Tampereen kaupunki sai neljä tarjousta raitiovaunuista

500px-Tampere.vaakuna.svg

Tampereen raitiotien raitiovaunujen ja niiden kunnossapidon kilpailutusprosessi lähestyy loppuaan. Määräaikaan 12.8.2016 mennessä seuraavat neljä yritystä jättivät tarjouksensa raitiovaunuista ja niiden kunnossapidosta: • Construcciones y Auxiliar de Ferrocariles, S.A. (CAF) • PESA Bydgoszcz SA • Stadler Rail Valencia, S.A.U. • Transtech Oy

Seuraavaksi selvitetään, ovatko kaikki tarjoukset tarjouspyynnön mukaisia. Tarjouspyynnön ehdot täyttävät tarjoukset otetaan mukaan tarjousten vertailuun. Tarjousten vertailu pyritään suorittamaan elokuun aikana ja asia tuomaan kaupunginhallituksen käsittelyyn syyskuussa. Näin kaupunginvaltuustolla on lokakuussa raitiotiehankkeesta päättäessään tiedossa raitiovaunujen ja niiden kunnossapidon hinta.

Raitiovaunuhankinnan tarjouskilpailun voittajan ratkaisee kaupunginhallitus. Sitova hankintasopimus raitiovaunuista allekirjoitetaan vain, mikäli kaupunginvaltuusto päättää koko raitiotiehankkeen toteuttamisesta.

Tampereen raitiotien vaunutoimittajaksi hakee viisi tarjoajaa

Tampereen raitiotien raitiovaunukaluston kilpailutus käynnistyi uudelleen 1.4.2016 hankintailmoituksen julkaisemisella. Tarjoajaehdokkaita pyydettiin jättämään osallistumishakemukset 18.4.2016 mennessä. Osallistumishakemuksia tuli viisi kappaletta.

Hakemuksen jättivät Skoda Transportation a.s., Stadler Rail Valencia S.A., Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles, S.A.(CAF), PESA Bydgoszcz SA ja Transtech Oy. Stadler, CAF ja Transtech olivat helmikuussa keskeytetyn hankinnan viimeisessä eli 3. tarjousvaiheessa mukana olleet tarjoajat. PESA ja Skoda olivat mukana keskeytetyn hankinnan 2. tarjousvaiheessa.

Kaikki tarjoajat arvioitiin riittävän kyvykkäiksi raitiovaunukaluston ja kunnossapitopalvelun hankintaprosessiin. Tarjoajien vertailussa saamat pisteet asettuivat hyvin lähelle toisiaan eli arvioinnin perusteella tarjoajien välillä ei ole merkittävää eroa asiassa. Tämän johdosta kaupunginhallitus päätti maanantaina 2.5.2016 valita kaikki viisi tarjoajaa neuvottelumenettelyyn.

Ehdokkaiden soveltuvuusvaatimuksina olivat tilaajavastuulain mukaiset vaatimukset, taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne sekä tekninen suorituskyky. Kaikki tarjoajaehdokkaat täyttivät soveltuvuusvaatimukset.

Osallistumispyynnössä ilmoitettiin, että mikäli soveltuvuusvaatimukset täyttäviä ehdokkaita on enemmän kuin kolme, valitaan referenssien ja laatujärjestelmän perusteella 3-8 soveltuvinta ehdokasta.

Tarjoajien kanssa käydään hankintaan liittyvät neuvottelut touko-kesäkuun vaihteessa. Tavoitteena on julkaista lopullinen tarjouspyyntö juhannusviikolla ja alustava määräaika tarjousten jättämiselle on 8.8.

Hankinnassa ostetaan raitiovaunut Hervantaan, Lielahteen ja TAYS:ille ulottuvalle rataverkolle, sekä tarvittavat vaihto- ja varaosat, erikoistyökalut, koulutuspalvelut ja näiden lisäksi raitiovaunujen kunnossapito ja päivittäishuoltopalvelut. Vaunujen pituustavoite on 37 metriä ja niiden tulee olla pidennettävissä enintään 47 metrin pituuteen.

Hankinta koostuu perushankinnasta, jolla ostetaan 15–20 vaunua ensimmäisen rakennusvaiheen rataverkolle Pyynikintorille asti, sekä optioista. Lielahden rakennusvaiheen vaunut sisältyvät 5–40 vaunun hankintaoptioihin, joilla on varauduttu myös raitioliikenteen mahdolliseen kasvuun. Hankintaoptiona on myös kunnosapidon jatkaminen vaunujen koko 40 vuoden elinkaarelle.

Kaupunginhallitus päätti 22.2.2016 keskeyttää tammikuussa 2015 aloitetun kalustohankinnan. Samassa kokouksessa kaupunginhallitus päätti, että uusi tarjouskilpailu raitiovaunujen ja niiden kunnossapitopalvelun hankkimiseksi on tarpeen käynnistää mahdollisimman pian, jotta koko raitiotiehankkeen suunnitellussa päätöksentekoaikataulussa voidaan pysyä.

Kaupunginvaltuusto päättää raitiotiehankkeen toteutuksesta lokakuussa 2016. Tavoitteena on, että rakentaminen voi alkaa 2017 ja ensimmäisen rakennusvaiheen liikennöinti 2021.

HKL:n raitiovaunuliikenteen ohjaus siirtyy Pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskukseen 4.2.2016

ratikka-lo-2-2

HKL:n raitiovaunuliikenteen ohjaus siirtyy Pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskukseen (PLH). Tähän saakka raitiovaunujen liikenteen ohjauksen yhdeksänhenkinen henkilöstö on toiminut Töölön raitiovaunuhallin tiloissa, mutta 4.2.2016 he siirtyvät PLH:n tiloihin Pasilaan. Pasilaan on siirretty tarvittavat järjestelmät ja lohkaistu PLH-keskuksesta omat tilat uutta toimintoa varten. Siirtymisen myötä viranomaiset pystyvät entistä paremmin palvelemaan asiakkaitaan.

Pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskuksessa (PLH) eri viranomaiset toimivat yhdessä tarjotakseen asiakkailleen parempaa tilannetietoa pääkaupunkiseudun liikenteestä. Tässä maailmanlaajuisesti ainutlaatuisessa eri organisaatioiden muodostamassa liikenteenhallintakeskuksessa toimivat Liikenneviraston tieliikenteenohjauksen lisäksi Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Helsingin poliisi (liikennevalo-ohjauksen osalta) sekä HSL. PLH:ssa on myös pilottikokeilun kautta mukana Ilmatieteen laitos, joka tuottaa keskuksen henkilöstölle heidän työssään tarvitsemaansa säätietoa. Torstaista lähtien PLH:n tilannekuva ja asiakaspalvelu paranee entisestään, kun mukaan saadaan myös raitiovaunuliikenteen ohjaus.

Liikenneviraston liikennekeskuspäällikkö Mika Jaatinen pitää raitiovaunuliikenteen ohjauksen siirtymistä osaksi PLH:n toimintaa hyvänä. ”Jos ratikka hyytyy esimerkiksi Mäkelänkadulle, se vaikuttaa välittömästi kaikkeen liikenteeseen. Samassa keskuksessa toimiessamme, häiriötieto tavoittaa välittömästi kaikki asianosaiset toimijat ja voimme yhdessä arvioida häiriön vaikutuksia ja vaadittavia toimia. Arvioinnin jälkeen eri toimijat alkavat hoitaa omaa tonttiaan yhteisen tavoitteen, liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi.”

PLH:n kantava ajatus on ollut perustamisvuodestaan 2009 saakka se, että viranomaiset pystyvät paremmin palvelemaan asiakkaitaan, kun he toimivat yhdessä. Pääkaupunkiseudun liikenneviranomaisilla on yhteiset asiakkaat ja yhteinen liikenne ohjattavanaan, joten on kaikkien etu, että eri organisaatioiden liikennetieto saavuttaa muut organisaatiot heti. PLH:n viranomaisyhteistyö on toiminut erinomaisesti.

Ensimmäinen Artic-sarjatuotantoraitiovaunu saapui Helsinkiin

9c7af563-d3a6-46bc-bfe6-be00768ab4bc-main_image

HKL:n tilaamista uusista Artic-raitiovaunuista ensimmäinen sarjatuotantona valmistettu vaunu on saapunut Helsinkiin. Kaksi esisarjan vaunua toimitettiin Helsinkiin koekäyttöön vuonna 2013, ja niistä matkustajaliikenteessä saadut kokemukset ovat olleen erittäin myönteisiä. Artic-vaunujen suunnittelussa on kiinnitetty erityishuomiota Helsingin raitiotieverkoston ominaisuuksiin sekä ilmasto-olosuhteisiin.

Suunnittelussa on panostettu matkustajamukavuuteen ja esteettömyyteen. Raitiovaunu on avara ja hiljainen, ja matalalattiaiseen vaunuun pääsee helposti lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa. Esisarjan vaunuista saatujen käyttökokemusten perusteella sarjatuotettuihin vaunuihin on tehty joitakin muutoksia, esimerkiksi istuimien pehmusteita on paksunnettu ja opastemerkintöjä muutettu.

Suunnitteluvaiheessa on kiinnitetty huomiota myös materiaalivalintoihin ja kunnossapidon sujuvuuteen, jotta elinkaarikustannukset jäävät mahdollisimman mataliksi.

– Helsingin kaupungin tulevaisuuden kasvu tukeutuu hyvin vahvasti raitioliikenteeseen. Raitioliikenteen on suunniteltu palvelevan mm. Jätkäsaaren, Kalasataman, Kruunuvuorenrannan, Vartiosaaren, Ilmalan kuin Hernesaaren alueita. Artic-raitiovaunu helsinkiläisiin haasteellisiin olosuhteisiin suunniteltuna, energiatehokkaana ja käyttökustannuksiltaan edullisena antaa hyvät edellytykset kaupungin kehittymissuunnitelmien toteutumiselle, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Ensimmäinen Artic-sarjatuotantovaunu on ensimmäinen vaunu tšekkiläisen kiskokalustovalmistaja Škodan tuotemerkin alla. Škoda Transportation Group osti Transtechin osake-enemmistön viime vuonna. Artic-raitiovaunujen valmistus tapahtuu Transtechin Otanmäen tehtaalla Kainuussa.

– Olemme todella tyytyväisiä ja ylpeitä siitä, että projekti on saatu rakentavassa ja tiiviissä yhteistyössä HKL:n kanssa tähän vaiheeseen. Artic on tuote, joka on jo esisarjavaiheessa herättänyt mielenkiintoa myös ulkomailla ja Škodan tultua mukaan tuomaan uskottavuutta kansainvälisillä markkinoilla olemme hyvin toiveikkaita myös vientimarkkinoiden avautumisesta. Ja erityinen mielenkiintomme kohdistuu luonnollisesti kotimaisiin hankkeisiin. Tampereella tarjousprosessi on jo pitkällä, Turku toivottavasti seuraa Tampereen esimerkkiä ja uskomme, että pääkaupunkiseudulla Artic-vaunuja tarvitaan jatkossa paljon lisää sekä nykyisille että suunnitelluille uusille reiteille, toteaa Transtech Oy:n toimitusjohtaja Matti Haapakangas.

Ensimmäinen sarjatuotantona valmistettu Artic-raitiovaunu tulee olemaan ajossa helmikuussa, ja sillä tullaan ajamaan kaikilla raitiolinjoilla. Sarjatuotantovaunuja toimitetaan 23.1. lähtien Helsinkiin noin kolmen viikon välein. Koko 40 raitiovaunun sarja on toimitettu HKL:lle vuoden 2018 kesään mennessä.

Ratikkanäyttelyssä kurkistetaan joukkoliikenteen tulevaisuuteen

2a211820-e50d-4fff-afdf-931476c9d955-main_image

Raide-Jokerin havainnekuva Linnoitustieltä Leppävaarasta. Kuva: Hanna Kiema

Näyttelytila Laiturilla avautuu torstaina 14. tammikuuta Ratikkanäyttely, joka tutustuttaa Helsinkiin ja Espooseen suunniteltuihin pikaraitioteihin.

Näyttelyn keskiössä ovat Raide-Jokeri ja Kruunusillat. Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunniteltu pikaraitiotie. Kruunusillat on Helsingin keskustan ja Laajasalon välille kaavailtu raitiotieyhteys, jota varten suunnitellaan siltoja kantakaupungista Kruunuvuorenrantaan. Yhteys toteutetaan osittain pikaraitiotienä. Kruunusillat-hanke tuo myös kävely- ja pyöräteitä keskustasta Laajasaloon.

Hankkeisiin voi tutustua muun muassa kahdeksan metriä pitkän pienoismallin avulla. Kruunusillat-yhteyttä voi katsella myös virtuaalimallien ja 3D-lasien avulla.

Laiturilla voi myös kokea uusien ratikoiden äänimaailman ja koeistua niiden penkeillä. Raitioteiden lisäksi näyttelyssä kerrotaan kaupunkien suunnitelmista rakentaa uusia asuntoja ja palveluita raitiolinjojen varrelle.

Ratikkanäyttelyyn liittyy tapahtumia, joissa esitellään mm. Raide-Jokeria, Kruunusillat-hanketta sekä maailmalla toteutettuja pikaraitioteitä. Tarkemmat tiedot tapahtumista löytyvät Laiturin sivuilta osoitteesta laituri.hel.fi.

Näyttelytila Laituri sijaitsee vanhan linja-autoaseman rakennuksessa Kampissa osoitteessa Narinkka 2. Ratikkanäyttely on avoinna 24. maaliskuuta asti.

71f5109d-7764-438f-a3e9-b13fcb3971b2

Raide-Jokerin havainnekuva Käskynhaltijantieltä Oulunkylästä. Kuva: WSP Finland Oy

ad727420-3493-435b-b338-53427068978d

Pikaratikat yhdistävät kasvavat asuin- ja työpaikka-alueet

Helsinki ja koko Helsingin metropolialue kasvavat vauhdilla. Helsingin väkimäärän arvioitu kasvu vuoteen 2050 mennessä on jopa neljännesmiljoona asukasta. Tämä johtaa myös liikenteen lisääntymiseen. Helsinki vastaa tähän haasteeseen edistämällä ennen muuta kestäviä liikennemuotoja eli kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Tulevaisuudessa yksi joukkoliikenteen keskeisistä muodoista on pikaraitiotie.

Raideliikenneverkostolla on tärkeä rooli Helsingin tulevassa yleiskaavassa. Metro, junat ja pikaraitiotiet yhdistävät kaupungin keskukset verkostokaupungiksi. Pikaraitioteiden varrelle suunnitellaan tulevaisuuden asuin- ja työpaikka-alueita.


Ratikkanäyttely 14.1.–24.3.2016
Info- ja näyttelytila Laituri
Narinkka 2, Kamppi
avoinna ma–pe klo 10–19, la klo 12–16
http://laituri.hel.fi

Turun raitiotie etenee päätöksentekoon – raitiotien ensimmäisen vaiheen osalta esitetään laadittavaksi lisäselvityksiä

2015-12-03 16_36_20-www.turunraitiotie.info_Raitiotielinjaukset_vaihe1.pdf

Kartta suunnitelluista raitiotiereiteistä

Turun raitiotien rakentamispäätöksen tueksi yleissuunnitelman ratkaisuja esitetään tarkennettavaksi lisäselvityksillä. Samanaikaisesti esitetään, että maankäytön ja liikenteen ratkaisuissa valmistaudutaan raitiotien toteuttamiseen. Raitiotiesuunnittelun jatkaminen etenee nopeimmillaan Turun kaupunginvaltuustoon vielä tämän vuoden aikana.

Raitiotien yleissuunnitelman mukaan raitiotie vastaa neljään viidestä kaupunginhallituksen asettamasta tavoitteesta: kaupungin kilpailukyky, kasvu ja keskustan vetovoima nousevat, kaupunkirakenne kehittyy kestävästi, joukkoliikenteen käyttö lisääntyy sekä kaupungin asukkaiden viihtyvyys ja hyvinvointi lisääntyvät. Viides tavoite on taloudellisesti kestävä investointi, joka on raitiotien yleissuunnitelman haasteellisin ja vaikeimmin saavutettavissa oleva tavoiteosio.

Raitiotien yleissuunnitelmasta jätettiin yhteensä yli sata lausuntoa ja yksityishenkilöiden mielipidettä, jotka jakautuivat karkeasti kolmeen ryhmään:

1) Raitiotien kannattajat

2) Bussiliikenteen kehittämistä kustannustehokkaampana pitävät

3) Nykytilanteen liikennejärjestelyihin tyytyväiset

Lausuntoja ja mielipiteitä saatiin enemmän raitiotien puolesta kuin sitä vastaan. Myönteisimmin raitiotiehen suhtautuivat oppilasjärjestöt sekä yrittäjät ja elinkeinoelämä. Eniten myönteisiä vaikutuksia raitiotiellä nähtiin olevan imagoon, vetovoimaan ja viihtyvyyteen, mutta myös joukkoliikenteen käyttöön ja maankäytön kehittymiseen. Eniten kielteisiä vaikutuksia raitiotiellä nähtiin olevan kustannuksiin.

Yleissuunnitelman ratkaisuja esitetään tarkennettavaksi lisäselvityksillä

Yleissuunnitelma sekä siitä jätetyt lausunnot ja mielipiteet eivät anna yksiselitteistä vastausta vahvimmin kaupunkikehitystä tukevasta ja parhaasta joukkoliikennejärjestelmävaihtoehdosta. Tästä johtuen esitetään suunnittelun jatkamista lisäselvityksillä, joiden avulla tarkennetaan enimmäistä toteutusvaihetta sekä yksityiskohtaisia ratkaisuja.

Raitiotien vaikutuksia tullaan vertaamaan edelleen superbussi-vaihtoehtoon ja päätöksenteon tueksi myös toteutetuista superbussiratkaisuista pyritään etsimään lisätietoa. Superbussien liikennejärjestelyt vastaavat täysin raitiotietä esimerkiksi joukkoliikennekaistojen osalta, mutta raitiovaunujen sijaan liikennöinti voidaan järjestää esimerkiksi tuplanivelbusseilla.

Yleissuunnitelman ratkaisuja tulee joka tapauksessa tarkentaa ennen katusuunnittelua. Tarkistuksia vaaditaan muun muassa katutilan jaon osalta, minkä lisäksi saattaa olla tarpeen tarkastella pieniä linjausmuutoksia reitin varrella. Yleissuunnitelman tarkennukset tukevat raitiotiehen varautumista sekä myöhemmin toteutusvaiheeseen siirtymistä.

Yleissuunnitelmassa tutkittiin kolmihaaraista raitiotietä, jossa raitiolinjat kulkisivat Kauppatorilta Runosmäkeen, Varissuolle ja Skanssiin. Kokonaistaloudellisen tarkastelun perusteella potentiaalisin raitiotiehaara on Varissuon ja keskustan välillä, koska tällä osuudella on jo nykyisin paljon matkustajia ja koska sekä Kupittaan ja Itäharjun alueilla on paljon maankäytön kehittämispotentiaalia. Lisäksi Kupittaan ja Kauppatorin välinen raitiotie yhdistäisi kaupunkiseudun suurimmat työpaikkakeskittymät nykyistä paremmin toisiinsa.

Raitiotien ensimmäisen vaiheen länsipäässä esitetään tutkittavaksi vielä eri vaihtoehtoja optimaalisen investoinnin tunnistamiseksi: minimivaihtoehtona on päättää ensimmäinen vaihe Matkakeskuksen kohdalle. Olemassa olevan maankäytön ja Rieskalähteentielle suunnitellun varikon kannalta raitiotie kannattaisi jatkaa Nättinummen kautta Runosmäkeen. Kokonaistaloudellisesti optimaalisen joukkoliikennejärjestelmän kannalta voisi olla järkevää rakentaa raitiotien ensimmäinen vaihe Runosmäen sijaan joko Länsikeskukseen tai Raisioon asti.

Raision kaupungille ehdotetaan esitettäväksi, että Raisioon ulottuvan raitiotien selvitys tehdään yleissuunnitelmatasoisena.

Yleissuunnitelman tulosten valossa Skanssin reittihaaraa ei taloudellisista syistä kannata sisällyttää raitiotien ensimmäiseen toteutusvaiheeseen.

Kustannusten osalta tiedot muista ajankohtaisista hankkeista kuten Tampereen raitiotiestä ja pääkaupunkiseudun Raide-Jokerista tarkentuvat vuoden 2016 aikana. Turun kustannusarvioita vertaillaan ja tarvittaessa tarkennetaan näiden pohjalta.

Toteuttamiseen valmistaudutaan maankäytön ja liikenteen ratkaisuissa

Päätösehdotuksessa esitetään, että maankäytön ohjelmoinnissa priorisoidaan raitiolinjojen kehityskäytävien varren maankäyttöhankkeita sekä asemakaavanmuutoksissa otetaan huomioon raitiotien tilantarve kaikilla pitkällä aikavälillä tavoiteltavilla raitiotiereiteillä. Tilavaraukset valmistellaan siten, että reittiä voidaan liikennöidä myös busseilla.

Liikennejärjestelyjen osalta esitetään, että jatkovalmistelu käynnistetään suunnittelemalla ja toteuttamalla joukkoliikennekaistoja, jotka myöhemmin voidaan osoittaa raitioliikenteen käyttöön.

Kaupunginvaltuusto päättää myöhemmin rakentamisesta

Raitiotien suunnittelun jatkaminen esitettävillä lisäselvityksillä etenee Turun kaupunginhallitukseen 7.12.2015, minkä jälkeen kaupunginhallitus tekee päätösehdotuksen suunnittelun jatkamisesta kaupunginvaltuustolle. Nopeimmillaan raitiotiesuunnittelun jatkaminen voi edetä Turun kaupunginvaltuuston päätettäväksi jo 14.12.2015 kokoukseen.

Yleissuunnitelman lisäselvitysten perusteella esitetään myöhemmin kaupunginvaltuuston ratkaistavaksi ensimmäisen vaiheen käynnistäminen. Ensimmäisen vaiheen käynnistäminen edellyttää suunnittelun budjetoimista kaupungin investointiohjelmaan. Ehtona tälle on valtion osallistuminen jatkosuunnitteluun, raitiotieinfrastruktuurin ja varikon investointiin 30 prosentin rahoitusosuudella myöhemmin erikseen sovittavalla rahoitusjärjestelyllä.

:TAMPERE: Raitiotien vaikutuksia arvioidaan päätöksentekoa varten

Tampereen raitiotiehankkeen suunnittelu etenee valtuuston päätöksen mukaisesti siten, että rakentamisesta voidaan päättää lokakuussa 2016. Päätöksentekoa varten tehdään arviointi raitioitien vaikutuksista. Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina 23.11.2015 vaikutusarviointien vertailuasetelman ja vertailukehikon eli tutkimuskysymykset.

Arvioinnilla saadaan täydentävää tietoa meneillään olevan teknisen suunnittelun ja taloudellisten laskentojen rinnalle. Vaikutusten arvioinneissa tuotetaan tietoa raitotien hyödyistä, haitoista ja haittojen lieventämiskeinoista. Tätä tietoa tarvitsevat valtuusto ja valtio päätöksenteon tueksi sekä kaupunkilaiset ja naapurikuntalaiset. Lisäksi vaikutusarvioinnit tukevat tarkoituksenmukaisten suunnitteluratkaisujen valintaa.

Raitiotien vaikutusten arvioinnit tuotetaan kaupunginhallituksen hyväksymin periaattein ja vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa. Keskeistä on tunnistaa merkittävimmät vaikutukset ja niiden kohdentuminen. Vaikutusten arvioinnissa peilataan raitiotiehanketta kaupungin ja valtion strategioissa, ohjelmissa, sopimuksissa ja suunnitelmissa asetettuihin tavoitteisiin.

Vaikutusten arviointia tehdään yhteistyössä mm. kaupungin eri yksiköiden, Tampereen yliopiston ja yrittäjien kanssa. Arviointiin voi osallistua tulevissa raitiotien sidosryhmä- ja yleisötilaisuuksissa. Arvioinnissa hyödynnetään myös aikaisemmin esim. internetkyselyillä koottua tietoa.

Tarkoituksena on, että raitiotien hyödyt ja haitat esitetään valtuustolle lokakuun 2016 päätöksentekotilanteessa arviointiteemoittain kahtena eri ajanhetkenä: vuosina 2025 ja 2040. Lisäksi arvioidaan rakentamisvaiheen vaikutukset.

Arvioitavat vaihtoehdot ovat raitiotie rakennetaan tai raitiotietä ei rakenneta

Raitiotievaihtoehdossa vuoteen 2025 mennessä on toteutettu yleissuunnitelman 2014 mukainen raitiotiejärjestelmä ja vuoteen 2040 mennessä valtuuston helmikuussa 2015 hyväksymän rakennesuunnitelman mukaiset raitiotiejärjestelmän laajennukset. Vertailuvaihtoehdossa 0+ ei ole toteutettu raitiotiejärjestelmää.

Liikenneviraston ohjeiden mukainen hyötykustannuslaskelma tehdään raitiotien yleissuunnitelman mukaisesta kokonaisuudesta.

Vaikutusten arvioinnin perusolettamuksena on, että Tampereen kaupunki, kaupunkiseutu ja Pirkanmaan maakunta kasvavat tämänhetkisten väestösuunnitteiden mukaisesti. Raitiotien rakentamisella ei arvioida arvioinnissa olevan vaikutusta koko kaupunkiseudun väestökasvun suuruuteen. Raitiotievaihtoehdossa ja vertailuvaihtoehdossa asuntotuotannon sijoittumisessa on Tampereen kaupungin alueella eroa. Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on, että bussiliikenteen sähköistyminen, rautateiden lähiliikenteen kehittyminen ja liikenteen digitalisoituminen ja automatisoituminen tulevat toteutumaan lähivuosikymmeninä raitiotien toteuttamisesta riippumatta.

Vaikutusten arvioinnin tutkimuskysymykset jaetaan seitsemän pääteeman alle:

1. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset

2. Kaupunkikuva, kulttuuriympäristö ja maisema

3. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset

4. Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset

5. Liikenteelliset vaikutukset

6. Elinvoima, vetovoima ja imago

7. Taloudelliset vaikutukset, sisältäen hyötykustannuslaskelman

Raitiotiehankkeen kehitysvaihe on valtuuston päätöksen mukaisesti meneillään. Ratainfrastruktuurin suunnittelua tekee kesäkuussa valittu raitotieallianssi. Kehitysvaiheessa on tavoitteena määritellä raitiotiejärjestelmästä toteutuskelpoinen ratkaisu, jonka kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 miljoonaa euron hintaa ilman kalustohankintaa ja jonka kustannuksiin valtio osallistuu 30 prosentin osuudella.

Raitiovaunuhankinnan tarjouskilpailussa on mukana nyt kolme vaunutoimittajaehdokasta. Tavoitteena on, että kaupunginhallitus tekee päätöksen Tampereen raitiovaunujen toimittajasta helmikuussa 2016.

Raitiotietä suunnitellaan ja rakennetaan vaiheittain yhteysväleille Hervanta–keskusta, keskusta–TaYS ja keskusta–Lentävänniemi. Tämänhetkisen arvion mukaan rakentaminen voi alkaa vuonna 2017 ja ensimmäisen vaiheen liikennöinti 2020–2021.

 

Helsingin uusien raitiovaunujen sarjatuotanto alkanut

7b1717d4-d7cb-42dd-beea-60d118700c6c-main_image

HKL:n tilaamista uusista Artic-raitiovaunuista ensimmäinen sarjatuotantovaunu on valmistunut Transtechin tehtaalla Otanmäessä. Kaksi esisarjan vaunua toimitettiin Helsinkiin koekäyttöön vuonna 2013, ja niistä matkustajaliikenteessä saadut kokemukset ovat olleen myönteisiä. Sarjatuotantovaunujen toimitukset Helsinkiin alkavat ensi vuoden alussa. Kaikkiaan vaunuja on tilattu HKL:lle 40.

Ensimmäinen sarjatuotantovaunu on samalla ensimmäinen vaunu Skodan tuotemerkin alla. Tsekkiläinen kiskokalustovalmistaja Skoda Transportation Group osti Transtechin osake-enemmistön elokuussa.

– Ensimmäisen Artic-sarjavaunun valmistuminen on meille erittäin tärkeä hetki. Yhteistyö Transtechin ja Skodan kanssa on sujunut erinomaisesti, sanoi HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski vaunun roll-out-tilaisuudessa.

– Raitioliikenne elää renessanssia Helsingissä, jossa kaikki maankäyttösuunnitelmat pohjautuvat raideliikenteen, enimmäkseen raitioliikenteen, kehittämiseen. Raitioliikenne Helsingissä kasvaa ainakin kolmanneksella, ehkä jopa sadoilla prosenteilla tulevaisuudessa. Tässä kasvussa uusilla Artic-vaunuilla on merkittävä rooli.

Kaksi ensimmäistä jo matkustajaliikenteessä ollutta vaunua varmistavat, että sarjavaunun ominaisuudet on saatu hiottua mahdollisimman hyviksi. Esisarjan vaunuista saatu matkustajapalaute on ollut pääosin positiivista, mutta muutoksiakin on tehty.

Esimerkiksi vaunun istuimia on muutettu palautteen perusteella. Lisäksi esimerkiksi vaunun paneelien kiinnitykseen on tehty muutoksia, jotta vaunun huolto olisi mahdollisimman nopeaa.

Vaunujen sarjavalmistuksessa uusia raitiovaunuja on Transtechin Otanmäen tehtaalla eri kokoonpanon vaiheissa jatkuvasti kymmenkunta kappaletta. Vaunuja toimitetaan Helsinkiin ensi vuoden alusta lähtien noin kolmen viikon välein pois lukien joulu- ja kesätauot. Koko 40 raitiovaunun sarja on toimitettu HKL:lle vuoden 2018 kesään mennessä.

Helsinki haluaa lisää vauhtia raitiovaunuihin

ratikkakuva

Helsingin ratikkaliikenteen keskinopeus nykyisellä raitioverkolla halutaan nostaa 17 kilometriin tunnissa. Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina raitioliikenteen kehittämistavoitteet.

Nykyisin raitiovaunujen keskinopeus on 14,6 kilometriä tunnissa. Nopeutta nostamalla voidaan samalla vaunu- ja henkilöstömäärällä ajaa enemmän liikennettä eli tarjota parempaa palvelua nostamatta kustannuksia.

Jos liikenteessä päästäisiin 17 kilometrin keskinopeuteen, se säästäisi noin viisi miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa yhden uuden ratikkalinjan perustamista. Kehittämisohjelman mukaan raitiovaunuilla tulee olla muun muassa tehokkaat liikennevaloetuudet ja raitioteillä riittävän leveät omat kaistat.

Kolme tarjoajaa raitiovaunuhankinnan kolmanteen vaiheeseen

raitiovaunuitsenaisyydenkadulla2b

Tampereen kaupunki/IDIS Design Oy.

Tampereen kaupunginhallitus valitsi 24.8.2015 raitiotien vaunuhankinnan tarjouskilpailun 3.vaiheeseen neljä parasta tarjousta eli Transtech Oy:n ja Vossloh España S.A.:n tarjoukset sekä kaksi Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles S.A.:n (CAF) tarjousta.

Tampereen raitiovaunuhankintaan ilmoittautui määräaikaan 13.2.2015 mennessä 12 tarjoajaa, joista kaupunginhallitus valitsi 11 ehdokasta tarjouskilpailuun. Tarjouskilpailun hankintamenettelynä käytetään kolmivaiheista neuvottelumenettelyä, jossa tarjoajien määrää vähennetään vaiheittain.

Tarjouskilpailun 1. vaiheessa tarjottiin raitiovaunukonseptia yleissuunnitelmatasolla. Raitiovaunun tuli täyttää tilaajan esittämät tekniset ja toiminnalliset vähimmäisvaati­mukset. Vähimmäisvaatimukset ylittävät ominaisuudet pisteytettiin. Tarjouskilpailun 1. vaiheessa saatiin kahdeksan tarjouspyynnön mukaista tarjousta 5 tarjoajalta. Tar­jouksen jättivät Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles S.A. (CAF), Pesa Bydgoszcz SA (Pesa), Škoda Transportation a.s. (Skoda), Transtech Oy ja Vossloh España S.A. Kaupunginhallitus valitsi 15.6. kokouksessaan 2. tarjousvaiheeseen kaikki kahdeksan tarjousta viideltä toimittajalta.

Tarjouskilpailun 2.vaiheessa kilpailutettiin raitiovaunujen kunnossapito­suunnitelma sekä kalustotoimittajan osallistuminen infra-allianssin työ­hön radan ja kaluston yhteensovittamisen suunnittelua ja optimointia varten. Tarjousten arvioinnissa otettiin huomioon myös 1. vaiheessa annetut pisteet. Raitiovaunun hintaa ja kunnossapitopalvelun kustannuksia ei esi­tetty vielä tässä tarjousvaiheessa.

Määräaikaan 4.8. klo 12 mennessä saapuneet kahdeksan tarjousta täyt­tivät tarjousehdot.

Tarjousten kokonaispisteet 2. tarjousvaiheen jälkeen ovat:

Transtech 66,1 pistettä
Vossloh 64,1 ”
CAF 2 63,2 “
CAF 1 60,9 “
Skoda 2 59,6 ”
Pesa 2 58,9 ”
Pesa 1 58,6 ”
Skoda 1 57,4 ”

Tarjouskilpailun 3. vaiheeseen voidaan valita 3–6 parasta tarjousta, joita on tarkoitus edelleen kehittää kolmannen tarjousvaiheen aikana paremmiksi. Tarjouskilpailun 3. vaiheessa tehdään lopullinen tarjous, joka sisältää myös raitiovaunujen, kunnossapitopalvelun sekä asiantuntijapalvelun hinnoittelun ja muut kaupalliset ehdot. Hervannan ja Lentävänniemen sekä TAYS:in haaran liikenteeseen tarvitaan yleissuunnitelman mukaan 23 raitiovaunua. Hankinta tulee sisältämään myös vaunujen kunnossapitosopimuksen sekä kunnossapidon ja mahdollisten kolarivaurioiden varalta hankittavat varavaunut.

Raitiovaunutoimittaja osallistuu raitiotiejärjestelmän suunnitteluun projektiallianssin kanssa kehitysvaiheessa vuosien 2015–2016 aikana. Raitiotie suunnitellaan ja rakennetaan vaiheittain yhteysväleille Hervanta–keskusta, keskusta–Tays ja keskusta–Lentävänniemi.

Rakentaminen voisi alkaa vuosina 2016–2017 ja ensimmäisen vaiheen liikennöinti 2019–2020. Varsinainen rakentamispäätös tulee valtuuston käsittelyyn vuonna 2016.