Uusista metrojunista ensimmäinen toimitettu HKL:lle

By | |
Comments Off on Uusista metrojunista ensimmäinen toimitettu HKL:lle

b4de99d2-7ce0-4737-886c-5434dcabfcee-main_image

Helsinkiin tilatuista uusista metrojunista ensimmäinen on toimitettu HKL:n Roihupellon metrovarikolle.

Metrojuna numero 301 toimitettiin Vuosaaren satamasta kahdessa osassa maanantain ja tiistain aikana. Varikolla juna ensin kootaan ja sille tehdään ensimmäisiä testejä. Jos kaikki on kunnossa, aloitetaan koeajot varikon testiraiteella ensi viikolla.

Myöhemmin maalis-huhtikuussa aloitetaan koeajot linjaraiteella metron liikennöintiajan ulkopuolella. Ensimmäiset matkustajat pääsevät kyytiin tämän hetkisen tiedon mukaan loppukeväällä.

37a7ff16-4d66-4e21-bae5-59ead6100056

M300-junan on valmistanut HKL:lle espanjalainenkiskokalustovalmistaja CAF. Uusi metrojuna on nelivaunuinen ja lähes 90 metriä pitkä eli nykyisten junien kahden vaunuparin mittainen. Metro on kokonaan läpikäveltävä eli sen sisätilat ovat täysin yhtenäistä tilaa. Junissa on myös ilmastointi.

Junia on tilattu kaikkiaan 20. Sarjan seuraavat junat toimitetaan Helsinkiin niin, että kaikki junat on toimitettu kesällä 2016. Uusia junia tarvitaan Länsimetron liikenteen alkaessa.

HSL ja VR alkavat selvittää lähijunissa koettua turvallisuutta

By | |
Comments Off on HSL ja VR alkavat selvittää lähijunissa koettua turvallisuutta

HSL ja VR aloittavat tällä viikolla yhteistyössä kyselytutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää, miten turvallisena matkustajat pitävät lähijunien käyttämistä. Kyselytutkimus käynnistyy torstaina.

Tutkimusta tehdään kaikilla lähijunaliikenteen rataosuuksilla kattavasti eri vuorokaudenaikoina. Matkustajille jaetaan kutsukortteja, johon painetulla koodilla pääsee osallistumaan verkkokyselyyn. Tutkimukseen vastaaminen kestää noin viisi minuuttia, ja osallistuneiden kesken arvotaan 20 kappaletta Finnkinon elokuvalippuja.

Erityisesti halutaan selvittää, kuinka turvalliseksi matkustajat kokevat lähijunaliikenteessä matkustamisen ja onko turvallisuuden kokemisessa eroa eri vuorokaudenaikoina.

Rautateiden käyttökeskustoiminta siirtyy Finrail Oy:lle

By | | ,
Comments Off on Rautateiden käyttökeskustoiminta siirtyy Finrail Oy:lle

Liikenneviraston ja VR Track Oy:n sopimus rataverkon käyttökeskustoiminnasta siirtyy VR Trackiltä Finrail Oy:lle 10.3.2015. Käyttökeskuksia on neljällä paikkakunnalla Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Kouvolassa. Käyttökeskuksissa työskentelee yhteensä 25 henkilöä ja he siirtyvät Finrailin palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

– Käyttökeskuksista valvotaan rataverkon sähköjärjestelmän käytettävyyttä ja turvallisuutta 24 tuntia vuorokaudessa. Käyttökeskustoiminnan kehittämiselle on hyvät edellytykset Finrailissa liiketoiminnan sopiessa sekä strategisesti että operatiivisesti Finrailin muuhun toimintaan, Finrailin kehityspäällikkö Timo Nieminen sanoo.

– Käyttökeskustoiminta on erittäin tärkeää jokaiselle rautatieliikenneympäristön toimijalle. Solmittavaan sopimukseen kuuluu yhteistoiminta Liikenneviraston, rautatieliikenneoperaattoreiden, kunnossapitäjien sekä muiden yhteistyötasojen kanssa, kertoo kunnossapitopäällikkö Markku Granlund.

Käyttökeskukset opastavat sähköturvallisuuteen liittyvissä asioissa kun sähköradalla työskennellään, ja antavat tietoa sähköteknisten järjestelmien ja laitteiden käytettävyydestä.

– Käyttökeskus on tarkeässä roolissa sähköradan ongelmatilanteissa. Keskus ylläpitää vikojen vastaanottopalvelua ja käynnistää korjaustoiminnan. Kohteiden rajaaminen sekä korvaavan toiminnan kytkeminen mahdollisuuksien mukaan kuuluu käyttökeskuksille, kuvailee Granlund.

Useiden toimijoiden yhteistyötä

Liikennevirasto vastaa siitä, että Helsingin, Tampereen, Kouvolan ja Oulun käyttökeskusten toiminta-alueilla rataverkon sähköratajärjestelmän käytettävyys pysyy tilanteesta riippumatta mahdollisimman korkealla käytettävyystasolla.

Jännitekatkoprosessin hallinnasta, ylläpidosta ja suunnittelusta vastaa edelleen VR Track Oy.

Sähköradan käyttökeskussopimus on voimassa 31.12.2018 saakka.

Liikennevirasto avaa rautatieliikenteen dataa

By | |
Comments Off on Liikennevirasto avaa rautatieliikenteen dataa

Liikennevirasto avaa rautatieliikenteen dataa koko yhteiskunnan käyttöön keväällä 2015. Tarjolle tulevia tietolajeja ovat aikataulutiedot sekä matkustajajunien kokoonpanotiedot. Aikataulutiedot jakautuvat kolmeen osaan: reaaliaikaiseen liikennetilanteeseen, tuleviin aikatauluihin sekä historiatietoon jo menneistä junista.

Liikenneviraston tavoitteena on, että rajapinnan tekninen kuvaus voidaan julkaista maaliskuussa 2015. Rajapinta avautuu hyödynnettäväksi kevään aikana. Vastaava palvelu on aiemmin avattu esimerkiksi Iso-Britanniassa.

Avoin data uusien palveluiden, innovaatioiden ja liiketoiminnan mahdollistajana

Datan avaaminen on osa rautatieliikenteen avoimen datan palveluiden kehittämistä, jonka Liikennevirasto aloitti syksyllä 2014. Tiedot tulevat saataville Digitraffic-palveluun, joka laajenee alkuvuonna 2015 uudella avoimella rajapinnalla. Jatkossa hyödyntäjät voivat hakea tietoja junaliikenteestä koneluettavassa muodossa.

Liikennevirastossa tietojen lähteenä toimii ratakapasiteetin hallinnan LIIKE-järjestelmä, josta tietoja poimitaan avoimen datan rajapintaan. Koko yhteiskunnan käyttöön avattava tieto voi luoda uusia palveluita, innovaatioita ja liiketoimintaa. Tiedot halutaan tuoda helposti ja avoimesti saataville.

Teknisesti rajapinta tulee olemaan REST-tyyppinen, josta hyödyntäjät voivat poimia haluamiaan tietoja hakuparametrien avulla. Rajapinta palauttaa vastaukset JSON-muodossa.

Rataverkkoon liittyviä tietoja on jo avattu Liikenneviraston lataus- ja katselupalveluun. Rataverkon avoimet tiedot päivittyvät ja täydentyvät vuoden 2015 aikana.

Lisätietoja:

http://www.liikennevirasto.fi/avoindata
https://extranet.liikennevirasto.fi/latauspalvelu
http://www.digitraffic.fi

VR Groupille vahva tulos – 100 miljoonan euron osinko valtiolle

By | |
Comments Off on VR Groupille vahva tulos – 100 miljoonan euron osinko valtiolle
  • Konsernin vertailukelpoinen liikevaihto laski 2,3 prosenttia
  • Konsernin liikevoitto oli 90,4 (70,6) miljoonaa euroa
  • VR-Yhtymän hallitus esittää 100 miljoonan euron osinkoa valtiolle
  • Matkustajaliikenteen liikevaihdossa ja tuloksessa näkyy muuttunut markkinatilanne 
  • VR Transpointin liikevoitto ja markkinaosuus kasvoivat
  • VR Track paransi kannattavuuttaan huomattavasti

– VR-konsernin tulos vuonna 2014 oli vahva huolimatta haastavasta taloustilanteesta. Liikevaihdon laskusta huolimatta kannattavuutta kyettiin parantamaan kustannustehokkuuden ansiosta, toimitusjohtaja Mikael Arokertoo.

– Liikevaihdon kasvattaminen nykyisessä suhdanteessa ja kiristyvässä kilpailussa on erittäin haastavaa. Etenkin VR Transpointin tilanne näyttää alkuvuoden osalta heikolta, ja olemme jo aloittaneet sopeutustoimet. Odotan liiketuloksemme heikkenevän tänä vuonna, toimitusjohtaja Mikael Aro toteaa.

Vuosi 2014 oli VR Groupille suurten investointien ja toiminnan tehostamisen vuosi. Investointien rahoittaminen vaatii liiketoiminnalta riittävää tulosta ja koko konsernilta parempaa tehokkuutta. Matkustajaliikenteessä lähiliikenteestä muodostettiin oma tulosyksikkönsä. Junaliikenteen ohjaus-, matkustajainformaatio- ja suunnittelupalveluita tarjoava Finrail Oy eriytettiin VR-konsernista itsenäiseksi valtionyhtiöksi 1.1.2015 alkaen.

Toukokuussa 2013 julkistetut mittavat toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi toivat 16 miljoonan euron tehostamisvaikutuksen vuoden 2014 loppuun mennessä. Rautatietoimintoihin sitoutuvan henkilöstön määrän arvioidaan pienenevän pysyvästi 10 prosentilla. Tähän päästään työtä tehostamalla ja menossa olevia suuria eläköitymisiä hyödyntämällä. Muutaman vuoden aikana konsernista jää eläkkeelle 1 700 henkeä, joiden tilalle rekrytoidaan noin tuhat uutta työntekijää. VR Groupissa työskenteli vuoden aikana keskimäärin 9 689 henkilöä (10 234 henkilöä vuonna 2013).

aaa

 

bbb

Hyvä taloudellinen tulos

VR-konsernin vertailukelpoinen liikevaihto laski edellisvuodesta, mutta liiketoiminnan tulos parani. VR Transpoint ja VR Track paransivat liikevoittoaan ja matkustajaliikenne ylsi edellisvuoden tasolle.

Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 1 367,2 miljoonaa euroa (1 421,2 milj. € vuonna 2013). Vertailukelpoisuutta edellisvuoteen heikentää marraskuussa 2013 toteutunut Corenet Oy:n myynti. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 2,3 prosenttia vuodesta 2013.

Konsernin liikevoitto oli 90,4 (70,6) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 67,6 (65,3) miljoonaa euroa. Tilikauden liikevoittoon sisältyy omaisuuden myyntivoittoja, joiden vaikutus liikevoittoon oli 23,9 (19,0) miljoonaa euroa. Kertaluontoisista eristä puhdistettu liikevoitto parani vuodesta 2013 lähinnä tehostamistoimenpiteiden ansiosta.

Vuodelta 2014 VR-Yhtymän hallitus esittää yhtiökokoukselle 100 miljoonan euron osinkoa. Vuodelta 2013 konserni maksoi osinkoja 30 miljoonaa euroa. VR-Yhtymä on valtion 100-prosenttisesti omistama yhtiö.

Kaukojunaliikenteen matkustajamäärät laskivat

Matkustajaliikenteen liikevaihto jäi alle edellisen vuoden toteuman. Kehitykseen vaikuttivat yleinen taloustilanne, heikentynyt työllisyys ja kaukoliikenteessä kiristynyt hintakilpailu. Vielä alkuvuonna Venäjän-liikenne jatkoi vahvaa kasvuaan, mutta keväästä alkaen Allegron matkustajamäärät kääntyivät selvään laskuun ruplan heikennyttyä.

Koko vuoden liikevaihto oli 566,3 (568,0)miljoonaa euroa. Liikevaihto laski vuoden aikana 0,3 prosenttia, johon sisältyy junaliikenteen liikevaihdon laskua 3,4 prosenttia ja linja-autoliikenteen kasvua 20,1 prosenttia. Linja-autoliikenteen kasvussa näkyy menestys Helsingin seudun paikallisliikenteen tarjouskilpailuissa. Matkustajaliikenteen liikevoitto oli 32,8 (33,2) miljoonaa euroa.

Matkustajaliikenteessä tehtiin 103,9 miljoonaa matkaa vuonna 2014, mikä oli 5,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Junaliikenteen matkoissa oli selvää laskua: kaukoliikenteessä tehtiin 12,9 (13,6) ja lähiliikenteessä 55,4 (55,8) miljoonaa matkaa. Autoliikenteessä matkoja tehtiin 35,6 miljoonaa matkaa, mikä oli 22,5 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Rautatielogistiikan markkinaosuus jatkoi kasvuaan

VR Transpointin liikevaihto oli 435,3 (441,9) miljoonaa euroa ja se laski 1,5 prosenttia vuodesta 2013. VR Transpointin liikevoitto oli 24,9 (13,0) miljoonaa euroa.

Kokonaiskuljetusten määrä säilyi edellisvuoden tasolla ja oli 42,2 miljoonaa tonnia. Rautatielogistiikan kokonaisvolyymi oli 37,0 miljoonaa tonnia, ja se nousi 1,8 prosenttia edellisvuodesta. Kotimaan liikenteen määrä säilyi lähes ennallaan, idän liikenne kasvoi 4,7 prosenttia. Vuonna 2013 rautatielogistiikan markkinaosuus nousi 28,2 prosenttiin, ja kokonaisvolyymin kasvu tarkoittaa markkinaosuuden kasvaneen edelleen vuonna 2014.

Rautatielogistiikan liikevaihto kasvoi 0,8 prosenttia, mutta autoliikenteen liikevaihto laski 8,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

VR Track paransi kannattavuuttaan

VR Trackin liikevaihto oli 314,0 (340,3) miljoonaa euroa, ja se laski 7,7 prosenttia vuodesta 2013. Liikevaihto laski erityisesti rakentamisen liiketoiminnassa. Tämä johtui pääosin Suomen valtion radanpidon rahoituksen vähentymisestä sekä kiristyneestä kilpailusta. Ruotsin-toimintojen kasvu jatkui.

VR Trackin liikevoitto oli 17,3 (8,3) miljoonaa euroa. Kannattavuus parani lähes kaikissa liiketoiminnoissa. Koneliiketoiminta eriytettiin omaksi liiketoiminnakseen vuoden 2014 alussa.

Investoinnit

Konsernin kokonaisinvestoinnit vuonna 2014 olivat 169,0 (185,2) miljoonaa euroa. Kokonaisinvestoinneista leasingsopimusten osuus on 48,7 miljoonaa euroa. Eniten investoitiin junakalustoon, yhteensä 102,9 (84,0) miljoonaa euroa. IT-investointeja oli 21,2 (14,3) miljoonaa euroa ja kiinteistöjen korjauksiin investoitiin 15,4 (55,7) miljoonaa euroa. Konsernin rahoitusasema säilyi koko tilikauden vahvana.

Konsernin rahoitusasema on edelleen vahva. Tulevien kalustoinvestointien rahoitus ja osingonmaksu tulevat lähivuosina pienentämään kassavaroja. Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 71,6 prosenttia ja ilman pitkäaikaisia leasing-vastuita 82,5 prosenttia.  Myös omavaraisuusasteen odotetaan laskevan. 

Tilinpäätös ja konsernin vuosiraportti julkaistaan VR Groupin verkkosivuilla maaliskuun aikana.

Keskeiset tunnusluvut vuodelta 2014

Hallituksen toimintakertomus 2014

Suomi hakee EU-tukea Helsingin ratapihan parantamiseen ja Pisararataan

By | |
Comments Off on Suomi hakee EU-tukea Helsingin ratapihan parantamiseen ja Pisararataan

Suomi hakee Euroopan unionin yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen kehittämiseen osoitetuista TEN-T-määrärahoista yhteensä 133,7 miljoonan euron tukea rata- ja meriväyliin.

Hallitus on päättänyt toteuttaa Helsingin ratapihan parantamishankkeen eli ns. Helra-projektin. Muista tuen haun kohteena olevista hankkeista hallitus on tehnyt jo aiemmin poliittisen päätöksen. Pisararadasta talouspoliittinen ministerivaliokunta teki periaatepäätöksen 9. tammikuuta.

Helsingin ratapihan toiminnalliseen parantamiseen haetaan 3 miljoonaa euroa tukea suunnitteluun ja 10,8 miljoonaa euroa rakentamiseen. Hankkeessa Helsingin ratapihan raiteistomallia monipuolistetaan ja lisätään opastinportaita kaupunkiraiteille. Samalla lisätään kapasiteettia ja vähennetään häiriöherkkyyttä. Helra-projektin kustannusarvio on 61 miljoonaa euroa.

Pisararadan suunnitteluun haetaan 12,16 miljoonan euron tukea ja rakentamiseen 66,8 miljoonaa euroa. Pisararata on Helsingin keskustan alainen lähijunien kaupunkiratalenkki. Pisararata varmistaa tehokkaan rautatieliikenteen laajalla alueella. Se lisää sekä kauko- että lähiliikenteen täsmällisyyttä ja luotettavuutta. Pisararata parantaa koko eteläisen Suomen työmatkaliikenteen sujuvuutta. Pisararadan kustannusarvio on vuoden 2020 kustannustasolla 956 miljoonaa euroa. Valtion osuus rakentamiskustannuksista on 80 prosenttia.

Molemmilla raidehankkeilla on liikenteellisten vaikutusten lisäksi merkittäviä taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia.

Ministeri Risikko: Junaliikennettä kehitettävä kokonaisuutena

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko on erittäin tyytyväinen siihen, että Helsingin ratapihan toiminnallisuutta parannetaan.

– Helsingin ratapihan parantaminen on aivan välttämätöntä koko Suomen junaliikenteen kehittämisen kannalta. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että hallitus katsoo junaliikennettä nyt kokonaisuutena. Olen koko syksyn tuonut esiin sen tosiasian, että Pisararata ei yksistään ratkaise Helsingin seudun junaliikenteen ongelmia, vaan siitä saadaan paras hyöty irti yhdessä muiden ratahankkeiden kanssa, toteaa Risikko.

Tukea haetaan myös muihin väylähankkeisiin

TEN-T-tukea haetaan myös Keski-Pasilan läntisen lisäraiteen suunnitteluun 1,15 miljoonaa ja rakentamiseen 8,4 miljoonaa euroa, Pasila-Riihimäki-rataosan ensimmäisen vaiheen ja Riihimäen kolmioraiteen rakentamiseen 30,7 miljoonaa euroa sekä Vuosaaren meriväylän suunnitteluun 700 000 euroa.

Lisäksi Suomen valtio on mukana kuudessa kansainvälisessä hankkeessa, joihin haetaan noin seitsemän miljoonan euron tukea. Nämä hankkeet liittyvät muun muassa älyliikenteeseen, tieliikenteen häiriöhallintaan ja meriliikenteen ohjaukseen.

Tukea hakee valtion lisäksi myös muiden toimijoiden hankkeet.

TEN-T-tuesta päätetään komission alustavan aikatauluilmoituksen mukaan heinäkuussa 2015.

Suomi on EU-jäsenyysaikanaan saanut vuosina 1995-2014 TEN-T-tukea yhteensä noin 317 miljoonaa euroa eli keskimäärin 16 miljoonaa euroa vuodessa.

Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T muodostuu maantie-, rautatie, sisävesi-, lento- ja meriliikenteen yhteyksistä Euroopan unionissa. Yhtenäisenä tavoitteena on EU:n sisämarkkinoiden ja alueellisen yhteneväisyyden sekä kestävän liikennejärjestelmän edistäminen. Tärkeänä päämääränä on myös alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantaminen.

Nimityksiä VR Groupin johdossa

By | |
Comments Off on Nimityksiä VR Groupin johdossa

Kunnossapitojohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.3.2015 alkaen on nimitetty diplomi-insinööri Kimmo Soini, joka on toiminut VR Groupin Helsingin varikon päällikkönä vuodesta 2013.

VR Groupin turvallisuusjohtajaksi 1.4.2015 alkaen on nimitetty diplomi-insinööri Jari Hankala, joka on toiminut VR Groupin kunnossapitojohtajana vuodesta 2010.

Turvallisuusjohtaja Rauno Hammarberg siirtyy toisen työnantajan palvelukseen.

Kaikki uudet ravintolavaunut keväällä liikenteessä

By | |
Comments Off on Kaikki uudet ravintolavaunut keväällä liikenteessä

63249_10151519157621278_332421521_n

Ravintolapalvelut ovat jatkossakin merkittävä osa junamatkustusta. Kaikki VR Groupin tilaamat uudet kaksikerroksiset DuettoPlus-ravintolavaunut saadaan matkaan kevään aikana. Mittavat kalustouudistukset jatkuvat, ja liikenteeseen tulee tänä vuonna myös lisää uusia ohjausvaunuja.

VR Group on tilannut kaikkiaan 26 uutta, kaksikerroksista DuettoPlus-ravintolavaunua kajaanilaiselta Transtech Oy:lta. Kaikki vaunut on nyt toimitettu, ja ne tulevat liikenteeseen kevään aikana.

Uudet ravintolavaunut ovat käytössä pitkän matkan InterCity-junissa, jotka kulkevat esimerkiksi Ouluun, Joensuuhun, Rovaniemelle, Jyväskylään, Kuopioon ja Kajaaniin. DuettoPlus-vaunut kulkevat 29.3. alkaen myös Turkuun, Turun satamaan ja yöjunassa Kemijärvelle.

Monessa Euroopan maassa ravintolavaunuista on jo luovuttu ja ravintolapalveluita on korvattu automaatein. VR Group kuitenkin päätti panostaa ravintolavaunpalveluihin tilaamalla uusia ravintolavaunuja matkustajien käyttöön. Yhden päivän aikana ravintolavaunun palveluista voi nauttia noin 160 kotimaan kaukoliikenteen junassa.

Asiakkaat tyytyväisiä uuteen ravintolavaunuun 

DuettoPlus-ravintolavaunun alakerrassa sijaitsee moderni Duetto-ravintola, jossa on 53 asiakaspaikkaa. Vaunun toisen päädyn välitasolla on kahvila-baari ja toisella välitasolla ruuhka-aikoina käytettävä kioski. Valikoimassa on sekä uudentyyppisiä annoksia että perinteisiä suosikkeja. Ravintolapalveluista vastaa VR Groupin tytäryhtiö Avecra Oy.

Ravintolavaunun yläkerrassa on uudenlainen DuettoPlus-matkustajaosasto, jossa on matkustajapaikkoja 41 hengelle. Yksittäispaikkojen istuimia voi kääntää haluttuun suuntaan. Uuden 12-paikkaisen kabinetin voi varata kokous- tai virkistyskäyttöön.

– Asiakastutkimusten mukaan ravintolavaunun uusia, siistejä ja avaria tiloja arvostetaan. Ravintolan tuotevalikoimalle on annettu myönteisiä arvioita. Myös yläkerran matkustusosasto on saanut hyvän vastaanoton, erityisesti yksittäispaikat ovat suosittuja, VR:n suunnittelujohtaja Antti Tuominen kertoo.

Ohjausvaunujen käytöstä saatu kokemusta 

VR Group on viime aikoina investoinut nopeaan liikenteeseen soveltuvaan kaksikerroskalustoon. DuettoPlus-ravintolavaunun lisäksi käyttöön on otettu hiljattain toinen uudenlainen vaunutyyppi, ohjausvaunu, jonka toimitukset jatkuvat tänä keväänä.

Ohjausvaunussa yhdistyvät veturin ja matkustajavaunun ominaisuudet. Ohjausvaunun toisessa päässä on ohjaamo. Matkustamossa on istumapaikat noin sadalle hengelle. Ohjausvaunun avulla junaa voidaan ohjata molemmista päistä ilman veturinvaihtoa, mikä helpottaa liikennöintiä ruuhkaisilla ratapihoilla.

Tällä hetkellä VR Groupin käytössä on kaksitoista ohjausvaunua. Ohjausvaunut ovat kulkeneet säännöllisessä matkustajaliikenteessä syksystä 2013 lähtien. Transtechilta  on tilattu vielä 13 ohjausvaunua, joiden valmistuksessa voidaan hyödyntää saatuja käyttökokemuksia. Vaunut toimitetaan VR Groupille syksyyn mennessä.

Kokkolan kuljetusmuutoksista suunnitellaan sopeuttamistoimia VR-Yhtymässä

By | | ,
Comments Off on Kokkolan kuljetusmuutoksista suunnitellaan sopeuttamistoimia VR-Yhtymässä

VR-Yhtymä käynnistää 23. helmikuuta yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat Kokkolan rautatielogistiikan kuljetuksia hoitavaa ratapihahenkilöstöä, veturinkuljettajia ja kunnossapidon henkilöstöä. Neuvottelujen syynä on Kokkolan kautta liikennöitävien kuljetusten tilapäinen vähentyminen ja siitä johtuva töiden sopeuttamistarve.

Yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään suunnitelmia henkilöstön mahdollisista  lomautuksista enintään 90 päiväksi työn tilapäisen vähenemisen vuoksi. Irtisanomisia muutokset eivät aiheuta. Työnantajan suunnitelmana on lomauttaa henkilöstöä tilapäisesti korkeintaan 50 henkilötyövuoden verran loppuvuoden aikana. Neuvottelujen piirissä on kaikkiaan noin 600 henkilöä.

Kokkolan kautta liikennöitävät rautatiekuljetukset ovat vähentyneet joulukuusta 2014 alkaen.  VR-Yhtymän arvion mukaan kyse on kuitenkin tilapäisestä työn vähenemisestä.

Kehäradan vuosijulkaisu 2014: viimeinen punnerrus alkamassa

By | |
Comments Off on Kehäradan vuosijulkaisu 2014: viimeinen punnerrus alkamassa

35934004

Vuosi 2014 kuljetti Kehärata-projektin kohti loppusuoraa. Juuri julkaistu vuosijulkaisu kertoo tarkemmat yksityiskohdat siitä, miten joukkoliikenteessä uuden aikakauden avaavan kaupunkiradan rakentaminen eteni.

Viimeinen kokonainen rakennusvuosi oli Kehäradan rakentamisen kannalta mieleenpainuva.

– Saimme vuoden 2014 aikana monta isoa urakkaa valmiiksi, esimerkiksi loput avorataosuuksien maanrakennusurakat sekä Viinikkalan ja Ruskeasannan asemavaraukset. Vuoden ehdottomiin merkkipaaluihin kuuluivat myös Vehkalan ja Aviapoliksen asemien valmistumiset sekä töiden saaminen päätökseen Tikkurilan asemasillalla, kertoo projektipäällikkö Juha Kansonen Liikennevirastosta.

Tällä hetkellä projektin parissa työskentelevät etenevät määrätietoisesti kohti heinäkuun ensimmäistä päivää, jolloin liikennöinnin kehäradalla on määrä alkaa.

– Sitä ennen on kuitenkin melkoinen työsarka edessä, kun monista erillisistä urakoista aletaan lähestyä sitä vaihetta, jossa kaiken pitää pelata saumattomasti yhteen. Tätä testataan ensi kertaa maaliskuussa, jolloin radalla aloitellaan koeajoja, Kansonen kuvaa.

Rakentamisen etenemistä sekä menneenä että tulevana vuonna voi seurata hankesivuilla osoitteessa www.liikennevirasto.fi/keharata, josta löytyy myös Kehäradan tuore vuosijulkaisu.