VR palauttaa arkivuoroja hiihtolomaviikoille Helsingin ja Vaasan välille

Kuva: Janne Mikkilä

Markkinaehtoisia junavuoroja vähennettiin heikon kysynnän vuoksi vuoden alussa ympäri Suomen. Paikallisesti parantuneen kysynnän ansiosta palautamme Helsingin ja Vaasan välisiä arkipäivien junavuoroja takaisin liikenteeseen ja myyntiin hiihtolomaviikoille 8 ja 9. Vuorot ovat nyt ostettavissa VR:n kanavissa.

VR muokkasi markkinaehtoista junaliikennettään vuoden alussa vastaamaan paremmin korona-ajan hiljaisempaa kysyntää. Uudessa toimintamallissa kysyntää seurataan viikkotasolla ja vuoroja palautetaan liikenteeseen heti kysynnän parantuessa.

”Haluamme palvella Vaasan seutua ja sinne matkustavia paremmin hiihtolomaviikkojen ajan, jolloin kysyntää näyttäisi olevan paremmin Helsingin ja Vaasan välillä. Palautettavat arkipäivien vuorot mahdollistavat enemmän valinnanvaraa lomailijoille”, kertoo matkustajaliikenteen johtaja Topi Simola.

Maanantaista torstaisin ja sunnuntai-iltaisin joitakin junavuoroja on peruttu Tampereen ja Seinäjoen väliltä Väyläviraston ratatöiden vuoksi. Helsingin ja Vaasan välille lisätyillä vuoroilla parannetaan myös mahdollisuuksia matkustaa kyseisellä rataosuudella muina kellonaikoina, kun rata on auki. Lisätyt junat pysähtyvät Pasilassa, Tikkurilassa, Tampereella, Seinäjoella ja Tervajoella.

VR toi myös tällä viikolla myyntiin lisää yöjunavuoroja Rovaniemelle hiihtolomaviikoille ja pääsiäiselle. Hiihtosesonki vilkastaa Kolariin sekä Rovaniemelle ja Kemijärvelle suuntautuvaa yöjunaliikennettä helmi-huhtikuussa.

Kolarin ja Kemijärven reitit ovatkin myyneet hyvin, samoin autopaketit. Päiväjunissa on hiihtolomaviikoilla hyvin tilaa matkustaa hiihtolomaviikoilla joka puolelle Suomea. Päiväjunamatkat varataan pääsääntöisesti hyvin lähellä lähtöä.

Liikenteeseen palautettavat vuorot ma-to 22.2.–4.3.2021

IC 41 Helsinki-Vaasa 7:23-11:07
IC 48 Vaasa-Helsinki 12:35-16:35

Rautatiealan Unioni RAU: Valtionyhtiö Fintraffic roikottaa henkilöstöään löyhässä hirressä

Fintraffic Raide Oy on kertonut jatkavansa raideliikenteenohjauksen rakenteen ja toimintamallin kehittämistä. Se kertoo kuitenkin ilmoittavansa päätöksen Kouvolassa ja Helsingissä sijaitsevien operatiivisten toimintojen yhdistämisestä pääkaupunkiseudulle loppukesän aikana. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin 15.12. 2020–28.1. 2021.

Rautatiealan unioni RAU pitää keskittämissuunnitelmia täysin perusteettomina eikä päätöksen kohtuuton venyttäminen asiaa muuta.

– Se aiheuttaa sietämätöntä epävarmuutta ja stressiä ohjauspisteissä vaativaa turvallisuustyötä tekeville ihmisille, liitto sanoo.

RAU pitää Fintrafficin päätöstä työehtosopimuksen ja yhteistoimintalain vastaisena. Niiden mukaan täytettyään neuvotteluvelvoitteensa, työnantajan on esitettävä kohtuullisen ajan kuluessa henkilöstöryhmien edustajille yleinen selvitys yhteistoimintaneuvottelujen perusteella harkittavista päätöksistä.

– Yli puolen vuoden harkinta-aikaa kuuden viikon yt-neuvottelujen jälkeen ei voida pitää millään mittarilla kohtuullisena, RAUn puheenjohtaja Tero Palomäki toteaa.

– Valtion erityistehtäväyhtiö Fintraffic on lähtenyt tosissaan taistelemaan paikasta Suomen huonoimpien työnantajien joukossa. Ensin se ajoitti yt-neuvotteluesityksen ennen joulua ja sitten se venyttää päätöksen kesälomien yli. Tälläiselle henkilöstöpolitiikalla ei voi edes antaa arvosanaa.

Rautatiealan unioni RAU vaatii Fintrafficia kunnioittamaan työehtosopimusta, yhteistoimintalakia ja henkilöstöä päättämällä yt-neuvottelut helmikuun aikana kuten yt-neuvotteluissa ilmoitti.

Rautatiealan Unioni RAU ry:n jäsenet työskentelevät rautatiealalla veturinkuljettajina, liikenneohjaajina sekä raidealan asiakaspalvelu- ja toimistotehtävissä.

VR hankkii runsaasti uutta kalustoa

Kuvaaja Janne Mikkilä

VR etenee uuden lähijunakaluston hankinnassa ja käynnistää selvityksen uuden yöjunakaluston hankinnasta. VR kertoi uuden lähijunakaluston hankinnasta ensimmäisen kerran vuonna 2019. Tavoitteena on toteuttaa molemmat kilpailutukset mahdollisimman nopeasti, vastuullisesti ja perusteellisesti.

”Tavoitteenamme on tarjota aito vaihtoehto henkilöautolle ja nostaa junan kulkumuoto-osuus jopa 10%:iin kaikesta liikenteestä vuonna 2030. Modernilla kalustolla on merkittävä vaikutus matkustusmukavuuteen. Uuden lähiliikennekaluston hankkiminen osoittaa, että VR panostaa lähiliikenteen kehittämiseen ja mahdolliseen kasvuun uusilla alueilla. Uusi yöjunakalusto mahdollistaa puolestaan vuorotarjonnan lisäämisen kysynnän kehittyessä suotuisasti”, sanoo VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson.

Uusien lähijunien hankinta on välttämätön korvausinvestointi, jolla varmistetaan liiketoiminnan jatkuvuus ja kehittyminen. Uuden lähijunakaluston hankinta koskee alustavasti 25 SmX-junaa, joilla korvataan vanhat, elinkaarensa päässä olevat 36 kpl Sm2-lähijunaa ja 14 kpl Eil- ja 3 kpl Eilf-lähiliikennevaunua. Kyseessä on EU-hankinta, joka on arvoltaan noin 250 miljoonaa euroa.

Hankintaan sisältyvillä optioilla otetaan huomioon myös muu elinkaarensa loppuun 2030-luvulla tuleva kalusto. Uusien junien lisäksi VR investoi Sm2-kaluston elinkaaren jatkoon vuosina 2020–2023. Sm2-lähijunilla ajetaan parhaillaan D-, G- ja M-junia pääkaupunkiseudulla ja Tampereella.

Uusi yöjunakalusto käyttöön nykyisille reiteille

Uuden yöjunakaluston hankinta sisältää 9 makuuvaunua ja 8 autovaunua. Alustava arvio hankinnasta on noin 35–39 miljoonaa euroa. Hankinnan optioissa lisävaunujen osalta otetaan huomioon myös olemassa olevan sinisen makuu- ja autovaunukaluston korvaus. Uusi yöjunakalusto tulisi käyttöön nykyisillä reiteillä eli Helsingistä ja Turusta Kolariin, Kemijärvelle ja Rovaniemelle.

VR:n yöjunissa käytetään tällä hetkellä sekä uudempaa että vanhempaa kalustoa. Uusi kaksikerroksinen yöjunakalusto on tehokkaassa käytössä ympärivuotisilla Rovaniemen-, Kemijärven- ja Kolarin-reiteillä. Vanhempaa ns. sinistä yöjunakalustoa käytetään pääsääntöisesti huippusesonkien aikaan jouluna, uutena vuotena, hiihtolomien aikana ja pääsiäisenä.

VR:n yöjunakalusto koostuu 80 makuuvaunusta, joista 50 on uudempia kaksikerroksisia ja 30 yksikerroksisia, ns. sinisiä vaunuja. Lisäksi käytössä on 33 autovaunua, joista 15 on uudempia ja loput 18 vanhempia ns. sinisiä autovaunuja. Lisäksi yöjunakokoonpanoissa on mukana ravintola- ja päivävaunuja. VR myös muokkaa 10 kpl kaksikerroksisia Ed-päivävaunuja matkatavaratilallisiksi vaunuiksi yöjuniin tämän ja ensi vuoden aikana.

VR:llä on käytössä yhteensä noin 400 vaunua kaukoliikenteessä (sisältää yöjunakaluston) ja yli 60 kahden vaunun runkoa lähi- ja taajamaliikenteessä. Lisäksi VR:llä on käytössä 17 Pendolino-junaa ja 16 kiskobussia. HSL:n käytössä on noin 80 Flirt-junaa ja ne omistaa Pääkaupunkiseudun Junakalustoyhtiö Oy.

VR Transpoint on tuonut Suomeen ensimmäisen modulaarisen eurooppalaisen tavaravaunun

Valokuvaaja: Juho Kuva

VR Transpoint on yhdessä kalustotoimittaja Innofreight Solutions GmbH:n kanssa modifioinut ja hyväksyttänyt Euroopassa laajalti käytössä olevan kalustotoimittajan vaunuratkaisun Suomen olosuhteisiin. Modulaariset Finnowagon-vaunut tehostavat rautatiekuljetuksia mahdollistaen suuremmat hyötykuormat ja joustavuutensa ansiosta vaunu soveltuu monentyyppisten rahtien kuljettamiseen. Ensimmäinen täysin uusilla Finnowagoneilla varustettu pyriittijuna on aloittanut kaupallisessa liikenteessä.

Modulaariset Finnowagon-vaunut tehostavat rautatiekuljetuksia, sillä uusi vaunualusta on painoltaan huomattavasti kevyempi kuin aiemmat vaunuratkaisut ja mahdollistaa suurempien hyötykuormien kuljettamisen. Lisäksi modulaarisilla vaunuilla pystytään samaa vaunualustaa hyödyntämällä ja vain kuormatilaa vaihtamalla kuljettamaan monentyyppistä rahtia tehostaen rautatiekuljetusten joustavuutta ja kilpailukykyä. Vaunualustan päällä voidaan käyttää muun muassa rikaste-, säiliö- tai teräskelakontteja.

”Kyseessä on ensimmäinen eurooppalainen moderni tavaravaunu, joka on otettu käyttöön Suomessa. Vaunuratkaisun myötä suomalaiselle raideleveydelle on hyväksytetty ja otettu myös ensimmäistä kertaa käyttöön Euroopan yleisin Y25-tavaravaunutelityyppi. Jatkossa uuden kilpailukykyisemmän kaluston hyväksyttäminen ja käyttöönottaminen Suomeen on entistä nopeampaa ja kustannustehokkaampaa. Finnowagon on alustana kevytrakenteinen ja kantava, jolloin suuremmat kuormat tuovat tehokkuutta rautatiekuljetuksiin. Sama määrä kuljetuksia voidaan hoitaa pienemmällä junamäärällä”, VR Transpointin johtaja Martti Koskinen kertoo.

Finnowagon-kaksoisvaunuja on nyt liikenteessä 23 kappaletta. VR Transpointin tavoitteena on ottaa käyttöön yhteensä 50 kaksoisvaunua tämän vuoden aikana.

Valokuvaaja: Juho Kuva

Tiivistä yhteistyötä

Finnowagon-vaunut on otettu kaupalliseen liikenteeseen ensimmäisenä pyriittikuljetuksissa Pyhäsalmi–Siilinjärvi-välillä tammikuussa. Finnowagon-vaunualusta on ollut pyriittikuljetuksissa aiemmin ainoastaan koekäytössä, jonka pohjalta nyt käytössä oleviin vaunuihin on tehty parannuksia. Finnowagon-kalustoratkaisua on kehitetty tiiviissä yhteistyössä itävaltalaisen Innofreight Solutions GmbH -kalustotoimittajan sekä asiakkaan kanssa.

”Meille ajureina ovat olleet uuden kuljetusratkaisun helppokäyttöisyys ja monimuotoisuus kuljetustarpeisiimme. Uuden vaunualustan myötä toiminta sekä lastaus- että purkupäässä saadaan tehokkaammaksi ja nopeammaksi. Tulevissa kuljetusratkaisuissa Finnowagonin alustaa tullaan hyödyntämään myös nestekuljetuksissa. Yhteistyö VR Transpointin ja Innofreightin kanssa on tarjonnut uusia kustannustehokkaita mahdollisuuksia kuljetuksillemme ja Yaran puolelta odotamme innolla, mitä yhteinen kehitystyö tuo vielä tullessaan”, Yaran operatiivinen päällikkö Lasse Oksanen kertoo.

”Innofreightin muokattavia modulaarisia vaunuja käytetään laajasti Euroopassa. Liikenteessä on 15 000 konttia ja 2 000 vaunua – nyt myös leveämmillä suomalaisilla raideleveyksillä. On ollut ilo työskennellä yhdessä VR Transpointin kanssa tässä projektissa, jossa kaikki tahot ovat tehneet työtä saadakseen seuraavan sukupolven innovatiiviset vaunut käyttöön täällä Suomessa ja tehdäkseen rautatielogistiikasta yhä kilpailukykyisempää ja ympäristöystävällisempää”, sanoo Innofreight Scandinavian toimitusjohtaja Bertil Leijding.

Faktoja Finnowagonista:

  • Kaksoisvaunussa kaksi perinteistä vaunua vastaavaa puolivaunua on yhdistetty kiinteästi toisiinsa ns. lyhytkytkennällä.
  • Modulaarisessa vaunussa vaunualusta ja kuormatilat ovat erilliset. Samaa vaunualustaa voidaan käyttää useisiin eri logistiikkaratkaisuihin kuormatilaa vaihtamalla.
  • Ensimmäinen eurooppalainen moderni tavaravaunu, joka on otettu käyttöön Suomeen.
  • Yhden vaunupuolikkaan taarapaino rikastekonteilla on alle 21 tonnia
    (korvattavan perinteisen vaunun taarapaino 27 tonnia).
  • Yhden vaunupuolikkaan hyötykuorma on 69 tonnia
    (korvattavan vaunun hyötykuorma 63 tonnia).
  • Tiettyä konttityyppiä on mahdollista yhdistää tulevaisuudessa rekkakuljetuksiin.

Junia kunnossapidetään Suomen suurimpiin kuuluvan aurinkovoimalan tuottamalla sähköllä

Aurinkovoimala Helsingin varikolla kuva Antti Lehmuskoski

VR Group on tehnyt päänavauksen omassa energiatuotannossa. Helsingin varikolle on asennettu aurinkovoimala ja sen tuottamalla energialla junia voidaan huoltaa jatkossa ympäristöystävällisemmin. Vuoden 2020 loppupuolella käyttöönotettu aurinkovoimala on yksi suomen suurimmista, nimellisteholtaan 928 kWp. Aurinkosähköjärjestelmä on hankittu VR Groupin kiinteistöyksikön ja sen tytäryhtiön, junakalustoa kunnossapitävän, VR FleetCaren yhteistyönä.

Aurinkovoimala on rakennettu varikolle Pendolino-hallin katolle. Voimala koostuu yhteensä 2264 aurinkopaneelista ja se on yksi suomen suurimmista. Vuodessa tuotetun aurinkosähkön määrä vastaa noin 40 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkön kulutusta, tai vaihtoehtoisesti energiamäärällä voisi ajaa sähköautolla noin 100 kertaa maapallon ympäri. Voimalasta saatava sähkö kohdistetaan juurikin Pendolinojen kunnossapitoon ja se kattaa noin 25 % hallin vuotuisesta sähköenergiatarpeesta. Aurinkoisena päivänä voimalan tuotto ylittää hallin kulutuksen, jolloin tuotanto käytetään hyödyksi muualla junavarikolla.

Edullista ja puhdasta energiaa

Aurinkoenergian käyttöönotto on osa VR FleetCaren laajempaa energiatehokkuushanketta. Hankkeessa on mukana esimerkiksi vähemmän vettä kuluttavien junien sulatusvaihtoehtojen selvittäminen ja oman toiminnan energiatehokkuuden optimointi.

”Visiomme mukaisesti olemme matkalla maailman parhaaksi. Tässä erityisesti tärkeiden ympäristöarvojen lisäksi aurinkovoimalan rakentaminen on meille myös taloudellisesti kannattava hanke. Kertainvestoinnin jälkeen voimalalla tuotettu energia on käytännössä ilmaista.  Pidemmällä aikavälillä auringon vuotuinen kokonaissäteily vaihtelee vain vähän, joten investointikustannus huomioiden tuotetun energian hinta pysyy lukittuna pitkälle tulevaisuuteen”, VR FleetCaren turvallisuusjohtaja Juha Ohvo tietää.

Tarkoituksena on lisätä omaa energiatuotantoa

Raideliikenne on ratkaisevassa asemassa, kun tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Raideliikenne tuottaa jo lähtökohtaisesti vähemmän päästöjä ja kuluttaa vähemmän energiaa kuin muut liikennemuodot. VR:n liikenteessä on jo pitkään ja laajamittaisesti käytetty uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Vaikka junamatkustaminen on jo hiilineutraalia, on yhtiö sitoutunut tekemään ympäristön eteen vieläkin enemmän.

”Oli mielenkiintoista vetää ensimmäistä aurinkoenergiahanketta, joka VR Groupille, ja tässä nimenomaan kunnossapitoyhtiö VR FleetCarelle, toteutettiin. Aurinkovoimala on yksi vastuullisuusohjelmamme kärkihankkeita ja uusiutuvan energian lisääminen on myös Suomen energia- ja ilmastotavoitteiden mukaista, projektipäällikkönä voimalahankkeessa toiminut kiinteistöyksikön energia-asiantuntija ja kohteen ylläpitopäällikkö Martti Jalkanen kertoo. Mahdollisesti aurinkosähköjärjestelmiä voisi rakentaa tulevaisuudessa myös muualle VR Groupin kiinteistöihin, sillä hyödyntämätöntä kattopinta-alaa riittää. Olemme lisänneet uusiutuvan energian käyttöä kiinteistöissä siirtymällä öljylämmityksestä maalämpöön useassa kohteessa. Lämpöpumppujen hyödyntämisessä on edelleen merkittävää potentiaalia, Jalkanen jatkaa.

Aurinkovoimalan Helsingin varikolle on rakentanut Solnet Finland, joka on ollut toimittajana useissa ison mittaluokan voimalahankkeissa.

”Meistä on hienoa, että isot toimijat näyttävät mallia uusiutuvan energian tuotannossa. Haluamme myös kiittää VR Groupia hyvästä yhteistyöstä projektin aikana. Projektin hallinta oli alusta loppuun saakka ammattimaista ja tavoitteemme yhdessä onnistumisesta toteutui hyvin.” sanoo Solnet Finlandin maajohtaja Veli-Matti Heimonen.

Heimonen jatkaa ”On myös hienoa, että VR asetti erityistä huomiota järjestelmän suunnittelussa turvallisuudelle. Aurinkovoimala on varustettu automatiikalla ja virran optimoijilla, joiden ansiosta järjestelmän jännitteen saa tarvittaessa alennettua turvalliselle tasolle myös katolta. Tämä oli myös pelastuslaitoksen toivomus, kun järjestelmää suunniteltiin.”

Kruunusillat-yhteyden pikaraitiotievaunut on tilattu

Havainnekuva ForCity Smart Artic X54 -raitiovaunusta. Kuva: HSL

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos ja Škoda Transtech Oy sopivat 4.2.2021 23 uuden ForCity Smart Artic X54 -pikaraitiotievaunun tilaamisesta. Tilaus toteutettiin vuonna 2011 tehdyn Artic-vaunuhankintasopimuksen mukaisena toimitusoptiona. Vaunuja tullaan liikennöimään Yliskylän ja Haakoninlahden raitiolinjoilla.

– Vuodesta 2013 alkaen asteittain käyttöön tulleet Artic-raitiovaunut ovat toimineet HKL:n näkökulmasta hyvin ja myös kaupunkilaiset ovat olleet niihin tyytyväisiä. Kruunusiltojen liikenteeseen ja pikaraitiolinjalle 550 tuleva vaunutyyppi on kantakaupungin Artic-vaunutyypin isoveli ja myös siinä on otettu huomioon juuri meidän rataverkkomme ja ilmastomme haasteet. On lisäksi vaunujen elinkaaren aikaisen käytön kustannustehokkuuden kannalta eduksi, että pikaraitiovaunusarja tämän Kruunusiltojen vaunujen hankinnan myötä muodostuu riittävän suureksi, toteaa HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

HKL:n kalustopäällikkö Heidi Heikkilän mukaan Kruunusillat-hankkeen edistymisen kannalta on tärkeää, että kalusto on valmiina, kun sitä tarvitaan.

– Nämä nyt hankittavat vaunut soveltuvat myös nykyiselle raitiotieverkolle ja varikoille. Yhteensopivuudesta on hyötyä muun muassa kaluston koeajo-, käyttöönotto- ja koulutusvaiheessa sekä huollon ja peruskorjausten järjestämisessä, kertoo Heikkilä.

Vaunut ovat identtisiä aiemmin tilattujen Pikaraitiotie 550 -vaunujen kanssa. Näissä kahteen suuntaan ajettavissa, noin 35 metriä pitkissä raitiovaunuissa on ohjaamot molemmissa päissä vaunua ja ovet molemmin puolin. ForCity Smart Artic X54 raitiovaunut ovat ympäristöystävällisiä, energiatehokkaita, muunneltavia, esteettömiä ja ylläpitokustannuksiltaan edullisia. Vaunuja on mahdollisuus myöhemmin pidentää noin kymmenellä metrillä matkustajakapasiteetin lisäämiseksi.

– ForCity Smart Artic X54 on maailman edistyksellisin raitiovaunu, jossa korin moninivelinen rakenne on ensimmäistä kertaa yhdistetty kääntyviin teleihin. Artic-tuoteperheen vaunut on suunniteltu alusta asti erittäin vaativiin olosuhteisiin eli kestämään erilaisia säätyyppejä ja vaihtelevaprofiilista rataverkkoa. Tuloksena on moderni pikaraitiotievaunu, jolla voi liikennöidä myös kantakaupungin raitiotiellä, toteaa Škoda Transtech Oy:n toimitusjohtaja Juha Vierros.

Kruunusillat-hankkeen myötä Laajasaloon on tulossa kaksi pikaraitiotielinjaa: toinen kulkee välillä Rautatientori-Yliskylä ja toinen välillä Rautatientori-Haakoninlahti. Hankkeen toteuttamista varten muodostettiin allianssi marraskuussa 2019. Parhaillaan käynnissä on hankkeen suunnitteluvaihe. Hankkeen arvioitu valmistumisaika on vuonna 2026.

Valtio luopuu Imatralla sijaitsevasta Harakan ratapihasta

Hallitus antoi Väylävirastolle suostumuksen luopua valtion omistamasta Imatralla sijaitsevasta Harakan ratapihasta 2,067 miljoonan euron kauppahinnalla. Väylävirasto myy ratapihan Stora Enso Oy:lle.

Ratapihasta luovutaan, koska valtiolla ei ole sille käyttöä. Ratapihalta erkanee Stora Enson yksityisraiteita sen tehdasalueelle, jonka liikennettä ratapiha nykyisin yksinomaan palvelee. Ratapihan käytön ei odoteta tulevaisuudessa merkittävästi muuttuvan, koska muuta käyttötarkoitusta ei ole pystytty ratapihalle osoittamaan. Tavoitteena on, että ratapihan lähivuosina vaatimat mittavat korjausinvestoinnit ja kunnossapitokustannukset eivät jatkossa rasittaisi valtion taloutta.

Kauppahinta olisi yhteensä noin 2,067 miljoonaa euroa, mikä vastaa luovutettavan valtion omaisuuden käypää arvoa. Lisäksi on varmistettu ilmoitusmenettelyin, ettei muita halukkaita ostajaehdokkaita ole. Muita tarjouksia ei ole jätetty. Luovutettavaan omaisuuteen kuuluu Harakan ratapiha sekä ratapihan raiteet ja vaihteet, sähkörata ja radan alusrakenteet. Alueen laajuus on 10,7 hehtaaria. Kaupan myötä ratapiha muuttuu valtion rataverkosta yksityisraiteeksi.

Harakan ratapiha on rakennettu 1970-luvulla palvelemaan lähinnä Kaukopään tehtaille suuntautuvaa rautatieliikennettä, missä käytössä se on edelleen. Alue otettiin rautatiekäyttöön vuonna 1892 Viipuri-Antrea-Imatra-radan pohjoispäässä sijainneen Vuoksen satama -liikennepaikan raiteistoa varten. Talousarviolain mukaan yli miljoonan euron arvoiseen irtaimen omaisuuden luovutukseen tulee saada valtioneuvoston suostumus.

Mitä seuraavaksi?

Valtioneuvosto on antanut suostumuksensa omaisuuden luovutukselle 4.2.2021. Seuraavaksi Väylävirasto voi luovuttaa ratapihan Stora Enso Oy:lle sovittuun kauppahintaan.

Caverion jatkaa VR Groupin kiinteistöjohtamisen yhteistyökumppanina -Palvelu kattaa kiinteistöt Helsingistä Kolariin

Helsingin rautatieasema

Caverion jatkaa VR Groupin kiinteistöjohtamisen yhteistyökumppanina – palvelu kattaa kiinteistöt Helsingistä Kolariin

Caverion ja VR Group ovat tehneet sopimuksen yhteistyön jatkamisesta kiinteistöjohtamisen palveluissa. Caverionin palvelut kattavat ympäri maata sijaitsevat VR Groupin kiinteistöt, joiden kokonaispinta-ala on yli 500 000 neliömetriä.

”Olemme tyytyväisiä, että yhteistyömme Caverionin kanssa jatkuu. Meille on tärkeää, että saamme maanlaajuisesti osaavaa ja laadukasta palvelua. Caverion tuntee hyvin toimialamme ja myös meidän asiakkaamme ja pystyy tarjoamaan toimintaamme hyödyttäviä digitaalisia palveluita, joilla otamme selkeän digiloikan aiempaan toimintaan verrattuna. Kun ajantasainen raportointi on aina vaivattomasti saatavilla, se lisää toiminnan tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä. Arvostan myös Caverionin kustannustehokasta toimintatapaa, joka näkyi menestymisenä julkisen hankintamenettelyn mukaisessa kilpailutuksessa”, sanoo VR Groupin kiinteistöjohtaja Juha Antti Juutinen.

Käytännön toiminnan ohjauksessa ja raportoinnissa otetaan käyttöön Caverionin kehittämä digitaalinen alusta Caverion SmartView. Se kokoaa yhteen kaikki kiinteistöjohtamisen keskeiset toiminnot ja tiedot. Ajantasainen tilannekuva on aina käytettävissä, mikä lisää kiinteistön johtamisen ennustettavuutta ja toiminnan tuottavuutta. Henkilöstö pystyy keskittymään arvoa tuottavaan asiakastyöhön, kun raportointi on pitkälle digitalisoitu ja automatisoitu.

Digitaalisuus vie kumppanuuden seuraavalle tasolle

Caverion on vuodesta 2015 lähtien vastannut VR Groupin yhteistyökumppanina eri puolilla Suomea sijaitsevien kiinteistöjen palveluiden johtamisesta ja asiantuntijapalveluiden tuottamisesta. VR Groupilla on noin 130 kiinteistöä ja 270 rakennusta, joihin sisältyy muun muassa asemarakennuksia, toimistoja, konepajoja ja varikoita. Caverion hoitaa palveluiden johtamiseen, kiinteistöjen kunnossapitotoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä talouden seurantaan liittyviä tehtäviä.

”Olemme iloisia, että VR Group luottaa palveluihimme ja yhteistyömme jatkuu jo pitkäaikaisena kumppanuutena. Olemme sitoutuneet tuottamaan VR:lle korkealaatuista palvelua valtakunnallisen toimipisteverkostomme kautta ja kehittämään kumppanuuttamme seuraavalle tasolle. Tuomme Caverion SmartView:n digitaaliset mahdollisuudet käytännön toimintaan”, Caverion Suomen liiketoimintajohtaja Laura Karotie sanoo.

Lue lisää kiinteistöjohtamisen palveluistamme

Variotram-raitiovaunut on myyty eteenpäin

Variotram-vaunujen ja Helsingin mutkittelevan ja mäkisen rataverkon yhteensovittaminen osoittautui haasteelliseksi. Kuva: HKL

HKL on solminut myyntisopimuksen 40 Variotram-raitiovaunun myymisestä 27.1.2021. Vuosina 1998–2003 valmistetut vaunut ovat olleet varastoituna Koskelan varikolla ja Haminassa sen jälkeen, kun ne poistuivat liikenteestä asteittain vuoden 2018 loppuun mennessä.

Nyt solmittu kauppa on jatkoa 30.11.2017 allekirjoitetulle sovintosopimukselle, jonka mukaisesti Bombardier Transportation ja HKL pyrkivät yhteistyössä edistämään vaunujen jälleenmyyntiä.

– 2017 solmittu sovintosopimus oli kaupunkilaisten kannalta hyvä, ja nyt allekirjoitettu myyntisopimus on sovintosopimuksen täytäntöönpanoa. Sopimukset turvaavat HKL:n ja helsinkiläisten veronmaksajien aseman niin, ettei vaunujen ennenaikaisesta poistumisesta aiheudu taloudellista haittaa. Vuosien mittaan olemme oppineet paljon erityyppisten raitiovaunujen kori- ja telirakenteiden soveltuvuudesta kaupunkimme haastaviin olosuhteisiin. Näitä oppeja on hyödynnetty muun muassa vuodesta 2013 alkaen meille käyttöön tulleiden Artic-raitiovaunujen hankinnassa ja tullaan edelleen hyödyntämään uusissa vaunuhankinnoissamme. Yhteistyö Bombardierien kanssa on ollut sujuvaa ja olemme onnistuneet yhdessä löytämään kaupunkilaisten kannalta parhaimman ratkaisun Variotram-vaunujen myymiseksi eteenpäin, toteaa HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Variotramit siirretään syksyyn mennessä Saksaan, missä niille tehdään seuraavan liikennöitsijän tarvitsemat muutostyöt. Uusi omistaja viestii vaunujen seuraavan kotikaupungin omien tiedotusaikataulujensa mukaisesti.

Turun ratapihan ja Kupittaa-Turku-kaksoisraiteen rakentamishanke käynnistyy

Väylävirasto ja Turun kaupunki ovat sopineet Turun ratapihan ja Kupittaa-Turku kaksoisraiteen rakentamisesta. Hankkeen rakentamistyöt käynnistyvät loppukeväästä 2021. Hanke mahdollistaa lähijunaliikenteen ja tavaraliikenteen kehittämisen, nopean junayhteyden sekä asemanseudun maankäytön kehittämisen.

“Hankekokonaisuus on mittava ja tulee näkymään keskustan alueella. Töitä tehdään ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. Hanke avaa raideliikenteen kehittämiseen merkittäviä mahdollisuuksia”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Erkki Mäkelä. Hanke käynnistyy välittömästi suunnittelulla ja töihin päästään arvion mukaan toukokuussa 2021.

”Ratapihan muutostöiden käynnistäminen on merkittävä askel kohti Turun tunnin junan toteutusta. Elinkeinopoliittisesti merkittävä investointi mahdollistaa jatkossa kaupunkirakentamisen tiivistämisen ja nopean ratayhteyden avaamisen lisäksi lähijunaliikenteen käynnistämisen”, toteaa omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen Turun kaupungilta.

Hankkeessa Turun ratapihaa nykyaikaistetaan ja tilaa tehdään tulevalle Elämyskeskukselle. Henkilöliikennettä varten rakennetaan kaksi uutta laituria. Laitureille rakennetaan porras- ja hissiyhteydet Logomon sillalta. Autolastauslaiturit siirtyvät nykysijainnista hiukan Kupittaan suuntaan Elämyskeskukselle tulevan sillan tieltä.

Ratapihan muutokset ulottuvat Heikkilän ratapihalle saakka. Heikkilän ratapihalle sijoittuvat jatkossa varikkotoimintaa ja radanpitoa varten tarvittavat raiteet.

Kupittaan ja Turun välille rakennetaan kaksoisraide. Kaksoisraide mahdollistaa osaltaan nopean junayhteyden tulevaisuudessa. Kaksoisraiteen yhteydessä rakennetaan myös Uraputken alikulku, Nummen alikulkusilta ja Aurajoen ratasillat. Tässä yhteydessä nykyistä melusuojausta korotetaan sekä rakennetaan uutta melusuojausta.

Hankkeen kustannukset ovat 67 miljoonaa euroa, josta Väylävirasto maksaa puolet ja Turun kaupunki puolet. Hankekokonaisuus on osa maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusta. Lisäksi Väylävirasto ja VR-Yhtymä Oy ovat sopineet Elämyskeskuksen edellyttämistä muutoksista raiteistoon.