VR varautuu talveen useilla eri toimilla – yhteistyöllä iso merkitys

© VR Group

Talvivarautumisen toimenpiteet ovat yksi VR:n n tärkeimpiä asioita, jotta rautatieliikenne toimii myös talven haastavissa olosuhteissa. Varautuminen aloitetaan jo hyvissä ajoin kesällä. Talvivarautumisen toimenpidelista on mittava ja se kattaa esimerkiksi kaluston talvihuoltokampanjoita, lumitöiden suunnittelua, henkilöstön resursointisuunnitelmia, liikenteen supistamissuunnitelmia ja poikkeusviestinnän varmistamista. Tulevan talven pääosassa on yhteistyö muiden rautatietoimijoiden kanssa.

Talvivarautumista on syksyn aikana entistäkin tiiviimmin tehty isolla kokoonpanolla. Mukana on ollut henkilöstöä niin VR:ltä, Väylältä kuin liikenteenohjausyhtiö Finraililtakin. Yhteistyön merkitys korostuu myös syksyllä ja talvella järjestettävissä alueellisissa lumityöpalavereissa. Raiteilla ja rautatiealueilla tehtävät lumityöt ovat yksi talven liikenteen onnistumisen kulmakivistä, jotta raiteistot pysyvät liikennöitävässä kunnossa ja vaihteet sekä liikenteen ohjauslaitteet toimivat.

“Junaliikenne pyritään turvaamaan suunnittelemalla lumitöiden aikataulut järkevästi. Jos lumityöt tehdään aamuyöllä ennen liikennöinnin alkamista, on se myös tehokasta ja turvallista”, VR Groupin liikennejohtaja Nina Mähönen kertoo. “Käytännössä toimitaan niin, että radan kunnossapitäjä, liikenteenohjaus ja me radankäyttäjänä teemme alueelliset lumityösuunnitelmat yhdessä, jotta tilanteen tullen kaikki toimivat saumattomasti yhteen.”

Junakalusto tarvitsee myös normaalia enemmän huomiota ennen talvea. Kalustonhuoltoprosesseja viilataan vuosittain paremmiksi. Kalustolle on jo tehty normaalit talvihuollot, ja niissä on keskitytty nimenomaan tarkastamaan talvella kovalle rasitukselle joutuvat osat.

“Lisäksi junakaluston kattavampia raskashuoltoja ja isompia kaluston muutostöitä optimoidaan talvikuukausien ajan niin, että henkilöstöä riittää korjaamaan kriittiset viat mahdollisimman pian. Näin  kalustoa ei kasaannu odottamaan huoltoa, vaan sitä on aina saatavilla liikenteeseen tarvittava määrä”, Mähönen kertoo.

Ennakoivat toimet käynnistetään, kun lunta tulla tupruttaa ja pakkanen kiristyy

Ennakointi on ratkaiseva osa talvitoimintaa. VR:n operaatiokeskuksessa säätä seurataan tiiviisti. Kun junaliikenteelle hankalat sääolosuhteet tunnistetaan ja luvataan pitkäkestoisia, yli 20 asteen pakkasia tai kovaa tuulta ja runsasta lumisadetta, nostetaan esiin liikenteen varautumissuunnitelmat.

Mahdollista on, että liikennöintiin tehdään tuolloin muutoksia ja junavuoroja ajetaan vähemmän. Liikenteen supistamisella varmistetaan, että liikenne ei ruuhkaudu ja saadaan aikaa lumitöihin ja vaihteiden puhdistukseen.

“Yhdessä Väyläviraston ja lähiliikenteen ollessa kyseessä myös HSL:n kanssa, teemme suunnitelman seuraavien päivien liikenteestä, jos keliolosuhteet näyttävät epäsuotuisilta. Päätös junaliikenteen muutoksista tehdään kuitenkin aina viimeistään edellisenä päivänä, jotta asiakkaat saavat ajoissa tiedon muutoksista. Kaikki junaliikenteen muutokset viestitään useissa eri kanavissa ja meidän vr.fi -sivuilta löytyy tietoa poikkeustapauksissa”, Mähönen muistuttaa.

Kaluston sulattamiseen panostuksia

Edellisistä talvista on pyritty ottamaan opiksi. Viime vuonna poikkeuksellisen pitkän runsaslumisen ja kovan pakkasjakson aikana kaluston jäätyminen aiheutti ongelmia kaluston saatavuuden kanssa. Jäätyminen aiheuttaa vaurioita junien paineilmajärjestelmiin aiheuttaen ongelmia esimerkiksi ovien toiminnassa ja junien kytkemisessä.

Jäätymisen aiheuttamat ongelmat näkyvät nopeasti täsmällisyydessä, sillä yksittäisetkin myöhästymiset heijastelevat pääosin yksiraiteisella rataverkolla muuhunkin liikenteeseen.

Kaluston sulattamiseen on varauduttu aiempaa kattavammin. Uutena asiana kaikille kalustolajeille tehty systemaattisemmat sulatussuunnitelmat. Suunnitelmien tarkoituksena on seurata kaluston sulatuksia ja huomioida kaluston huoltokierrossa myös sulatuksiin menevä aika. Varikoilla on lisätty tilaa, resursseja ja työkaluja sulatuksia varten.

“Tietenkään jokaista kaluston vikaantumista ja jäätymistä ei pystytä ennalta ehkäisemään, mutta kaikki voitava tehdään niiden minimoimiseksi”, Mähönen lupaa.

VR parantaa junamatkustamista – matka-ajat Kokkolasta Ouluun nopeutuvat

© VR Group

Uusien aikataulujen myötä kokkolalaisille on luvassa kaksi uutta vuoroa ja tarjonta erityisesti työmatkaliikenteen ruuhka-aikoina paranee. Lisäksi Oulun ja Kokkolan välillä matka-ajat nopeutuvat keskimäärin 15 minuuttia. Uudet vuorot aloittavat liikennöinnin 15.12. aikataulukauden vaihtuessa.

Joulukuun uusien aikataulujen myötä matkustaminen paranee merkittävästi eri puolilla Suomea. Kokkolassa pysähtyy jatkossa päivittäin yhteensä 22 junaa, eli kaksi vuoroa aiempaa enemmän. Toinen uusista vuoroista matkaa Helsinkiin ja toinen Ouluun.

”Kuuntelimme ja huomioimme uusien vuorojen ja aikataulujen suunnittelussa asiakaspalautetta sekä asiakasmääriä. Uusien aikataulujen myötä koko pääradan aikataulurakennetta on uudistettu, jotta uudet vuorot on saatu mahtumaan niukalle ratakapasiteetille”, kertoo VR:n suunnittelujohtaja Juho Hannukainen.

Uusien aikataulujen myötä erityisesti aamun työmatkaliikenteeseen Kokkolasta etelän suuntaan on luvassa parannuksia. Nykyinen vaihdollinen yhteys Kokkolasta klo 8.58 Helsinkiin muuttuu suoraksi ja samalla sen matka-aika nopeutuu merkittävästi noin puolella tunnilla. Lähtöaika on hieman varhaisempi, klo 8.31, joten esimerkiksi Tampereelle ehtii jo ennen klo 11.

Lisäksi varhaisin aamuyhteys Kokkolasta klo 5.21 Helsinkiin alkaa asiakkaiden toiveiden mukaisesti kulkea jatkossa myös perjantaisin, kattaen näin koko työviikon. Matka-aika pysyy samana, mutta yhteys sisältää jatkossa vaihdon Seinäjoella, jotta paikkatarjontaa saadaan lisättyä vilkkaalle Seinäjoki-Helsinki-välille. Kaikki muut yhteydet Kokkolan ja Helsingin välillä ovat jatkossa suoria.

Myös iltapäivien tarjonta Helsingistä Kokkolaan paranee. Jatkossa Helsingistä pääsee Kokkolaan jo 14:24 lähtevällä vuorolla. Lisäksi suosittu klo 16.24 lähtö nopeutuu matka-ajaltaan yli 20 minuuttia ja se ajetaan jatkossa IC-kalustolla, jolloin siihen saadaan lisää asiakaspaikkoja. Vuoro jatkaa Ouluun saakka. Iltapäivän ruuhkaliikennettä helpottaa myös uusi, Helsingistä klo 16.40 lähtevä junavuoro.

Nopeammat matka-ajat ja lisää paikkoja pohjoisen juniin

Matkustusaika Kokkolan ja Oulun välillä nopeutuu keskimäärin 15 minuutilla, ja matka taittuu jatkossa nopeimmillaan n. 1,5 tunnissa. Matka-ajan nopeutuminen Oulun ja Kokkolan välillä heijastuu myös Kokkola-Rovaniemi-välille, jonka kulkee jatkossa nopeimmillaan alle neljässä tunnissa. Lisäksi kaksi päivävuoroa Kokkolan ja Rovaniemen välillä muuttuvat suoriksi, ja kysytyimpiin Rovaniemen-vuoroihin on lisätty paikkoja.

Keskeinen parannus on myös uusi päivittäinen vuoro Oulusta etelään klo 16.27. Vuoro pysähtyy myös pienemmillä väliasemilla Oulun ja Seinäjoen välillä, helpottaen kokkolalaisten työ- ja asiointiliikennettä myös pienemmissä lähikunnissa.

Joulukuun aikataulujen myötä myös muiden vuorojen aikatauluissa sekä lähtö- ja saapumisajoissa voi olla joitain muutoksia.

Uudet 15.12. aloittavat aikataulut löytyvät matkahaustamme osoitteessa vr.fi. Liput tulivat myyntiin tiistaina 15.10. ja ovat ostettavissa 29.4.2020 asti.

Liiketoimintakatsaus tammi-syyskuu 2019 – matkustusmäärät junaliikenteessä jatkoivat kasvuaan

Kuvaaja Jouni Koivuneva

Tammi-syyskuu 2019 lyhyesti:

  • Konsernin vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 1,1 prosenttia 737,2 (729,3) miljoonaan euroon. Konsernin raportoitu liikevaihto laski 21,2 prosenttia 737,2 (935,4) miljoonaan euroon johtuen VR Trackin myynnistä vuoden 2019 alussa.
  • Vertailukelpoinen liikevoitto, joka ei sisällä VR Trackin liikevoittovaikutusta, kasvoi 3,4 prosenttia ja oli 88,0 (85,0) miljoonaa euroa. Konsernin raportoitu liikevoitto oli 268,2 (93,8) miljoonaa euroa.
  • Kaukoliikenteen junissa matkustusmäärät kasvoivat 9,3 prosenttia ja junissa tehtiin 11,0 (10,1) miljoonaa matkaa.
  • VR Transpointin rautatiekuljetusten kokonaisvolyymi laski katsauskaudella 5,7 prosenttia 27,6 (29,2) miljoonaan tonniin.
  • Pohjolan Liikenne aloitti elokuussa liikennöinnin 30 täyssähköbussilla uuden bussiteknologian edelläkävijänä Suomessa.

Esitetyt taloudelliset osavuositiedot ovat tilintarkastamattomia FAS-lukuja. Suluissa esitetyt luvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan kauteen, ellei toisin ilmoiteta.

Toimitusjohtaja Rolf Jansson:

”Konsernin vertailukelpoinen liikevaihto on jatkanut kasvuaan koko kuluvan vuoden. Myös liikevoittomme on hyvällä tasolla. Matkustajaliikenteessä sekä liikevaihdon että liikevoiton hyvään kehitykseen on vaikuttanut erityisesti kaukojunaliikenteen matkamäärien kasvu. VR Transpointissa sen sijaan laskevat volyymit rautatielogistiikan kuljetuksissa ovat painaneet sekä liikevaihtoa että liikevoittoa. Rautatielogistiikan kysyntää ovat heikentäneet idän kuljetusten epätasaiset ja heikentyneet volyymit sekä metsä- ja metalliteollisuuden tuotteiden heikentynyt kysyntä. Vuoden alusta yhtiömuotoisen toimintansa aloittanut VR Kunnossapito on onnistunut kasvattamaan ulkoisen tilauskannan osuutta voittamalla mm. HKL:n metrojunien peruskorjauksen kilpailutuksen ja muutamia pienempiä kilpailutuksia. Kansainvälistäkin laajentumista hakeva yhtiö otti syyskuussa käyttöön nimen VR FleetCare.

Olemme alkuvuonna toteutetun VR Trackin myynnin jälkeen suunnanneet VR Groupin fokusta matkustaja- ja tavaraliikenteeseen. Merkittävillä kalustoinvestoinneilla, kuten uusilla energiatehokkailla dieselvetureilla, kaksikerroksisilla IC-päivävaunuilla ja ravintolavaunuilla sekä uusilla raakapuuvaunuilla, varaudumme tulevaan kasvuun ja turvaamme kilpailukykyämme. Autoliikenteessä Pohjolan Liikenne aloitti elokuussa liikennöinnin 30 täyssähköbussilla uuden bussiteknologian edelläkävijänä Suomessa. Hankinta liittyy yhtiön merkittävään HSL-alueen kilpailutuksen voittoon syksyllä 2018. Busseilla ajetaan Espoon Leppävaaran ja Keravan HSL-linjoilla. Sähköbussit mahdollistavat hiilineutraalin liikennöinnin ja ovat selvästi energiataloudellisempia kuin vastaavat dieselkäyttöiset linja-autot.

Toimintamme tarkoitus on liikuttaa ihmisiä ja rahtia asiakaslähtöisillä ratkaisuilla. Jatkamme työtämme panostamalla kilpailukykyyn ja asiakaskokemuksen parantamiseen.”

Näkymät tilikaudelle 2019

VR Group odottaa yleisen talouskehityksen pysyvän heikommalla tasolla myös loppuvuoden aikana, mikä näkyy vertailuvuotta heikompana volyymikehityksenä ja kannattavuutena rautatielogistiikassa. Raideliikennettä tukevat trendit, kuten kaupungistuminen ja erityisesti ilmastotietoisuuden lisääntyminen, kasvattavat erityisesti matkustajaliikenteen matkamääriä.

Tässä ympäristössä VR Group tavoittelee kannattavaa kasvua panostamalla asiakkaiden palvelemiseen ja kilpailukyvyn lisäämiseen muun muassa digitalisaatiota hyödyntämällä. Kasvuvaraa on nähtävillä sekä orgaanisesti, palveluja kehittämällä ja laajentamalla, että tutkimalla uusia maantieteellisiä kasvualueita. Vertailukelpoisesti koko vuoden liikevaihdon ja liikevoiton arvioidaan kasvavan maltillisesti suhteessa edellisvuoteen.

VR Group otti 1.1.2019 käyttöön vuokrasopimuksia koskevan IFRS 16 -standardin, jonka seurauksena vuokralleottajan vuokrasopimukset kirjataan taseeseen käyttöoikeusomaisuuseriksi ja vuokrasopimusveloiksi. Poikkeuksena ovat lyhytaikaiset, alle 12 kuukauden sopimukset sekä arvoltaan vähäiset sopimukset. Vertailutietoja ei ole oikaistu. Standardin käyttöönoton seurauksena käyttöomaisuuden määrä on 30.9.2019 noin 49 miljoonaa euroa ja korollisten velkojen määrä noin 52 miljoonaa euroa suurempi, mikä heikentää omavaraisuusastetta ja kasvaa nettovelkaisuusastetta. Vastaavasti standardin käyttöönotto on alentanut vuokrakuluja ja kasvattanut poistoja sekä rahoituskuluja. Koko vuoden 2019 osalta positiivinen vaikutus liikevoittoon on noin 0,3 miljoonaa euroa ja vaikutus tilikauden tulokseen noin -0,2 miljoonaa euroa. 

VR Group vahvistaa kilpailukykyä – Finnlogin tuontipuuliikenne Venäjältä on käynnistynyt

VR Groupin venäläisen tytäryrityksen, Finnlogin, toiminnan käynnistyminen on edennyt vauhdilla. Yrityksen ensimmäiset 24 venäläistä vaunua ovat valmistuneet ja tuontipuuliikenne Venäjältä on käynnistynyt. Ensimmäinen kuorma saapui Suomeen maanantaina 28. lokakuuta.

VR Group kertoi keväällä hakevansa kasvua uudesta liiketoiminnasta ja perustavansa venäläisen tytäryrityksen vaunujen hankintaan ja operointiin Venäjällä. Yrityksen toiminnan käynnistyminen on edennyt vauhdikkaasti. Yrityksen hankkimat ensimmäiset 24 raakapuuvaunua ovat valmistuneet ja kaupallinen liikenne on alkanut metsäteollisuuden ensimmäisen asiakkaan tuontipuuliikenteessä. Yritys toimii nimellä Finnlog.

– Haemme aktiivisesti kasvua uusilta alueilta. Haluamme palvella avainasiakkaitamme entistä paremmin ja vahvistamme kilpailukykyämme. Tavoitteena on laajentaa toimintaa myös muihin asiakkuuksiin ja tuoteryhmiin, VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson sanoo.

Finnlogin vaunut tulevat VR Transpointin suomalaisten avainasiakkaiden käyttöön tuontipuuliikenteeseen. Finnlog operoi vaunuja Venäjällä, huolehtii kunnossapitosopimuksista sekä vastaa operatiivisesti vaunujen käytön suunnittelusta ja ohjauksesta Venäjän puolella. Finnlog hankkii käyttönsä kaiken kaikkiaan 300 venäläistä vaunua. Kaikki vaunut toimitetaan vuoden 2020 huhtikuun loppuun mennessä. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Vladislav Shepetovski. Shepetovski on toiminut usean vuoden ajan VR Groupin Moskovan edustuston johtajana sekä Venäjän maajohtajana ja jatkaa edelleen myös näissä tehtävissä.

Kotimaan junamatkustus kasvoi jälleen +10 % – pohjoisen yöjunasesonki käynnistyy kampanjahintaan

© VR Group

Elokuussa junamatkailun suosio pysyi vahvassa kasvussa. Kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin 1,2 miljoonaa matkaa, +10 % viime vuotta enemmän. Vuoden alusta kotimaan kaukoliikenteen junamatkustus on kasvanut yhteensä 8 % viime vuoteen verrattuna. Jo pitkään jatkuneen kasvun taustalla on junamatkustuksen aiempaa edullisempi hintataso. Syksyn myötä käynnistyy Lapin yöjunasesonki ja oman auton saa pohjoiseen mukaan edulliseen kampanjahintaan.

Elokuussa matkustus kasvoi eniten Helsingin ja Oulun (+20 %), Helsingin ja Turun (+17 %) sekä Helsingin ja Jyväskylän (+16 %) välillä. Matkustuksen kasvu keskittyy edelleen isojen kaupunkien välille. Kärkikolmikon lisäksi matkustus kasvoi reilusti myös Helsingin ja Tampereen (+13 %) sekä Helsingin ja Kuopion välillä (+ 11 %).

Kasvun taustalla on junamatkustuksen edullinen hintataso.

”Matkamäärämme ovat olleet jatkuvassa kasvussa laskettuamme kaikkia  kaukoliikenteen hintoja noin 25 % vuonna 2016. Edullisin tapa matkustaa on Säästölippumme, jolla matka esimerkiksi Helsingistä Tampereelle tai Turkuun on hinnaltaan vain 8,90 euroa. Edullisten hintojen lisäksi junan houkuttelevuutta kasvattavat uudistuneet palvelumme ja lisätty vuorotarjonta, kertoo matkustajaliikennejohtaja Topi Simola.

Yöjunasesonki alkaa – oma auto mukaan

Syksyn myötä Lapin yöjunien sesonki käynnistyy. Yöjunaliput ovat nyt myynnissä pitkälle ensi kevääseen, 29.4.2020 asti. Ruska-ajan lisäksi yöjunilla matkustetaan pohjoiseen runsaasti etenkin jouluna ja vuodenvaihteessa sekä kevään hiihtolomakautena, jonka suosituimmat paikat varataankin nopeasti loppuun.

Nyt myös oman auton saa edullisesti matkaan mukaan. 9.-22.9. välisenä aikana valituille yöjunalähdöille on saatavilla makuu- ja autopaikka edulliseen yhteishintaan, alkaen vain 99 €. Myös oman hytin 1-2 hengelle saa kampanjahintaan, autopaikan kera alkaen vain 148 €.

”Lapissa etäisyydet ovat pidempiä ja moni liikkuu perillä mielellään omalla autolla. Pitkän ajomatkan sijaan kulkuneuvon kuljettaa kätevimmin pohjoiseen junalla, edullisimmillaan nyt alle sadalla eurolla. Matka-ajan voi käyttää rentoutumalla ja herätä virkeänä perillä”, Simola jatkaa.

Junalla matkustettiin kesäloman viettoon – kotimaan kaukoliikenteen matkamäärät kasvoivat heinäkuussa 13 %

Kuvatoimisto Alma360

Heinäkuussa kotimaan kaukojunaliikenteessä tehtiin 1,2 miljoonaa matkaa, kasvua edellisvuodesta oli huimat 13 %. Eniten matkustus kasvoi yhteysväleillä Helsinki-Hämeenlinna (34 %), Helsinki-Oulu (29 %), Helsinki-Turku (22 %) sekä Helsinki-Jyväskylä (22 %).

Matkamäärien kasvu jatkui heinäkuussa erittäin vahvana ja kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin matkoja 13 % viime vuotta enemmän. Kotimaan matkailun suosio näkyy junamatkustuksen kysynnässä selvästi ja yhä useampi valitsee kesälomamatkansa kulkumuodoksi ympäristöystävällisen junan”, kertoo VR:n myynti- ja asiakaskokemusjohtaja Salla Ketola.

Suomi on täynnä upeita kesäkohteita ja junalla on vaivatonta lähteä lyhyellekin päiväseikkailulle perheen kanssa. Kesän Säästölippu-kampanja toi edulliset junaliput lomalaisten ulottuville. Myös moniin tapahtumiin matkustettiin ahkerasti junalla ja lisäsimme tänäkin vuonna vuoroja useiden kesätapahtumien yhteyteen”, Ketola sanoo.

Yksittäiset, suuret tapahtumat voivat näkyä piikkinä muuten tasaisen suosituilla reiteillä. Esimerkiksi Helsingin ja Hämeenlinnan välisiä matkoja kasvatti Hämeenlinnassa järjestetty Metallican konsertti.

Aikataulukausi vaihtuu, joulunajan ja hiihtokauden yöjunat myyntiin 20.8.

Makuu- ja autopaikat pohjoisen yöjuniin tulevat myyntiin 20. elokuuta. Nyt kannattaakin varmistaa paikkansa suosituissa yöjunissa ennakkoon jouluksi, hiihtolomaksi tai pääsiäiseksi. Yöjunan kyydissä pääsee Rovaniemelle, Ouluun, Kemijärvelle ja Kolariin, ja oman auton saa lastattua kyytiin Helsingistä, Tampereelta tai Turusta.

Uudet aikataulut lähi- ja kaukoliikenteessä tulevat voimaan 12.8. Muutoksia tulee esimerkiksi Helsingin ja Riihimäen välisiin yhteyksiin, kun D-lähijunat palaavat kesätauolta. Myös kaukoliikenteen nopeat aamu- ja iltapäivävuorot Turun ja Helsingin välillä palaavat liikenteeseen. HSL-lähijunaliikenteen muutoksista lisää HSL:n verkkosivuilta.

Junalippujen käteismyynti kaukoliikenteen junissa päättyy

Syyskuun alusta alkaen kaukoliikenteen lippuja voi ostaa junista vain maksukorteilla. Jo nyt 99% prosenttia asiakkaistamme ostaa junalippunsa joko ennakkoon tai junista korttimaksulla. Verkkokaupan, mobiilisovelluksen, automaattien ja VR:n puhelinpalvelun lisäksi lippuja voi ostaa ennakkoon VR:n lipunmyynneistä, Matkahuollosta tai miltä tahansa R-kioskilta, joissa maksuvälineenä käy kortti tai käteinen.

Vuoden 2019 aikana uudistuvien myyntikanavien myötä lipun ostaminen ennakkoon on entistä helpompaa – ennakoimalla lipun saa myös edullisemmin ja istumapaikan varmistettua.

Lisää tietoa kaukoliikenteen lippujen ostamisesta verkkosivuiltamme osoitteessa vr.fi.

Rautateiden matkustajainformaatiota tulisi kehittää yhteistyössä

Kuvaaja: Soile Laaksonen

Suomessa rautateiden henkilöliikenne on lähivuosina suurten muutosten edessä, kun yhden toimijan (VR) sijasta toimijoita tulee mahdollisesti olemaan useampia. Muutoksen toivotaan lisäävän asiakaslähtöisyyttä ja edistävän palveluiden kehittymistä, ja tätä kautta kasvattavan myös rautatieliikenteen suosiota matkustusmuotona.

Toimintaympäristön muuttuessa on tärkeää, että myös rautatieliikenteen matkustajainformaatiopalveluja kehitetään muutoksen edellyttämällä tavalla. Informaatiopalveluja tulee tarkastella ja kehittää myös matkaketjujen sujuvuuden näkökulmasta. Ihannetilanne olisi, että informaatio olisi helposti saatavilla yhdestä paikasta koskien koko ketjua. Toimijoiden lisääntyessä tämän huomioiminen on entistä tärkeämpää.

Silja Laine käsitteli aihetta opinnäytetyössään, jonka hän teki Hämeen ammattikorkeakoulussa osana Tulevaisuuden liikennejärjestelmät -ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Laine työskentelee suunnittelijana Rambollilla. Opinnäytetyö Rautatieliikenteen matkustajainformaation kehittäminen matkaketjujen sujuvuuden näkökulmasta tehtiin Väyläviraston toimeksiannosta, jossa yhteyshenkilönä toimi ylitarkastaja Kimmo Turunen.

Kehittämistarpeita tunnistettiin erityisesti häiriö- ja poikkeustilannetiedottamisen osalta. Matkustajien näkökulmasta viestinnän ja viestintätapojen yhdenmukaisuutta häiriö- ja poikkeustilanteissa tulisi kehittää. Kun myöhästymistiedotteita annetaan pätkittäin ja usein, matkustajan on vaikea arvioida junan saapumisaikaa. Matkustajien toiveena oli, että saapumisaika ilmoitettaisiin vähemmällä tarkkuudella, mikäli on tiedossa, että arvio tulee muuttumaan. Prosessi tiedottamisen taustalla tulee olla kunnossa, jotta informaation antamisesta vastaavalla taholla on mahdollisuus tiedottaa mahdollisimman totuudenmukaisesti.

Kehittämistä vaativana asiana työssä tunnistettiin myös yhteistyö eri toimijoiden välillä. Toimintatavat ja eri yhteistyöryhmien muodostaminen tämän osalta tulisi olla kunnossa ennen monitoimijamalliin siirtymistä, koska jatkossa osapuolia voi olla enemmän. Yhteistyön sujuminen edellyttää myös yhteisen tahtotilan löytämistä esimerkiksi rautatieasemien matkustajainformaatiojärjestelmistä vastaavien Väyläviraston ja Finrailin osalta, joiden välinen yhteistyö ja toimintatavat vuoden 2019 alussa tapahtuneen virastouudistuksen myötä ovat vasta kehittymässä.

Monitoimijaympäristön osalta asiakaspalvelu ja sen tarjonta vaatii kehittämistä. Jatkossa kun toimijoita tulee mahdollisesti olemaan useampia, tulee varmistaa, että palvelu on tasapuolista kaikkien näkökulmasta katsottuna. Työn yhteydessä tehdyissä haastatteluissa ja työpajoissa tuli ilmi, että nykyisin asiakaspalvelutilanteissa vastuutaho ei ole aina välttämättä selkeä. Asiakasta palvelee se, johon asiakas on yhteydessä, vaikka kyse olisi jonkun muun toimijan tuottamasta palvelusta. Asiakaspalvelutoiminta tulisi olla asiakaslähtöistä toimintarajoista huolimatta ja vastuiden määrittäminen ja yhteisvastuusta sopiminen on väistämättä edessä monitoimijamalliin siirryttäessä. Toimintatavat tulee olla selkeät sekä palveluntuottajille että matkustajille.

”Työn aikana järjestetyt työpajat olivat yksi työn mielenkiintoisimmista osuuksista, koska niissä päästiin yhdessä keskustelemaan kehittämiskohteista ja toimijat toivat esiin ideoita näiden ratkaisemiseksi. Työpajoissa keskustelu oli vilkasta ja toimenpideideoita esitettiin paljon. Tämä kertoo siitä, että yhteistyön jatkuvuus on tärkeää, jotta toimenpiteet tulevat tarkastelluksi kaikista näkökulmista ja kehitystyö etenee”, opinnäytetyön tekijä Silja Laine kommentoi.

Opinnäytetyö kokonaisuudessaan: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060515045

Vectron-sähköveturit käyttöön VR:n matkustajaliikenteessä

Kuvaaja: Jouni Koivuneva

Vectron-sähköveturit aloittavat matkustajaliikenteessä Oulu-Rovaniemi-välillä 3.6.2019. Viranomaisluvan mukaisesti vetureita ajetaan aluksi kolmen viikon kokeilujakson ajan, jonka jälkeen VR arvioi yhdessä liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa liikennöinnin jatkoa. Nykyisellään tavaraliikenteen käytössä olevilla vetureilla on tehty lukuisia koeajoja, joissa aiemmin herkäksi todetun kulunvalvontajärjestelmän on todettu toimivan myös matkustajaliikenteessä.

Vectron eli Sr3-sähköveturi on energiaa säästävä ja tehokas veturi, joka on suunniteltu toimimaan Suomen haastavissa sääolosuhteissa. VR Group on tilannut Siemens Mobilityltä kaikkiaan 80 uutta veturia toimitettavaksi vaiheittain vuoteen 2026 mennessä. Veturihankinta on osa merkittävää kalustoinvestointien sarjaa – kaikkiaan uuteen kalustoon on parin vuosikymmenen aikana investoitu yhteensä noin miljardi euroa.

Veturin turvalaitteistoon nykyisen lainsäädännön mukaisesti kuuluva eurooppalainen ETCS-kulunvalvontajärjestelmä reagoi suunnitellusti herkemmin kaikkiin signaaleihin. Järjestelmän herkkyyden vuoksi veturit saattavat tehdä satunnaisesti myös aiheettomia hätäjarrutuksia. Hätäjarrutus ei merkittävästi poikkea voimakkuudeltaan tavallisesta jarrutuksesta, ja matkustajaliikenteessä niitä tapahtuu eri syistä tyypillisesti kymmeniä vuodessa.

Kun uutta kalustoa otetaan käyttöön, on tavallista, että käyttöönoton aikana joitain ominaisuuksia pitää kehittää toimivammiksi. Veturin valmistaja Siemens on kehittänyt kulunvalvontajärjestelmää yhteistyössä eri tahojen kanssa jatkuvasti vuodesta 2015 lähtien ja veturilla on tehty tänä aikana lukuisia koeajoja. Raideliikenteen turvallisuutta valvova viranomainen on nyt todennut järjestelmän toimivan turvallisesti, kuten pitääkin”, kertoo VR Groupin liikennejohtaja Nina Mähönen.

Vectron-veturit ovat olleet tähän asti täydessä käytössä tavaraliikenteessä, ja olemme iloisia, että nyt saatu viranomaislupa mahdollistaa niiden käyttöönoton vaiheittain myös matkustajaliikenteessä. Aloitamme liikennöinnin aluksi muutaman viikon jaksoissa, joiden välissä arvioimme jatkotoimenpiteitä yhdessä Traficomin kanssa.

Ensimmäisen kolmen viikon jakson aikana Vectron-veturit liikennöivät matkustajaliikenteessä Oulu-Rovaniemi välillä, alkaen 3.6.2019.

Lue lisää Vectron-vetureista täältä.

Kotimaan junamatkustus jatkaa kasvua – kaukoliikenteessä jälleen huhtikuussa yli miljoona matkaa

Kuvaaja: Soile Laaksonen

Kotimaan kaukoliikennejunissa tehtiin huhtikuussa jälleen yli miljoona matkaa. Kasvua edellisvuodesta oli 5 %. Eniten matkustus kasvoi reiteillä Helsinki-Oulu (+20 %), Helsinki-Rovaniemi (+13 %) ja Helsinki-Kuopio (+11 %).  

Junamatkustuksen suosion vahva kasvu on jatkunut koko alkuvuoden. Huhtikuussa kasvua vauhditti pääsiäinen, jolloin suomalaiset matkustivat ahkerasti kotimaassa. Erityisesti pääsiäisen vaikutus näkyy pidemmillä reiteillä”, kertoo matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Kasvua vauhditti myös uusi, erittäin edullinen lipputuote, jota kokeilimme täydentämässä hiljaisempien vuorojen tarjontaa.

Myös Helsinki-Pietari -välillä liikennöivien Allegro-junien matkamäärät kasvoivat ennätysvauhtia. Pietarin-matkojen suosio on jatkunut myös toukokuussa, jolloin vietettiin paitsi vappua, myös Venäjällä voitonpäivän vapaita. Kilpailukykyinen hinta houkuttelee vapaa-ajan matkustajia helppoon viikonloppukohteeseen.

Allegron matkamäärät kasvoivat huhtikuussa 24 % ja kysyntä on pysynyt korkeana myös toukokuussa. Olemme vastanneet kysyntään lisäämällä Pietarin-liikenteeseen useana toukokuun viikonloppuna tuplarunkoja”, sanoo Romanainen.

Kaukoliikenteen kasvun arvioidaan jatkuvan kasvukeskuksissa jo ruuhkautuneen ratainfran sallimissa rajoissa. VR tuo liikenteeseen tänä vuonna 36 uutta vuoroa samalla kun investoinnit kalustoon jatkuvat. Vuosien 2017-2021 aikana nopean junaliikenteen paikkamäärän kasvu on 17 %. Lähivuosina liikenteeseen tulee myös 7 uutta ravintolavaunua.

Kesän makuja ravintolavaunussa – myös omalle paikalle mukaan

Matkustuksen kasvu näkyy myös junaravintoloiden suosiossa. Ravintolavaunu löytyy jo noin 75 % kotimaan kaukojunista ja lopuissa asiakkaita palvelee myyntikärry. Annoksia saa myös kätevästi pakattuna mukaan nautittavaksi omalla paikalla.

Ravintolavaunun valikoima päivittyy kesäisillä mauilla 16.5. Uutuuksia ovat esimerkiksi vegaaninen Härkis-BBQ Sandwich, uudella reseptillä valmistettu mustikkapiirakka tai ravintolavaunun oma mansikkajäätelö. Useissa vuoroissa kiertävät kesän ajan myös jäätelömyyjät.

Kesän ajaksi valikoimaan tulevat uudet raikkaat lohiannokset: savulohi-caesar-salaatti sekä lämmin annos loimulohta, tilliperunaa ja hollandaisekastiketta. Lohisalaatin voi napata kätevästi mukaan omalle paikalle nautittavaksi matkan aikana”, vinkkaa junakokki Tapio Kyllönen.

VR Kunnossapito teki uuden aluevaltauksen ja voitti HKL:n metrojunien peruskorjauksen kilpailutuksen

Helsingin varikko, Kuvaaja Tuomas Uusheimo

VR-Yhtymä Oy, toteuttajana VR Kunnossapito Oy, on voittanut Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) metrojunien peruskorjauksen kilpailutuksen. Päätöksen tarjouskilpailun voittajasta teki Helsingin liikennelaitoksen johtokunta kokouksessaan 18.4. Hankkeen kokonaisarvo on VR:lle noin 30 miljoonaa euroa. 

VR Kunnossapito Oy:n tavoitteena on kasvattaa yhtiöstä kilpailukykyinen raidekaluston monimerkkihuoltamo ja laajentaa asiakaspohjaa junakalustosta myös muuhun raidekalustoon. 

– HKL:n metrojunien peruskorjauksen voitto on meille strategisesti erittäin tärkeä, sillä se on ensimmäinen tämän mittaluokan voitto avoimilla markkinoilla, VR Kunnossapito Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Soini sanoo. Haemme voimakkaasti kasvua myös muusta raidekalustosta ja kilpailutuksen voitto antaa meille tuoreena yhtiönä uskoa, että olemme valinneet oikean tien, ja että VR Kunnossapito Oy tulee myös jatkossa pärjäämään kilpailussa Suomessa ja lähialueilla.  

Peruskorjauksen kohteena on yhteensä 102 metrojunavaunua

Peruskorjauksen tuotantovaihe alkaa vuoden 2019 loppupuolella ja viimeinen peruskorjattu metrojuna on liikenteessä kesäkuussa 2023. Peruskorjauksen tavoitteena on kuljettajien työympäristön parantaminen sekä ilmeen nykyaikaistaminen.

Peruskorjauksen kohteena on 39 kpl Valmetin/Strömbergin valmistamia M100 metrojunia sekä 12 kpl Bombardierin valmistamia M200 metrojunia. Kokonaisuudessaan projekti käsittää yhteensä 102 peruskorjattavaa vaunua.

Junien peruskorjaus sisältää mm. korin pintakäsittelyn, matkustajainformaatiojärjestelmän päivityksen sekä matkustamon sisustuksen uudistuksen. Lisäksi M100 metrojunan ohjaamo uudistetaan kokonaisvaltaisesti ajopöytä mukaan lukien.

– Meillä on kymmenien vuosien kokemus vastaavanlaisista peruskorjausprojekteista sekä raidekaluston muutostöistä. Työt tullaan suorittamaan jo olemassa olevissa VR-Yhtymän tuotantotiloissa, jotka tarjoavat työlle erinomaiset edellytykset, Soini kertoo.