Fin­rail ke­hit­tää su­ju­vam­paa ju­na­lii­ken­net­tä Kaak­kois-Suo­meen

Finrail Oy uusii Kaakkois-Suomen rataverkon kauko-ohjausjärjestelmän. KAKO-hanke kehittää liikenneohjaajan työtä joustavammaksi ja mahdollistaa sujuvamman matkanteon.

Vuonna 2017 käynnistynyt työ etenee suunnitellusti kohti vuoden 2022 täyttä käyttöönottoa. Kauko-ohjausjärjestelmä on jo operatiivisessa käytössä Savonlinna-Parikkala -ratayhteydellä ja huhtikuun lopussa myös Kouvola-Pieksämäki -välillä. Kouvolassa ohjaussalia on remontoitu, simulaattori on rakennettu ja kolme työasemaa palvelee koulutuskäytössä.

Finraililla on hankkeen vetovastuu ja kokonaisinvestointi yhtiön osalta on noin 10 miljoonaa euroa. Järjestelmän kehittäjän roolin on kuulunut myös liikenneohjaajien osallistaminen hankkeen työpajoissa, joiden kautta he ovat päässeet kehittämään parempia välineitä oman työnsä avuksi.

Enemmän keskittymistä isoon kuvaan

Ohjausjärjestelmä uusitaan tukemaan nykyaikaista liikenteenohjausta. Ala on kehittymässä kohti automatisoitua toimintaa, jossa liikenneohjaaja pääasiassa valvoo järjestelmän toimintoja, hyväksyy päätöksiä ja käsittelee poikkeustilanteita.

Finrailin Projektipäällikkö Henri Lindqvistin mukaan sisäisten toimintojen tehostaminen tuo taloudellisia hyötyjä ja pienentää työkuormaa. Liikenneohjaajilla yksittäisten vaihteiden kääntäminen ja muu manuaalinen työ vähenee.

Jatkossa ohjaajat saavat keskittyä liikennetilanteen kokonaisuuden hallintaan. Myös käyttäjän ergonomia paranee ja inhimillisen virheen mahdollisuus vähenee. Merkittävän häiriön sattuessa ohjaus voidaan tilapäisesti siirtää kokonaan toiselle ohjauskeskukselle.

Häiriöttömämpää matkustamista raiteita pitkin

Nykyisellään Kaakkois-Suomen liikenteenohjausta hoidetaan Kouvolan liikenteenohjauskeskuksesta sekä pienimmistä erillistyöpisteistä Joensuussa, Imatrankoskella, Vainikkalassa, Inkeroisissa ja Kotkassa. Ohjaustoiminta Joensuussa päättyy 2020 lopussa ja sieltä ohjattavat alueet siirtyvät Oulun ja Kouvolan ohjauskeskusten vastuulle.

Projektipäällikkö Henri Lidqvist mainitsee, että toistaiseksi käytössä on vielä paljon määrä erilaisia ohjausjärjestelmiä ja toimintalogiikoita. Näitä päästään nyt selkeyttämään ja yhdenmukaistamaan.

”KAKO:n mukana saamme paremmat automatiikkaominaisuudet ja voimme tehostaa työntekoa. Viime kädessä saamme sujuvampaa rautatieliikennettä ja säästämme myös veronmaksajien rahoja.”

Matkustajalle paremman kauko-ohjauksen tuoma toimintavarmuus näkyy täsmällisempänä liikenteenä, kun vanhenevasta tekniikasta johtuvat ongelmat saadaan laitteistojen uusimisen myötä karsittua pois.

Projektipäällikkö itse kulkee Pasilasta Kouvolaan yhdestä kolmeen kertaan viikossa. Matkat taittuvat luonnollisesti raiteilla.

”Junassa voi tehdä töitä, eivätkä päivät näin venähdä liian pitkiksi.”

Pertti Korhonen Finrail Oy:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi

700-1-korhonen

Korhonen on toiminut aiemmin mm. Outotec Oyj:n ja Elektrobit Oyj:n toimitusjohtajana sekä erilaisissa johtotehtävissä Nokia Oyj:ssä. Nykyään Korhonen toimii useiden pörssi- ja kasvuyhtiöiden hallituksissa, kuten DNA Oyj:n ja Finpro Oy:n hallituksen puheenjohtajana sekä Tekesin johtokunnan puheenjohtajana.

Finrail Oy:n hallituksen muut jäsenet ovat Pia Björk, Kimmo Mäki, Yrjö Poutiainen, Kaija Sellman ja Pekka Timonen.

Rautateiden käyttökeskustoiminta siirtyy Finrail Oy:lle

Liikenneviraston ja VR Track Oy:n sopimus rataverkon käyttökeskustoiminnasta siirtyy VR Trackiltä Finrail Oy:lle 10.3.2015. Käyttökeskuksia on neljällä paikkakunnalla Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Kouvolassa. Käyttökeskuksissa työskentelee yhteensä 25 henkilöä ja he siirtyvät Finrailin palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

– Käyttökeskuksista valvotaan rataverkon sähköjärjestelmän käytettävyyttä ja turvallisuutta 24 tuntia vuorokaudessa. Käyttökeskustoiminnan kehittämiselle on hyvät edellytykset Finrailissa liiketoiminnan sopiessa sekä strategisesti että operatiivisesti Finrailin muuhun toimintaan, Finrailin kehityspäällikkö Timo Nieminen sanoo.

– Käyttökeskustoiminta on erittäin tärkeää jokaiselle rautatieliikenneympäristön toimijalle. Solmittavaan sopimukseen kuuluu yhteistoiminta Liikenneviraston, rautatieliikenneoperaattoreiden, kunnossapitäjien sekä muiden yhteistyötasojen kanssa, kertoo kunnossapitopäällikkö Markku Granlund.

Käyttökeskukset opastavat sähköturvallisuuteen liittyvissä asioissa kun sähköradalla työskennellään, ja antavat tietoa sähköteknisten järjestelmien ja laitteiden käytettävyydestä.

– Käyttökeskus on tarkeässä roolissa sähköradan ongelmatilanteissa. Keskus ylläpitää vikojen vastaanottopalvelua ja käynnistää korjaustoiminnan. Kohteiden rajaaminen sekä korvaavan toiminnan kytkeminen mahdollisuuksien mukaan kuuluu käyttökeskuksille, kuvailee Granlund.

Useiden toimijoiden yhteistyötä

Liikennevirasto vastaa siitä, että Helsingin, Tampereen, Kouvolan ja Oulun käyttökeskusten toiminta-alueilla rataverkon sähköratajärjestelmän käytettävyys pysyy tilanteesta riippumatta mahdollisimman korkealla käytettävyystasolla.

Jännitekatkoprosessin hallinnasta, ylläpidosta ja suunnittelusta vastaa edelleen VR Track Oy.

Sähköradan käyttökeskussopimus on voimassa 31.12.2018 saakka.

Finrail eriytetään VR-konsernista

Valtio-omistaja eriyttää junaliikenteen ohjaus-, matkustajainformaatio- ja suunnittelupalveluita tarjoavan Finrail Oy:n VR-Yhtymä Oy:stä. Valtion täysin omistama kaupallisin perustein toimiva Finrail aloittaa toimintansa itsenäisenä yhtiönä 1.1.2015 lukien. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto vastaa Finrailin omistajaohjauksesta.

Eriyttäminen toteutetaan, koska liikenteenohjauspalvelut täytyy kyetä tarjoamaan kaikille asiakkaille tasapuolisesti rautatieliikenteen kilpailun edelleen vapautuessa tulevina vuosina. Finrailin strateginen intressi valtiolle on varmistaa tasapuolisesti rautatieliikenteen ohjauspalvelut.

“Rataverkosta vastaava Liikennevirasto vastaa myös liikenteenohjauksesta. Tähän saakka Liikennevirasto on ostanut ohjauspalvelut kokonaisuudessaan VR-konsernilta. Eriyttämisen jälkeen kilpailuolosuhteet ovat tältä osin tasapuolisia kaikille”, sanoo finanssineuvos Jarmo Väisänen valtion omistajaohjauksesta.

“Yhtiön tarjoamilla palveluilla on hyvin tärkeä merkitys raideliikenteelle ja sen kilpailukyvylle. Olemme sitoutuneet edelleen kehittämään palvelujemme laatua, lisäämään operatiivista tehokkuuttamme sekä tarjoamaan enenevässä määrin osaamistamme liikennejärjestelmän kehittämiseen”, sanoo Finrailin toimitusjohtaja Pertti Saarela.

Finrailin liikevaihto vuodessa on noin 36 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa on 460 henkilöä, joista suurin osa työskentelee liikenneturvallisuustehtävissä liikenteenohjaajina. Kaikki työntekijät jatkavat yhtiön palveluksessa vanhoina työntekijöinä.

Finrailin toimitusjohtaja on Pertti Saarela. Hän on toiminut yhtiön toimitusjohtajana sen perustamisesta vuoden 2013 alusta lukien. Hallituksen puheenjohtajaksi on nimitetty Kimmo Mäki 1.1.2015 lukien.