Museoratikkaliikenne alkaa jälleen – 106-vuotias vaunu vie ajelulle Helsingissä!

86165b50-e420-4381-a8a9-11b3c719f1a6

Yli satavuotias vaunuvanhus nro 50 ja avoperävaunu nro 233 vuodelta 1919.

HKL-Raitioliikenne ja Oy Stadin Ratikat Ab järjestävät Helsingin keskustassa museoraitiovaunuajeluita yli satavuotiaalla vaunuvanhuksella. Museoliikennettä ajetaan entisöidyllä, 106 vuotta vanhalla puisella raitiovaunulla kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin. Liikenne alkaa lauantaina 16.5. ja päättyy elokuun lopussa.

Kierroksille lähdetään Kauppatorilta Havis Amandan patsaan luota kello 10–17. Vaunut lähtevät tasalta ja puolelta, mutta jos pysäkillä on jonoa, vaunut lähtevät täytyttyään. Kierroksen hinta on 5 euroa. HSL:n liput eivät käy erikoislinjalla eikä museoratikkamatkaa voi maksaa matkakortilla. Kierroksen kesto on reilu 15 minuuttia ja reitti kulkee Aleksanterinkadun, Rautatieaseman, Kaisaniemen ja Kruununhaan kautta takaisin Kauppatorille.

”Sellainen ratikka, kaunis kuin karamelli, jossa oli sisällä vaan kaksi pitkittäistä puupenkkiä, ja takaa se oli avoin niin, että Porthaninkadun ylämäessä rohkeimmat pojat juoksi sen kiinni ja hyppäsi vauhdissa kyytiin. Ja rahastaja huusi vihaisesti murteellisella suomella, että ei saa hoppa sillä lailla!” Näin muisteli eräs vanhempi helsinkiläisrouva alkuperäiskuntoon entisöityä raitiovaunua numero 50 vuodelta 1909. Kaikkein suosituin vaunu on silti ollut avoin kesävaunu, jossa ei ole sivuseiniä lainkaan! Avoperävaunut palvelivat kaupunkilaisia vuoteen 1952 asti ja avovaunun kyytiin pääsee jälleen museolinjalla.

Museoraitiovaunut palvelivat aikanaan arkiliikenteessä kaupunkilaisia sellaisissakin kaupunginosissa, joihin ei enää raitiovaunulla pääse: KB-linjalla mentiin Kulosaareen ja H-linjalla Haagaan. Linja 10 puolestaan oli vanhan Puu-Pasilan ikioma raitiolinja.

Tampereen raitiotien infrarakentamisen allianssihankinta etenee

Tampereen raitiotien infrarakentamisen allianssihankinta etenee. Kaupunginhallitus päätti 20.4.2015, että allianssihankinnan tarjouskilpailussa jatkoon valitaan tarjoajaryhmittymät TRALLI ja TRALA.

Allianssihankinta kilpailutetaan neuvottelumenettelyllä, jossa tarjoajien määrää rajoitetaan asteittain. Tammikuussa kaupunginhallitus valitsi neljä tarjoajaryhmää tarjouskilpailuun. Nämä kaikki jättivät kirjallisen laatutarjouksen maaliskuun puolivälissä ja osallistuivat neuvotteluihin 23.–24.3.2015. Osa tarjoajista täydensi ryhmiään alihankkijoilla maaliskuun alussa tarjouspyynnön mukaisesti.

Allianssikilpailun toiseen tarjousvaiheeseen valitut ryhmät ovat:

Tarjoajaryhmittymä TRALLI: VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja
Pöyry Finland Oy sekä alihankkijana Ratatek Oy.

Tarjoajaryhmittymä TRALA: Lemminkäinen Infra Oy, Ramboll Finland Oy,
Alstom Transport SA ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy.

Allianssin toiseen tarjousvaiheeseen sisältyy mm. kehitystyöpajoja, tarjoajien kirjanpitojärjestelmän ja kustannusjärjestelmän tarkastukset, kaupalliset neuvottelut ja lopullisen laatutarjouksen jättäminen. Allianssihankinnan tarjousvaihe päättyy hintatarjouksen antamiseen kesäkuun alkupuolella.

Tavoitteena on, että hankintapäätös kaupungin allianssikumppanista tehdään kaupunginhallituksessa kesäkuussa 2015, minkä jälkeen allianssin kehitysvaihe alkaa. Tämän noin vuoden kestävän kehitysvaiheen jatkosuunnittelun jälkeen, arviolta elokuussa 2016 valtuusto voi tehdä päätöksen raitiotien rakentamisesta.

Allianssimallissa rakentajat osallistuvat hankkeen suunnitteluun varhaisessa vaiheessa. Tampereen raitiotiehankkeessa allianssimallilla tavoitellaan mm. mahdollisimman luotettavan kustannusarvion saamista valtuuston päätöksenteon tueksi.

Tampereen kaupunki ja valtio ovat solmineen raitiotien toteutuksesta aiesopimuksen 17.3.2015. Sopimuksessa valtion puolelta allekirjoittajina olivat Liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus. Hankkeen lopullinen toteutussopimus voidaan tehdä toteutuspäätösten jälkeen.

Raitiotie on tarkoitus rakentaa ensimmäisessä vaiheessa väleille Hervanta–keskusta ja keskusta–TaYS. Seuraavaksi on vuorossa keskusta–Lentävänniemi -reitti.

 

Tampereen kaupunki ja valtio allekirjoittivat aiesopimuksen raitiotiestä

linjakartta

 

Linjakartta

Tampereen kaupunki allekirjoitti yhdessä liikenneviraston ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa valmistellun Tampereen raitiotien toteutusvaihetta koskevan aiesopimuksen, jossa sovitaan raitiotiehankkeen toteutukseen ja rahoitukseen liittyvistä asioista.

– Aiesopimus osoittaa osapuolten sitoutumista hankkeeseen ja sen tavoitteisiin , sanovat Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 16.6.2014 Tampereen raitiotien yleissuunnitelman ja päätti, että kaupunki ryhtyy toteuttamaan yleissuunnitelman mukaisen raitiotiehankkeen kehitysvaihetta. Valtuusto päätti edelleen, että lopullinen päätös rakentamisvaiheeseen siirtymisestä tehdään vuoden 2016 aikana, jos kehitysvaiheessa päästään toteutuskelpoiseen ratkaisuun, jonka kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 milj. euron hintaa ilman kalustohankintaa ja jonka kustannuksiin valtio osallistuu 30 prosentin osuudella.

Tänään allekirjoitetussa sopimuksessa todetaan liikennepoliittisessa selonteossa vuonna 2012 ilmoitettu kustannusjako valtion ja kaupungin välillä: valtio vastaa 30 prosenttia infrastruktuurin rakentamiskustannuksista ja kaupunki loppuosasta. Sopimuksessa todetaan myös se, että raitiotien kustannusten yläraja on 250 milj. euroa ilman kalustohankintaa. Aiesopimuksessa todetaan edelleen, että muiden kuin raitiotien rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista sovitaan erikseen.

Kaupunki sitoutuu aiesopimuksessa kaavoittamaan merkittävän osan uudesta asutuksesta tulevan raitiotiereitin varrelle. Tämä on otettu huomioon jo nykyisissä kaavoitusohjelmissa, ja siihen on sitouduttu alustavasti jo nykyisessä MAL-sopimuksessa. Sen seuranta tapahtuisi uuden MAL-sopimuksen puitteissa. Tämä sitoumus ei kuitenkaan estä monipuolisen asumisen mahdollistamista myös muualle kaupunkialueelle.

Valtiosopijapuolet liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus sitoutuvat
edistämään raitiotiehanketta niin, että valtion vuosien 2016–2022 talousarvioihin varataan määräraha Tampereen raitiotiehankkeen toteutusta varten.

Aiesopimuksessa todetaan, että raitiotiehankkeen lopullisen ja sitovan toteuttamissopimuksen tekeminen osapuolten kesken edellyttää sekä Tampereen kaupunginvaltuuston että eduskunnan raitiotiehankkeen toteutuksen mahdollistavia toteutus- ja rahoituspäätöksiä.

 

Tampereen raitiotien toteutus jaetaan kahteen vaiheeseen

Tampereen raitiotien ensimmäiset osuudet on tarkoitus suunnitella ja rakentaa kahdessa vaiheessa. Kaupunginhallitus päätti 16.3. 2015, että raitiotien aiemmin erilliset vaiheet Hervanta–keskusta ja keskusta–Tays tehdään yhtenä kokonaisuutena. Seuraavaksi suunnitellaan tarkemmin keskusta–Lentävänniemi-reitti. Sen linjausta voidaan vielä muuttaa, jos Lielahden alueen kehittäminen sitä vaatii

Raitiotien suunnittelusta ja rakentamisesta on parhaillaan meneillään niin sanotun allianssimallin mukainen kilpailutus. Sen myötä on todettu, että on parasta edetä niin että vaiheita on mahdollisimman vähän ja ne ovat ajallisesti peräkkäin tai osittain rinnakkain. Infran rakentajaksi tarjoutunut allianssi on tarkoitus valita kesäkuussa tekemään jatkosuunnittelua.

Tampereen kaupunki osti Lielahden tehtaan maa-alueet keväällä 2014. Alueen käyttötarkoitusta ja kehittämistä on pohdittu alustavasti, ja on ilmennyt että raitiotielle on muitakin linjausvaihtoehtoja kuin yleissuunnitelmassa esitetty. Vaihtoehtoiset reitit voivat olla tarkoituksenmukaisempia maankäyttövaihtoehdoista riippuen. Tämä työ on kesken.

Ensimmäinen eli itäinen raitiotien osa sisältää siis raitiotieradan Hervannasta keskustaan ja keskustasta keskussairaalalle sekä varikon. Reittikokonaisuuden 1 kehitysvaiheen jatkosuunnittelu voidaan aloittaa heti tarjoajan valinnan jälkeen. Reittiosuuden 1 osalta tavoitekustannus saadaan valtuuston päätöksentekoon vuonna 2016.

Reittikokonaisuuden 2 eli läntisen reitin tavoitekustannus määritetään tarkentaen yleissuunnitelman laskelmia yleissuunnitelman reitin mukaan. Lielahden tehdasalueen osalta esitetään myös vaihtoehtoisten reittien tavoitehinnat.

Tällä menettelyllä vuoden 2016 valtuuston päätöksentekotilanteessa hankkeesta on käytettävissä tarkin mahdollinen kustannustieto. Hankkeen infran rakentamisen tavoitehinta on 250 miljoonaa euroa.