:KATSO VIDEO: LAJINSA ENSIMMÄINEN TAMPEREEN RATIKKA LÄHTEE KATUVERKOLLE YÖLLÄ – ENSIMMÄISEN BONGAUKSEN VOI TEHDÄ PÄIVÄAIKAAN 3. HEINÄKUUTA

Lajinsa ensimmäinen Tampereen Ratikka tullaan näkemään varikon ulkopuolella heinäkuun alussa, kun koeajot aloitetaan varikon ja Turtolan välillä. Vaunulla tehdään torstaina 2. heinäkuuta aluksi lyhyet, kävelyvauhdilla etenevät, koeajot varikon ja Pohjois-Hervannan pysäkin välillä yöllä. Hitaita koeajoja jatketaan perjantaina yöaikaan ja saman päivän aamupäivänä, klo 6-12, vaunulla aloitetaan nopeuden asteittainen nostaminen Hallilan ja Turtolan välillä.

– Varsinaiset koeajot käynnistyivät viime viikolla varikolla, kun aloitimme raitiotiejärjestelmän ja protovaunun testit. Testit ovat sujuneet odotusten mukaisesti ja pääsemme siirtymään katuverkolla tehtäviin testeihin viikon lopulla. Suoritamme koeajoja aluksi yöaikaan. Pyrimme liikkumaan katuverkolla noin klo 3-6, jotta bussiliikennettä ei tarvitse ohjata kiertoreitille, koeajokoordinaattori, Tampereen Raitiotie Oy:n projekti-insinööri Niina Uolamo selventää.

Koeajojen eteneminen ja tarkemmat aikataulut riippuvat tehtävien testien onnistumisesta. Niihin vaikuttaa myös sää.

– Muutokset aikatauluun ovat mahdollisia, mutta Ratikan liikkeistä kiinnostuneille vinkkaisin, että kannattaa kuljeskella perjantaina aamupäivällä Baanalla Hallilassa ja Turtolassa Laulunmaankadun ylikulkusillalla, sillä vaunun nopeuden nostamista testataan tällä alueella yhdessä Škoda Transtech Oy:n ja Raitiotieallianssin kanssa, Uolamo vinkkaa.

Raitiotieallianssi testaa koeajoissa mm. raiteiden, vaihteiden ja ajolankojen ajettavuutta, liikennemerkkien, liikennevalojen ja opastimien sekä liittymien ja suojateiden näkyvyyttä. Lisäksi säädetään liikenne- ja varoitusvaloja, tehdään sähkönsyötön kuormituskokeita ja testataan liikennöintinopeuden sallimaa ajonopeutta ja vaihteenohjausta. Koeajoja tehdään aluksi yhtäjaksoisesti viikoilla 26-29. Viikon 29 jälkeen alkavat vaunulle tehtävät tyyppikokeet, johon liittyvä ohjelma täsmentyy heinäkuussa.

– Ratikalla ajetaan aluksi kävelyvauhdilla ja nopeutta lisätään asteittain. Suurinta sallittua nopeutta, eli 70 km/h testataan näillä näkymin viimeistään lauantaina 4.7., Uolamo kertoo.

Koeajojen etenemisestä kerrotaan aktiivisesti Tampereen Ratikan ja Raitiotieallianssin kanavissa.

Tällainen on Tampereen Ratikan ensimmäinen vaunu

Lajinsa ensimmäisen Tampereen Ratikan käyttöönotto tullaan suorittamaan loppuun Tampereella. Tästä syystä ensimmäinen vaunu monilta osin vielä keskeneräinen. Siitä puuttuu vielä osa ulkopuolen varustelusta ja mm. sisustusmateriaalit.

Tampereen Ratikka on ensimmäinen Škoda Transtech Oy:n valmistama pikaraitiotievaunu. Se on esteetön, tilava, ilmastoitu ja suunniteltu erityisesti pohjoisen olosuhteisiin. Raitiovaunu on 37,3 metriä pitkä, 3,6 metriä korkea ja 2,65 metriä leveä ja sen paino on ilman matkustajia 56,8 tonnia, mikä tekee siitä tähän mennessä kooltaan suurimman Pohjoismaissa valmistetun raitiovaunun. Kokonsa ja ominaisuuksiensa lisäksi vaunusta tekee erityisen se, että se on tamperelaisten kanssa yhdessä suunniteltu. Tamperelaisille on järjestetty useita tilaisuuksia tutustua vaunuun ja antaa palautetta käyttäjäkokemuksesta. Muun muassa vaunun sisustusta ja sen ratkaisuja on muokattu saadun palautteen perusteella.

Kokonaan valmis Ratikka nähdään Tampereella syyskuussa, kun toinen vaunu saapuu.

– Mikäli koronatilanne sallii, järjestämme loppusyksystä tapahtuman, jossa kaikki halukkaat pääsevät tutustumaan valmiiseen raitiovaunuun ja raitiovaunuvarikkoon, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Ratikka-aika on nyt – Ota liikennesäännöt haltuun

Kesä-heinäkuun taitteesta eteenpäin Ratikka tulee olemaan pysyvä osa Tampereen liikennettä. Raitiovaunuja tulee syksystä alkaen lisää ja ensi kesänä kaupungissa liikennöi yhteensä 19 raitiovaunua. Raitiovaunuilla liikutaan koeajoissa liikennesääntöjen mukaisesti. Koska nyt suoritettavissa koeajoissa muuta liikennettä ei tarvitse pysäyttää, vaunu liikkuu ilman liikenteenohjaajia.

– Toivomme, että kaikki tiellä liikkujat ottavat Ratikka-ajan liikennesäännöt haltuunsa. Koeajotiimimme havaitsi maaliskuussa tehdyissä koeajoissa puutteita ja välinpitämättömyyttä mm. raitiovaunuvaloissa toimimisen ja joukkoliikennekadulla ajamisen tiimoilta. Tulemme muistuttamaan Tampereella liikkujia tästä asiasta yhdessä Tampereen kaupungin ja Nyssen kanssa ja tarjoamme tietoa mm. Tampereen Ratikan verkkosivuille kootun tietopaketin avulla. Liikennesääntöjen noudattaminen on jokaisen vastuulla. Pysytään yhdessä tarkkoina liikenteessä, Sirviö muistuttaa.

Syyskuussa koeajot laajenevat Turtolan ja Itsenäisyydenkadun alikulkusillan välille ja loppuvuodesta Ratikka nähdään Pyynikintorilla asti. Ratikalla matkustamista Tampereella päästään kokeilemaan ensi keväänä ja varsinainen aikataulujen mukainen liikennöinti alkaa 9.8.2021.

Tampereen Ratikan liikenneturvallisuussivu: www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Tampereen Ratikka on Pohjoismaiden suurin ja tamperelaisten kanssa suunniteltu – Ratikan voi bongata liikenteessä kesä-heinäkuun taitteesta alkaen

Tampereen Ratikan matkalla saavutettiin jälleen yksi merkittävä virstanpylväs 23. toukokuuta, kun kaupunkiin saapui ensimmäinen Tampereen raitiovaunu. Tampereen Ratikat valmistetaan Kajaanissa, Škoda Transtech Oy:n Otanmäen tehtaalla. Euroopan nykyaikaisin raitiovaunu liikkuu ensimmäistä kertaa varikon ulkopuolella koeajoissa kesä-heinäkuun taitteesta alkaen.

Tampereen Ratikka on esteetön, tilava, ilmastoitu ja suunniteltu erityisesti pohjoisen olosuhteisiin. Raitiovaunu on 37,3 metriä pitkä, 3,6 metriä korkea ja 2,65 metriä leveä ja sen paino on ilman matkustajia 56,8 tonnia. Tampereen Ratikka on tähän mennessä kooltaan suurin Pohjoismaissa valmistettu raitiovaunu. Kokonsa ja ominaisuuksiensa lisäksi vaunusta tekee erityisen se, että se on tamperelaisten kanssa yhdessä suunniteltu. 

– Katselmoimme Ratikan karkeaa mallikappaletta tamperelaisten käyttäjäryhmien kanssa lukuisia kertoja vuoden 2018 keväällä Oulussa. Tästä muokattua lopullista mallia eli makettia on sen jälkeen arvioitu Tampere-talossa alkuvuodesta 2019 järjestetystä maketti-näyttelystä lähtien Tampereella. Olemme saaneet osallistujilta palautetta käyttäjäkokemuksesta ja se on välitetty kaluston valmistajalle huomioonotettavaksi raitiovaunun toiminnallisuudessa. Muun muassa vaunun sisustusta ja sen ratkaisuja on muokattu saamamme palautteen perusteella. Myös Ratikkamme elävä, tiilenpunainen väri on yleisöäänestyksen voittaja, Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen kertoo.

Päätös raitiotien rakentamisesta tehtiin Tampereella marraskuussa 2016 ja rakennustyöt aloitettiin heti alkuvuodesta 2017. Hanke on edennyt aikataulussa ja budjetissa ja monia tärkeitä virstanpylväitä on saavutettu toisinaan jopa etuajassa. Myös kevät ja alkukesä 2020 ovat olleet Tampereen raitiotiehankkeessa monin tavoin historiallisia.

– Maaliskuussa Tampereella aloitettiin raitiotieinfran testit Saksasta tuodulla käytetyllä testivaunulla. Kolme vuotta sitten Tampereen Hervannassa laskettiin ensimmäiset raitiotiekiskot maahan ja muutama päivä ennen ensimmäisen Ratikan saapumista täydet 15 kilometriä Tampereen raitiotien kaksoisraidetta saatiin asennettua paikalleen. Toukokuun alussa Tampereen Ratikan tulevien liikenteenohjaajien koulutus aloitettiin ja 2. kesäkuuta käynnistyi 65 raitiovaunukuljettajan rekrytointi. Olemme hyvässä vauhdissa kohti ensi vuoden elokuussa alkavaa liikennöintiä, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö listaa.

Yleisö pääsee tutustumaan valmiiseen Ratikkaan syksyllä – jos korona sallii

Koska Ratikan käyttöönotto tullaan suorittamaan loppuun Tampereella, on ensimmäinen vaunu monilta osin vielä keskeneräinen. Siitä puuttuu vielä osa ulkopuolen varustelusta ja mm. sisustusmateriaalit.

– Škoda Transtech Oy on tyytyväinen voidessaan toimittaa Tampereen Raitiotie Oy:n käyttöön ensimmäisen Tampereelle valmistuvan ForCity Smart Artic-raitiovaunun. Tänään luovutettava vaunu on looginen jatkokehitys yhteensä 73 Helsinkiin ja Saksaan toimitetulle Artic-raitiovaunulle. Otanmäen tehtaallamme ei ole Tampereen vaunulle soveltuvaa koeajorataa, joten ne vaunun kokeet, joihin vaaditaan vaunun liikuttamista radalla pitää tehdä Tampereella. Osa verhoiluosista on järkevää asentaa paikalleen vasta sähkölaitteiden käyttöönoton jälkeen, jotta ne eivät ole tiellä mittauksia ja säätöjä tehtäessä, Škoda Transtech Oy:n toimitusjohtaja Juha Vierros toteaa.

Tampereen Ratikka on ensimmäinen Škoda Transtech Oy:n valmistama pikaraitiotievaunu. Yhtiö valmistaa raitiovaunuja yhteistyössä emoyhtiönsä kanssa Helsinkiin ja Tampereelle sekä Saksan Mannheimiin ja Berliinin Schöneicheen.

– Olemme tähän mennessä myyneet suomalaista Artic-raitiovaunumme hiukan alle 200 kappaletta. Artic-raitiovaunujen vienti on merkittävä virstanpylväs suomalaiselle kiskokalusto- ja teknologiateollisuudelle. Kiitämme Tampereen Raitiotie Oy:tä ja Raitiotieallianssia hyvästä yhteistyöstä ja luovutamme samalla virallisesti ensimmäisen vaunun yhtiön käyttöön, Vierros jatkaa.

Valmista Ratikkaa Tampereella päästään ihailemaan syyskuussa, kun toinen vaunu saapuu.

– Mikäli koronatilanne sallii, järjestämme loppusyksystä tapahtuman, jossa kaikki halukkaat pääsevät tutustumaan valmiiseen raitiovaunuun ja raitiovaunuvarikkoon, Pekka Sirviö kertoo.

Koeajot käynnistyvät varikolla kesäkuun lopussa

Lajinsa ensimmäinen Tampereen Ratikka tullaan näkemään varikon ulkopuolella kesä-heinäkuun taitteessa, kun koeajot aloitetaan varikon ja Turtolan välillä.

– Varsinaiset koeajot käynnistyvät varikolla viikolla 26, kun aloitamme raitiotiejärjestelmän ja protovaunun testit. Tavoitteena on, että koeajoissa päästään katuverkolle viikolla 27, koeajokoordinaattori, Tampereen Raitiotie Oy:n projekti-insinööri Niina Uolamo kertoo.

Koeajoissa testataan mm. raiteiden, vaihteiden ja ajolankojen ajettavuutta, liikennemerkkien, liikennevalojen ja opastimien sekä liittymien ja suojateiden näkyvyyttä. Lisäksi säädetään liikenne- ja varoitusvaloja, tehdään sähkönsyötön kuormituskokeita ja testataan liikennöintinopeuden sallimaa ajonopeutta ja vaihteenohjausta. Koeajoja tehdään aluksi yhtäjaksoisesti viikoilla 26-28. Tämän jälkeen alkavat vaunulle tehtävät tyyppikokeet, johon liittyvä ohjelma täsmentyy kesä-heinäkuun vaihteessa. 

Ratikka-aika on nyt – Ota liikennesäännöt haltuun

Syyskuussa koeajot laajenevat Turtolan ja Itsenäisyydenkadun alikulkusillan välille ja loppuvuodesta Ratikka nähdään Pyynikintorilla asti. Ratikalla matkustamista Tampereella päästään kokeilemaan ensi keväänä ja varsinainen aikataulujen mukainen liikennöinti alkaa 9.8.2021.

Heinäkuusta eteenpäin Ratikka tulee olemaan pysyvä osa Tampereen liikennettä – vaunuja tulee syksystä alkaen lisää ja ensi kesänä kaupungissa liikennöi yhteensä 19 raitiovaunua.

– Toivomme, että kaikki tiellä liikkujat ottavat Ratikka-ajan liikennesäännöt haltuunsa. Tulemme muistuttamaan Tampereella liikkujia tästä asiasta yhdessä Tampereen kaupungin ja Nyssen kanssa ja tarjoamme tietoa mm. Tampereen Ratikan verkkosivuille kootun tietopaketin avulla. Liikennesääntöjen noudattaminen on jokaisen vastuulla. Pysytään yhdessä tarkkoina liikenteessä, Sirviö muistuttaa.

Lisätietoja:

Tampereen Ratikan liikenneturvallisuussivu: www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Lajinsa ensimmäiset Tampereen Ratikan liikenteenohjaajat aloittivat koulutuksensa – raitiovaununkuljettajien haku käynnistyy 2.6.

VR:n ensimmäiset Tampereen Ratikan liikenteenohjaajat aloittivat koulutuksensa 11.5. Liikenteenohjaajien lisäksi VR:n ratikkalaisten määrä kasvaa kesällä, kun noin 65:n raitiovaununkuljettajan rekrytointi käynnistyy 2.6.2020. VR aloittaa Tampereen Ratikan liikennöinnin elokuussa 2021. Yhteensä ratikka työllistää liikenteen alkaessa jopa noin 130 työntekijää sekä lukuisia alihankkijoita, jotka yhdessä takaavat liikenteen sujuvuuden.

Tammikuussa päättyneeseen liikenteenohjaajien hakuun saatiin ennätysmäärä kiinnostuneita ja yhteensä hakijoita oli 626 kappaletta. Yhdeksän lajinsa ensimmäistä Tampereen Ratikan liikenteenohjaajaa aloittivat koulutuksensa 11.5.

Olemme todella iloisia, miten paljon ratikka on herättänyt kiinnostusta. Tampereen Ratikan myötä laajennamme operointiosaamistamme kaupunkiraideliikenteessä ja haluamme kovimmat osaajat kanssamme tekemään ja toteuttamaan parasta ratikkaliikennettä tamperelaisten arkeen. Hakemusten tulva liikenteenohjaajien rekrytoinneissa yllätti meidät positiivisesti ja uskomme, että kesäkuussa käynnistyvät kuljettajien rekrytoinnit saavat jälleen runsaasti porukkaa liikkeelle“, iloitsee VR:n lähiliikennejohtaja Teemu Sipilä.

Tampereen raitiotien rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Liikenne aloitetaan elokuussa 2021 ja tällä hetkellä käynnissä olevassa kehitysvaiheessa keskitytään ratikan operoinnin suunnitteluun liikennöintiallianssissa, jonka muodostavat VR, Tampereen kaupunki ja Tampereen Raitiotie Oy.

Tampereen raitiotiehanke on edennyt hienosti aikataulussa ja budjetissa. Maali, eli liikennöinnin aloitus, häämöttää jo kirkkaana edessä ensi vuonna. Liikenteenohjaajien koulutuksen aloittamisen myötä hankkeessa otetaan jälleen merkittävä askel sitä kohti. Liikenteenohjaajia odottaa Tampereen Ratikan parissa ainutlaatuinen työ, sillä he ovat tiiviisti mukana ottamassa käyttöön kokonaan uutta raitiotiejärjestelmää. He tulevat toimimaan tulevassa työssään kuljettajien tukena, luoden näin pohjan Tampereen Ratikan asiakaspalvelulle“, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kuvailee.

Järjestelmien opiskelua ja simulointiajoa

Ensimmäiset ratikan liikenteenohjaajat aloittivat koulutuksensa maanantaina 11.5. Koulutus järjestetään yhteistyössä Tampereen Seudun ammattiopisto Tredun kanssa. Koulutus on myös lajinsa ensimmäinen, sillä se on räätälöity juuri Tampereen Ratikkaa varten.

Liikenteenohjaajien koulutus on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Tredun, VR:n ja Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa viime kesästä lähtien. Myös Opetushallitus on ollut mukana, kun on mietitty osaamisvaatimuksia. OPH:n johdolla on muutettu Kuljetusalan ammattitutkinnon perusteita niissä tutkinnon osissa, joilla voidaan osoittaa molempien työtehtävien ammatillinen osaaminen. Raitiovaununkuljettaja voi suorittaa koulutuksen päätteeksi 1-2 tutkinnon osaa Kuljetusalan ammattitutkinnosta ja liikenteenohjaaja näiden lisäksi 2 tutkinnon osaa Lähiesimiestyön ammattitutkinnosta. Molemmat tehtävät ovat vaativia ja sisältävät paljon vastuuta. On hienoa olla mukana synnyttämässä uudenlaista osaamista Tampereelle“, toteaa Tredun koulutuspäällikkö Matti Heikkilä.

Liikenteenohjaajien koulutus kestää noin 12 kuukautta, ja sen aikana opiskellaan niin liikenteenohjauksen järjestelmiä kuin ratikalla ajoakin. Liikenteenohjaajat saavat myös kuljettajan pätevyyden. Koulutus on kattava ja monipuolinen, sillä liikenteenohjaajat vastaavat ratikkaliikenteen sujuvuudesta kokonaisuudessaan. Heidän tehtäviinsä kuuluu liikenteenohjauksen lisäksi myös henkilöstönohjaus sekä raiteiden kunnossapitotyön ja liikenteen yhteensovittaminen. Osa toimii myös tiimiesimiehenä tai –kouluttajana.

Liikenteenohjaajakoulutuksen teoriaosuus toteutetaan lähiopetuksena Tredun Hervannan toimipisteellä ja osa ratikan maketissa, jonne on rakennettu ajosimulaattori. Marraskuussa 2020 aloitetaan koeliikenne, jossa liikenteenohjaajat pääsevät harjoittelemaan liikenteenohjausta käytännössä ja tekevät koeajoja. Liikenteenohjaajien varsinainen työpiste tulee liikenteen alkaessa olemaan liikenteenohjauskeskuksessa Hervannan varikolla.

Lajinsa ensimmäisiä Tampereen ratikkakuljettajia haetaan kesäkuussa

Seuraavaksi liikenteenohjaajille haetaan työkavereita, kun raitiovaununkuljettajien haku käynnistyy 2.6.2020. Yhteensä kuljettajia rekrytoidaan noin 65 ja hakuaika on kesäkuun loppuun asti. Koulutukset jaksotetaan useammalle kurssille, joista ensimmäinen on suunniteltu käynnistyväksi joulukuussa 2020. Työt alkavat heti kuuden kuukauden pituisen koulutuksen päätyttyä.

Raitiovaununkuljettajaksi voi hakea eri taustoilla, mutta hektisessä kaupunkiliikenteessä vaativa ja keskeinen tehtävä asettaa joitain reunavaatimuksia.

Raitiovaununkuljettajilla on täysin keskeinen rooli sujuvan ja turvallisen liikenteen varmistamisessa, joten valppauden ja kolmivuorotyön vaatiman joustavuuden lisäksi tarvitaan jonkin verran aiempaa kokemusta joukkoliikenteestä. Myös paineensietokyky ja alttius asiakaspalveluun ovat tärkeitä. Lisäksi odotamme hakijoilta ennen kaikkea halua oppia uutta sekä intoa ja rohkeutta kehittää kanssamme parasta arjen raideliikennettä tamperelaisille”, kertoo VR:n ratikasta vastaava projektipäällikkö Vesa Rauhala.

Tampereen Ratikka menestyi Fennia Prize 20 -muotoilukilpailussa

Tampereen Ratikka on palkittu Fennia Prize 20 -muotoilukilpailussa kunniamaininnalla. Fennia Prize on yksi Suomen merkittävimmistä muotoilukilpailuistaKilpailussa palkitaan yrityksiä ja organisaatioita, jotka käyttävät muotoilua strategisesti liiketoiminnassaan.

Tampereen raitiovaunut suunnittelee ja valmistaa Škoda Transtech Kajaanin Otanmäen tehtaallaan. Tampereen Ratikka perustuu Transtechin pohjoisten olojen Artic-malliin. Vaunujen muotoilusta vastaa Idis Design Oy.

Tampereen Ratikka ja Ratikkabrändi on rakennettu Tampereelle, yhdessä tamperelaisten käyttäjäryhmien kanssa. Käyttäjälähtöinen muotoilu ja käyttäjien osallistuminen on ollut mukana vaunun suunnittelun ja valmistuksen kaikissa vaiheissa.

– Kilpailun raati toi palkitsemisen perusteissa esiin Tampereen Ratikan hyvänä esimerkkinä isosta hankkeesta, jossa muotoilua on hyödynnetty monin eri tavoin käyttäjälähtöisessä asiakas- ja palvelukokemuksen suunnittelussa. Tämä osoittaa suunnittelu- ja muotoilutiimin toimivan yhteistyön ja kyvyn ottaa tamperelaiset käyttäjät mukaan ratikan ratkaisujen valintaan. On hienoa, että yhteinen ponnistuksemme saa tunnustusta, Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen iloitsee.

Vaunun muotoilun perusarvoja ovat ajattomuus, toimivuus, viihtyisyys ja esteettömyys. Vaunun materiaalivalinnoissa on kiinnitetty erityishuomiota turvallisuuteen, kestävyyteen ja ylläpidon helppouteen. Materiaalit ovat lähes 100 prosenttisesti kierrätettäviä. Vaunun suunniteltu käyttöikä on 30-vuotta.

– Tampereen Ratikalle myönnetty kunniamaininta on osoitus onnistuneesta projektista ja toimivasta suunnitteluyhteistyöstä. Tampere on saamassa muotoilultaan ja käytettävyydeltään korkeatasoisen vaunun katukuvaansa, ja tämä tunnustus ikään kuin alleviivaa asian, teollinen muotoilija Jussi Hurskainen Idis Design Oy:stä kuvailee.

Škoda Transtechille Tampereen Ratikka tulee toimimaan käyntikorttina vaativilla kansainvälisillä markkinoilla.

– Tampereen raitiovaunu on kolmannen sukupolven ForCity Smart Artic ja sen muotoilutyö on voitu tehdä puhtaalta pöydältä, ilman jo olemassa olevan raitiotiejärjestelmän rajoitteita. Upeaa, että Tampereen vaunun tyylikäs muotoilu on nyt huomioitu Fennia Prize 20 kunniamaininnalla, Škoda Transtechin toimitusjohtaja Juha Vierros kertoo.

Fennia Prize 20 -kilpailun järjestävät Design Forum Finland, Fennia-konserni, Elo ja Patentti- ja rekisterihallitus (PRH).

Lisätietoa: 

Lisätietoa kilpailusta ja kaikkien palkittujen esittelyt löytyvät osoitteesta:

https://www.designforum.fi/palkinnot/fennia-prize/erotu-strategisella-muotoiluosaamisella/

:TAMPERE: Raitiotien koeajot edenneet suunnitellusti – viimeisellä viikolla nopeustestejä

Tampereen raitiotien toinen koeajoviikko ja testit ovat jatkuneet suunnitellusti. Viikon aikana on testattu etenkin vaihteenohjausjärjestelmiä sekä varikon asetinlaitetta. Hermiankadulla ja Atomipolulla on testattu kadun nopeusrajoitusten mukaisia nopeuksia. Viimeisellä koeajoviikolla eli 30.3. alkaen tehdään kadun ja rataverkon sallimia maksiminopeustestejä Insinöörinkadulla ja Hervannan valtaväylällä. Tällöin muu liikenne joutuu ajoittain odottelemaan liittymissä, joissa liikenteenohjaajat varmistavat liikennettä. Odotusajat ovat enimmillään muutamia minuutteja. 

Toinen testiviikko on kulunut pääosin Hermiankadun ja Atomipolun alueella. Atomipolun vaihdealueella on testattu vaihteenohjausjärjestelmän toimintaa.  Testiryhmä tarkkailee kaikissa vaiheissa myös muiden raitiotien teknisten järjestelmien ja radan päällysrakenteen toimintoja.

Toisen koeajoviikon aikana testit ovat jatkuneet edelleen odotetusti ja olemme koeajojen osalta täysin aikataulussa. Tämän viikon testit ovat vaatineet paljon työtä ohjausjärjestelmien kanssa, mikä testivaunua seuranneille on näkynyt vaunun paikallaan olona ehkä oudoissakin kohdissa rataa. Kaikella tällä työllä taataan ratikan sujuvaa liikkumista jatkossa, koeajokoordinaattori Niina Uolamo Tampereen Raitiotie Oy:stä tiivistää.

Varikolla on testattu asetinlaitteen toimintaa ja varikkoraiteiston kulkuteiden asettamista. Lisäksi on tarkasteltu vaihteenohjausjärjestelmien toimintaa niin varikolla kuin katuverkolla.

Teknisten järjestelmien vaunutesteissä keskityttiin vaihteenohjausjärjestelmien toiminnan todentamiseen sekä käytettävyyden testaamiseen raitiovaunun käyttöliittymän kautta. Kaikki viikolle suunnitellut testit saatiin suoritettua ja järjestelmät toimivat hienosti. Toki myös pientä säätämisen tarvetta löydettiin, mutta se näissä testeissä on tarkoituksenakin. Kokonaisuutena teknisten järjestelmien testit sujuivat erittäin hyvin, mistä isot kiitokset kaikille osapuolille, Raitiotieallianssin teknisten järjestelmien rakentamisesta vastaava Tero Heino toteaa.

Koeajot päätökseen huhtikuun alussa

Viikko 14 on tällä erää viimeinen koeajoviikko, ja silloin testataan Insinöörinkadun ja Hervannan valtaväylän alueella kadun ja radan sallimia maksiminopeuksia. Insinöörinkadulla nopeus nousee enimmillään 40 kilometriin tunnissa ja Hervannan valtaväylällä enimmäisnopeus on 70 kilometriä tunnissa. Testivaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan liikenteenohjaajilla, jotta testaushenkilökunnan ja kaupunkilaisten liikkuminen saadaan turvattua ja radan nopeustestit pystytään ajamaan yhtenäisenä suorituksena. Kun ratainfra on todettu toimivaksi, raitiovaunu liikkuu radalla itsenäisesti liikennesääntöjen mukaisesti. Yksittäisiä testejä suoritetaan vielä huhtikuussa, mutta näin tiivistä koeajorupeamaa ei ole tiedossa ennen protovaunun saapumista.

Silloin kun liikenteenohjausta tarvitaan, pyritään siihen, että muun liikenteen keskeytykset kestävät kerrallaan vain joitakin minuutteja. Tiistaina 31.3. suoritettavat nopeustestit Insinöörinkadulla vievät linjojen 3 ja 5 bussit kiertoreitille päivän ajaksi. Myös taksiliikenteeseen aiheutuu pieniä muutoksia tiistaina. Koeajon aikana taksit joutuvat odottamaan lähtölupaa taksitolpalta koeajojen liikenteenohjaajalta. Odotusaika on kuitenkin vain joitakin minuutteja.

On ollut mahtavaa nähdä kuinka joustavia kaikki osapuolet koeajoissa ovat. Testeissä havaitut radan vaatimat säädöt on toteutettu välittömästi, testivaunua on muokattu paremmin palvelemaan radan testejä ja osallistujat tarjoavat apua toisilleen, vaikka kaikilla onkin oma erityinen erikoisosaamisalueensa. Odotamme kaikki innolla tulevaa viikkoa, Niina Uolamo ja Raitiotieallianssin käyttöönottovastaava Petra Brunnila kertovat.

Koeajoista kerrotaan sosiaalisessa mediassa – koronavirustilanteella ei toistaiseksi vaikutuksia testeihin

Koronaviruksen vuoksi käynnissä on maailmanlaajuisesti erittäin poikkeuksellinen tilanne, joten Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi seuraavat tilanteen kehittymistä tarkasti. Koeajot pyritään suorittamaan ennalta sovitun aikataulun mukaisesti, mutta tarvittaessa niitä siirretään.

Poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta koeajot on tähän saakka voitu viedä läpi suunnitelmien mukaan. Olemme saaneet edelleen paljon positiivista palautetta koeajoista ja siitä, että hankkeessa mennään vallitsevasta tilanteesta huolimatta kohti valmista.  Suhtaudumme koronavirusasiaan vastuullisesti ja seuraamme tarkoin tilanteen kehittymistä sekä viranomaisten ohjeistusta, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi tarjoavat kaikissa kanavissaan ajantasaista tietoa koeajojen etenemisestä. Molemmat toivovat, että koeajoja seurataan jatkossakin turvallisesti etänä.

On hienoa, että ihmiset ovat jatkaneet testien seuraamista kanavissamme ja kaduilla on ollut rauhallista. Tämä on juuri oikea toimintatapa tässä tilanteessa, Sirviö painottaa.

Testiviikko 14 (30.3.-3.4.)

  • Insinöörinkadun koeajot, nopeus 30 km/h eli kadun nopeusrajoituksen mukainen
  • Hervannan valtaväylän koejaot nopeus 40-70 km/h
  • Insinöörinkadun ja Hervannan valtaväylän liikennevalojen toiminta

Tampereen raitiotietä ja sen teknisiä järjestelmiä testataan saksalaisella, vuonna 1981 valmistuneella raitovaunulla.

Lisätietoa:

Tutustu Tampereen Ratikan liikenneturvallisuusmateriaaliin osoitteessa www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Raitiotieallianssi: Raitiotien rakentaminen Pirkankadulla jatkuu

Hämeenpuisto

Raitiotieallianssin rakentamistyöt Pirkankadulla jatkuvat tästä viikosta alkaen. Työt aloitetaan tänään, 16.3., työmaata varten aidatun alueen sisällä Aleksanterin kirkkopuiston portaiden ja jalkakäytävän muokkauksella. Töistä voi tällä kohdalla aiheutua pieniä kulkumuutoksia kirkkopuiston kulkureittiin.

Raitiotieallianssi aloittaa lähiaikoina myös Hämeenpuistoon rakennettavan kaukokylmälinjan maanrakennustyöt Tampereen Sähkölaitoksen töitä varten. Työalue on Hallituskadun ja Puutarhakadun välisellä osuudella. Samalla Raitiotieallianssi aloittaa Pirkankadun ja Hämeenpuiston risteyksessä liikenteenjakajien rakentamistyöt. Maanrakennustöiden valmistuttua Tampereen Sähkölaitos aloittaa kaukokylmälinjan asennukset alueella.  Töistä aiheutuu ajoittain kaistamuutoksia Hämeenpuiston ja Pirkankadun liittymäalueella.

Myöhemmin keväällä, kaukokylmätöiden valmistuttua, aloitetaan suojatien kiveystyöt pääkirjasto Metson edustalla. Nämä työt aloitetaan arviolta toukokuussa. Kiveystöitä jatketaan suojatiealueen jälkeen ajorataosuuksilla. Kiveystyöt alueella valmistuvat kesän loppuun mennessä.

Koronaviruksen vaikutukset Raitiotieallianssin töihin

Koronaviruksen vuoksi on maailmanlaajuisesti käynnissä erittäin poikkeuksellinen tilanne. Raitiotieallianssi toimii THL:n suositusten mukaisesti.

Suhtaudumme asiaan erittäin vakavasti ja tässäkin tilanteessa toimimme hankkeella vastuullisesti. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan jatkamaan töitä normaalisti, mutta seuraamme jatkuvasti tilanteen kehittymistä. Jos muutoksia tulee, tiedotamme niistä erikseen, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus toteaa. 

Lisätietoja:

raitiotieallianssi.fi

Tampereen Ratikan koeajot alkavat – Testivaunulla lähdetään Hervannan katuverkolle 18.3.

Tampereella otetaan tällä viikolla iso askel kohti Ratikka-aikaa, kun Hervannassa aloitetaan koeajot testiraitiovaunulla. Vaunulla liikutaan varikolla maanantaina ja tiistaina 16.-17.3 ja keskiviikkona 18.3. siirrytään katuverkolle. Koeajoja tehdään ensimmäisellä koeajoviikolla pelkästään kävelyvauhdilla, enintään 5 km/h. Nopeustestit tehdään vaiheittain eri kaduilla. Jokaisella osuudella testivaunua liikutetaan ensin kävelyvauhtia, jonka jälkeen testit tehdään kadun tai radan maksiminopeuksien mukaisesti.

Raitiotieradan ja raitiotiejärjestelmän testauksessa käytetään Saksasta tuotua, vuonna 1981 valmistettua, raitiovaunua. Testejä tehdään kaikkien raitiotien teknisten järjestelmien ja radan päällysrakenteen osalta. Koeajojakso alkaa varikolla, jossa testataan asetinlaitteen toiminta ja varikkoraiteiston kulkuteiden asettaminen, vaihteet, opastimet ja sähköradan toiminnot. Ratainfran testauksissa käydään läpi muun muassa liikennevaloetuisuuksien toimintaa, tarkastetaan radan opastimien toimintoja ja liikennemerkkien sijainteja sekä testataan vaihteenohjausjärjestelmien toimintaa. Koeajojakso kestää noin kolme viikkoa.

– Koeajoissa edetään testitulosten mukaisesti – jos testeissä havaitaan muutostarpeita, toimenpiteitä tehdään heti. Tarvittaessa testit kestävät huhtikuun loppuun asti, mutta todennäköistä on, että ne saadaan suoritettua huhtikuun alkuun mennessä, koeajokoordinaattori, projekti-insinööri Niina Uolamo Tampereen Raitiotie Oy:stä kertoo.

Koeajoalueelle pystytetään koeajojen ajaksi opasteita, jotka kertovat testivaunun olevan liikkeellä. Testivaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan koeajojen aikana liikenteenohjaajilla, jotta testaushenkilökunnan ja kaupunkilaisten liikkuminen saadaan turvattua ja radan nopeustestit pystytään ajamaan yhtenäisenä suorituksena. Muun liikenteen keskeytykset kestävät kerrallaan vain joitakin minuutteja.

– Testivaunun mukana ja rinnalla kulkee Raitiotieallianssin henkilökuntaa ja tarvittaessa kunnossapitokalustoa. Kaikkien alueella liikkujien turvallisuus on meille erittäin tärkeää. Liikenteenohjaajat opastavat tiellä liikkujia ja lisäksi toivomme, että ihmiset kertaavat Ratikkakaupungin liikennesäännöt esimerkiksi Tampereen Ratikan sivuille koostamamme materiaalin avulla. Jotta tarvittavat testit saadaan suoritettua onnistuneesti, pyydämme muilta tiellä liikkujilta kärsivällisyyttä ja toivomme testihenkilökunnallemme työrauhaa, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö muistuttaa.

Koeajoja tehdään ruuhka-aikojen ulkopuolella, eli päiväaikaan klo 9.00-15.00 välillä. Keskiviikkona 18.3. testivaunulla lähdetään varikolta Hermiankadulle klo 9.00 ja 11.00 välillä.

– Tarkkaa kellonaikaa koeajojen aloittamiselle on mahdoton sanoa, sillä kyseessä on ainutlaatuinen tapahtuma, jonka taustalla on monia muuttujia. Jotta voimme esimerkiksi kytkeä sähköt raitiotiejärjestelmään varikon ulkopuolella, varmistamme ensin sähkönsyötön järjestelmät ennen vaunun ajamista alueelle, Uolamo kertoo.

– Koeajoissa monet pienet, matkustajille näkymättömät, asiat halutaan tarkastaa ja mahdollisesti testata useaan otteeseen. Pääsemme testaamaan heti mm. vaunun niin sanottuja ryömintäominaisuuksia jyrkässä Hermiankadun mäessä. Selvitämme siis periaatteessa, kuinka hitaasti vaunu jaksaa mäen nousta. Tämä voi vaatia useamman yrityksen, Uolamo selventää.

Insinöörinkadulla tiistaina 31.3. tehtävien nopeustestien aikana bussilinja 3 on Hervannassa kiertoreitillä Teekkarinkatu-Hervannan valtaväylä. Pysäkit Hervannan valtaväylällä ovat käytössä. Linja 32 kulkee koeajojen ajan normaalireitillään. Nysse tiedottaa muutoksista bussiliikenteessä kanavissaan.

Koeajojen alustavat aikataulut:

Viikko 12 (16.-20.3.)
– Varikon alueen koeajoja, nopeus enimmillään 5 km/h
– Koeajoja osuudella varikko–Turtola, nopeus enimmillään 5 km/h
– Tavoitteena on, että testivaunulla liikutaan varikkoalueelta ulos 18.3.

Viikko 13 (23.-27.3.)
– Varikon asetinlaitteen testausta ja varikon alueen koeajoja, joissa nopeus 15km/h ja paikoin radan sallima maksiminopeus
– Hermiankadun ja Atomipolun koeajoja, joissa nopeus kadun nopeusrajoituksen mukainen

Viikko 14 (30.3.-3.4.)
– Insinöörinkadun koeajot, nopeus 30 km/h eli kadun nopeusrajoituksen mukainen
– Hervannan valtaväylän koeajot, nopeus 40-70 km/h

Viikko 15 (6.4.-9.4.)
– Mahdollisesti vaihteenohjaustestejä varikko-Turtola-välillä

Ensimmäinen Tampereen Ratikka saapuu Tampereelle toukokuussa. Maaliskuussa käynnistyvä testivaunulla tehtävä koeajojakso aloittaa Tampereella Ratikka-ajan – välissä on muutaman viikon tauko koeajoissa, jonka jälkeen testit aloitetaan varsinaisella Tampereen Ratikalla. Alkukesästä 2020 lähtien Tampereen liikenteessä nähdään aina raitiovaunuja. Ratikalla matkustamista päästään kokeilemaan Tampereella keväällä 2021, kun koeliikenne aloitetaan. Varsinainen liikennöinti aloitetaan 9.8.2021.

Koronaviruksen vaikutukset Tampereen Ratikan koeajoihin

Koronaviruksen vuoksi käynnissä on maailmanlaajuisesti erittäin poikkeuksellinen tilanne. Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi toimivat THL:n suositusten mukaisesti.

  • On mahdoton arvioida koronaviruksen mahdollisia vaikutuksia Tampereen Ratikan koeajoihin. Koeajot pyritään suorittamaan ennalta sovitun aikataulun mukaisesti, mutta tarvittaessa niitä siirretään. Suhtaudumme tilanteeseen erittäin vakavasti ja toimimme vastuullisesti tilanteen vaatimalla tavalla, toimitusjohtaja Pekka Sirviö toteaa.

Lisätietoa:

Tutustu Tampereen Ratikan liikenneturvallisuusmateriaaliin osoitteessa www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Tampereen Ratikan testivaunu liikkuu Hervannassa maaliskuun puolivälistä alkaen – Nyt on oikea hetki kerrata liikennesäännöt

Kuva: Pasi Tiitola

Tampereen raitiotieradan ja raitiotiejärjestelmän testaukset aloitetaan testivaunulla raitiovaunuvarikolla 16.3. alkaen. Tavoitteena on, että testivaunulla päästään tekemään ensimmäiset koeajot varikon ulkopuolella, Hermiankadulla, keskiviikkona 18.3. Testit kestävät tarvittaessa huhtikuun lopulle. Testauksessa käytetään Saksasta tuotua vuonna 1981 valmistettua raitiovaunua. Testivaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan liikenteenohjaajilla, mutta tamperelaisten on hyvä kerrata raitiovaunukaupungin liikennesäännöt jo nyt. Raitiovaunu tulee!

Tampereen Ratikan kyydissä matkustamista päästään harjoittelemaan ensimmäisen kerran huhtikuussa 2021 ja varsinainen liikenne alkaa saman vuoden elokuussa. Tamperelaiset pääsevät kuitenkin opettelemaan jo maaliskuussa tositoimia raitiovaunun kanssa, kun testivaunu alkaa liikkua Hervannassa.

–        Vaunutoimittajamme Škoda Transtech on toimittanut käyttöömme käytetyn raitiovaunun, jolla pääsemme varmistamaan, että rata ja raitiotiejärjestelmä ovat kunnossa, kun ensimmäinen Tampereen Ratikka lasketaan kiskoille. Ensimmäinen Tampereen Ratikka saapuu Tampereelle loppukeväällä ja seuraava vaunu jo syksyllä. Loppuvuodesta raitiotiellä nähdään testiajossa jo useampi Ratikka, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

–        Pyrimme aina täyttämään asiakkaan toivomukset parhaalla mahdollisella tavalla. Jotta pystyimme varmistamaan ensimmäisen Tampereelle toimitettavan raitiovaunun laadun ja infrastruktuurin tehokkaan testauksen, oli kestävän TW6000-mallisen raitiovaunun toimitus Tampereelle mahdollisuus, josta kaikki projektin osapuolet hyötyivät. Nyt Tampereen Raitiotie Oy:lle käyttöön luovutettava vaunutyyppi on teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvin samankaltainen tulevien Tampereen Artic raitiovaunujen kanssa. Olemme tyytyväisiä, että Tampereen Ratikka on testivaunun hankinnan hyödyistä samaa mieltä kanssamme, toteaa Juha Vierros, Škoda Transtech Oy:n toimitusjohtaja.

Koeajoalueelle pystytetään koeajojen ajaksi opasteita, jotka kertovat testivaunun olevan liikkeellä ja testivaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan liikenteenohjaajilla. Testivaunu myös teipataan Tampereen Ratikan mukaisin huomiovärein punakeltaiseksi. Tampereen Raitiotie Oy tuottaa lisäksi liikenneturvallisuutta koskevaa materiaalia mm. alueen kouluille ja päiväkodeille. Avainasemassa on kuitenkin jokaisen oma tarkkaavaisuus ja liikennesääntöjen tuntemus.

–        Niin radan läheisyydessä liikkuvien ihmisten kuin koko raitiotiejärjestelmänkin turvallisuus on meille ensiarvoisen tärkeää. Raitiovaunu on uusi elementti Tampereen katukuvassa ja siksi toivomme, että kaupunkilaiset kiinnittävät erityistä huomiota liikennesääntöjen kertaamiseen jo tässä vaiheessa, kun koeajoja tehdään, Sirviö huomauttaa.

Koeajoilla ja testeillä varmistetaan ratainfran toimivuutta

Ennen koeajoja testivaunu varustellaan ja sen ulkomittoja muokataan niin, että ne vastaavat riittävästi Tampereen Ratikan vaunujen mittoja. Näin voidaan tarkastaa esimerkiksi laiturialueiden ja vaunun yhteensopivuutta sekä vaunun ulottumia erilaisten kiinteiden rakenteiden läheisyydessä. Testivaunu myös kuormitetaan noin 18 000 kg:n lisäpainolla siten, että se vastaa painoltaan tulevia raitiovaunuja. Koeajoissa testataan radan ja vaihteiden ajettavuus oikean painoisella vaunulla sekä varmistetaan rataan liittyvien järjestelmien ja sähköratarakenteiden toimivuus.

–        Sähköradan toimintojen osalta varmistetaan esimerkiksi ajolangan pysyminen virroittimella sekä tarkkaillaan ajolangan käyttäytymistä vaihdealueilla ja linja-ajossa, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus toteaa.

Lisäksi ratainfran testauksissa käydään läpi muun muassa liikennevaloetuisuuksien toimintaa, tarkastetaan radan opastimien toimintoja ja liikennemerkkien sijainteja sekä testataan vaihteenohjausjärjestelmien toimintaa. Varikolla testataan asetinlaitteen toiminta ja varikkoraiteiston kulkuteiden asettaminen, vaihteet, opastimet ja sähköradan toiminnot.

Nopeustestit tehdään vaiheittain eri kaduilla

Hervannassa sijaitsevan raitiovaunuvarikon ja Turtolan raitiopysäkin välisellä rataosuudella tehdään testejä kaikkien raitiotien teknisten järjestelmien osalta. Jokaisella testiosuudella vaunua liikutetaan ensin kävelyvauhtia eli enintään viiden kilometrin tuntinopeudella. Nopeustestit tehdään kadun tai radan maksiminopeuksien mukaisesti, joka Hermiankadulla on 30 km/h, Atomipolulla 15 km/h, Insinöörinkadulla 30 km/h ja Hervannan valtaväylällä 70 km/h. Testien aikana käytetään liikenteenohjaajia, jotka tarvittaessa hetkellisesti pysäyttävät autoliikenteen ja ohjaavat jalankulkua ja pyöräilyä.

–         Radan maksiminopeustestit on ajettava yhtenäisesti aina yhden kadun tai osuuden mittaisena suorituksena, minkä vuoksi liikenteenohjausta käytetään apuna. Jos koeajo suunnitellulla osuudella keskeytyy, se toistetaan hetken kuluttua uudestaan. Yhden katuosuuden koeajo kestää kerrallaan joitakin minuutteja, eli muun liikenteen keskeytykset eivät kestä pitkiä aikoja, projekti-insinööri Petra Brunnila Raitiotieallianssista kertoo.

Koeajoja tehdään ruuhka-aikojen ulkopuolella, eli päiväaikaan klo 9.00-15.00 välillä. Insinöörinkadulla tehtävien nopeustestien aikana bussilinja 3 on Hervannassa yhden päivän ajan kiertoreitillä Teekkarinkatu-Hervannan valtaväylä. Pysäkit Hervannan valtaväylällä ovat käytössä. Linja 32 kulkee koeajojen ajan normaalireitillään.

Koeajojen alustavat aikataulut:

Viikko 12 (16.-20.3.)

  • Varikon alueen koeajoja, nopeus enimmillään 5 km/h
  • Koeajoja osuudella varikko–Turtola, nopeus enimmillään 5 km/h
  • Tavoitteena on, että testivaunulla liikutaan varikkoalueelta ulos 18.3.

Viikko 13 (23.-27.3.)

  • Varikon asetinlaitteen testausta ja varikon alueen koeajoja, joissa nopeus 15km/h ja paikoin radan sallima maksiminopeus
  • Hermiankadun ja Atomipolun koeajoja, joissa nopeus Atomipolulla 15 km/h ja Hermiankadulla enimmillään 30 km/h eli kadun nopeusrajoituksen mukainen

Viikko 14 (30.3.-3.4.)

  • Insinöörinkadun koeajot, nopeus 30 km/h eli kadun nopeusrajoituksen mukainen
  • Hervannan valtaväylän koeajot, nopeus 40-70 km/h

Viikko 15 (6.4.-9.4.)

  • Mahdollisesti vaihteenohjaustestejä varikko-Turtola-välillä

Koeajot antavat käsityksen liikkumisesta Ratikka-aikana

Sujuva liikenne on yhteispeliä. Liikenteen sujuvuus syntyy toisten huomioon ottamisesta ja sääntöjen noudattamisesta. Ratikan tulo antaa hyvän syyn yhteispelin petraamiseen.

–         Tilannenopeudet, vilkun käyttö, liikennevalojen ja suojatiesääntöjen noudattaminen ovat asioita, joissa meillä tamperelaisilla olisi kasvun varaa, Tampereen kaupungin liikenneinsinööri Heljä Aarnikko listaa.

Tamperelaisille tarjoutuu hyvä mahdollisuus opetella Ratikka-ajan kaupunkiliikenteessä liikkumista koeajojen aikana. Vanhat liikennesäännöt pätevät edelleen, mutta raitiovaunu tuo mukanaan myös uusia asioita, joita Tampereella liikkuessa ei ole tarvinnut aiemmin ajatella.

Raitiovaunuvalot

Näkyvin uusi asia katukuvassa ovat raitiovaunuvalot, joilla muuta liikennettä ohjataan Ratikan esteettömän kulun turvaamiseksi. Raitiovaunuvalo antaa Ratikalle etusijan myös kiertoliittymässä. Raitiovaunuvalo on kolmion muotoinen opastin, jossa on ylhäällä kaksi punaista valoa ja alhaalla yksi keltainen valo. Hervannassa raitiovaunuvaloja on Insinöörinkadulla.

Kun opastin näyttää nopeasti vilkkuvaa keltaista valoa, se kehottaa tiellä liikkujia erityiseen varovaisuuteen. Auto tulee pysäyttää, kun kiinteä keltainen valo syttyy 3-5 sekunniksi jos sen pystyy tekemään turvallisesti.

–         Ratikka on jo lähellä eikä kiinteää keltaista valoa kannata ajatella nk. ”vanhana vihreänä”, Aarnikko muistuttaa.

Risteykseen ei saa missään tapauksessa ajaa, kun kaksi punaista valoa alkaa vilkkua, sillä Ratikka tulee. Kun Ratikka on mennyt, raitiovaunuvalo vilkuttaa vielä muutaman sekunnin keltaista, sen jälkeen valot sammuvat ja liikenne jatkuu tuttujen sääntöjen mukaan.

Ratikka tasa-arvoisessa risteyksessä

Tasa-arvoisessa risteyksessä Ratikalla on etuajo-oikeus, joten kuljettajien on syytä totutella vilkaisemaan myös vasemmalle risteykseen saapuessaan. Hervannassa tällainen risteys on Lindforsinkadun ja Insinöörinkadun kulmassa.

Joukkoliikennekatu

Nimensä mukaisesti joukkoliikennekadulla saavat ajaa bussit, ratikka ja taksit – sen sijaan huoltoajo ja tonteille ajo on sallittua vain, jos se on osoitettu erillisellä lisäkilvellä.

Hervannassa huomio kannattaa kiinnittää Insinöörinkatuun: Orivedenkadun ja Opiskelijankadun välissä ja kauppakeskus Duon kohdalla on joukkoliikennekatuosuus. Joukkoliikennekatuosuuksilla on vaihtopysäkkialueet, joissa matkustajat vaihtavat kulkuvälinettä ratikasta linja-autoon ja päinvastoin. Ahvenispolun ja Teekkarinkadun välisellä joukkoliikennekatuosuudella tontille ajo on sallittu, mutta läpiajo Insinöörinkatua Lindforsinkadulle kielletty.

Autoilijan kannattaa käyttää yksityisautoille suositeltuja reittejä esimerkiksi Duon sisäänajoon. Kauppakeskuksen parkkihalliin ja parkkikentälle kannattaa totutella ajamaan Hervannan valtaväylän kautta.

Ylityspaikat ja suojatiet

Ylityspaikka on kohta, josta raitiotien voi ylittää, mutta Ratikkaa pitää väistää. Ajoradan yli on näissä paikoissa suojatie, mutta kiskojen yli ei. Tarkkaile merkintöjä, niin tiedät, milloin olet menossa suojatielle. Hervannassa ylityspaikkoja on Hermiankadulla.

Suojatiellä Ratikka väistää sinua, mutta varmista aina katsomalla molempiin suuntiin, että radan ylittäminen on turvallista, sillä Tampereen Ratikka on hiljainen kulkupeli eikä se pysty äkkipysähdyksiin. Muista, että radalla ei saa oleskella.

Sekaliikennekaistat

Autot ja Ratikka kulkevat Tampereella monessa kohdin samalla kaistalla. Mikäli kaistan reunassa on pysäköintipaikkoja, niiden käytössä kannattaa olla huolellinen, jotta Ratikka mahtuu ohi.

Mikäli olet kääntymässä ajoneuvolla raitiovaunukiskojen yli, sinun tulee väistää myös takaa, eli omasta tulosuunnastasi lähestyvää raitiovaunua. Myös edestä lähestyvää raitiovaunua pitää väistää, kun se kääntyy tulosuunnastaan katsottuna vasemmalle eli eteesi, vaikka itse olisit jatkamassa suoraan.

Jos raitiovaunulla on kärkikolmio tai STOP-merkki, se väistää molemmilta sivuilta lähestyvää liikennettä. Poikkeuksena ovat tällaiset raitiovaunuvaloilla varustellut risteykset ja liikenneympyrät, joissa sinun tulee väistää Ratikkaa jos valot niin opastavat.

Tietoa vaunuista:

Testivaunu:

  • Hannoverista Tampereelle tuotava, saksalaisen LHB:n (Linke-Hofmann-Busch) valmistama TW6000-mallin raitiovaunu
  • Saapui Tampereelle helmikuun lopussa
  • Vaunutyyppiä on valmistettu vuosina 1974-1992, Tampereen testivaunu on vuosimallia 1981
  • Vaunua on muokattu testeihin ja se on teipattu punakeltaisin huomiovärein
  • Vaunulla testataan raitiotien ratainfraa
  • Vaunun mitat: pituus 28,3 metriä, leveys 2,4 metriä
  • Raideleveys 1435 mm

Protovaunu:

  • Tampereen Ratikan ensimmäinen vaunu, jolla tehdään vaunutestit ja lopulliset ratainfran todentamistestit
  • Saapuu Tampereelle toukokuussa
  • Tampereen raitiovaunut valmistetaan Kajaanissa, Škoda Transtechin Otanmäen tehtaalla
  • Vaunun mitat: pituus 37,3 metriä, leveys 2,65 metriä
  • Raideleveys 1435 mm

Tampereen raitiotien testaukseen Saksassa käytössä ollut raitiovaunu – varikon ja radan testit alkavat maaliskuussa

Tampereelle saapuu helmikuun lopussa radan testaukseen tarkoitettu raitiovaunu Saksasta. Vuosimallin 1981 vaunu on aiemmin ollut käytössä Hannoverin raitioliikenteessä. Tampereella vaunua käytetään raitiotieradan ja siihen liittyvien järjestelmien testaukseen ennen Tampereen ensimmäisen varsinaisen raitiovaunun, nk. protovaunun, saapumista toukokuussa. Ensimmäiset koeajot tehdään maaliskuun puolivälistä alkaen varikkoalueella, Hervannassa ja Hervannan valtaväylällä. Ennen koeajoja kiskoja hiotaan varikon ja Turtolan välisellä rataosuudella erillisellä kiskohiontavaunulla. Radan testejä tehdään tarvittaessa huhtikuun loppuun saakka.

Tampereen Ratikan vaunuvalmistaja Škoda Transtech järjestää Tampereelle saksalaisen LHB:n (Linke-Hofmann-Busch) valmistaman TW6000-mallin raitiovaunun testivaunuksi. Vaunuja on valmistettu vuosina 1974-1992, ja Tampereelle tuleva vaunu on tähän saakka toiminut Hannoverin raitioliikenteessä. Hannoverista on siirretty vastaavia vaunuja Budapestin raitioliikenteeseen, ja vanhempia vaunuja on muutettu radan kunnossapitokalustoksi esimerkiksi Bergeniin.

Tampereen raitiotieradan ja siihen liittyvien järjestelmien testit oli tarkoitus aloittaa kesällä samalla, kun Tampereen Ratikan protovaunua testataan. Testivaunun ansiosta rataa ja järjestelmiä päästään nyt koekäyttämään jo hyvissä ajoin ennen protovaunun saapumista.

  • Allianssimalli mahdollistaa meille joustavan tavan toimia ja muuttaa koeajosuunnitelmia, jos löydämme tehokkaamman tavan päästä eteenpäin. Testivaunu ei ole ollut suunnitelmissa, mutta nyt, kun tällainen mahdollisuus avautui, tartumme siihen mielellämme. Jos testivaunulla havaitaan raitiotieinfran muutostarpeita, Raitiotieallianssi pääsee tekemään muutoksia ennen protovaunun saapumista. Näin ollen protovaunun tultua voidaan keskittyä pääosin sen testeihin, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö selventää.

Testivaunulla varmistetaan ennakkoon ratainfran toimivuutta

Tampereelle saapuva testivaunu on kahteen suuntaan ajettava telivaunu, jolla on sama eurooppalainen raideleveys kuin Tampereen Ratikalla eli 1435 mm. Raitiovaunu on 28,3 metriä pitkä ja 2,4 metriä leveä. Tampereen Ratikka on sitä yhdeksän metriä pidempi ja 25 senttimetriä leveämpi.

  • Olemme arvioineet, että vaunusta saadaan merkittävää hyötyä ratainfran testaamisessa. Testivaunulla voidaan tarkastaa esimerkiksi ajojohtimien sekä ohjaus- ja turvalaitteiden toimivuus. Kulunut talvi on ollut poikkeuksellisen lämmin, mutta jos sääolosuhteet sallivat, testivaunulla päästään tekemään myös koeajoja talviolosuhteissa. Lisäksi raitiotietä päästään koeajamaan kahdella vaunulla jo kesällä, kun aiemmassa suunnitelmassa se olisi ollut mahdollista vasta syksyllä, toisen vaunun saavuttua Tampereelle, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus toteaa.

Ennen koeajojen aloittamista testivaunun ulkomittoja muokataan niin, että ne vastaavat riittävästi Tampereen Ratikan protovaunun mittoja. Näin voidaan tarkastaa esimerkiksi laiturialueiden ja vaunun yhteensopivuutta sekä vaunun ulottumia erilaisten kiinteiden rakenteiden läheisyydessä. Testivaunu myös kuormitetaan siten, että se vastaa painoltaan tulevaa protovaunua.

Ratainfran testauksissa käydään lisäksi läpi muun muassa liikennevaloetuisuuksien toimintaa, tarkastetaan radan opastimien toimintoja ja liikennemerkkien sijainteja sekä testataan vaihteenohjausjärjestelmien toimintaa.

  • Kokonaisuutena siis testataan raiteiden ja vaihteiden ajettavuutta raitiovaunulla sekä varmistetaan rataan liittyvien järjestelmien ja sähköratarakenteiden toimivuutta, Valjus tiivistää.

Kiskoja hiotaan koeajoja varten

Koeajoihin valmistaudutaan viikoilla 7-8 (10.-21.2.) tehtävällä kiskojen hionnalla. Kiskoja hiotaan sään salliessa ensimmäisellä koeajo-osuudella eli Hervannan varikkoalueella sekä varikon ja Turtolan välillä. Uudet kiskot hiotaan ennakkoon kulkupinnan tasaisuuden varmistamiseksi ja kiskojen pinnalla olevan ruosteen ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Kiskojen hionta on normaali, säännöllisesti tehtävä kunnossapitotoimenpide raideliikenteessä.

Kiskojen hiontaan käytetään hiontavaunua, jota vedetään kiskoilla liikkuvalla työkoneella. Hiontaa tehdään ensin varikkoalueella ja sen jälkeen ratalinjalla päiväaikaan ruuhka-aikojen ulkopuolella. Hiontavaunun liikennöintiä muun liikenteen joukossa turvataan tarvittaessa liikenteenohjaajilla. Myös jalankulkua ja pyöräilyä ohjataan tarpeen mukaan työalueilla.

Radan testit alkavat maaliskuussa

Testivaunu saapuu Tampereen raitiovaunuvarikolle Saksasta helmikuun lopussa. Ensin vaunu varustellaan testejä varten. Ensimmäiset testaukset päästään aloittamaan varikon alueella maaliskuun puolivälissä. Varikon alueella testataan esimerkiksi varikon asetinlaitteen toimintaa ja varikkoraiteiston kulkuteiden asettamista, vaihteita, opastimia ja sähköradan toimintoja.

Varikkotestien jälkeen alkavat linjaraiteen koeajot. Testejä tehdään vaiheittain varikkoalueen ja Turtolan välisellä rataosuudella. Vaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan tällöin liikenteenohjaajilla. Radan varteen tuodaan myös testiliikenteestä muistuttavia huomio-opasteita. Koeajoja tehdään tarvittaessa huhtikuun loppupuolelle.

Tietoa vaunuista:

Testivaunu:

  • Hannoverista Tampereelle tuotava, saksalaisen LHB:n valmistama TW6000-mallin raitiovaunu
  • Saapuu Tampereelle helmikuun lopussa
  • Vaunutyyppiä on valmistettu vuosina 1974-1992, Tampereen testivaunu on vuosimallia 1981
  • Vaunulla testataan raitiotien ratainfraa
  • Vaunun mitat: pituus 28,3 metriä, leveys 2,4 metriä

Protovaunu:

  • Tampereen Ratikan ensimmäinen vaunu, jolla tehdään vaunutestit ja lopulliset ratainfran todentamistestit
  • Saapuu Tampereelle toukokuussa
  • Tampereen raitiovaunut valmistetaan Kajaanissa, Škoda Transtechin Otanmäen tehtaalla
  • Vaunun mitat: pituus 37,3 metriä, leveys 2,65 metriä

tampereenratikka.fi

raitiotieallianssi.fi

Raitiotieallianssi aloittaa raitiotien rakentamistyöt ja liikennejärjestelyt Hatanpään valtatiellä 7. tammikuuta

Tampereen kaupunki (havainnekuva)

Raitiotieallianssi aloittaa Hatanpään valtatien raitiotien rakentamiseen liittyvien liikennejärjestelyjen muutostyöt loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta. Tällöin työalueet aidataan ja liikennejärjestelyjä muutetaan töiden vaatimilla kohdilla. Jo ennen joulua puita siirretään pois työalueilta uusille kasvupaikoille. Liikennejärjestelymuutosten valmistuttua aloitetaan rakentamistyöt tammikuussa useassa kohdassa Hatanpään valtatiellä.

Raitiotietyöt käynnistyvät useasta kohdasta samaan aikaan – puita siirretään uuteen kasvupaikkaan

Hatanpään valtatien raitiotien rakentaminen aloitetaan useassa kohdassa yhtä aikaa. Hämeenkadun liittymän ja Suvantokadun välillä työalueet sijaitsevat ensivaiheessa Hatanpään valtatien länsireunassa. Sorin aukion kohdalla työalue sijaitsee pohjoisreunassa ja Vuolteenkadun sekä linja-autoaseman välillä kadun itäpuolella.

Ensimmäiseksi poistetaan puita Suvantokadun ja Vuolteenkadun liittymien molemmilta puolilta Hatanpään valtatien varrelta. Puolet eli noin kymmenen puuta siirretään jo viikolla 51 uuteen kasvupaikkaan Ranta-Tampellaan. Siirrettävät puut ovat nuoria lehmuksia, ja ne nostellaan nykyisistä sijainneistaan kaivinkonetyönä. Puolet puista kaadetaan, ja kaatotyöt tehdään loppiaisen jälkeen. Puiden siirrosta ja kaadoista saattaa aiheutua hetkellisiä kulkureittimuutoksia työalueen lähellä.

Puiden poiston jälkeen aloitetaan kaivutyöt johto- ja putkilinjojen siirtämiseksi pois tulevan radan alta. Samalla vesijohto-, viemäri- ja hulevesiverkostoa uusitaan. Linja-autoaseman tontilla aloitetaan raitiotien sähkönsyöttöaseman rakentaminen myös kaivutöillä sekä johto- ja putkisiirroilla.

Bussiliikenne väliaikaisilla reiteillä

Bussiliikenteen reitteihin tulee muutoksia, joita varten on rakennettu väliaikaiset bussipysäkit Suvantokadulle Sorin aukion pohjoispuolelle, Tuomiokirkonkadulle ja Aleksanterinkadulle. Töiden aikana 6. tammikuuta alkaen linja-autoliikenne kulkee Hatanpään valtatiellä välillä Suvantokatu-Hämeenkatu vain yhteen suuntaan eli pohjoiseen. Hämeenkadulta etelään liikennöivät bussilinjat käyttävät reittinä Aleksanterinkatua. Kadun toimivuus bussireittinä on varmistettu ajouratarkasteluilla ja koeajoilla. Bussiliikenteen muutoksista tiedottaa Tampereen seudun joukkoliikenne.

Kulku yrityksiin ja kiinteistöihin järjestetään kaikissa työvaiheissa, keskustan reiteistä opaskartat

Raitiotie toteutetaan Hatanpään valtatielle neljässä päävaiheessa. Rakentamisen kaikissa työvaiheissa kulkureitit Hatanpään valtatien kauppakeskuksiin, yrityksiin ja kiinteistöihin varmistetaan. Jalankulku opastetaan töiden aikana turvallisesti työmaiden ohi, ja Hatanpään valtatiellä kadun ylityspaikkoja järjestetään säännöllisesti liittymien lähelle. Vaikka suojateiden ja kulkureittien paikka vaihtelee töiden edetessä, jalankulkijoille järjestetään kaikissa vaiheissa toimivat kulkureitit. Sorin aukiolla jalankulkijat ohjataan työmaan ohi aukion itäpuolta.

Keskusta-alueen käytössä olevista jalankulun ja pyöräilyn reiteistä ollaan Tampereen kaupungin toimesta laatimassa alkuvuodeksi karttoja, joita päivitetään rakentamisen työvaiheiden edetessä. Pyöräilyä varten tehdään vielä lisäselvityksiä eri vaihtoehdoista, jotta reittikokonaisuudesta saadaan mahdollisimman toimiva. Hatanpään valtatien lisäksi muut keskustan rakennustyömaat vaikuttavat käytössä oleviin jalankulun ja pyöräilyn reitteihin. Hatanpään valtatiellä on töiden aikana autoliikenteelle yksi kaista pohjoisen suuntaan ja jalkakäytävät molemmin puolin katua. Työmaan vaikutusalueella järjestetään viitoitus pyöräilijöitä varten. Käytössä oleva reitti työmaan ohi etelän suunnasta on esimerkiksi Tampereen valtatie-Laukonsilta.

Aleksanterinkadun yksityisautoilun rajoittamista ei suunnitella – läpiajoliikenteelle suositellaan muita reittejä

Aleksanterinkadulta tullaan poistamaan pysäköintipaikkoja väliaikaista bussipysäkkiä ja töiden aikaisia liikennejärjestelyjä varten. Yksityisautoilun rajoittamista Aleksanterinkadulla ei ole suunnitteilla, mutta autoilijoiden suositellaan käyttävän varsinkin läpikulkuliikenteen osalta muita reittejä.  Pelastusajoneuvojen käyttämä reitti Aleksanterinkadulla on varmistettu ja katselmoitu yhteistyössä Pirkanmaan pelastuslaitoksen kanssa.  Aleksanterinkatu muutetaan etuajo-oikeutetuksi ja Verkatehtaankadulle asennetaan lännen suunnasta väistämisvelvollisuutta osoittava kärkikolmio. Raitiotieallianssi ja pelastuslaitos seuraavat Kyttälän alueen tilapäisten liikennejärjestelyjen toimivuutta ja järjestelyjä voidaan tarvittaessa muuttaa.

Autoliikenne ja pysäköinti toimivat töiden aikana, kiertoliittymät liikenteen sujuvoittamiseksi

Raitiotietöiden aikana Hatanpään valtatien autoliikenteessä on muutoksia kaistamäärissä ja ajolinjoissa.  Autoliikenne Hatanpään valtatiellä on yksisuuntainen pohjoisen suuntaan välillä Suvantokatu-Verkatehtaankatu. Liikennevalo-ohjatut liittymät Suvantokadun ja Aleksanterinkadun sekä Vuolteenkadun ja Hatanpään valtatien välillä muutetaan kiertoliittymiksi. Liikenteelliset toimivuustarkastelut osoittavat kiertoliittymien toimivan liikennevaloja paremmin töiden aikana.

Huoltoajo yrityksiin ja kiinteistöihin varmistetaan rakentamisen aikana jokaisessa vaiheessa. Pääsy Hotelli Ilvekseen sekä Koskikeskuksen ja Ratinan pysäköintihalleihin toimii kaikissa työvaiheissa. Koskikeskuksen invapysäköinti ja taksipaikat sijaitsevat Suvantokadulla. Rakentamisen eri vaiheiden aikana Hatanpään valtatien ajokaistojen leveyksiin ja linjauksiin tulee muutoksia.

Ensimmäiset työvaiheet ja liikennejärjestelyt kestävät arviolta toukokuun loppuun.  Sen jälkeen työalueita ja liikennejärjestelyjä muutetaan mm. kesäkuussa alkavien päällysrakenne- eli raidetöiden vuoksi. Tavoitteena on, että Hatanpään valtatien rakentamistyöt välillä Hämeenkatu-Suvantokatu valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 2021 joulukuuhun mennessä ja Suvantokatu-linja-autoasema-välillä syyskuun 2022 loppuun mennessä.