Junamatkoille satojatuhansia uusia tarjouslippuja

• VR tuo tammikuussa myyntiin satojatuhansia edullisia junalippuja.
• Erityisesti huomioidaan opiskelijoita, joille tulee lisää etuja junamatkustukseen.
• VR:n Veturi-asiakasohjelma juhlii 700 000 jäsenen ennätystä uusilla SuperSäästö-tarjouksilla.

Etuja tarjolla entistä laajemmin

VR tuo tammikuussa myyntiin entistä enemmän tarjousmatkoja. Edullisimpia junalippuja ovat Ennakkolippu ja VR:n asiakasohjelma Veturin SuperSäästö-tarjoukset. Opiskelijoille tulee runsaasti etuja ja tarjouksia. Enimmillään junalipusta saa alennusta jopa 70 prosenttia.

– Haluamme kasvattaa junamatkustuksen suosiota ja parantaa palvelua kaikille matkustajillemme. Siksi teemme lipunostosta entistäkin edullisempaa ja helpompaa. Veturi-asiakkaana edut saa aina varmimmin hyödynnettyä. Opiskelijoille juna on erinomainen matkustustapa, ja huomioimmekin tarjouksissa opiskelijoiden tarpeet entistä paremmin, VR:n matkustajaliikennejohtaja Maisa Romanainen toteaa.

Parhaat tarjoukset varmistaa liittymällä VR:n asiakasohjelma Veturiin. Veturilaiset matkustavat halvimmillaan esimerkiksi Helsingistä Tampereelle viidellä eurolla ja Helsingistä Ouluun 25 eurolla. Veturi-asiakkaat saavat myös aina ensimmäisenä tietoa uusista tarjouksista ja muista eduista. Veturi on Suomen suositelluin kanta-asiakasohjelma, johon on liittynyt jo yli 700 000 jäsentä.

Edullisen Ennakkolipun voi ostaa 60-3 vuorokautta ennen matkaa. Alennus voi parhaimmillaan olla jopa 70 prosenttia. Esimerkiksi Helsingistä Tampereelle, Kouvolaan tai Turkuun matkustaa Ennakkolipulla halvimmillaan alle kymmenellä eurolla. Mitä aiemmin matkan hankkii, sitä edullisemmin sen saa. Junalippujen hinnat vaihtelevat kysynnän mukaan.

Ennakkoliput, veturilaisten tarjoukset sekä muut tarjousliput voi 14. tammikuuta alkaen ostaa VR:n verkkokaupan ja VR Mobiilin lisäksi myös asemien lipunmyynnistä, lippuautomaateista sekä VR:n asiakaspalvelusta puhelimitse. Junalippu on aina edullisin kun sen hankkii ennen matkaa.

Opiskelijoille lisää alennuksia

Veturiin kuuluvat opiskelijat saavat 7.1. – 2.2. tarjouksena 10 matkan sarjalipun 75 prosentin alennuksella kaikille kaukoliikennematkoille.

Tammi-maaliskuun viikonlopuiksi VR tarjoaa opiskelijoille yksittäisiä kaukoliikenteen matkoja 25 prosentin lisäalennuksella normaalin opiskelija-alennuksen lisäksi. Esimerkiksi Helsingistä Turkuun matkustaa näin edullisimmillaan alle kymmenellä eurolla.

VR:n vyöhykeliikenteen lähijuniin opiskelijat voivat ostaa kausiliput täysin uudella tarjoushinnalla. Lähiliikenteen kausilippujen opiskelijatarjous on 25 prosenttia aikuisen lipun hinnasta. Tarjous on voimassa 7.1. – 2.2. Esimerkiksi 30 päivän kausilipulla yhden matkan hinta opiskelijalle lähiliikenteen junassa Helsingistä Riihimäelle maksaa vain 3,50 euroa. Kausilipputarjous löytyy verkkokaupasta www.vr.fi.

Edulliset matkat ja liput sekä lisätiedot tarjouksista löytyvät helpoiten verkosta www.vr.fi, asemilta sekä VR:n asiakaspalvelusta puh.0600 41900 (1,99 €/vastattu puhelu + pvm).

Junaliikenne sujui marraskuussa edelliskuuta täsmällisemmin

VR:n kauko- ja lähijunat kulkivat marraskuussa täsmällisemmin kuin lokakuussa. Muun muassa lumimyräkkä Pohjanmaalla kuun alussa sekä laaja tietojärjestelmähäiriö 19.11. haittasivat junaliikennettä.

VR:n kaukojunista 84,9 % kulki täsmällisesti marraskuussa, kun lokakuussa vastaava luku oli 81,7 %. Myöhästymisraja on viisi minuuttia. Junavuoroista 4,5 % myöhästyi yli viisitoista minuuttia. Peruutetut vuorot luetaan myöhästyneiksi.

Lähijunien täsmällisyys oli marraskuussa 92,4 %, kun lokakuuussa lähijunista 91,8 % kulki aikataulussaan. Myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla. Junavuoroista 1,5 % oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu.

Tavaraliikenteen täsmällisyys oli marraskuussa 90,2 prosenttia. Tavarajunien myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia.

Tietojärjestelmävika aiheutti häiriöitä

Pohjanmaan ja Vaasan radoilla oli myöhästymisiä ja peruutuksia 5. marraskuuta, koska runsas lumentulo aiheutti sähkökatkoja ja ratalaitevikoja. Kerrannaisvaikutukset ulottuivat myös muualle Suomeen.

Liikenneviraston tietojärjestelmässä aamulla 19.11. ilmennyt vika haittasi junien kulkua koko maassa, muun muassa 40 lähijunaa peruttiin. Häriön vuoksi aikataulu- ja turvallisuustietoja ei saatu tulostettua veturinkuljettajille.

Junaliikenteeseen vaikuttivat myös radan kunnostustöistä johtuvat tilapäiset nopeusrajoitukset ympäri maata. Rantaradalla oli häiriöitä 17.11. ratatöiden viivästymisen takia. Lisäksi kaukoliikenteessä esiintyi marraskuussa jonkin verran kalustovikoja.

Satoja junavuoroja vuorokaudessa

VR:n kaukojunia kulkee noin 300 vuorokaudessa. Lähijunavuoroja ajetaan noin 900, joista valtaosa HSL-alueella pääkaupunkiseudulla. VR Transpointin kuljettaa teollisuuden tuotteita noin 360 tavarajunalla joka vuorokausi.

VR-konserni tekee täsmällisyystyötä yhdessä Liikenneviraston ja Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kanssa. VR vastaa junien liikennöinnistä ja junakaluston kunnosta. Rataverkosta, sen järjestelmistä ja kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto.

Ajankohtaista liikennetilannetta voi seurata VR:n verkkosivujen liikennetiedotteista. Junat kartalla -palvelustanäkee junien kulun Suomen kartalla reaaliaikaisesti.

Destialle uusi merkittävä rataverkon kunnossapitourakka Kainuun alueelta

Liikennevirasto ja Destia Rail Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jossa Kainuun rataverkon kunnossapitoalue 11:n hoito on myönnetty Destialle. Sopimus allekirjoitettiin 3.12.2014.

Kainuun rataverkon kunnossapitourakka kattaa noin 600 raidekilometriä, minkä lisäksi urakkaan sisältyy noin 30 raidekilometriä ratapihoilla ja noin 250 kappaletta vaihteita. Rataverkon keskeisimmät osuudet ovat Oulu–Kontiomäki–Vartius, Kontiomäki–Kajaani–Iisalmi, Kontiomäki–Vuokatti–Porokylä ja Kontiomäki–Ämmänsaari. Ratapihat sijaitsevat alueilla Kontiomäki, Kajaani ja Vartius.

Sopimus on kestoltaan viisivuotinen. Urakka alkaa 1.5.2015 ja päättyy 30.4.2020. Hankkeen valmistautumisjakso alkaa joulukuussa 2014. Hankkeen kokonaiskustannusarvo on noin 25 miljoonaa euroa.

– Kunnossapitourakka 11 on tärkeä voitto. Pitkäaikainen ja taloudelliselta arvoltaan merkittävä sopimus tukee Destian strategista tavoitetta kasvaa rataliiketoiminnassa. Voitettu urakka vahvistaa markkina-asemaamme radan kunnossapidossa, kertoo Destia Rail Oy:n toimitusjohtaja Jorma Paananen .

Destia vastaa myös rataverkon kunnossapitoalueista 4 (Rauma-Pieksämäki), 5 (Haapamäen tähti), 8 (Ylä-Savo) ja 10 (Keski-Suomi).

PEUGEOT DESIGN LAB JA ALSTOMIN DESIGN & STYLING –OSASTO SUUNNITTELIVAT HUOMISPÄIVÄN RAITIOVAUNUN STRASBOURGIN KAUPUNKILIIKENTEESEEN

b770d90e97a338f7_800x800ar

Kun Peugeot Design Lab’in muotoiluosaaminen yhdistettiin Alstom Transport’in Design & Style –osaston tietotaitoon, oli tuloksena uuden sukupolven raitiovaunu Strasbourgin kaupungin julkista liikennettä palvelemaan. Tavoitteena oli olemassa olevan, asukkaiden hyvin tunnistaman identiteetin yhdistäminen huomispäivän designiin.

Toimeksiantajana projektissa oli Compagnie des Transports Strasbourgeois (CTS) eli Strasbourgin liikennelaitos, joka allekirjoitti sopimuksen 50 Citadis-raitiovaunun hankkimisesta. Ensimmäinen vaihe käsittää 12 vaunua, joiden yhteishinta nousee 41 miljoonaan euroon. Liikenteessä nämä uudet raitiovaunut tullaan näkemään vuoden 2016 lopulla.

Strasbourgin kaltaiseen, tyylikkääseen kaupunkikuvaan oli tärkeää aikaansaada designstrategia, joka sopii yhteen kahden aiemman raitiovaunusukupolven kanssa. Siksi oli myös erityisen tärkeää löytää yhteistyökumppani, jonka designosaaminen olisi riittävän korkealla tasolla. Peugeot Design Lab täyttää nämä vaatimukset osaavana brändi-identiteetin suunnittelijana. Yhdessä lähdimmekin suunnittelemaan uutta visuaalista ilmettä Strasbourgin raitiovaunuille ”, totesi Xavier Allard, Alstom Transportin Design & Styling –osaston johtaja.

Uuden raitiovaunun linjat ovat sulavan linjakkaat, rauhallisen tyylikkäät ja samalla nykyaikaiset. Runkoon on saatu aikaiseksi liikettä, joka korostaa raitiovaunun etuosan Strasbourgin raitiovaunuille tunnusomaista ilmettä.

Muotoilussa haluttiin korostaa yksinkertaisuutta, korkeaa laatua ja selkeäviivaisuutta raitiovaunun koko pituuden osalta , ” totesi Cathal Loughnane, Peugeot Design Labin suunnittelupäällikkö.

b7f7057fe0be5551_800x800ar

PEUGEOT DESIGN LAB – MISTÄ KYSE ?

Peugeot Design Lab on vuonna 2012 Pariisiin perustettu muotoilustudio, jonka asiakkaat toimivat eri teollisuuden aloilla automaailman ulkopuolella. Kyse on eri puolilla maailmaa operoivasta muotoilu-studiosta, jonka tavoitteena on kehittää asiakasyritystensä brändi-identiteettiä. Studio keskittyy erityisesti tuotteiden ja palvelukonseptien muotoiluun.

Peugeot Design Lab on vastikään palkittu L’Insitut Francais du Design’in eli Ranskalaisen Designinsituutin toimesta kahdella ”Janus”-pakinnolla. Toinen palkinnoista kohdistui Peugeot Desing Labin suunnittelemaan Pleyel-pianoon, joka palkittiin innovaatiopalkinnolla. Toinen palkinnoista myönnettiin Peugeot AE21 –hybridipolkupyörälle sen onnistuneesta teollisesta muotoilusta ja suunnittelusta.

Vuonna 1951 perustettu L’Insititut Francais du Design palkitsee tuotteita ja palveluita, joita kuluttajat arvostavat ja jotka kunnioittavat ympäristöarvoja. Janus-palkinto myönnetään kaikkien luovinta suunnittelua edustaville tuotteille. Palkittavien tuotteiden valinnan suorittaa raati, joka koostuu 50:stä eri alojen asiantuntijasta.

Venäjältä lisäliikennettä vuoden vaihtuessa

Venäjältä saapuu Suomeen suunnitelman mukaan 15 lisä- ja tilausjunaa vuodenvaihteessa. Juhlakauden matkustajamäärän arvioidaan vähenevän viime vuodesta. 

Suunnitelmana on, että Moskovasta Helsinkiin kulkee normaalien Tolstoi-vuorojen lisäksi 11 lisäjunaa. Moskovasta saapuu näillä näkymin myös neljä venäläisten matkatoimistojen järjestämää tilausjunaa Kuopioon ja Rovaniemelle.

– Nykytilanteessa juhlakauden matkustajamäärää on vaikea ennakoida. Erityisesti ruplan heikentynyt kurssi on vaikuttanut venäläisten matkustukseen koko vuonna, ja tämä tulee näkymään myös vuodenvaihteen liikenteessä, toteaa kaukoliikenteen palvelujohtaja Ari Vanhanen.

Vuosi sitten Suomeen tuli kuukauden aikana lähes 40 000 matkustajaa Venäjältä Allegron ja Tolstoin vakiovuoroilla sekä ylimääräisillä matkustajajunilla. Suomeen saapui kaikkiaan 27 lisä- ja tilausjunaa.

Venäjän rautatiet järjestää lisäjunat

Lisä- ja tilausjunat järjestää Venäjän rautatiet eli RZD, ja myös kalusto on venäläistä. VR hoitaa näiden junien aikataulusuunnittelun sekä veturi- ja huoltopalvelut Suomessa. Joka junassa työskentelee Suomen puolella myös VR:n konduktööri.

Lisä- ja tilausjunat kulkevat Suomessa 27.12.2014–11.1.2015 välisenä aikana. Vuoden vaihtuessa ylimääräisten matkustajajunien sekä Allegron ja Tolstoin vakiovuorojen matkustajista lähes 90 prosenttia on ollut venäläisiä.

Vakiovuoroilla joitakin muutoksia  

Tämän hetken suunnitelmana on, että Pietarista Helsinkiin ajetaan vuodenvaihteessa yksitoista Allegro-vuoroa kahdella junayksiköllä, jolloin junan paikkamäärä kaksinkertaistuu.

Jouluaattona ja joulupäivänä osa Helsingin ja Pietarin välisistä Allegro-vuoroista on peruttu. Peruutuksia on myös uudenvuoden aattona ja uudenvuodenpäivänä. Tolstoi-junalla ei ole lähtöjä uudenvuoden aattona Helsingistä eikä Moskovasta.

Itsenäisyyspäivänä muutoksia junaliikenteessä

VR:n lähijunat kulkevat itsenäisyyspäivänä sunnuntaiaikatauluin. Kaukojunat noudattavat lauantaiaikatauluja. 

Pääkaupunkiseudun lähijunat ajavat itsenäisyyspäivänä 6.12. sunnuntaiaikataulujen mukaan, mutta liikenteessä on illalla joitakin lisäjunia.

Kaukojunat noudattavat itsenäisyyspäivänä pääosin lauantaiaikatauluja. Liikenteessä on kuitenkin joitakin poikkeuksia: muutamia vuoroja on peruttu ja kulussa on myös lisäjunia.

Junavuorokohtaiset tiedot päivittyvät VR:n verkkosivujen matkahakuun.

Valtio valmis neuvottelemaan Soklin kaivoksen junakuljetusyhteyksien rahoittamisesta

Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli 25. marraskuuta valtion osallistumista Soklin kaivoksen edellyttämien liikenneinvestointien rahoittamiseen. Talouspoliittinen ministerivaliokunta totesi, että valtio on valmis aloittamaan neuvottelut Soklin kaivoksen edellyttämistä liikenneinvestoinneista siten, että kaivos voisi aloittaa toimintansa vuonna 2020. 

Norjalainen Yara International Asa on suunnitellut fosfaattikaivoksen avaamista Sokliin Itä-Lappiin. Fosfaatti kirkastettaisiin Soklissa ja kuljetettaisiin jatkojalostettavaksi Norjaan Perämeren satamien kautta. 

Talouspoliittinen ministerivaliokunta totesi, että Sokliin mahdollisesta avattava kaivos tuo merkittävästi lisää työpaikkoja Itä-Lappiin. Lisäksi valtio saa kaivoksesta erilaisia maksuja ja veroja niin paljon, että valtion investointikulut tulevat katetuksi. 

Ministerivaliokunta päätyi tukemaan Soklin kaivoksen liikenneyhteydeksi suoraa junakuljetusvaihtoehtoa. Suora junakuljetus mahdollistaa kaivoksen pitempiaikaisen toiminnan ja se on kuljetustaloudellisesti auto-junakuljetusvaihtoehtoa edullisempi. Junakuljetus olisi paikallisen väestön ja ympäristön kannalta parempi ratkaisu. 

Suoran ratayhteyden valmistelua jatketaan. Valtio käynnistää keskustelut kaivosyhtiö Yaran kanssa välittömästi. Lähtökohtana on, että valtion osuus ratavaihtoehdon kokonaiskustannuksista on alle puolet. 

Raideammattilaiset kampanjoivat konduktöörien ammattikunnan säilymiseksi

paakuva5

Raideammattilaiset JHL on ryhtynyt kampanjoimaan uhanalaiseksi muuttuneen konduktöörien ammattikunnan säilymisen puolesta. Taustalla on Helsingin seudun liikenteen HSL:n  päätös kilpailuttaa pääkaupunkiseudun lähijunaliikenne vuoden 2016 aikana. Poliittinen päätös kilpailutuksesta tehtiin viime kesäkuussa.

Raideammattilaiset JHL:n mukaan kilpailuttaminen merkitsee sitä, että jos raideliikenne siirtyy osin tai kokonaan yksityiselle toimijalle, on uhkana, että konduktöörit katoavat junista kokonaan.

Ensi vaiheessa konduktöörikato iskisi pääkaupunkiseudun lähijuniin, myöhemmin mahdollisesti myös kaukoliikenteeseen.

Junista katoaisivat asiakaspalvelijat, jotka ovat paitsi myyneet lippuja myös toimineet junaturvallisuudesta vastaavina henkilöinä,  liikennehäiriöistä tiedottajina, jatkoyhteyksistä kertovina henkilöinä ja matkustajien matkustukseen liittyvien ongelmien ratkaisijoina.

Nimiä adressiin

Nettisivulla www.uhanalainen.fi raideammattilaiset keräävät nimiä adressiin, joka on tarkoitus luovuttaa HSL:n päättäjille ensi vuonna.  Adressin voivat käydä allekirjoittamassa kaikki ne, jotka haluavat konduktöörin junaansa edelleen vastaamaan raidematkustamisen turvallisuudesta ja asiakaspalvelusta.

Tykkää facebookissa

Raideammattilaiset ovat myös perustaneet facebookiin sivuston:  Minä haluan junaani konduktöörin. Sivua tykkäämällä voi myös osoittaa tukensa konduktöörien ammattikunnalle.

Raideammattilaisten mukaan kampanjointi konduktöörien ammattikunnan säilyttämisen puolesta kerää lisää vauhtia tammikuussa 2015, jolloin on odotettavissa paikallista mainontaa sekä asemilla että tiedotusvälineissä.

Onnettomuustutkintakeskus moittii ratatöiden turvallisuuspuutteita

2014-11-14 11_52_59-R2013-02__Tutkintaselostus.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Ratatöiden turvallisuuskulttuurissa, -koulutuksessa ja -johtamisessa on Onnettomuustutkintakeskuksen tänään valmistuneen turvallisuustutkinnan perusteella huolestuttavia piirteitä. Turvallisuuskulttuurin ja -johtamisen pulmat ovat seurausta urakoiden kilpailuttamisesta, töiden ulkoistamisesta ja pitkistä alihankintaketjuista. Ratatyöurakoita tilaavan Liikenneviraston turvallisuusjohtaminen ei ole pystynyt varmistamaan, että turvallisuustavoitteet saavutetaan.

Heikosta turvallisuuskulttuurista kertoo muun muassa se, että urakoitsijat jättävät tietoisesti noudattamatta turvallisuusohjeita ja -määräyksiä. Ratatöitä aloitetaan ilman asianmukaista lupaa eikä turva-alueista piitata. Jopa työkaluja on unohdettu radalle.

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnan lähtökohtana oli 7. marraskuuta 2013 Pännäisissä Kokkolan lähellä sattunut onnettomuus, jossa tavarajuna törmäsi raiteella olleeseen kaivinkoneeseen. Tutkintaa laajennettiin koskemaan kaikkia ratatöistä 2013 aiheutuneita poikkeama- ja vaaratilanteita, joita oli yhteensä yli 140.

Tarkemmassa tarkastelussa oli 12 vaaratilannetta ja yksi onnettomuus. Näistä neljässä oli kyse luvattomasta ratatyöstä ja neljässä työkoneen ajautumisesta luvallisen työalueen ulkopuolelle. Yhteistä tapauksille oli se, että ratatöihin osalliset eivät ymmärtäneet turvalaitteiden tärkeyttä junaliikenteen turvallisuudelle tai eivät välittäneet turvalaitteista. Taustalla on sekä inhimillisiä virheitä ja tietämättömyyttä että tietoista riskinottoa.

Tutkinnassa kävi ilmi, että Liikenneviraston turvallisuusjohtaminen ja valvonta olivat tehottomia. Kilpailuttamisessa ei ole painotettu riittävästi turvallisuusmääräysten noudattamista. Käytännön valvontaa on vain vähän. Jos valvonnassa havaitaan turvallisuuspuutteita, niihin voidaan puuttua lähinnä vain keskusteluilla tai varoituksilla.

Liikenneviraston ohjeiden mukainen ratatyöturvallisuuden koulutus ja Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) määräykset täyttävä ratatyöstä vastaavan koulutus eivät riitä varmistamaan turvallisia toimintatapoja.

Pännäisissä onnettomuuden välitön syy oli ratatyöluvan välittyminen väärässä muodossa tai epäselvästi ratatyöstä vastaavan ja kaivinkoneen kuljettajan välisessä keskustelussa. Liikenteenohjaus antoi luvan ratatyöhön varmistamatta, että juna oli sivuuttanut työkohteen, eikä ratatyöstä vastaavalla henkilöllä ollut näköyhteyttä kaivinkoneeseen.

Onnettomuuden taustalla oli samankaltaisia liikenteenohjauksen ja ratatyöstä vastaavien välille kehittyneitä vaaraa aiheuttaneita käytäntöjä, joita ilmeni myös muissa tutkituissa tapauksissa. Pännäisissä erityistä painetta loi urakan viivästyminen. Se johtui muun muassa henkilöstön osaamattomuudesta sekä tiedonkulun ja johtamisen ongelmista.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi ja ratatyön turvallisuuden parantamiseksi, että Liikenteen turvallisuusvirasto varmistaa kuuden uuden suosituksen toteutumisen.

Suositusten mukaan ratatöiden turvallisuusmääräysten noudattamisen valvontaa on lisättävä. Myös turvallisuuspoikkeamien huolellisen, systemaattisen ja nopean käsittelyn kehittämiseen on osoitettava riittävästi resursseja. Rataturvallisuuskoulutukselle on määritettävä tiukemmat vähimmäisehdot.

Ratatyöstä vastaavalla henkilöllä on oltava riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia keskittyä liikenneturvallisuuteen. Liikenneviraston on suositusten mukaan myös varmistettava, että ratatyöstä vastaavat keskittyvät tähän turvallisuustehtävään ja että heille kehitetään nykyistä parempia työvälineitä turvallisuuden varmistamiseksi.

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa muutoksia urakkasopimusten sisältöön. Liikennevirasto tulee sisällyttää kaikkiin ratatöiden sopimuksiin urakoitsijoille yksityiskohtaiset taloudelliset seuraukset turvallisuusmääräysten noudattamiselle tai noudattamatta jättämiselle. Urakkasopimukseen on kirjattava erillinen ja riittävä aika ratatöiden suunnitteluun ja vastuiden selkeyttämiseen ennen ratatöiden aloitusta.

Onnettomuustutkintakeskus myös toistaa neljä vuosina 1998−2011 annettua, ratatöiden turvallisuuteen liittyvää suositusta, joita raideliikenteen toimijat eivät ole panneet täytäntöön. Suomeen tulee muun muassa perustaa yhteinen rautateitä koskeva onnettomuus- ja poikkeamatietokanta, jotta kaikki rautateillä toimivat voivat oppia pienistäkin onnettomuuksista ja poikkeamista ennen kuin vakavampaa tapahtuu.

EU:n rautatieturvallisuusdirektiivi velvoittaa rataverkon haltijoilta ja rautatieyrityksiltä turvallisuusjohtamista ja ilmoituksia niille tapahtuneista onnettomuuksista sekä vaaratilanteista. Tapaukset on myös tutkittava ja arvioitava. Havaintojen perusteella toimijoiden on toteutettava tarvittavat ehkäisevät toimet.

R2013-02 Tutkintaselostus (pdf, 3.05 Mt)

Taustaa:

11.11.2013

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) on päättänyt käynnistää turvallisuustutkintalain (525/2011)
2 §:n nojalla tutkinnan Pännäisten ja Kolpin välillä 7.11.2013 tapahtuneesta tavarajunan törmäämisestä kaivinkoneeseen. Tutkinnassa tarkastellaan myös muita ratatöiden yhteydessä vuonna 2013 tapahtuneita onnettomuuksia ja vaaratilanteita.

Tavarajuna törmäsi radalla työskennelleeseen kaivinkoneeseen. Kaivinkoneen kuljettaja loukkaantui lievästi. Veturiin ja kaivinkoneeseen tuli vaurioita. Liikennöinti rataosalla Seinäjoki–Kokkola keskeytyi kolmen tunnin ajaksi.

Tutkintaryhmän johtajaksi nimetään raideliikenneonnettomuuksien erikoistutkija Reijo Mynttinen ja jäseniksi psykologian tohtori Sirkku Laapotti ja kauppatieteiden tohtori Hannu Hänninen. Erityisasiantuntijaksi paikkatutkintaan ja kuulemisiin nimetään tutkija Hannu Räisänen. Tutkinnan johtajana toimii raideliikenneonnettomuuksien johtava tutkija Esko Värttiö.

Häiriöt rataverkolla haittasivat junaliikennettä lokakuussa

Lokakuussa VR:n kaukojunien täsmällisyys oli 81,7 prosenttia ja lähijunien 91,8 prosenttia. Viat rataverkolla vaikuttivat  junaliikenteeseen ympäri maata.

VR:n kaukojunista 81,7 prosenttia kulki lokakuussa aikataulussaan, viiden minuutin myöhästymisrajalla. Junavuoroista 5,2 % myöhästyi yli viisitoista minuuttia. Peruutetut vuorot luetaan myöhästyneiksi.

Lähijunien täsmällisyys oli 91,8 prosenttia. Myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla. Junavuoroista 1,5 % oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu.

Tavaraliikenteen täsmällisyys oli lokakuussa 92,4 prosenttia. Tavarajunien myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia.

Haastava lokakuu rataverkolla

Ratalaitteiden viat Helsingin ratapihalla, rantaradalla Helsingin ja Turun välillä sekä osuudella Jämsä-Jyväskylä aiheuttivat runsaasti myöhästymisiä junaliikenteelle lokakuussa.

Peräkkäiset sähköratavauriot haittasivat rantaradan junaliikennettä 21. lokakuuta. Junat Karjaan ja Salon välillä korvattiin linja-autoilla.

Helsingin asetinlaitteen vika 28.10. aamuruuhkassa heijastui junaliikenteeseen koko maassa. Muun muassa yli 90 lähijunaa peruttiin häiriön vuoksi.

Lähiliikenteessä esiintyi lokakuussa myös jonkin verran kalustovikoja, jotka aiheuttivat myöhästymisiä.

Lokakuussa junaliikenteeseen vaikuttivat myös rataverkon kunnossapitotyöt ja niihin liittyvät tilapäiset nopeusrajoitukset Pohjanmaan radalla, rantaradalla ja rataosuudella Tampere–Jyväskylä.

Yhteistyöllä sujuvampaa liikennettä

VR ajaa noin 300 kaukojunavuoroa vuorokaudessa. Lähijunia kulkee noin 900, joista valtaosa HSL-alueella pääkaupunkiseudulla. VR Transpointin ajaa noin 360 tavarajunaa joka vuorokausi.

VR vastaa junien liikennöinnistä ja junakaluston kunnosta. Rataverkosta, sen järjestelmistä ja kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto.

VR-konserni tekee täsmällisyystyötä yhdessä Liikenneviraston sekä lähijunaliikenteen tilaajan, Helsingin seudun liikenteen kanssa.

Ajankohtaista liikennetilannetta voi seurata VR:n verkkosivujen liikennetiedotteista. Junat kartalla -palvelusta näkee junien kulun Suomen kartalla reaaliaikaisesti.