Tampereen Ratikan viides vaunu saapuu viikonloppuna – Perjantaina on luvassa erityistä bongattavaa

Tampereen Ratikka nähdään keskustassa jouluisissa tunnelmissa perjantaina 18.12. Kuvassa on käynnissä Tampereen Ratikan ensimmäiset koeajot keskustassa 15.11. Kuva: Pasi Tiitola/ Tampereen Raitiotie Oy

Tampereelle saadaan viides raitiovaunu myöhään lauantai-iltana 19.12. Ratikka alkaa olla koeajojen myötä tamperelaisille tuttu näky liikenteessä. Perjantai-iltapäivänä Tampereen Ratikan koeajoissa virittäydytään joulutunnelmaan.

– Kaikkien vaunujen käyttöönotto on sujunut odotusten mukaisesti. Saamme vielä yhden vaunun kotipesään ennen joulua. Seuraava vaunu saapuu tammikuussa, Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen kertoo.

Tampereen Ratikan koeajoissa testataan niin raitiotiejärjestelmää kuin uusia raitiovaunujakin. Joulukuun 2. päivänä Ratikan liikennöinnistä vastaava VR aloitti myös liikenteenohjaajien koulutusajot. Niitä suoritetaan pääsääntöisesti arkipäivisin noin klo 8 ja 16 välillä. Ensi keväänä koeajoja tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Perjantaina 18.12. Ratikka liikkuu koeajoalueella noin klo 15.30-17.30 hieman viihteellisimmissä merkeissä. Ratikan voi bongata joulutunnelmissa keskustassa rautatieaseman ja Pyynikintorin välillä noin klo 16-17.

– On ollut mukava huomata, että ihmiset ovat kokeneet Ratikan koeajojen ja raitiotien rakentamisen vauhdikkaan etenemisen tuoneen positiivista väriä tähän koronan harmaaksi värjäämään arkeen. Haluamme kiittää tällä pienellä Tampereen Ratikan liikennöintiallianssin, eli Nyssen, Tampereen Raitiotie Oy:n ja VR:n tempauksella kaikkia Ratikan matkaa seuranneita ihmisiä, Tampereen Raitiotie Oy:n viestinnän asiantuntija Sari Mäkelä selventää.

Tempauksessa huomioidaan voimassaolevat koronarajoitukset. Tampereen Ratikan liikennöintiallianssi muistuttaa, että kaikkien Ratikkabongarien tulee muistaa maskisuositus sekä turvavälit niin toisiinsa kuin Ratikkaan.

Ratikka on pysyvä osa Tampereen liikennettä, joten kannattaa kerrata myös Ratikkakaupungin liikennesäännöt osoitteessa

www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Tredulle oikeus kouluttaa kaupunkiraideliikenteen kuljettajia

Kuva: Laura Vanzo

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Tredulle oikeuden järjestää kaupunkiraideliikenteen kuljettajan tehtävään valmistavaa koulutusta 1.1.2021 alkaen. Kaupunkiraideliikenne alkaa Tampereella elokuussa 2021, jolloin osaajien tarve alueella kasvaa. Tampereella tullaan vuosittain tarvitsemaan noin 10 ratikankuljettajaa.

Tammi-elokuussa koulutetaan yli 60 kuljettajaa

Raitiovaununkuljettajakoulutus alkaa 11.1.2021. Oppisopimuskoulutus kestää 24 viikkoa. Tammi-elokuun aikana koulutetaan neljä ryhmää, joista kuhunkin valitaan 16–17 opiskelijaa. Koulutuksen aloitukseen on Tredussa valmistauduttu pätevöitymällä raitiovaunun ajo-opetukseen sekä materiaalin rakentamiseen.

Koulutuksessa huomioidaan Tampereen erityistarpeet

Tällä hetkellä koulutusta on Suomessa järjestetty vain Helsingissä Helsingin kaupunkiraideliikenteen tarpeisiin. Tampereella ratainfra, liikenteenohjaus ja käyttöönotettava kalusto poikkeavat merkittävästi pääkaupungin vastaavista. Tämä asettaa kaikille raitiovaununkuljettajakoulutukseen osallistuville mielenkiintoisen haasteen.

Tredu vastaa kuljettajakoulutuksesta, mutta koulutuksen sisältöä ja toteutusta suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä VR Groupin ja Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa.

CAF on valinnut Telesten junajärjestelmät Lontoon Docklands Light Railwayn juniin

Teleste toimittaa junajärjestelmiään juniin, joita CAF toimittaa Transport for Londonin Docklands Light Railwaylle. Telesten ja CAF:n välisen sopimuksen mukaan junajärjestelmät toimitetaan vuosien 2021–2023 aikana. Toimitus sisältää matkustajainformaatio-, kuulutus- ja videovalvontajärjestelmät sekä uusimmat ultraleveät TFT-näytöt 43:een viiden vaunun automatisoituun kevytmetrojunaan. Ensimmäiset niistä otetaan matkustuskäyttöön vuonna 2023.

Itä-Lontoon Docklands Light Railway on Iso-Britannian vilkkain rautatieverkko ja sen vuosittainen matkustajamäärä yltää 122 miljoonaan. Uudet junat tulevat lisäämään reitin kapasiteettia jopa 30 % ja näin ne pystyvät vastaamaan alueen jatkuvasti kasvavaan julkisen liikenteen matkustajien, työpaikkojen ja asuntojen määrään. Lisäksi uudet junat parantavat matkustuskokemusta, kun tarjolla on entistä enemmän reaaliaikaista matkustustietoa, mikä onkin yksi keskeisistä Telesten matkustajainformaatiojärjestelmän mahdollistamista toiminnoista.

Tampereen Ratikan koeajot jatkuvat läpi talven – Raitiotiellä liikkuva kalusto on jatkossa pysyvä osa Tampereen liikennejärjestelmää

Tampereen Ratikan koeajoissa otettiin marraskuun 15. päivä historiallinen askel, kun raitiovaunulla ajettiin ensimmäistä kertaa Pyynikintorille asti. Koeajot ydinkeskustassa ovat sujuneet odotusten mukaan. Ratikan koeajoissa on kyse monipuolisesta kokonaisuudesta, jossa testataan niin raitiotiejärjestelmää kuin uusia raitiovaunujakin. Joulukuun 2. päivänä aloitetaan myös liikenteenohjaajien koulutusajot. Tammikuussa päästään aloittamaan käytännön palvelukokemuksen kehittäminen, kun koeajot testimatkustajien kanssa alkavat. Sen lisäksi, että raitiovaunut ovat pysyvä osa Tampereen liikennejärjestelmää, kiskoilla liikkuu säännöllisesti myös kunnossapitokalustoa. Raitiotien myötä Tampereen liikenneympäristö on muuttunut ja sen vuoksi on syytä opetella uudet toimintatavat liikenteessä.

Tampereen Ratikan liikennöinti alkaa 9.8.2021. Sitä ennen raitiotiejärjestelmän ja raitiovaunujen käyttöönotossa on edessä vielä monta vaihetta, joilla varmistetaan liikenteen mutkaton sujuminen tulevaisuudessa. Koeajot jatkuvat liikennöinnin aloittamiseen asti ja raitiotiellä liikkuva kunnossapitokalusto tulee olemaan myös tuttu näky Tampereella liikkuville.

Tähän mennessä Tampereen Ratikan koeajoja on suoritettu vaunuja valmistavan Škoda Transtech Oy:n ja raitiotietä rakentavan Raitiotieallianssin kanssa. Joulukuun alussa myös Ratikan liikennöinnistä vastaava VR aloittaa koeajot. Koeajojen koordinoinnista vastaa raitiotiejärjestelmän ja vaunut omistava Tampereen Raitiotie Oy. Ajantasaisen tiedon Ratikan koeajoista saa Tampereen Ratikan kanavista.

Sujuva liikenne on yhteispeliä

Sujuva liikenne on yhteispeliä ja liikenteen sujuvuus syntyy sekä toisten huomioon ottamisesta että sääntöjen noudattamisesta. Ratikan tulo antaa hyvän syyn yhteispelin petraamiseen.

– Olemme huomanneet koeajoissa, että esimerkiksi autoilijat liikkuvat ajoittain Ratikalle varatulla rata-alueella, vaikka liikennemerkit ja reunakivet ohjaavat liikenteen uusille kaistoille. Autoillessa tulee olla tarkkana opasteiden kanssa ja Ratikka-ajan liikennesääntöihin kannattaa tutustua Tampereen Ratikan sivuilla, projekti-insinööri Niina Uolamo Tampereen Raitiotie Oy:stä muistuttaa.

Jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä on myös edessä uuden opettelua suojatiemuutosten vuoksi. Raitiotien rakentamisen myötä Tampereelle on saatu mm. täysin uudistettu Hämeenkatu.

– Varsinkin Hämeenkadulla on sekä raitiotien ylityspaikkoja että suojateitä, joissa on eroja väistämisvelvollisuuksien osalta, Uolamo toteaa.

Suojateillä, jotka Hämeenkadulla ovat pääosin valo-ohjattuja, Ratikka ja autoliikenne ovat väistämisvelvollisia. Raitiotien ylityspaikoilla, jotka monet sijaitsevat entisten suojateiden kohdilla, ei uudessa tilanteessa ole suojatien merkintöjä. Ylittäessään katua muualta kuin suojatien kautta, ovat jalankulkija ja pyöräilijä väistämisvelvollisia.

– Raitiotiereitin varrella liikuttaessa tulisi opetella uudet liikkumiskäytännöt ja yhteiset pelisäännöt liikenteessä. Ratikka tulee jatkuvien koeajojen myötä liikkumaan osana tamperelaisten arkea lähes päivittäin jo ennen elokuussa alkavaa säännöllistä liikennöintiä. Siksi raitiotien liikennesäännöt on hyvä ottaa haltuun heti.

Ratikka osaksi päivittäistä liikennettä

Marraskuun puolivälissä aloitetuissa Hämeenkadun ja Pirkankadun koeajoissa testattiin kattavasti radan ja sen teknisten järjestelmien toimivuus. Lisäksi koko varikko–Pyynikintori -välillä tehtiin kahden vaunun koeajoja. Niissä tarkastelun kohteena olivat etenkin vaunujen ulottumat sekä liikenne- ja varoitusvalojen toiminta. Useamman vaunun koeajoja jatketaan läpi talven.

– Koeajoissa ei tullut eteen mitään isoja yllätyksiä, joten ratainfran ja vaunun yhteensopivuus saatiin testattua kauttaaltaan, Niina Uolamo tiivistää.

Koeajoja jatketaan vaunutestien muodossa läpi talven. Ensi keväänä koeajot laajenevat myös Taysin linjalle eli Teiskontieltä Tekunkadun ja Kuntokadun kautta Lääkärintielle sekä Hervannassa Atomipolulta Hervantajärven päätepysäkille.

Liikenteenohjaajat ja raitiovaunun kuljettajat pääsevät tositoimiin

Joulukuun 2. päivä Tampereen Ratikan liikennöinnistä vastaava VR pääsee aloittamaan koeajot, joilla Ratikan liikenteenohjaajat koulutetaan ammattiinsa. VR suorittaa koeajoja, joissa testataan esimerkiksi suunniteltujen ajoaikojen ja aikataulujen toimivuutta sekä erilaisia työvuoroon kuuluvien tehtävien suorittamista ja ajoitusta.

– Olemme todella innoissamme siitä, että pääsemme tositoimiin, eli ajamaan Ratikkaa – vaikkakin alkuun varovaisesti ja pienimuotoisesti koulutus- ja testiajona. Ajamme pääsääntöisesti arkipäivisin noin klo 8 ja 16 välillä. Ensi keväänä teemme koeajoja myös iltaisin ja viikonloppuisin. Koeajoissa käytettävien vaunujen määrä vaihtelee tehtävien testien mukaan, Tampereen Ratikan operatiivinen päällikkö Vesa Rauhala VR:ltä selventää.

Lisäksi koeajoissa testataan Ratikan palvelun toimintaa eri käyttäjäryhmien kanssa. Ensimmäiset testimatkustajat pääsevät kyytiin tammikuussa. Tampereen Ratikasta tulee osa Nyssen joukkoliikennejärjestelmää, ja testimatkustajien rekrytoinnista vastaa Nysse. Testimatkustajien haku on auki 6.12. asti osoitteessa www.nysse.fi/nysselab. Erityisryhmien testimatkustajat rekrytoidaan Tampereen kaupungin yhdenvertaisuuskoordinaattorin kautta.

Koeajojen ja testien lisäksi VR kouluttaa kevään aikana noin 65 kuljettajaa ajamaan Ratikkaa. Ensimmäinen kuljettajakurssi tulee ajoharjoitteluun helmikuun alussa, minkä jälkeen opetusajot näkyvät yhä enenevässä määrin Tampereen katukuvassa. Kesällä kaikki kuljettajat ovat ajamassa ja kaikki 19 raitiovaunuakin ovat saapuneet Tampereelle.

Kunnossapito varmistaa liikennöintiä

Raitiotiereitin varrella liikkuvien kannattaa huomioida, että kiskoilla voi liikkua myös kunnossapitokalustoa. Tampereen Ratikan kunnossapitoallianssi pitää huolta siitä, että Ratikka voi kulkea turvallisesti ja suunnitelmien mukaisesti.

Raitiotien kunnossapitotöitä tehdään ympäri vuorokauden. Yöllä tehdään töitä, jotka häiritsisivät päivällä liikennöintiä.

Lisätietoja:

Tampereen Ratikan liikenneturvallisuussivu: www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Vantaan ratikan suunnittelu etenee

Vantaalle suunnitellaan pikaraitiotieyhteyttä, joka yhdistää Hakunilan ja Länsimäen seudut raideliikenteen piiriin ja luo sujuvan yhteyden Tikkurilaan, Jumboon ja Aviapolikseen sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Ratikkareitin ja sen ympäristön yksityiskohtainen suunnittelu on parhaillaan käynnissä ja siihen voi jo osallistua muun muassa alueellisissa, verkossa järjestettävissä yleisötilaisuuksissa sekä vastaamalla katutilan suunnittelua ja taidetta koskevaan verkkokyselyyn. 

Vantaan ratikan yleissuunnitelma valmistui vuonna 2019. Sen pohjalta kaupunginvaltuusto päätti, että ratikan suunnittelua jatketaan. Jatkosuunnittelu on käynnistynyt syksyllä 2020 ja sen aikana ratikalle laaditaan sen rakentamisen mahdollistavat katu- ja puistosuunnitelmat sekä asemakaavat. Lisäksi reitin varren kaupunkikehityksen ohjaamiseksi laaditaan kaavarunko.  

Ratikka on merkittävä investointi Vantaan tulevaisuuteen. Sillä on suurta merkitystä talouden elvyttäjänä, sillä se tuo työllisyyttä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen. Ratikkareitti muodostaa kaupungin merkittävimmän kasvukäytävän ja sen odotetaan tuovan 37 000 uutta asukasta ja 30 000 työpaikkaa. Vantaan ratikka on myös kiinteä osa koko pääkaupunkiseudulle kehittyvää pikaraitioteiden verkostoa. 

– Esimerkiksi Tikkurilassa, joka on jo merkittävä liikenteen solmukohta, ratikka parantaa edelleen alueen sisäistä, sujuvaa liikkumista. Ratikan odotus on jo nyt myötävaikuttanut suotuisasti Tikkurilan alueen työpaikkakehitykseen. Tikkurilan keskusta laajenee Jokiniemeen suurilla työpaikkahankkeilla, kun STUKin pääkonttori, Mehiläisen lääkärikeskus ja osa Valmetin toiminnoista sijoittuvat alueelle. Myös Tikkurilan maalitehtaan aluetta kehitetään pitkäjänteisesti yhteistyössä Tikkurila Oyj:n kanssa, listaa ratikan hankejohtaja Elina Suonranta. 

Muitakin ajankohtaisia hankkeita on vireillä, kuten Länsimäessä sen keskustaa tiivistävä kaavarunko sekä Hakunilassa käytöstä poistuvan bussivarikon alue, jonne on suunnitteilla tuhansia uusia asuntoja. Helsinki puolestaan uudistaa Mellunmäkeä, Vantaan ratikan lähtöpistettä.

Aviapoliksessa vireillä on useita uutta asumista, palveluja ja työpaikkoja sisältäviä kaavamuutoksia. Ratikka tuo myös yhden Suomen suurimmista kauppa- ja vapaa-ajan keskittymistä, Jumbon ja Flamingon, joukkoliikenteellä sujuvasti saavutettavaksi. 

Monia sähköisiä osallistumismahdollisuuksia 

Ratikan suunnittelu etenee kolmella rinnakkaisella tasolla: katu- ja puistosuunnittelu, asemakaavat ja kaavarunko. Työ on nyt alkanut kaavarungon ja asemakaavojen yhteisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkaisulla, joka toimii myös katu- ja puistosuunnittelun aloitusilmoituksena.  

– Suunnitelmassa kerromme, mitä kullakin tasolla suunnitellaan, miten työ etenee ja miten siihen voi osallistua ja vaikuttaa. Lisäksi kerromme suunnittelualueen nykytilanteesta sekä erilaisten vaikutusten arvioinnista. Näitä teemoja käsittelemme myös tulevissa yleisötilaisuuksissa, kertoo ratikkatiimin asemakaava-arkkitehti Mari Jaakonaho 

Suunnitelman voi ladata pdf-muodossa ja siitä voi jättää kirjallisen mielipiteen kaupungin kirjaamoon 15.1.2021 mennessä. 

Suunnitelman myötä asukkaille ja osallisille järjestetään mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa ratikan suunnitteluun. Joulukuussa 2020 järjestetään neljä alueittaista verkkotilaisuutta, joissa esitellään suunnittelun etenemistä sekä ajankohtaista kaupunkikehittämistä kullakin alueella. Vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi tilaisuudet järjestetään Microsoft Teams -livetapahtumina seuraavasti: 

Tilaisuuksien lisäksi asukkaille ja osallisille on avoinna verkkokysely, jolla kerätään näkemyksiä ja ajatuksia ratikan katujen ja taiteen suunnitteluun liittyen. Kysely on auki 15.1.2021 saakka. Tarkemmat ohjeet sekä kyselystä että yleisötilaisuuksista löytyvät osoitteesta osallistuvavantaa.fi. 

Asukkailla ja osallisilla on myös mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti ratikan suunnittelijoiden kanssa. Sähköposteihin he vastaavat osoitteessa ratikka@vantaa.fi. Puhelimitse heidän kanssaan voi keskustella Vantaa-infon kaupunkiympäristön asiakaspalvelun numerossa 09 8392 2242 seuraavina aikoina: 

  • ke 25.11.2020 klo 14–16 
  • ke 2.12.2020 klo 14–16 
  • ke 9.12.2020 klo 14–16 
  • ke 16.12.2020 klo 14–16  
  • to 14.1.2021 klo 11–13 

Muina aikoina numerosta vastaavat Vantaa-infon asiakaspalvelijat.  

Ajankohtaiset tiedot ratikan suunnittelun etenemisestä löytyvät osoitteesta vantaa.fi/ratikka

Ajankohtaiset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet on koottu osoitteeseen osallistuvavantaa.fi.

Lisäksi hanketta voi seurata sekä Facebookissa (@vantaanratikka) että Instagramissa (@vantaanratikka). 

Metrojunien peruskorjaus parantaa matkustusviihtyvyyttä

Peruskorjatun M100-sarjan metrojunan sisätilat. Kuva: HKL

HKL peruskorjaa kaikki M100- ja M200-sarjan metrojunat. Peruskorjaukset on aloitettu M100-sarjan junista. Kaksi ensimmäistä metrojunaa on peruskorjattu, ja ne ovat palanneet matkustajaliikenteeseen maanantaina 23. marraskuuta.

Junien peruskorjaus parantaa matkustusviihtyvyyttä: matkustamon sisustusta uudistetaan ja juniin asennetaan led-valaistukset. M100-sarjan metrojuniin tulee lisää avointa tilaa, joka soveltuu muun muassa polkupyörien kuljettamiseen. Peruskorjauksessa päivitetään myös matkustajainformaatiojärjestelmä, pintakäsitellään kori ja uudistetaan M100-junien ohjaamot kokonaan ajopöytä mukaan lukien. Ajoergonomian parannus toteutetaan metrojunankuljettajien toiveiden ja tarpeiden pohjalta.

– M100-junien matkustamo näyttää nyt nykyaikaisemmalta vaaleasta värisävystä johtuen, ja matkustusmukavuutta on parannettu esimerkiksi ohjaamon taakse tehdyllä tilalla polkupyörän kanssa matkustaville. Asiakaspalautteissa on jo pitkään pyydetty matkustamoon pistorasioita, joten niitä on nyt tässä peruskorjauksessa sinne lisätty. Junat maalataan ja moottoriohjauksen ja ovien komponentteja uusitaan siten, että tällä kalustolla pystytään jatkamaan junien suunnitellun elinkaaren loppuun asti, kertoo HKL:n projektipäällikkö Keijo Lahti.

Hankkeessa peruskorjataan kaikkiaan 39 Valmetin/Strömbergin vuosina 1979–1984 valmistamaa M100-metrojunaa ja 12 Bombardierin vuosina 2000–2001 valmistamaa M200-metrojunaa.

Vaunut kuljetetaan Pieksämäelle

Vaunut peruskorjaa raidekaluston kunnossapitoyritys VR FleetCare. Vaunut pintakäsitellään VR FleetCaren Pieksämäen konepajalla ja muu työ tehdään Helsingin varikolla Ilmalassa.

– Meillä on kymmenien vuosien kokemus vastaavanlaisista vaativista peruskorjausprojekteista sekä junakaluston modernisointiprojekteista. Lisäksi meillä on erinomaiset tuotantotilat, jotka tarjoavat työlle erinomaiset edellytykset, VR FleetCaren kaupallinen johtaja Peter Guldbrand kertoo. – Aluksi metrojunia siirrettiin rekka-autoilla ja laveteilla, mutta nyt niitä kuljetetaan poikkeusluvalla junaraiteita pitkin korjattavaksi. Tämä helpottaa kokonaistoimitusta ja antaa yleisölle mahdollisuuden bongata metrojuna raiteilla matkalla Helsingistä Pieksämäelle, Guldbrand vinkkaa.

Ensimmäisenä peruskorjataan kaikki M100-sarjan junat, minkä jälkeen vuorossa ovat M200-sarjan junat. Viimeinen uudistettu juna palautuu HKL:lle vuonna 2023.

Kaakonkulman Kuluttajayhdistys ry kannattaa Itä- ja Kaakkois-Suomen ratahankkeita

Suunnitteilla olevat Itärata ja Itäinen rantarata mahdollistaisivat ihmisten sujuvan ja autottoman vapaa-ajan liikkumisen ja työliikenteen entistä nopeammin. Kaakonkulman Kuluttajayhdistys ry näkee molempien hankkeiden tärkeyden ihmisten liikkumiselle sekä Itä- ja Kaakkois-Suomen elinvoimaisuudelle. Ratahankkeet toisivat ihmisille lisää vaihtoehtoja asuinpaikan valintaan ja hankkeilla katsotaan olevan positiivisia vaikutuksia niiden vaikutusalueiden elinvoimaisuudelle ja taloudelliselle kehittymiselle. Myös ilmastotavoitteet tukevat junamatkustamiseen investoimista. 

Itärata-hanke tähtää Itä-Suomen junayhteyksien parantamiseen ja nopeampaan liikkumiseen. Sen vaikutukset ylettyvät Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueille sekä mahdollisesti Pietariin saakka. Nykyisin yhteydet Savon ja Karjalan radoille kulkevat Helsingistä Lahteen ja sieltä Kouvolaan, josta Savon ja Karjalan radat haarautuvat. Lisäksi Karjalan rata haarautuu Luumäeltä kohti Venäjää ja Lappeenrantaan. Nykyisen ehdotuksen mukainen Itärata kulkisi Helsingin lentokentän kautta Porvooseen ja siitä Kouvolaan. Tämä hanke parantaisi noin 920 000 itäsuomalaisen liikkumismahdollisuuksia.  

Kaupunkeja pyydettiin ilmoittamaan osallistumisestaan mahdollisiin hankkeisiin elokuun 2020 loppuun mennessä. Tähän mennessä yhteensä 18 kaupunkia on sitoutunut lähtemään mukaan rahoittamaan Itäratahanketta. Näistä 13 kaupunkia edellyttää, että rakennettava junarata kulkee nimenomaan Porvoon ja Kouvolan kautta. Kaakonkulman Kuluttajayhdistys ry:n mielestä on erittäin positiivinen asia, että Itäradan rahoitus on edennyt ja että moni kaupunki on lähtenyt mukaan tähän tärkeään hankkeeseen. 

Itäinen rantarata kulkisi Helsingistä lentoaseman kautta Porvooseen, Loviisaan, Kotkaan, Haminaan ja siitä mahdollisesti vielä Venäjälle. Tältä Suomen kaakkoiselta ranta-alueelta puuttuu nykyisellään ratayhteys kokonaan. Itäinen rantarata mahdollistaisi alueen ihmisten liikkumisen aivan uudella tavalla matka-aikojen lyhentyessä HelsinkiKotka ja HelsinkiLappeenrantavälillä puoleentoista tuntiin. Hanketta kannattavien kaupunkien mukaan tämä ratahanke mahdollistaisi 200 000 ihmisen helpomman liikkumisen Helsingin ja itäisen ranta-alueen välillä. 

Itäistä rantarataa rahoittamaan ovat ilmoittautuneet Kotka, Loviisa, Hamina ja Pyhtää. Porvoo on mukana rahoituksessa, mikäli Itärata ei toteudu. Tällöin Itäisen rantaradan rahoituksesta näyttää jäävän puuttumaan tällä Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan 16 miljoonaa euroa. Hankkeen eteneminen on vaakalaudalla rahoituksen puuttumisen vuoksi. 

Ratarakentamista varten perustetaan hankeyhtiö, josta valtion omistuksen tulee olla 51 %, loput rahoituksesta tulee tulla kunnilta ja muilta tahoilta. Valtion osallistuminen ja sen rahoitusosuus hankeyhtiöneuvotteluihin käsitellään ensiksi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa syksyn 2020 aikana. Tämän jälkeen valtion rahoitusosuus viedään eduskunnan päätettäväksi.  

Ihmisten liikkumisen nopeus, helppous ja ympäristöystävällisyys ovat tärkeitä asioita. Kaakonkulman Kuluttajayhdistys ry kannustaa kunta- ja valtiotason päättäjiä vielä pohtimaan Itäisen rantaradan alueiden liikenneyhteyksien parantamiseen tähtääviä toimia ja mahdollisuuksia toteuttaa ratahanke tälläkin alueella. Alueen asukkaiden kannalta on olennaista, että liikeyhteyksien kehittämistä tällä alueella ei unohdeta. Jos Itäinen rantarata jää toteutumatta on syytä pohtia muita alueen elinvoimasuutta tukevia julkisen liikenteen tehostustoimia kuten mahdollisia parannuksia bussiyhteyksiin ja siirtymäyhteyksiin rataliikenteeseen.

:RANTARATA: Kirkkonummen vetovoima kasvaa – rantaradalla tärkeä rooli kunnan elinvoimaisuudelle

Kirkkonummen väkiluvun kasvu on ollut tämän vuoden tammi-syyskuun aikana toiseksi ripeintä Uudenmaan KUUMA-kuntien alueella.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Kirkkonummen asukasluku oli syyskuun lopussa 40 040, ja kasvua vuoden alusta kertyi 1,1 %. Kirkkonummen nettomuutto oli + 272 asukasta väestön kasvun ollessa kokonaisuudessaan 447 asukasta, mikä oli vain kaksi asukasta vähemmän kuin ykkössijaa tammi-syyskuussa pitäneellä ja asukasluvultaan suuremmalla Järvenpäällä. Tämä tarkoittaa, että kuntamme veto- ja pitovoimatekijät on tunnistettu myös Kirkkonummen ulkopuolella, ja ne houkuttelevat asukkaita lähijunayhteyden päähän pääkaupunkiseudun työpaikoista ja palveluista.

Väestönkasvu tuo mukanaan myös haasteita; kunnan investoinnit julkisiin palveluihin ovat lähivuosina SE-tasoa. Taustalla ei ole yksinomaan asukasluvun kasvu vaan myös tarve uudistaa sekä terveys- että opetus- ja sivistyspuolen tilamme nykyaikaisiksi, viihtyisiksi ja terveellisiksi ympäristöiksi. Uskomme, että jo tänne aikaisemmin muuttaneet mutta myös sitä vielä harkitsevat huomioivat kuntamme panostuksen näihin arjen laatua parantaviin investointeihin. Näiden palvelujen hyvä saavutettavuus myös julkisilla liikennevälineillä on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Rantarata luo kasvun edellytyksiä Kirkkonummelle

Rantarata vaikuttaa monella tavalla Kirkkonummen elinvoimaan ja houkuttelevuuteen. Kirkkonummen kuntarakenteen kehittyminen ja kasvu nojautuvat pitkälti radan varteen kehittyviin pikkukaupunkimaisiin asumisen keskuksiin kuten Masala, Jorvas, Tolsa ja kuntakeskus.

Kirkkonummen kunta kysyi vuonna 2019 tärkeimpiä syitä Kirkkonummella asumiseen ja Kirkkonummelle muuttamiseen. Kolme teemaa nousi ylitse muiden: Turvallisuus, hyvät liikenneyhteydet sekä lähellä oleva rikas ja monipuolinen luonto. Asukkaat muuttavat mielellään rantaradan varteen hyvien liikenneyhteyksien myötä. Toimivat yhteydet luovat myös turvallisuutta ja tarjoavat monille mahdollisuuden väljempään asumiseen pääkaupunkiseudun kaupunkeihin verrattuna.

Rantarata edistää osaltaan sekä valtakunnallisia että paikallisia pyrkimyksiä kohti hiilineutraalisuutta. Julkisen liikenteen kehittäminen ja ympäristöystävällisyys ovat meille HINKU-kuntana tärkeitä vetovoimatekijöitä. Radan merkitys kunnan lähimatkailun ja lähiliikkumisen sekä retkeilyn kehittymisessä on merkittävä jo nykyisellään. Lähimatkailussa on vielä runsaasti potentiaalia hyödynnettävissä, etenkin kun lähimatkailu kaukomatkailun sijaan tulee entisestään kasvamaan.

Asukkaiden lisäksi rantarata yhdistää myös Kirkkonummen yrityskentän sekä Espoo-Helsinki-suuntaan että läntisiin Uudenmaan kuntiin. Kirkkonummelle ja kirkkonummelaisille on ensiarvoisen tärkeää, että logistiset yhteydet toimivat jatkossakin saumattomasti näihin molempiin ilmansuuntiin. Se parantaa kuntamme, asukkaidemme sekä yritystemme hyvinvointia ja elinvoimaisuutta nyt ja tulevina vuosikymmeninä.

NRC Group julkaisi tuloksensa kolmannelta vuosineljännekseltä: Kestävän infrastruktuurin näkymät edelleen vahvat

Pohjoismainen infrastruktuuriyhtiö NRC Group on julkaissut tuloksensa kolmannelta vuosineljännekseltä 2020. Liikevaihto neljännekseltä oli 1,96 miljardia Norjan kruunua (n. 184 milj. €) ja kasvua oli 6 % verrattuna vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen.

Tilauskanta oli syyskuun lopussa 6,8 miljardia Norjan kruunua (n. 638 milj. €). Yritys voitti kolmannella vuosineljänneksellä uusia sopimuksia, joiden arvo oli 341 miljoonaa Norjan kruunua (n. 32 milj. €). Liikevoitto (EBITA*) oli 88 miljoonaa Norjan kruunua (n. 8,2 milj. €), kun se viime vuoden kolmannella vuosineljänneksellä oli 105 miljoonaa kruunua (n. 9,8 milj. €).

– Kestävään infrastruktuuriin tehtävien investointien näkymät ovat edelleen vahvat vuonna 2021, mitä vahvistavat budjettiehdotukset Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa. Tärkein prioriteettimme on uusien projektien voittaminen oikeilla ehdoilla. Tämä on avain siihen, että voimme kehittää henkilöstöämme, organisaatiotamme ja kestävää yritystä tulevaisuutta varten, kertoo NRC Groupin toimitusjohtaja Henning Olsen.

Suomi menestyi hyvin tällä vuosineljänneksellä, ja pikaraitiotiehankkeet olivat tärkein veturi sekä kasvulle että kannattavuuden parantumiselle. Norjassa matala aktiivisuustaso ja heikommat katteet ympäristöliiketoiminnassa johtavat heikompaan kannattavuuteen. Suurin osa Ruotsin projektisalkusta menestyi hyvin, ja parannusohjelma on vähentänyt kiinteiden kustannusten määrää merkittävästi. Valitettavasti joidenkin nollamarginaalihankkeiden haasteet vaikuttivat tuloksiin negatiivisesti.

– Jatkamme projektien toteutuksen parantamista, ydinprosessien optimointia, ammattilaistemme kehittämistä ja maineemme parantamista liiketoimintojen sekä maiden välillä, Olsen jatkaa.

Koronavirusinfektioiden maailmanlaajuinen lisääntyminen lisää epävarmuutta monille yrityksille. Hallitusten asettamia rajoituksia ja suosituksia kiristetään kaikkialla Pohjoismaissa, koska tartuntaluvut ovat korkeimmalla tasolla maaliskuun jälkeen. Pandemialla on ollut toistaiseksi rajallisesti vaikutuksia NRC Groupiin. Uudet työvoiman liikkuvuuteen liittyvät rajoitukset osassa maita vaikuttavat joidenkin hankkeiden kustannuksiin.

– Keskitymme edelleen ottamaan käyttöön ohjeita ja käytäntöjä COVID-19-tautitapausten hillitsemiseksi. Työntekijämme ovat nopeasti omaksuneet etätyöolosuhteet ja varmistaneet liiketoiminnan jatkuvuuden tämän vuosineljänneksen aikana. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta voimme onnistuneesti jatkaa asiakkaidemme tukemista. Haluan kiittää lähes 2000 työntekijäämme panoksesta ja korkealaatuisesta työstä tämän vuosineljänneksen aikana, Olsen lisää.

Ennen muita tuottoja ja kuluja (yritysjärjestelykulut)

VR suunnittelee mittavia lomautuksia ensi vuodelle

Kuva: Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy

VR-Yhtymä Oy:ssä sekä tytäryhtiöissä Avecrassa ja VR FleetCaressa käynnistyvät yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat henkilöstön mahdollisia lomautuksia vuoden 2021 aikana. 

Koronavirusepidemia on heikentänyt merkittävästi VR-Yhtymä Oy:n ja tytäryhtiöiden asiakaskysyntää sekä vaikuttanut negatiivisesti niiden liiketoimintaan ja tulokseen. Samalla työn tarjoamisen edellytykset ovat heikentyneet. Liiketoiminnan näkymiin liittyy paljon epävarmuutta, ja konsernitasolla tilanteen palautuminen epidemiaa edeltävälle tasolle vie tämänhetkisten arvioiden mukaan vuosia.

Yhteistoimintaneuvottelut alkavat 12.11.2020. Niissä käsitellään epidemian vaikutuksia ja ennusteita liiketoimintaan niin VR-Yhtymän, kunnossapitoyhtiö VR FleetCaren kuin junien ja asemien ravintola- ja kahvilapalveluita tarjoavan Avecra Oy:n osalta. Neuvotteluissa käydään läpi suunnitelmat henkilöstön lomautuksista, niiden perusteet sekä käytettävissä olevat vaihtoehdot.

VR-Yhtymässä mahdolliset henkilöstövaikutukset voisivat kohdistua noin 3 000 henkilöön, Avecrassa noin 400 henkilöön ja VR FleetCaressa noin 950 henkilöön. Henkilöstöryhmästä riippuen lomautukset joko jatkuisivat toistaiseksi tai kestäisivät enintään 90 päivää. Koronaepidemian vuoksi konsernissa on jouduttu toteuttamaan lomautuksia vaiheittain jo vuoden 2020 aikana.