Kaakonkulman Kuluttajayhdistys ry kannattaa Itä- ja Kaakkois-Suomen ratahankkeita

Suunnitteilla olevat Itärata ja Itäinen rantarata mahdollistaisivat ihmisten sujuvan ja autottoman vapaa-ajan liikkumisen ja työliikenteen entistä nopeammin. Kaakonkulman Kuluttajayhdistys ry näkee molempien hankkeiden tärkeyden ihmisten liikkumiselle sekä Itä- ja Kaakkois-Suomen elinvoimaisuudelle. Ratahankkeet toisivat ihmisille lisää vaihtoehtoja asuinpaikan valintaan ja hankkeilla katsotaan olevan positiivisia vaikutuksia niiden vaikutusalueiden elinvoimaisuudelle ja taloudelliselle kehittymiselle. Myös ilmastotavoitteet tukevat junamatkustamiseen investoimista. 

Itärata-hanke tähtää Itä-Suomen junayhteyksien parantamiseen ja nopeampaan liikkumiseen. Sen vaikutukset ylettyvät Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueille sekä mahdollisesti Pietariin saakka. Nykyisin yhteydet Savon ja Karjalan radoille kulkevat Helsingistä Lahteen ja sieltä Kouvolaan, josta Savon ja Karjalan radat haarautuvat. Lisäksi Karjalan rata haarautuu Luumäeltä kohti Venäjää ja Lappeenrantaan. Nykyisen ehdotuksen mukainen Itärata kulkisi Helsingin lentokentän kautta Porvooseen ja siitä Kouvolaan. Tämä hanke parantaisi noin 920 000 itäsuomalaisen liikkumismahdollisuuksia.  

Kaupunkeja pyydettiin ilmoittamaan osallistumisestaan mahdollisiin hankkeisiin elokuun 2020 loppuun mennessä. Tähän mennessä yhteensä 18 kaupunkia on sitoutunut lähtemään mukaan rahoittamaan Itäratahanketta. Näistä 13 kaupunkia edellyttää, että rakennettava junarata kulkee nimenomaan Porvoon ja Kouvolan kautta. Kaakonkulman Kuluttajayhdistys ry:n mielestä on erittäin positiivinen asia, että Itäradan rahoitus on edennyt ja että moni kaupunki on lähtenyt mukaan tähän tärkeään hankkeeseen. 

Itäinen rantarata kulkisi Helsingistä lentoaseman kautta Porvooseen, Loviisaan, Kotkaan, Haminaan ja siitä mahdollisesti vielä Venäjälle. Tältä Suomen kaakkoiselta ranta-alueelta puuttuu nykyisellään ratayhteys kokonaan. Itäinen rantarata mahdollistaisi alueen ihmisten liikkumisen aivan uudella tavalla matka-aikojen lyhentyessä HelsinkiKotka ja HelsinkiLappeenrantavälillä puoleentoista tuntiin. Hanketta kannattavien kaupunkien mukaan tämä ratahanke mahdollistaisi 200 000 ihmisen helpomman liikkumisen Helsingin ja itäisen ranta-alueen välillä. 

Itäistä rantarataa rahoittamaan ovat ilmoittautuneet Kotka, Loviisa, Hamina ja Pyhtää. Porvoo on mukana rahoituksessa, mikäli Itärata ei toteudu. Tällöin Itäisen rantaradan rahoituksesta näyttää jäävän puuttumaan tällä Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan 16 miljoonaa euroa. Hankkeen eteneminen on vaakalaudalla rahoituksen puuttumisen vuoksi. 

Ratarakentamista varten perustetaan hankeyhtiö, josta valtion omistuksen tulee olla 51 %, loput rahoituksesta tulee tulla kunnilta ja muilta tahoilta. Valtion osallistuminen ja sen rahoitusosuus hankeyhtiöneuvotteluihin käsitellään ensiksi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa syksyn 2020 aikana. Tämän jälkeen valtion rahoitusosuus viedään eduskunnan päätettäväksi.  

Ihmisten liikkumisen nopeus, helppous ja ympäristöystävällisyys ovat tärkeitä asioita. Kaakonkulman Kuluttajayhdistys ry kannustaa kunta- ja valtiotason päättäjiä vielä pohtimaan Itäisen rantaradan alueiden liikenneyhteyksien parantamiseen tähtääviä toimia ja mahdollisuuksia toteuttaa ratahanke tälläkin alueella. Alueen asukkaiden kannalta on olennaista, että liikeyhteyksien kehittämistä tällä alueella ei unohdeta. Jos Itäinen rantarata jää toteutumatta on syytä pohtia muita alueen elinvoimasuutta tukevia julkisen liikenteen tehostustoimia kuten mahdollisia parannuksia bussiyhteyksiin ja siirtymäyhteyksiin rataliikenteeseen.

:RANTARATA: Kirkkonummen vetovoima kasvaa – rantaradalla tärkeä rooli kunnan elinvoimaisuudelle

Kirkkonummen väkiluvun kasvu on ollut tämän vuoden tammi-syyskuun aikana toiseksi ripeintä Uudenmaan KUUMA-kuntien alueella.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Kirkkonummen asukasluku oli syyskuun lopussa 40 040, ja kasvua vuoden alusta kertyi 1,1 %. Kirkkonummen nettomuutto oli + 272 asukasta väestön kasvun ollessa kokonaisuudessaan 447 asukasta, mikä oli vain kaksi asukasta vähemmän kuin ykkössijaa tammi-syyskuussa pitäneellä ja asukasluvultaan suuremmalla Järvenpäällä. Tämä tarkoittaa, että kuntamme veto- ja pitovoimatekijät on tunnistettu myös Kirkkonummen ulkopuolella, ja ne houkuttelevat asukkaita lähijunayhteyden päähän pääkaupunkiseudun työpaikoista ja palveluista.

Väestönkasvu tuo mukanaan myös haasteita; kunnan investoinnit julkisiin palveluihin ovat lähivuosina SE-tasoa. Taustalla ei ole yksinomaan asukasluvun kasvu vaan myös tarve uudistaa sekä terveys- että opetus- ja sivistyspuolen tilamme nykyaikaisiksi, viihtyisiksi ja terveellisiksi ympäristöiksi. Uskomme, että jo tänne aikaisemmin muuttaneet mutta myös sitä vielä harkitsevat huomioivat kuntamme panostuksen näihin arjen laatua parantaviin investointeihin. Näiden palvelujen hyvä saavutettavuus myös julkisilla liikennevälineillä on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Rantarata luo kasvun edellytyksiä Kirkkonummelle

Rantarata vaikuttaa monella tavalla Kirkkonummen elinvoimaan ja houkuttelevuuteen. Kirkkonummen kuntarakenteen kehittyminen ja kasvu nojautuvat pitkälti radan varteen kehittyviin pikkukaupunkimaisiin asumisen keskuksiin kuten Masala, Jorvas, Tolsa ja kuntakeskus.

Kirkkonummen kunta kysyi vuonna 2019 tärkeimpiä syitä Kirkkonummella asumiseen ja Kirkkonummelle muuttamiseen. Kolme teemaa nousi ylitse muiden: Turvallisuus, hyvät liikenneyhteydet sekä lähellä oleva rikas ja monipuolinen luonto. Asukkaat muuttavat mielellään rantaradan varteen hyvien liikenneyhteyksien myötä. Toimivat yhteydet luovat myös turvallisuutta ja tarjoavat monille mahdollisuuden väljempään asumiseen pääkaupunkiseudun kaupunkeihin verrattuna.

Rantarata edistää osaltaan sekä valtakunnallisia että paikallisia pyrkimyksiä kohti hiilineutraalisuutta. Julkisen liikenteen kehittäminen ja ympäristöystävällisyys ovat meille HINKU-kuntana tärkeitä vetovoimatekijöitä. Radan merkitys kunnan lähimatkailun ja lähiliikkumisen sekä retkeilyn kehittymisessä on merkittävä jo nykyisellään. Lähimatkailussa on vielä runsaasti potentiaalia hyödynnettävissä, etenkin kun lähimatkailu kaukomatkailun sijaan tulee entisestään kasvamaan.

Asukkaiden lisäksi rantarata yhdistää myös Kirkkonummen yrityskentän sekä Espoo-Helsinki-suuntaan että läntisiin Uudenmaan kuntiin. Kirkkonummelle ja kirkkonummelaisille on ensiarvoisen tärkeää, että logistiset yhteydet toimivat jatkossakin saumattomasti näihin molempiin ilmansuuntiin. Se parantaa kuntamme, asukkaidemme sekä yritystemme hyvinvointia ja elinvoimaisuutta nyt ja tulevina vuosikymmeninä.

Transitoliikenneyhdistys puoltaa Itäisen rantaradan rakentamista

Suomessa tutkitaan parasta aikaa kahta uutta Itä-Suomen liikennettä palvelevaa ratayhteyttä.

Itäinen rantarata kulkisi Helsingistä lentoaseman kautta Porvooseen, Loviisaan, Kotkaan, Haminaan ja edelleen itään. Itärata rakennettaisiin Porvoon ja Kouvolan välille.
Suomen Transitoliikenneyhdistys puoltaa itäisen Rantaradan rakentamista. Yhdistys toimitti asiasta kannanoton Liikenneministeriölle ja Valtiovarainministeriölle lokakuussa.

Helsingistä HaminaKotka-sataman kautta Venäjän rajalle kulkeva Rantarata parantaisi Suomen kauttakulkuliikenteen kilpailukykyä suhteessa Baltian maiden reitteihin ja lisäisi siten transitoliikennettä ja työpaikkoja Suomessa, kannanotossa todetaan.
WSP Finlandin tuoreesta selvityksestä Itäinen rantarata – Synergiaa etelän satamille ja liikkuvuutta työvoimalle käy ilmi, että Itäinen rantarata lisäisi Suomen kilpailukykyä ja loisi huomattavia synergiaetuja etelän satamille ja pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueelle pitkällä aikavälillä.

Itäinen rantarata yhdistäisi rautatiekäytävällä Suomen suurimmat satamat. Lisäksi se vapauttaisi ratakapasiteettia Kouvola¬–Luumäki-rataosuudelta, joka on Suomen kuormitetuin.