Kaakonkulman Kuluttajayhdistys ry kannattaa Itä- ja Kaakkois-Suomen ratahankkeita

Suunnitteilla olevat Itärata ja Itäinen rantarata mahdollistaisivat ihmisten sujuvan ja autottoman vapaa-ajan liikkumisen ja työliikenteen entistä nopeammin. Kaakonkulman Kuluttajayhdistys ry näkee molempien hankkeiden tärkeyden ihmisten liikkumiselle sekä Itä- ja Kaakkois-Suomen elinvoimaisuudelle. Ratahankkeet toisivat ihmisille lisää vaihtoehtoja asuinpaikan valintaan ja hankkeilla katsotaan olevan positiivisia vaikutuksia niiden vaikutusalueiden elinvoimaisuudelle ja taloudelliselle kehittymiselle. Myös ilmastotavoitteet tukevat junamatkustamiseen investoimista. 

Itärata-hanke tähtää Itä-Suomen junayhteyksien parantamiseen ja nopeampaan liikkumiseen. Sen vaikutukset ylettyvät Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueille sekä mahdollisesti Pietariin saakka. Nykyisin yhteydet Savon ja Karjalan radoille kulkevat Helsingistä Lahteen ja sieltä Kouvolaan, josta Savon ja Karjalan radat haarautuvat. Lisäksi Karjalan rata haarautuu Luumäeltä kohti Venäjää ja Lappeenrantaan. Nykyisen ehdotuksen mukainen Itärata kulkisi Helsingin lentokentän kautta Porvooseen ja siitä Kouvolaan. Tämä hanke parantaisi noin 920 000 itäsuomalaisen liikkumismahdollisuuksia.  

Kaupunkeja pyydettiin ilmoittamaan osallistumisestaan mahdollisiin hankkeisiin elokuun 2020 loppuun mennessä. Tähän mennessä yhteensä 18 kaupunkia on sitoutunut lähtemään mukaan rahoittamaan Itäratahanketta. Näistä 13 kaupunkia edellyttää, että rakennettava junarata kulkee nimenomaan Porvoon ja Kouvolan kautta. Kaakonkulman Kuluttajayhdistys ry:n mielestä on erittäin positiivinen asia, että Itäradan rahoitus on edennyt ja että moni kaupunki on lähtenyt mukaan tähän tärkeään hankkeeseen. 

Itäinen rantarata kulkisi Helsingistä lentoaseman kautta Porvooseen, Loviisaan, Kotkaan, Haminaan ja siitä mahdollisesti vielä Venäjälle. Tältä Suomen kaakkoiselta ranta-alueelta puuttuu nykyisellään ratayhteys kokonaan. Itäinen rantarata mahdollistaisi alueen ihmisten liikkumisen aivan uudella tavalla matka-aikojen lyhentyessä HelsinkiKotka ja HelsinkiLappeenrantavälillä puoleentoista tuntiin. Hanketta kannattavien kaupunkien mukaan tämä ratahanke mahdollistaisi 200 000 ihmisen helpomman liikkumisen Helsingin ja itäisen ranta-alueen välillä. 

Itäistä rantarataa rahoittamaan ovat ilmoittautuneet Kotka, Loviisa, Hamina ja Pyhtää. Porvoo on mukana rahoituksessa, mikäli Itärata ei toteudu. Tällöin Itäisen rantaradan rahoituksesta näyttää jäävän puuttumaan tällä Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan 16 miljoonaa euroa. Hankkeen eteneminen on vaakalaudalla rahoituksen puuttumisen vuoksi. 

Ratarakentamista varten perustetaan hankeyhtiö, josta valtion omistuksen tulee olla 51 %, loput rahoituksesta tulee tulla kunnilta ja muilta tahoilta. Valtion osallistuminen ja sen rahoitusosuus hankeyhtiöneuvotteluihin käsitellään ensiksi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa syksyn 2020 aikana. Tämän jälkeen valtion rahoitusosuus viedään eduskunnan päätettäväksi.  

Ihmisten liikkumisen nopeus, helppous ja ympäristöystävällisyys ovat tärkeitä asioita. Kaakonkulman Kuluttajayhdistys ry kannustaa kunta- ja valtiotason päättäjiä vielä pohtimaan Itäisen rantaradan alueiden liikenneyhteyksien parantamiseen tähtääviä toimia ja mahdollisuuksia toteuttaa ratahanke tälläkin alueella. Alueen asukkaiden kannalta on olennaista, että liikeyhteyksien kehittämistä tällä alueella ei unohdeta. Jos Itäinen rantarata jää toteutumatta on syytä pohtia muita alueen elinvoimasuutta tukevia julkisen liikenteen tehostustoimia kuten mahdollisia parannuksia bussiyhteyksiin ja siirtymäyhteyksiin rataliikenteeseen.

:RANTARATA: Kirkkonummen vetovoima kasvaa – rantaradalla tärkeä rooli kunnan elinvoimaisuudelle

Kirkkonummen väkiluvun kasvu on ollut tämän vuoden tammi-syyskuun aikana toiseksi ripeintä Uudenmaan KUUMA-kuntien alueella.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Kirkkonummen asukasluku oli syyskuun lopussa 40 040, ja kasvua vuoden alusta kertyi 1,1 %. Kirkkonummen nettomuutto oli + 272 asukasta väestön kasvun ollessa kokonaisuudessaan 447 asukasta, mikä oli vain kaksi asukasta vähemmän kuin ykkössijaa tammi-syyskuussa pitäneellä ja asukasluvultaan suuremmalla Järvenpäällä. Tämä tarkoittaa, että kuntamme veto- ja pitovoimatekijät on tunnistettu myös Kirkkonummen ulkopuolella, ja ne houkuttelevat asukkaita lähijunayhteyden päähän pääkaupunkiseudun työpaikoista ja palveluista.

Väestönkasvu tuo mukanaan myös haasteita; kunnan investoinnit julkisiin palveluihin ovat lähivuosina SE-tasoa. Taustalla ei ole yksinomaan asukasluvun kasvu vaan myös tarve uudistaa sekä terveys- että opetus- ja sivistyspuolen tilamme nykyaikaisiksi, viihtyisiksi ja terveellisiksi ympäristöiksi. Uskomme, että jo tänne aikaisemmin muuttaneet mutta myös sitä vielä harkitsevat huomioivat kuntamme panostuksen näihin arjen laatua parantaviin investointeihin. Näiden palvelujen hyvä saavutettavuus myös julkisilla liikennevälineillä on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Rantarata luo kasvun edellytyksiä Kirkkonummelle

Rantarata vaikuttaa monella tavalla Kirkkonummen elinvoimaan ja houkuttelevuuteen. Kirkkonummen kuntarakenteen kehittyminen ja kasvu nojautuvat pitkälti radan varteen kehittyviin pikkukaupunkimaisiin asumisen keskuksiin kuten Masala, Jorvas, Tolsa ja kuntakeskus.

Kirkkonummen kunta kysyi vuonna 2019 tärkeimpiä syitä Kirkkonummella asumiseen ja Kirkkonummelle muuttamiseen. Kolme teemaa nousi ylitse muiden: Turvallisuus, hyvät liikenneyhteydet sekä lähellä oleva rikas ja monipuolinen luonto. Asukkaat muuttavat mielellään rantaradan varteen hyvien liikenneyhteyksien myötä. Toimivat yhteydet luovat myös turvallisuutta ja tarjoavat monille mahdollisuuden väljempään asumiseen pääkaupunkiseudun kaupunkeihin verrattuna.

Rantarata edistää osaltaan sekä valtakunnallisia että paikallisia pyrkimyksiä kohti hiilineutraalisuutta. Julkisen liikenteen kehittäminen ja ympäristöystävällisyys ovat meille HINKU-kuntana tärkeitä vetovoimatekijöitä. Radan merkitys kunnan lähimatkailun ja lähiliikkumisen sekä retkeilyn kehittymisessä on merkittävä jo nykyisellään. Lähimatkailussa on vielä runsaasti potentiaalia hyödynnettävissä, etenkin kun lähimatkailu kaukomatkailun sijaan tulee entisestään kasvamaan.

Asukkaiden lisäksi rantarata yhdistää myös Kirkkonummen yrityskentän sekä Espoo-Helsinki-suuntaan että läntisiin Uudenmaan kuntiin. Kirkkonummelle ja kirkkonummelaisille on ensiarvoisen tärkeää, että logistiset yhteydet toimivat jatkossakin saumattomasti näihin molempiin ilmansuuntiin. Se parantaa kuntamme, asukkaidemme sekä yritystemme hyvinvointia ja elinvoimaisuutta nyt ja tulevina vuosikymmeninä.

NRC Group julkaisi tuloksensa kolmannelta vuosineljännekseltä: Kestävän infrastruktuurin näkymät edelleen vahvat

Pohjoismainen infrastruktuuriyhtiö NRC Group on julkaissut tuloksensa kolmannelta vuosineljännekseltä 2020. Liikevaihto neljännekseltä oli 1,96 miljardia Norjan kruunua (n. 184 milj. €) ja kasvua oli 6 % verrattuna vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen.

Tilauskanta oli syyskuun lopussa 6,8 miljardia Norjan kruunua (n. 638 milj. €). Yritys voitti kolmannella vuosineljänneksellä uusia sopimuksia, joiden arvo oli 341 miljoonaa Norjan kruunua (n. 32 milj. €). Liikevoitto (EBITA*) oli 88 miljoonaa Norjan kruunua (n. 8,2 milj. €), kun se viime vuoden kolmannella vuosineljänneksellä oli 105 miljoonaa kruunua (n. 9,8 milj. €).

– Kestävään infrastruktuuriin tehtävien investointien näkymät ovat edelleen vahvat vuonna 2021, mitä vahvistavat budjettiehdotukset Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa. Tärkein prioriteettimme on uusien projektien voittaminen oikeilla ehdoilla. Tämä on avain siihen, että voimme kehittää henkilöstöämme, organisaatiotamme ja kestävää yritystä tulevaisuutta varten, kertoo NRC Groupin toimitusjohtaja Henning Olsen.

Suomi menestyi hyvin tällä vuosineljänneksellä, ja pikaraitiotiehankkeet olivat tärkein veturi sekä kasvulle että kannattavuuden parantumiselle. Norjassa matala aktiivisuustaso ja heikommat katteet ympäristöliiketoiminnassa johtavat heikompaan kannattavuuteen. Suurin osa Ruotsin projektisalkusta menestyi hyvin, ja parannusohjelma on vähentänyt kiinteiden kustannusten määrää merkittävästi. Valitettavasti joidenkin nollamarginaalihankkeiden haasteet vaikuttivat tuloksiin negatiivisesti.

– Jatkamme projektien toteutuksen parantamista, ydinprosessien optimointia, ammattilaistemme kehittämistä ja maineemme parantamista liiketoimintojen sekä maiden välillä, Olsen jatkaa.

Koronavirusinfektioiden maailmanlaajuinen lisääntyminen lisää epävarmuutta monille yrityksille. Hallitusten asettamia rajoituksia ja suosituksia kiristetään kaikkialla Pohjoismaissa, koska tartuntaluvut ovat korkeimmalla tasolla maaliskuun jälkeen. Pandemialla on ollut toistaiseksi rajallisesti vaikutuksia NRC Groupiin. Uudet työvoiman liikkuvuuteen liittyvät rajoitukset osassa maita vaikuttavat joidenkin hankkeiden kustannuksiin.

– Keskitymme edelleen ottamaan käyttöön ohjeita ja käytäntöjä COVID-19-tautitapausten hillitsemiseksi. Työntekijämme ovat nopeasti omaksuneet etätyöolosuhteet ja varmistaneet liiketoiminnan jatkuvuuden tämän vuosineljänneksen aikana. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta voimme onnistuneesti jatkaa asiakkaidemme tukemista. Haluan kiittää lähes 2000 työntekijäämme panoksesta ja korkealaatuisesta työstä tämän vuosineljänneksen aikana, Olsen lisää.

Ennen muita tuottoja ja kuluja (yritysjärjestelykulut)

VR suunnittelee mittavia lomautuksia ensi vuodelle

Kuva: Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy

VR-Yhtymä Oy:ssä sekä tytäryhtiöissä Avecrassa ja VR FleetCaressa käynnistyvät yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat henkilöstön mahdollisia lomautuksia vuoden 2021 aikana. 

Koronavirusepidemia on heikentänyt merkittävästi VR-Yhtymä Oy:n ja tytäryhtiöiden asiakaskysyntää sekä vaikuttanut negatiivisesti niiden liiketoimintaan ja tulokseen. Samalla työn tarjoamisen edellytykset ovat heikentyneet. Liiketoiminnan näkymiin liittyy paljon epävarmuutta, ja konsernitasolla tilanteen palautuminen epidemiaa edeltävälle tasolle vie tämänhetkisten arvioiden mukaan vuosia.

Yhteistoimintaneuvottelut alkavat 12.11.2020. Niissä käsitellään epidemian vaikutuksia ja ennusteita liiketoimintaan niin VR-Yhtymän, kunnossapitoyhtiö VR FleetCaren kuin junien ja asemien ravintola- ja kahvilapalveluita tarjoavan Avecra Oy:n osalta. Neuvotteluissa käydään läpi suunnitelmat henkilöstön lomautuksista, niiden perusteet sekä käytettävissä olevat vaihtoehdot.

VR-Yhtymässä mahdolliset henkilöstövaikutukset voisivat kohdistua noin 3 000 henkilöön, Avecrassa noin 400 henkilöön ja VR FleetCaressa noin 950 henkilöön. Henkilöstöryhmästä riippuen lomautukset joko jatkuisivat toistaiseksi tai kestäisivät enintään 90 päivää. Koronaepidemian vuoksi konsernissa on jouduttu toteuttamaan lomautuksia vaiheittain jo vuoden 2020 aikana.

Tampereen Ratikan koeajoissa alkaa uusi aikakausi – Testimatkustajien rekrytointi aloitetaan ja VR astuu Ratikan puikkoihin

Tampereella otetaan 4. marraskuuta jälleen merkittävä Ratikka-ajan askel, kun vastuu Tampereen Ratikan liikennöinnistä siirtyy VR:lle. Samalla koeajoissa siirrytään vaiheeseen, jossa ensimmäiset testimatkustajat pääsevät Ratikan kyytiin antamaan palautetta raitiotiejärjestelmästä sekä suunnitellusta liikenteestä kokonaisuutena. Nysse aloittaa testimatkustajien rekrytoinnit verkkosivuillaan 2.11. Ensimmäiset testimatkustajat pääsevät kyytiin alkuvuonna 2021.

Marraskuun 4. päivä on monessa mielessä merkityksellinen päivämäärä Tampereen Ratikan matkalla kohti liikennöinnin aloitusta, eli ensi vuoden elokuun 9. päivää. Raitiotiejärjestelmän ja vaunujen tekniikan testaamisen lisäksi silloin päästään aloittamaan työ palvelukokemuksen kehittämisessä.

-Marraskuun alussa kahden ensimmäisen raitiovaunun omistusoikeus ja vastuu siirtyvät vaunut valmistavalta Škoda Transtech Oy:ltä Tampereen Raitiotie Oy:lle. Luovutamme vaunut vuokrasopimuksen mukaisesti edelleen yhtiömme, Nyssen ja VR:n muodostaman liikennöintiallianssin käyttöön. Sen myötä Tampereen Ratikan liikennöinnistä vastaava VR pääsee aloittamaan näillä vaunuilla liikenteenohjaajien ja kuljettajien koulutuksen ja Nysse voi aloittaa testimatkustajien rekrytoinnin, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö selventää.

Nyt alkavassa vaiheessa päästään testaamaan käytännössä kehitysvaiheen aikana suunniteltua liikennöinnin toteuttamista. Vaiheeseen kuuluvat kuljettajien ajo-opetus ja ajoharjoittelu sekä koeajojen suorittaminen. Koeajojen aikana testataan mm. ajoaikoja ja pysäkkitoimintoja, työvuoroja, työ- ja liikenneturvallisuutta, liikennevalojen toimintaa matkustajaliikenteen mukaisella volyymillä, matkustajapalvelua, matkustajainformaatio- ja lipunleimauslaitteiden toimintaa sekä harjoitellaan poikkeustilanteita.

VR vastaa 4. marraskuuta alkaen Tampereen Ratikan liikennöinnistä, sisältäen sekä liikenteenohjaustoiminnat että Ratikoiden kuljettamisen. VR huolehtii raitiovaunukuljettajien ja liikenteenohjaajien rekrytoinnista ja kouluttamisesta. Ensimmäiset liikenteenohjaajat aloittivat koulutuksensa keväällä ja yhteensä 65 raitiovaununkuljettajan koulutukset käynnistyvät tammikuussa. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun kanssa. Parhaillaan koulutettavat liikenteenohjaajat aloittavat nyt ajoharjoittelunsa ja tulevat toimimaan ensimmäisinä Tampereen Ratikan ja VR:n raitiovaununkuljettajina.

-Olemme VR:llä todella innoissamme päästessämme laajentamaan osaamistamme uusille raiteille. Olemme vastuullinen joukkoliikenneyhtiö, joka haluaa kasvaa kestävän liikenteen kautta, joten ratikka on meille luonnollinen laajenemissuunta. Odotamme innolla nyt alkavaa uutta vaihetta, jossa pääsemme testaamaan liikennettä sekä palvelukonseptia käytännössä. On hienoa olla mukana kehittämässä kasvavalle Tampereelle entistä parempaa kaupunkiliikenteen kokonaisuutta, VR:n matkustajaliikennejohtaja Topi Simola kertoo.

Tampereen raitiotiejärjestelmän testit aloitettiin Saksasta tuodulla käytetyllä raitiovaunulla jo maaliskuussa, ja Tampereen Ratikka on totuttu näkemään kaupungin liikenteessä heinäkuusta alkaen. Tähän mennessä Ratikalla on liikuttu Itsenäisyydenkadun asematunnelille asti. Marraskuun puolivälissä koeajot laajenevat Pyynikintorille asti.

-Sen lisäksi, että liikennöintiallianssi aloittaa nyt kokonaisuuden testit aikatauluista asiakaspalvelumalliin, raitiotiejärjestelmän koeajojen parissa liikutaan usean muunkin toimijan voimin. Tampereelle saapuu yhteensä 19 raitiovaunua ja vaunuvalmistaja Škoda Transtech testaa linjalla niiden toiminnallisuuksia. Lisäksi liikennöinnin aloittamiseen asti otetaan vaiheittain käyttöön uusia rataosuuksia. Raitiotieallianssi vastaa näistä infran testeistä. Pysyt parhaiten perillä kaikista näistä koeajoista seuraamalla Tampereen Ratikan verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia, Tampereen Raitiotie Oy:n projekti-insinööri, koeajokoordinaattori Niina Uolamo kertoo.

Sinustako Tampereen Ratikan testimatkustaja? – Näin haet

Tampereen Ratikan liikennöinti alkaa 9.8.2021 ja bussit siirtyvät silloin uusille reiteille. Tampereen Ratikan avoin koeliikenne käynnistetään 1.4.2021. Silloin kaikki pääsevät Ratikan kyytiin Nyssen lipputuotteilla. Koeliikenteen aikana ei kuitenkaan liikennöidä säännöllisesti tai aikataulujen mukaisesti vaan bussit kulkevat Ratikan rinnalla nykyisillä reiteillä. Avoimen koeliikenteen aikana testataan esimerkiksi pysäkkitoimintoja, infojärjestelmiä ja koko palveluketjun toimivuutta.

Ennen 1.4. alkavaa avointa koeliikennettä Nysse etsii Tampereen Ratikkaan testimatkustajia, joiden avulla Ratikan palvelu viimeistellään. Testeissä voidaan kokeilla esimerkiksi sujuvaa siirtymistä pysäkiltä vaunuun, matkantekoa liikkuvassa Ratikassa, maksamisen helppoutta, matkustajainformaatiota jne.

Testaaminen voi olla luonteeltaan esimerkiksi yksittäisen matkan läpikäynti tai jonkin toimenpiteen tekeminen useaan kertaan. Haastattelijat ja suunnittelijat keräävät kommentteja ja kokemuksia sekä ohjaavat tilannetta. Osa testeistä tehdään ryhmissä ja niissä huomioidaan sen hetkiset terveysturvallisuudesta annetut suositukset.

-Testimatkustajien työ on erittäin tärkeää, sillä pienet yksityiskohdat ratkaisevat usein, kuinka hyvä palvelusta lopulta tulee, Nyssen asiakkuuspäällikkö Riikka Salkonen toteaa.

Testeihin haetaan kaiken tyyppisiä käyttäjiä, pois lukien erityisryhmät (esimerkiksi pyörätuolin käyttäjät, näkövammaiset ja liikuntarajoitteiset). Erityisryhmien testaukset koordinoidaan erikseen Tampereen kaupungin yhdenvertaisuuskoordinaattorin kautta ja tästä tiedotetaan erikseen.

Nysse valitsee testimatkustajista käyttäjäprofiilien perusteella sopivat osallistujat tarvittaessa arpomalla.

Testimatkustajaksi voi hakea 2.11.-6.12.2020 osoitteessa nysse.fi/nysselab

Siili valittiin toimittajaksi Finrailin suunnittelu- ja kehittämistyöhön

Siili Solutions Oyj on valittu rautatieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluita tarjoavan Finrailin rautatieliikenteen hallinnan tietojärjestelmien suunnittelu- ja kehityskumppaniksi.

Suunnittelu- ja kehittämistyön puitesopimuksen arvioitu kokonaisarvo on noin 8,8 miljoonaa euroa, ja se jakautuu vähintään viiden vuoden ajalle kahden toimittajan kesken, jotka ovat Siili Solutions ja Visma Consulting. Hankkeen päätoimittajana on Solita.

Rautatieliikenteen hallinnan tietojärjestelmät kokonaisuutena kattavat kaikki ne Finrail Oyj:n tietojärjestelmät, joita käytetään rataverkolla tapahtuvaan toiminnan suunnitteluun, seurantaan, dokumentointiin ja hallintaan sekä näiden tehtävien tukemiseen. Yhteensä tähän käyttötarkoitukseen rakennettuja erikokoisia sovelluksia on noin 40 kappaletta.

Suunnittelu- ja kehittämistyöhön kuuluvat mm. tekninen, visuaalinen, kokemuksen ja toteutustyön suunnittelu sekä pilvipalvelut kattava ketterä ohjelmistokehitys ja järjestelmien laadunvarmistus.

Siilin toimitusjohtaja Marko Somerma on ilahtunut kilpailutuksen voitosta.

”Siilin vahva osaaminen liikenteen toimialalla kasvaa entisestään. Finrailin sopimuksen myötä isossa murroksessa olevasta liikennesektorista tulee yksi julkishallinnon tärkeimmistä kasvualueista tulevaisuudessa, joten jalansijamme kasvattaminen tällä alueella on merkittävä voitto. Lisäksi pääsemme näyttämään osaamistamme pilvitransformaation huippuasiantuntijoina”, Somerma sanoo.

Junaliikenteen turvallisuuskehitys vakaata − vakavat onnettomuudet erittäin harvinaisia

Tavarajunan törmääminen raiteella seisseisiin vaunuihin Oulun tavararatapihalla 13.8.2016. Kuva OTKES

Suomen rautatieturvallisuuden tilanne on hyvä ja erityisesti matkustajaturvallisuus on erinomaisella tasolla. Tämä selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rautateiden turvallisuuden vuosikatsauksesta, jossa luodataan rautatieturvallisuuden tilaa viime vuonna.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rautateiden turvallisuuden vuosikatsaus on julkaistu. Katsauksessa tarkastellaan Suomen rautatieturvallisuuden tilaa vuonna 2019. Lisäksi katsaus valottaa Traficomin rautateihin liittyvien lupa-, valvonta- ja sääntelytoimintojen keskeiset asiat viime vuodelta.

Pidemmän aikavälin tarkastelussa junaliikenteen turvallisuuskehitys on parantunut selvästi ja vakavat onnettomuudet ovat hyvin harvinaisia. Viime vuonna junaliikenteessä tapahtui yksi merkittävä suistumisonnettomuus ja yksi merkittävä törmäysonnettomuus. Tasoristeysonnettomuuksien vuosittainen määrä on vähentynyt 2000-luvulla Suomessa merkittävästi, mutta tasoristeysten turvallisuustilanne on Suomessa kuitenkin edelleen selvästi esimerkiksi Ruotsia ja Norjaa huonompi. Vuonna 2019 tapahtui 26 tasoristeysonnettomuutta.

Vaihtotöiden turvallisuutta on saatu Suomessa parannettua selvästi 2010-luvulla, mutta edelleen vaihtotöissä tapahtuu paljon onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Vuonna 2019 vaihtotyössä tapahtui neljä merkittävää onnettomuutta.

Ratatöiden ja junaliikenteen turvallinen yhteensovittaminen on ollut yhtenä keskeisenä rautatieturvallisuuden haasteena jo useita vuosia. Ratatöiden turvallisuustilanteessa on kuitenkin havaittavissa pientä paranemista.

“On hienoa, että rautatieala on tehnyt osaamisen ja turvallisuuskulttuurin kehittämisen eteen paljon työtä viime aikoina. Muutokset tapahtuvat luonnollisesti ajan kanssa, mutta pitkäjänteisellä työllä on mahdollista varmistaa riittävä osaaminen koko alalla sekä tukea hyvän turvallisuuskulttuurin kehitystä”, kiittää ylijohtaja Jarkko Saarimäki.

Rautateiden turvallisuuden vuosikertomus 2019

Kouvola–Kotka/Hamina-ratahanke: Myllykosken seisakkeen uusi laiturialue otetaan käyttöön 26.10.

Uusi laiturialue otetaan käyttöön maanantaista 26.10. kello 13.00 lähtien. Kuulutusjärjestelmä valmistuu samalla viikolla. Uudet seisakkeet kulkureitteineen parantavat turvallisuutta ja luovat esteettömänä yhdenvertaisia liikkumisen mahdollisuuksia.

Kulku laiturilta toiselle tapahtuu nyt turvallisesti Rautakorventien alikulkusillan kautta. Aiemmin matkustajien tuli ylittää rata päästäkseen laiturilta toiselle. Raiteiden väliin on myös pystytetty aita, jolla halutaan estää raiteilla kulkeminen.

– Uusitulta Myllykosken seisakealueelta on poistettu aiemmin käytössä ollut laituripolku. Laitureita ja pysäköintialuetta siirrettiin lähemmäs Rautakorventien alikulkua, jotta kiertoreitti laiturilta toiselle olisi mahdollisimman lyhyt verrattuna entiseen raiteet ylittävään ratkaisuun, ratahanketta vetävä projektipäällikkö Miia Kari Väylävirastosta kertoo.

Myllykosken seisakkeelle on myös rakennettu katokset lisäämään matkustajien viihtyvyyttä. Laiturialue on kivetty ja muun muassa valaistusta on lisätty.

Esteetön ympäristö luo toimivamman ja turvallisemman ympäristön

Myllykosken uusi seisake on suunniteltu ja toteutettu, turvallisuuden ohella, myös esteettömyyden ehdoilla. Lopputuloksena onkin paremmin toimiva ja turvallisempi ympäristö kaikille alueella kulkijoille. Esteettömällä raitilla on helpompi kulkea esimerkiksi lastenrattaiden kanssa ja alueen huolto helpottuu, kun liikkumisen esteet on minimoitu.

Seisakkeelle tulee myös kuulutusjärjestelmä, jonka avulla varoitetaan lähestyvistä ja ohittavista junista.

Uuden suomalaisteknologian avulla saadaan reaaliaikaista tietoa vaihteiden kunnosta – pilotista lupaavia tuloksia

VRTrack varautuu talveen ja raiteiden kunnossapitoon. 22.11.2013. Kuva: Laura Oja

Junaliikenteen sujuvuuden kannalta vaihteet ovat keskeisessä roolissa. Vaihteissa esiintyvät viat aiheuttavat häiriöitä liikenteeseen ja lisäksi vaihteiden kunnossapito muodostaa merkittävän osan rataverkon kunnossapitokustannuksista. Suomessa on onnistuneesti testattu uutta IoT-järjestelmää, jossa vaihteiden toimilaitteiden kuntoa seurataan ja analysoidaan reaaliaikaisesti. Suomen rataverkon omistajan Väyläviraston ja raidekaluston sekä ratainfran palveluja tuottavan VR FleetCaren yhteisen pilottihankkeen tulokset ovat erittäin lupaavia.

Vaihteiden kunnonvalvonnan pilotissa seitsemän mittausasemaa mittasi yhteensä 80 vaihteen toimintaa tärkeimmillä liikennepaikoilla eri puolella Suomen rataverkkoa. Tavoitteena oli löytää signaaleja vaihteiden kunnossapitotarpeista ennen kuin vaihteen toiminnassa havaitaan mitään poikkeavaa tai se aiheuttaa liikennehäiriötä. Pilotin aikana mitattiin yli 500 000 vaihteen kääntötapahtumaa, joten analysoitavaa dataa oli valtava määrä.

”Aiemmin vaihteen toimintaa ei ole Suomessa näin systemaattisesti monitoroitu eli olemme täällä aika alussa siinä kehityksessä. Pilotin aikana mittaustuloksia analysoitiin laajasti ja monenlaisia havaintoja tehtiin, mutta pilotointiaika oli kaiken kaikkiaan tällaiselle toiminnalle varsin lyhyt ja työ jatkuu vielä”, radan kunnossapidon asiantuntija Marko Lehtosaari kertoo. Kaiken kaikkiaan pilotti oli hyvin onnistunut. Väyläviraston ja FleetCaren yhteistyö pilotin aikana sujui hyvin. Töiden edetessä tuli vastaan monenlaisia uusia asioita, jotka saatiin ratkaistua yhteistyössä joustavasti, Lehtosaari jatkaa.

”Olemme VR Fleetcarella ylpeitä pilotin tuloksista ja sen myötä syntyneestä vaihteiden kunnonvalvontajärjestelmästä. Järjestelmä on koettu hyödylliseksi ja se tarjoaa läpinäkyvyyden vaihteiden toimintaan uudella tavalla. Kehitystyötä on tehty tiiviisti asiakkaan kanssa, minkä takia järjestelmästä ja sen käyttöliittymästä on saatu sopiva niin kalustovastaavan kuin kenttähenkilöstön käyttöön. Järjestelmän käyttöönotto on vaivatonta ja ensimmäiset tulokset voidaan saada hyvinkin nopeasti”, palvelun kehityksestä vastannut VR Fleetcaren digitaalisten palveluiden erityisasiantuntija Sami Saloheimo kuvailee.

Kohti ennakoivaa kunnossapitoa

Tällä hetkellä vaihteiden kunnossapito perustuu määräaikaishuoltoihin ja reagointiin. Nyt kehitetyllä järjestelmällä kunnossapitoa voidaan optimoida, ja häiriöitä ennakoida. Kun vaihteiden toimintaa mitataan reaaliaikaisesti, myös häiriöiden diagnoosi ja häiriöstä palautuminen nopeutuu. Järjestelmä on suunniteltu raideympäristöön, jossa isoja määriä ratainfrastruktuurin toimilaitteita ohjataan keskitetysti yhdestä paikasta, kuten asetinlaitteelta.

”Kunnonvalvonnan avulla saadaan parannettua kriittisten laitteiden käytettävyyttä. Tähän päästään, kun saadaan vikojen syistä enemmän tietoa ja voidaan tiedon avulla kohdistaa kunnossapidon toimenpiteitä paremmin. Parhaimmillaan toimintakunnon heikentyminen voidaan havaita niin varhaisessa vaiheessa, että vikaantuminen ja siitä aiheutuva liikennehäiriö voidaan estää. Myös viasta toipuminen nopeutuu, kun saadaan reaaliaikaista tietoa vaihteen toiminnasta ennen vikaa, Lehtosaari uskoo.

Hyötyä kaikille raidealan toimijoille 

Vaihteiden kunnonvalvonta ja vikojen ennakoiminen hyödyttää niin rataverkon omistajaa, sen kunnossapitäjiä kuin rataverkolla liikennöiviä operaattoreitakin. Kun vaihteiden kunnossapitoa ohjataan niiden todelliseen kuntoon perustuen, vaihteiden toimintavarmuus paranee, häiriöstä palautuminen nopeutuu, ja junaliikenteen täsmällisyys kohenee. Läpinäkyvyys vaihteen sielunmaailmaan helpottaa myös kunnossapitäjien toiminnan ohjausta, sekä kaluston omistajan investointipäätösten toteuttamista. Kaikki tämä johtaa luonnollisesti myös liikennöinnin turvallisuuden paranemiseen.

Alun perin lähdimme kehittämään laitteistoa kääntölaitteiden toimivuuden seurantaan asiantuntijoidemme kehotuksesta, koska he olivat tutkineet asiaa omissa tutkimuksissaan ja todenneet, että menetelmällä pystytään parantamaan vaihteiden luotettavuutta. Pilotin tulokset ovat olleet niin positiiviset, että uskomme ratkaisun hyödyttävän rataverkon omistajia myös Suomen rajojen ulkopuolella. Tuomme tämän järjestelmän osaksi palveluvalikoimaamme ja haluamme tarjota ratkaisua globaaleilla raideliikenteen markkinoilla. Järjestelmä on helposti skaalautuva ja erittäin kustannustehokas, eikä se vaadi rataan tehtäviä asennuksia tai liikenteen pysäyttämistä.  Uskomme meidän palvelumme olevan kilpailukykyinen tällä uudella markkinalla,” VR FleetCaren SmartCare palvelujen myynnistä vastaava johtaja Mikko Alanko sanoo.

YIT rakentaa Tampereen raitiotieverkon vaiheen kaksi yhdessä Raitiotieallianssin kanssa

Tampere Ratikka -Tampereen Kaupunki Sepankatu

Tampereen raitiotie Oy ja Tampereen kaupunki ovat valinneet YIT:n, NRC:n, Swecon ja AFRYn muodostaman allianssin Tampereen raitiotien vaiheen kaksi toteuttajaksi. Hanke on jatkoa vaiheen yksi allianssisopimukselle.

Raitiotieallianssin osapuolet suunnittelevat ja rakentavat yhdessä raitiotielinjan toisen vaiheen, jonka pituus tulee olemaan 6,6 kilometriä. Sopimukseen kuuluu mm. rata-, kadunrakennus- ja pohjatöitä. Työ alkaa vuonna 2020 ja kohteen aikataulun mukainen valmistumisaika on vuoden 2024 loppuun mennessä.

Tampere Ratikka – Tampereen Kaupunki Rantatie

”Rakentamispäätös jatkaa joukkoliikenteen vahvaa kehittämistä Tampereella. Tuleva raitiolinja palvelee kaupungin vahvoja kasvusuuntia ja koko kaupunkirakenteen kehitystä. Olemme erittäin tyytyväisiä, että allianssityö jatkuu yhdessä osaavan ja kokeneen palvelutuottajatiimin kanssa,” Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö sanoo.

Hankkeen arvo on yhteensä yli 112 miljoonaa euroa, josta YIT:n osuus on noin 62 miljoonaa euroa. Raitiotielinjan toinen vaihe koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen, YIT:n osalta noin 25 miljoonaa euroa, kirjataan vuoden viimeisen neljänneksen tilauskantaan hankkeeseen liittyvän kahden viikon valitusajan päätyttyä. Toinen osa, YIT:n osalta noin 37 miljoonaa euroa, kirjataan tilauskantaan sopimuksessa vaaditun vesistön täyttöluvan tullessa lainvoimaiseksi arviolta vuoteen 2022 mennessä.