Kotkan rantaratahaaveille tyrmäys – Ministeriö jatkaa neuvotteluja itäradasta Porvoo–Kouvola-raidelinjauksen pohjalta

Itärata-linjaus voitti itäisen suunnan hankeyhtiöneuvotteluita jatketaan Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta

Liikenne ja viestintäministeriö kertoo tiedotteessaan 30.9.2020, että itäisen suunnan hankeyhtiöneuvotteluja jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) aloitti itäisen suunnan ratayhteyden hankeyhtiövalmistelun 24.6.2020 ja pyysi osapuolia ilmoittamaan elokuun loppuun mennessä alustavat edellytykset osallistua hankeyhtiön pääomittamiseen sekä reunaehdot pääomituksen tekemiselle. Nyt LVM on tiedottanut, että hankeyhtiöneuvotteluita jatketaan Itäradan Porvoo-Kouvola linjauksen kanssa.

─ Tämä on todella hyvä uutinen Kouvolalle ja koko itäiselle Suomelle. Itärata hanke on todella keskeinen koko alueen kehitykselle lähivuosikymmeninä. Itäradan tuoma parempi saavutettavuus ja lyhyemmät matka-ajat antavat uutta nostetta elinkeinoelämälle, mahdollistavat paikasta riippumattoman työn ja hillitsevät liikenteen päästöjä, iloitsee kaupunginjohtaja Marita Toikka.

Itäisen suunnan hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä on hankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti samoin periaattein kuin Turun tunnin juna – ja Suomi-rata-hankeyhtiöissä. Valtion tulee omistaa itäisen suunnan hankeyhtiöstä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia ja muiden osakkaiden noin 49 prosenttia.

─ Edessä on vielä paljon työtä ja pitkä prosessi, mutta nyt otettiin todella tärkeä edistysaskel oikeaan suuntaan. Kouvola ja koko itäinen Suomi tarvitsevat Itäradan. On ollut myös todella hienoa nähdä, miten kouvolalaiset kansanedustajat Ville Kaunisto ja Paula Werning ja iso joukko muita kouvolalaisia päättäjiä ovat tehneet töitä tämän eteen, Toikka jatkaa.

─ Kyllä tässä on kyse koko itäisen Suomen edusta ja tämän hankkeen edistyminen on vahva näyttö uskomattomasto yhteistyöstä, mitä itäisen Suomen radanvarsikunnat ovat yhdessä tehneet, sanoo Paula Werning.

Hankeyhtiön perustamisen edellytyksenä on riittävän rahoituksen järjestyminen myös vähemmistöosakkailta. Itäisen suunnan raideyhteyden suunnittelukustannukset ovat alustavan arvion perusteella Porvoo-Kouvola-linjauksessa noin 70 miljoonaa euroa ja Porvoo-Kotka-Luumäki-linjauksessa noin 110 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö kertoo tiedotteessaan, että saatujen vastausten perusteella kuntien rahoitusosuus täyttyi Porvoo-Kouvola-ratalinjauksen hankeyhtiön osalta.

LVM:n tiedotteen mukaan neuvotteluita jatketaan ainakin Helsingin, Porvoon, Kouvolan, Lappeenrannan, Kuopion, Mikkelin, Joensuun, Imatran, Pieksämäen, Varkauden, Kajaanin sekä Iisalmen kanssa. Neuvotteluihin ja hankeyhtiön perustamiseen voi osallistua myös muita tahoja, kuten muita itäisen Suomen radanvarsikuntia.

Valtion osallistuminen ja sen rahoitusosuus itäisen suunnan hankeyhtiöneuvotteluihin käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa syksyn 2020 aikana. Valtion rahoitusosuudesta hankeyhtiöön päättäisi eduskunta.

Lue Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote 30.9.2020

:KUOPION KAUPUNKI: Rautatiekiskojen purkutyöt aiheuttavat haittaa Kumpusaarentiellä

Käytöstä poistettujen rautatiekiskojen purkutyöt ajoradalta aiheuttavat haittaa liikenteelle Kumpusaarentiellä. Käytöstä poistetut ratakiskot puretaan Kumpusaarentien ja Haapaniementien risteyksestä.

Purkutöiden ajan liikennettä joudutaan ohjamaan tilapäisin liikennejärjestelyin ja nopeusrajoituksin. Haittaa aiheutuu etenkin Kuopion Haapaniemen voimalaitokselle suuntautuvalle raskaalle liikenteelle.

Purkutyöt aloitetaan viikolla 39 ja ne päätetään Kumpusaarentien asfaltointitöillä. Arvioitu valmistumisaika on viikolla 41. Kiskojen kohdat joudutaan väliaikaisesti pitämään murskepintaisina.

Rautatiekiskojen purkutöistä vastaa Savon Kuljetus Oy ja asfaltointitöistä vastaa Mestar liikelaitos, aliurakoitsijanaan Peab Asfalt Oy.

Itäinen rantarata kiinnostaa yrityksiä – Rantarata vahvistaa yritysten kilpailukykyä

Yritykset ovat valmiina lähtemään mukaan Itäisen rantaradan hankeyhtiöön, selvisi maanantaina 21.9. järjestetyssä webinaarissa. Tilaisuudessa julkaistiin kyselytutkimuksen tulokset, jolla selvitettiin HaminaKotkan sataman alueen yritysten kiinnostusta tuoda asiantuntemuksena Itäisen rantaradan suunnitteluun.

Maanantaisessa webinaarissa käsiteltiin Itäisen rantaradan hyötyä yrityksille ja Suomen talouskasvun mahdollistajana. HaminaKotka Satama Oy toteutti kesällä yrityskyselyn, jossa tiedusteltiin alueen satamasidonnaisten yritysten kiinnostusta tuoda asiantuntemuksensa sekä osallistua Itäisen rantaradan suunnitteluhankeyhtiön pääomittamiseen.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes kaikki (15 yritystä) ilmaisivat olevansa kiinnostuneita tarjoamaan asiantuntemustaan Itäisen rantaradan hankesuunnitteluyhtiön toimintaan. Kolme yritystä ilmaisi alustavan kiinnostuksensa osallistua hankeyhtiön pääomittamiseen. Kysely lähetettiin 87:lle yrityksen edustajalle ja vastauksia saatiin 16.

”Yritysten vastauksissa korostui vahva kiinnostus uuteen ratalinjaukseen. Rantaradalla nähtiin suuri potentiaali yritysten kilpailukyvylle sekä rantaradan alueen kehittymiselle tulevaisuudessa”, HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski kertoi kyselyn tuloksista.

Puheenvuoroissa korostettiin, että rataverkon kehittäminen vaatii rohkeutta ja kykyä katsoa kokonaiskuvaa pitkälle tulevaisuuteen.

”Tulevaisuuteen katsovassa rataverkon kehittämisessä tarvitaan visionäärisyyttä. Nykyisten henkilö- ja tavaravirtojen tarkastelun lisäksi päätöksenteossa on pohdittava, mitä merkittävä infrastruktuuri-investointi toteutuessaan mahdollistaisi”, sanoi Jarkko Rantala, tekniikan tohtori WSP Finland Oy:ltä puheenvuorossaan.

Puheenvuoroissa korostettiin vahvasti sitä, että elinkeinoelämän tarpeet tulee huomioida rataverkon kehittämisessä. Uutena ratana se edistäisi rataverkon toimivuutta, kun tavaravirrat ohjautuisivat kuormitetuilta yhteyksiltä uudelle radalle.

”Rataverkon kehittämisessä keskeinen kysymys on, miten otamme elinkeinoelämä tarpeet huomioon. Rataverkkoa kehittämällä luodaan edellytykset uusille tavaravirroille ja palvelutuotteille”, Rantala summasi.

”Itäinen rantarata on erityisen kiinnostava, sillä se kytkisi monipuolisen palvelutarjoaman muodostavat satamat yhteen. Satamien ketju tarjoaisi erittäin hyvät edellytykset transiton tarpeisiin”, Rantala jatkoi.

”Ratakapasiteetin puute on ongelma erityisesti Kaakkois-Suomessa. Samalla transitoliikenne kasvaa. Ratkaisuja on pohdittava, jotta emme tyrehdytä hyvää kasvua”, totesi Fenniarail Oy:n hallituksen puheenjohtaja Petri Lempiäinen.

Raideliikenteen merkitys ilmastotavoitteiden toteuttamiselle nousi tilaisuuden keskeiseksi teemaksi. Uusi ratayhteys edistäisi ilmastotavoitteisiin pääsyä, sillä se siirtäisi osan nykyään tieliikenteen varassa tapahtuvan henkilö- ja tavaraliikenteen raiteille.

”Hallituksen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen edetä kohti hiilineutraaliutta mahdollisimman nopeasti. Rautatie on erittäin ekologinen kuljetusmuoto, ja infraratkaisut ovat ilmastotavoitteiden saavuttamisessa keskeisessä asemassa. Ilmastotavoitteet ovat myös yritysten kilpailukykytekijöitä”, Lempiäinen kommentoi.

TAMPEREEN RATIKAN KOEAJOT LAAJENEVAT ASEMATUNNELILLE ASTI – KOEAJOT ALKAVAT 14. SYYSKUUTA

Havainnekuva Tampereen Ratikasta Sammonaukiolla. Kuva: Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi

Tampereen Ratikan koeajot jatkuvat syyskuun puolivälissä uudella alueella. Lajinsa ensimmäinen Tampereen Ratikka liikkuu tällöin Turtolan ja Itsenäisyydenkadun asematunnelin välillä eli reittiä Hervannan valtaväylä (Turtolasta)–Rieväkatu–Sammonkatu–Itsenäisyydenkatu. Koeajoja tehdään myös Teiskontiellä Sammonaukion ja Kaupinkadun välillä.

Ratikkaa on nähty Tampereen katukuvassa maaliskuusta lähtien. Aluksi Tampereen uutta raitiotiejärjestelmää testattiin Hervannassa sijaitsevan raitiotievarikon ja Turtolan välillä Saksasta tuodulla, käytetyllä raitiovaunulla. Ensimmäinen Tampereen oma Ratikka saatiin Tampereelle toukokuun lopulla ja sillä päästiin aloittamaan koeajot katuverkolla heinäkuun alussa. Syyskuussa otetaan käyttöön uusi koeajoalue, joka ulottuu Turtolasta Tammelaan. Alueeseen kuuluvat Hervannan valtaväylä (Turtolasta lähtien), Rieväkatu, Sammonkatu, Itsenäisyydenkatu asematunnelille asti sekä Teiskontie Kaupinkadulle saakka.

– Suoritamme radan koeajoja alueella yhtäjaksoisesti nyt yhden viikon ajan. Koeajoja tehdään arkena 14.-18.9. uudella alueella klo 9-15. Siirtymäajot tapahtuvat mahdollisesti näiden aikojen ulkopuolella, koska Hervannassa vaunu on jo tuttu näky ja se liikkuu sujuvasti muun liikenteen kanssa myös ruuhka-aikoina. Koejoissa testataan sekä rataa ja teknisiä järjestelmiä että raitiovaunua. Liikumme alueella lajinsa ensimmäisellä Tampereen Ratikalla, koeajokoordinaattori, Tampereen Raitiotie Oy:n projekti-insinööri Niina Uolamo selventää.

Ratikalla ajetaan aluksi kävelyvauhdilla ja nopeutta lisätään asteittain. Raitiotien liikennöintinopeuden mukaisia koeajoja tehdään koko osuudella, kaikilla raitiotiekaduilla. Enimmillään nopeus on 60 km/h Turtolan ja Rieväkadun välillä.

– Raitiotieallianssi testaa koeajoissa mm. raiteiden, vaihteiden ja ajolankojen ajettavuutta, liikennemerkkien, liikennevalojen ja opastimien sekä liittymien ja suojateiden näkyvyyttä. Lisäksi säädämme liikenne- ja varoitusvaloja ja testaamme liikennöintinopeuden sallimaa ajonopeutta sekä vaihteenohjausta, Raitiotieallianssin käyttöönottovastaava Petra Brunnila listaa.

Koeajojen eteneminen ja tarkemmat aikataulut riippuvat tehtävien testien onnistumisesta. Koeajojen etenemisestä kerrotaan aktiivisesti Tampereen Ratikan ja Raitiotieallianssin kanavissa.

Liikutaan yhdessä turvallisesti

Koeajoviikolla liikenteen sujuvuus varmistetaan tarvittaessa liikenteenohjaajilla Turtolan ja Tammelan välisellä osuudella. Muiden tielläliikkujien tulee siis kulkea ensisijaisesti liikenteenohjaajien opasteiden mukaisesti, myös silloin kun liikennevalot ovat päällä. Alueelle pystytetään myös opastekylttejä, joilla muistutetaan koeajojen olevan käynnissä. Varikon ja Turtolan välisellä osuudella raitiovaunu kulkee liikennesääntöjen mukaisesti, joten siellä liikenteenohjaajia ei käytetä.

– Valo-ohjaukset ovat normaalisti toiminnassa, joten Ratikkakaupungin liikennesäännöt kannattaa kerrata ja pitää mielessä. Liikenteenohjaajien opastus on koeajoissa ensisijaista, mutta sen päätyttyä alueella noudatetaan raitiotiealueen liikennesääntöjä ja valo-opasteita. Kalevan alueella on käynnissä myös katutöitä, jotka vaikuttavat muun liikenteen kulkuun. Kuten aina, maltti on nytkin liikenteessä valttia. Ratikka liikkuu lähes koko matkan omalla väylällään eivätkä katutyöt vaikuta näin ollen sen liikennöintinopeuteen, Uolamo kertoo.

Raitiotien läheisyydessä työskentelemiseen on haettava lupa

Tampereen Raitiotie Oy:n turvallisuuspäällikkö Jonna Anttila muistuttaa raitiotien läheisyydessä työskenteleviä toimijoita siitä, että töille on pitää hakea suostumus yhtiöltä. Raitiotien läheisyydeksi määritellään alue, joka sijaitsee enintään 4 metrin etäisyydellä raitiotiestä. Mikäli työ tapahtuu 1,5 metrin etäisyydellä tai lähempänä ratajohdon jännitteisiä osia kuten ajojohtimia, sähköradan kiinnitysorsia tai johtimen ripustimia, on lupaprosessissa tarkistettava, vaatiiko työ jännitekatkon.

– Tampereen raitiotien ratajohtoon kytkettiin jännite viime vuoden marraskuussa. Alueella työskentelevien toimijoiden ja yli 5 metriä korkeita erikoiskuljetuksia tuovien tahojen on huomioitava, että meihin tulee olla yhteydessä vähintään 14 vuorokautta ennen töiden aloittamista. Autamme muutenkin mielellämme kaikissa turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, Anttila selventää.

Tampereen Raitiotie Oy järjestää myös Ratikkaturvakoulutusta raitiotien läheisyydessä työskenteleville. Koulutuksen voi suorittaa verkossa. Sekä suostumushakemus että Ratikkaturvakoulutus ovat Tampereen Ratikan sivuilla osoitteessa https://www.tampereenratikka.fi/ammattilaisille/

 

Lisätietoja:

Tampereen Ratikan liikenneturvallisuussivu: www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Nurminen Logistics avaa uuden junareitin Kiinan Chongqingista 28. syyskuuta

Nopeat rahtijunayhteydet Kiinasta pohjoismaihin laajenevat, kun ensimmäinen kuljetus Chongqingista lähtee 28.9.

Nurminen Logistics aloitti säännöllisen konttijunaliikenteen Suomesta Kiinaan vuonna 2018. Hefein liikenteen vakiinnuttua ja kysynnän edelleen kasvaessa Nurminen kartoittaa jatkuvasti uusia reittejä, joista nyt toteutuu Chongqing.

Matka-aika Chongqingista Helsinkiin on 14 päivää ja Narvikiin 17 päivää.  Junassa voidaan kuljettaa sekä 40’ HC-kontteja että 45’ lämpösäädeltyjä RF-kontteja, joissa on lämpötilaseuranta. Junaan otetaan sekä kappaletavaraa että täysiä kontteja. Hoidamme tarvittaessa myös jatkokuljetukset kaikkialle Eurooppaan.

Syyskuun puolen välin jälkeen Narvikista lähtee ensimmäinen kalatuotteiden kylmäkuljetus Chongqingiin. Nopea kuljetusaika ja lämpösäädellyt kontit palvelevat elintarviketeollisuuden mahdollisuutta kasvattaa tuoretuotteiden vientiä Kiinaan niin Norjasta kuin Suomesta.

Reititys:
Helsinki – Chongqing – Helsinki
•Helsinki, FI
•Vainikkala, FI / Buslovskaya, RU GPS sinetöinti
•Iletski, RU
•Dostyk, KZ / Alashankou, CN
•Chongqing, CN

Matka- aika 14 pv
40HC / 45RF

Narvik – Chongqing – Narvik
•Narvik, NO –
•Haaparanta, SE – Tornio, FI
•Vainikkala, FI / Buslovskaya, RU GPS sinetöinti
•Iletski, RU
•Dostyk, KZ / Alashankou, CN
•Chongqing, CN

Matka-aika 17pv
40HC / 45RF