Tampereen raitiotierataa rakennettu suunniteltua nopeammin – raidetöistä valmiina 95 prosenttia, hanke etenee aikataulussa ja budjetissa

Varikko

Suurin osa Raitiotieallianssin raidetöistä sekä radan rakentamisen ohella tehtävistä katu- ja maanrakennustöistä valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Rataa on rakennettu jopa suunniteltua nopeammin, ja raidetyöt ovat edellä aikataulua. Koko hankkeesta on nyt valmiina kolme neljäsosaa, ja se etenee edelleen aikataulussa ja budjetissa 

Raidetyöt edellä aikataulua

Tampereen raitiotien raidetyöt ovat aikataulusta edellä, ja niistä on valmiina jo noin 95 prosenttia. Kaikkiaan osalle 1 (keskusta–Hervanta–Tays) rakennetaan rataa eli kaksoisraidetta 15 kilometriä.

  • Kaksoisraidetta on rakennettu nyt yli 14 kilometriä, ja raitiovaunuvarikolle on lisäksi valmistunut neljä kilometriä raidetta. Myös varikon talonrakennustyöt sekä piha-alueen työt valmistuvat tänä vuonna, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Yrjölä kertoo. 

Hämeenkadun kadunrakennustyöt etenevät suunnitellun mukaisesti. Tänä vuonna on valmistunut kaksi korttelia kadun kummassakin päässä. Ensi vuonna rakennetaan raitiotie Hämeensillalle.

  • Ensi vuonna tehdään sähköradan ja muiden teknisten järjestelmien asennuksia sekä viimeistelytöitä koko raitiotien osalla 1. Samoin jatketaan pysäkkien varustelua, eli niille asennetaan muun muassa kalusteet, katokset ja tietoliikenne.

Varikkoa varustellaan vielä Tampereen Raitiotie Oy:n toimesta esimerkiksi vaunujen huollossa ja kunnossapidossa tarvittavilla laitteilla sekä työtilojen kalusteilla.

Rata valmistuu testiajoihin

Skoda Transtechin tehtaalla Kainuussa kokoonpanossa oleva ensimmäinen prototyyppi raitiovaunusta saapuu Tampereelle alkuvuodesta 2020.

  • Ennen ratalinjalle pääsyä vaunulle tehdään käyttötestejä varikolla. Tämän jälkeen kevättalvella vaunulla ajetaan koeajoja ja tehdään muita testejä linjaosuudella varikon ja Turtolan pysäkin välillä, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö toteaa.

Myöhemmin koeajoja ulotetaan pidemmälle rataosien käyttöönottosuunnitelman ja ajojohtimien sekä muiden teknisten järjestelmien asennusten etenemisen mukaan.

Toisen vaunun, joka on samalla ensimmäinen sarjatuotantovaunu, on määrä saapua Tampereelle loppuvuodesta 2020. Tällöin voidaan raitiotiejärjestelmällä aloittaa tekninen koeliikenne. Tämän jälkeen on tarkoitus, että vaunuja saapuu Tampereelle tasaisin välein siten, että kaupallinen koeliikenne voidaan aloittaa huhtikuussa 2021 ja varsinainen liikenne 9.8.2021.

Hämeenkadun uusiminen aikataulussa

Hämeenkadun rakentaminen etenee suunnitellusti. Hämeenkadun länsipäässä ovat valmiina kadun molemmat puolet Hämeenpuisto–Kuninkaankatu-osuudella ja itäpäässä Aleksanterinkatu–Rautatienkatu-osuus lukuun ottamatta Hämeenkatu 3:n edustaa. Ajojohtimia ja teknisiä järjestelmiä asennetaan Hämeenkadulle ensi vuonna. Hämeenkadun raidetyöt valmistuvat kokonaan ensi kesänä, kun Hämeensillalla keväällä päästään kiskoasennuksiin.

Kadunrakennus -ja kiveystöitä jatketaan ensi vuonna Hämeenkadun molemmilla reunoilla Kuninkaankadun ja Aleksanterinkadun välillä eri kohdissa. Kuninkaankatu–Aleksis Kiven katu -välillä kivitöitä jatketaan tänä vuonna niin pitkään kuin kelit sallivat. Koskikatu–Aleksanterinkatu-osuudella on käynnissä vielä ensi vuoden kiveystöitä valmistelevia töitä.

Raitiotieallianssi uusii raitiotien rakentamisen yhteydessä Hämeenkadun kokonaan katusuunnitelmien mukaiseksi eli jalkakäytävät, maanalaisen kunnallistekniikan johdot ja putket sekä katu-ja tapahtumavalaistus uusitaan.  Hämeenkadun jalkakäytävien rakentamistyöt valmistuvat korttelipuoli kerrallaan, viimeiset osuudet Keskustorilta vuonna 2022

Hanke etenee suunnitellusti

Tampereen raitiotien osan 1 (keskusta–Hervanta–Tays) rakentaminen etenee aikataulussa ja budjetissa.  Hankkeesta on nyt valmiina 73 prosenttia. Projektiaikaa on kulunut 64 prosenttia.

Tampereen kaupunginvaltuuston lokakuussa 2016 hyväksymä raitiotien osan 1 toteutusvaiheen tavoitekustannus oli 219,0 milj. euroa. Toteutusvaiheen aikana raitiotien työsisältöön on hyväksytty lisäyksiä 6,8 miljoonaa euroa ja tilaajalle kuuluvaa kustannustason nousua 6,7 miljoonaa euroa. Raitiotieallianssilta on lisäksi erikseen tilattu katurakentamista (mm. Hämeenkatu, Sammonkadun eteläreuna) sekä raitiotien rakentamisen yhteydessä tehtäviä vesihuoltotöitä yhteensä 37,8 miljoonaa euroa.   Näiden jälkeen uusi tavoitekustannus on nyt noin 270,3 miljoonaa euroa.  Töiden ja kustannusten etenemistä voi seurata kaupungin nettisivuilla sekä raitiotieallianssin nettisivuilla

Raitiotien rakentamisesta Hatanpään valtatielle päätetään loppusyksynä

Raitiotien rakentaminen Hatanpään valtatiellä Hämeenkadun ja Tampereen valtatien välillä voi alkaa jo ensi vuonna tammikuussa, jos kaupunginhallituksen 4.11.2019 päättämä esitys hyväksytään myös kaupunginvaltuustossa. Hatanpään valtatien rataosuuden rakentaminen kytkeytyisi meneillään olevaan raitiotien rakentamisen ensimmäiseen vaiheeseen. Kaupunginhallitus esittää myös, että raitiotielinjaa liikennöitäisiin keskussairaalalta Hatanpään valtatielle Pyynikintorin sijaan.

Hatanpään valtatien rataosuuden myötä raitiotietyöt kaupungin keskusta-alueella tulisivat kerralla valmiiksi, mikä on ollut myös elinkeinoelämän toive. Taysilta Hatanpään valtatielle Sorin aukiolle liikennöivässä raitiotielinjassa on liikennejärjestelmän kannalta etuja.

Raitiotieallianssi on laatinut toteutussuunnitelman ja määrittänyt tavoitekustannuksen Hatanpään valtatien raitiotieradan rakentamisesta osuudelle Koskipuisto–Tampereen valtatie Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan hyväksymän katusuunnitelman mukaisesta kokonaisuudesta. Rakentaminen on tarkoitus toteuttaa aiempaan tapaan allianssimallilla.

Raitiotieallianssi jatkaa myös osan 2 (keskusta–Lentävänniemi) suunnittelua. Tavoitteena on, että Tampereen kaupunginvaltuusto päättäisi rakentamisesta ensi vuoden syksyllä.

Raitiotieallianssin raitiotie- ja kadunrakennustöiden tilanne marraskuussa 2019:

KESKUSTA

  • Pirkankadulla rata on rakennettu Pyynikintorilta Metsolle. Vuodelle 2020 jää tehtäväksi jalankulku- ja pyöräilyväylien osuuksia, ajoratojen päällystystöitä ja viheralueiden siistimisiä.
  • Hämeenpuistossa asennetaan tänä vuonna vielä sähköratapylväs pääkirjasto Metson edustalle. Vuonna 2020 rakennetaan valmiiksi Metson edustan puuttuvat liikenteenjakajat ja kiveykset. Raitiotieallianssi rakentaa Hämeenpuiston raitiotieradan ja tekee liittymäalueiden kadunrakennustyöt. Hämeenpuiston alueen viimeistelee kaupunki erillistyönä myöhemmin. 
  • Hämeenkadulla raidetyöt valmistuvat tänä vuonna, lukuun ottamatta Hämeensillan osuutta. Hämeenkadun jalkakäytävien rakentamistyöt valmistuvat korttelipuoli kerrallaan, viimeiset osuudet Keskustorilta vuonna 2022. Hämeenkadun länsipäässä ovat valmiina kadun molemmat puolet Hämeenpuisto–Kuninkaankatu-osuudella ja itäpäässä Aleksanterinkatu–Rautatienkatu-osuus lukuun ottamatta Hämeenkatu 3:n edustaa. Sokoksen edustalla Kuninkaankatu–Aleksis Kiven katu -osuudella kiveystyöt jatkuvat kelien salliessa. Vuonna 2020 kivettävien korttelialueiden valmistelevat työt ovat loppusuoralla.
  • Rautatienkadun, Hämeenkadun, ja Itsenäisyydenkadun liittymässä ratatyöt valmistuvat tämän vuoden puolella ja ensi vuonna jatketaan katurakennustöitä ja päällystyksiä.
  • Itsenäisyydenkadun raitiotierata valmistuu tänä vuonna. Eteläpuolen ajorata ja jalkakäytävä Yliopistonkadulta Kalevan puistotielle valmistuvat vuonna 2020. Ensi vuodelle jää tehtäväksi jalankulku- ja pyöräilyosuuksia, ajoradan päällysteitä, Attilan tukimuurin kiveystyöt ja viheralueiden siistimisiä. Rautatien alittavaan tunneliin rakennetaan suojakatos, joka mahdollistaa sillan uusimisen myöhemmin raitioliikennettä häiritsemättä.

KALEVA

  • Sammonaukion, Sammonkadun ja Teiskontien raitiotien rakentamistyöt ja kadunrakennustyöt ovat valmiit. Ajojohtimien asennus alkaa ensi vuoden alussa. 
  • Rieväkatu valmistuu Raitiotieallianssin töiden osalta tänä vuonna lukuun ottamatta sähköratapylväitä ja ajojohtimia, joiden asennus aloitetaan heti ensi vuoden alussa.
  • Tekunkatu/Kuntokatu on valmis Taysin pysäkille asti. Kekkosentien ylittävän sillan molemmin puolin tehdään nurmirataa ensi vuonna.
  • Vieritiellä työt valmistuvat Taysin pysäkiltä Kaupin kampuksen pysäkille ensi vuonna.

HERVANNAN VALTAVÄYLÄ

  • Hervannan valtaväylän radan-ja maanrakennustyöt valmistuvat tänä vuonna. Uuden jalankulku -ja pyöräily-yhteyden “Hervannan Baanan” toinen osuus aukeaa marraskuun lopulla. Suuret raitiotiesillat Hervannan valtaväylän varrella ovat valmiit. Ajojohtimia asennetaan ja säädetään vielä ensi vuonna.

HERVANTA

  • Insinöörinkatu valmistuu kokonaan osuudelta Atomipolku-Kanjoninkatu tänä vuonna. Viimeistelyjä tehdään vielä ensi vuonna Atomipolku-Arkkitehdinkatu-osuudella.
  • Tohtorinpuistoon on rakennettu Ruskontien alittava ylikulkusilta raitiotielle. Ramppipuistoon on puolestaan rakennettu jalankulkuun ja pyöräilyyn väylä sekä alikulkukäytävä. Tohtorinpuiston sepelirataosuus on myös valmistunut. 
  • Atomipolku ja Hermiankatu valmistuvat pääosin tänä vuonna, ensi vuonna tehdään vielä joitakin viimeistelytöitä.
  • Makkarajärven alueella työt jatkuvat ja ne valmistuvat Raitiotieallianssin osalta ensi vuonna.

VARIKKO

  • Varikon raiteet ovat valmiit, talonrakennustyöt sekä piha-alueen työt valmistuvat loppuvuonna. Varikkoa varustellaan vielä ensi vuonna teknisillä järjestelmillä sekä huollossa ja kunnossapidossa tarvittavilla laitteilla.

AJOJOHTIMIEN JÄNNITTEEN KYTKENTÄ

  • Marraskuun 18. päivästä alkaen raitiotien läheisyydessä työskentelemiseen tulee hakea suostumus Tampereen Raitiotie Oy:ltä, joka järjestää myös Ratikkaturvakoulutusta raitiotien läheisyydessä työskenteleville.

Kuvat Pasi Tiitola ja Wille Nyyssönen/Raitiotieallianssi

raitiotieallianssi.fi

:TAMPERE: Sammonkadun ja Teiskontien raitiotien rakentamistyöt valmiit – Sammonkadun katurakentamisen aikataulu puolet alkuperäistä nopeampi

Kuva: Pasi Tiitola/Raitiotieallianssi

Raitiotien rakentamistyöt Kalevan pitkillä katuosuuksilla eli Sammonkadulla ja Teiskontiellä ovat valmistuneet. Katujen liikennejärjestelyt ovat nyt lopputilanteen mukaiset ja liikennevalot on asennettu lopullisille paikoilleen. Molemmat kadut on toteutettu viherraiteena, jossa raitiotien pintarakenne on nurmea. Sammonkadun raitiotie- ja kadunrakennustöiden toteutus yhtä aikaa oli jopa puolet nopeampaa kuin töiden erikseen toteutettuina alun perin arvioitiin kestävän.

Radan rakentamisen lisäksi kummallakin kadulla on tehty kadunrakennustöitä ja uusittu ajokaistat, kiveykset, liikennevalojärjestelmät ja koko katujen valaistus. Lisäksi on rakennettu uudet raitio- ja bussipysäkit sekä istutettu uudet katupuut. Sammonkadulla on uusittu myös jalkakäytäviä ja pyöräilyväyliä.

Raitiotie haarautuu Sammonaukion keskellä Taysiin johtavaksi Teiskontien haaraksi ja Hervantaan vievä linja kulkee pitkin Sammonkatua. Sammonkatu on Hervannan valtaväylän ja Hervannan Insinöörinkadun ohella yksi Tampereen raitiotien pisimmistä yhtenäisistä katuosuuksista. Sammonkadun raitiotien pituus Sammonaukiolta Rieväkadun liittymään on lähes 1,8 kilometriä. Teiskontiellä raitiotien pituus on reilut 900 metriä.

Raitiotie rakennettu ja katurakenteet uusittu puolet arvioitua nopeammin

Sammonkadulla katurakenne on kauttaaltaan uusittu entisestä kaksikaistaisesta järjestelystä nykyiseen, jossa talouskaistat on muutettu ajokaistoiksi ja pysäköintipaikat järjestelty uudestaan. Sekä Sammonkadulla että Teiskontiellä raitiotie kulkee kadun keskellä omalla väylällään.

Raitiotie on molemmilla kaduilla rakennettu betoniin valettuna kiintoraiteena, jonka pinnoitteena on nurmi. Kaduilla on siirretty ja uusittu reunakiveykset, muokattu kaistajärjestelyt sekä uusittu liikennevalojärjestelmä ja valaistus. Sammonkadulla on myös uusittu jalankulku- ja pyöräilyväyliä katusuunnitelman mukaisiksi. Viimeisinä töinä valmistuivat nurmiradan kylvöt ja katupuiden istutukset, Kalevan alueen lohkopäällikkö Olli Tuomisto Raitiotieallianssista kertoo.

Raitiotieallianssi toteutti muun muassa Sammonkadun eteläpuolen jalankulku- ja pyöräilyosuuden yhtenäisesti Sammonaukiolta jatkuvana väylänä. Samaan aikaan raitiotien rakentamisen kanssa kadulla toteutettiin useita kadunrakennustöitä ja talonrakennusta muiden urakoitsijoiden toimesta. Kaikkiaan rakentamistyöt Sammonkadulla ja Teiskontiellä kestivät kaksi ja puoli vuotta.

Alkuperäinen aikatauluarvio Sammonkadun raitiotien rakentamiseen ja katurakenteiden uusimiseen oli neljästä kuuteen vuotta. Kun Sammonkadun ja Rieväkadun raitiotien rakentamisen yhteydessä teetettiin myös seitsemän erillistä kadunrakennusurakkaa, kokonaisaikataulu lyheni noin puoleen alkuperäisestä arviosta.  Yhteensovittaminen varsinkin kunnallistekniikan osalta oli paikoin haastavaa, mutta urakoitsijoille täytyy esittää kiitokset yhteistyökyvystä, Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Petri Leppänen kiittelee.

Sammonkadun ja Teiskontien rakentamisessa useita vaiheita ja liikennejärjestelyjä

Sammonkadun rakentaminen alkoi huhtikuussa 2017 johto- ja putkisiirroilla raitiotien alta. Teiskontien työt käynnistyivät saman vuoden kesäkuussa vesijohtolinjan rakentamisella.  Sammonkadulla Kaalamonaukion kohdalla tehtiin alkuvaiheessa mittava paalutus ja rakennettiin paalulaatta Kaalamonaukion kohdalla radan ja kadun pohjan vahvistamiseksi.

Molemmilla kaduilla työvaiheita ja liikennejärjestelyjä jouduttiin muuttamaan useaan otteeseen ja varsinkin risteysalueilla töistä aiheutui monia kulkumuutoksia, Olli Tuomisto mainitsee

Rakentamisen aikana työmaa tiedotti aktiivisesti Kalevan asukkaita, ja tiedotuksesta on tullut paljon myönteistä palautetta koko hankkeen aikana.  Useita työvaiheita on tehty öisin, jotta alueen liikennettä ja yrityksiä olisi häiritty mahdollisimman vähän.

Nurmirata ja 300 uutta katupuuta lisäävät Kalevan viherympäristöä

Sammonkadulle ja Teiskontielle tulee uutta nurmirataa yhteensä lähes kolme kilometriä. Nurmirata on valittu kaduille, jossa väylää ei tarvita muun liikenteen käyttöön. Sammonkadulla ja Teiskontiellä raitioliikenne kulkee kadun keskellä omalla väylällään, kun auto- ja bussiliikenne kulkevat kadun sivuilla.

Sammonkadun ja Teiskontien nurmirata lisää viherympäristön määrää Kalevassa.

Yhdessä uusien katupuiden kanssa nurmirata parantaa kaupunkiympäristön viihtyvyyttä. Sammonkadulla uusia katupuita on istutettu 208 kappaletta ja Teiskontielle 92. Nurmiraide myös pidättää ja suodattaa sade- ja hulevesiä sekä liikenteen päästöjä, sitoo katupölyä ja vaimentaa tärinää sekä melua.

Tampereen kaupunki on halunnut raitiotiehankkeen yhteydessä lisätä katuviherympäristöä kaupunkikuvan ja asuinympäristöjen viihtyisyyden parantamiseksi, ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki Tampereen kaupungilta toteaa.

Nurmiradan toteuttamista Tampereelle ja Suomen olosuhteisiin testattiin koerakenteilla, joiden lopputuloksena nurmirata päätettiin toteuttaa tavallisella viherrakentamisen kasvualustalla ja siemenseoksella. Kaikkiaan raitiotien nurmirataa tulee neljälle kadulle: Kalevaan Sammonkadulle, Teiskontielle ja Tekunkadulle sekä Hervantaan Hermiankadulle.

Ajojohtimet asennetaan ensi keväänä

Koko Kalevan raitiotietyöt valmistuvat suurelta osin tänä vuonna. Rieväkadulla Sammonkadun itäpäässä asennetaan vielä sähköratapylväitä ensi vuoden alussa. Ajojohtimien asennus Kalevaan aloitetaan ensi keväänä ja ne valmistuvat ennen raitiovaunun syksyn testiajoja.

Kalevan raitiotietöiden valmistumista juhlistetaan korttelijuhlien tapaan ensi keväänä Tampereen kaupungin, Tampereen Raitiotie Oy:n ja Raitiotieallianssin yhteistyönä.

Sammonkadulla ja Teiskontiellä tehdyt raitiotie- ja kadunrakennustyöt:

  • laajat johto-ja putkisiirrot,
  • paalutus ja paalulaatan rakentaminen Sammonkadulla Kaalamonaukion pohjan vahvistamiseksi
  • kiintoraidelaatan valutyöt
  • raitiotien sekä puhelin-ja nettioperaattoreiden kaapeleiden putkireittien rakentaminen
  • liikennevalojärjestelmän uusiminen
  • Bussi- ja raitiopysäkkien rakentaminen
  • uudet kiveykset
  • uudet katupuut
  • nurmiradan kylvö
  • uudet asfalttipinnat
  • uudet jalankulku-ja pyöräilyväylät
  • uudet kaistajärjestelyt
  • ratajohtopylväiden ja yhdistettyjen sähkörata-ja valaisinpylväiden asennukset
  • valaistuksen uusiminen
  • ajojohtimet asennetaan keväällä 2020

raitiotieallianssi.fi

:TAMPERE: Kaupunginhallitus esittää raitiotien rakentamista Hatanpään valtatielle

Raitiotien rakentaminen Hatanpään valtatiellä Hämeenkadun ja Tampereen valtatien välillä voi alkaa jo ensi vuonna, jos kaupunginhallituksen 4.11.2019 päättämä esitys hyväksytään myös kaupunginvaltuustossa. Hatanpään valtatien rataosuuden rakentaminen kytkeytyisi meneillään olevaan raitiotien rakentamisen ensimmäiseen vaiheeseen väleillä Hervanta–Pyyninkintori–Tays. Kaupunginhallitus esittää myös, että raitiotielinjaa liikennöitäisiin keskussairaalalta Hatanpään valtatielle Pyynikintorin sijaan.

Hatanpään valtatien rataosuuden rakentamisen myötä raitiotietyöt kaupungin keskusta-alueella tulisivat kerralla valmiiksi, mikä on ollut myös elinkeinoelämän toive. Taysilta Hatanpään valtatielle Sorin aukiolle liikennöivässä raitiotielinjassa on liikennejärjestelmän kannalta etuja.

Hatanpään valtatien ratahaaran varsinaisen raitiotien eli Tampereen Raitiotie Oy:n kustannukset ovat 18,16 miljoonaa euroa, sisältäen kaupunginhallituksen huhtikuussa hyväksymän 0,8 miljoonan euron suunnittelukustannuksen. Kaupungin tavoitteena oleva Hatanpään ratahaaran suunnitteluun ja rakentamiseen mahdollisesti myönnettävä 30 prosentin valtionapu vähentäisi kustannusta 5,45 miljoonaa euroa. Raitiotien rakentamisen rinnalla rakennettavan katuympäristön kustannukset ovat kaupungille 4,36 miljoonaa euroa.

Tavoitteena on, että raitiotieliikenne Hatanpään haaran pohjoisella osuudella alkaa samanaikaisesti rakenteilla olevan osan 1 kaupalliselle liikenteen avaamisen kanssa eli 9.8.2021. Hervannan rakenteilla olevaa raitiotielinjaa on tarkoitus liikennöidä Pyynikintorille. Mikäli valtuusto päättää Hatanpään valtatien ratahaaran rakentamisesta, Taysin linja esitetään liikennöitäväksi alusta alkaen Hatanpään valtatielle.

Raitiotien toteutusosan 1 Hervanta–keskusta–Tays projektiajasta oli 25.10.2019 mennessä kulunut 64 prosenttia ja valmiusaste oli 73 prosenttia. Toteutusosan 1 rakentaminen etenee suunnitellussa aikataulussa.

Hatanpään raitioradan suunnittelu aloitettiin kaupunginhallituksen viime huhtikuussa tekemän päätöksen mukaisesti. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 8.10.2019 Hatanpään valtatien katusuunnitelman Hämeenkadun ja linja-autoaseman tonttiliittymä välillä.

Toteutussuunnitelma ja tavoitekustannus allianssimallilla

Raitiotieallianssi on tehnyt toteutussuunnitelman ja tavoitekustannuksen Hatanpään valtatien raitiotieradan rakentamisesta osuudelle Koskipuisto–Tampereen valtatie yhdyskuntalautakunnan hyväksymän katusuunnitelman mukaisesta kokonaisuudesta. Rakentaminen on tarkoitus toteuttaa aiempaan tapaan allianssimallilla.

Toteutussisältöön kuuluu Hatanpään valtatiellä raitiotierata Hämeenkadulta linja-autoasemalle, vaihderisteyksen täydentäminen Hämeenkadun liittymässä Hatanpään valtatien ratahaaralla, raitiotiepysäkki Sorin aukion kohdalle sekä maanalaisen sähkönsyöttöaseman rakentaminen linja-autoaseman tontille.

Hatanpään valtatielle osuudelle Koskipuisto – Tampereen valtatie toteutettavan raitiotien rakentamisen Raitiotieallianssia sitova tavoitekustannus on 20,96 miljoonaa euroa. Raitiotieallianssin tavoitekustannukseen sisältyy Hatanpään valtatien rinnakkaista katurakentamista 4,36 miljoonaan euron edestä.

Kaupungin rinnakkaishanketta ovat kaupunkiympäristön saneerausta ja laatutason nostoa, hulevesijärjestelmän toteuttamista sekä jalankulun, pyöräilyn ja bussiliikenteen järjestelyjen kehittämistä.

Raitiotieallianssin tilaajaosapuolet ovat Tampereen Raitiotie Oy ja Tampereen kaupunki. Rakentajaosapuolet ovat YIT Suomi Oy ja NRC Group Finland Oy. Raitiotieallianssin suunnittelijaosapuolet ovat Pöyry Finland Oy ja NRC Group Finland Oy.

Vaativaa rakentamista tiukalla aikataululla

Hatanpään valtatien raitiotien rakentamisen haasteita ovat tiukka rakentamisaikataulu johon sääolot vaikuttavat, vaativat työnaikaiset liikennejärjestelyt sekä mittavat johtosiirtotyöt. Haasteita tuovat myös ympäristön muut samanaikaiset rakentamishankkeet.

Tavoitteena on toimiva arki rakentamistöiden aikana. Raitiotien rakentaminen aiheuttaa poikkeusjärjestelyjä jalankululle, pyöräilylle, joukkoliikenteelle, autoliikenteelle ja huoltoajolle. Raitiotieallianssin palvelulupauksen mukaisesti Hatanpään valtatien liikkeisiin ja kiinteistöihin pääsee kulkemaan kaikissa työvaiheissa. Huoltoajo varmistetaan rakentamisen aikana.

Kadunvarsipysäköintiä joudutaan rajoittamaan rakennustyön aikana myös bussiliikenteen poikkeusreiteillä. Raitiotieallianssi viestii rakentamisen aikana vastaavin periaattein kuin tähän asti. Yhteistyö alueen liikeyritysten ja kiinteistöjen kanssa on aloitettu katusuunnitteluvaiheessa, ja yhteistyötä jatketaan koko rakentamistyön ajan.

Koko Hatanpään valtatien raitiotieinfrastruktuuri, mukaan lukien raitiotiepysäkki Sorin aukion kohdalla ja ratavaihteet linja-autoaseman kohdalla, on tavoitteen mukaan valmis ja käytettävissä kaupalliseen raitiotieliikenteeseen vuoden 2021 loppuun mennessä.

Raitiotie tulisi valmiiksi keskustassa

Elinkeinoelämä on esittänyt kaupungille vetoomuksia, että raitiotie rakennettaisiin Tampereen keskustan osalta kerralla kuntoon. Hatanpään valtatien katusuunnitelman valmistelun yhteydessä on tehty yritysvaikutusten arviointi.

Positiivisena vaikutuksena arvioinnissa on nähty, että raitiotien toteuttaminen Hatanpään valtatielle lisää keskustan eteläosien saavutettavuutta ja vetovoimaa, ja samalla koko keskustan kaupallista vetovoimaa. Raitiotiepysäkki Sorin aukiolla palvelee Ratinan ja Tampereen Kannen areenan tapahtumia ja linja-autoasemaa.

Hatanpään valtatien ratahaaran toteuttamisella on myönteiset vaikutukset raitiotiejärjestelmän liikennöintiin. Toisen raitiolinjan kääntäminen Hatanpään valtatielle tuo joustavuutta ja lisää raitiotiejärjestelmän häiriöitilanteiden sietokykyä.

Vaikutukset koko joukkoliikennejärjestelmään ovat pääosin positiiviset, rakentamisaikaa lukuun ottamatta. Hämeenkadun länsipään sujuvuus bussiliikenteelle paranee, kun liikennöivien raitiovaunujen määrä on pienempi. Linjasto 2021–suunnitelmaan tehdään tarvittaessa tarkennuksia.

Raitiotien toteutusosaa 2 länteen Lielahteen ja Lentävänniemeen suuntaan suunnitellaan parhaillaan. Meneillään on myös raitiotien seudullinen yleissuunnitelma

LUT-yliopisto luo maailman parasta raitiovaunua SmartTram-ekosysteemissä

Kuva: Tampereen Raitiotie Oy

Tavoitteena maailman paras, autonominen raitiovaunu – LUT luo kontaktimallin vaunun pyörän ja kiskon välille

LUT kehittää ympäristöä havainnoivaa, autonomista raitiovaunua osana Skoda Transtechin johtamaa SmartTram-ekosysteemiä. Ekosysteemi on yhdessä toimiva joukko, joka tuottaa raitiovaunujen turvallisuutta ja joustavuutta lisääviä ratkaisuja. Tavoitteena on edetä kohti autonomista liikennettä ja vahvistaa suomalaisen liikenneosaamisen vientiä.

Kasvavan liikenteen, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen haasteita ratkotaan digitalisaatiolla, teknologialla, ihmiskeskeisellä suunnittelulla ja uusilla toimintamalleilla. SmartTram-ekosysteemi kokoaa kotimaisen tutkimus- ja yrityssektorin luomaan maailman parhaita raitiovaunuliikenteen ratkaisuja yhteistyössä kaupunkien kanssa. Ekosysteemin projektipäällikkö Kai Hermonen Skoda Transtech Oy:stä kertoo, että tavoitteena on tulla kansainvälisten markkinoiden houkuttelevimmaksi raitiovaunuun integroitujen toimintojen ja palveluiden tuottajaksi.

“Kaupunkiympäristöt tähtäävät kestävään ja käyttäjäkeskeiseen liikennejärjestelmään. Teknologisena fokuksenamme on toteuttaa matkustaja- ja elinkaaripalveluiden osalta maailman paras raitiovaunu”, Hermonen sanoo.

LUTin tehtävänä kontaktin matemaattinen mallinnus

Ekosysteemin toimijat keskittyvät ensimmäisessä vaiheessa raitiovaunun automatisointiratkaisuihin ja tietojärjestelmiin, suunnittelua ja mallinnusta tukeviin simulointeihin sekä ekosysteemipohjaiseen liiketoimintaan.

LUTin tutkimustehtävä on luoda laskentatehokas ja fysiikkapohjainen kontaktimallinnus raitiovaunun pyörän ja kiskon välille. Tutkimusta tehdään kansainvälisessä yhteistyössä professori José Escalonan tutkimusryhmän kanssa.

“Teemme kiskon ja pyörän välille reaaliaikaisen kontaktimallin, joka kykenee huomioimaan raiteen ja pyörän epäideaalisuudet sekä niiden vaikutukset raitiovaunun dynaamiseen vasteeseen”, akatemiatutkija Marko Matikainen LUT-yliopistosta kertoo.

Fysiikkapohjainen ja reaaliaikaisuuteen pystyvä kontaktimallinnus on hyödyksi raitiovaunujen suunnittelutyössä. Se mahdollistaa erilaisten rakenteiden testaamisen jo suunnitteluvaiheessa ja virtuaalisesti, kuten kisko-pyöräparin geometrioiden tutkimisen. Tämä mahdollistaa esimerkiksi soveltuvimman pyöräprofiilin valinnan aiotulle radalle ja vaunulle.

“Yleisesti raitiovaunujen simulointimalli mahdollistaa ohjausalgoritmien optimoinnin, millä pystytään pitkällä tähtäimellä kasvattamaan raitiovaunujen autonomisuutta. Autonomisuus mahdollistaa muun muassa raitiovaunun liikuttamisen varikkoalueella ilman kuljettajaa”, Matikainen sanoo.

Tampereen Raitiotie Oy ja Helsingin kaupungin liikennelaitos mahdollistavat erilaisten ratkaisujen kokeilut alueillaan.

Entistä parempi, digitaalisempi liikenne-ekosysteemi

Lisäksi LUT tutkii ekosysteemissä olevien yritysten liiketoiminta- ja ansaintamalleja. Liikenteestä on tulossa datatalouden merkittävin kehitysala liikennevälineiden kytkeytyessä osaksi tieto- ja energiaverkkoja. Liikennejärjestelmä tulee automatisoitumaan, sähköistymään ja palvelullistumaan.

LUT-yliopiston tutkijatohtori Antero Kutvonen kertoo, että tavoite on yhdistää raitiovaunuliikenteen parissa toimivat tahot kokonaisvaltaiseksi liiketoimintaekosysteemiksi. Siirtyminen perinteisestä konepajateollisuudesta yhdessä tekemiseen tuottaa jatkossakin teknologisesti maailman kehittyneimmän raitiovaunun ja paremman matkustuskokemuksen asiakkaille. Tavoitteeseen pyritään automaatioasteen kasvattamisella, etäohjauksella sekä lisätyn ja virtuaalitodellisuuden avulla.

“Liiketoiminnallinen tutkimus luo teknologian päälle kestäviä liiketoimintamalleja, jotta teknologiasta saadaan täysi hyöty niin asiakkaille kuin tuottaville yrityksillekin kuormittamatta ympäristöä ja yhteiskuntaa. Erityisesti ekosysteemeissä tehtävä voi olla haastava johtuen monimutkaisista yhteistyösuhteista, jolloin kestävyyteen kuuluu myös reilu arvon jako ekosysteemin kumppaneiden kesken”, Kutvonen sanoo.

SmartTramin toinen innovaatiovaihe käynnistyy loppuvuonna 2019 pääteemoina ennakoiva tilannetietoisuus, käyttäjäkeskeiset ratkaisut ja vaikuttavuus. Raitiovaunuihin kytkeytyviin liikenne- ja liikkumispalveluihin pureutuva kolmas innovaatiovaihe käynnistyy vuonna 2020.

SmartTram on avoin kasvava ekosysteemi, jonka ensimmäinen innovaatiovaihe hankkeineen käynnistettiin Business Finlandin tukemana alkuvuodesta 2019 yhteistyössä LUT-yliopiston, VTT:n, Skoda Transtechin, Mevean, Mipron, 3D Talon, Tampereen Raitiotien, Business Tampereen, Tampereen kaupungin, Helsingin kaupungin liikennelaitoksen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa.

 

SELVITYS LAHDEN SEUDUN DUORAITIOLIIKENTEESTÄ VALMISTUNUT

Selvitys duoraitioliikenteestä Heinolan, Lahden ja Orimattilan välillä on valmistunut. Työssä selvitettiin, miten moderni, kevytkalustolla liikennöitävä raideliikennejärjestelmä soveltuu Päijät-Hämeeseen ja miten olemassa olevaa rataverkkoa voidaan hyödyntää. Selvityksen on laatinut Proxion Oy.

Duoraitioliikenne on nykyaikainen ja ympäristöystävällinen tapa järjestää alueellista ja kaupunkien sisäistä joukkoliikennettä. Se yhdistää raitiotien ja rautatien, sillä samalla kalustolla voidaan liikennöidä sekä rautatiellä että katuraitiotiellä, ja mahdollistaa ympäristöystävällisen ja energiatehokkaan työmatka- ja asiointiliikenteen. Duoraitioliikennettä on käytössä useilla Euroopan kaupunkiseuduilla.

Selvityksessä on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa hyödynnettäisiin pelkästään olemassa olevia rataosuuksia Heinolan, Lahden ja Orimattilan välillä. Toisessa vaihtoehdossa toteutettaisiin pistoraide Vierumäen Urheiluopistolle ja Orimattilassa rakennettaisiin lyhyt katuraitiotie rautatieasemalta Orionaukiolle. Kolmannessa vaihtoehdossa laajennetaan vaihtoehtoa 2 Lahden katuverkolle katuraitiotienä. Yksi haaroista on suunniteltu Mukkulaan, yksi Päijät-Hämeen keskussairaalalle ja edelleen Salpakankaalle ja yksi Tonttilaan ja Renkomäkeen.

Duoraitioliikenteen harjoittaminen vaatii muun muassa rataverkon ja kaluston käyttöön liittyviä lupia. Lisäksi duoraitioliikenteeseen tarvitaan seisakkeita ja liikennepaikkoja. Heinola-Lahti-Orimattila rataosuudet vaatisivat myös radan sähköistämistä tai vaihtoehtoisesti akkukäyttöistä kalustoa, jotta duoraitioliikenne olisi mahdollista. Myös Lahden ratapihaan tarvittaisiin muutoksia. Duoraitiotien infran investoinnit olisi toteutettavissa edullisimmillaan vaihtoehdossa 1 noin 81 miljoonalla eurolla. Vaihtoehdon 3 infrakustannukset nousevat 130 miljoonaan euroon ja lisäksi kaupunkiratojen toteutus vaatii kymmeniä miljoonia euroja.

Duoraitioliikenne tarjoaisi mahdollisuuksia joukkoliikenteen käytön lisäämiseen, matka-aika Orimattilasta Lahteen voisi olla jopa alle 20 minuuttia. Lisäksi tutkimusten mukaan raideliikennettä pidetään esim. bussiliikennettä houkuttelevampana.

Selvitys on julkaistu Lahden seudun liikenteen nettisivuilla:

http://www.lsl.fi/assets/uploads/P%C3%A4ij%C3%A4t-H%C3%A4meen-duoraitiotieselvityksen-loppuraportti_2019-08-08.pdf

Raitiovaunut pääsevät uusiin koteihinsa

Teurastamon pihalle vaunu saapui huhtikuussa. Kuva: HKL

HKL:n luovuttamista vaunuista osa on jo päässyt uuteen kotiin. Toinen Mikkeliin luovutetuista vaunuista pääsi perille tiistaina ja perjantaina vietetään Helsingissä Teurastamon pihalla taide- ja tiederatikan avajaisia.

– Vaunujen luovutus on ollut pitkä urakka ja on ihanaa päästä seuraamaan, kuinka ne vihdoin pääsevät uusiin koteihinsa ilahduttamaan uusia ihmisiä. Näillä vaunuilla on takanaan pitkä arvokas historia osana Helsinkiä ja helsinkiläisten muistoja, mutta päästyään uudelleen käyttöön ne eivät ole vain historiaa vaan luovat uusia muistoja edelleen, iloitsee HKL:n suunnittelija Sanna Hagberg.

Ensimmäisenä uuteen kotiinsa saapunut ratikka oli Allegra Lab Helsinki ry:lle & Helsinki Distilling Company Oy:lle luovutettu vaunu 91. Vaunu saapui Teurastamon Tislaamolle huhtikuussa ja avajaisia päästään viettämään perjantaina 17.5.

HKL:n lahjoittamista raitiovaunuista taide- ja tiederatikka on ensimmäinen toimintansa aloittava vaunu. Ratikasta tulee osa Tislaamon terassia ja Allegra Lab Helsinki ry:n koordinoimassa ratikkaohjelmassa nähdään taiteen, tieteen ja kulttuurin, sekä Helsingin historiaan liittyviä tapahtumia.

Avajaisissa on tiedossa puheita ja musiikkia sekä tietysti ratikan kastaminen ja nimeäminen.

Vaunu 320 pääsee Kustaankartanon monipuoliselle palvelukeskukselle ensi viikolla aluksi väliaikaiselle paikalle odottelemaan varsinaisien perustusten ja ”ratikkatorin” valmistumista.

Vaunu 11 sekä perävaunu 521 muuttavat Mikkelin kaupunkiin ja Mikkelipuistoon. Toinen vaunuista matkusti uuteen kotikaupunkiinsa tiistaina 14.5. Avajaisten ajankohta ei ole vielä tiedossa.

Oy Stadin Ratikat Ab:lle luovutettu perävaunu 615 matkaa kesäkuussa Varsinais-Suomeen, jossa se odottaa entisöintisuunnitelman valmistumista.

–Tarkoitus on, että vaunu valmistuu ensi vuosikymmenen aikana, ja sen kyydistä museolinjalla pääsevät sitten kaikki kaupunkilaiset nauttimaan kesäviikonloppuisin, kertoo Daniel Federley, Stadin Ratikoiden toimitusjohtaja.

HKL ilmoitti kesäkuussa 2018, että se luopuu liikennekäyttöön soveltumattomista ja käytöstä poistetuista vanhoista raitiovaunuista. Luovuttamisella vältetään raitiovaunujen romuttaminen ja mahdollistetaan niiden päätyminen uuteen, innovatiiviseen käyttöön.

Vaunut tarjottiin hakemusten perusteella luovutettavaksi uusiokäyttöön, joka tukee kaupunkikulttuurin kehittymistä ja on raitioliikenteen arvon mukaista ja sen historiaa kunnioittavaa.

HKL:n omistukseen jää perinnevaunuja vielä nyt luovutettavien vaunujen jälkeenkin.

VR-Yhtymä liikennöimään Tampereen Ratikkaa

Tampereen Raitiotie Oy

Tampereen Ratikan liikennöitsijäkilpailu on ratkennut. Raitiotien liikennöitsijäksi valittiin VR-Yhtymä.

Tampereen raitiotien liikennöitsijä kilpailutettiin neuvottelumenettelyllä palveluhankintana. Neuvottelumenettelyyn valittiin mukaan kaikki kuusi osallistumispyynnön jättänyttä ehdokasta: AB Stockholms Spårvägar, Länsilinjat Oy, ryhmittymä Transtech Oy ja Keolis Conseil et Projet SARL, Go-Ahead Finland Oy ,VR-Yhtymä Oy ja Väinö Paunu Oy.

Alustavien tarjousten laatupisteytykseen perustuen hankinnan neuvotteluvaiheeseen valittiin Länsilinjat Oy, ryhmittymä Transtech Oy ja Keolis Conseil et Projet SARL sekä VR-Yhtymä Oy. Hankinnan neuvotteluvaiheeseen sisältyivät kehitystyöpaja sekä kaupalliset neuvottelut, jonka jälkeen tarjoajat jättivät hintatarjouksen. Hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen teki VR-Yhtymä, joka valittiin raitiotien liikennöijäksi.

 Hankinnan pisteytys Laatu-
pisteet
Hinta-
pisteet
Kokonais-
pisteet
Sijoitus
 VR-Yhtymä Oy 60 40 100 1.
 Ryhmittymä Transtech Oy ja
Keolis Conseil et Project Sarl
47,42 32 79,42 2.
 Länsilinjat Oy 50,10 15,20 65,71 3.

Päätöksen palvelun tuottajasta teki Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta kokouksessaan 24.4.2019.

Mikä on palveluallianssi?

Tampereen raitiotien liikennöitsijän tehtävät toteutetaan palveluallianssina. Allianssi on palvelun keskeisten toimijoiden yhteiseen sopimukseen perustuva toteutusmuoto. Sopimusosapuolet vastaavat yhdessä ja yhteisellä organisaatiolla palvelun suunnittelusta ja toteuttamisesta ja jakavat palvelun hyödyt ja riskit. Allianssimallin tavoitteena on suorituskyvyn jatkuva parantaminen. Allianssisopimuksessa palvelun hinnoittelu perustuu yhteisesti sovittuun vuosittaiseen tavoitekustannukseen ja sopimuksen mukaiseen palkkioprosenttiin.

Liikennöinnin kilpailutuksen ovat valmistelleet Tampereen kaupungin joukkoliikenteen palveluryhmä ja Tampereen Raitiotie Oy. Liikennöinnin tilaa joukkoliikenteen palveluryhmä. Tampereen Raitiotie Oy toimii palveluintegraattorina, joka vastaa raitiotiejärjestelmän toimivuudesta, kun liikennöinti alkaa vuonna 2021. Yhtiö vastaa myös Tampereen Ratikan brändistä sekä tilaajana raitiotieinfrastruktuurin rakentamisesta, kalustohankinnasta ja rahoituksen järjestämisestä.

Liikennöitsijän perustehtäviä ovat raitiovaunujen kuljettaminen, liikenteenohjaus sekä henkilöstön rekrytointi ja koulutus. Ratikkaliikenteen lipputulot pitää liikenteen tilaaja samoin kuin muussakin Nysse-liikenteessä. Ratikoissa ja busseissa matkustetaan samoilla matkalipuilla.

Hankinnan kehitysvaihe käynnistyy sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kesällä 2019 ja sen on ennakoitu päättyvän 31.12.2021. Raitiotien liikennöinti aloitetaan teknisellä koeliikenteellä aikavälillä 4/2020–3/2021 ja kaupallisella koeliikenteellä 4/2021–8/2021. Kaupallinen liikenne aloitetaan 9.8.2021. Raitiotien suunnitellun toisen osan rakentaminen alkaa tämän hetken arvion mukaan vuonna 2021. Sen liikennöinti kuuluu nyt kilpailutettuun hankintaan. Raitiotien liikennöintiä koskevan sopimuksen voimassaolo päättyy vuonna 2031 ja hankinta sisältää oikeuden jatkaa sopimusta varsinaisen sopimuskauden jälkeen kolmen vuoden optiokaudella.

Tampereen Ratikan mallikappaleeseen pääsee taas tutustumaan – Maketti-näyttely avataan rollikkahallilla 8. toukokuuta

Tampereen Ratikan mallikappaletta, makettia, esitellään yleisölle avoimessa näyttelyssä 8.5. alkaen. Tällä kertaa maketti-näyttely pystytetään rollikkahalliin, Pyynikille, ja sen on määrä olla avoinna joka viikko keskiviikkoisin ja torstaisin. Lisäksi koululais- ja muita ryhmiä otetaan ennakkovarauksella vastaan tiistaisin ja perjantaisin.

Tampereen Ratikan maketti-näyttely järjestettiin edellisen kerran Tampere-talon Sorsapuistosalissa 21.–26.2.2019.

– Tapahtuman suosio oli meille positiivinen yllätys, sillä se keräsi kuuden päivän aikana yli 15 000 kävijää. Suurin osa maketti-matkaajien palautteesta oli positiivista ja näyttelyssä kuultiin ilahtuneita kommentteja niin maketista kuin itse näyttelystäkin. Kaikki halukkaat eivät kuitenkaan ehtineet makettia nähdä, joten halusimme tarjota siihen uuden mahdollisuuden pysyvämmän näyttelyn muodossa, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Rollikkahallin maketti-näyttelyä pidetään auki keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12–19. Lisäksi isommat, yli 15 hengen ryhmät voivat varata vierailuajan maketille tiistaisin ja perjantaisin klo 9–13. Varauksen pääsee tekemään Tampereen Ratikan verkkosivujen kautta.

– Koska maketti oli helmikuussa esillä vain lyhyen ajan, emme pystyneet ottamaan näyttelyyn vastaan isompia ryhmiä. Nyt toivomme näkevämme maketti-matkalla erityisesti koululais- ja päiväkotiryhmiä – toki aivan kaikki ryhmät ovat tervetulleita. Vierailu maketilla on näppärä yhdistää monenlaisiin kevätretkiin, joten ei muuta kuin varausta tekemään, Sirviö kannustaa.

Maketti-näyttelyyn on vapaa pääsy. Näyttelyssä pääsee ottamaan tuntumaa siihen, miltä Tampereen Ratikassa matkustaminen tuntuu ja näkemään käytännössä Ratikan yksityiskohdat. Halukkaat pääsevät myös tutustumaan kuljettamoon. Näyttelyssä tarjotaan lisäksi perustietoa ratikkareiteistä. Rollikkahallin puitteet eivät mahdollista niin laajan näyttelyn pystyttämistä bussilinjasto- ja hanke-esittelyineen ja aidon kokoisine laitureineen kuin Tampere-taloon mahtui, mutta maketti-matkustajia palvellaan joka viikko ja heidän kysymyksiinsä tarjotaan vastauksia aktiivisesti mm. verkon kautta.

– Jos kävijöitä riittää, pidämme näyttelyä avoinna vuoden loppuun asti. Iltapäivä- ja ilta-aikaan sijoittuvilla aukioloajoilla haluamme varmistaa, että mahdollisimman moni pääsee näkemään maketin arkena. Maketilla tullaan järjestämään myös pieniä tempauksia muina ajankohtina. Tiedotamme niistä myöhemmin, Tampereen raitiotien kehitysohjelman projektipäällikkö Antti Haukka Tampereen kaupungilta valottaa.

– Meille on todella tärkeää saada tulevilta käyttäjiltä palautetta jo tässä vaiheessa. Edellinen maketti-näyttely oli siihen oivallinen tilaisuus. Otamme kaiken palautteen kiitollisina vastaan ja siksi avaamme verkkoon myös palautekanavan, jonka kautta meille voi lähettää ratikkaa koskevia kommentteja ja itseä askarruttavia kysymyksiä, joihin lupaamme vastata Tampereen Ratikan sivuilla, Haukka jatkaa.

www.tampereenratikka.fi

Teksti: Sari Mäkelä, Tampereen Raitiotie Oy

Helsinkiin uusi ratikkalinja Kalasataman ja Pasilan välille

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Vallilan raitioliikenne-, katu- ja puistoalueen asemakaavan sekä Kumpulan puistoaluetta koskevan asemakaavan muutoksen. Kaavaratkaisun toteuttaminen mahdollistaa raitiotieyhteyden Kalasataman ja Pasilan välille. Suunnitelman kokonaiskustannusarvio on noin 79 miljoonaa euroa. Ratikkalinjan rinnalle rakennetaan myös uusi pyöräilijöiden baana.

Asemakaava koskee Vallilanlaakson käytöstä poistunutta junarata-aluetta, Vallilanlaakson puistoa ja Mäkelänrinteen uintikeskuksen korttelialueeseen rajautuvaa puiston reunaa. Kaava mahdollistaa poikittaisen raideyhteyden Kalasataman ja Pasilan välille sekä säteittäisten runkoyhteyksien toteuttamisen. Uusi raitiotie muodostaa myös uuden joukkoliikenneyhteyden Kumpulan kampuksen alueelta ja Arabianrannan eteläosista Pasilaan.

Yhteys toteutetaan raitioliikenteelle soveltuvana nurmiratana, jolla ei sallita moottoriajoneuvoliikennettä. Uusi ratikkareitti on linjattu niin, että se sopeutuu puistoympäristöön ja haittaa mahdollisimman vähän puistoalueen muuta käyttöä.
Pyöräliikenteen laatukäytävä, baana, on sijoitettu suunnitelmassa raitiotien rinnalle. Kun pyöräliikenne siirretään baanalle, puiston turvallisuus ja käyttömahdollisuudet paranevat.

Kalasataman raitioteiden kokonaiskustannusarvio on 79,3 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannuksesta raitiotiejärjestelmän osuus on 56 miljoonaa euroa ja katurakentamisen kustannukset 23,5 miljoonaa. Pyöräliikenteen baanayhteyden erillinen kustannusarvio on 3,5 milj. euroa.

Raitiovaunujen kotipesä nousee Hervannassa – varikon työt etenevät suunnitellusti

Tampereen raitiovaunuvarikon rakentaminen etenee suunnitelmien mukaan. Vaunujen säilytyshallin ja  korjaamohallin vesikatot ovat valmiina ja kiskojen asennus rakennusten sisälle on alkanut. Varikkoa rakennetaan Hervantaan Hermiankadun päähän, lähelle Ruskon teollisuusaluetta.

  • Alkuvuoden aikana on tehty varikkorakennusten lattiavaluja ja asennettu suuret taiteovet, joista raitiovaunut halliin ja sieltä ulos aikanaan kulkevat. Lisäksi on tehty talotekniikan asennuksia, toimisto-osan tiloja sekä ikkunoiden ja sisäseinien asennustöitä, ratapäällikkö Markus Keisala Tampereen Raitiotie Oy:stä selvittää.

Varikko on suunniteltu raitiotien osan 1 (keskusta–Hervanta–Tays) ja osan 2 (keskusta–Lentävänniemi) liikenteen vaatimiin tilatarpeisiin. Varikkorakennusten lisäksi tontille on rakennettu ratasähkön syöttöasema varikon alueen sähkönsyöttöä varten. Varikon alueelle tulee kaikkiaan noin kolme kilometriä sähköistettyä raitiotieraidetta, josta noin 1,6 kilometriä asennetaan säilytys-ja korjaamohallien sisälle.

Ensimmäiset kiskot säilytyshalliin

Kiskoja asennetaan ensimmäisenä säilytyshalliin, johon tulee varikon raiteista suurin osa, kaikkiaan 1,2 kilometriä.

Vaunujen säilytyshalli on mitoitettu siten, että sinne mahtuu joko 26 kappaletta 37-metrisiä tai 18 kappaletta 47-metrisiä raitiovaunuja. Hallin sisällä on kaikkiaan kuusi läpiajettavaa raidetta ja yksi raide on lähes kokonaisuudessaan varattu ratainfran kunnossapitokalustolle. Myöhemmin tänä vuonna kiskoja asennetaan myös korjaamohalliin ja piha-alueelle.

Säilytyshallin kiskoasennukset valmistuvat kevään aikana. Varikkorakennukset valmistuvat vuoden 2019 aikana, jonka jälkeen rakennetaan raitiotietekniikkaa ja tehdään viimeistelytöitä rakennusten sisällä.

  • Raitiovaunuvarikosta tulee Tampereen raitioliikenteen ympärivuorokautinen tukikohta. Se on sekä vaunujen säilytys-ja kunnossapitopaikka että tulevan henkilöstön tukikohta, Markus Keisala mainitsee.

Varikolla hoidetaan myös raitioliikenteen valvonta ja kunnossapidon ohjaus. Varikosta tulee työpaikka vaunujen ja ratainfran kunnossapidolle, Tampereen Raitiotie Oy:n henkilöstölle sekä vaunuoperaattorin kuljettajille ja valvomohenkilöstölle.

  • Varikon talonrakennustyöt, sähkönsyöttöaseman työt ja nyt kiskojen asennus ovat edenneet ripeästi. Varikko piha-alueineen valmistuu vuonna 2020 koeliikenteen alkuun, eli työt etenevät aikataulussa

Varikon kustannusarvio on noin 40 miljoonaa euroa. Se sisältää talonrakennuksen, teknisten järjestelmien, maanrakennuksen sekä sähkönsyöttöaseman kustannukset.