Kaikki uudet ravintolavaunut keväällä liikenteessä

63249_10151519157621278_332421521_n

Ravintolapalvelut ovat jatkossakin merkittävä osa junamatkustusta. Kaikki VR Groupin tilaamat uudet kaksikerroksiset DuettoPlus-ravintolavaunut saadaan matkaan kevään aikana. Mittavat kalustouudistukset jatkuvat, ja liikenteeseen tulee tänä vuonna myös lisää uusia ohjausvaunuja.

VR Group on tilannut kaikkiaan 26 uutta, kaksikerroksista DuettoPlus-ravintolavaunua kajaanilaiselta Transtech Oy:lta. Kaikki vaunut on nyt toimitettu, ja ne tulevat liikenteeseen kevään aikana.

Uudet ravintolavaunut ovat käytössä pitkän matkan InterCity-junissa, jotka kulkevat esimerkiksi Ouluun, Joensuuhun, Rovaniemelle, Jyväskylään, Kuopioon ja Kajaaniin. DuettoPlus-vaunut kulkevat 29.3. alkaen myös Turkuun, Turun satamaan ja yöjunassa Kemijärvelle.

Monessa Euroopan maassa ravintolavaunuista on jo luovuttu ja ravintolapalveluita on korvattu automaatein. VR Group kuitenkin päätti panostaa ravintolavaunpalveluihin tilaamalla uusia ravintolavaunuja matkustajien käyttöön. Yhden päivän aikana ravintolavaunun palveluista voi nauttia noin 160 kotimaan kaukoliikenteen junassa.

Asiakkaat tyytyväisiä uuteen ravintolavaunuun 

DuettoPlus-ravintolavaunun alakerrassa sijaitsee moderni Duetto-ravintola, jossa on 53 asiakaspaikkaa. Vaunun toisen päädyn välitasolla on kahvila-baari ja toisella välitasolla ruuhka-aikoina käytettävä kioski. Valikoimassa on sekä uudentyyppisiä annoksia että perinteisiä suosikkeja. Ravintolapalveluista vastaa VR Groupin tytäryhtiö Avecra Oy.

Ravintolavaunun yläkerrassa on uudenlainen DuettoPlus-matkustajaosasto, jossa on matkustajapaikkoja 41 hengelle. Yksittäispaikkojen istuimia voi kääntää haluttuun suuntaan. Uuden 12-paikkaisen kabinetin voi varata kokous- tai virkistyskäyttöön.

– Asiakastutkimusten mukaan ravintolavaunun uusia, siistejä ja avaria tiloja arvostetaan. Ravintolan tuotevalikoimalle on annettu myönteisiä arvioita. Myös yläkerran matkustusosasto on saanut hyvän vastaanoton, erityisesti yksittäispaikat ovat suosittuja, VR:n suunnittelujohtaja Antti Tuominen kertoo.

Ohjausvaunujen käytöstä saatu kokemusta 

VR Group on viime aikoina investoinut nopeaan liikenteeseen soveltuvaan kaksikerroskalustoon. DuettoPlus-ravintolavaunun lisäksi käyttöön on otettu hiljattain toinen uudenlainen vaunutyyppi, ohjausvaunu, jonka toimitukset jatkuvat tänä keväänä.

Ohjausvaunussa yhdistyvät veturin ja matkustajavaunun ominaisuudet. Ohjausvaunun toisessa päässä on ohjaamo. Matkustamossa on istumapaikat noin sadalle hengelle. Ohjausvaunun avulla junaa voidaan ohjata molemmista päistä ilman veturinvaihtoa, mikä helpottaa liikennöintiä ruuhkaisilla ratapihoilla.

Tällä hetkellä VR Groupin käytössä on kaksitoista ohjausvaunua. Ohjausvaunut ovat kulkeneet säännöllisessä matkustajaliikenteessä syksystä 2013 lähtien. Transtechilta  on tilattu vielä 13 ohjausvaunua, joiden valmistuksessa voidaan hyödyntää saatuja käyttökokemuksia. Vaunut toimitetaan VR Groupille syksyyn mennessä.

Kokkolan kuljetusmuutoksista suunnitellaan sopeuttamistoimia VR-Yhtymässä

VR-Yhtymä käynnistää 23. helmikuuta yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat Kokkolan rautatielogistiikan kuljetuksia hoitavaa ratapihahenkilöstöä, veturinkuljettajia ja kunnossapidon henkilöstöä. Neuvottelujen syynä on Kokkolan kautta liikennöitävien kuljetusten tilapäinen vähentyminen ja siitä johtuva töiden sopeuttamistarve.

Yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään suunnitelmia henkilöstön mahdollisista  lomautuksista enintään 90 päiväksi työn tilapäisen vähenemisen vuoksi. Irtisanomisia muutokset eivät aiheuta. Työnantajan suunnitelmana on lomauttaa henkilöstöä tilapäisesti korkeintaan 50 henkilötyövuoden verran loppuvuoden aikana. Neuvottelujen piirissä on kaikkiaan noin 600 henkilöä.

Kokkolan kautta liikennöitävät rautatiekuljetukset ovat vähentyneet joulukuusta 2014 alkaen.  VR-Yhtymän arvion mukaan kyse on kuitenkin tilapäisestä työn vähenemisestä.

Turun varikon toiminta lakkaa tämän vuoden aikana

VR Group lopettaa toiminnot Turun varikolla asteittain tämän vuoden loppuun mennessä. Työt siirtyvät kunnossapidon muihin yksiköihin. Kaikille varikon työntekijöille tarjotaan töitä joko junien kunnossapidosta tai muualta konsernista.

Turun varikkoa koskevat yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 20. tammikuuta. Joulukuun alussa alkaneet neuvottelut koskivat kaikkia Turun varikolla työskenteleviä sekä varikkoa työpisteenä käyttäviä kunnossapidon työntekijöitä. Yhteensä neuvottelujen piirissä oli 79 henkilöä.

– Kunnossapidon tehtäviä on tarjolla Helsingissä, Hyvinkäällä, Kouvolassa, Oulussa, Pieksämäellä ja Tampereella. Turussa säilyy valmius pelastuspalveluun. Toiminto organisoidaan uudelleen yhteistyössä Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen kanssa, kunnossapitojohtaja Jari Hankala sanoo.

Henkilöstön edustajat esittivät yt-neuvotteluissa erilaisia vaihtoehtoja varikon lakkauttamiselle. Niiden kustannussäästöt arvioitiin kuitenkin pienemmiksi kuin tilanteessa, jossa varikosta voidaan luopua kokonaan.

Tavoitteena on keskittää junien kunnossapitoa sinne, missä on paljon liikennettä ja asiakkaita.

– Kustannussäästöjä syntyy, kun työt voidaan sijoittaa niin, että ne tukevat junakaluston tehokasta käyttöä. Myös vaihto-osatuotannon keskittäminen parantaa tehokkuutta. Lisäksi voimme luopua hallitiloista Turussa, mikä pienentää kiinteitä kuluja. Vuotuiset säästöt ovat useita miljoonia euroja, Jari Hankala toteaa.

VR Groupilla on varikot Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kouvolassa, Joensuussa ja Oulussa. Lisäksi sillä on konepajat Hyvinkäällä ja Pieksämäellä sekä asiantuntijapalveluita tarjoava teknologiayksikkö Helsingissä.

Kaukojunaliikenne täsmällisintä viiteen vuoteen

Kaukojunat kulkivat viime vuonna täsmällisemmin kuin vuosina 2010–2013. Kaukoliikenne sujui erityisen hyvin keväällä. Leuto talviaika ei aiheuttanut merkittäviä ongelmia junaliikenteelle. 

Kaukojunista 87,6 prosenttia saapui pääteasemalleen täsmällisesti vuonna 2014. Vastaava luku oli edellisenä vuonna 84,7 prosenttia. Kaukojunien myöhästymisraja on viisi minuuttia.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien täsmällisyys oli viime vuonna 93,4 prosenttia. Vuonna 2013 vastaava luku oli 95,8 %. Lähiliikenteessä junien myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla.

Tavaraliikenteen täsmällisyys oli vuonna 2014 hyvällä tasolla, 93,3 prosenttia. Myöhästymisraja on puoli tuntia. Edellisvuonna vastaava luku oli 90,9 prosenttia.

Käytössä routa- ja ratatyötaikataulut

Routa-ajan aikataulut olivat keväällä käytössä Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Suomessa rataverkon kunnosta johtuen. Väljempiä aikatauluja jatkettiin ratatöiden vuoksi myös kesällä yhteysväleillä Seinäjoki–Oulu ja Kajaani–Oulu.

Kesän ja syksyn aikana pitkittyneet ratatyöt ja niihin liittyvät ylimääräiset nopeusrajoitukset aiheuttivat viivytyksiä junaliikenteelle rantaradalla, Pohjanmaan radalla ja yhteysvälillä Tampere–Jyväskylä. Myös lukuisat ratalaiteviat vaikuttivat täsmällisyyyteen erityisesti syksyllä.

Kaluston osalta veturien luotettavuus, Pendolinojen kytkennät sekä uusien ohjausvaunujen käyttöönotto aiheuttivat myöhästymisiä vuonna 2014. Lähes kaikkiin Pendolinoihin on nyt vaihdettu uudet kytkentälaitteet. Junaliikenteen toimintavarmuutta lisäävät lähitulevaisuudessa myös uudet sähköveturit.

Lähiliikenteessä ratalaitehäiriöt ja kalustoviat heikensivät täsmällisyyttä viime vuonna. Myös niin sanottuihin kääntymisaikoihin liittyvät uudet henkilökunnan toimintamallit aiheuttivat vuoden aikana aikaisempaa enemmän junien peruutuksia häiriötilanteissa.

Vuonna 2014 oli käynnissä VR-konsernin, Liikenneviraston ja Finrailin yhteinen täsmällisyysohjelma, jonka tarkoituksena on pidemmällä aikavälillä parantaa kaluston luotettavuutta ja rataverkon käytettävyyttä, erityisesti talviaikana.

Pakkasesta kalustovikoja joulukuussa

Joulukuussa 83,6 prosenttia kaukojunista kulki täsmällisesti. Yli vartin myöhästyi 5,0 % kaukojunista. Peruutetut junavuorot luetaan myöhästyneiksi. Lähiliikenteen junien täsmällisyys oli 92,4 prosenttia. Vuoroista prosentti oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu.

Kauko- ja lähijunien kulkuun vaikuttivat joulukuussa esityisesti kalustoviat, muun muassa pakkasesta johtuen. Jonkin verran esiintyi myös ratalaitevikoja. Joulun meno- ja paluuliikenteen matkustajaruuhkat vaikuttivat osaltaan junaliikenteen täsmällisyyteen.

Tavaraliikenteessä yllettiin jälleen hyvään täsmällisyystasoon: tavarajunista 92,0 prosenttia kulki aikataulussaan joulukuussa. Myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia.

VR tarjoaa matkustajille joka vuorokausi noin 300 kaukojunavuoroa. Lähijunia kulkee noin 900, joista valtaosa HSL-liikenteessä pääkaupunkiseudulla. VR Transpoint puolestaan kuljettaa teollisuuden tuotteita noin 360 tavarajunalla joka vuorokausi.

VR vastaa junien operoinnista, junakaluston kunnosta sekä tiedottamisesta junissa ja omissa kanavissaan. Rataverkosta ja sen järjestelmistä sekä asiakastiedottamisesta asemilla vastaa Liikennevirasto.

Finrail eriytetään VR-konsernista

Valtio-omistaja eriyttää junaliikenteen ohjaus-, matkustajainformaatio- ja suunnittelupalveluita tarjoavan Finrail Oy:n VR-Yhtymä Oy:stä. Valtion täysin omistama kaupallisin perustein toimiva Finrail aloittaa toimintansa itsenäisenä yhtiönä 1.1.2015 lukien. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto vastaa Finrailin omistajaohjauksesta.

Eriyttäminen toteutetaan, koska liikenteenohjauspalvelut täytyy kyetä tarjoamaan kaikille asiakkaille tasapuolisesti rautatieliikenteen kilpailun edelleen vapautuessa tulevina vuosina. Finrailin strateginen intressi valtiolle on varmistaa tasapuolisesti rautatieliikenteen ohjauspalvelut.

“Rataverkosta vastaava Liikennevirasto vastaa myös liikenteenohjauksesta. Tähän saakka Liikennevirasto on ostanut ohjauspalvelut kokonaisuudessaan VR-konsernilta. Eriyttämisen jälkeen kilpailuolosuhteet ovat tältä osin tasapuolisia kaikille”, sanoo finanssineuvos Jarmo Väisänen valtion omistajaohjauksesta.

“Yhtiön tarjoamilla palveluilla on hyvin tärkeä merkitys raideliikenteelle ja sen kilpailukyvylle. Olemme sitoutuneet edelleen kehittämään palvelujemme laatua, lisäämään operatiivista tehokkuuttamme sekä tarjoamaan enenevässä määrin osaamistamme liikennejärjestelmän kehittämiseen”, sanoo Finrailin toimitusjohtaja Pertti Saarela.

Finrailin liikevaihto vuodessa on noin 36 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa on 460 henkilöä, joista suurin osa työskentelee liikenneturvallisuustehtävissä liikenteenohjaajina. Kaikki työntekijät jatkavat yhtiön palveluksessa vanhoina työntekijöinä.

Finrailin toimitusjohtaja on Pertti Saarela. Hän on toiminut yhtiön toimitusjohtajana sen perustamisesta vuoden 2013 alusta lukien. Hallituksen puheenjohtajaksi on nimitetty Kimmo Mäki 1.1.2015 lukien.

Joulun suosituimmat junavuorot täyttymässä

Joulu on vilkasta junamatkustamisen sesonkiaikaa. Monista yöjunista on jo myyty makuu- ja autopaikat loppuun. Päiväjunista löytyy vielä tilaa, mutta suosituimmat vuorot täyttyvät nopeasti. 

Joulun menoliikenteessä on eniten yöjunamatkustajia viikonloppuna 19.–21. joulukuuta. Päiväjunissa matkustetaan erityisesti aatonaattona 23. joulukuuta. Vilkkaimpina päivinä menoliikenteessä kulkee kaukojunilla yli 50 000 matkustajaa.

Paluuliikenteessä matkustajia on eniten tapaninpäivän jälkeisenä viikonloppuna 26.–28. joulukuuta. Lauantai 27. joulukuuta on vilkkain paluuliikenteen matkustuspäivä niin yö- kuin päiväjunien osalta.

Joulun aikaan matkustetaan erityisesti Pohjois-Suomen lomakohteisiin, ja pyhiä edeltävänä viikonloppuna yöjunissa on jo varsin täyttä. Päiväjunissa matkustetaan Oulun, Joensuun ja Kuopion suuntiin. Päiväjunissa on vielä tilaa, mutta pohjoiseen kulkevat päiväjunat alkavat jo täyttyä.

Lapin lumet houkuttelevat junamatkustajia

Makuupaikat on myyty lähes loppuun yöjunissa, jotka kulkevat 19.–21. joulukuuta Helsingistä ja Turusta kohti Lappia. Muutamia hajapaikkoja löytyy vielä. Yöjunista, jotka lähtevät pohjoiseen 22.–23. joulukuuta, löytyy vielä makuupaikkoja.

Joulua edeltävänä viikonloppuna etelästä pohjoiseen lähtevien yöjunien autopaikat on jo myyty loppuun. Autopaikan saa vielä hankittua juniin, jotka lähtevät 22.–23. joulukuuta Helsingistä ja aatonaattona 23. joulukuuta Turusta.

Helsingin ja Rovaniemen sekä Helsingin ja Kolarin välillä kulkee joulun aikaan ylimääräisiä yöjunia. Osa pohjoisen yöjunista lähtee Pasilan autojuna-asemalta. Sekä yö- että päiväjuniin on lisätty vaunuja.

Paikka suosittuihin joulun juniin kannattaa ostaa hyvissä ajoin. Ennakkolipulla matkustaa sitä edullisemmin, mitä aiemmin lipun ostaa. VR:n Veturi-asiakkaat voivat hankkia 11. tammikuuta saakka SuperSäästö-hintaisia lippujaalkaen viidellä eurolla.

Juhlapyhien poikkeukselliset juna-aikataulut voi tarkistaa VR:n verkkosivuilta, asemilta tai puhelimitse VR:n asiakaspalvelusta numerosta 0600 41 900 (1,99 €/vastattu puhelu + pvm). Asiakaspalveluhenkilökunnalta voi tiedustella myös peruutuspaikkoja.

VR:n pääkonttori muuttaa rautatieasemalta

VR Group suunnittelee siirtävänsä Helsingin päärautatieasemalla sijaitsevan pääkonttorinsa uusiin tiloihin. Asematoiminta päärautatieasemalla kuitenkin jatkuu ja kehittyy.

Helsingin päärautatieasema jakautuu kolmeen kokonaisuuteen. Asemahallin kautta matkustajat kulkevat juniin. Sen yhteydessä ovat myös aseman näkyvimmät symbolit kellotorni ja Lyhdynkantaja-patsaat (ns. Kivimiehet). Länsisiivessä on kaupallista tilaa, esimerkiksi kuntosali ja ravintoloita. Itäsiivessä on VR:n toimistotiloja esimerkiksi erilaisille konsernipalveluille. Tiloissa työskentelee nykyisin yli 600 VR:läistä. Itäsiipeen on nyt mahdollista suunnitella uutta toimintaa.

On mahdollista, että VR jää rakennuksen omistajaksi tai päärautatieaseman osia saatetaan myydä ulkopuoliselle sijoittajalle. Asia on selvitysvaiheessa, eikä päätöksiä ole vielä tehty.

– Kiinteistöomaisuudesta saatavaa tuottoa pystytään parantamaan, eli tase laitetaan töihin, oli toteutuva vaihtoehto mikä tahansa. VR:llä on meneillään historiallisen suuret kalustoinvestoinnit, kun ostamme parin miljardin edestä uusia vetureita ja junavaunuja. Näiden investointien rahoittamiseksi meidän on tehtävä kaikki voitava, sillä ei voi olettaa, että omistaja eli valtio rahoittaisi niitä, sanoo VR-konsernin toimitusjohtaja Mikael Aro.

Toiminnan ja palveluiden uudistaminen ei edellytä merkittäviä muutoksia päärautatieaseman ulkomuotoon. Muutoksia suunnitellaan ja tehdään yhdessä Museoviraston ja Helsingin kaupungin kanssa. Asemahalli on jatkossakin yleisölle avointa tilaa ja sen lisäksi Rautatieasemalle tuodaan uusia palveluita. Tuleva muutos luo samalla edellytykset myös Rautatientorin ja aseman ympäristön kehittämiseen kaupunkilaisten tarpeiden pohjalta.

– Rautatieasema on ollut Helsingin parhaalla paikalla 150 vuotta ja muutoksia on aina tapahtunut. Noin sata vuotta sitten purettiin vanha asema ja rakennettiin nykyinen. Tavaraliikenne on antanut tilaa Musiikkitalolle, Kansalaistorille ja Keskustakirjastolle. Esimerkiksi Postitalon ja Senaatintoria ympäröivien toimistokortteleiden avaaminen on tehnyt Helsingistä elävämmän”, Mikael Aro toteaa.

VR Groupin uusi pääkonttori rakennetaan todennäköisesti Pohjois-Pasilaan, Pasilan ja Ilmalan asemien läheisyyteen. Hanke on tarkoitus toteuttaa yhdessä kiinteistösijoittajan kanssa. VR toimisi tiloissa vuokralaisena. Riippuen kaavoitusprosessista uusiin tiloihin voitaisiin muuttaa aikaisintaan vuonna 2017. VR-konserniin kuuluvalle Pohjolan Liikenteelle suunnitellaan uusi linja-autovarikko Veturitien varteen.

– Nykyiset toimistotilat rakennettiin Rautatiehallitukselle yli sata vuotta sitten. Päärautatieaseman itäsiipi oli aikansa suurin ja modernein toimistorakennus. Tilat ovat ainutlaatuiset, mutta eivät valitettavasti enää sovellu VR:n toimistoksi parhaalla mahdollisella tavalla. Siirtymällä uusiin tiloihin pystymme työskentelemään joustavammin ja tehokkaammin”, sanoo Mikael Aro.

VR Group suunnittelee Turun varikon sulkemista

VR Group aloittaa yhteistoimintaneuvottelut Turun varikolla 9. joulukuuta. Alustavien suunnitelmien mukaan varikon toiminta lakkaisi ensi vuoden aikana ja työt siirtyisivät kunnossapidon muihin yksiköihin.

Yt-neuvottelut koskevat Turun varikon koko henkilöstöä eli 72 työntekijää sekä varikon tiloja työpisteenä käyttäviä kunnossapidon työntekijöitä. Yhteensä neuvotteluiden piirissä on 80 henkilöä. Jos alustavat suunnitelmat toteutuvat ja Turun varikko suljetaan, sen koko henkilöstölle tarjotaan uutta työtä joko muista kunnossapidon yksiköistä tai muualta VR-konsernista.

Syyt neuvotteluihin ovat tuotannollisia, taloudellisia ja toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuvia. Kunnossapidon suunnitelmana on keskittää työskentelyä suurempiin yksiköihin lähelle pääliikennevirtoja.

– Turun varikolla on tehty hyvää työtä toiminnan kehittämisessä, mutta sen sijainti ei ole optimaalinen verkoston kehittämisen kannalta. Neuvotteluissa keskustellaan siitä, missä työ on järkevintä tehdä, kunnossapitojohtaja Jari Hankala toteaa.

Keskittäminen merkitsisi parantunutta kustannustehokkuutta, kun työt voitaisiin sijoittaa niin, että ne tukisivat junakaluston tehokasta käyttöä. Myös vaihto-osatuotannon keskittämisen arvioidaan lisäävän tehokkuutta. Lisäksi VR Group voisi luopua varikon hallitiloista Turussa, mikä pienentäisi kiinteitä kuluja. Alustavan arvion mukaan vuotuiset säästöt olisivat yhteensä useita miljoonia euroja.

VR Groupin kunnossapitoyksiköllä on varikot Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kouvolassa, Joensuussa ja Oulussa. Lisäksi sillä on konepajat Hyvinkäällä ja Pieksämäellä sekä asiantuntijapalveluita tarjoava teknologiayksikkö. Junakaluston kunnossapidossa työskentelee yhteensä noin 1 300 henkilöä.

Häiriöt rataverkolla haittasivat junaliikennettä lokakuussa

Lokakuussa VR:n kaukojunien täsmällisyys oli 81,7 prosenttia ja lähijunien 91,8 prosenttia. Viat rataverkolla vaikuttivat  junaliikenteeseen ympäri maata.

VR:n kaukojunista 81,7 prosenttia kulki lokakuussa aikataulussaan, viiden minuutin myöhästymisrajalla. Junavuoroista 5,2 % myöhästyi yli viisitoista minuuttia. Peruutetut vuorot luetaan myöhästyneiksi.

Lähijunien täsmällisyys oli 91,8 prosenttia. Myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla. Junavuoroista 1,5 % oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu.

Tavaraliikenteen täsmällisyys oli lokakuussa 92,4 prosenttia. Tavarajunien myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia.

Haastava lokakuu rataverkolla

Ratalaitteiden viat Helsingin ratapihalla, rantaradalla Helsingin ja Turun välillä sekä osuudella Jämsä-Jyväskylä aiheuttivat runsaasti myöhästymisiä junaliikenteelle lokakuussa.

Peräkkäiset sähköratavauriot haittasivat rantaradan junaliikennettä 21. lokakuuta. Junat Karjaan ja Salon välillä korvattiin linja-autoilla.

Helsingin asetinlaitteen vika 28.10. aamuruuhkassa heijastui junaliikenteeseen koko maassa. Muun muassa yli 90 lähijunaa peruttiin häiriön vuoksi.

Lähiliikenteessä esiintyi lokakuussa myös jonkin verran kalustovikoja, jotka aiheuttivat myöhästymisiä.

Lokakuussa junaliikenteeseen vaikuttivat myös rataverkon kunnossapitotyöt ja niihin liittyvät tilapäiset nopeusrajoitukset Pohjanmaan radalla, rantaradalla ja rataosuudella Tampere–Jyväskylä.

Yhteistyöllä sujuvampaa liikennettä

VR ajaa noin 300 kaukojunavuoroa vuorokaudessa. Lähijunia kulkee noin 900, joista valtaosa HSL-alueella pääkaupunkiseudulla. VR Transpointin ajaa noin 360 tavarajunaa joka vuorokausi.

VR vastaa junien liikennöinnistä ja junakaluston kunnosta. Rataverkosta, sen järjestelmistä ja kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto.

VR-konserni tekee täsmällisyystyötä yhdessä Liikenneviraston sekä lähijunaliikenteen tilaajan, Helsingin seudun liikenteen kanssa.

Ajankohtaista liikennetilannetta voi seurata VR:n verkkosivujen liikennetiedotteista. Junat kartalla -palvelusta näkee junien kulun Suomen kartalla reaaliaikaisesti.

VR Group: Rautatielogistiikan kuljetusmäärät kasvoivat, kaukoliikenteen matkustajamäärät laskivat

  • Rautatielogistiikan kuljetusmäärät jatkoivat kasvuaan
  • Matkustajaliikenteen kaukoliikenteessä matkustajamäärä väheni
  • Infran liikevaihto laski

Rautatielogistiikan kuljetetut tonnit kasvoivat kolmannella vuosineljänneksellä edelleen. Maantielogistiikassa kuljetusmäärät laskivat. Logistiikan liikevaihto oli vuosineljänneksellä 105,1 (108,6) miljoonaa euroa ja laski 3,2 prosenttia viime vuoden vastaavasta kaudesta. Liikevoitto kasvoi viime vuodesta ja oli 7,2 (6,8) miljoonaa euroa. Logistiikan kuljetusmäärät laskivat vertailukaudesta 1,4 prosenttia. Kuljetettu tonnimäärä oli 10,2 (10,4) miljoonaa.

Vuoden alusta tarkasteltuna rautatielogistiikan kuljetusmäärät ovat kasvaneet 4,2 prosenttia. Kasvua on ollut sekä kotimaan että idän liikenteessä. Vahvan kehityksen ansiosta rautatielogistiikan markkinaosuuden kaikista kuljetuksista ennustetaan nousseen vuoden 2014 aikana.

Kaukoliikennematkustus väheni

Matkustajaliikenteen liikevaihto laski toisella vuosineljänneksellä 2,1 prosenttia ja oli 138,7 (141,6) miljoonaa euroa. Liikevaihdon laskuun vaikutti etenkin kaukoliikenteen heikentynyt myynti. Kiristynyt kilpailu, haastava talouden tila ja Venäjän tilanne näkyvät matkustajamäärien ja lippujen keskihinnan laskuna onnistuneista hintakampanjoista huolimatta. Ruplan heikko kurssi on vaikuttanut Suomen ja Venäjän väliseen liikenteeseen, ja kolmannen neljänneksen aikana matkustajamäärät vähenivät huomattavasti.

Juna- ja autoliikenteessä tehtiin yhteensä 25,0 (23,4) miljoonaa matkaa. Matkojen määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 6,6 prosenttia: autoliikenteen matkamäärät kasvoivat voitettujen uusien linjojen ansiosta 29,4 prosenttia, mutta junaliikenteen matkamäärät laskivat 1,4 prosenttia. Matkustajaliikenteen liikevoitto oli 10,3 miljoonaa euroa ja laski vertailukaudesta (13,5).

Infran tilauskanta pysyi hyvänä

Infran liikevaihto laski vertailukaudesta 16,6 prosenttia ja oli vuosineljänneksellä 93,1 (111,7) miljoonaa euroa. Tilauskanta pysyi hyvänä. Vuosineljänneksen liikevoitto oli 12,5 (15,0) miljoonaa euroa.

Koko vuoden liikevoitto viimevuotisen tasolla

VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Myös vuosineljänneksen liiketulos, 30,7 miljoonaa euroa, heikkeni vertailukelpoisesta edellisvuoden tuloksesta (41,6). VR-konsernin tulos kolmannella vuosineljänneksellä oli 24,0 (31,6) miljoonaa euroa.

Koko vuoden vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan pysyvän viime vuoden tasolla ja liikevaihdon laskevan. Epävarmuutta ennusteisiin tuovat varsinkin matkustajaliikenteen kaukoliikenteen myynnin kehitys sekä Venäjän taloudellinen tilanne.