Valtakunnalliset raideinvestoinnit ja raideliikenteen yhtiöt vauhdittavat ​Suomen rataverkon kehittymistä

Pro Rautatie pitää tärkeänä, että Suomessa raideinvestoinnit etenevät usealla tavalla. Pääradan peruskorjaus ja tulevaisuusinvestoinnit hankeyhtiöiden kautta lisäraiteiden rakentamiseksi ovat tervetulleita keinoja saada maan rataverkkoa vastaamaan olemassa oleviin ja tuleviin haasteisiin.

Pro Rautatie ry:n järjestämässä ”Hankeyhtiöt” -webinaarissa torstaina 4.6.2020 liikenne- ja viestintäministeriön johtaja, hallitusneuvos Sanna Ruuskanen piti ajankohtaispuheenvuoron suurten raideliikennehankkeiden etenemisestä. Suomi-radan ja Turun tunnin junan valmistelu etenee. Valtion ja kuntien päätöksillä perustettavat hankeyhtiöt aloittavat suunnittelun heti, kun hankeyhtiöt on perustettu – mahdollisesti jo kesän aikana.
 
Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala kertoi Suomi-radan historiasta ja tulevaisuuden näkökulmista. Hankeyhtiön osakassopimuksiin on kirjattu osakkaille mahdollisuus irtautua yhtiöstä, mikäli valittu ratalinja ei kulje kunnan alueella.
 
Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula toi webinaariin tulevan rautatiepaikkakunnan näkökulman. Turun tunnin junan linjaus on uusi. Lohja saa asemapaikan Lempolan kaupunginosaan, johon on suunniteltu asuntoja 10 000 asukkaalle. Asemanseutu nähdään potentiaalisena kasvukohteena.
 
Yksikön päällikkö Ulla Tapaninen Helsingin kaupungilta totesi, että kaikki meneillään olevat ratahankkeet ovat tärkeitä Helsingille. ja Helsinki on mukana kaikilla tasoilla molemmissa hankeyhtiössä. Hankkeilla on kaupungissa laaja poliittinen tuki.
 
Pro Rautatie katsoo, että raideliikenne muodostaa kestävän liikennejärjestelmän rungon, jota muut liikennemuodot täydentävät. Raideliikenteen asemat ovat liikenteen tärkeitä solmupisteitä, joissa kulkutapa vaihtuu joustavasti asiakaslähtöisten matkaketjujen ja palveluiden avulla. Raideliikennettä kehittämällä kokonaisuutena edistetään myös muita kestäviä liikennemuotoja, kuten kävelyä ja pyöräilyä. Pro Rautatien mielestä raideliikenteen kehittäminen tulee nähdä tulevaisuusinvestointina, josta koko Suomi hyötyy monin eri tavoin. Kehittämisessä hankeyhtiöillä on avainrooli.

Selvitys duoraitiojunaliikenteen mahdollisuuksista Pohjois-Savossa valmistunut

Pohjois-Savon kuntien (Suonenjoki, Kuopio, Siilinjärvi, Lapinlahti ja Iisalmi) ja Pohjois-Savon liiton tilaama duoraitiojunaliikenneselvitys on valmistunut. Selvityksessä tutkittiin mahdollisuutta käynnistää Pohjois-Savon maakunnan sisäinen henkilöliikenne raiteilla. Tarkastelualueena on Savon rata välillä Suonenjoki – Iisalmi. Liikennöinti on mahdollista aloittaa 4-6 vuoden kuluttua. Selvityksen toteutti raideliikenteen asiantuntijayritys Proxion Oy.

Duoraitiojunaliikenne on Suomessa uusi liikennemuoto, joka yhdistää raitiotien ja rautatien. Samalla kalustolla voidaan ajaa sekä rataverkolla, kuten normaalilla matkustajajunalla, että kaupungin sisällä, kuten raitiovaunulla. Malli on käytössä useissa Euroopan kaupungeissa.

Toteutuessaan raitiojunan tavoitteena on parantaa työmatka- ja asiointiliikenteen mahdollisuuksia radanvarsikunnista maakunnan keskuskaupunkiin Kuopioon. Raitiojuna on yksi vaihtoehto tehokkaan ja ympäristöystävällisen joukkoliikenteen kehittämiseksi maakunnassa. Raitiojuna lisäisi myös alueen vetovoimaisuutta. Se antaisi lisäksi MAL-sopimuksen toteutukseen uusia vaihtoehtoja.

Lainsäädännön kannalta raitiojunaliikenteen käynnistämiselle ei ole esteitä. Liikenne voidaan aloittaa 4-6 vuoden kuluttua seutukunnan päätöksestä. Ennen liikenteen käynnistämistä on hankittava Suomen olosuhteisiin ja raideleveyteen soveltuva kalusto. Lisäksi on suunniteltava ja rakennettava tarvittavat seisakkeet, kohtauspaikat, mahdolliset kaupunkien sisäiset raidelinjaukset jne.

Selvityksen mukaan ensimmäisessä vaiheessa koko liikennöintivälillä voisi olla 15 seisaketta ja toteutuksen toisen vaiheen jälkeen yhteensä noin 30 seisaketta. Seisakkeiden sijoittelussa ja vaiheistuksessa olisi otettava huomioon alueiden maankäytön kehitys.

Tarkoituksenmukainen vuoroväli olisi 60 min aikavälillä klo 05-22, jolloin kaluston maksiminopeus rataverkolla tulisi olla 100 km/h. Haasteena toteutukselle on Savon radan vilkas liikenne. Tämän vuoksi uusille kohtauspaikoille ja muille rataverkon inframuutoksille olisi tarvetta.

Selvityksessä tarkasteltiin alustavasti myös raitiojunan linjausvaihtoehtoja Kuopion keskustaan. Yksi vaihtoehto olisi kääntää osa Suonenjoelta tulevista vuoroista Iloharjussa, jatkaa Tasavallankadulle ja siitä edelleen keskustan halki Savonradalle aseman itäpuolella. Kaupunkiradan toteutuskelpoisuus ja kustannusten määrittäminen vaativat tarkemman jatkosuunnittelun.

Toteutuakseen raitiojunaliikenne edellyttää seutukunnilta ratkaisuja mm. rahoituksesta, operaattorimallista, kalustosta, raideinfran suunnittelusta, muutoksista jne. Valtion ja julkisen rataverkon haltijan, Väyläviraston, tuki ja mukanaolo keskustelussa on jatkosuunnittelun kannalta välttämätöntä. Hallitus julkisti 2.6. lisätalousarvion, jonka mukaan valtio panostaa merkittävällä tavalla liikenneväyliin ja ennen kaikkea raideliikenteeseen.

Proxionin tiivistelmä loppuraportista (pdf).

Proxion Oy pyrkii edistämään ja rakentamaan raitiojunan toteutumismahdollisuuksia Suomessa.

Stadler valitsi Telesten videovalvonta- ja matkustamokuulutusjärjestelmät Wales & Borders -yhtiölle toimitettaviin FLIRT-juniin

Teleste on valittu junavaunujen videovalvonta- ja matkustamokuulutusjärjestelmien toimittajaksi Stadlerin FLIRT-juniin, jotka on tilannut Wales & Borders -yhtiö Iso-Britanniasta. Junaprojektin loppuasiakas on Transport for Wales Rail Services.

Telesten toimitukset Stadlerille toteutetaan vuosina 2020-2023. Toimitettavaan videovalvontajärjestelmään kuuluvat junavaunujen sisä- ja ulkotiloissa sekä virroittimissa sijaitsevat valvontakamerat, videotallentimet sekä käyttöliittymät. Lisäksi toimituksissa ovat mukana matkustamokuulutusjärjestelmään sisältyvät IP-vahvistimet sekä viestintäjärjestelmä ja junankuljettajien mikrofonit.

Pännäisten rautatieaseman uusi nimi on Pietarsaari-Pedersöre

Pännäisten rautatieliikennepaikan kaupallinen nimi muuttuu 15.6.2020 lukien. Uusi nimi on Pietarsaari-Pedersöre (ruotsiksi Jakobstad-Pedersöre).

Pännäisten rautatieasema sijaitsee Pohjanmaan radalla Seinäjoen ja Kokkolan välillä. Pännäisistä haarautuu vain tavaraliikenteen käytössä oleva rata Pietarsaareen.  Matkustajaliikenne Pännäisten asemalta Pietarsaareen hoidetaan linja-autoilla.

Nimenmuutos toteutetaan alueen kuntien esityksestä. Uusi nimi kertoo aseman sijaitsevan Pedsersören kunnassa sekä palvelevan Pietarsaaren kaupunkia. Vastaavia rautatieasemien kaksoisnimiä on runsaasti käytössä ulkomailla.

Tampereen Ratikka on Pohjoismaiden suurin ja tamperelaisten kanssa suunniteltu – Ratikan voi bongata liikenteessä kesä-heinäkuun taitteesta alkaen

Tampereen Ratikan matkalla saavutettiin jälleen yksi merkittävä virstanpylväs 23. toukokuuta, kun kaupunkiin saapui ensimmäinen Tampereen raitiovaunu. Tampereen Ratikat valmistetaan Kajaanissa, Škoda Transtech Oy:n Otanmäen tehtaalla. Euroopan nykyaikaisin raitiovaunu liikkuu ensimmäistä kertaa varikon ulkopuolella koeajoissa kesä-heinäkuun taitteesta alkaen.

Tampereen Ratikka on esteetön, tilava, ilmastoitu ja suunniteltu erityisesti pohjoisen olosuhteisiin. Raitiovaunu on 37,3 metriä pitkä, 3,6 metriä korkea ja 2,65 metriä leveä ja sen paino on ilman matkustajia 56,8 tonnia. Tampereen Ratikka on tähän mennessä kooltaan suurin Pohjoismaissa valmistettu raitiovaunu. Kokonsa ja ominaisuuksiensa lisäksi vaunusta tekee erityisen se, että se on tamperelaisten kanssa yhdessä suunniteltu. 

– Katselmoimme Ratikan karkeaa mallikappaletta tamperelaisten käyttäjäryhmien kanssa lukuisia kertoja vuoden 2018 keväällä Oulussa. Tästä muokattua lopullista mallia eli makettia on sen jälkeen arvioitu Tampere-talossa alkuvuodesta 2019 järjestetystä maketti-näyttelystä lähtien Tampereella. Olemme saaneet osallistujilta palautetta käyttäjäkokemuksesta ja se on välitetty kaluston valmistajalle huomioonotettavaksi raitiovaunun toiminnallisuudessa. Muun muassa vaunun sisustusta ja sen ratkaisuja on muokattu saamamme palautteen perusteella. Myös Ratikkamme elävä, tiilenpunainen väri on yleisöäänestyksen voittaja, Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen kertoo.

Päätös raitiotien rakentamisesta tehtiin Tampereella marraskuussa 2016 ja rakennustyöt aloitettiin heti alkuvuodesta 2017. Hanke on edennyt aikataulussa ja budjetissa ja monia tärkeitä virstanpylväitä on saavutettu toisinaan jopa etuajassa. Myös kevät ja alkukesä 2020 ovat olleet Tampereen raitiotiehankkeessa monin tavoin historiallisia.

– Maaliskuussa Tampereella aloitettiin raitiotieinfran testit Saksasta tuodulla käytetyllä testivaunulla. Kolme vuotta sitten Tampereen Hervannassa laskettiin ensimmäiset raitiotiekiskot maahan ja muutama päivä ennen ensimmäisen Ratikan saapumista täydet 15 kilometriä Tampereen raitiotien kaksoisraidetta saatiin asennettua paikalleen. Toukokuun alussa Tampereen Ratikan tulevien liikenteenohjaajien koulutus aloitettiin ja 2. kesäkuuta käynnistyi 65 raitiovaunukuljettajan rekrytointi. Olemme hyvässä vauhdissa kohti ensi vuoden elokuussa alkavaa liikennöintiä, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö listaa.

Yleisö pääsee tutustumaan valmiiseen Ratikkaan syksyllä – jos korona sallii

Koska Ratikan käyttöönotto tullaan suorittamaan loppuun Tampereella, on ensimmäinen vaunu monilta osin vielä keskeneräinen. Siitä puuttuu vielä osa ulkopuolen varustelusta ja mm. sisustusmateriaalit.

– Škoda Transtech Oy on tyytyväinen voidessaan toimittaa Tampereen Raitiotie Oy:n käyttöön ensimmäisen Tampereelle valmistuvan ForCity Smart Artic-raitiovaunun. Tänään luovutettava vaunu on looginen jatkokehitys yhteensä 73 Helsinkiin ja Saksaan toimitetulle Artic-raitiovaunulle. Otanmäen tehtaallamme ei ole Tampereen vaunulle soveltuvaa koeajorataa, joten ne vaunun kokeet, joihin vaaditaan vaunun liikuttamista radalla pitää tehdä Tampereella. Osa verhoiluosista on järkevää asentaa paikalleen vasta sähkölaitteiden käyttöönoton jälkeen, jotta ne eivät ole tiellä mittauksia ja säätöjä tehtäessä, Škoda Transtech Oy:n toimitusjohtaja Juha Vierros toteaa.

Tampereen Ratikka on ensimmäinen Škoda Transtech Oy:n valmistama pikaraitiotievaunu. Yhtiö valmistaa raitiovaunuja yhteistyössä emoyhtiönsä kanssa Helsinkiin ja Tampereelle sekä Saksan Mannheimiin ja Berliinin Schöneicheen.

– Olemme tähän mennessä myyneet suomalaista Artic-raitiovaunumme hiukan alle 200 kappaletta. Artic-raitiovaunujen vienti on merkittävä virstanpylväs suomalaiselle kiskokalusto- ja teknologiateollisuudelle. Kiitämme Tampereen Raitiotie Oy:tä ja Raitiotieallianssia hyvästä yhteistyöstä ja luovutamme samalla virallisesti ensimmäisen vaunun yhtiön käyttöön, Vierros jatkaa.

Valmista Ratikkaa Tampereella päästään ihailemaan syyskuussa, kun toinen vaunu saapuu.

– Mikäli koronatilanne sallii, järjestämme loppusyksystä tapahtuman, jossa kaikki halukkaat pääsevät tutustumaan valmiiseen raitiovaunuun ja raitiovaunuvarikkoon, Pekka Sirviö kertoo.

Koeajot käynnistyvät varikolla kesäkuun lopussa

Lajinsa ensimmäinen Tampereen Ratikka tullaan näkemään varikon ulkopuolella kesä-heinäkuun taitteessa, kun koeajot aloitetaan varikon ja Turtolan välillä.

– Varsinaiset koeajot käynnistyvät varikolla viikolla 26, kun aloitamme raitiotiejärjestelmän ja protovaunun testit. Tavoitteena on, että koeajoissa päästään katuverkolle viikolla 27, koeajokoordinaattori, Tampereen Raitiotie Oy:n projekti-insinööri Niina Uolamo kertoo.

Koeajoissa testataan mm. raiteiden, vaihteiden ja ajolankojen ajettavuutta, liikennemerkkien, liikennevalojen ja opastimien sekä liittymien ja suojateiden näkyvyyttä. Lisäksi säädetään liikenne- ja varoitusvaloja, tehdään sähkönsyötön kuormituskokeita ja testataan liikennöintinopeuden sallimaa ajonopeutta ja vaihteenohjausta. Koeajoja tehdään aluksi yhtäjaksoisesti viikoilla 26-28. Tämän jälkeen alkavat vaunulle tehtävät tyyppikokeet, johon liittyvä ohjelma täsmentyy kesä-heinäkuun vaihteessa. 

Ratikka-aika on nyt – Ota liikennesäännöt haltuun

Syyskuussa koeajot laajenevat Turtolan ja Itsenäisyydenkadun alikulkusillan välille ja loppuvuodesta Ratikka nähdään Pyynikintorilla asti. Ratikalla matkustamista Tampereella päästään kokeilemaan ensi keväänä ja varsinainen aikataulujen mukainen liikennöinti alkaa 9.8.2021.

Heinäkuusta eteenpäin Ratikka tulee olemaan pysyvä osa Tampereen liikennettä – vaunuja tulee syksystä alkaen lisää ja ensi kesänä kaupungissa liikennöi yhteensä 19 raitiovaunua.

– Toivomme, että kaikki tiellä liikkujat ottavat Ratikka-ajan liikennesäännöt haltuunsa. Tulemme muistuttamaan Tampereella liikkujia tästä asiasta yhdessä Tampereen kaupungin ja Nyssen kanssa ja tarjoamme tietoa mm. Tampereen Ratikan verkkosivuille kootun tietopaketin avulla. Liikennesääntöjen noudattaminen on jokaisen vastuulla. Pysytään yhdessä tarkkoina liikenteessä, Sirviö muistuttaa.

Lisätietoja:

Tampereen Ratikan liikenneturvallisuussivu: www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Ravintolavaunut palaavat raiteille 15.6. – herkulliset eväät voi nauttia turvallisesti vaikka omalla paikalla

Kuvaaja: Janne Mikkilä

Junissa voi jälleen nauttia maisemaravintolan antimista 15.6. alkaen, kun ravintolavaunut palaavat liikenteeseen. Ravintolavaunujen turvalliseen avaamiseen valmistaudutaan lukuisin toimenpitein osana VR:n omaa Exit COVID-19 -suunnitelmaa. Kesäkuun puolivälistä alkaen kotimaan junaliikenne palaa lähes normaaliksi, kun junavuoroja lisätään merkittävästi, ja myös yö- ja autojunaliikenne palaa tauolta.

Junamatkustuksen hiljalleen vilkastuessa ja ravintolatoiminnan rajoitusten päivittymisen myötä VR palauttaa ravintolavaunut vastuullisesti liikenteeseen jälleen kesäkuun puolivälissä. Kotimaan matkailu on tänä kesänä erityisen ajankohtaista, ja ravintolavaunujen avaamisen myötä junamatkustamisen palvelut paranevat myös kesän matkoilla.

Palaamme kohti normaalimpaa kesää myös ravintolapalvelujen osalta, asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuudesta tinkimättä. Noudatamme nykyisiä ravintolapalveluja koskevia rajoituksia, ja tästä syystä ravintolavaunut sulkevat klo 23, ja anniskelu päättyy klo 22. Ravintolavaunun asiakaspaikoilla voi ruokailla kerrallaan puolet normaalisti sallitusta asiakasmäärästä, mutta matkaevästä voi ostaa mukaan myös omalle paikalle rauhassa nautittavaksi. Tulemme tarjoamaan jatkossa myös mahdollisuuden tilata tuotepaketteja omalle paikalle”, kertoo VR:n palvelujohtaja Piia Tyynilä.

Ravintolapalvelut palaavat kaikkiin kaukoliikenteen vuoroihin. Lyhyemmillä ja hiljaisemmilla reiteillä palvelevat tuttuun tapaan myyntikärryt, joista voi ostaa pienempää matkaevästä ja virvokkeita. Kaksikerroksisissa ravintolavaunuissa maisemaravintolan antimista voi nauttia myös yläkerrassa, josta voi varata itselleen istumapaikan tai vaikkapa kabinetin oman seurueen käyttöön. Myös rautatieasemien ravintoloita avataan rajoitusten puitteissa asteittain 1.6. alkaen.

“Varsinkin pidemmillä junareiteillä ravintolavaunussa ruokailu on monelle tärkeä osa matkaa. Myös yöjunat palaavat liikenteeseen kesäkuun puolivälissä, joten kauemmas pohjoiseen matkustaville on tarjolla iltapalaa ja aamiaista. Valmistelut ovat täydessä käynnissä, jotta voimme avata junien ravintolapalvelut turvallisesti niin asiakkaidemme kuin henkilöstömme kannalta”, Tyynilä kertoo.

Turvallinen matka syntyy yhteispelillä

VR on valmistautunut asteittain vilkastuvaan joukkoliikenteeseen lukuisilla toimilla turvallisen liikkumisen, asiakaspalvelun ja työskentelyn edistämiseksi. Myös ravintolavaunujen avaamisessa asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuuden varmistaminen on keskeistä.

Junia ja ravintolavaunuja siivotaan erityisen tarkkaan desinfioivin puhdistusainein, ja pöytiä, myyntitiskiä sekä muita kosketuspintoja puhdistetaan tehostetusti. Henkilökuntamme työskentelee vain terveenä ja noudattaa tarkkoja hygieniaohjeita. Teemme VR:llä paljon töitä mahdollisimman turvallisten matkustusolosuhteiden varmistamiseksi. Onnistumiseen tarvitaan kuitenkin yhteistyötä ja vastuullisuutta kaikilta joukkoliikenteessä matkustavilta.

”Meidän varautumisemme lisäksi matkustajien toiminnalla on iso merkitys kaikille turvallisen matkan onnistumisessa. Toivommekin, että myös asiakkaamme noudattavat ravintolavaunussa asioidessaan vastuullisen matkustamisen periaatteita – liikutaan vain terveenä, huolehditaan käsihygieniasta ja pidetään etäisyys muihin”, Tyynilä muistuttaa.

KONEelle tilaus Tukholman metron uuteen laajennukseen

KONE toimittaa 20 liukuporrasta Tukholman uuteen metrolaajennukseen Ruotsissa. Sinisen metrolinjan laajennuksen ensimmäisessä vaiheessa metrorataa pidennetään neljä kilometriä ja radan varteen rakennetaan kaksi uutta asemaa Tukholman luoteispuolella sijaitsevalle Barkarbyn alueelle. Laajennus on yksi kaupungin mittavimpia infrastruktuurihankkeita.

Tukholma on Euroopan nopeimmin kasvavia pääkaupunkeja, ja sen asukasmäärä kasvaa vuosittain noin 40 000:lla. Barkarbystaden on täysin uusi asuinalue, jonne nousee noin 18 000 asuntoa ja liiketiloja. Sinistä metrolinjaa pidennetään Akallasta Barkarbystadenin kautta Barkarbyn keskustaan. Barkarbyn asemasta tulee tärkeä alueellinen liikenteen solmukohta, joka yhdistää metron, paikallisjunat ja bussit. Metron uusi laajennus on tärkeä osa Tukholman kaupungin kehittämistä. Laajennuksen valmistuttua metrolla pääsee Nackan, Barkarbyn ja Arenastadenin alueille.

KONE auttaa sujuvoittamaan liikkumista kahdella uudella metroasemalla toimittamalla projektiin kahdeksan KONE TransitMaster™ 140 -liukuporrasta ja 12 KONE TransitMaster™ 190 -liukuporrasta.

”Olemme erittäin iloisia, että saamme tuoda ratkaisumme ja kokemuksemme tähän merkittävään projektiin ja tehdä osaltamme ihmisten liikkumisesta Tukholman metrossa sujuvaa, turvallista ja luotettavaa”, sanoo KONEen Keski- ja Pohjois-Euroopan aluejohtaja Thomas Hinnerskov.

Barkarbyn asemat rakennetaan laajennuksen ensimmäisessä vaiheessa, ja asennustyöt alkavat vuonna 2022. Barkarbyn linja on määrä avata vuonna 2026.

Tilaus kirjattiin vuoden 2020 toiselle neljännekselle.

:TAMPEREEN KAUPUNKI: Yleisökyselyjen tuloksista Seuturatikan suunnitteluun eväitä ja näkemyksiä parhaista linjauksista

Seuturatikan verkossa tehdyistä kartta- ja linjausvaihtoehtokyselyistä saatiin paljon palautetta suunnitelmien ja päätöksentekoaineiston muokkaamiseen. Eniten kyselyissä oli kommentoitu Pirkkalan ratasuuntaa ja erityisesti Härmälän vaihtoehtoja, joista Nuolialantie sai eniten kannatusta. Tampereen raitiotien seudullisessa yleissuunnitelmassa määritetään varaukset raitiotiejärjestelmän mahdolliselle laajentamiselle tulevaisuudessa Pirkkalan, Kangasalan Lamminrahkan ja Saarenmaan sekä Ylöjärven suuntiin.

Seuturatikan kyselyt olivat avoinna 27.4.- 10.5.2020. Linjausvaihtoehtokyselyyn vastasi 686 vastaajaa ja karttakyselyyn saatiin 422 kommenttia. Kartalle tehtiin paljon ehdotuksia pysäkkien paikkoista sekä varikko- ja liityntäalueista. Lamminrahkan ratahaaralla pidettiin hyvänä Heikkilänkadun ratikkavarikon paikkaa ja toivottiin Atalan pysäkin sijaan kahta erillistä pysäkkiä Orimuskadulle ja Rissoon. Lamminrahkasta toivottiin jatkoa Kangasalan asemalle. Teiskontien koettiin palvelevan Tenniskadun vaihtoehtoa paremmin Teiskontien eteläpuolista maankäyttöä. Saarenmaan ratahaaralla kiiteltiin pysäkkiä Lintuhytissä ja toivottiin raitiotietä Annalaan, mutta myös kritisoitiin raitiotien rakentamista ja maankäyttöä.

Pirkkalan ratahaaralla moni esitti pysäkkien siirtämistä lähemmäksi asukkaita tai kouluja. Nuolialantien ja Turrin vaihtoehtoja kommentoitiin eniten. Messukeskukselle ehdotettiin pistoraidetta Nuolialantieltä. Ylöjärvellä ratikkaa toivottiin jatkettavan Elovainion tai Metsäkylän suuntaan. Moni kannatti lähijunaa ja osa heistä myös ratikan viemistä asemalle, vaikka Leijapuisto oli suositumpi vaihtoehto.

Parhaimmat linjausvaihtoehdot

Linjausvaihtoehtokyselyn vastaajista pääosa (67 %) oli Tampereelta, 18 % Pirkkalasta, 7 % Ylöjärveltä ja 5 % Kangasalta. Vastauksia saatiin eniten Pirkkalan ratahaarasta, jolla parhaina linjausvaihtoehtoina pidettiin Nuolialantietä (62 %) ja Terveyskeskusta (46 %). Nuolialantietä perusteltiin linjauksen varren asutuksella ja työpaikoilla, matkan nopeudella ja omalla liikkumisella, kun taas Terveyskeskus-vaihtoehtoa kannatettiin linjauksella saavutettavien tärkeiden kohteiden vuoksi.

Parhaana reittinä TAYSilta Kangasalan suuntaan pidettiin Teiskontietä (90 %) ja Piettasenkatua (61 %). Sekä Teiskontietä että Piettasenkatua perusteltiin matkan nopeudella ja vähemmällä haitalla ympäristön muulle toiminnalle. Hervannasta Saarenmaalle parhaana reittinä pidettiin Kauhakorvenkatua (71 %), jota perusteltiin linjauksen varren asutuksella tai työpaikoilla.

Lielahdesta Ylöjärven suuntaan Turvesuonkatu (52 %) ja Kantatie (55 %) saivat niukasti enemmistön kannatuksen. Turvesuonkatua ja Kantatietä perusteltiin eniten matkan nopeudella, kun taas Ryydynpohjaa ja Mikkolantietä linjauksen varren asutuksella ja työpaikoilla. Ylöjärven päässä Leijapuisto-vaihtoehto sai selvemmin enemmistön kannatuksen (62 %).

Raitiotien tarve

Raitiotien laajentaminen Sorin aukiolta Partolaan nähtiin tarpeellisimmaksi ja kiireellisimmäksi. Valtaosa (72 %) rakentaisi raitiotien Partolaan 10 vuoden kuluessa. Vain 8 % vastasi, ettei raitiotietielle Partolaan ole tarvetta koskaan. Seuraavaksi raitiotie tarvittaisiin vastaajien mielestä TAYSilta Koilliskeskukseen ja Partolasta Pirkkalan keskustaan. Puolet vastaajista piti tarpeellisena ratikkaa Lielahdesta Teivoon ja Koilliskeskuksesta Lamminrahkaan 20 vuoden kuluessa. Vähiten tarvetta nähtiin raitioteille Saarenmaalle ja Ylöjärven keskustaan. Kunkin ratasuunnan asukkaat pitivät omaa suuntaansa kiireellisempänä kuin muiden suuntien asukkaat.

Kysymykset ja vastaukset

Suunnitelmista jätettiin parisen kymmentä kysymystä, joista osa koski raitiotien laajentamista yleensä ja osa yksittäisiä ratasuuntia. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon kysymys linjausvaihtoehtojen yhdistämismahdollisuuksista. Kunkin ratasuunnan linjausvaihtoehdoista esitettiin karttakyselyn ja vaikutustarkastelun kartoilla lyhin ja pisin yhdistelmä, mutta ratasuuntien linjausvaihtoehtoja on mahdollista yhdistellä muillakin tavoilla. Vastaukset kysymyksiin löytyvät Seuturatikka.fi -nettisivuilta.

Lausunnot

Suunnitelmista pyydettiin lausuntoja 74 sidosryhmältä, joihin kuului viranomaistahoja, yritysten ja elinkeinoelämän toimijoita sekä eri väestöryhmiä ja kulkutapoja edustavia kansalaisjärjestöjä. Tähän mennessä on saatu 28 lausuntoa, joiden pohjalta tarkistetaan suunnitelmia ja vaikutusarviointeja.

Jatkoaikataulu

Suunnitelmista ja vaikutusarvioinneista saatujen palautteiden sekä lausuntojen perusteella kehitetään suunnitelmia eteenpäin. Seuturatikan tilaajakunnilla eli Tampereella, Pirkkalassa, Kangasalalla ja Ylöjärvellä on tavoitteena päättää loka-marraskuussa 2020 yhdestä raitiotielinjauksen varauksesta kullekin ratahaaralle. Yleissuunnitelma ei tähtää tarkasteltujen raitiotieratojen välittömään toteuttamiseen.

Seuturatikka Tietoa Tampereen seudullisen raitiotien yleissuunittelusta

Tavarajunaliikenteen nopeusrajoitukset helpottaneet koettua tärinää

Väylävirasto asetti maaliskuun lopussa nopeusrajoituksia raskaalle tavarajunaliikenteelle Lohjan, Vihdin, Porin, Ulvilan, Kouvolan ja Muhoksen alueilla tärinän hillitsemiseksi. Asukkaiden kokemuksia nopeusrajoitusten vaikutuksista selvitettiin kyselytutkimuksella.

Kyselyyn vastanneista (1100 vastaajaa) 40% arvioi tärinän vaimentuneen. Pori-Nakkila-Ulvila -alueella oli eniten asukkaita, jotka kokivat tärinän vaimentuneen. Tosin kyselyjaksolla kyseisellä rataosalla on ollut normaalia vähemmän raskasta junaliikennettä.

Vähiten vaikutuksia koettiin olleen Kouvolan seudulla, jossa vain n. 30% arvioi nopeusrajoitusten vaimentaneen tärinää. Kaikilla alueilla oli kuitenkin tapahtunut positiivinen muutos siinä, kuinka häiritseväksi tärinä koettiin.

Väylävirasto seuraa eri toimenpiteiden vaikutuksia

Toukokuun viimeiseltä viikolta alkaen raskas vakioliikenne Riihimäen ja Hangon välillä on ajettu päiväaikaan ja vain tarvittavat lisävuorot ajetaan yön aikana. Järjestelyllä pyritään helpottamaan tärinän aiheuttamia vaikutuksia.

Väylävirasto on aloittamassa myös koerakenteiden testaamista Porin seudulla. Testeissä vertaillaan erilaisten ratarakenteiden vaikutusta tärinään. Koerakentaminen aloitetaan elokuun lopussa ja niitä edeltävät mittausajot elokuun puolivälissä ennen töiden aloittamista.

Poikkeuskevät on vaikuttanut tärinämittauksiin.Kyselytutkimuksen toteutusajankohtana liikennemäärät olivat osalla alueista normaalia vähäisemmät. Myös asunnoissa tehtävät mittaukset ovat olleet tauolla. Mittauksia pyritään käynnistämään uudelleen kesäkuun alussa, ainakin talojen ulkopuolella olevilla mittauslaitteilla.

Tietoa verkossa:
https://vayla.fi/ymparisto/melu-tarina

Väyläviraston Itärataselvitys valmistunut

Kulkevatko junat Itä-Suomeen ja Pietariin tulevaisuudessa Lahden, Kouvolan vai Kotkan kautta? Väylävirasto on laatinut liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta selvityksen Itä-Suomen junayhteyksien kehittämisvaihtoehdoista. Selvitystä hyödynnetään muun muassa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa.

Selvityksessä vertailtiin junayhteyksien nopeuttamista nykyisessä ratakäytävässä sekä uusissa ratakäytävissä Lentorata–Porvoo–Kouvola ja Lentorata–Porvoo–Kotka–Luumäki.

Arviointityö perustuu pääosin olemassa oleviin suunnitelmiin itäisen Suomen rataverkon ja sen junaliikenteen kehittämiseksi. Työssä on myös arvioitu palvelutason parantamista siirtymällä nopeampaan kalustoon ja tihentämällä vuorotarjontaa.

Nykyisten ratojen kehittäminen kannattavin vaihtoehto

Selvityksessä tarkastellut idän suunnan nykyisten ratojen kehittämisvaihtoehdot pitävät sisällään parantamistoimia Savon radalla välillä Kouvola–Kuopio sekä Karjalan radalla välillä Imatra–Joensuu. Arvioiduilla toimenpiteillä voidaan lyhentää matka-aikoja noin 15–26 minuutilla. Myös Keravan ja Imatran välillä saataisiin muutaman minuutin aikasäästöt nopeampaan junakalustoon siirtymisen ansiosta.

Vertailussa nykyisten ratojen kehittäminen osoittautui uusia oikoratoja kannattavammaksi. Kuitenkin nykyistenkin ratojen kehittämisen arvioidut yhteiskuntataloudelliset hyödyt ovat investointikustannuksia alhaisemmat, eli hyöty-kustannussuhde jäi alle yhden. Nykyisten ratojen suppeamman, 147 miljoonan euron kehittämisvaihtoehdon hyöty-kustannussuhteeksi saatiin 0,66. Kattavammassa, 392 miljoonan euron kehittämisvaihtoehdossa hyöty-kustannussuhteeksi tuli 0,48.

Uusista ratakäytävistä kannattavampi olisi Porvoo–Kouvola-linjaus

Idän suunnan uusien ratayhteyksien toteuttaminen toisi suuremmat hyödyt kuin nykyisten ratojen kehittäminen. Suurten investointikustannusten johdosta niiden kustannustehokkuus jää kuitenkin heikommaksi. Noin kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä uudet ratakäytävät eivät selvityksen perusteella näytä olevan yhteiskuntataloudellisesti kannattavia. Porvoon kautta Kouvolaan kulkevan linjauksen kehittäminen olisi hyöty-kustannussuhteeltaan korkeampi (0,37) kuin Porvoosta Kotkan kautta Luumäelle kulkevan linjauksen (0,20).

Ero linjausten kannattavuudessa johtuu siitä, että Kouvolaan suuntautuvan linjauksen investointikustannukset olisivat noin kolmanneksen pienemmät ja se hyödyttäisi sekä Karjalan radan että Savon radan liikennettä. Porvoosta Kotkan kautta Luumäelle kulkeva linjaus voisi kuitenkin pitkällä aikavälillä tukea paremmin mahdollisuutta kehittää nopeaa Helsinki–Pietari-yhteyttä Kotkan ja Viipurin välisellä uudella ratakäytävällä.

Porvoo–Kouvola-kehittämisvaihtoehdon investointikustannukset olisivat 2,1 miljardia euroa ja Porvoo–Kotka–Luumäki-vaihtoehdon 3,2 miljardia euroa. Molemmat hankekokonaisuudet pitävät sisällään myös Savon ja Karjalan ratojen parantamistoimenpiteitä. Linjauksesta riippumatta idän suunnan uuden ratayhteyden on suunniteltu kytkeytyvän Lentorataan, joten sen edellytyksenä olisi noin 2,65 miljardin euron Lentoradan toteutuminen.

Tarkastelluilla toimenpiteillä olisi mahdollista lyhentää matka-aikoja Kuopiosta Helsinkiin yhteensä noin 28 minuutilla ja Joensuusta Helsinkiin yhteensä noin 44 minuutilla. Iso osa nopeutuksesta tapahtuisi kuitenkin nykyisillä Savon ja Karjalan radoilla. Oikoratojen tuoma lisäaikasäästö nykyisen Lahden kautta kulkevan reitin kehittämiseen verrattuna ja kannattavammaksi arvioidulla 220 km/h nopeustasolla tarkasteltuna olisi Porvoo–Kouvola-linjauksella 10 minuuttia ja Porvoo–Kotka–Luumäki-linjauksella 13 minuuttia.

Tavaraliikenne, Porvoon lähijunaliikenne ja Pietarin-liikenne erityiskysymyksinä

Uudet oikoradat olisi mahdollista suunnitella joko henkilö- ja tavaraliikenteelle tai pelkästään henkilöliikenteelle. Tavaraliikenteen ohjaaminen uusille radoille edellyttäisi raideyhteyksien rakentamista satamiin johtaville radoille. Selvityksen mukaan tavaraliikenteen potentiaaliset hyödyt olisivat selvästi suuremmat Kotkan kautta kulkevassa vaihtoehdossa, joka palvelisi mm. HaminaKotkan sataman tavaraliikennettä. Tavaraliikenteen hyödyt jäävät kuitenkin selvästi matkustajahyötyjä pienemmiksi.

Pietarin matkustajaliikenteen on oletettu kaksinkertaistuvan vuoden 2017 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Liikennöinti Helsingistä Pietariin on oletettu 250 km/h kalustolla. Pietarin liikenteen osuus oikoratavaihtoehtojen kokonaismatkustajahyödyistä on noin 15 %.

Uusien oikoratojen junamatkoista selvästi suurin osa kohdistuisi Porvoon ja pääkaupunkiseudun välille, jolla on mm. paljon työmatkaliikennettä. Matkustajakuormitusten tasaamiseksi tällä välillä kaukojunaliikennettä olisi tarpeen täydentää lähijunaliikenteellä.

Itä-Suomen toimijat pitävät junayhteyksien kehittämistä tärkeänä

Osana selvityksen laatimista Väylävirasto kävi huhtikuun aikana laajat keskustelut eri ratakäytävien kaupunkien, maakuntien liittojen ja muiden toimijoiden kanssa. Toimijat olivat yksimielisiä siitä, että nykyisten Savon ja Karjalan ratojen parantaminen on tärkeää. Alueelliset toimijat toivovat myös selkeää päätöstä kehitettävästä ratalinjauksesta osana Liikenne 12 -suunnitelmaa.

Selvitystä tullaan hyödyntämään liikenne- ja viestintäministeriön ja Itä-Suomen kaupunkien välisissä keskusteluissa idän suunnan ratojen jatkosuunnittelusta. Itäratojen jatkosuunnittelusta voidaan päättää osana joko valtakunnallista Liikenne 12 -suunnitelmaa tai sen toimeenpanoa taikka erillisissä hankeyhtiöneuvotteluissa.

Lisätietoa

Taustaraportti

Tiivistelmäraportti