Siemens tuomittiin maksamaan HKL:lle liki 5 miljoonaa korvauksia metron pieleen menneestä automatisoinnista

Kuva: HKL

Helsingin käräjäoikeus antoi 16.11. ratkaisunsa metron automatisointisopimusten purkamiseen liittyvien taloudellisten vaatimusten osalta. Ratkaisun taustalla on 31.3.2020 annettu käräjäoikeuden välituomio, jonka mukaan HKL:llä oli oikeus purkaa metron automatisointia koskevat hankintasopimukset metrovarikon laajennusosan automatisointisopimusta lukuun ottamatta vuonna 2015.

Tänään annetun ratkaisun mukaan Siemens on velvollinen suorittamaan HKL:lle vahingonkorvausta noin 5 miljoonaa euroa ja palauttamaan HKL:n maksamia kauppahintoja noin 3,2 miljoonaa euroa.

– Oikeuden ratkaisussa osoitettiin Siemens korvaamaan HKL:lle aiheutuneita vahinkoja ja palauttamaan osa maksetusta kauppahinnasta. Emme kuitenkaan voi olla tyytyväisiä tuomioon, kun otetaan huomioon, että käräjäoikeus on aiemmin todennut, että HKL:llä on ollut oikeus purkaa riidan kohteena olevia sopimuksia. HKL katsoo kärsineensä enemmän taloudellista vahinkoa kuin mihin käräjäoikeus nyt päätyi. Perehdymme annettuun käräjäoikeuden ratkaisuun huolella, jonka jälkeen teemme päätöksen siitä, haemmeko ratkaisuun muutosta hovioikeudelta, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Käräjäoikeuden välituomiosta ilmenevän näkemyksen mukaan automatisointiprojektin viivästykset johtuivat pääasiassa Siemensin vastuulla olevista seikoista, ja tämä johtopäätös on lähtökohtana myös nyt ratkaistuissa korvausvastuissa. Välituomiossa HKL:n katsottiin myös joltain osin rikkoneen hankintasopimuksia, minkä johdosta Siemensillä katsottiin tänään annetussa tuomiossa olevan oikeus pitää osa kauppahinnasta. Näistä esimerkkinä se, että HKL jatkoi Siemensin toimittamien järjestelmäosien, kuten asetinlaitteen käyttämistä sopimusten purun jälkeen.

– Tämä oli välttämätöntä ja yhteiskunnan kannalta oikea ratkaisu, jotta metroliikennettä ylipäätään voitiin jatkaa. Käynnistimme välittömästi purun jälkeen Siemensin asetinlaitteen korvaavan hankinnan, ja uusi asetinlaite tuli käyttöön alkuvuodesta 2019, kertoo Lehmuskoski.

On siten mahdollista, että asian käsittely jatkuu seuraavaksi hovioikeudessa. Metron automatisointia koskeva oikeudenkäynti on Suomen mittakaavassa ainutkertaisen suuri.

NRC Group paransi tulostaan ja vahvisti tilauskantaansa kolmannella vuosineljänneksellä

NRC Group jatkoi kannattavuuden parantamista kolmannella vuosineljänneksellä. Konsernin liikevoitto (EBITA*) oli 102 miljoonaa Norjan kruunua (noin 10 milj. €) vuoden 2021 kolmannella vuosineljänneksellä, EBITA* -marginaalin ollessa 6,0 %, kun se samalla neljänneksellä viime vuonna oli 4,5 %. Yhtiö paransi kannattavuuttaan kaikissa toimintamaissaan, Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa, verrattuna samaan vuosineljännekseen viime vuonna.

Yhtiö varmisti vuosineljänneksen aikana useita merkittäviä sopimuksia, esimerkiksi noin 1,1 miljardin Norjan kruunun (noin 107 milj. €) arvoisen Kruunusillat-raitiotie allianssihankkeen Suomessa ja 760 miljoonan Norjan kruunun (noin 74 milj. €) arvoisen Trønder-Meråkerbanen sähköistysurakan Norjassa. Vuosineljänneksen aikana varmistettu 2,7 miljardin Norjan kruunun (263 milj. €) tilauskertymä on yhtiön kaikkien aikojen toiseksi suurin.

”Trønder-Meråkerbanen sähköistysurakan voitto on hyvä esimerkki siitä, kuinka voimme hyötyä osaamisestamme ja kyvykkyyksistämme eri markkinoilla ollaksemme entistäkin kilpailukykyisempiä. Norjan ja Ruotsin organisaatiomme toteuttavat projektin yhteistyössä”, sanoo NRC Groupin konsernijohtaja Henning Olsen.

Valtioiden budjettiesitykset vahvistivat jo ennestäänkin vahvaa näkymää kestävän infrastruktuurin investoinneille. Positiiviset näkymät luovat NRC Groupille mahdollisuuksia. Päätavoitteena on jatkaa vahvan tilauskannan rakentamista voittamalla uusia projekteja, oikeaan hintaan – saavuttaen sekä hyvän kannattavuuden, että kasvun.

”Paransimme kannattavuuttamme ja saavutimme vahvan tilauskannan ja kassavirran kaikissa toimintamaissamme. Prioriteettimme pysyvät samoina jatkossakin”, sanoo konsernijohtaja Henning Olsen.

Suomessa hyvä kannattavuus ja vahva tarjouskanta kolmannella vuosineljänneksellä

Suomen kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto 793 miljoonaa Norjan kruunua (noin 78 milj. €) laski hieman verrattuna viime vuoteen 831 miljoonaa Norjan kruunua (noin 81 milj. €) johtuen pääosin valuuttakurssivaikutuksista.

Suomen liikevoitto (EBITA) oli 87 miljoonaa Norjan kruunua (noin 9 milj. €) verrattuna 84 miljoonaan Norjan kruunuun (noin 8 milj. €) vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2020. Vuosineljänneksellä kannattavuus oli vakaa EBITA*-marginaalin ollessa 10,9 %, kun se viime vuonna oli 10,1 %. Hyvä kannattavuus syntyi kaikkien liiketoimintojen hyvästä tuloksesta.

Suomessa tarjouskanta vahvistui kolmannen kvartaalin aikana 1,1 miljardilla Norjan kruunulla (noin 107 milj. €) 3,9 miljardiin Norjan kruunuun (noin. 384 milj.€) ollen noin 1,2 miljardia Norjan kruunua (118 milj. €) korkeampi kuin viime vuoden vastaavana aikana.

”Hyvänä jatkunut kannattavuus, sekä vahva tarjouskanta ja markkinanäkymät, tukevat meitä tavoitteemme mukaisessa kannattavassa kasvussa tulevien kuukausien aikana”, toteaa Suomen maayhtiön toimitusjohtaja Harri Lukkarinen.

* Ennen muita tuottoja ja kuluja (yritysjärjestelykulut)

Ensimmäinen Raide-Jokerin pikaraitiovaunu matkustajien kokeiltavana

Ensimmäinen Škoda Transtechin Otanmäen tehtaalla Kajaanissa valmistama Artic X54-pikaraitiovaunu ottaa nyt kyytiin matkustajia Kauppatorin ja Ooperan välillä. Tähän asti sillä on ajettu testiajoa Helsingin raitioteillä.

”Testiajoissa pikaraitiovaunumme on ollut menestys, ja nyt on mukava kuulla, miten matkustajat ottavat Artic XL -uutuuden vastaan. Vaunut tulevat aikanaan Raide-Jokerin käyttöön, jolloin nämä nopeat ja miellyttävät vaunut helpottavat kymmenien tuhansien ihmisten päivittäistä liikkumista ja tarjoavat likenteeseen ilmastoystävällisen ja kestävän vaihtoehdon,” toimitusjohtaja Juha Vierros Škoda Transtechiltä toteaa.

HSL:n mukaan Raide-Jokerilla kuljetaan vuonna 2030 noin 91 000 matkaa arkivuorokaudessa ja vuonna 2050 matkoja olisi jo 125 000 arkivuorokaudessa. Bussilinjalla 550 matkustaa nyt 40 000 henkeä vuorokaudessa.

Raide-Jokerin esisarjavaunu liikkuu nyt Helsingin keskustassa linjatunnuksella 4S arkisin klo 8 ja klo 19 välillä. Se eroaa muista liikenteessä olevista ratikoista paitsi turkoosin värinsä, myös pituutensa ansiosta. Jokeri -vaunu on koko 34 metrin pituudeltaan matalalattiainen raitiovaunu, jossa on keskimoduulissa on tasainen lattia. Vaunussa on 78 istumapaikkaa, yhteensä kyydin se tarjoaa 214 matkustajalle.

”ForCity Smart Artic XL –vaunumme kuljettaa yli 210 henkilöä kerrallaan, mukavasti, luotettavasti ja ympäristöystävällisesti. Yksi vaunu vastaa 170 henkilöautoa ruuhkaisella kehätiellä tai 3 isoa telibussia,” Vierros jatkaa.

Raitiovaunussa on ohjaamo molemmissa päissä ja ovet molemmilla puolilla vaunua. Vaunun ulkonäkö on HSL:n ilmeen mukainen.

Helsingin seudun ensimmäinen pikaratikkalinja on Raide-Jokeri-hankkeessa rakennettava linja 550, joka korvaa nykyisen runkobussilinjan Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välisellä kehämäisellä reitillä. Liikennöinnin pikaratikalla on tarkoitus käynnistyä kesäkuussa 2024. Myöhemmin pikaratikalla liikennöidään muun muassa uusia Kruunusiltoja pitkin Laajasaloon sekä Vihdintien uudella pikaraitiotiellä.

Tekniset tiedot:
https://skoda.cz/en/reference/tramcar-forcity-smart-artic-jokeri-line
https://www.hel.fi/hkl/fi/raitiovaunulla/kalusto/forcity-smart-artic-x54


Faktaa ForCity Smart Artic X54 – raitiovaunusta:

– ForCity Smart Artic X54 on täysin matalalattiainen, esteetön raitiovaunu kuten Artic-siskonsakin, joten vaunu on kuljettavissa läpi ilman portaita. Suurin ero alkuperäiseen Articiin on, että vaunun keskimoduuli on täysin tasainen eikä siinä ole lattiakallistuksia.

– Innovatiivisen teli- ja korirakenteen ansiosta tässä ilmastoidussa raitiovaunussa on 78 istumapaikkaa ja yhteensä 214 matkustajapaikkaa.

– Artic X54 on viisiosainen, vaikka siinä on neljä kääntyvää teliä kuten alkuperäisessä Articissakin. Vaunun älykäs ohjausmekanismi mahdollistaa erittäin tilavan monitoimialueen vaunun keskelle, jonka vapaalle lattiatilalle mahtuu jopa 6 lastenvaunua tai 2 isoa pyörätuolia. Keskiosassa on 2 paikkaa opaskoiran tai lemmikin kanssa matkustavalle.

– Vaunu on 34 metriä pitkä ja ajettavissa kahteen suuntaan.

– Sähkökäyttö ja ajomoottori ovat Škoda Transportationin valmistamat.

Ramboll mukana Rail Baltican rautatieasemien kehittämisessä

Valokuvaaja: Zaha Hadid Architects

Ramboll, Realidea, Arkkitehdit Soini & Horto, Gottlieb Paludan Architects ja Ardenis selvittävät yhteistyössä, miten kansainvälisen Rail Baltica -hankkeen seitsemälle kansainväliselle matkustaja-asemalle ympäristöineen luodaan lisäarvoa. Selvitys kattaa sekä kaupallisen että kaupunkikehityksen ja liikkumisen.

Rail Baltica -hankkeen tavoitteena on integroida Baltian maat Euroopan rautatieverkostoon ja parantaa maiden välisiä matkustaja- ja rahtipalveluja sekä rautatieyhteyksiä Keski- ja Pohjois-Euroopan välillä. Kyseessä on uusi, julkinen rautatieyhteys, jossa matkustajajunien suurin nopeus on 249 km/h. Rail Baltica on kolmen Baltian valtion ― Viron, Latvian ja Liettuan ― yhteisomistuksessa. Hankkeen piiriin kuuluvat rautatieasemat ovat Tallinnan Ülemiste, Pärnu, Riian keskusta ja lentoasema, Panevėžys, Kaunas ja Vilna.

– Kyseessä on moniulotteinen hanke, jossa tarvitaan vahvaa, monialaista osaamista. Rail Baltican asemia ei pidä ajatella vain liikenteen solmukohtina, vaan niistä halutaan myös matkakohteita, jotka tukevat talouskasvua ja sosiaalisesti kestävää kehitystä, Rambollin projektipäällikkö Tommi Eskelinen sanoo.

Parhaimmillaan rautatieasemat nivoutuvat kiinteäksi osaksi ympäröivää kaupunkia tuoden lisäarvoa paitsi liikennekeskuksina myös ympäröivän yhteisön tärkeänä ytimenä, joka tarjoaa laajan palvelurakenteen. Rail Baltica -hanke kattaa rautatieasemien ja niiden lähialueiden kaupallisen ja kaupunkikehityksen analyysin ja kehittämisehdotukset sekä liikenteen ja liikkumisen, kuten saavutettavuuden, yhteydet muihin kulkuvälineisiin, julkisen liikenteen, pyöräliikenteen, jalankulun ja sähköiset liikennevälineet.

Hankkeessa tarkastellaan myös toimintojen sijoittelua rautatieasemilla ja niiden läheisyydessä. Tavoitteena on matkustajien kannalta toimiva ratkaisu, jossa eri toiminnot ja palvelut ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä.

– Rautatieasemat tulee liittää osaksi kaupungin muuta liikennejärjestelmää. Asemat toimivat multimodaalisina keskuksina ja kauttakulkuliikenne pyritään toteuttamaan mahdollisimman kestävästi. Analysoimme myös mahdollisia synergioita julkisen liikenteen palveluiden kanssa, jotka sijaitsevat toiminnallisilla etäisyyksillä rautatieasemilta, sanoo metro- ja rautatiejohtaja Inge Fredslund Gottlieb Paludan Architects -yhtiöstä.

– Rautatieasemilla on katalyyttinen rooli ympäröivän ympäristön kannalta. Sen vuoksi on erittäin tärkeää ottaa aseman ja sen sijainnin suunnittelu osaksi kaupunkisuunnittelun strategiaa, sanoo Stefan Oschner Soini & Horto Arkkitehdeiltä.

– Analysoimme hankkeessa rautatieasemien toimivuutta kaupunkiympäristön integroituna osana sekä niiden potentiaalista roolia paikallisessa palveluverkossa, sanoo Mika Korhonen Realidea Oy:stä.

Hanke käynnistettiin kesäkuussa 2021 ja sen odotetaan valmistuvan vuoden 2021 loppuun mennessä.

Ratikalla 11 miljardin investointimahdollisuudet elinkeinoelämälle

Tampereella tänä vuonna käynnistynyt ratikkaliikenne vaikutti koko keskustan joukkoliikenteen suunnitteluperiaatteisiin (kuva: © Atte Mantila)

Torstaina 23.9. pidetty ratikkawebinaari vahvisti käsitystä raitiotiehankkeista vastauksena kaupungistumiseen, joka jatkuu koronasta huolimatta. Kaksituntisessa etäwebinaarissa kuultiin kuusi asiantuntijaesitystä suoma-laisten ratikkahankkeiden viimeisimmistä käänteistä. Mukana puhujina olivat mm. Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö. Webinaarin järjesti Pro Rautatie ry.

Pro Rautatie ry:n hallituksen puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult muistutti webinaarin avauspuheenvuorossaan muun muassa juuri uuden valtuustokauden aloittaneiden kunta- ja maakuntapäättäjien roolista kestävän raideliikenteen edistäjinä. Petäkoski-Hult oli webinaarin jälkeen erittäin tyytyväinen tapahtuman osallistujamäärään: ”Pystyimme ajankohtaisella aiheella ja korkeatasoisilla asiantuntijaesityksillä tarjoamaan jäsenillemme yhden yhdistyksen suosituimmista tapahtumista. Kuulijoita oli kaikkiaan yli 80.”

Tampereella elokuussa kaupallisen liikenteen aloittaneessa ratikassa rikotaan kohta arkipäivän 30 000 nousun rajapyykki, kertoi Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö. Liikenteen aloitus oli sujuvaa ja pieniä parannustoimenpiteitä on tehty ja tehdään syksyllä lisää. Tampereen kaupungin joukkoliikennejohtaja Mika Periviita kertoi puheenvuorossaan ratikan tuomista vaikutuksista koko Nysse-joukkoliikennejärjestelmään sekä suunnitteluperiaatteisiin Tampereen keskustan katuverkolla. Keskustorin lisäksi keskusta sai uuden joukkoliikennelinjaston myötä uusia vahvoja solmupaikkoja, ja keskustan painopiste siirtyy itään päin.

Tampereen naapurikaupungin Kangasalan ykköshankkeesta, uudesta Lamminrahkan kaupunginosasta oli kertomassa kaupungin projektipäällikkö Sanna Karppinen. Lamminrahka on Kangasalan mittakaavassa megahanke, joka vastaa valmistuttuaan noin 25 % lisäystä kaupungin asukasmäärään. Karppinen totesi kaupungin tavoitteena olevan mahdollisimman suuri joukkoliikenne käyttöaste jo ensimmäisten asukkaiden muuttaessa Lamminrahkaan. ”Liikenneverkko on suunniteltu niin, että pääkatu voidaan ratikan aloittaessa muuttaa joukkoliikennekaduksi ja ohjata henkilöautoliikenne itäiselle reitille”, Karppinen kertoo.

Vantaan kaupungin tavoitteita suunnitteilla olevalle Vantaan ratikalle esitteli kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Kehäradan onnistumiset toistetaan ratikan avulla nyt itäiseen Vantaaseen. Kaupunki kasvaa vuosittain noin 5 000 asukkaalla, mikä edellyttää paljon uusia asuntoja ja palveluita. Pelkän joukkoliikennemuodon lisäksi ratikan myötä panostetaan kaupunginosien kehittämiseen ja vähennetään alueiden välistä segregaatiota. Viljasen mukaan liikenteen päästöt on saatava vähenemään, johon ratikka on yksi vaikuttavista keinoista. Jo ratikan suunnittelu näkyy vetovoimana sen varrelle. ”Vantaan ratikka tuo elinkeinoelämälle 11 miljardin investointimahdollisuudet. Korona ei vähentänyt kaupunkien vetovoimaa ja kaupungistumista”, Viljanen muistuttaa.

Tilaajan projektijohtaja Juha Saarikoski Helsingin kaupungilta esitteli Helsingin niemen sisääntuloväyliä yhdistävää Raide-Jokeri-pikaraitiotietä Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteisenä seudullisena hankkeena. Kaupungit allekirjoittivat vuonna 2016 yhteistyösopimuksen, ja rata päätettiin toteuttaa allianssimallilla. ”Kaupunkien yhteisestä raitiotiejärjestelmähankkeesta huolimatta kaupungit ohjaavat omalla alueellaan itsenäisesti ratikkaan liittyviä muita päätöksiä esimerkiksi kaupunkikuvasta”, Saarikoski kertoo.

Turun raitiotien suunnittelun jatkamisesta päätettiin kaupunginvaltuustossa keväällä 2020, kertoi projektipäällikkö Juha Jokela Turun kaupungilta. Parhaillaan laaditaan ratikan yleissuunnitelmaa Satama–Varissuo-välille. Turku on kasvanut noin 1 500–2 000 asukkaan vuositahtia ja lisääntyvä tarve luo mahdollisuuksia uuden kehittämiselle, kuten ratikalle. Raitiotielinjat kytkevät yhteen paljon maankäytön kehittämiskohteita, kuten areena- ja matkakeskushankkeet ja vaikuttavat jo kysyntään.

Webinaarin päätteeksi Pro Rautatien hallituksen varapuheenjohtaja Petteri Portaankorva veti yhteen keskustelun pääkohdat ja toivotti kuulijat tervetulleiksi yhdistyksen jäseneksi raideliikenteen edistämiseksi ja kehittämiseksi. Yhdistys valmistelee parhaillaan jo syksyn seuraavaa, torstaina 4.11. järjestettävää väyläverkon investointiohjelmaan ja EU:n rahoitusmahdollisuuksiin liittyvää webinaaria. Tuolloin puhujana on muun muassa europarlamentaarikko Henna Virkkunen.

Rautateiden henkilöliikenteen matkojen määrä nousi 13 prosenttia vuoden 2021 toisella neljänneksellä

Vuoden 2021 toisella neljänneksellä Suomen rautateillä tehtiin yhteensä 12,2 miljoonaa henkilöliikenteen matkaa, mikä oli 13 prosenttia enemmän kuin vuoden 2020 vastaavalla neljänneksellä. Junaliikenteen henkilökilometrimäärä oli yhteensä 586 miljoonaa henkilökilometriä. Henkilökilometrit nousivat 63 prosenttia verrattuna vuoden 2020 vastaavaan neljännekseen.

Vuoden 2021 tammi-kesäkuussa henkilöliikenteessä tehtiin yhteensä 22,8 miljoonaa matkaa, mikä oli 23 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi-kesäkuussa 2021 junaliikenteen henkilökilometrimäärä oli yhteensä 1 061 miljoonaa henkilökilometriä, mikä oli 27 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Lähde: Liikenne ja matkailu, Tilastokeskus

 

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa Itärata-hankeyhtiön perustamista

Valtion ja kuntien neuvottelijat pääsivät 21.5.2021 yhteisymmärrykseen Itäradan suunnittelua edistävän hankeyhtiön perustamisesta. Hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä olisi Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjausta koskevaan raidehankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli valtion osalta Itärata-hankeyhtiön perustamista 28.9.2021.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi, että Suomen valtio, edustajanaan liikenne- ja viestintäministeri, voi hyväksyä Itärata-hankeyhtiön osakassopimuksen sekä hankeyhtiön perustamisen yhdessä vähemmistöosakkaiden kanssa.

Hankeyhtiöön osallistuisivat ne kunnat, joiden toimivaltaiset päätöksentekoelimet tekevät virallisen täytäntöönpanokelpoisen päätöksen hankkeeseen osallistumisesta ja rahoittamisesta osakassopimuksessa kuvatusti.

Suomen valtion rahoitussitoumus edustaisi perustamisvaiheessa enintään 51 prosentin suuruista osuutta rahoitussitoumusten kokonaismäärästä. Perustamisen edellytyksenä on, että valtion ja kuntien rahoitussitoumukset yhdessä kattaisivat arvioidut rakentamisvalmiuden edellyttämän suunnittelun kustannukset sekä muut hankeyhtiön toiminnan edellyttämät kustannukset. Itärata-hankeyhtiön suunnittelukustannukset ilman arvonlisäveroa ovat alustavan arvion perusteella Lentorata—Porvoo—Kouvola-vaihtoehdossa 79 miljoonaa euroa.

Linjaus Itärata-hankeyhtiöstä ei sulje pois muiden idän suunnan liikenneyhteyksien kehittämistä tulevaisuudessa. Ministerivaliokunta tiedostaa tarpeen kehittää itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen saavutettavuutta sekä teollisuuden kuljetusten edellytyksiä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut Liikenne- ja viestintävirastolle toimeksiannon toteuttaa selvitys Itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kuljetusten kehittämisestä ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamisesta. Selvitys on tällä hetkellä viimeisteltävänä.

Tampereen Ratikan liikennöinti on alkanut – Pääministeri Sanna Marin antoi lähtölaukauksen Ratikka-ajalle verkkojuhlassa ja Ratikatkin saivat nimet

Pääministeri Sanna Marin ja Sean Ricks Kuva: Pasi Tiitola

Tampereen Ratikan liikennöinti on alkanut suunnitelmien mukaan varhain tänä aamuna 9. elokuuta. Ensimmäinen linjan 3 vuoro lähti Hervannan kampukselta klo 4.26 ja linjan 1 vuoro Kaupin kampukselta klo 5.46. Ensimmäiset vuorot houkuttelivat ainutlaatuiselle matkalle iloisia aamuvirkkuja. Tampereella aloitettiin Ratikka-aika jo eilen verkossa järjestetyn kansanjuhlan merkeissä. Ratikan suoraa lähetystä seurattiin verkossa lähes 5600 eri laitteelta. Lähetyksen yhteydessä julkistettiin myös raitiovaunujen nimet.

Tampereen Ratikan liikennöinti on alkanut. Matkustajaliikenne käynnistyi maanantaiaamuna kahdella linjalla: linjan 3 vuorot lähtivät Hervannan kampukselta, Hervantajärveltä sekä Pyynikintorilta, ja linjan 1 vuorot Kaupin kampukselta sekä Sorin aukiolta. Varhaisesta lähtöajasta huolimatta historialliset Tampereen Ratikan ensimmäiset lähdöt olivat saaneet liikkeelle hyvän määrän innokkaita matkustajia.

– Pysäkeillä oli väkeä jo hyvissä ajoin ennen ensimmäistä lähtöä. Ruuhkaa ei muodostunut kuten osasimme ennakoidakin ja turvavälit pystyttiin hienosti säilyttämään. Olin itsekin mukana ensimmäisellä lähdöllä Pyynikintorilta ja aamu oli minullekin ikimuistoinen, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

– On ollut todella hienoa seurata, miten kovasti ihmiset ovat odottaneet Ratikan liikennöinnin aloitusta. Toivomme kovasti, että tamperelaiset ja täällä muuten liikkuvat ottavat tämän uuden, esteettömän ja sujuvan joukkoliikennemuodon omakseen ja kehittävät sitä jatkossakin kanssamme, Sirviö jatkaa.

Tampereen raitiotiehanke on pysynyt kokonaisuutena täysin aikataulussa ja rakennustyöt ovat valmistuneet osittain jopa etuajassa. Hankkeen myötä seudullinen joukkoliikennekokonaisuus on saanut täydennystä uudesta liikennevälineestä ja bussilinjasto on uudistettu, jotta kokonaisuus palvelee asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Uusi linjasto otettiin käyttöön Ratikan liikennöinnin aloittamisen yhteydessä.

– Ratikan liikennöinnin aloittamisen myötä myös bussilinjasto on kokenut historiallisen suuren muutostarpeen ja siksi uutta linjastoa on suunniteltu jo vuodesta 2018 alkaen yhdessä asukkaiden kanssa. Liikenne on lähtenyt kaiken kaikkiaan oikein hienosti käyntiin. Tarkempaa analyysia teemme vielä hieman myöhemmin, kertoo Nyssen joukkoliikennejohtaja Mika Periviita.  

Liikennöinnin alkaminen on merkittävä virstanpylväs myös Ratikan operoinnista vastaavalle VR:lle. Uudet kuljettajat ja liikenteenohjaajat ovat saaneet kokemusta jo koeajojen ja koeliikenteen aikana, mutta saadut opit tulevat täydellisesti käyttöön nyt, liikennöinnin alettua.

– Liikenteenohjaajat ja kuljettajat ovat viimeiset viikot harjoitelleet tiiviisti liikennöintiä koe- ja ajo-opetusten merkeissä ja siten valmistautuneet liikenteen aloittamiseen. Olemme todella innoissamme, kun pääsimme tänään aloittamaan varsinaisen liikenteen! Tätä varten olemme tehneet lujasti töitä ja hioneet toimintaa. Nyt pääsemme näkemään tulokset käytännössä, ja tarjoamaan matkustajille sujuvia ja mukavia matkoja Ratikassa, iloitsee Ratikasta VR:llä vastaava projektipäällikkö Vesa Rauhala.  

Video liikennöinnin aloittamisesta: https://youtu.be/DzpIBT_wUBk

Kuva: Pasi Tiitola

Pääministeri Sanna Marin käynnisti Tampereen Ratikka-ajan – Vaunutkin saivat nimet

Tampereella otettiin Ratikka-ajan alkaminen vastaan 8. elokuuta verkossa järjestetyn Ratikka-juhlan ja sitä edeltäneen Ratikka-viikon merkeissä. Ratikka-viikko innosti peräti 194 yritystä luomaan Ratikkareitin varrelle juhlatunnelmaa monipuolisten tarjousten ja Ratikka-aiheisen rekvisiitan avulla.

Pääministeri Sanna Marin antoi Tampereen Ratikka-ajalle lähtölaukauksen sunnuntaina 8. elokuuta Ratikka-juhlassa. Koronatilanteen vuoksi juhlaa vietettiin vain verkossa. Juhlan tallenne on katsottavissa juhlan sivuilla osoitteessa https://live.tampereenratikka.fi. Juhla esitettiin Jugendtorilta kuvattuna suorana lähetyksenä. Sen pääesiintyjinä nähtiin Keskustorille ajetun kymmenen Ratikan lisäksi Diandra, Jenni Mustajärvi ja TAKOMO. Lisäksi juhlassa nähtiin vauhdikas esitys Tampereen Työväen Teatterin Matilda-musikaalista. Juhlapuhujina toimivat pääministeri Sanna Marin sekä Tampereen pormestari Lauri Lyly. Tapahtuman juonsi Sean Ricks. Suoraa lähetystä seurattiin Tampereen Ratikan sivuilla lähes 5600 eri laitteelta. Lisäksi Aamulehti näytti suoraa lähetystä omilla verkkosivuillaan. Myös moni muu media teki Ratikka-juhlapäivän tunnelmista omia lähetyksiään.

– Korona laittoi suunnitelmamme uusiksi viime metreillä ennen tapahtumaa ja päädyimme siirtämään Ratikka-juhlan verkkoon. Oli mahdoton ennustaa, kuinka paljon verkkolähetys kiinnostaisi ihmisiä, mutta joitain haaveita meillä toki oli. Nämä luvut ovat meille todella iloinen yllätys. Katsojamäärä on todellisuudessa vielä tätäkin suurempi, koska lähetystä seurattiin samalta laitteelta perhe- ja kaveriporukoissa. Kiitos kaikille, jotka olitte juhlimassa kanssamme, päivä oli todella hieno, Tampereen Raitiotie Oy:n viestintäpäällikkö Sari Mäkelä summaa.

Ratikka-juhlan yhteydessä julkistettiin myös raitiovaunujen nimiäänestyksen tulokset. Tampereen raitiovaunut nimetään niiden saapumispäivänä kalenterista löytyvien nimien perusteella. Osa vaunuista sai nimen sillä perusteella jo valmiiksi, mutta lisäksi yleisö pääsi äänestämään kahdelletoista vaunulle nimet 32 nimen joukosta. Nimiäänestykseen osallistui 8350 eri ihmistä.

Lisäksi Ratikka-juhlan yleisö pääsi äänestämään tapahtuman yhteydessä nimen lajinsa ensimmäiselle Tampereen Ratikalle. Ehdolla olivat nimet Lyyli ja Lyydia, joista Lyyli vei voiton. Valitut nimet ovat saapumisjärjestyksessä ensimmäisestä lähtien: Lyyli, Valma, Saaga, Lempi, Iisakki, Visa, Helinä, Atro, Aava, Tellervo, Tuure, Kukka, Ritva, Ensio, Urho, Päiviö, Aliisa, Olga ja Veera. Tampereelle tulee yhteensä 20 raitiovaunua, joista viimeinen saapuu syyskuussa. 

Nimet tullaan näkemään raitiovaunuissa elokuun puolivälissä. Nimet teipataan ohjaamojen ikkunoiden alareunaan Hervanta-fontilla. Samaa fonttia käytetään Ratikan ikkunoiden sanataiteessa.

Ratikka-juhlan päätteeksi tehtiin myös ensimmäinen linjan 1 koeliikennematka Sorin aukiolta Kaupin kampukselle matkustajien kanssa. Matkustajat arvottiin etukäteen ja kyytiin pääsi 40 onnekasta sekä median edustajia.

Katso tallenne Ratikka-juhlasta osoitteessa https://live.tampereenratikka.fi/

Lauri Sipponen VR Groupin uudeksi toimitusjohtajaksi

VR Groupin toimitusjohtajaksi on nimitetty KTM Lauri Sipponen (51). Sipponen aloittaa tehtävässään 5.8.2021.

VR Groupin uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Lauri Sipponen. Aiemmin Sipponen on toiminut lähes 20 vuotta erilaisissa liiketoiminnan johto- ja kehittämistehtävissä Lidl Suomessa, joista vuodet 2010-2019 yhtiön toimitusjohtajana. Sipponen toimii tällä hetkellä viiden eri yhtiön hallituksessa jäsenenä ja lisäksi CAP-Group Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

Olen iloinen, että saamme erittäin kokeneen ja ammattitaitoisen liiketoimintajohtajan kehittämään VR Groupia liikkumisen, logistiikan ja kunnossapidon vastuullisena palveluyrityksenä”, kommentoi VR Groupin hallituksen puheenjohtaja Kjell Forsén.

Valinnassa painottui kokemus liiketoiminnan kehittämisestä strategian mukaisesti vastuullisesti ja yhdessä henkilöstön kanssa”, Kjell jatkaa.

VR Group on kaikkien suomalaisten yhteinen yritys. Henkilöliikenteessä raiteilla ja sähköbusseilla tehdään noin sata miljoonaa matkaa vuosittain. Logistiikkaratkaisuissa VR Transpointin rooli raskaan teollisuuden kumppanina on erittäin merkittävä ja VR Fleetcare on kunnossapitoalan edelläkävijä kansainvälisestikin. Toimintamme tukee suoraan ilmastotavoitteita ja vihreää siirtymää. Mitä paremmin onnistumme, sitä enemmän koko ympäröivä yhteiskunta hyötyy. Odotan innolla, että pääsen mukaan kehittämään kestäviä liikenneratkaisuja Suomessa ja lähialueilla yhdessä henkilöstön kanssa”, kommentoi Lauri Sipponen.

VR:n menestystekijät ovat mitä suurimmassa määrin asiakaspalvelua. Konsernin henkilökunnasta minulla on positiivisia kokemuksia kuluttaja-asiakkaana ja samoin logistiikkapalveluista yritysasiakkaana. Koen erittäin mieluisana päästä mukaan tähän taitavaan joukkoon,” Lauri jatkaa.

VR Groupin toimitusjohtajan tehtävä tuli avoimeksi edellisen toimitusjohtajan ilmoitettua viime maaliskuussa siirtymisestään toisen yrityksen palvelukseen.

VR parantaa junaliikenteen suunnittelua optimoinnin avulla

Vismaan kuuluva optimointikonsultointiyhtiö Weoptit on kehittänyt VR:n lähiliikenteen kalustokiertojen suunnitteluun soveltuvan optimointiratkaisun. Optimoinnin hyödyntäminen mahdollistaa laadukkaan ja monimutkaisen kokonaisuuden huomioivan suunnittelun.

Lähijunissa pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa liikkuu kymmeniä tuhansia matkustajia päivittäin. Kaluston käytön suunnittelu vaikuttaa operointikustannuksiin, asiakkaiden matkustusmukavuuteen ja liikenteen häiriöherkkyyteen. Kun kyse on lähes 900 arkipäivittäisen junavuoron ja Helsingin 19 lähtöraiteen muodostamasta palapelistä, on sopivan ratkaisun löytäminen ymmärrettävästi haastavaa.

Optimointia hyödyntäen löydetään vähemmällä vaivalla ratkaisu, joka on sekä sopiva että ottaa paremmin huomioon kokonaisuuden. VR:llä on hyviä kokemuksia optimoinnin soveltamisesta junaliikenteen suunnittelussa ja yhtiö päätti tilata pohjoismaiden johtavalta optimointikonsultointiyhtiöltä, Visma Consultingiin kuuluvalta Weoptit Oy:ltä, lähiliikenteen kalustokiertojen suunnitteluun soveltuvan optimointiratkaisun.

Sujuvaa liikennöintiä hyvällä suunnittelulla

Lähijunien päivä alkaa useimmiten Ilmalan varikolta. Junayksiköitä siirretään varikolta Helsingin asemalle ja sieltä edelleen lähteviin juniin. Päivän aikana yksiköt matkaavat useita satoja kilometrejä. Ruuhka-aikana useimmat junavuorot ajetaan kahdella tai kolmella yksiköllä, kun taas hiljaisempina aikoina riittää yksi yksikkö. Hyvällä suunnittelulla liikenteessä olevien yksiköiden lukumäärä voidaan pitää mahdollisimman pienenä, mikä helpottaa kunnossapitoa ja edesauttaa siten sujuvaa liikennöintiä.

Kalustosuunnittelua rajaa Helsingin ahdas ratapiha, jota käyttää sekä lähi- että kaukoliikenne. Junayksiköiden siirtäminen ratapihan alueella vaatii muun liikenteen huomiointia ja lisää häiriöherkkyyttä, eli siirrot saattavat aiheuttaa myöhästymisiä. Toisaalta yksiköiden oikea-aikaisella ja oikein kohdistuvalla siirtämisellä voidaan pienentää liikenteeseen tarvittavan kaluston määrää sekä mahdollistaa oikea-aikainen huolto (esim. siivoukset).

“Optimointihankkeissa tasapainotellaan usein keskenään vastakkaisten tavoitteiden kanssa. Laadukkaan optimointimallin avulla kyetään osin automatisoimaan monimutkaisen ongelman ratkaisu sekä pääsemään lähemmäs kaikkia tavoitteita”, kommentoi Weoptitin toimitusjohtaja Joonas Ollila.

Parempaa reagointikykyä muuttuvissa tilanteissa

Weoptit räätälöi ongelmaan sopivan ratkaisun yhdessä VR:n lähiliikenteen suunnittelutiimin kanssa. Ratkaisun avulla suunnittelun tavoitteiden painoarvoa voi muokata ja siten etsiä vaihtoehtoisia suunnitelmia. Ratkaisu nopeuttaa erityisesti normaalista poikkeavien liikennöintipäivien suunnittelua ja parantaa kykyä reagoida muutoksiin tehokkaasti.

“Kalustosuunnittelun jatkuva kehittäminen on tärkeää, jotta voimme tarjota asiakkaillemme kilpailukykyistä junaliikennettä laadusta tinkimättä. Weoptitin meille kehittämä ratkaisu on arvokas tukityökalu suunnittelijoille ja tehostaa operatiivista toimintaa merkittävästi”, kertoo VR:n lähiliikenteen suunnittelupäällikkö Heidi Hartikainen.

”Datalla johtaminen ja erilaiset optimointiratkaisut ovat nousseet VR:n lähiliikenteessä yhä merkittävämpään rooliin ja yhteistyössä Weoptitin kanssa toteutettu ratkaisu edustaa parhaimmillaan sitä suuntaan, mihin lähiliikenteen operointia haluamme kehittää”, kommentoi VR:n lähiliikenteen digitaalisesta kehityksestä vastaava Antti Peura.