VR Transpoint hankkii 200 uutta raakapuuvaunua

DgwbI-rWkAAmiSN

Kuva: VR GROUP

VR Transpoint vastaa metsäteollisuuden kasvaneeseen kysyntään hankkimalla 200 uutta raakapuuvaunua. Lisäksi investointiin sisältyy optio 100:sta uudesta raakapuuvaunusta.

Investoinnilla saavutetaan merkittävä lisäkapasiteetti jo sesongille 2018–2019. Noin puolet vaunuista valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä ja loput alkuvuoden 2019 aikana. Lisäksi investointiin sisältyy optio 100:sta uudesta raakapuuvaunusta nyt hankittavan 200 vaunun lisäksi.

– Kotimaan raakapuun kuljetustarve on ollut koko vuoden korkealla tasolla ja sen ennakoidaan jatkuvan edelleen. Vaunuinvestoinnin tuomalla kapasiteetin kasvulla pystymme vastaamaan metsäteollisuuden kasvaneeseen asiakaskysyntään entistä paremmin, toteaa VR Transpointin johtaja Martti Koskinen.

Vaunukapasiteettia on jo kasvatettu ottamalla käyttöön lähes sata saneerattua raakapuuvaunua kuluvan vuoden aikana.

Juhannus on junamatkustamisen huippuviikonloppuja – junissa matkaa 140 000 asiakasta

green_IC2_1

© VR Group

Juhannuksen pitkä viikonloppu on yksi kesän suosituimpia junaliikenteessä – kaukoliikenteen junissa matkustaa noin 140 000 matkustajaa. Menoliikenteen piikki osuu torstaille ja suosituimmat vuorot suuntaavat Helsingistä pohjoisen ja idän suuntaan. Useissa junissa on vielä tilaa, vaikka suosituimmat vuorot ovat jo täyttyneet. Ravintolavaunuissa juhannukseen on varauduttu tuhansilla ruoka-annoksilla ja mittavalla määrällä juomia.

Juhannuksen menoliikenne ajoittuu suurelta osin torstaille 21.6. Suosituimmat reitit ovat Helsingistä Rovaniemen, Vaasan, Joensuun ja Oulun suuntaan. Juhannuksen viettoon pääsee vielä junalla, mutta suosituimmat vuorot alkavat olla loppuunmyytyjä. Juhannuksena junaliikenne hiljenee perinteisesti aattoiltaan mennessä ja paluuliikenne alkaa sunnuntaina.

Myös ravintolavaunuissa on varauduttu lomakansaan. Kahvia keitetään kymmeniä tuhansia kuppeja. Useissa junissa kiertää jäätelömyyjiä ja jäätelöä odotetaankin menevän tuhansia kappaleita. Myös juomia on varattu normaalia selvästi enemmän.

Juhannusviikonloppu on matkamääriltään kesäkuun vilkkain. Yhteensä kotimaan kaukoliikenteessä matkamäärät alkuvuonna kasvaneet 10 %. Toukokuussa matkoja tehtiin 1,1 miljoonaa matkaa (+5 %). Eniten matkustus lisääntyi Helsingin ja Kuopion (+21 %), Turun (+18 %) ja Joensuun (+15 %) reiteillä.

Liikennevirasto teettää juhannusviikonloppuna eri puolilla Suomea paljon ratatöitä, joiden vuoksi osa junista korvataan busseilla. Kaikki ratatyöt näet Liikenneviraston uudesta ratatyökartasta. Vaikutukset matkustajajuniin löydät verkkosivuiltamme osoitteessa vr.fi.

Muutoksia aikatauluihin

Juhannus vaikuttaa myös aikatauluihin seuraavasti:

Kaukoliikenne:
– torstaina 21.6. perjantailiikenne
– perjantaina 22.6. lauantailiikenne
– lauantaina 23.6. aamulla ja aamupäivällä sunnuntailiikenne, iltapäivällä ja illalla lauantailiikenne
– sunnuntaina 24.6. sunnuntailiikenne.

Lähiliikenne:
– torstaina 21.6. perjantailiikenne, lisäksi ylimääräinen N-juna Helsingistä Keravalle klo 23.57
– perjantaina 22.6. lauantailiikenne
– lauantaina 23.6. sunnuntailiikenne.
– sunnuntaina 24.6. sunnuntailiikenne

Rautateiden Raili vaihtuu Virve-verkkoon

Janne_Mikkila_KEKSI_vr_kesakuvat2015_038

© VR GROUP / JANNE MIKKILÄ

Liikennevirasto viimeistelee rautateiden radioverkon Railin operatiivisen viestinnän siirtämistä viranomaisverkko Virveen tämän vuoden aikana. Valmistelutyöt aloitettiin vuonna 2016. Rautateiden nykyinen GSM-R-radioverkko on tulossa teknistaloudellisen elinkaarensa päähän.

Liikennevirasto huolehtii Suomen rautatieinfrastruktuurin kehittämisestä ja ylläpidosta. Sen vastuualueeseen sisältyy myös rautateiden turvallisuuteen liittyvää viestintää.

”Viestinnällä on suuri merkitys junaliikenteen sujuvuudelle varsinkin poikkeustilanteissa. Yhteydet liikkuvaan kalustoon on olennainen osa turvallisuutta”, sanoo Raili-palvelun asiakkuuspäällikkö, ylitarkastaja Tapio Raaska.

Tällä hetkellä Liikennevirasto toimii mobiiliverkko-operaattorina, jonka hallinnassa on GSM-R-teknologiaan perustuva Raili-niminen radioverkko. Se kattaa noin 5 100 kilometriä ratoja ja ratapihoja, ja käytössä on noin 5 000 liittymää. Verkko palvelee liikenteenohjaajien, kuljettajien ja konduktöörien lisäksi myös vaihtotyönjohtajia ja ratatyövastaavia.

Nykyinen GSM-R-radioverkko on tulossa teknistaloudellisen elinkaarensa päähän. Sopimus verkon ylläpidosta päättyy vuoden 2018 lopussa.

Virveen siirtymiseen poikkeuslupa EU-komissiolta

EU:n alueella rautateiden viestintäjärjestelmäksi on teknisen yhteentoimivuuden vuoksi määrätty GSM-R. Suomen tilanne on kuitenkin uniikki muuhun Eurooppaan verrattuna, sillä Suomi on muusta Euroopan rataverkosta erillinen saareke pohjolan perukoilla. Siirtyminen GSM-R:stä Tetraan eli Virve-verkon käyttöön edellytti Suomelle myönnettävää poikkeuslupaa EU-komissiolta. EU-komissio myönsi Suomelle poikkeusluvan, samalla myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myönsi käyttöönottoluvan Virvelle junaliikenteessä.

Junaliikenteen siirtyessä Virve-verkkoon Liikenneviraston vastuulla olevasta kentänvoimakkuudesta rautateillä huolehtii Erillisverkot-konserniin kuuluva Suomen Virveverkko Oy. #Virve #viranomaisverkko #Liikennevirasto

Vaikka teknologia vaihtuu, muut muutokset pidetään minimissä. Kansallisista ohjeista sovitaan yhdessä Trafin ja käyttäjäryhmien kanssa. Liikennevirasto vastaa siitä, että järjestelmät toimivat ja verkon peitto on riittävä.

”Liikenneviraston vastuulla on taata Trafin määräyksen mukainen kentänvoimakkuus rautateillä. Jatkossa siitä huolehtii Erillisverkot-konserniin kuuluva Suomen Virveverkko Oy”, Raaska kertoo.

Junien ratamaksuun sisältyvät myös viestintäpalvelut, joten niiden osalta Liikennevirasto vastaa liittymistä ja kuluista. Lisäksi vaihtotyöryhmien sisäiselle viestinnälle on erikseen tarvetta.

”Tarjoamme Virve-verkosta peiton ja kapasiteetin vaihtotyöpaikoilla kaikille rautatieyrityksille. Liittymät ja päätelaitteet he hankkivat itse”, Raaska toteaa.

Railista Virveen siirtymisellä tiukka aikataulu

Railista viranomaisverkko Virveen siirtyminen aloitettiin kesällä 2016, ja se päättyy näillä näkymin tänä vuonna. Siirtymisvaiheessa on tehty radioverkon muutostöitä, lisätty Virveen tukiasemia ja huolehdittu ratatunneleiden kuuluvuuksista. Lisäksi liikenteenohjaajien viestintäjärjestelmä on uusittu.

Viestintäjärjestelmän korvaamisen edellytyksenä oli, että Virven kapasiteetti on rakennettu rautateiden käyttöä vastaavaksi, ja että käytössä on myös rautatieviestinnän kannalta tarpeelliset toiminnallisuudet, kuten hätäpuhelu ja tehtävän mukainen puhelun ohjaus.

Uuden Rapli-älypuhelinsovelluksen myötä sallitaan vaihtotyönjohtajien ja ratatyövastaavien viestintä liikenteenohjauksen kanssa kaupallisten verkkojen kautta. Liikenteenohjauksessa työskentelee kaikkiaan noin 400 henkeä. Päivittäin liikenteenohjauksessa työskentelee lähes 90 henkeä eri puolilla Suomea.

Lähde:  Suomen Erillisverkot Oy / Erve Uutiset

Teksti: Mari Suokari-Pärssinen

Kotimaan kaukoliikenteen kasvu jatkuu – matkamäärät kasvoivat huhtikuussa 7 prosenttia

Janne_Mikkila_KEKSI_vr_kesakuvat2015_037

(© VR Group)

Kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin huhtikuussa yli miljoona matkaa. Suomessa tehdyt kaukoliikenteen matkat ovat olleet hyvässä kasvuvauhdissa jo vuodesta 2016 lähtien ja trendi jatkui myös huhtikuussa 7 prosentin kasvulla viime vuoteen verrattuna.

Eniten matkamäärät kasvoivat huhtikuussa Helsingin ja Turun välillä. Kaupunkien välillä tehtiin 24% enemmän matkoja kuin viime vuonna samaan aikaan. Toiseksi eniten kasvua oli Helsingin ja Tampereen (16%) välillä ja kolmanneksi eniten Helsingin ja Kuopion (14%) välillä.

”Matkamäärämme ovat olleet nousussa myös tämän vuoden jokaisena kuukautena. Matkamäärien kasvua selittävät alkuvuoden sarjalippukampanjan suosio, säästölipun edullisempi hintataso sekä asiakkaidemme kasvava tyytyväisyys palvelumme laatuun. Huhtikuun kasvun taustalla oli myös pääsiäisen ajoittuminen kuun vaihteeseen, mikä lisäsi vapaa-ajan matkustusta”, sanoo matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Kotimaan kaukoliikenteen houkuttelevuutta on lisätty myös uusituilla ravintolavaunuilla, jotka on kehitetty yhdessä asiakkaidemme kanssa. Uudet vaunut ja sesonkien mukaan päivittyvät ruokalistat on vastaanotettu erinomaisesti – junien ravintolapalvelujen myynti on kasvanut tänä vuonna yhteensä 10 prosenttia. Lue lisää aiheesta täältä. 

Lähiliikenne ennätyksellisen täsmällistä, myös kaukoliikenteen täsmällisyys parantunut

Lähiliikenteen täsmällisyys on ollut tänä keväänä huippuluokkaa. Koko lähiliikenteen täsmällisyys oli tammi–huhtikuussa 95,8 %. HSL-lähijunien osalta täsmällisyys oli vielä parempi 97,3 %.

”Kevätkausi on ollut erinomainen lähiliikenteen täsmällisyyden osalta. Teimme huhtikuussa ennätyksen HSL:n lähiliikenteessä, kun kuukauden täsmällisyys oli huikea 98,1%.”, kertoo Romanainen.

Kaukoliikenteen alkuvuoden täsmällisyys on ollut alle tavoitetason. Täsmällisyyteen on vaikuttanut etenkin ruuhkaisten reittien ratojen huono kunto.

”Liikennevirasto teettää tänä kesänä reippaasti radanparannus- ja korjaustöitä vilkkaalla Rantaradalla Helsingin ja Turun välillä sekä pääradalla Helsingin ja Tampereen välillä. Jotta matkustus olisi ratatöidenkin aikana sujuvaa ja huoletonta, olemme hidastaneet matka-aikoja niillä reiteillä, joilla ratatöitä tehdään. Näiden muutosten myötä myös kaukoliikenteen täsmällisyys on parantunut, huhtikuussa täsmällisyys kipusi jo 84,8 prosenttiin. 

Ratatyöt ja niistä johtuvat hidastukset jatkuvat Helsingin ja Turun välillä mahdollisesti ensi vuoden puolelle saakka. Helsingin ja Tampereen välillä hidastukset päättyvät suunnitelmien mukaan joulukuussa.

Lue lisää Helsingin ja Turun matka-ajoista täältä ja Helsingin ja Tampereen välisen reitin ratatöistä täältä.

Wärtsilä laajentaa huoltoliiketoimintaansa syventämällä yhteistyötä VR:n kanssa

9aa37d07f500b99d_800x800ar

VR:llä on käytössään mm. Dv12-dieselvetureita, joiden moottoreiden kunnostamisesta Wärtsilä ottaa vastuun. (Kuva copyright VR Group)

Teknologiakonserni Wärtsilä ja Suomen valtion omistama VR Group syventävät yhteistyötään Wärtsilän alkaessa kunnostaa VR:n dieselvetureiden moottoreita. Nyt solmittu sopimus laajentaa merkittävästi yhtiöiden välistä yhteistyötä. Sopimus takaa VR:n dieselvetureille ammattimaiset ja joustavat huolto- ja kunnostuspalvelut.

Sopimuksen myötä Wärtsilä vastaa yli 200 dieselmoottorin kunnostuksesta ja testauksesta. Moottoreita on käytössä kolmentyyppisissä vetureissa, joita on yhteensä 191 kappaletta. Lisäksi sopimus kattaa varaosavaraston ylläpidon ja tuen aina tarvittaessa. Varaosien toimittamisesta vastaa Wärtsilän kokonaan omistama tytäryhtiö QuantiParts. Wärtsilä arvioi, että vuosittain kunnostetaan noin 20–25 dieselveturin moottoria.

“Wärtsilä on ollut luotettu kumppanimme usean vuosikymmenen ajan vetureidemme dieselmoottoreiden huolto- ja modernisointiprojekteissa. Laajennamme mielellämme yhteistyötä Wärtsilän kanssa tilanteessa, jossa ulkoistamme dieselmoottoreidemme kunnostamisen”, kertoo Kimmo Soini, Kunnossapitojohtaja, VR Group.

“Olemme tyytyväisiä, että VR päätti syventää yhteistyötä kanssamme ja valitsi meidät huoltamaan vetureidensa dieselmoottoreita. Nyt VR:llä on käytössään moderneimmat ja joustavimmat huoltoresurssit, joiden avulla he voivat jatkaa tehokkaan toimintansa optimointia”, kertoo Peter Guldbrand, Aluemyyntipäällikkö, Wärtsilä Services.

VR-Yhtymä Oy on Suomen valtion omistama monipuolinen, ympäristöystävällinen ja vastuullisesti toimiva matkustuksen, logistiikan ja infran palveluyritys. Yhtiö toimii pääasiassa Suomessa, mutta sillä on liiketoimintaa myös ulkomailla, erityisesti Venäjällä ja Ruotsissa.

VR Groupin kannattavuus hyvällä tasolla

Janne_Mikkila_KEKSI_vr_kesakuvat2015_038

(© VR Group)

  • Tammi−maaliskuun liikevaihto oli 290,9 (293,6) miljoonaa euroa, ja liikevaihto laski 0,9 prosenttia.
  • Vastaavan ajanjakson liikevoitto oli 17,8 (15,3) miljoonaa euroa eli 6,1 (5,2) prosenttia liikevaihdosta.
  • Matkustajaliikenteessä tehtiin yhteensä 32,3 (33,3) miljoonaa matkaa. Junaliikenteessä matkamäärät kasvoivat 2,5 prosenttia 22,2 (21,7) miljoonaan matkaan. Autoliikenteessä matkamäärät vastaavasti laskivat 13,2 prosenttia 10,1 (11,7) miljoonaan matkaan.
  • VR Transpointin kuljetusmäärät olivat edellisvuoden tasolla 10,9 (10,9) miljoonaa tonnia.
  • VR Trackin Kunnossapidossa tehtiin Liikenneviraston kanssa sopimus optiovuosien käyttämisestä ratakunnossapitoalueella nro 7 ja kunnossapitoalueen nro 2 allianssissa sovittiin toiseen vaiheeseen siirtymisestä.

– Vuosi on käynnistynyt sekä tuloksen että liikevaihdon osalta edellisvuoden tasoisesti. Loppuvuoden aikana on kirittävä, jotta kovan kasvuvuoden jälkeen pysytään kasvu-uralla. On ilahduttavaa, että junaliikenne kasvatti edelleen suosiotaan matkamäärillä mitattuna. Yhtiö jatkaa toimenpiteitä, joilla asiakastyytyväisyyttä ja samaan aikaan operatiivista tehokkuutta parannetaan, toimitusjohtaja Rolf Jansson sanoo.

Junamatkustuksen asiakastyytyväisyys ja matkamäärät kasvoivat

Matkustajaliikenteen liikevaihto laski tammi−maaliskuussa 0,2 prosenttia 137,6 (137,9) miljoonaan euroon. Junaliikenteen matkamäärä kasvoi 2,5 prosenttia ja oli 22,2 (21,7) miljoonaa matkaa. Suhteellisesti eniten kasvoi kotimaan kaukoliikenne, kasvua matkamäärissä 6,4 prosenttia edellisvuodesta. Autoliikenteen matkamäärä laski 13,2 prosenttia 10,1 (11,7) miljoonaan matkaan, kun vertailuvuoden matkamääriä kasvattivat Espoon metron korvausliikenne. Yhteensä matkamäärä oli ensimmäisellä kvartaalilla 32,3 (33,3) miljoonaa matkaa.

Kotimaan kaukoliikenteen täsmällisyys on jäänyt selvästi tavoitteista ja oli alkuvuonna vain 73,6 prosenttia 5 minuutin enimmäismyöhästymisellä mitattuna. Täsmällisyyttä ovat jo pidempään rasittaneet ratainfran ja -laitteiston heikentynyt kunto ja myös sen parantamiseksi tehtävät ratatyöt. Lähiliikenteen täsmällisyys oli erinomaisella tasolla ja HSL-lähijunien täsmällisyys ylitti sopimustavoitteet. Kokonaisuutena lähiliikenteen täsmällisyys oli 95,4 prosenttia 3 minuutin enimmäismyöhästymisellä mitattuna.

Matkustajien tyytyväisyys on säilynyt alkuvuonna tehdyn asiakaskyselyn perusteella hyvällä tasolla. Kiitosta keräävät erityisesti junahenkilökunnan palvelu sekä työskentelyhytit. Eniten parannusta on tapahtunut tyytyväisyydessä ravintolavaunuihin ja niiden tarjontaan. Ravintolavaunukonseptin uudistus on kirittänyt junaravintoloiden myynnin 13,3 prosentin kasvuun. Asiakastyytyväisyyden ohella myös brändimielikuva vahvistui matkustajien keskuudessa.

VR Transpointin kuljetusten kysyntä jatkuu vahvana

VR Transpointin liikevaihto kasvoi 2,7 prosenttia ja oli 101,0 (98,4) miljoonaa euroa tammi−maaliskuussa. Kuljetusmäärät olivat viime vuoden tasolla eli 10,9 (10,9) miljoonaa tonnia. Talouden hyvä vire on jatkunut, ja sekä kotimaan että kansainvälisen junaliikenteen kysyntä on ollut vahvaa. Erityisesti kotimaan raakapuun kuljetustarve on korkealla tasolla ja hyvän kysynnän ennakoidaan jatkuvan läpi vuoden. Metsäteollisuuden tuotteissa volyymeja nostavat uudet investoinnit, kuten esimerkiksi Äänekosken biotehtaan tuotekuljetukset. Transitoliikenne on jatkunut vilkkaana kemian tuoteryhmissä. Idän tuontiliikenteessä on ollut voimakasta vaihtelua asiakasvolyymeissa. Vaihtelun syynä ovat ajoittaiset raaka-aineiden saantivaikeudet.

Kansainvälisen maantielogistiikan kokonaisvolyymi ylitti edeltävän vuoden tammi−maaliskuun tason. Kotimaan maantielogistiikan kuljetusten kysyntä oli vakaata ja varastoliiketoiminta nousi kvartaalin lopussa hyvälle tasolle.

VR Track menestyi hyvin alkuvuoden kilpailutuksissa

VR Trackin liikevaihto laski 9,5 prosenttia ja oli 50,2 (55,4) miljoonaa euroa tammi−maaliskuussa. Liikevaihdon laskun pääsyynä oli rakentamisen projektien vähäisempi määrä.

Kauden tärkeimpiä tapahtumia olivat Misi-Kemijärvivälin päällysrakenne- ja Raaseporin matkakeskus -urakan voitot rakentamisessa. Kunnossapidossa tehtiin sopimus Liikenneviraston kanssa ratakunnossapitoalue 7:n optiovuosien käyttämisestä ja kunnossapitoalueen 2 allianssissa sovittiin toiseen vaiheeseen siirtymisestä. Tampereen raitiotieallianssissa tehtiin yhdessä YIT:n ja Tampereen kaupungin kanssa sopimus kehitysvaiheesta 2.

Keskeiset tunnusluvut

1−3/2018    1−3/2017    Muutos-%    1−12/2017
VR Groupin liikevaihto (milj. euroa)              290,9          293,6          -0,9         1 251,5
VR Groupin liikevoitto (milj. euroa)                17,8            15,3          16,1           110,3
Matkustajaliikenteen matkat (milj.)               32,3            33,3           -3,0          126,9
Junaliikenteen henkilökilometrit (milj.)         1 117          1 013          10,3          4 271
VR Transpointin tonnit (milj.)                        10,9            10,9           -0,3           43,7

VR Groupin yhtiökokous: 100 miljoonan osinko valtiolle

Janne_Mikkila_KEKSI_vr_kesakuvat2015_038

(© VR Group)

VR-Yhtymä Oy:n 12. huhtikuuta Helsingissä pidetty yhtiökokous on vahvistanut yhtiön vuoden 2017 tilinpäätöksen. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksestä, että vuodelta 2017 jaetaan osinkoa 100 miljoonaa euroa. Osinko maksetaan Suomen valtiolle.

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Hannu Syrjänen

Samalla päätettiin yhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston kokoonpanot. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Hannu Syrjänen. Jäseniksi valittiin Heikki Allonen, Pekka Hurtola, Roberto Lencioni, Tuija Soanjärvi, Maija Strandberg ja Kirsi Sormunen.

Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 54 750 euroa vuodessa, hallituksen varapuheenjohtajalle 25 800 euroa vuodessa ja hallituksen jäsenille 22 800 euroa vuodessa. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 600 euroa kokoukselta.

Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Simon Elo

Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Simon Elo (sin).

Hallintoneuvoston jäseniksi valittiin kansanedustajat Touko Aalto (vihr), Thomas Blomqvist (rkp), Lauri Ihalainen (sd), Kalle Jokinen (kok), Timo Korhonen (kesk), Arto Pirttilahti (kesk), Eero Reijonen (kesk), Katja Taimela (sd), Ville Tavio (ps) ja Raija Vahasalo (kok) sekä puoluesihteerit Joonas Leppänen (vas)

Hallintoneuvoston puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 800 euroa kokoukselta, hallintoneuvoston varapuheenjohtajalle 600 euroa kokoukselta ja hallintoneuvoston jäsenille 500 euroa kokoukselta. Lisäksi jokaiselle hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenelle annetaan VR:n vapaalippu.

VR Transpointin kuljetusmäärissä selvää kasvua

Kilpilahti02

(© VR Group)

Vuonna 2017 VR Transpointin kokonaiskuljetusmäärä oli 43,7 miljoonaa tonnia, jossa kasvua oli 5,8 prosenttia. Liikevaihto oli 393 miljoonaa euroa. Rautatielogistiikan kuljetusvolyymit ovat jo lähes taantumavuotta 2009 edeltävällä tasolla. Kuljetusten kysyntä jatkuu pirteänä samalla kun rautateiden toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia.

– Lähestymme rautatielogistiikan kuljetetuissa tonneissa taantumaa edeltävien vuosien tasoa. Liiketoiminta on nyt kannattavaa, ja pystymme investoimaan. Taantuman myötä volyymit laskivat, minkä seurauksena lähdimme kehittämään toimintaamme määrätietoisesti ja kävimme läpi merkittävän muutosohjelman. Olemme panostaneet kilpailukykyyn ja tiivistäneet asiakasyhteistyötä entisestään, logistiikkadivisioonan johtaja Martti Koskinen kertoo.

Talous kasvoi vuonna 2017 ennakoitua vauhdikkaammin. Positiivinen taloussuhdanne ja viennin piristyminen näkyivät kuljetettavien tavaroiden ja materiaalien määrissä niin kotimaassa kuin idänliikenteessä. Kuljetusten kysyntä jatkunee korkealla tasolla myös kuluvana vuonna. Metsä- ja kaivosteollisuuden uudet investoinnit kasvattavat tuotantomääriä Suomessa ja tuovat tulevaisuudessa mukanaan myös uutta kuljetettavaa ja kasvua.

Rautateiden markkinaosuus eurooppalaisittain korkea

Suomessa rautateiden markkinaosuus tavaraliikenteestä on poikkeuksellisen korkea verrattuna muuhun Eurooppaan; vuonna 2016 tämä osuus oli Tilastokeskuksen mukaan 26 prosenttia. Teollisuuden rakenne tukee rautatieliikennettä ja vaikuttaa korkeaan markkinaosuuteen.

– Meillä on paljon vientiteollisuutta sisämaassa, mistä liikenne suuntautuu satamiin, ja etäisyyksien kasvaessa junan merkitys kuljetusmuotona korostuu. Rautateiden käyttöä Suomessa tukee myös kytkentämme Venäjän rataverkkoon. Olemme lisäksi tehostaneet omaa toimintaamme ja rakentaneet asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa uudenlaisia palveluja, jotka ovat tuoneet kuljetettavaa raiteille. Kokonaisratkaisuissa rautatie- ja maantiekuljetukset yhdistyvät esimerkiksi satamaoperointiin, Koskinen toteaa.

Rataverkon sähköistys edellytys tehokkaille kuljetuksille

– Sähköinen liikenne ja energiatehokkuus ovat kuljetusalan nousevia trendejä, jotka myös osaltaan tukevat rautatiekuljetuksia. Olemme kehittäneet kuljetusjärjestelmää pitkäjänteisesti, minkä ansiosta junien keskikoko ja sähkövedon osuus ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. VR-konserni on myös investoinut sähköveturikalustoon, ja uudenaikaiset ja monikäyttöiset Vectron-sähköveturit otettiin viime vuoden aikana käyttöön tavaraliikenteessä, Koskinen kertoo.

– On tärkeää jatkaa keskeisten rataosuuksien sähköistämistä asiakasvaatimusten mukaisesti. Haluamme taata Suomen suurteollisuuden kuljetukset parhaalla mahdollisella tavalla muuttuvassa toimintaympäristössä, ja rautatieliikenteen ja rataverkon kehittäminen on yhteinen etumme. Olemme valmiita kohtaamaan kiristyvän kilpailun ja toivotamme uudet toimijat tervetulleiksi. Keskitymme oman toimintamme jatkuvaan kehittämiseen ja tinkimättömään asiakaslähtöisyyteen.

VR Group historiansa parhaaseen tulokseen

green_IC2_1

Kuva: VR-Group

  • Liikevaihto kasvoi 5,5 prosenttia 1 251 (1 187) miljoonaan euroon.
  • Liikevoitto oli 110,3 (43,3) miljoonaa euroa eli 8,8 (3,3) prosenttia liikevaihdosta.
  • Matkustajaliikenteen matkamäärät kasvoivat 7,6 prosenttia 126,9 miljoonaan matkaan.
  • VR Transpointin kuljetusmäärät nousivat 5,8 prosenttia 43,7 miljoonaan tonniin.
  • VR Trackin liikevaihto kasvoi 2,6 prosenttia 302,1 miljoonaan euroon.
  • VR-Yhtymä Oy:n hallitus esittää 100 miljoonan euron osinkoa valtiolle.

− Oli ilahduttavaa, että liikevaihdon kasvu jatkui läpi vuoden 2017, usean laskuvuoden jälkeen. Kaikkien liiketoimintojen liikevaihto kasvoi ja jokaisen liiketoiminnan tuloskehitys oli hyvä. Rautateiden suosio kasvoi sekä matkustaja- että tavaraliikenteessä. Lopputuloksena on ennätyksellinen tulos koko VR-konsernille, VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson sanoo.

Matkustajaliikenteen tulosta kiritti junamatkailun suosion kasvu

Junamatkailun suosio jatkoi vahvaa kasvua vuonna 2017. Juna¬liikenteen markkinaosuutta suhteessa vaihtoehtoisiin kuljetusmuotoihin kasvattivat hinnanalennukset, matka-aikojen nopeuttaminen suosituilla reiteillä sekä tarjonnan lisääminen.

VR Matkustajaliikenteen liikevaihto kasvoi 9,2 prosenttia 548 miljoonaan euroon (502 milj. euroa). Liikevoitto oli vastaavasti 54,0 miljoonaa euroa (16,6 milj. euroa). Junaliikenteen liikevaihto nousi 8,5 prosenttia ja linja-autoliikenteen 13,7 prosenttia. Ravintolapalveluita junissa ja asemilla tarjoavan Avecran liikevaihto kasvoi 6,0 prosenttia ja oli 37,2 miljoonaa euroa.

Matkustajaliikenteessä matkamäärät kasvoivat 7,6 prosenttia 126,9 miljoonaan matkaan. Junamatkailun osalta kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin 12,5 miljoonaa matkaa, ja matkustus kasvoi 8 prosenttia. Matkamäärät kasvoivat eniten pääreiteillä; kasvua oli yli 14 prosenttia ja Helsinki–Oulu-välillä peräti 42 prosenttia. VR:n lähiliikenteen matkamäärät olivat myös voimakkaassa, 10,6 prosentin kasvussa. Myös HSL:n lähiliikenteessä ajetut suoritteet kasvoivat ja tilaajalle toimitettiin 3,0 prosenttia enemmän liikennettä kuin vuonna 2016. Linja-autoliikenteessä tehtiin 41,2 miljoonaa matkaa, ja matkamäärät kasvoivat edellisvuodesta 15,2 prosenttia. Kasvua vauhdittivat vuonna 2016 voitetut kaupunkiliikennevuorot sekä Länsimetron valmistumisen viivästymisen vuoksi ajettu korvaava liikenne Espoossa.

Lisääntynyt kysyntä kasvatti junien täyttöastetta. Vuonna 2017 kotimaan kaukoliikenteen täyttöaste oli 41,6 (40,2) prosenttia ja markkinaehtoisen liikenteen täyttöaste oli 44,9 (41,7) prosenttia.

VR on lisännyt kysynnän kasvaessa vaunukapasiteettia. Nopean liikenteen (yli 200 km/h) kaluston määrä kasvoi noin 8 prosenttia, kun uusia ja nopeita ohjausvaunuja saatiin liikenteeseen. Lisäksi kaukoliikenteen vuorotarjontaa kasvatettiin yhteensä 65 uudella viikoittaisella vuorolla. VR lähiliikenteen vuorotarjonta vastaavasti lisääntyi 219 uudella vuorolla.

VR Transpointin kuljetusmäärät kasvoivat

Hyvä yleinen markkinatilanne ja yhtiön hintakilpailukykyyn panostaminen vaikuttivat positiivisesti VR Transpointin rautatielogistiikan volyymeihin kotimaassa ja idän liikenteessä. Myös kotimaan autoliikenteessä yleinen talouskehitys on vahvistanut markkinaa, vaikkakin hintakilpailu on jatkunut kireänä. Kansainvälisessä autoliikenteessä kapasiteetti on ollut ajoittain täydessä käytössä, mikä on edesauttanut hintatason tervehtymistä.

VR Transpointin liikevaihto kasvoi 3,2 prosenttia ja oli 393 miljoonaa euroa (381 milj. euroa). Rautatielogistiikan liikevaihto kasvoi 3,4 prosenttia ja maantiekuljetusten 2,4 prosenttia. VR Transpointin liikevoitto oli 32,4 miljoonaa euroa (34,5 milj. euroa).

VR Transpointin kuljetusvolyymit vuonna 2017 nousivat 5,8 prosenttia ja olivat 43,7 miljoonaa tonnia (41,3 miljoonaa tonnia). VR Transpointin kuljetukset koostuvat pääsääntöisesti metsä-, metalli-, kemian- ja rakennusteollisuuden raaka-aineita ja tuotteita. Rautatielogistiikan kuljetukset kasvoivat etenkin kotimaan kuljetuksissa ja kauttakulkuliikenteessä. Ulkomaankaupan tuontivolyymit laskivat hieman mutta vientivolyymit puolestaan nousivat. Kansainvälisen maantielogistiikan parantunut meno- ja paluukuljetusten tasapaino vaikutti myönteisesti VR Transpointin tuloskehitykseen.  Kotimaan autoliikenteen kuljetusvarmuuteen ja aikataulujen pitävyyteen on panostettu, mistä on myös saatu hyvää palautetta.

VR Transpointin operatiivinen tehokkuus parani myös vuonna 2017. Kustannus- ja energiatehokkuuteen vaikuttavat junien keskikoko sekä sähkövedon osuus kehittyivät jälleen myönteisesti. Taustalla on kuljetusjärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen. Sähköistäminen ja energiatehokkuus ovat kuljetusalan kasvavia trendejä, jotka tukevat rautatiekuljetuksia verrattuna kesän 2016 jälkeiseen liikenteeseen.

VR Trackin suunnittelussa ja kunnossapidossa vahvaa kehitystä

VR Trackin päätoimialalla ratainfrahankkeiden elinkaaripalveluissa ratainfrainvestoinnit olivat Suomessa aiempien vuosien tasolla ja Ruotsissa jonkin verran kasvussa. Ratainfrapanostusten odotetaan kasvavan molemmilla päämarkkinoilla.

VR Trackin liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 2,6 prosenttia ja oli 302,1 miljoonaa euroa (294,3 milj. euroa). Liiketulos oli 16,8 (-14,1) miljoonaa euroa. Liiketulos parani tuntuvasti, kun Ruotsin heikko tuloskehitys käännettiin onnistuneella muutosohjelmalla. Sen lisäksi kunnossapitoliiketoiminta Suomessa pystyi merkittävästi parantamaan toiminnan laatua ja kannattavuutta. Suunnitteluliiketoiminta jatkoi kasvua Suomen lisäksi myös Ruotsissa.

VR Trackin tärkeimpiä tapahtumia tilikaudella olivat rakentamisen liiketoiminnassa Tampereen raitiotieallianssin käynnistyminen ja Riihimäki−Tampere -rataosan turvalaitteiden uusimisprojekti. Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteyksiin liittyvä ratahanke valmistui aikataulussa. Kunnossapidossa VR Track voitti ratakunnossapitoalueen 4 urakan, alueen 2 allianssi siirtyi toteutusvaiheeseen ja kunnossa-pitoalueen 1 sopimusta jatkettiin Liikenneviraston kanssa maaliskuuhun 2020 saakka. Loppuvuodesta VR Track voitti Helsingin raitioteiden ja metron sähkösyöttöasemien kunnossapidon. VR Track ja sen kumppaneiden muodostama allianssi valittiin pääkaupunkiseudun Raidejokeri-urakan suunnittelijaksi ja rakentajaksi.

Investoinnit ja kalustohankinnat

Konsernin kokonaisinvestoinnit vuonna 2017 olivat 120,7 miljoonaa euroa (123,1 milj. euroa). Kokonaisinvestoinneista leasingsopimusten osuus on 2,1 miljoonaa euroa (21,5 milj. euroa). Investoinnit junakalustoon olivat 77,5 miljoonaa euroa (59,0 milj. euroa). IT-investointeja oli 15,9 miljoonaa euroa (19,0 milj. euroa) ja kiinteistöihin kohdistuvia investointeja 17,3 miljoonaa euroa (20,3 milj. euroa).

Junakaluston osalta suurimmat investointikohteet olivat matkustajaliikenteen ohjausvaunut ja elokuussa tilatut uudet kaksikerrosvaunut sekä Sr3-sähköveturit, joista ensimmäiset kymmenen ovat aloittaneet kaupallisessa liikenteessä. Muut investointimenot olivat pääosin käyttöomaisuuden korvausinvestointeja.

Hallitus esittää 100 miljoonan euron osinkoa

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että VR-Yhtymä Oy jakaa osinkoa 100 miljoonaa euroa. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 502,4 miljoonaa euroa, josta tilikauden voiton osuus oli 109,5 miljoonaa euroa.

VR-Yhtymä Oy maksoi 90 miljoonan euroisen osingon huhtikuussa 2017. Tämän lisäksi VR-Yhtymä Oy:n päätti vuoden 2017 joulukuussa ylimääräisessä yhtiökokouksessa yhtiön hallituksen esityksestä jakaa 100 miljoonan euron pääomanpalautuksen omistajalle Suomen valtiolle. Yhtiökokous päätti myös siirtää eri ratahankkeiden jäljellä olevan tasearvon, yhteensä 49,5 miljoonaa euroa, oikeuksineen kirjanpitoarvosta pääomanpalautuksena valtiolle.

Keskeiset tunnusluvut

VR Groupin keskeiset tunnusluvut

1−12/2017

1−12/2016

Muutos-%

VR Groupin liikevaihto (milj. euroa)

1 251,5

1 186,7

5,5

VR Groupin liikevoitto (milj. euroa)

110,3

43,3

154,9

Matkustajaliikenteen matkat (milj.)

126,9

117,9

7,6

Junaliikenteen henkilökilometrit (milj.)

4 271

3 868

10,4

VR Transpointin tonnit (milj.)

43,7

41,3

5,8

VR Group aloittaa dieselveturikilpailutuksen alusta

 

Pikajuna_vauhdissa

(© VR Group)

VR Group keskeyttää dieselvetureiden hankintaprosessin markkinaoikeuden päätöksen mukaisesti ja valmistelee hankinnan käynnistämistä uudelleen tarkennetuilla osallistumiskriteereillä.

VR Group ilmoitti maaliskuussa 2017 käynnistävänsä useiden kymmenien dieselvetureiden hankintaprosessin. Dieselvetureita käytetään etenkin ratapihoilla, tavarakuljetusten kuormaus- ja purkupaikoilla sekä tavaraliikenteessä sähköistämättömillä rataosuuksilla.

Yksi kilpailutuksen osallistujista, tšekkiläinen CZ LOKO, teki markkinaoikeudelle valituksen VR Groupin dieselveturihankinnassa käyttämistä osallistumiskriteereistä. Osallistumiskriteerin mukaan osallistujan on pitänyt valmistaa vähintään 100 veturia vuosivälillä 2000−2016.

Kriteereiden perusteella muun muassa valittajan osallistuminen kilpailutukseen evättiin keväällä. Markkinaoikeus piti vaadittua aikaväliä liian pitkänä ja totesi tuomariäänin 2−1 VR Groupin käyttämän referenssiajan suhteellisuusperiaatteen vastaiseksi. Koska virhe koski osallistumiskriteerejä, oikeuden mielestä virhe voidaan korjata vain keskeyttämällä kilpailutus.

− Harkitsimme valittamista korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta se ei näytä tarkoituksenmukaiselta muun muassa prosessin pitkän keston takia. Valmistelemme parhaillaan hankinnan käynnistämistä uudelleen tarkennetuilla osallistumiskriteereillä, VR Groupin liikennejohtaja Petri Auno kertoo.

Markkinaoikeuden päätös on luettavissa markkinaoikeuden nettisivuilta.