Raideliikenteen säännöksiin muutoksia – myös poikkeustilanteet huomioitu

Hallitus esittää muutoksia raideliikennelakiin ja liikennepalvelulakiin. Muutokset johtuvat EU:n neljännen rautatiepaketin nojalla annetuista täytäntöönpanoasetuksista. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirastolle esitetään oikeutta keskeyttää raideliikenne tai rajoittaa sitä vakavissa normaaliolojen häiriötilanteissa, kuten koronaviruksen aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Esitys annettiin eduskunnalle 27. elokuuta 2020.

Hallitus esittää, että osa Liikenne- ja viestintäviraston kalusto- ja rautatieinfrastruktuurirekisterien ylläpitoon liittyvistä tehtävistä siirtyisi EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla virastolta EU:n rautatievirastolle.

Lakiehdotuksilla pyritään myös selventämään lupavaatimuksia. Turvallisuustodistusta ei jatkossa edellytettäisi sellaiselta kalustoyksikön liikuttamiselta, jolloin kalustoa siirretään ja jota varten rataverkko tai sen osa on suljettu muulta liikenteeltä.

Liikkuvan kaluston lupakirjaa ei puolestaan vaadittaisi vaihtotyöliikenteessä, jos liikennöinti tapahtuu liikennepaikan sisällä, yksityisraiteella tai yksityisraiteen ja valtion rataverkon ensimmäisen liikennepaikan välillä.

Liikenne- ja viestintävirastolle oikeus raideliikenteen keskeyttämiseen tai rajoittamiseen

Hallituksen esitykseen sisältyy myös säännösmuutos, jonka nojalla Liikenne- ja viestintävirasto voisi keskeyttää raideliikenteen tai rajoittaa sitä vakavassa normaaliolojen häiriötilanteessa tai jos raideliikennejärjestelmän turvallisuus, ihmisen henki tai terveys on uhattuna.

Muutos on osa kokonaisuutta, jonka avulla jatkossa pyritään varautumaan koronaepidemian kaltaisiin poikkeustilanteisiin normaalin lainsäädännön antamilla valtuuksilla ilman, että olisi turvauduttava valmiuslakiin. Vastaavanlaisia muutoksia liikennealan lakeihin on valmisteilla myös muiden kulkumuotojen osalta.

Mitä seuraavaksi?

Eduskunta aloittaa lakiesityksen käsittelyn. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.2.2021. Kalustoyksiköiden rekisteröintiä koskevat säännökset tulisivat voimaan kuitenkin vasta 16.6.2021 EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

:TAMPEREEN KAUPUNKI: Lännen suunnan raitiotien tavoitekustannus 84,9 miljoonaa sekä Seuturatikan linjausesitykset tiedoksi kaupunginhallitukselle

Kuva: Tampereen Raitiotie Oy, Pasi Tiitola

Raitiotien Tampereen keskustasta länteen suuntautuvan osan 2 Pyynikintori–Lentävänniemi rakentamisen Raitiotieallianssia sitova tavoitekustannus on 84,9 miljoonaa euroa. Maanantaina 31.8.2020 kokoontuva kaupunginhallitus saa tilannekatsauksen osan 2 valmistelusta samoin kuin esitykset Seuturatikan ratavarausten sijainneista Tampereen alueella. Molemmista asioista on tarkoitus päättää lokakuussa kaupunginvaltuustossa, jolle asioita esitellään ennakkoon iltakoulussa 7.9.2020.

Kyseessä on vielä meneillään olevassa kehitysvaiheessa laskettu, Raitiotieallianssia sitova tavoitekustannus. Kehitysvaiheen suunnittelun aikana osuuteen 2 on lisätty muun muassa kaksi siltaa Hiedanrannan Näsisaareen sekä vaihdevarauksia Lielahteen ja Santalahteen vaiheittaisen rakentamisen mahdollistamiseksi. Valtio on sitoutunut osallistumaan 30 prosentilla enintään 80 miljoonan rakentamiskustannuksiin. Osan 2 suunnitteluvaiheen 2,9 miljoonan kustannuksiin kaupunki on saanut aiemmalla päätöksellä 30 prosentin valtionavun.

Varsinaisen raitiotien rakentamisen lisäksi Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen on tarkoitus tilata Raitiotieallianssilta samaan aikaan ja samoilla työnaikaisilla liikennejärjestelyillä tehtäviä rinnakkaishankkeita arviolta 26,2 miljoonalla eurolla. Osalla 1 muun muassa Hämeenkatu päätettiin rakentaa seinästä seinään valmiiksi raitiotieradan rinnakkaishankkeena, mikä nopeutti katutöitä keskustassa.

Osan 2 suunnittelu ja rakentaminen Lentävänniemeen asti on kuulunut alkuperäiseen vuosina 2014–2015 kilpailutettuun Raitiotieallianssin hankinnan sisältöön. Allianssimallissa valtuuston päätöksentekoon saadaan rakentajia sitova kustannusarvio. Allianssin kannustinjärjestelmä kannustaa allianssia pysymään yhdessä määritetyssä kustannusarviossa ja aikataulussa. Raitiotien valmistumassa olevalta osalta 1 tulee tarkempaa tietoa valtuuston lokakuun päätöksentekoon. Osan 2 kannustimissa uutena on mukana hiilineutraaliusmittari.

Raitiotien osan 2 toteutussuunnitelmasta ja vaikutusten arvioinnista on pyydetty lausuntoja ja muuta palautetta. Palautetta voi vielä antaa kaupungin verkkosivujen kautta 28.8.2020 kello 12 mennessä. Lausunnot ja palaute tulevat tiedoksi valtuuston 7.9. iltakouluun.

Raitiotieallianssi on valmistellut raitiotien osalle 2 Pyynikintorilta Lentävänniemeen toteutussuunnitelman, joka sisältää radan teknisen suunnitelman ja muuta selvitysaineistoa. Rakenteilla olevaa raitiotien osuutta (Hervanta–Tays–Pyynikintori) varten tehtyä vaikutusten arviointia on päivitetty ja täydennetty kakkososan päätöksentekoa varten. Lielahden Enqvistinkadun ratahaara on lisämahdollisuus, josta päätetään erikseen.

Seuturatikan varauksia esitetään Nuolialantielle, Tenniskadulle, Piettasenkadulle ja Turvesuonkadulle

Tampereen, Kangasalan ja Ylöjärven kaupungit ja Pirkkalan kunta teettävät yhdessä Tampereen raitiotien seudullista yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelmassa on tarkoitus määrittää ratavaraukset tulevaisuuden raitiotielinjoille neljällä kuntarajan ylittävällä ratahaaralla. Päätösesitys on tarkoitus esitellä Tampereen valtuustolle iltakoulussa 7.9.2020 ja tehdä Tampereen osalta varauksista päätös lokakuussa kaupunginvaltuustossa raitiotien osan 2 rakentamispäätöksen rinnalla.

Hatanpään, Härmälän ja Pirkkalan ratahaaralla päätösesitys on, että raitiotien ratavaraus Tampereen kaupungin puolella, Rantaperkiön ja Härmälän alueella tehdään Nuolialantielle. Raitiotieradan varausta esitetään kadun keskelle. Nuolialantie on suorin ja nopein reitti Pirkkalaan.

Nuolialantien ratalinjaus on raitiotien rakentamis- ja liikennöintikustannuksien perusteella edullisin vaihtoehto. Nuolialantien linjauksella on jo nykytilanteessa Tampereen kaupungin osuudella riittävä matkustajakysyntä raitiotieliikenteelle.

Nuolilantien Härmälänrannan kohdan raitiotiepysäkiltä on tarvetta kehittää korkeatasoinen kulkuyhteys Tarmonkatua pitkin Tampereen Messu- ja Urheilukeskukselle.

Taysin, Ruotula, Koilliskeskuksen, Leinolan, Risson ja Kangasalan Lamminrahkan ratahaaralla päätösesitys on, että raitiotien ratavaraus Tampereen kaupungin alueella tehdään Tenniskatua ja sen jatketta noudattaen Ruotulan golfkentän kohdalle asti. Koilliskeskuksen ja Risson välillä Leinolassa ratavaraus esitetään Piettasenkadun ratalinjausta noudattavaksi.

Tenniskadun linjauksella saavutetaan paremmat maankäytön kehittämisedellytykset, ja Tenniskadulla raitiotiepysäkkien saavutettavuus ja viihtyisyys keskellä kaupunkirakennetta on parempi kuin Teiskontien, valtatien 12 varrella.

Lielahden sekä Ylöjärven Teivon, Soppeenmäen ja kirkonseudun ratahaaralla päätösesitys on, että raitiotien ratavaraus Tampereen kaupungin alueella, Lielahdenkadun ja Ylöjärven kuntarajan välisellä osuudella tehdään Turvesuonkadulle. Turvesuonkadun linjauksen varrella maankäytön kehittämisedellytykset ovat paremmat kuin vaihtoehtona olleella Ryydynpohjan ratalinjauksella.

Hervannan ja Kangasalan Saarenmaan ratahaaralla on tarkasteltu kahta ratalinjausvaihtoehtoa. Päätösehdotus on, että raitiotien vaihtoehtoisista linjoista Hervannasta Kangasalan Saarenmaalle ei tehdä vielä samanlaista valintaa, kuin muilla ratahaaroilla, koska sen mahdollinen toteuttaminen on kaukaisessa tulevaisuudessa.

Pirkkalan, Kangasalan ja Ylöjärven on tarkoitus päättää ratavarauksistaan oman kunnan alueella Tampereen valtuuston päätösten perään marraskuussa. Päätösten jälkeen ratavaraukset otetaan huomioon Tampereen yleiskaavassa, tulevissa asemakaavoissa, katusuunnitelmissa ja kunnallistekniikan sijoittamisen suunnitelmissa.

KONEelle tilaus Grand Paris Express -metrolinjaan 15 Ranskassa

KONE toimittaa yli 70 hissiä Grand Paris Express -metroon Pariisissa, Ranskassa. KONE asentaa hissit linjan 15 eteläisen osuuden tietyille asemille ja oheisrakennuksiin.

Linjan 15 eteläinen osuus on valmistuttuaan 33 kilometriä pitkä ja kulkee 22 kunnan läpi. Se palvelee yli miljoonaa asukasta, ja matkoja tehdään päivittäin noin 300 000. Kaikki linjan asemat tulevat olemaan yhteydessä metro-, raitiovaunu- , bussi- ja/tai RER-paikallisjunalinjoihin.

Société du Grand Paris (SGP) valitsi KONEen hissitoimittajaksi ko. linjalle, jolle KONE asentaa yli 70 KONE MonoSpace® -hissiä. Hissit on määrä ottaa käyttöön vuonna 2025. Matkustajien sujuvasta ja turvallisesta liikkumisesta asemalaitureilla huolehtii KONE EcoDisc® -nostokoneistolla varustettu KONE MonoSpace® -hissiratkaisu, joka tunnetaan luotettavuudestaan ja ekotehokkuudestaan. Yhdistääkseen sekä turvallisuudelle että tyylikkäälle muotoilulle asetetut vaatimukset KONE suunnitteli projektiin lasiseinäiset hissit, joihin voidaan valita joko läpinäkyvät tai läpinäkymättömät lasit.

”Olemme ylpeitä saadessamme osallistua tähän merkittävään projektiin ja tehdä osaltamme ihmisten liikkumisesta sujuvampaa ja turvallisempaa yhdessä maailman vilkkaimmista metroista”, sanoo KONEen Etelä-Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan aluejohtaja Pierre Liautaud.

Tilaus kirjattiin vuoden 2020 toiselle neljännekselle.

Onnettomuustutkintakeskus: Ratatöiden turvallisuutta ja sijainnin paikantamista kehitettävä

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta 9.12.2019 tapahtuneesta tavarajunan ja ratatyökoneen törmäyksestä Kesälahden ja Puhoksen välillä on valmistunut. Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja, mutta ratatyökone vaurioitui pahasti ja veturin esteenraivaajan kulmaan tuli vaurioita. Rata ja ratalaitteet eivät kärsineet vaurioita.

Tavarajuna lähestyi tapahtumapaikkaa Puhoksen suunnasta. Ratatyössä käytetyn kairakoneen kuljettaja taas ohjasi konetta selin sekä sivuttain junan tulosuuntaan nähden. Kuljettaja huomasi lähestyvän junan vilkaistessaan taakseen ja varoitti työtoveriaan huutaen, jonka jälkeen koetti ohjata konetta pois radalta. Veturinkuljettaja havaitsi radalla työkoneen sekä kaksi henkilöä, jonka jälkeen antoi äänimerkin ja jarrutti. Hieman ennen törmäystä kairakoneenkuljettaja irrotti otteen koneesta ja siirtyi pois raiteelta. Veturin etukulma osui kairakoneen vasempaan etukulmaan. Kone kieri pengertä pitkin viereiseen kuusimetsikköön.

Juna pysähtyi raiteille ja asianosaiset varmistivat, ettei kukaan ollut loukkaantunut törmäyksessä. Pelastustoimia ei tarvittu, eikä poliisi käynyt paikalla.

Ratatyön paikannuksessa on todettu olevan puutteita, eikä ratatyövastaavan ja liikenteenohjaajan välinen puheviestintä toiminut siten, että työn sijainti olisi varmistettu oikein. Myöskään ratatöissä käytetyn järjestelmän karttakaavio ei tue ratatyöpaikan hahmottamista, vaan liikenteenohjaajat joutuvat käyttämään useampia tietojärjestelmiä ja niiden karttoja.

Nyt tutkittu tapaus ei ole yksittäistapaus. Liikenteenohjauksessa ei tällä hetkellä ole varmaa ja tarkkaa tietoa siitä, missä ratatöitä tehdään. Tämä muodostaa merkittävän riskin sekä junaliikenteelle että ratatyöntekijöille, eikä näin voi jatkua, vaatii professori Veli-Pekka Nurmi.

Ratatyöturvallisuuden puutteet vaativat toimenpiteitä. Erityisesti GPS-paikantamisen käyttäminen sekä sen ominaisuuksien kehittäminen ovat avainasemassa, kun puhutaan ratatöiden turvallisuuden parantamisesta, lisää tutkinnanjohtaja Esko Värttiö.

Tutkintaan perustuen antaa Onnettomuustutkintakeskus kaikkiaan neljä turvallisuussuositusta. Liikenne- ja viestintävirastoa suositetaan varmistamaan, että Väylävirasto määrää GPS-paikannuksen pakolliseksi ratatöissä sekä ohjeistaa käyttämään tarvittaessa paikantamismerkkejä ja radan elementtien lisäksi myös liikenteenohjauksen ja ratatyövastaavan välisessä puheviestinnässä. Lisäksi tulee varmistaa, että Väylävirasto yhdenmukaistaa ratatöiden paikantamisessa käytettävät karttapohjat sekä korostaa osaamisen varmistamista ratatyöyritysten koulutusten auditoinneissa.

Tahkon ensimmäiset junanvaunut liikenteessä

Perjantaina 7.8.2020 klo 8.32 Helsingin rautatieasemalta lähtee liikenteeseen palanen historiaa. Legendaarinen höyryveturi Ukko-Pekka vetää Lentävän Kalakukon letkassaan mukanaan viittä vaunua, jotka tulevat jäämään pysyvästi Tahkolle. Osa vaunuista on ainutlaatuista A-sarjaa, jotka olisivat kohdanneet murskaamokohtalon, jollei Matti Kuosmanen olisi puuttunut väliin. ”Olen ollut pelastamassa unohdettua vesitornia, louhosta ja autoja. Nyt oli junanvaunujen vuoro”, kertoo Kuosmanen taustojaan ja mieltymyksiään.

Kuosmanen haluaa myös nostaa raideliikennettä isompaan keskusteluun. ”Hiilidioksidikeskustelussa, ja toisaalta koronan osalta matkailukohteen läheisyys ja turvallisuus ovat nostaneet merkitystään. Junamatkailun merkitys tulevaisuudessa tulee olemaan merkittävä”, uskoo Kuosmanen, joka on Espanjassa seurannut junaliikenteen kehittymistä jo pitkän aikaa. ”Itärata pitää nostaa vakavasti esille myös matkailun näkökulma huomioiden”, painottaa Kuosmanen.

Vaunujen uusi elämä Louhosareenalla

Vaunut tulevat sijoittumaan Nilsiän Louhosareenalle parantamaan sen perustoimintoja. Vaunuista tehdään backstagea, ravintolaa, vessaa, toimistoa ja saunaa perinteitä kunnioittaen. Vaunujen siirto raiteiden jälkeen vuoren päälle tulee olemaan erittäin haastava osuus, koska kukin vaunu on 26 metriä pitkä ja painaa 50 tonnia ja pitää nostaa 250 metrin korkeuteen meren pinnasta. ”Tämä on yksi haastavimmista projekteistani tähän mennessä”, myöntää Kuosmanen.

Louhosareenan kesään kuuluivat tänä kesänä UIT:n Kaunis Veera ja Revyy, Pietarin Oopperaa ja muita tapahtumia. ”28 tapahtumaa oli tälle kesälle. Kaikki peruuntuivat siirtyen ensi vuodelle, mutta toisaalta korona mahdollisti tämän ainutlaatuisen vaunuprojektin, joka olisi muuten mennyt ohi”, huokaisee Kuosmanen helpottuneena.

Matti ja Marja-Liisa Kuosmanen ovat TAHKOcomin ja TAHKO24h:n omistajat ja pitkän linjan tahkolaisia yrittäjiä. Heidän eriytynyt yrityksensä Ehtoopesä Oy tekee näitä mukavia kehitystoimia. Kuosmaset ovat tavattavissa torstai-iltana 6.8.2020 Helsingissä sekä matkan aikana junassa ja sovittaessa Louhosareenalla. Media voi osallistua junamatkalle haluamallaan pätkällä ilmoittautumalla etukäteen.

Junan aikataulu : https://hoyryjuna.weebly.com/tulevat-junamatkat.html#