Tampereen Ratikan koeajoissa alkaa uusi aikakausi – Testimatkustajien rekrytointi aloitetaan ja VR astuu Ratikan puikkoihin

Tampereella otetaan 4. marraskuuta jälleen merkittävä Ratikka-ajan askel, kun vastuu Tampereen Ratikan liikennöinnistä siirtyy VR:lle. Samalla koeajoissa siirrytään vaiheeseen, jossa ensimmäiset testimatkustajat pääsevät Ratikan kyytiin antamaan palautetta raitiotiejärjestelmästä sekä suunnitellusta liikenteestä kokonaisuutena. Nysse aloittaa testimatkustajien rekrytoinnit verkkosivuillaan 2.11. Ensimmäiset testimatkustajat pääsevät kyytiin alkuvuonna 2021.

Marraskuun 4. päivä on monessa mielessä merkityksellinen päivämäärä Tampereen Ratikan matkalla kohti liikennöinnin aloitusta, eli ensi vuoden elokuun 9. päivää. Raitiotiejärjestelmän ja vaunujen tekniikan testaamisen lisäksi silloin päästään aloittamaan työ palvelukokemuksen kehittämisessä.

-Marraskuun alussa kahden ensimmäisen raitiovaunun omistusoikeus ja vastuu siirtyvät vaunut valmistavalta Škoda Transtech Oy:ltä Tampereen Raitiotie Oy:lle. Luovutamme vaunut vuokrasopimuksen mukaisesti edelleen yhtiömme, Nyssen ja VR:n muodostaman liikennöintiallianssin käyttöön. Sen myötä Tampereen Ratikan liikennöinnistä vastaava VR pääsee aloittamaan näillä vaunuilla liikenteenohjaajien ja kuljettajien koulutuksen ja Nysse voi aloittaa testimatkustajien rekrytoinnin, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö selventää.

Nyt alkavassa vaiheessa päästään testaamaan käytännössä kehitysvaiheen aikana suunniteltua liikennöinnin toteuttamista. Vaiheeseen kuuluvat kuljettajien ajo-opetus ja ajoharjoittelu sekä koeajojen suorittaminen. Koeajojen aikana testataan mm. ajoaikoja ja pysäkkitoimintoja, työvuoroja, työ- ja liikenneturvallisuutta, liikennevalojen toimintaa matkustajaliikenteen mukaisella volyymillä, matkustajapalvelua, matkustajainformaatio- ja lipunleimauslaitteiden toimintaa sekä harjoitellaan poikkeustilanteita.

VR vastaa 4. marraskuuta alkaen Tampereen Ratikan liikennöinnistä, sisältäen sekä liikenteenohjaustoiminnat että Ratikoiden kuljettamisen. VR huolehtii raitiovaunukuljettajien ja liikenteenohjaajien rekrytoinnista ja kouluttamisesta. Ensimmäiset liikenteenohjaajat aloittivat koulutuksensa keväällä ja yhteensä 65 raitiovaununkuljettajan koulutukset käynnistyvät tammikuussa. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun kanssa. Parhaillaan koulutettavat liikenteenohjaajat aloittavat nyt ajoharjoittelunsa ja tulevat toimimaan ensimmäisinä Tampereen Ratikan ja VR:n raitiovaununkuljettajina.

-Olemme VR:llä todella innoissamme päästessämme laajentamaan osaamistamme uusille raiteille. Olemme vastuullinen joukkoliikenneyhtiö, joka haluaa kasvaa kestävän liikenteen kautta, joten ratikka on meille luonnollinen laajenemissuunta. Odotamme innolla nyt alkavaa uutta vaihetta, jossa pääsemme testaamaan liikennettä sekä palvelukonseptia käytännössä. On hienoa olla mukana kehittämässä kasvavalle Tampereelle entistä parempaa kaupunkiliikenteen kokonaisuutta, VR:n matkustajaliikennejohtaja Topi Simola kertoo.

Tampereen raitiotiejärjestelmän testit aloitettiin Saksasta tuodulla käytetyllä raitiovaunulla jo maaliskuussa, ja Tampereen Ratikka on totuttu näkemään kaupungin liikenteessä heinäkuusta alkaen. Tähän mennessä Ratikalla on liikuttu Itsenäisyydenkadun asematunnelille asti. Marraskuun puolivälissä koeajot laajenevat Pyynikintorille asti.

-Sen lisäksi, että liikennöintiallianssi aloittaa nyt kokonaisuuden testit aikatauluista asiakaspalvelumalliin, raitiotiejärjestelmän koeajojen parissa liikutaan usean muunkin toimijan voimin. Tampereelle saapuu yhteensä 19 raitiovaunua ja vaunuvalmistaja Škoda Transtech testaa linjalla niiden toiminnallisuuksia. Lisäksi liikennöinnin aloittamiseen asti otetaan vaiheittain käyttöön uusia rataosuuksia. Raitiotieallianssi vastaa näistä infran testeistä. Pysyt parhaiten perillä kaikista näistä koeajoista seuraamalla Tampereen Ratikan verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia, Tampereen Raitiotie Oy:n projekti-insinööri, koeajokoordinaattori Niina Uolamo kertoo.

Sinustako Tampereen Ratikan testimatkustaja? – Näin haet

Tampereen Ratikan liikennöinti alkaa 9.8.2021 ja bussit siirtyvät silloin uusille reiteille. Tampereen Ratikan avoin koeliikenne käynnistetään 1.4.2021. Silloin kaikki pääsevät Ratikan kyytiin Nyssen lipputuotteilla. Koeliikenteen aikana ei kuitenkaan liikennöidä säännöllisesti tai aikataulujen mukaisesti vaan bussit kulkevat Ratikan rinnalla nykyisillä reiteillä. Avoimen koeliikenteen aikana testataan esimerkiksi pysäkkitoimintoja, infojärjestelmiä ja koko palveluketjun toimivuutta.

Ennen 1.4. alkavaa avointa koeliikennettä Nysse etsii Tampereen Ratikkaan testimatkustajia, joiden avulla Ratikan palvelu viimeistellään. Testeissä voidaan kokeilla esimerkiksi sujuvaa siirtymistä pysäkiltä vaunuun, matkantekoa liikkuvassa Ratikassa, maksamisen helppoutta, matkustajainformaatiota jne.

Testaaminen voi olla luonteeltaan esimerkiksi yksittäisen matkan läpikäynti tai jonkin toimenpiteen tekeminen useaan kertaan. Haastattelijat ja suunnittelijat keräävät kommentteja ja kokemuksia sekä ohjaavat tilannetta. Osa testeistä tehdään ryhmissä ja niissä huomioidaan sen hetkiset terveysturvallisuudesta annetut suositukset.

-Testimatkustajien työ on erittäin tärkeää, sillä pienet yksityiskohdat ratkaisevat usein, kuinka hyvä palvelusta lopulta tulee, Nyssen asiakkuuspäällikkö Riikka Salkonen toteaa.

Testeihin haetaan kaiken tyyppisiä käyttäjiä, pois lukien erityisryhmät (esimerkiksi pyörätuolin käyttäjät, näkövammaiset ja liikuntarajoitteiset). Erityisryhmien testaukset koordinoidaan erikseen Tampereen kaupungin yhdenvertaisuuskoordinaattorin kautta ja tästä tiedotetaan erikseen.

Nysse valitsee testimatkustajista käyttäjäprofiilien perusteella sopivat osallistujat tarvittaessa arpomalla.

Testimatkustajaksi voi hakea 2.11.-6.12.2020 osoitteessa nysse.fi/nysselab

Siili valittiin toimittajaksi Finrailin suunnittelu- ja kehittämistyöhön

Siili Solutions Oyj on valittu rautatieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluita tarjoavan Finrailin rautatieliikenteen hallinnan tietojärjestelmien suunnittelu- ja kehityskumppaniksi.

Suunnittelu- ja kehittämistyön puitesopimuksen arvioitu kokonaisarvo on noin 8,8 miljoonaa euroa, ja se jakautuu vähintään viiden vuoden ajalle kahden toimittajan kesken, jotka ovat Siili Solutions ja Visma Consulting. Hankkeen päätoimittajana on Solita.

Rautatieliikenteen hallinnan tietojärjestelmät kokonaisuutena kattavat kaikki ne Finrail Oyj:n tietojärjestelmät, joita käytetään rataverkolla tapahtuvaan toiminnan suunnitteluun, seurantaan, dokumentointiin ja hallintaan sekä näiden tehtävien tukemiseen. Yhteensä tähän käyttötarkoitukseen rakennettuja erikokoisia sovelluksia on noin 40 kappaletta.

Suunnittelu- ja kehittämistyöhön kuuluvat mm. tekninen, visuaalinen, kokemuksen ja toteutustyön suunnittelu sekä pilvipalvelut kattava ketterä ohjelmistokehitys ja järjestelmien laadunvarmistus.

Siilin toimitusjohtaja Marko Somerma on ilahtunut kilpailutuksen voitosta.

”Siilin vahva osaaminen liikenteen toimialalla kasvaa entisestään. Finrailin sopimuksen myötä isossa murroksessa olevasta liikennesektorista tulee yksi julkishallinnon tärkeimmistä kasvualueista tulevaisuudessa, joten jalansijamme kasvattaminen tällä alueella on merkittävä voitto. Lisäksi pääsemme näyttämään osaamistamme pilvitransformaation huippuasiantuntijoina”, Somerma sanoo.

Junaliikenteen turvallisuuskehitys vakaata − vakavat onnettomuudet erittäin harvinaisia

Tavarajunan törmääminen raiteella seisseisiin vaunuihin Oulun tavararatapihalla 13.8.2016. Kuva OTKES

Suomen rautatieturvallisuuden tilanne on hyvä ja erityisesti matkustajaturvallisuus on erinomaisella tasolla. Tämä selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rautateiden turvallisuuden vuosikatsauksesta, jossa luodataan rautatieturvallisuuden tilaa viime vuonna.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rautateiden turvallisuuden vuosikatsaus on julkaistu. Katsauksessa tarkastellaan Suomen rautatieturvallisuuden tilaa vuonna 2019. Lisäksi katsaus valottaa Traficomin rautateihin liittyvien lupa-, valvonta- ja sääntelytoimintojen keskeiset asiat viime vuodelta.

Pidemmän aikavälin tarkastelussa junaliikenteen turvallisuuskehitys on parantunut selvästi ja vakavat onnettomuudet ovat hyvin harvinaisia. Viime vuonna junaliikenteessä tapahtui yksi merkittävä suistumisonnettomuus ja yksi merkittävä törmäysonnettomuus. Tasoristeysonnettomuuksien vuosittainen määrä on vähentynyt 2000-luvulla Suomessa merkittävästi, mutta tasoristeysten turvallisuustilanne on Suomessa kuitenkin edelleen selvästi esimerkiksi Ruotsia ja Norjaa huonompi. Vuonna 2019 tapahtui 26 tasoristeysonnettomuutta.

Vaihtotöiden turvallisuutta on saatu Suomessa parannettua selvästi 2010-luvulla, mutta edelleen vaihtotöissä tapahtuu paljon onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Vuonna 2019 vaihtotyössä tapahtui neljä merkittävää onnettomuutta.

Ratatöiden ja junaliikenteen turvallinen yhteensovittaminen on ollut yhtenä keskeisenä rautatieturvallisuuden haasteena jo useita vuosia. Ratatöiden turvallisuustilanteessa on kuitenkin havaittavissa pientä paranemista.

“On hienoa, että rautatieala on tehnyt osaamisen ja turvallisuuskulttuurin kehittämisen eteen paljon työtä viime aikoina. Muutokset tapahtuvat luonnollisesti ajan kanssa, mutta pitkäjänteisellä työllä on mahdollista varmistaa riittävä osaaminen koko alalla sekä tukea hyvän turvallisuuskulttuurin kehitystä”, kiittää ylijohtaja Jarkko Saarimäki.

Rautateiden turvallisuuden vuosikertomus 2019

Kouvola–Kotka/Hamina-ratahanke: Myllykosken seisakkeen uusi laiturialue otetaan käyttöön 26.10.

Uusi laiturialue otetaan käyttöön maanantaista 26.10. kello 13.00 lähtien. Kuulutusjärjestelmä valmistuu samalla viikolla. Uudet seisakkeet kulkureitteineen parantavat turvallisuutta ja luovat esteettömänä yhdenvertaisia liikkumisen mahdollisuuksia.

Kulku laiturilta toiselle tapahtuu nyt turvallisesti Rautakorventien alikulkusillan kautta. Aiemmin matkustajien tuli ylittää rata päästäkseen laiturilta toiselle. Raiteiden väliin on myös pystytetty aita, jolla halutaan estää raiteilla kulkeminen.

– Uusitulta Myllykosken seisakealueelta on poistettu aiemmin käytössä ollut laituripolku. Laitureita ja pysäköintialuetta siirrettiin lähemmäs Rautakorventien alikulkua, jotta kiertoreitti laiturilta toiselle olisi mahdollisimman lyhyt verrattuna entiseen raiteet ylittävään ratkaisuun, ratahanketta vetävä projektipäällikkö Miia Kari Väylävirastosta kertoo.

Myllykosken seisakkeelle on myös rakennettu katokset lisäämään matkustajien viihtyvyyttä. Laiturialue on kivetty ja muun muassa valaistusta on lisätty.

Esteetön ympäristö luo toimivamman ja turvallisemman ympäristön

Myllykosken uusi seisake on suunniteltu ja toteutettu, turvallisuuden ohella, myös esteettömyyden ehdoilla. Lopputuloksena onkin paremmin toimiva ja turvallisempi ympäristö kaikille alueella kulkijoille. Esteettömällä raitilla on helpompi kulkea esimerkiksi lastenrattaiden kanssa ja alueen huolto helpottuu, kun liikkumisen esteet on minimoitu.

Seisakkeelle tulee myös kuulutusjärjestelmä, jonka avulla varoitetaan lähestyvistä ja ohittavista junista.

Uuden suomalaisteknologian avulla saadaan reaaliaikaista tietoa vaihteiden kunnosta – pilotista lupaavia tuloksia

VRTrack varautuu talveen ja raiteiden kunnossapitoon. 22.11.2013. Kuva: Laura Oja

Junaliikenteen sujuvuuden kannalta vaihteet ovat keskeisessä roolissa. Vaihteissa esiintyvät viat aiheuttavat häiriöitä liikenteeseen ja lisäksi vaihteiden kunnossapito muodostaa merkittävän osan rataverkon kunnossapitokustannuksista. Suomessa on onnistuneesti testattu uutta IoT-järjestelmää, jossa vaihteiden toimilaitteiden kuntoa seurataan ja analysoidaan reaaliaikaisesti. Suomen rataverkon omistajan Väyläviraston ja raidekaluston sekä ratainfran palveluja tuottavan VR FleetCaren yhteisen pilottihankkeen tulokset ovat erittäin lupaavia.

Vaihteiden kunnonvalvonnan pilotissa seitsemän mittausasemaa mittasi yhteensä 80 vaihteen toimintaa tärkeimmillä liikennepaikoilla eri puolella Suomen rataverkkoa. Tavoitteena oli löytää signaaleja vaihteiden kunnossapitotarpeista ennen kuin vaihteen toiminnassa havaitaan mitään poikkeavaa tai se aiheuttaa liikennehäiriötä. Pilotin aikana mitattiin yli 500 000 vaihteen kääntötapahtumaa, joten analysoitavaa dataa oli valtava määrä.

”Aiemmin vaihteen toimintaa ei ole Suomessa näin systemaattisesti monitoroitu eli olemme täällä aika alussa siinä kehityksessä. Pilotin aikana mittaustuloksia analysoitiin laajasti ja monenlaisia havaintoja tehtiin, mutta pilotointiaika oli kaiken kaikkiaan tällaiselle toiminnalle varsin lyhyt ja työ jatkuu vielä”, radan kunnossapidon asiantuntija Marko Lehtosaari kertoo. Kaiken kaikkiaan pilotti oli hyvin onnistunut. Väyläviraston ja FleetCaren yhteistyö pilotin aikana sujui hyvin. Töiden edetessä tuli vastaan monenlaisia uusia asioita, jotka saatiin ratkaistua yhteistyössä joustavasti, Lehtosaari jatkaa.

”Olemme VR Fleetcarella ylpeitä pilotin tuloksista ja sen myötä syntyneestä vaihteiden kunnonvalvontajärjestelmästä. Järjestelmä on koettu hyödylliseksi ja se tarjoaa läpinäkyvyyden vaihteiden toimintaan uudella tavalla. Kehitystyötä on tehty tiiviisti asiakkaan kanssa, minkä takia järjestelmästä ja sen käyttöliittymästä on saatu sopiva niin kalustovastaavan kuin kenttähenkilöstön käyttöön. Järjestelmän käyttöönotto on vaivatonta ja ensimmäiset tulokset voidaan saada hyvinkin nopeasti”, palvelun kehityksestä vastannut VR Fleetcaren digitaalisten palveluiden erityisasiantuntija Sami Saloheimo kuvailee.

Kohti ennakoivaa kunnossapitoa

Tällä hetkellä vaihteiden kunnossapito perustuu määräaikaishuoltoihin ja reagointiin. Nyt kehitetyllä järjestelmällä kunnossapitoa voidaan optimoida, ja häiriöitä ennakoida. Kun vaihteiden toimintaa mitataan reaaliaikaisesti, myös häiriöiden diagnoosi ja häiriöstä palautuminen nopeutuu. Järjestelmä on suunniteltu raideympäristöön, jossa isoja määriä ratainfrastruktuurin toimilaitteita ohjataan keskitetysti yhdestä paikasta, kuten asetinlaitteelta.

”Kunnonvalvonnan avulla saadaan parannettua kriittisten laitteiden käytettävyyttä. Tähän päästään, kun saadaan vikojen syistä enemmän tietoa ja voidaan tiedon avulla kohdistaa kunnossapidon toimenpiteitä paremmin. Parhaimmillaan toimintakunnon heikentyminen voidaan havaita niin varhaisessa vaiheessa, että vikaantuminen ja siitä aiheutuva liikennehäiriö voidaan estää. Myös viasta toipuminen nopeutuu, kun saadaan reaaliaikaista tietoa vaihteen toiminnasta ennen vikaa, Lehtosaari uskoo.

Hyötyä kaikille raidealan toimijoille 

Vaihteiden kunnonvalvonta ja vikojen ennakoiminen hyödyttää niin rataverkon omistajaa, sen kunnossapitäjiä kuin rataverkolla liikennöiviä operaattoreitakin. Kun vaihteiden kunnossapitoa ohjataan niiden todelliseen kuntoon perustuen, vaihteiden toimintavarmuus paranee, häiriöstä palautuminen nopeutuu, ja junaliikenteen täsmällisyys kohenee. Läpinäkyvyys vaihteen sielunmaailmaan helpottaa myös kunnossapitäjien toiminnan ohjausta, sekä kaluston omistajan investointipäätösten toteuttamista. Kaikki tämä johtaa luonnollisesti myös liikennöinnin turvallisuuden paranemiseen.

Alun perin lähdimme kehittämään laitteistoa kääntölaitteiden toimivuuden seurantaan asiantuntijoidemme kehotuksesta, koska he olivat tutkineet asiaa omissa tutkimuksissaan ja todenneet, että menetelmällä pystytään parantamaan vaihteiden luotettavuutta. Pilotin tulokset ovat olleet niin positiiviset, että uskomme ratkaisun hyödyttävän rataverkon omistajia myös Suomen rajojen ulkopuolella. Tuomme tämän järjestelmän osaksi palveluvalikoimaamme ja haluamme tarjota ratkaisua globaaleilla raideliikenteen markkinoilla. Järjestelmä on helposti skaalautuva ja erittäin kustannustehokas, eikä se vaadi rataan tehtäviä asennuksia tai liikenteen pysäyttämistä.  Uskomme meidän palvelumme olevan kilpailukykyinen tällä uudella markkinalla,” VR FleetCaren SmartCare palvelujen myynnistä vastaava johtaja Mikko Alanko sanoo.

YIT rakentaa Tampereen raitiotieverkon vaiheen kaksi yhdessä Raitiotieallianssin kanssa

Tampere Ratikka -Tampereen Kaupunki Sepankatu

Tampereen raitiotie Oy ja Tampereen kaupunki ovat valinneet YIT:n, NRC:n, Swecon ja AFRYn muodostaman allianssin Tampereen raitiotien vaiheen kaksi toteuttajaksi. Hanke on jatkoa vaiheen yksi allianssisopimukselle.

Raitiotieallianssin osapuolet suunnittelevat ja rakentavat yhdessä raitiotielinjan toisen vaiheen, jonka pituus tulee olemaan 6,6 kilometriä. Sopimukseen kuuluu mm. rata-, kadunrakennus- ja pohjatöitä. Työ alkaa vuonna 2020 ja kohteen aikataulun mukainen valmistumisaika on vuoden 2024 loppuun mennessä.

Tampere Ratikka – Tampereen Kaupunki Rantatie

”Rakentamispäätös jatkaa joukkoliikenteen vahvaa kehittämistä Tampereella. Tuleva raitiolinja palvelee kaupungin vahvoja kasvusuuntia ja koko kaupunkirakenteen kehitystä. Olemme erittäin tyytyväisiä, että allianssityö jatkuu yhdessä osaavan ja kokeneen palvelutuottajatiimin kanssa,” Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö sanoo.

Hankkeen arvo on yhteensä yli 112 miljoonaa euroa, josta YIT:n osuus on noin 62 miljoonaa euroa. Raitiotielinjan toinen vaihe koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen, YIT:n osalta noin 25 miljoonaa euroa, kirjataan vuoden viimeisen neljänneksen tilauskantaan hankkeeseen liittyvän kahden viikon valitusajan päätyttyä. Toinen osa, YIT:n osalta noin 37 miljoonaa euroa, kirjataan tilauskantaan sopimuksessa vaaditun vesistön täyttöluvan tullessa lainvoimaiseksi arviolta vuoteen 2022 mennessä.

Transitoliikenneyhdistys puoltaa Itäisen rantaradan rakentamista

Suomessa tutkitaan parasta aikaa kahta uutta Itä-Suomen liikennettä palvelevaa ratayhteyttä.

Itäinen rantarata kulkisi Helsingistä lentoaseman kautta Porvooseen, Loviisaan, Kotkaan, Haminaan ja edelleen itään. Itärata rakennettaisiin Porvoon ja Kouvolan välille.
Suomen Transitoliikenneyhdistys puoltaa itäisen Rantaradan rakentamista. Yhdistys toimitti asiasta kannanoton Liikenneministeriölle ja Valtiovarainministeriölle lokakuussa.

Helsingistä HaminaKotka-sataman kautta Venäjän rajalle kulkeva Rantarata parantaisi Suomen kauttakulkuliikenteen kilpailukykyä suhteessa Baltian maiden reitteihin ja lisäisi siten transitoliikennettä ja työpaikkoja Suomessa, kannanotossa todetaan.
WSP Finlandin tuoreesta selvityksestä Itäinen rantarata – Synergiaa etelän satamille ja liikkuvuutta työvoimalle käy ilmi, että Itäinen rantarata lisäisi Suomen kilpailukykyä ja loisi huomattavia synergiaetuja etelän satamille ja pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueelle pitkällä aikavälillä.

Itäinen rantarata yhdistäisi rautatiekäytävällä Suomen suurimmat satamat. Lisäksi se vapauttaisi ratakapasiteettia Kouvola¬–Luumäki-rataosuudelta, joka on Suomen kuormitetuin.

Kolmas Ratikka saapuu Tampereelle viikonloppuna

Kuva: Pasi Tiitola / Tampereen Raitiotie Oy

Tampereelle saadaan kolmas raitiovaunu viikonlopun 17.-18. lokakuuta aikana. Nyt saapuva vaunu on toinen sarjatuotantona valmistettu Tampereen Ratikka. Tästä eteenpäin Tampereelle saapuu 2-3 raitiovaunua kuukaudessa.

Tampereelle saatiin ensimmäinen täysin valmis raitiovaunu kuukausi sitten. Vaunu on käyttöönotettu syys- ja lokakuun aikana ja se onkin nähty liikkumassa Hervannan raitiotievarikon ja Turtolan välisellä rataosuudella lajinsa ensimmäisen Tampereen Ratikan kanssa. Vaunuilla on tehty testejä, joilla säädetään suorituskykyä. Niille on suoritettu mm. jarrujen hienosäätöä, seurattu vaunujen virranottoa ja -syöttöä samassa syöttöjaksossa sekä kuormitusta vaunun työnnössä ja vedossa.

-Raitiovaunujen käyttöönotto on onnistunut odotusten mukaisesti. Niistä saatujen tulosten perusteella Škoda Transtech Oy valmistaa loput Ratikat sarjatuotantona. Tästä eteenpäin vaunuja alkaa tulla meille noin 2-3 kappaletta kuukaudessa. Neljäs Ratikka saapuu Tampereelle marraskuussa, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Vuoden loppuun mennessä Tampereella on seitsemän raitiovaunua. Tampereelle tulee yhteensä 19 Ratikkaa.

Tampereen Ratikka on ensimmäinen Škoda Transtech Oy:n valmistama pikaraitiotievaunu. Se on esteetön, tilava, ilmastoitu ja suunniteltu erityisesti pohjoisen olosuhteisiin. Raitiovaunu on 37,3 metriä pitkä, 3,6 metriä korkea ja 2,65 metriä leveä ja sen paino on ilman matkustajia 56,8 tonnia, mikä tekee siitä tähän mennessä kooltaan suurimman Pohjoismaissa valmistetun raitiovaunun.

Kokonsa ja ominaisuuksiensa lisäksi vaunusta tekee erityisen se, että se on tamperelaisten kanssa yhdessä suunniteltu. Tamperelaisille on järjestetty useita tilaisuuksia tutustua vaunuun ja antaa palautetta käyttäjäkokemuksesta. Muun muassa vaunun sisustusta ja sen ratkaisuja on muokattu saadun palautteen perusteella.

Katso Tampereen Ratikan esittelyvideo: https://www.youtube.com/watch?v=zGZ9eCERVvk

Tampereen raitiotien kaikki kiskot asennettu ja raidetyöt valmistumassa

Kuva: Raitiotieallianssi Wille Nyyssonen

Tampereen raitiotien kaikki raiteet Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysin yliopistosairaalalta Hatanpään valtatielle on nyt asennettu. Viimeinen kisko-osuus asennettiin Hatanpään valtatien ja Hämeenkadun liittymään kaarrekiskona.

Kaksoisraidetta on nyt yhteensä noin 15 700 metriä. Kiskojen asennuksen lisäksi kiintoraidelaatat, joihin kiskot on kiinnitetty, saadaan valettua valmiiksi lähipäivinä.

Tämä on historiallinen hetki, sillä nyt saadaan päätökseen Tampereen raitiotien ensimmäisen osan keskeisin työvaihe eli raidetyöt, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus iloitsee.

Tampereen raitiotierataa on kolmen ja puolen vuoden aikana rakennettu suunniteltua nopeammin, ja raidetyöt ovat olleet edellä aikataulua. Raitiotien alkuperäisestä linjauksesta (keskusta-Hervanta-Tays) on nyt kaikkiaan valmiina 90 prosenttia ja työt etenevät jopa edellä aikataulua. Tämänhetkinen arvio on, että osan 1 tavoitekustannus tullaan alittamaan 26 miljoonalla eurolla.  Hatanpään valtatien raitiotietöiden valmiusaste on 46 % ja rakentaminen etenee myös tällä osuudella suunnitellusti.

Tampereen kaupunginvaltuusto teki viime vuoden marraskuussa päätöksen raitiotien jatkamisesta Hatanpään valtatielle. Tämä päätös toi kaksoisraidetta rakennettavaksi alkuperäisen linjauksen (Pyynikintori–Hervanta –Tays) lisäksi vielä noin 700 metriä lisää.

Viimeiset kiskot asennettiin Hatanpään valtatien ja Hämeenkadun liittymäalueelle. Kohta oli kiskojen asemoinnin kannalta haastava, mutta työt onnistuivat erinomaisesti. Valutöiden jälkeen radalle asennetaan vielä pintarakenteet nupukivistä, Valjus kertoo.

Tampereen raitiotieradan toimivuus testattu koeajoissa

Tampereella raitiotierata on joko sepelirataa tai kiintoraidelaattaan perustuvaa rataa, jonka pinnoitteena on nurmi, kiveys tai asfaltti. Keskustassa, Kalevassa ja Hervannassa raitiotie on pääasiassa toteutettu betonista valetulla kiintoraidelaatalla, johon kiskot on asennettu. Hervannan valtaväylän varrella raitiotierata on sepelirataa, jota on muutamia osuuksia myös Kalevassa ja Hervannassa. Hervannan raitiovaunuvarikolla on molempia ratatyyppejä, ja kaikkiaan varikon alueella on raidetta noin neljä kilometriä. Eri ratatyyppejä on koeajoissa testattu jo Hervannan ja Tammelan välillä.

Koeajoissa on testattu raiteiden ja vaihteiden ajettavuutta sekä vaunun asemoitumista rataan. Mitään isoja muutostarpeita ei ole ilmaantunut eli rata täyttää tehtävänsä ja toimii hyvin yhdessä vaunujen kanssa, Raitiotieallianssin päällysrakennevastaava Timo Kuusela toteaa.

Kolmessa ja puolessa vuodessa valmistunut rata on Kuuselan mukaan ollut kaikilta osin onnistunut urakka.

Kyllähän tämän tavoitteen saavuttaminen on mahtava suoritus kaikilta eri työryhmiltä, jotka ovat tehneet sujuvaa yhteistyötä. Työtahti on ollut kova, mutta tekemisen yhteydessä prosessit on hiottu toimiviksi ja radan rakentamiseen on löytynyt myös lukuisia innovaatioita. Voidaan kyllä sanoa, että Tampereella on varmasti raitiotierakentamisen huippuosaamista tällä hetkellä.  On myös todella hienoa olla mukana tekemässä tätä historiallista hanketta, Kuusela toteaa.

Tampereen raitiotien ensimmäiset kiskot asennettiin Hervantaan 18.5.2017, Insinöörinkadun ja Kanjoninkadun liittymään. Hämeenkadun viimeiset kiskot asennettiin Hämeensillalle kolme vuotta myöhemmin tänä keväänä eli 20.5.2020.

Päällysrakennetöiden ohella raitiotielle on asennettu sähköliikenteen vaatimia rakenteita eli sähköratapylväitä ja ajojohtimia sekä useita muita teknisiä järjestelmiä kuten liikennevaloja ja turvalaitteita. Seuraavat koeajot keskusta-alueella tehdään marraskuussa Hämeenkadulla ja Pirkankadulla. Tällöin liikenteessä voi nähdä jälleen useampia raitiovaunuja samaan aikaan, kun ajetaan myös kahden vaunun testejä.

Ratatermejä:

Kisko

Kisko on raitiotien tärkein yksittäinen komponentti. Sen tehtävänä on kantaa päällään kulkevan vaunun paino ja jakaa se alla oleville ratapölkyille tai betonilaatalle.  Kantamisen lisäksi kisko toimii vaunun pyörille tasaisena kulkualustana ja ohjaa niiden kulkua. Kiskon käyttöikä riippuu monista tekijöistä, mm. kiskoon käytetystä teräslaadusta. Prosesseilla, joilla kisko valmistetaan, voidaan vaikuttaa kiskon mekaanisiin ominaisuuksiin. Tampereella on käytössä kahta kiskotyyppiä, urakiskoa ja vignole-kiskoa. Näiden merkittävin ero on siinä, että urakiskossa on erillinen ura kiskopyörän laippaa varten.

Raide

Raide muodostuu kahdesta rinnakkain asennetusta kiskosta, joiden etäisyyttä toisistaan määrittää raideleveys. Tampereen raitiotien raideleveys on 1435 mm eli sama, joka muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa on yleisesti käytössä. Helsingin raitiotien raideleveys on 1000 mm.  Suomen rataverkolla junakaluston käyttämä raideleveys on 1524 mm.

Kaksoisraide

Kaksoisraide on nimensä mukaisesti kaksi rinnakkain kulkevaa raidetta. Tällöin siis kiskoja rinnakkain on neljä ja raiteita kaksi. Kaksoisraide mahdollistaa yhtäaikaisen raitioliikenteen kumpaankin suuntaan.

Rata

Valmiista raitiotieradasta puhutaan siinä vaiheessa, kun kaikki tekniset järjestelmätkin on asennettu. Teknisiä järjestelmiä ovat sähköradan rakenteet kuten pylväät, ajojohtimien ripustimet ja ajojohtimet. Lisäksi rataan kuuluu ohjaus-ja turvalaitteita, joita ovat mm. vaihteiden kääntölaitteet ja raitiotien liikennevalot. Tampereella ratatyyppeinä on käytetty sepelirataa ja kiintoraidelaattaan perustuvaa rataa, jonka pinnoitteena on nurmi, kiveys tai asfaltti.

Radan päällysrakenne

Raitiotien päällysrakenne koostuu tukikerroksesta ja raiteesta. Tukikerros on joko betonia tai sepeliä, ja se pitää raiteen oikeassa asennossa, jakaa kuormia ja muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan.

Väylävirasto laskee yli 2 500 tonnin tavarajunien nopeutta tärinäalueilla

Väylävirasto lisää nopeusrajoituksia tärinää aiheuttavalle raskaalle tavaraliikenteelle. 13.12.2020 lähtien nopeusrajoitukset koskevat niitä yli 2500 tonnin tavarajunia, joissa on mukana kuormattuja itäisen yhdysliikenteen vaunuja.

Väylävirasto asetti maaliskuussa tärinäherkille alueille Lohjalla, Vihdissä, Nummelassa, Porissa, Ulvilassa, Muhoksella ja Kouvolassa nopeusrajoituksia yli 3000 tonnin tavarajunille. Nopeuden alentaminen 50 km/h nopeuteen on todettu hillitsevän tärinää. Joulukuun 13. päivästä lähtien nopeusrajoitukset laajennetaan koskemaan myös yli 2500 tonnin junia, joissa on kuormattuja itäisen yhdysliikenteen vaunuja.

Muutos vaikuttaa erityisesti rataosilla Hanko-Hyvinkää ja Kotka-Kouvola, joilla kulkee enemmän hieman alle 3000 tonnin liikennettä.

Tietoa verkossa:

 https://vayla.fi/ymparisto/melu-tarina