyisen sopimusjärjestelyn kokonaisuudessaan ja sen myötä myös VR:lle vuonna 2009 myönnetty yksinoikeus päättyy. Uudessa sopimuksessa liikenne- ja viestintäministeriön käyttöoikeussopimuksen määrittelemä ns. velvoiteliikenne siirtyy osaksi valtion hankkimaa ostoliikennettä. Muutoksella on tarkoitus selkeyttää nykyistä sopimusjärjestelyä. Sopimusmallin kehittämisestä on neuvoteltu alkuvuodesta lähtien.

NRC Group julkaisi tuloksensa kolmannelta vuosineljännekseltä: Kestävän infrastruktuurin näkymät edelleen vahvat

Pohjoismainen infrastruktuuriyhtiö NRC Group on julkaissut tuloksensa kolmannelta vuosineljännekseltä 2020. Liikevaihto neljännekseltä oli 1,96 miljardia Norjan kruunua (n. 184 milj. €) ja kasvua oli 6 % verrattuna vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen.

Tilauskanta oli syyskuun lopussa 6,8 miljardia Norjan kruunua (n. 638 milj. €). Yritys voitti kolmannella vuosineljänneksellä uusia sopimuksia, joiden arvo oli 341 miljoonaa Norjan kruunua (n. 32 milj. €). Liikevoitto (EBITA*) oli 88 miljoonaa Norjan kruunua (n. 8,2 milj. €), kun se viime vuoden kolmannella vuosineljänneksellä oli 105 miljoonaa kruunua (n. 9,8 milj. €).

– Kestävään infrastruktuuriin tehtävien investointien näkymät ovat edelleen vahvat vuonna 2021, mitä vahvistavat budjettiehdotukset Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa. Tärkein prioriteettimme on uusien projektien voittaminen oikeilla ehdoilla. Tämä on avain siihen, että voimme kehittää henkilöstöämme, organisaatiotamme ja kestävää yritystä tulevaisuutta varten, kertoo NRC Groupin toimitusjohtaja Henning Olsen.

Suomi menestyi hyvin tällä vuosineljänneksellä, ja pikaraitiotiehankkeet olivat tärkein veturi sekä kasvulle että kannattavuuden parantumiselle. Norjassa matala aktiivisuustaso ja heikommat katteet ympäristöliiketoiminnassa johtavat heikompaan kannattavuuteen. Suurin osa Ruotsin projektisalkusta menestyi hyvin, ja parannusohjelma on vähentänyt kiinteiden kustannusten määrää merkittävästi. Valitettavasti joidenkin nollamarginaalihankkeiden haasteet vaikuttivat tuloksiin negatiivisesti.

– Jatkamme projektien toteutuksen parantamista, ydinprosessien optimointia, ammattilaistemme kehittämistä ja maineemme parantamista liiketoimintojen sekä maiden välillä, Olsen jatkaa.

Koronavirusinfektioiden maailmanlaajuinen lisääntyminen lisää epävarmuutta monille yrityksille. Hallitusten asettamia rajoituksia ja suosituksia kiristetään kaikkialla Pohjoismaissa, koska tartuntaluvut ovat korkeimmalla tasolla maaliskuun jälkeen. Pandemialla on ollut toistaiseksi rajallisesti vaikutuksia NRC Groupiin. Uudet työvoiman liikkuvuuteen liittyvät rajoitukset osassa maita vaikuttavat joidenkin hankkeiden kustannuksiin.

– Keskitymme edelleen ottamaan käyttöön ohjeita ja käytäntöjä COVID-19-tautitapausten hillitsemiseksi. Työntekijämme ovat nopeasti omaksuneet etätyöolosuhteet ja varmistaneet liiketoiminnan jatkuvuuden tämän vuosineljänneksen aikana. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta voimme onnistuneesti jatkaa asiakkaidemme tukemista. Haluan kiittää lähes 2000 työntekijäämme panoksesta ja korkealaatuisesta työstä tämän vuosineljänneksen aikana, Olsen lisää.

Ennen muita tuottoja ja kuluja (yritysjärjestelykulut)

Junaliikenteen turvallisuuskehitys vakaata − vakavat onnettomuudet erittäin harvinaisia

Tavarajunan törmääminen raiteella seisseisiin vaunuihin Oulun tavararatapihalla 13.8.2016. Kuva OTKES

Suomen rautatieturvallisuuden tilanne on hyvä ja erityisesti matkustajaturvallisuus on erinomaisella tasolla. Tämä selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rautateiden turvallisuuden vuosikatsauksesta, jossa luodataan rautatieturvallisuuden tilaa viime vuonna.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rautateiden turvallisuuden vuosikatsaus on julkaistu. Katsauksessa tarkastellaan Suomen rautatieturvallisuuden tilaa vuonna 2019. Lisäksi katsaus valottaa Traficomin rautateihin liittyvien lupa-, valvonta- ja sääntelytoimintojen keskeiset asiat viime vuodelta.

Pidemmän aikavälin tarkastelussa junaliikenteen turvallisuuskehitys on parantunut selvästi ja vakavat onnettomuudet ovat hyvin harvinaisia. Viime vuonna junaliikenteessä tapahtui yksi merkittävä suistumisonnettomuus ja yksi merkittävä törmäysonnettomuus. Tasoristeysonnettomuuksien vuosittainen määrä on vähentynyt 2000-luvulla Suomessa merkittävästi, mutta tasoristeysten turvallisuustilanne on Suomessa kuitenkin edelleen selvästi esimerkiksi Ruotsia ja Norjaa huonompi. Vuonna 2019 tapahtui 26 tasoristeysonnettomuutta.

Vaihtotöiden turvallisuutta on saatu Suomessa parannettua selvästi 2010-luvulla, mutta edelleen vaihtotöissä tapahtuu paljon onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Vuonna 2019 vaihtotyössä tapahtui neljä merkittävää onnettomuutta.

Ratatöiden ja junaliikenteen turvallinen yhteensovittaminen on ollut yhtenä keskeisenä rautatieturvallisuuden haasteena jo useita vuosia. Ratatöiden turvallisuustilanteessa on kuitenkin havaittavissa pientä paranemista.

“On hienoa, että rautatieala on tehnyt osaamisen ja turvallisuuskulttuurin kehittämisen eteen paljon työtä viime aikoina. Muutokset tapahtuvat luonnollisesti ajan kanssa, mutta pitkäjänteisellä työllä on mahdollista varmistaa riittävä osaaminen koko alalla sekä tukea hyvän turvallisuuskulttuurin kehitystä”, kiittää ylijohtaja Jarkko Saarimäki.

Rautateiden turvallisuuden vuosikertomus 2019