Raideliikennelainsäädäntö uudistuu

train-tracks-1336907135Zow

Rautatiemarkkinoiden toimivuutta parannetaan rautatielainsäädännön kokonaisuudistuksella. Uudella raideliikennelailla pantaisiin kansallisesti täytäntöön Euroopan unionin neljäs rautatiepaketti.

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen raideliikennelaiksi 30.8.2018. Sillä säädettäisiin rautatieturvallisuudesta, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta, rautatiemarkkinoista ja kaupunkiraideliikenteen hallinnasta. Uusi raideliikennelaki korvaisi voimassa olevan rautatielain ja kaupunkiraideliikenteestä annetun lain.

Avoin markkinoillepääsy turvattava

Euroopan unionin neljäs rautatiepaketti edellyttää, että kotimaan henkilöliikennepalvelujen tarjontaan turvataan avoin markkinoillepääsy. EU:n sisäisessä kansainvälisessä henkilöliikenteessä ja tavaraliikenteessä avoin markkinoillepääsy on jo turvattu.

Lailla säädettäisiin tasapuolisista edellytyksistä käyttää rataverkkoa kotimaan henkilöliikenteessä. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että jatkossa kaikille rautatieyrityksille turvataan yhtäläiset edellytykset saada ratakapasiteettia kotimaan henkilöliikenteen harjoittamista varten ja saada sen mukainen oikeus käyttää rataverkkoa.

Toimivaltaisen viranomaisen tulisi suorahankinnan sijasta kilpailuttaa rautateiden henkilöliikenteen julkisen palveluvelvoitteen sisältävät uudet sopimusjärjestelyt viimeistään joulukuusta 2023 lähtien. Säännökset sisältävät joitakin poikkeamismahdollisuuksia. Ennen 3.12.2019 tehdyt julkisen palveluvelvoitteen sisältävät sopimusjärjestelyt voisivat olla voimassa siihen asti, kun niistä on sovittu.

Suomessa valmistellaan parhaillaan rautateiden henkilöliikennepalvelujen avaamista kilpailulle.

Uusi laki voimaan 1.1.2019

Rautatieliikenteen harjoittajat voisivat jatkossa hakea yhtenäistä turvallisuustodistusta ja kalustoyksikön markkinoillesaattamislupaa joko Liikenne- ja viestintävirastolta tai EU:n rautatievirastolta. EU-virastolta näitä lupia voisi hakea aina, mutta Liikenne- ja viestintävirastolta vain Suomen sisäistä rautatieliikennettä varten.

Yksityisraiteen haltija voisi valita EU-sääntelyyn perustuvan turvallisuusluvan sijasta kevyemmän ilmoitusmenettelyn. Lisäksi yksityisraiteiden kalusto voitaisiin ottaa käyttöön EU-sääntelyä kevyemmällä käyttöönottoluvalla.

Esitykseen sisältyy myös paikantamista koskeva velvoite. Sijaintia koskevaa tietoa voidaan tarvita esimerkiksi liikenteen ohjauksessa ja hallinnassa liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi.

Liikennepalvelulakiin lisättäisiin eräät rautatieliikenteen varautumista koskevat säännökset.

Raideliikennelain on tarkoitus tulemaan voimaan 1.1.2019. Raideliikennelain rautatieturvallisuutta ja rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta koskevia säännöksiä sovellettaisiin kuitenkin vasta 16.6.2019.

Mitä seuraavaksi?

Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).

Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Oulu ja Tampere: Päärata tarvitsee suunnittelumäärärahan ja investointeja matka-ajan lyhentämiseksi

schiene

Oulun ja Tampereen kaupungit ajavat yhdessä maan pääradan eli Suomi-radan kehittämistä siten, että matka-ajat lyhenisivät selvästi nykyisestä Helsingin, Tampereen ja Oulun välillä.

Tavoitteena on neljän tunnin matka-aika Helsingin ja Oulun välille. Tämä tarkoittaisi käytännössä tunnin junayhteyttä Helsingistä Tampereelle ja kolmen tunnin yhteyttä Tampereelta Ouluun. Samalla matka-ajat lyhenevät Seinäjoelle ja Kokkolaan.

Oulun ja Tampereen kaupunkien mukaan valtiovarainministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön tulee osoittaa riittävä määräraha, jotta Liikennevirasto pääsee jo tänä vuonna aloittamaan tämän koko Suomen pääradan yleis- ja ratasuunnittelun.

Pääradan matka-aikojen lyhentämisellä olisi suuri vaikutus monen suomalaisen arjen sujuvuuteen ja yritysten toimintaedellytyksiin, sillä yli 3 miljoonaa suomalaista asuu pääradan varrella. Päärata tulee nähdä myös osana lentoasemien kehitystä. Lisäksi Euroopan komission esitys Suomen pääradan saattamisesta osaksi TEN-T ydinverkkokäytävää tukee Tampereen ja Oulun kaupunkien esitystä.

Tampereen pormestari Lauri Lyly muistuttaa, että päärata on Suomi-rata:

”Tämä liikenteen pääväylä ja Suomen elinvoiman keskeinen tukiranka vaatii nopeita investointeja. Rata on Suomen vilkasliikenteisin ratayhteys, joka mahdollistaa saavutettavuuden ja sen kautta elinvoiman laajasti Suomessa. Suunnittelun lähtökohtana pitää olla, että matkustusliikenteen kulkunopeudet saadaan nostettua 250 kilometriin tunnissa.”

Oulu on ajanut pääradan kehittämistä jo vuosia.

”Kaksoisraiteen rakentaminen on välttämätöntä matkustusajan lyhentämiseksi ja tavaraliikenteen sujuvoittamiseksi. Suunnittelu on saatava käyntiin mahdollisemman nopeasti. Jo nyt Oulusta matkustaa junalla yli miljoona matkustajaa vuodessa. Raideliikenteen kehittäminen on tärkeää myös Oulun sataman tarpeiden kannalta”, sanoo Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

Yhteisestä aloitteesta päätettiin maanantaina Tampereen ja Oulun kaupunginhallitusten ja ylimmän virkamiesjohdon tapaamisessa Oulussa.

VR-konsernin hyvä kehitys jatkui

ohjausvaunu5

Kuva: VR-Group

  • VR-konsernin kannattavuus parani tammi−kesäkuun aikana. Katsauskauden liikevoitto oli 52,9 (36,8) miljoonaa euroa
  • Matkustajaliikenteessä junaliikenteen matkamäärät kasvoivat 2,5 prosenttia, kasvua oli sekä kauko- että lähiliikenteessä
  • VR Transpointissa junaliikenteen kuljetetut tonnit kasvoivat 4,3 prosenttia
  • Tampereen raitiotieallianssissa VR Track teki yhdessä YIT:n, Pöyryn ja Tampereen kaupungin kanssa sopimuksen kehitysvaiheesta 2
  • Luottoluokittaja Standard&Poor’s antoi VR-Yhtymälle luottoluokituksen A+, joka perustuu yhtiön erinomaiseen taloudelliseen asemaan ja näkymiin.

”Puolivuotiskauteen on mahtunut paljon – hankimme katsauskauden aikana A+ -luottoluokituksen Standard&Poor’silta osana HSL-kilpailutukseen valmistautumista, käynnistimme merkittävät panostukset tavaraliikenteen asiakaskokemuksen parantamiseksi mm. investoimalla 200 uuteen raakapuuvaunuun, ja koko VR-konsernin liikevaihto pysyi kasvu-uralla ja kannattavuus parani”, kertoo toimitusjohtaja Rolf Jansson.

tunnusluvut_taulukko

Konsernin kannattavuus kasvussa

Tammi−kesäkuun liikevaihto oli 607,2 miljoonaa euroa (601,4). Liikevaihto kasvoi viime vuodesta 1,0 prosenttia. Katsauskauden liikevoitto oli 52,9 (36,8) miljoonaa euroa. Liiketulos sisälsi omaisuuden myyntivoittoja 15,5 (2,1) miljoonaa euroa, joissa merkittävimpänä eränä oli Tampereen asemaan liittyvän kiinteistön myynti Finnparkille. Omaisuuden myyntivoitoilla oikaistu liikevoitto oli 37,4 (34,7) miljoonaa euroa, kasvua 8 prosenttia. Katsauskauden nettotulos oli 36,0 (24,7) miljoonaa euroa.

Matkamäärät jatkavat kasvuaan matkustajaliikenteessä

Matkustajaliikenteen liikevaihto oli 271,7 (271,2) miljoonaa euroa, ja se kasvoi tammi−kesäkuussa 0,2 prosenttia. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat myönteisesti etenkin kotimaan kaukoliikenteen sekä VR lähiliikenteen kasvaneet matkustajamäärät ja ravintolaliiketoiminnan kasvu, mutta sitä hillitsivät HSL-lisäalennukset ja VR Lähiliikenteen lipunhintojen alennukset sekä alentuneet autoliikenteen volyymit. Matkustaja­liikenteen katsauskauden liikevoitto oli 23,3 (25,7) miljoonaa euroa. Liikevoitto aleni vertailukaudesta lähiliikenteessä toteutettujen alennusten takia.

Junaliikenteessä tehtiin yhteensä 43,0 miljoonaa matkaa (42,0). Matkojen määrä kasvoi tammi−kesäkuussa 2,5 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Kotimaan kaukoliikenteen matkustajamäärät jatkoivat vahvaa kasvua, ja kasvu oli 5,8 prosenttia. Markkinaehtoisessa liikenteessä matkamäärät kasvoivat 8,6 prosenttia, pääyhteysväleillä jopa 10,8 prosenttia. Uusittu ravintolavaunukonsepti on tuonut merkittävää lisämyyntiä junaravintoloille, kasvua tehtiin edellisvuodesta 15 prosenttia. Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä Allegro-matkojen määrä laski 3,7 prosenttia, mihin pääsyynä on ruplan heikentyminen suhteessa vertailukauteen. Kesäkuussa matkojen määrä oli korkealla tasolla jalkapallon MM-kilpailujen ansiosta. Lähiliikenteen matkamäärät olivat 36,4 (35,7) miljoonaa matkaa, kasvua 2,0 prosenttia.

Linja-autoliikenteessä tehtiin 19,0 (21,5) miljoonaa matkaa. Matkamäärät alenivat 11,8 prosenttia. Vertailuvuoden liikevaihtoa ja matkamääriä kasvatti Länsi-Metron viivästymisen vuoksi ajettu korvausliikenne.

VR Transpointin liikevaihto kasvussa – taustalla metsäteollisuuden vire ja yleinen talouskehitys

VR Transpointin liikevaihto oli tammi−kesäkuussa 205,4 (194,9) miljoonaa euroa, kasvua 5,4 prosenttia vertailukaudesta. Liikevaihtoa lisäsivät kasvaneiden kuljetusmäärien ohella uudet logistiikkapalvelut. Liikevoitto laski hieman ja oli 15,1 (16,7) miljoonaa euroa. Junaliikenteen tonnit kasvoivat 4,3 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 19,6 (18,8) miljoonaa tonnia. Vastaavasti junaliikenteen tonnikilometrit kasvoivat 10,5 prosenttia. Metsäteollisuuden vahva vire, sellun lisäkapasiteetti sekä Suomen ja Venäjän yleinen hyvä talouskehitys ja sitä kautta transitoliikenteen kasvu ovat pääsyitä volyymien kasvuun.

VR Transpoint kasvatti vaunumääränsä katsauskaudella saneeraamalla noin 100 käytöstä poistettua raakapuuvaunua. Lisäksi VR Transpoint vastaa kasvaneeseen raakapuukuljetusten kysyntään hankkimalla 200 uutta raakapuuvaunua. Kesäkuussa päätetyllä investoinnilla saavutetaan merkittävä lisäkapasiteetti jo sesongille 2018-2019. Investointiin sisältyy optio 100 lisävaunusta.

VR Trackin paransi kannattavuuttaan

VR Trackin liikevaihto laski vertailukaudesta 4,8 prosenttia ja oli 125,1 miljoonaa euroa (131,3). Liikevaihdon laskun pääsyynä oli rakentamisen projektien vähäisempi määrä Ruotsissa ja rakentamiskauden myöhempi aloitusajakohta kuluvana vuonna suhteessa vertailuvuoteen. VR Trackin liikevoitto oli tammi-kesäkuussa 1,1 (0,1) miljoonaa euroa. 

Kauden tärkeimpiä tapahtumia olivat rakentamisen nyt jo käynnissä olevien Misi-Kemijärvi välin päällysrakenne- sekä Raaseporin matkakeskus -urakoiden voitot. Kunnossapidossa tehtiin sopimus Liikenneviraston kanssa ratakunnossapitoalue 7:n optiovuosien käyttämisestä ja kunnossapitoalueen 2 allianssissa sovittiin toiseen vaiheeseen siirtymisestä. Tampereen raitiotieallianssissa tehtiin yhdessä YIT:n, Pöyryn ja Tampereen kaupungin kanssa sopimus kehitysvaiheesta 2. Suunnittelussa työt jatkuivat vilkkaana mm. Tampereen raitiotie- ja Raidejokeri alliansseissa käyttöasteen ollessa korkealla tasolla. Ratamateriaalipalvelut keskitettiin uuteen logistiikkakeskukseen Tampereelle.

Loppuvuoden näkymät

Koko vuoden liikevaihdon ja liiketuloksen odotetaan paranevan edellisvuodesta. Matkustajaliikenteessä alkuvuoden hyvän matkustajamäärien kehityksen junaliikenteessä odotetaan jatkuvan. Samoin VR Transpointin loppuvuoden volyymikehityksen odotetaan säilyvän myönteisenä.

Hallintoneuvoston kannanotto venäläisten tavaravaunujen käyttöön Suomen sisäisessä liikenteessä

schiene-14511508685rt

VR-Yhtymän hallintoneuvosto on käsitellyt kokouksessaan 14.8.2018 liikenne- ja viestintäministeriön aloitetta venäläisten tavaravaunujen käytöstä laajasti Suomen sisäisissä kuljetuksessa ja toteaa sen johdosta seuraavaa:

Tällä hetkellä venäläisen kaluston käyttö Suomen rataverkolla on sallittu vain Suomen ja Venäjän välisessä yhdysliikenteessä. Hallintoneuvosto haluaa nostaa esille seuraavia huomioita venäläisten tavaravaunujen käyttöönottoon sisäisessä liikenteessämme:

Hallintoneuvosto toivoo aloitteen käsittelyssä huomioitavan turvallisuuteen, raidekapasiteetin käyttöön ja radan kulumiseen vaikuttavat tekniset erot venäläisten ja suomalaisten vaunujen välillä, mitkä Trafi on todennut esiselvityksessään vuonna 2016.

Venäläinen jarrujärjestelmä ja jarrujen suorituskyky eivät nykyisellään täytä EU-standardeja. Venäläistä kalustoa joudutaan kuljettamaan teknisten rajoitusten vuoksi alhaisemmalla nopeudella kuin suomalaista kalustoa, minkä vuoksi se varaa tavallista enemmän ratakapasiteettia ja hidastaa muuta liikennettä. Venäläinen pyöräprofiili kuluttaa rataa kotimaista kalustoa enemmän, mikä todennäköisesti johtaisi radan kunnossapitotarpeen kasvamiseen entisestään.

Venäläisvalmisteisten vaunujen käyttöönotto laajasti Suomen sisäisessä liikenteessä edellyttäisi joko venäläisten vaunujen huomattavia rakenteellisia muutoksia tai rautatielain muutosta ja EU:n teknisten säännösten uutta tulkintaa. Lisäksi vaarana on, että venäläisten vaunujen käyttö käytännössä lopettaisi suomalaisen vaunutuotannon.

VR-Yhtymä tiedostaa tavaravaunujen lisätarpeen. Tiiviin asiakasyhteistyön tuloksena VR-Yhtymä on kuluvan vuoden aikana hankkinut yhteensä 300 uutta vaunua, jolla vastataan erityisesti suomalaisen raakapuun kuljetusvolyymien merkittävään kasvuun. Viime keväänä otettiin käyttöön 100 saneerattua raakapuuvaunua. Lisäksi investoitiin 200 uuteen Pieksämäellä valmistettuun tavaravaunuun, jotka ovat käytössä ensi vuoden alkupuolella. Yhtiöllä on myös optio 100 vaunun lisätilaukselle ensi vuoden aikana.

Venäjä ei tiettävästi ole avaamassa suomalaisille vastavuoroista mahdollisuutta toteuttaa kuljetuksia suomalaisella kalustolla Venäjän sisäisessä liikenteessä, mikä johtaisi maiden väliseen epäsuhtaan.

Suomen rataverkon kunnossa on viime vuosina ollut ongelmia, jotka ovat heikentäneet liikenteen sujuvuutta ja aiheuttaneet vaaratilanteita. Onkin puhuttu liian vähäisistä kunnossapidon rahoista johtuvasta korjausvelasta. Rataverkon riittävän hyvä kunto on turvallisen junaliikenteen ehdoton edellytys, minkä vuoksi on syytä perusteellisesti arvioida aloitteen vaikutuksia ennen kuin lisätään rataverkkoa kuormittavia tekijöitä.