Porin Tahkoluotoon saapui ensimmäinen sähköveturi

Keväästä 2021 alkaen kuljetukset voidaan hoitaa Porin Tahkoluotoon saakka energiatehokkaasti sähköveturilla. Aiemmin sähköveturi on vaihdettu dieselveturiksi Porin rautatieasemalla.

Sähköistys Mäntyluodon ja Tahkoluodon välille on rakennettu vuosien 2019-2020 aikana. Jännitteet (25 000 volttia) kyseiselle rataosalle on kytketty jo aiemmin syksyllä 2020.

Tammikuun 11. päivänä suoritetuissa koeajoissa Tahkoluotoon saapui ensimmäinen sähköveturilla vedetty juna. Koeajot onnistuivat suunnitelmien mukaan. Havaitut puutteet saadaan korjattua ennen sähköistyksen suunniteltua käyttöönottoa ja sähkövetoinen liikennöinti voi alkaa vuoden 2021 alkupuolella.

”Sähköistys tuo mukanaan vaaroja. Johtimien ja niitä kannattavien putkirakenteiden koskettaminen tai lähestyminen jotakin esinettä ojentamalla on hengenvaarallista. Johtimissa on 25 000 voltin jännite, joka sähkötapaturman yhteydessä aiheuttaa vakavia sisäisiä vaurioita elimistöön ja valokaaren kautta palovammoja. Radalla liikkuminen on ehdottomasti kiellettyä”, hankkeen projektipäällikkö Pekka Rautoja Väylävirastosta muistuttaa.

Sähköistetyn radan tasoristeyksissä ajoneuvojen ja maatalouskoneiden suurin alituskorkeus on 4,5 metriä. Autoilijoita ja tiellä liikkuvia nosturien kuljettajia pyydetäänkin huomioimaan kuorman tai nosturin puomin korkeus sähköradan tasoristeyksessä, ettei se ei ylitä tätä tieliikenneasetuksen sallimaa korkeutta.

Kouvola–Kotka/Hamina-ratahanke: Myllykosken seisakkeen uusi laiturialue otetaan käyttöön 26.10.

Uusi laiturialue otetaan käyttöön maanantaista 26.10. kello 13.00 lähtien. Kuulutusjärjestelmä valmistuu samalla viikolla. Uudet seisakkeet kulkureitteineen parantavat turvallisuutta ja luovat esteettömänä yhdenvertaisia liikkumisen mahdollisuuksia.

Kulku laiturilta toiselle tapahtuu nyt turvallisesti Rautakorventien alikulkusillan kautta. Aiemmin matkustajien tuli ylittää rata päästäkseen laiturilta toiselle. Raiteiden väliin on myös pystytetty aita, jolla halutaan estää raiteilla kulkeminen.

– Uusitulta Myllykosken seisakealueelta on poistettu aiemmin käytössä ollut laituripolku. Laitureita ja pysäköintialuetta siirrettiin lähemmäs Rautakorventien alikulkua, jotta kiertoreitti laiturilta toiselle olisi mahdollisimman lyhyt verrattuna entiseen raiteet ylittävään ratkaisuun, ratahanketta vetävä projektipäällikkö Miia Kari Väylävirastosta kertoo.

Myllykosken seisakkeelle on myös rakennettu katokset lisäämään matkustajien viihtyvyyttä. Laiturialue on kivetty ja muun muassa valaistusta on lisätty.

Esteetön ympäristö luo toimivamman ja turvallisemman ympäristön

Myllykosken uusi seisake on suunniteltu ja toteutettu, turvallisuuden ohella, myös esteettömyyden ehdoilla. Lopputuloksena onkin paremmin toimiva ja turvallisempi ympäristö kaikille alueella kulkijoille. Esteettömällä raitilla on helpompi kulkea esimerkiksi lastenrattaiden kanssa ja alueen huolto helpottuu, kun liikkumisen esteet on minimoitu.

Seisakkeelle tulee myös kuulutusjärjestelmä, jonka avulla varoitetaan lähestyvistä ja ohittavista junista.

Helsinki-Turku nopea ratayhteys: Hankearviointi on valmistunut

Väyläviraston hankearviointi Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden vaihtoehdoista on valmistunut.

Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden tavoitteena on lyhentää Helsingin ja Turun välistä matka-aikaa ja laajentaa näiden kaupunkien työssäkäynti- ja työmarkkina-alueita. Hanke mahdollistaa myös Helsingin seudun lähijunaliikenteen palveluiden laajentamisen sekä Salo-Turku välisen lähijunaliikenteen.

Hankearvioinnissa verrataan kolmea eri hankevaihtoehtoa vertailuvaihtoehtoon. Vertailuvaihtoehtoon Ve 0+ sisältyy ylläpitäviä toimia nykyisellä Rantaradalla (59 milj. euroa), Espoon kaupunkirata Leppävaaran ja Kauklahden välillä (275 milj. euroa) sekä Turun ratapihan ja Kupittaa–Turku-kaksoisraiteen muutostyöt (60 milj. euroa).

Vertailuvaihtoehtojen investointikustannukset perustuvat aikaisempiin selvityksiin ja kaikki kustannukset on esitetty tässä tiedotteessa tulevaisuuden hintatasoon.

Kaksi vaihtoehtoa parantaa nykyistä Rantarataa

Nykyiseen Karjaan kautta kulkevaan Rantarataan perustuvia hankevaihtoehtoja on kaksi. Vaihtoehdossa Ve R1 tehdään pieniä oikaisuja ja nopeutuksia sekä kaksoisraide välille Salo–Hajala (kustannusarvio 94 milj euroa). Tähän vaihtoehtoon sisältyvät toimet parantavat kaukojunien aikatauluvarmuutta ja lyhentävät matka-aikaa Helsingin ja Turun välillä 5-7 minuuttia.

Vaihtoehdossa Ve R2A Rantarata toteutetaan kokonaan kaksiraiteisena (kustannusarvio 2,2 mrd euroa). Kaukojunatarjontaa on mahdollisuus lisätä ja matka-aika lyhenee 10-12 minuuttia. Tarkastelun perusteella vaihtoehto on kuitenkin ratainfraltaan ja liikennetarjontaan ylimitoitettu matkustajamääriin ja hyötyihin nähden.

Nopean junayhteyden vaihtoehto

Varsinainen Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden vaihtoehto Ve ESTU sisältää uuden Espoo–Salo-oikoradan ja kaksiraiteisen Salo–Turku-välin (kustannusarvio 3,4 mrd euroa). Junatarjontaa voidaan lisätä merkittävästi ja matka-ajat nopeutuvat 30-33 minuuttia. Salon ja Turun välillä kaksoisraiteen linjaukselle on vaihtoehtoja Piikkiön oikaisun sekä muutaman pienemmän oikaisun kohdalla.

Vaihtoehto Ve ESTU mahdollistaa Helsingin ja Lohjan sekä Salon ja Turun välisen lähijunaliikenteen käynnistymisen ja maankäytön kehittämisen lähijuna-asemien ympäristössä. Erityisesti Helsingin seudun lähijunaliikenteen käyttäjät hyötyvät tästä vaihtoehdosta.

Hankearvioinnissa on oletettu, että suunnitelmien mukainen lähijunaliikenne Helsingin ja Lohjan välillä toteutuu ja Rantaradalle jää nykyisen kaltainen lähijunaliikenne.

Vaihtoehtojen suorat ja laajemmat vaikutukset

Kaikki tarkastellut vaihtoehdot lyhentävät Helsingin ja Turun välistä matka-aikaa. Vaihtoehdot Ve R2A ja Ve ESTU, joissa toteutetaan merkittävästi uutta kaksoisraidetta, mahdollistavat Helsingin ja Turun välisen junatarjonnan lisäämisen. Tarvetta lisätarjonnalle on lähinnä ruuhkatunteina, sillä muina aikoina nykyinen tarjonta on riittävää kysyntään nähden.

Kaukojunaliikenteen operoinnin kannattavuus kasvaa, kun matka-aika lyhenee ja lipputulot kasvavat matkustajamäärien myötä. Lähijunaliikenne ei tyypillisesti ole markkinaehtoisesti kannattavaa ja sen järjestämisessä yhteiskunnalta saatava tuki on oleellisessa asemassa.

Hankkeen vaikutukset liikenteen päästöihin ovat myönteisiä, mutta hyvin pieniä.

Suorien vaikutusten lisäksi on arvioitu hankevaihtoehtojen laajempia aluetaloudellisia vaikutuksia. Tämän arvioinnin perusteella nopea junayhteys vaikuttaa lievän myönteisesti Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn, elinkeinoelämän vetovoimaan ja laajentaa hiukan Etelä-Suomen työssäkäyntialueita. Eniten hankkeesta hyötyvät Espoon, Lohjan ja Vihdin kiinteistömarkkinat, Helsingin, Espoon ja Vantaan työmatkaliikenne, Turun, Salon ja Kaarinan yritykset sekä Uudenmaan aluetalous.

Hankkeen vaiheistus perusteltua

Hankearvioinnissa mukana olleet vaihtoehdot eivät ylitä yhteiskuntataloudellista kannattavuusrajaa 1,0. Hankkeen kannattavuus paranee, mikäli matkustajia on ennakoitua enemmän.

Koska hankekokonaisuuden kustannukset ovat suuret, osuuksien toteuttaminen kannattavuusjärjestyksessä on perusteltua. Espoon kaupunkiradan ja Kupittaa–Turku-kaksoisraideosuuden jälkeen seuraavaksi kannattavin osa on Rantaradan parantaminen Ve R1, jonka hyöty-kustannussuhde on 0,70. Tässä vaihtoehdossa toteutettavat osuudet, kuten kaksoisraide välillä Salo–Hajala, hyödyttää myös uuteen Espoo–Salo-oikorataan perustuvaa vaihtoehtoa Ve ESTU.

Varsinaisen Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteysvaihtoehdon Ve ESTU, joka perustuu uuteen Espoo–Salo-oikorataan ja Salo–Turku-kaksoisraiteeseen, hyöty-kustannussuhde on 0,44. Vaihtoehdon kannattavuus paranee, kun Salo-Turku kaksoisraiteen osuutta rakennetaan vaiheittain, ennen Espoo-Salo-oikorataa. Espoo-Salo-oikoradan rakentaminen mahdollistaa junamäärien lisäämisen ja matka-ajan merkittävän lyhentämisen Helsingin ja Turun välillä.

Nykyisen Rantaradan kaksiraiteistamisen Ve R2A hyöty-kustannussuhde on 0,04.

Hankkeessa tällä hetkellä käynnissä

Helsinki-Turku nopean ratayhteyden suunnittelussa on parhaillaan käynnissä useita eri kokonaisuuksia: Helsinki-Turku-hankekokonaisuuden ympäristövaikutusten arviointi, rata- ja yleissuunnitelmaosuuksia Salon ja Kupittaan välillä sekä yleissuunnittelu Espoo-Salo-oikoradasta.

Turun kaupunkiseudun MAL-sopimukseen sisältyy Turun ratapihan ja Kupittaa-Turku-kaksoisraiteen muutostyöt. Helsingin seudun MAL-sopimukseen sisältyy Espoon kaupunkiradan toteuttaminen.