Variotram-raitiovaunut on myyty eteenpäin

Variotram-vaunujen ja Helsingin mutkittelevan ja mäkisen rataverkon yhteensovittaminen osoittautui haasteelliseksi. Kuva: HKL

HKL on solminut myyntisopimuksen 40 Variotram-raitiovaunun myymisestä 27.1.2021. Vuosina 1998–2003 valmistetut vaunut ovat olleet varastoituna Koskelan varikolla ja Haminassa sen jälkeen, kun ne poistuivat liikenteestä asteittain vuoden 2018 loppuun mennessä.

Nyt solmittu kauppa on jatkoa 30.11.2017 allekirjoitetulle sovintosopimukselle, jonka mukaisesti Bombardier Transportation ja HKL pyrkivät yhteistyössä edistämään vaunujen jälleenmyyntiä.

– 2017 solmittu sovintosopimus oli kaupunkilaisten kannalta hyvä, ja nyt allekirjoitettu myyntisopimus on sovintosopimuksen täytäntöönpanoa. Sopimukset turvaavat HKL:n ja helsinkiläisten veronmaksajien aseman niin, ettei vaunujen ennenaikaisesta poistumisesta aiheudu taloudellista haittaa. Vuosien mittaan olemme oppineet paljon erityyppisten raitiovaunujen kori- ja telirakenteiden soveltuvuudesta kaupunkimme haastaviin olosuhteisiin. Näitä oppeja on hyödynnetty muun muassa vuodesta 2013 alkaen meille käyttöön tulleiden Artic-raitiovaunujen hankinnassa ja tullaan edelleen hyödyntämään uusissa vaunuhankinnoissamme. Yhteistyö Bombardierien kanssa on ollut sujuvaa ja olemme onnistuneet yhdessä löytämään kaupunkilaisten kannalta parhaimman ratkaisun Variotram-vaunujen myymiseksi eteenpäin, toteaa HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Variotramit siirretään syksyyn mennessä Saksaan, missä niille tehdään seuraavan liikennöitsijän tarvitsemat muutostyöt. Uusi omistaja viestii vaunujen seuraavan kotikaupungin omien tiedotusaikataulujensa mukaisesti.

Helsingin kaupunginhallitus esittää Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman hyväksymistä

Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman hyväksymistä jatkosuunnittelun pohjaksi. Asia etenee seuraavaksi kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle myös, että kaupunki neuvottelisi valtion kanssa hankkeen kustannusjaosta. Kustannusjakoneuvotteluissa päätettiin hyödyntää Helsingin seudun ja valtion maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen 2020-2031 neuvottelutulosta. Jatkosuunnittelussa halutaan lisäksi varmistaa, että Helsingin keskusta on saavutettavissa eri kulkumuodoilla.

Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma sisältää Vihdintien pikaraitiotien sekä läntisen kantakaupungin kaupunkiraitiotien. Vihdintien pikaraitiotie on uusi säteittäinen joukkoliikenteen runkoyhteys, joka yhdistää kantakaupungin raitioverkon, Raide-Jokerin, Rantaradan ja Kehäradan. Läntisen kantakaupungin raitiotiet ovat kantakaupungin raitioverkonlaajennuksia, jotka sijaitsevat Fredrikinkadulla, Topeliuksenkadulla sekä Nordenskiöldinkadulla.

Raitiotien ja sen katuinfrastruktuurin alustava kokonaiskustannusarvio on 160 miljoonaa euroa. Yleissuunnitelman pohjalta laaditaan hankesuunnitelma, jonka hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto tekee lopullisen enimmäishintapäätöksen.

V 20.1.2021 Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman hyväksyminen

Selvitys duoraitiojunaliikenteen mahdollisuuksista Pohjois-Savossa valmistunut

Pohjois-Savon kuntien (Suonenjoki, Kuopio, Siilinjärvi, Lapinlahti ja Iisalmi) ja Pohjois-Savon liiton tilaama duoraitiojunaliikenneselvitys on valmistunut. Selvityksessä tutkittiin mahdollisuutta käynnistää Pohjois-Savon maakunnan sisäinen henkilöliikenne raiteilla. Tarkastelualueena on Savon rata välillä Suonenjoki – Iisalmi. Liikennöinti on mahdollista aloittaa 4-6 vuoden kuluttua. Selvityksen toteutti raideliikenteen asiantuntijayritys Proxion Oy.

Duoraitiojunaliikenne on Suomessa uusi liikennemuoto, joka yhdistää raitiotien ja rautatien. Samalla kalustolla voidaan ajaa sekä rataverkolla, kuten normaalilla matkustajajunalla, että kaupungin sisällä, kuten raitiovaunulla. Malli on käytössä useissa Euroopan kaupungeissa.

Toteutuessaan raitiojunan tavoitteena on parantaa työmatka- ja asiointiliikenteen mahdollisuuksia radanvarsikunnista maakunnan keskuskaupunkiin Kuopioon. Raitiojuna on yksi vaihtoehto tehokkaan ja ympäristöystävällisen joukkoliikenteen kehittämiseksi maakunnassa. Raitiojuna lisäisi myös alueen vetovoimaisuutta. Se antaisi lisäksi MAL-sopimuksen toteutukseen uusia vaihtoehtoja.

Lainsäädännön kannalta raitiojunaliikenteen käynnistämiselle ei ole esteitä. Liikenne voidaan aloittaa 4-6 vuoden kuluttua seutukunnan päätöksestä. Ennen liikenteen käynnistämistä on hankittava Suomen olosuhteisiin ja raideleveyteen soveltuva kalusto. Lisäksi on suunniteltava ja rakennettava tarvittavat seisakkeet, kohtauspaikat, mahdolliset kaupunkien sisäiset raidelinjaukset jne.

Selvityksen mukaan ensimmäisessä vaiheessa koko liikennöintivälillä voisi olla 15 seisaketta ja toteutuksen toisen vaiheen jälkeen yhteensä noin 30 seisaketta. Seisakkeiden sijoittelussa ja vaiheistuksessa olisi otettava huomioon alueiden maankäytön kehitys.

Tarkoituksenmukainen vuoroväli olisi 60 min aikavälillä klo 05-22, jolloin kaluston maksiminopeus rataverkolla tulisi olla 100 km/h. Haasteena toteutukselle on Savon radan vilkas liikenne. Tämän vuoksi uusille kohtauspaikoille ja muille rataverkon inframuutoksille olisi tarvetta.

Selvityksessä tarkasteltiin alustavasti myös raitiojunan linjausvaihtoehtoja Kuopion keskustaan. Yksi vaihtoehto olisi kääntää osa Suonenjoelta tulevista vuoroista Iloharjussa, jatkaa Tasavallankadulle ja siitä edelleen keskustan halki Savonradalle aseman itäpuolella. Kaupunkiradan toteutuskelpoisuus ja kustannusten määrittäminen vaativat tarkemman jatkosuunnittelun.

Toteutuakseen raitiojunaliikenne edellyttää seutukunnilta ratkaisuja mm. rahoituksesta, operaattorimallista, kalustosta, raideinfran suunnittelusta, muutoksista jne. Valtion ja julkisen rataverkon haltijan, Väyläviraston, tuki ja mukanaolo keskustelussa on jatkosuunnittelun kannalta välttämätöntä. Hallitus julkisti 2.6. lisätalousarvion, jonka mukaan valtio panostaa merkittävällä tavalla liikenneväyliin ja ennen kaikkea raideliikenteeseen.

Proxionin tiivistelmä loppuraportista (pdf).

Proxion Oy pyrkii edistämään ja rakentamaan raitiojunan toteutumismahdollisuuksia Suomessa.

:TAMPEREEN KAUPUNKI: Yleisökyselyjen tuloksista Seuturatikan suunnitteluun eväitä ja näkemyksiä parhaista linjauksista

Seuturatikan verkossa tehdyistä kartta- ja linjausvaihtoehtokyselyistä saatiin paljon palautetta suunnitelmien ja päätöksentekoaineiston muokkaamiseen. Eniten kyselyissä oli kommentoitu Pirkkalan ratasuuntaa ja erityisesti Härmälän vaihtoehtoja, joista Nuolialantie sai eniten kannatusta. Tampereen raitiotien seudullisessa yleissuunnitelmassa määritetään varaukset raitiotiejärjestelmän mahdolliselle laajentamiselle tulevaisuudessa Pirkkalan, Kangasalan Lamminrahkan ja Saarenmaan sekä Ylöjärven suuntiin.

Seuturatikan kyselyt olivat avoinna 27.4.- 10.5.2020. Linjausvaihtoehtokyselyyn vastasi 686 vastaajaa ja karttakyselyyn saatiin 422 kommenttia. Kartalle tehtiin paljon ehdotuksia pysäkkien paikkoista sekä varikko- ja liityntäalueista. Lamminrahkan ratahaaralla pidettiin hyvänä Heikkilänkadun ratikkavarikon paikkaa ja toivottiin Atalan pysäkin sijaan kahta erillistä pysäkkiä Orimuskadulle ja Rissoon. Lamminrahkasta toivottiin jatkoa Kangasalan asemalle. Teiskontien koettiin palvelevan Tenniskadun vaihtoehtoa paremmin Teiskontien eteläpuolista maankäyttöä. Saarenmaan ratahaaralla kiiteltiin pysäkkiä Lintuhytissä ja toivottiin raitiotietä Annalaan, mutta myös kritisoitiin raitiotien rakentamista ja maankäyttöä.

Pirkkalan ratahaaralla moni esitti pysäkkien siirtämistä lähemmäksi asukkaita tai kouluja. Nuolialantien ja Turrin vaihtoehtoja kommentoitiin eniten. Messukeskukselle ehdotettiin pistoraidetta Nuolialantieltä. Ylöjärvellä ratikkaa toivottiin jatkettavan Elovainion tai Metsäkylän suuntaan. Moni kannatti lähijunaa ja osa heistä myös ratikan viemistä asemalle, vaikka Leijapuisto oli suositumpi vaihtoehto.

Parhaimmat linjausvaihtoehdot

Linjausvaihtoehtokyselyn vastaajista pääosa (67 %) oli Tampereelta, 18 % Pirkkalasta, 7 % Ylöjärveltä ja 5 % Kangasalta. Vastauksia saatiin eniten Pirkkalan ratahaarasta, jolla parhaina linjausvaihtoehtoina pidettiin Nuolialantietä (62 %) ja Terveyskeskusta (46 %). Nuolialantietä perusteltiin linjauksen varren asutuksella ja työpaikoilla, matkan nopeudella ja omalla liikkumisella, kun taas Terveyskeskus-vaihtoehtoa kannatettiin linjauksella saavutettavien tärkeiden kohteiden vuoksi.

Parhaana reittinä TAYSilta Kangasalan suuntaan pidettiin Teiskontietä (90 %) ja Piettasenkatua (61 %). Sekä Teiskontietä että Piettasenkatua perusteltiin matkan nopeudella ja vähemmällä haitalla ympäristön muulle toiminnalle. Hervannasta Saarenmaalle parhaana reittinä pidettiin Kauhakorvenkatua (71 %), jota perusteltiin linjauksen varren asutuksella tai työpaikoilla.

Lielahdesta Ylöjärven suuntaan Turvesuonkatu (52 %) ja Kantatie (55 %) saivat niukasti enemmistön kannatuksen. Turvesuonkatua ja Kantatietä perusteltiin eniten matkan nopeudella, kun taas Ryydynpohjaa ja Mikkolantietä linjauksen varren asutuksella ja työpaikoilla. Ylöjärven päässä Leijapuisto-vaihtoehto sai selvemmin enemmistön kannatuksen (62 %).

Raitiotien tarve

Raitiotien laajentaminen Sorin aukiolta Partolaan nähtiin tarpeellisimmaksi ja kiireellisimmäksi. Valtaosa (72 %) rakentaisi raitiotien Partolaan 10 vuoden kuluessa. Vain 8 % vastasi, ettei raitiotietielle Partolaan ole tarvetta koskaan. Seuraavaksi raitiotie tarvittaisiin vastaajien mielestä TAYSilta Koilliskeskukseen ja Partolasta Pirkkalan keskustaan. Puolet vastaajista piti tarpeellisena ratikkaa Lielahdesta Teivoon ja Koilliskeskuksesta Lamminrahkaan 20 vuoden kuluessa. Vähiten tarvetta nähtiin raitioteille Saarenmaalle ja Ylöjärven keskustaan. Kunkin ratasuunnan asukkaat pitivät omaa suuntaansa kiireellisempänä kuin muiden suuntien asukkaat.

Kysymykset ja vastaukset

Suunnitelmista jätettiin parisen kymmentä kysymystä, joista osa koski raitiotien laajentamista yleensä ja osa yksittäisiä ratasuuntia. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon kysymys linjausvaihtoehtojen yhdistämismahdollisuuksista. Kunkin ratasuunnan linjausvaihtoehdoista esitettiin karttakyselyn ja vaikutustarkastelun kartoilla lyhin ja pisin yhdistelmä, mutta ratasuuntien linjausvaihtoehtoja on mahdollista yhdistellä muillakin tavoilla. Vastaukset kysymyksiin löytyvät Seuturatikka.fi -nettisivuilta.

Lausunnot

Suunnitelmista pyydettiin lausuntoja 74 sidosryhmältä, joihin kuului viranomaistahoja, yritysten ja elinkeinoelämän toimijoita sekä eri väestöryhmiä ja kulkutapoja edustavia kansalaisjärjestöjä. Tähän mennessä on saatu 28 lausuntoa, joiden pohjalta tarkistetaan suunnitelmia ja vaikutusarviointeja.

Jatkoaikataulu

Suunnitelmista ja vaikutusarvioinneista saatujen palautteiden sekä lausuntojen perusteella kehitetään suunnitelmia eteenpäin. Seuturatikan tilaajakunnilla eli Tampereella, Pirkkalassa, Kangasalalla ja Ylöjärvellä on tavoitteena päättää loka-marraskuussa 2020 yhdestä raitiotielinjauksen varauksesta kullekin ratahaaralle. Yleissuunnitelma ei tähtää tarkasteltujen raitiotieratojen välittömään toteuttamiseen.

Seuturatikka Tietoa Tampereen seudullisen raitiotien yleissuunittelusta

:TAMPERE: Raitiotien koeajot päättyivät nopeustesteihin – testaukset onnistuivat odotetusti

Tampereen raitiotien kolmas ja tällä erää viimeinen koeajoviikko osoitti ratainfran ja raitiotien teknisten järjestelmien toimivuuden myös maksiminopeuksissa. Nopeustestejä tehtiin viikolla 14 Insinöörinkadulla (40 km/h) ja Hervannan valtaväylällä (70 km/h). Myös muilta osin testeissä päästiin tekemään tarvittavat todentamiset, ja kaikkiaan koeajot onnistuivat jopa yli odotusten. Huhtikuun aikana tehdään vielä yksittäisiä testejä, joten liikenteessä kannattaa noudattaa tarkkaavaisuutta ja perehtyä mm. raitiotien liikennevalojen toimintaan.

Kolmannella testiviikolla ajettiin kadun ja rataosan sallimia maksiminopeuksia Insinöörinkadulla ja Hervannan valtaväylällä sekä testattiin liikennevalojen toimivuutta näillä osuuksilla. Lisäksi testattiin varikon asetinlaitetta. Kaikissa koeajovaiheissa on tarkasteltu myös raitiotien muiden teknisten järjestelmien sekä sähköradan toimintaa ja päällysrakenteen ajettavuutta.

Kolmas koeajoviikko sujui yhtä hienosti kuin kaksi edellistäkin.  Nopeustestit saatiin vietyä läpi yhtenäisinä suorituksina, mikä oli mahdollista liikenteenohjaajien varmistaessa vaunun kulkua muun liikenteen joukossa. Kokonaisuutena testit ovat onnistuneet jopa paremmin kuin osasimme odottaa. Monipuolisten testien avulla varmistamme ratikan sujuvaa liikkumista jatkossa, koeajokoordinaattori Niina Uolamo Tampereen Raitiotie Oy:stä kertoo.

Kaikkien kolmen viikon aikana radan päällysrakenteen ajettavuus ja vaihteiden toimivuus on ollut keskeinen osa-alue koeajoissa.

Päällysrakenteen eli katuosuuksien kiintoraiteen ja Hervannan valtaväylän sepeliradan osalta on tarkasteltu vaunun käyttäytymistä eri nopeuksissa sekä todennettu vaihteiden toimiminen suunnitellusti. Näiden osalta ei testeissä löytynyt mitään merkittävää ongelmaa, päällysrakenteen tekniikkalajivastaava Timo Kuusela Raitiotieallianssista toteaa.

Sähköradan osalta on mm. arvioitu vaunun virroittimen toimintaa ajojohtimeen nähden sekä seurattu sähkönsyöttöä.

Ajojohdinten osalta tulokset ovat olleet odotettuja. Pientä säätötarvetta on havaittu muutamissa kohdissa, mutta muuten vaunu ja sähkörata ovat toimineet yhteen kuten pitääkin, ajojohdinten asennuksista vastaava työmaapäällikkö Ari Valaja Raitiotieallianssista tiivistää.

Huhtikuussa vielä yksittäisiä testiajoja – tarkkana liikenteessä

Nyt kun ratainfra ensimmäisellä koeajo-osuudella eli varikko–Turtola-välillä on todettu toimivaksi, voi testivaunu tarvittaessa liikkua radalla itsenäisesti liikennesääntöjen mukaisesti.

Ratikka liikkuu Hervannassa jatkossa ilman liikenteenohjaajia, joten muiden liikenteessä liikkuvien kannattaa ottaa nyt ratikkaan liittyvien liikennevalojen toiminta haltuun, Niina Uolamo muistuttaa.

Testien aikana huomattiin, että raitiovaunuvalojen teknistä säätämistä on vielä jatkettava, ja niiden lopullinen hionta suoritetaan Tampereen omalla vaunulla. Kun oikeita asetuksia haetaan, niin valot voivat syttyä myös autojen liikkeestä.  Raitiovaunuvalojen ylläpito kuuluu Tampereen kaupungille ja niitä testataan yhteistyössä testien aikana. Huhtikuussa tehdään vielä yksittäisiä koeajoja testivaunulla yöaikaan, joista tiedotetaan erikseen. Viime viikkojen kaltaista tiivistä koeajorupeamaa ei ole tällä hetkellä suunnitelmissa.

Testivaunua voidaan mahdollisesti käyttää vielä jatkossakin muiden koeajo-osuuksien testaamiseen. Tarkkoja suunnitelmia ei ole kuitenkaan vielä päätetty testivaunun ja tulevan protovaunun testiohjelman osalta, Uolamo arvioi.

Niina Uolamo ja Raitiotieallianssin käyttöönottovastaava Petra Brunnila ovat erittäin tyytyväisiä koeajojen onnistumiseen kokonaisuutena.

Kaikki osapuolet ovat antaneet täyden panoksensa testien onnistumiseksi. Näiden viikkojen aikana olemme hitsautuneet mahtavaa yhteistyötä tekeväksi tiimiksi. Jokainen on tarjonnut apuaan tarvittaessa, vaikka kaikilla on omat vastuunsa ja testien edellyttämät erikoisosaamisalueensa, Niina Uolamo ja Petra Brunnila kiittävät.

Koronavirustilanteen vaikutuksia seurataan rakentamisessa ja käyttöönotossa

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vaikutuksia Tampereen raitiotiehankkeen etenemiseen on vaikea ennustaa.  Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi seuraavat tilanteen kehittymistä tarkasti ja hanketta viedään eteenpäin tilanteen ehdoilla.

Koeajojen läpivienti näissä olosuhteissa oli upea suoritus ja tiimi ansaitsee isot kiitokset. Olemme myös iloisia koeajoista saadusta runsaasta positiivisesta palautteesta. Suhtaudumme koronavirusasiaan vakavasti ja reagoimme tarvittaessa nopeasti. Sekä henkilöstön että hankkeen eri sidosryhmien turvallisuus ja terveys on ensisijaisen tärkeää kaikissa olosuhteissa, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö painottaa.

Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi tarjoavat sosiaalisessa mediassa ja nettisivuillaan jatkossakin ajantasaista tietoa hankkeen etenemisestä.

On hienoa, että ihmiset varsinkin tällä hetkellä seuraavat meitä aktiivisesti kanavissamme.  Niistä löytyvät uusimmat tiedot sekä rakentamisesta että Ratikan käyttöönotosta, Sirviö muistuttaa.

Tutustu Tampereen Ratikan liikenneturvallisuusmateriaaliin ja liikennevalojen toimintaan osoitteessa www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa etenemistä suurissa raideliikennehankkeissa

Valtion, kuntien ja Finavia Oyj:n neuvottelijat pääsivät 13.2.2020 yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli valtion osalta Suomi-rata-hankeyhtiön sekä Turun tunnin juna –hankeyhtiön perustamista 3.3.2020.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi, että Suomen valtio, edustajanaan liikenne- ja viestintäministeri, voi hyväksyä Suomi-rata-hankeyhtiön sekä Turun tunnin juna -hankeyhtiön osakassopimukset sekä hankeyhtiöiden perustamisen yhdessä vähemmistöosakkaiden kanssa.

Turun kaupunginhallitukselle esitetään Tiedepuiston ja Sataman linjojen raitiotiesuunnittelun käynnistämistä

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve esittää maanantaina 2.3. kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuustolle esitettäisiin raitiotiehankkeen ensimmäisen vaiheen käynnistämistä aloittamalla kahden raitiotielinjan yleis- ja toteutussuunnittelu. Suunniteltavat linjat olisivat Tiedepuiston linja (Kauppatori – Tiedepuisto – Varissuo) ja Sataman linja (Kauppatori – Matkakeskus – Linnakaupunki – Satama).

Tiedepuiston ja Sataman linjat kytkevät yhteen Turun merkittävimmät kaupunkikehityshankkeet Tiedepuiston, keskustan kehittämisen sekä Linnakaupungin. Toteuttamalla raitiotie kokonaisvaltaisena kaupunkikehityshankkeena voidaan tukea ja nopeuttaa näiden alueiden kehittymistä. Jo kehittymässä olevat alueet ovat myös otollisia toteuttamaan rakenteellisesta joukkoliikenneratkaisusta seuraavat hyödyt.

– Viime kesän ja syksyn aikana tehdyt lisäselvitykset osoittivat, että onnistunut raitiotieratkaisu voi tuoda mukanaan hyvinkin merkittäviä positiivisia vaikutuksia kasvuun ja aluetalouteen. Tiedepuiston ja Sataman linjat kytkevät kaupungin merkittävimpiä kehittämiskohteita toisiinsa, ja siten luodaan edellytykset vaikuttavalle kaupunkikehitykselle, sanoo kaupunginjohtaja Minna Arve.

Kesällä ja syksyllä 2019 VTT laati Turun raitiotien vaikutuksista arvion, joka perustui kansallisiin ja kansainvälisiin kokemuksiin. VTT:n mukaan raideliikenneinvestoinnin välittömät taloudelliset hyödyt syntyvät vaikutusalueen maankäytön tehostumisesta, rakenteellisista muutoksista sekä olemassa olevan rakennuskannan arvonnoususta.

VTT:n arvion mukaan Turun kaupungin on mahdollista maksaa osuutensa raitiotieinvestoinnista tonttien myymisellä, maankäyttömaksuilla ja rakennushankkeiden tuottamilla verotuloilla, mikäli kaupunki hyödyntää täysimääräisesti raitiotiehen liittyvän kaupunkikehityksen potentiaalin.

– Raitiotieratkaisulla on myös merkittävä rooli kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Olemme tehneet merkittäviä energiantuotantoon liittyviä ilmastoratkaisuja, ja seuraavaksi on tartuttava liikenteeseen. Raitiotie muuttaa kulkumuotojakaumaa ja tiivistää kaupunkirakennetta – se tekee joukkoliikenteestä entistä houkuttelevamman vaihtoehdon, Arve jatkaa.

Kauppatorin, uuden matkakeskuksen ja nykyisen rautatieaseman kautta kulkevaa reittiä ei ole aikaisemmissa suunnitelmissa selvitetty. Siksi Sataman linjalle esitetään käynnistettäväksi yleissuunnittelua ja Tiedepuiston linjalle toteutussuunnittelua. Kustannusarviot täsmentyvät, kun yleissuunnittelu on valmis. Tässä vaiheessa arvioidaan, että Tiedepuiston ja Sataman linjojen investointi olisi noin 284 miljoonaa euroa.

– Joukkoliikenneratkaisulla on merkittävät taloudelliset vaikutukset samalla, kun kaupungin taloudellinen tilanne suhteessa investointipaineisiin on haastava. Ratkaisulla pyritään itsessään vahvistamaan kaupungin kehitystä, kasvua ja houkuttelevuutta siten, että kaupungille koituva tulovirta kasvaa ja yksityisen sektorin investointeja toteutuu nopeammin ja useampia, Minna Arve toteaa.

Yleis- ja toteutussuunnitelmien valmistumisen jälkeen kaupunginvaltuusto voisi tehdä raitiotien rakentamisesta investointipäätöksen tämän hetken arvion mukaan noin vuonna 2024. Tämän hetken arvion mukaan rakentaminen kestää noin viisi vuotta, jolloin Tiedepuiston ja Sataman linjat olisivat valmiit noin vuonna 2029. Aikataulu tarkentuu kehitysvaiheessa.

Raitiotieallianssi aloittaa raitiotien rakentamistyöt ja liikennejärjestelyt Hatanpään valtatiellä 7. tammikuuta

Tampereen kaupunki (havainnekuva)

Raitiotieallianssi aloittaa Hatanpään valtatien raitiotien rakentamiseen liittyvien liikennejärjestelyjen muutostyöt loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta. Tällöin työalueet aidataan ja liikennejärjestelyjä muutetaan töiden vaatimilla kohdilla. Jo ennen joulua puita siirretään pois työalueilta uusille kasvupaikoille. Liikennejärjestelymuutosten valmistuttua aloitetaan rakentamistyöt tammikuussa useassa kohdassa Hatanpään valtatiellä.

Raitiotietyöt käynnistyvät useasta kohdasta samaan aikaan – puita siirretään uuteen kasvupaikkaan

Hatanpään valtatien raitiotien rakentaminen aloitetaan useassa kohdassa yhtä aikaa. Hämeenkadun liittymän ja Suvantokadun välillä työalueet sijaitsevat ensivaiheessa Hatanpään valtatien länsireunassa. Sorin aukion kohdalla työalue sijaitsee pohjoisreunassa ja Vuolteenkadun sekä linja-autoaseman välillä kadun itäpuolella.

Ensimmäiseksi poistetaan puita Suvantokadun ja Vuolteenkadun liittymien molemmilta puolilta Hatanpään valtatien varrelta. Puolet eli noin kymmenen puuta siirretään jo viikolla 51 uuteen kasvupaikkaan Ranta-Tampellaan. Siirrettävät puut ovat nuoria lehmuksia, ja ne nostellaan nykyisistä sijainneistaan kaivinkonetyönä. Puolet puista kaadetaan, ja kaatotyöt tehdään loppiaisen jälkeen. Puiden siirrosta ja kaadoista saattaa aiheutua hetkellisiä kulkureittimuutoksia työalueen lähellä.

Puiden poiston jälkeen aloitetaan kaivutyöt johto- ja putkilinjojen siirtämiseksi pois tulevan radan alta. Samalla vesijohto-, viemäri- ja hulevesiverkostoa uusitaan. Linja-autoaseman tontilla aloitetaan raitiotien sähkönsyöttöaseman rakentaminen myös kaivutöillä sekä johto- ja putkisiirroilla.

Bussiliikenne väliaikaisilla reiteillä

Bussiliikenteen reitteihin tulee muutoksia, joita varten on rakennettu väliaikaiset bussipysäkit Suvantokadulle Sorin aukion pohjoispuolelle, Tuomiokirkonkadulle ja Aleksanterinkadulle. Töiden aikana 6. tammikuuta alkaen linja-autoliikenne kulkee Hatanpään valtatiellä välillä Suvantokatu-Hämeenkatu vain yhteen suuntaan eli pohjoiseen. Hämeenkadulta etelään liikennöivät bussilinjat käyttävät reittinä Aleksanterinkatua. Kadun toimivuus bussireittinä on varmistettu ajouratarkasteluilla ja koeajoilla. Bussiliikenteen muutoksista tiedottaa Tampereen seudun joukkoliikenne.

Kulku yrityksiin ja kiinteistöihin järjestetään kaikissa työvaiheissa, keskustan reiteistä opaskartat

Raitiotie toteutetaan Hatanpään valtatielle neljässä päävaiheessa. Rakentamisen kaikissa työvaiheissa kulkureitit Hatanpään valtatien kauppakeskuksiin, yrityksiin ja kiinteistöihin varmistetaan. Jalankulku opastetaan töiden aikana turvallisesti työmaiden ohi, ja Hatanpään valtatiellä kadun ylityspaikkoja järjestetään säännöllisesti liittymien lähelle. Vaikka suojateiden ja kulkureittien paikka vaihtelee töiden edetessä, jalankulkijoille järjestetään kaikissa vaiheissa toimivat kulkureitit. Sorin aukiolla jalankulkijat ohjataan työmaan ohi aukion itäpuolta.

Keskusta-alueen käytössä olevista jalankulun ja pyöräilyn reiteistä ollaan Tampereen kaupungin toimesta laatimassa alkuvuodeksi karttoja, joita päivitetään rakentamisen työvaiheiden edetessä. Pyöräilyä varten tehdään vielä lisäselvityksiä eri vaihtoehdoista, jotta reittikokonaisuudesta saadaan mahdollisimman toimiva. Hatanpään valtatien lisäksi muut keskustan rakennustyömaat vaikuttavat käytössä oleviin jalankulun ja pyöräilyn reitteihin. Hatanpään valtatiellä on töiden aikana autoliikenteelle yksi kaista pohjoisen suuntaan ja jalkakäytävät molemmin puolin katua. Työmaan vaikutusalueella järjestetään viitoitus pyöräilijöitä varten. Käytössä oleva reitti työmaan ohi etelän suunnasta on esimerkiksi Tampereen valtatie-Laukonsilta.

Aleksanterinkadun yksityisautoilun rajoittamista ei suunnitella – läpiajoliikenteelle suositellaan muita reittejä

Aleksanterinkadulta tullaan poistamaan pysäköintipaikkoja väliaikaista bussipysäkkiä ja töiden aikaisia liikennejärjestelyjä varten. Yksityisautoilun rajoittamista Aleksanterinkadulla ei ole suunnitteilla, mutta autoilijoiden suositellaan käyttävän varsinkin läpikulkuliikenteen osalta muita reittejä.  Pelastusajoneuvojen käyttämä reitti Aleksanterinkadulla on varmistettu ja katselmoitu yhteistyössä Pirkanmaan pelastuslaitoksen kanssa.  Aleksanterinkatu muutetaan etuajo-oikeutetuksi ja Verkatehtaankadulle asennetaan lännen suunnasta väistämisvelvollisuutta osoittava kärkikolmio. Raitiotieallianssi ja pelastuslaitos seuraavat Kyttälän alueen tilapäisten liikennejärjestelyjen toimivuutta ja järjestelyjä voidaan tarvittaessa muuttaa.

Autoliikenne ja pysäköinti toimivat töiden aikana, kiertoliittymät liikenteen sujuvoittamiseksi

Raitiotietöiden aikana Hatanpään valtatien autoliikenteessä on muutoksia kaistamäärissä ja ajolinjoissa.  Autoliikenne Hatanpään valtatiellä on yksisuuntainen pohjoisen suuntaan välillä Suvantokatu-Verkatehtaankatu. Liikennevalo-ohjatut liittymät Suvantokadun ja Aleksanterinkadun sekä Vuolteenkadun ja Hatanpään valtatien välillä muutetaan kiertoliittymiksi. Liikenteelliset toimivuustarkastelut osoittavat kiertoliittymien toimivan liikennevaloja paremmin töiden aikana.

Huoltoajo yrityksiin ja kiinteistöihin varmistetaan rakentamisen aikana jokaisessa vaiheessa. Pääsy Hotelli Ilvekseen sekä Koskikeskuksen ja Ratinan pysäköintihalleihin toimii kaikissa työvaiheissa. Koskikeskuksen invapysäköinti ja taksipaikat sijaitsevat Suvantokadulla. Rakentamisen eri vaiheiden aikana Hatanpään valtatien ajokaistojen leveyksiin ja linjauksiin tulee muutoksia.

Ensimmäiset työvaiheet ja liikennejärjestelyt kestävät arviolta toukokuun loppuun.  Sen jälkeen työalueita ja liikennejärjestelyjä muutetaan mm. kesäkuussa alkavien päällysrakenne- eli raidetöiden vuoksi. Tavoitteena on, että Hatanpään valtatien rakentamistyöt välillä Hämeenkatu-Suvantokatu valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 2021 joulukuuhun mennessä ja Suvantokatu-linja-autoasema-välillä syyskuun 2022 loppuun mennessä.

Helsingin seudun kauppakamari: Vantaan ratikka on tärkeä investointi

Havainnekuvassa ratikka kulkee Jumbon ohitse. WSP Finland Oy

Vantaan kaupunki valmistelee yleiskaavaa, jossa varaudutaan noin 110 000 uuteen asukkaaseen ja 80 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä. Kaupungin kasvu ohjataan ensisijaisesti jo olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Lisäksi uuteen kaavaan ehdotetaan myös yhtä uutta merkittävää kehityskäytävää – Vantaan ensimmäistä raitiotielinjaa Mellunmäestä lentoasemalle.

Pääkaupunkiseudun kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana seuraavinakin vuosikymmeninä, mikä asettaa suuria haasteita maankäytön suunnittelulle ja liikenteelle. Seudulla on jo nyt jatkuva pula kohtuuhintaisista asunnoista, mikä rajoittaa työvoiman liikkuvuutta. Kauppakamari pitää tärkeänä, että uudella yleiskaavalla mahdollistetaan riittävä asuntotuotanto ja että Vantaa toteuttaa oman osuutensa tarvittavasta asuntotuotannosta.

Yleiskaavaluonnoksen mukaan Vantaan tuleva rakentaminen nojautuisi paljolti raideyhteyksien – erityisesti Vantaan ratikan – varrella sijaitseviin alueisiin. Näiden alueiden rakentuminen edellyttää Vantaalta vahvaa sitoutumista uusien asemien ja ratikan toteuttamiseen.

”Kauppakamari pitää uutta raitiotietä hyvänä kehittämislinjauksena. Vaikka kysymyksessä on kallis, tämän hetken arvion mukaan lähes 400 miljoonan euron investointi, ovat siitä saatavat hyödyt niin ikään merkittävät. Hankkeeseen sisältyy laaja maankäytön kehittämispotentiaali, joka tulee käyttää täysimääräisesti. Vantaan ratikka mahdollistaisi sekä uusien alueiden rakentamisen että Itä-Vantaan nykyisen kaupunki- ja palvelurakenteen kohentamisen. Uusi kiinteä joukkoliikennekäytävä olisi houkutteleva sijoitus- ja sijaintikohde yrityksille mahdollistaen laajamittaisen asuntojen rakentamisen ja palvelujen kehittämisen”, toteaa johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Investointia harkittaessa on lisäksi otettava huomioon, että pääkaupunkiseudun voimakas kasvu edellyttää merkittäviä satsauksia erityisesti joukkoliikenteeseen. Vantaan ratikka vastaisi myös tähän tarpeeseen täydentämällä seudullista raideliikennejärjestelmää ja parantamalla poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä Itä-Vantaan, Tikkurilan ja lentokentän välillä.

Tampereen raitiovaunuvarikon rakentamistyöt valmiit – Tampereen Ratikalle monipuolinen ja nykyaikainen kotipesä

Kuva: Wille Nyyssönen/Raitiotieallianssi

Tampereen raitiovaunuvarikon rakennusten ja piha-alueiden rakentamistyöt ovat valmistuneet suunnitelmien mukaisesti aikataulussaan. Varikon tontille on rakennettu vaunujen säilytyshalli, korjaamohalli toimisto-osineen sekä sähkönsyöttöasema.  Myös varikkoalueen raiteisto on valmis.

Varikkorakennukset ovat valmistuneet ja ne on luovutettu tilaajalle, Tampereen Raitiotie Oy:lle. Tontille on rakennettu kaksi suurempaa rakennusta: säilytyshalli sekä yhdistetty kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennus. Lisäksi varikon alueella on valmiina kaikkiaan noin neljä kilometriä raidetta, joista suurin osa on sähköistettyä, varikon rakentamistöistä vastaava lohkopäällikkö Ari Jokinen Raitiotieallianssista kertoo.

Talven aikana sisätiloissa ja piha-alueella jatketaan erilaisten teknisten järjestelmien asennuksia.

Varikon sisä-ja toimistotiloja varustellaan talven ja kevään aikana vielä Tampereen Raitiotie Oy:n toimesta esimerkiksi vaunujen huollossa ja kunnossapidossa tarvittavilla laitteilla sekä työtilojen kalusteilla, ratapäällikkö Markus Keisala Tampereen Raitiotie Oy:stä toteaa.

Raitiovaunuvarikko on suunniteltu raitiotien osien 1 (linjat Pyynikintori–Hervanta ja Tays–Hatanpään valtatie) ja 2 (keskusta–Lentävänniemi) liikenteen vaatimiin tarpeisiin, 37–47-metrisille raitiovaunuille. Varikko sijaitsee Hervannassa, lähellä Ruskon teollisuusaluetta.  Tontti rajautuu pohjoisessa Kauhakorvenkatuun ja lännessä Hervannantiehen. Varikkoyhteys raitiolinjalle toimii Hervannantien liittymän yli ja Hermiankadun kautta. Hervannantien liittymässä sijaitsee portti varikkoalueelle.

Ympärivuorokautinen tukikohta ja operointikeskus

Raitiovaunuvarikko on tulevien vaunujen ja monipuolisten liikennöinti- ja huoltotoimintojen ympärivuorokautinen operointikeskus. Varikko toimii vaunujen säilytys-ja kunnossapitopaikkana sekä tulevan henkilöstön tukikohtana. Varikolta hoidetaan myös raitioliikenteen valvonta ja kunnossapidon ohjaus.

Varikosta tulee työpaikka Tampereen Raitiotie Oy:n henkilöstölle, liikennöitsijän eli VR:n kuljettajille ja liikenteenohjaajille sekä vaunujen ja ratainfran kunnossapitohenkilöstölle. Eri vuorokaudenaikoina varikkoa käyttää yhteensä arviolta sata henkilöä, mutta yhtä aikaa varikolla työskentelee aina muutamia kymmeniä henkilöitä. Varikko tulee olemaan toiminnassa ympäri vuorokauden, ja esimerkiksi vaunusiivous hoidetaan öisin kun raitioliikennettä ei ole.

Muunneltavat ja monikäyttöiset tilat

Varikon tiloissa on varauduttu rakennusten ja radan laajennuksiin raitiotiejärjestelmän mahdollisesti kasvaessa tulevaisuudessa.

Varikko on suunniteltu erilaisiin moduuleihin perustuen, mikä mahdollistaa tilojen joustavan muuntelun. Arkkitehtuuri tukee eri toimintoja, YIT Suomen projektipäällikkö Harri Järvinen kertoo.

Toimisto-, valvomo- ja sosiaalitilaa on rakennettu noin 950 neliötä.  Pukutiloja on rakennettu noin 120 henkilölle ja toimistotiloihin mahtuu noin 15 työpistettä sekä useita neuvottelutiloja. Yhdeksän metriä korkeaa varastotilaa on noin 500 neliötä. Korjaamolle on rakennettu myös yleisötasanne, josta korjaamotoimintoja voidaan esitellä vierailijoille.

Yhdistetyn kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennuksen eri tiloja on tarvittaessa mahdollista laajentaa toiseen kerrokseen toimiston osalta reilut 200 neliötä ja tietyiltä osin myös korjaamon sisätiloja toisessa kerroksessa. Varikon piha-alueella laajennusmahdollisuuksia on sekä pohjoiseen että idän suuntaan.

Vaunujen kunnossapito- ja säilytystilat optimikäytössä

Vaunujen säilytyshalli on mitoitettu siten, että sinne mahtuu enimmillään 26 kappaletta 37-metrisiä vaunuja. Raiteisto mahdollistaa myös pidempien eli 47-metristen vaunujen kunnossapidon ja säilytyksen.  Hallin sisällä on kaikkiaan kuusi läpiajettavaa raidetta ja yksi raide on lähes kokonaisuudessaan varattu ratainfran kunnossapitokalustolle.

Korjaamohallissa on neljä raidetta, joista kaksi on läpiajettavia. Ne toimivat päivittäishuoltopaikkoina ja tarvittaessa myös pitkäaikaisempina kunnossapitopaikkoina.  Yhteensä korjaamohallissa on seitsemän vaunupaikkaa. Vaunupaikoista kolme on varustettu huoltomontulla sekä ylähuoltotasoilla. Yhdellä raiteella on pyöräsorvi ja se toimii myös telinvaihtoraiteena. Korjaamohallin yhteydessä on omat tilansa työpajoille, työnjohdolle,  varastoille sekä tekniikalle. Vaunuille tulee myös oma vaunupesukone.

Korjaamon kunnossapitopaikkkojen määrässä ja varustelussa on pyritty monipuolisuuteen, jotta kunnossapito voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Tällä pyritään takaamaan vaunujen hyvä käytettävyys, ratapäällikkö Markus Keisala kertoo.

Varikon toiminnoissa on huomioitu ympäristönäkökohdat eri tavoin. Varikon korjaamo- ja kunnossapitotoiminta on jo  lähtökohtaisesti ympäristöystävällisempää kuin esimerkiksi autokorjaamoilla, koska varikolla ei käsitellä isoja määriä kemikaaleja, rasvoja tai polttoaineita. Alueen hulevesien keräys sekä johtaminen on järjestetty tehokkaasti.

Työt varikon tontilla alkoivat vuoden 2017 syyskuussa. Varikko valmistuu suunnitelmien mukaisesti ja on toiminnassa protovaunun saapuessa ja testausten alkaessa ensi vuonna loppukeväästä.