Itäradan lähijunaliikenteen mahdollisuutta Koskenkylään selvitetään!

Itäradan lähijunaliikenteen kehittämistä koskevat suunnitelmat ovat edenneet uuteen vaiheeseen. Lähijunaliikenteen toimintaedellytykset Itäradalla selvitetään tarkemmin Helsingin ja Porvoon välillä. Selvityksessä huomioidaan myös lähijunaliikenteen jatkaminen Koskenkylään saakka.

Koskenkylä sijaitsee merkittävässä liikenteellisessä yhtymäkohdassa ja sen integrointi lähijunaliikenteen verkostoon voi tarjota monia etuja matkustajille sekä alueen kehitykselle. Lähijunaliikenteen jatkaminen Koskenkylään asti mahdollistaisi matkaketjujen (juna-bussi tai juna-henkilöauto) toteutumisen rannikon suuntaisesti Loviisaan, Pyhtäälle, Kotkaan ja Haminaan.

Lähijunaliikenteen seisakkeen mahdollisuutta Koskenkylässä ei ole tutkittu aiemmissa selvityksissä. Toiveita tuli Itäradan kuntatapaamisen yhteydessä syksyllä 2023 Lapinjärveltä ja Loviisasta. Näin ollen selvitystyö aloitetaan ja se keskittyy alueen liikenteelliseen infrastruktuuriin, matkustajamääriin, ympäristövaikutuksiin sekä taloudellisiin näkökohtiin.

Selvitystyön tavoitteena on kartoittaa eri vaihtoehtoja lähijunaliikenteen laajentamiseksi Koskenkylään asti ja arvioida niiden vaikutuksia sekä hyötyjä kokonaisuudessaan. Tämän lisäksi pyritään tunnistamaan mahdollisia haasteita ja ratkaisuja, jotka liittyvät lähijunaliikenteen integroimiseen alueelle.

Selvitystyön odotetaan valmistuvan määräaikaan mennessä, jonka jälkeen saadut tulokset ja suositukset toimitetaan asianomaisille viranomaisille ja sidosryhmille. Tämän jälkeen käynnistetään tarvittavat jatkotoimenpiteet, jotta voidaan edetä kohti kestäviä ja tehokkaita ratkaisuja Itäradan lähijunaliikenteen kehittämiseksi.

Lisätietoja: www.itarata.fi

Itäradan suunnittelu vauhtiin, yhtiön perustamista koskevat asiakirjat allekirjoitettu

Itäradan suunnittelua varten perustetaan osakeyhtiö. Itärata Oy:n perustamista koskevat asiakirjat on allekirjoitettu. Suomen valtion osuus yhtiössä on 51 prosenttia.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka on tyytyväinen siihen, että Itäradan suunnittelu voi nyt alkaa.

– Itärata-hankeyhtiön myötä Suomessa on käynnissä kolmen suuren raidehankkeen suunnittelu. Kehitämme koko Suomen elinvoimaa ja kilpailukykyä yhdessä kuntien ja kaupunkien kanssa. Raideliikennettä kehittämällä vahvistamme kestävää kasvua, toteaa ministeri Harakka.

Yhtiön toimialana on Lentorata–Porvoo–Kouvola nopeaan junayhteyteen liittyvä raideliikenneinfrastruktuurin suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti. Yhtiö voi tämän lisäksi tehdä tai teettää selvityksiä hankkeen rakentamisen mahdollistamiseksi sekä hankkeeseen liittyvien hyötyjen, haittojen ja muiden vaikutusten tunnistamiseksi.

Suomen valtion lisäksi osakkaina yhtiössä ovat Porvoo, Kouvola, Helsinki, Lappeenranta, Kuopio, Mikkeli, Joensuu, Imatra, Pieksämäki, Kajaani, Iisalmi, Siilinjärvi, Lieksa, Kitee, Nurmes, Lapinlahti, Suonenjoki, Mäntyharju, Askola, Parikkala, Taipalsaari, Rautjärvi, Lapinjärvi ja Myrskylä.

Yhtiön hallitukseen kuuluu 11 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii Milttonin johtava neuvonantaja, kenraaliluutnantti Arto Räty. Hän on entinen puolustusministeriön kansliapäällikkö. Räty on työskennellyt myös mm. Puolustusvoimien operaatiopäällikkönä ja Fortumin johtoryhmän jäsenenä. Varapuheenjohtajana toimii diplomi-insinööri, eMBA Arto Pohjonen, joka on työskennellyt mm. Destia Oy:n ja Lujatalo Oy:n toimitusjohtajana. Tällä hetkellä hän työskentelee hallitustehtävissä, mm. puheenjohtajana neljässä eri yhtiössä sekä asuntorakennuttaja Newil & Bau Oy:n osakkaana.

Hallituksen muut jäsenet ovat Annina Peisa, Anu Ojala, Katriina Vainio, Piia Karjalainen, Marita Toikka, Silja Hyvärinen, Jarmo Pirhonen, Jukka-Pekka Ujula ja Kimmo Jarva.

– On todella hienoa, että valtio ja iso joukko kaupunkeja ja kuntia ovat yhdessä lähteneet edistämään Itärata-hanketta. Se kytkeytyy kahteen jo aiemmin alkaneeseen vastaavaan projektiin. Raideyhteyksien kehittäminen tulee vahvistamaan hankkeeseen osallistuvien kaupunkien ja kuntien elinvoimaisuutta sekä valmistuttuaan myös vähentämään liikenteen päästöjä. Odotan innolla suunnittelun alkamista, sanoo hallituksen puheenjohtaja Arto Räty.

Merkittävä vaikutus alueiden elinvoimalle ja saavutettavuudelle

– Itärata yhdistäisi Porvoon uutena ratakaupunkina rataverkkoon ja vahvistaisi kaupungin kasvun mahdollisuuksia itäisen Uudenmaan solmukohtana. Nopeat yhteydet Helsinkiin ja Vantaalle kytkisivät Porvoon sekä itäisen Uudenmaan aiempaa vahvemmin metropolialueen kehitykseen ja työssäkäyntialueeseen, toteaa Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.

– Hankeyhtiön perustaminen on ollut ainutlaatuinen puolen Suomen yhteistyöponnistus. Edistämme samalla itäisen Suomen raideliikenteen edellytyksiä sekä hillitsemme tulevaisuuden kasvihuonepäästöjä, sanoo Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen.

– Itäradan suunnittelun käynnistäminen tuo ratayhteyden toteutumisen päivä päivältä lähemmäksi. Kyseessä on kauaskantoinen hanke, joka vastaa hyvin itäisen Suomen liikenteen ja aluekehityksen tavoitteisiin, toteaa Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka tyytyväisenä.

Mitä seuraavaksi?

Osakkaat maksavat osakkeista merkintähinnat, jonka jälkeen yhtiöiden perustamisesta tehdään ilmoitus kaupparekisteriin. Osakeyhtiö on virallisesti perustettu, kun se on rekisteröity kaupparekisteriin.

Perustamisen jälkeen yhtiö organisoituu ja käynnistää toimintansa.

Lentoradan toteutus on edellytys Lentorata-Porvoo-Kouvola-raideyhteyden toteutumiselle. Lentoradan suunnittelun edistäminen rakentamisvalmiuteen on erillisen yhtiön, Suomi-rata Oy:n, vastuulla.

 Suurten raidehankkeiden edistäminen – Itäisen suunnan hankeyhtiö (LVM053:00/2020)

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa Itärata-hankeyhtiön perustamista

Valtion ja kuntien neuvottelijat pääsivät 21.5.2021 yhteisymmärrykseen Itäradan suunnittelua edistävän hankeyhtiön perustamisesta. Hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä olisi Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjausta koskevaan raidehankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli valtion osalta Itärata-hankeyhtiön perustamista 28.9.2021.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi, että Suomen valtio, edustajanaan liikenne- ja viestintäministeri, voi hyväksyä Itärata-hankeyhtiön osakassopimuksen sekä hankeyhtiön perustamisen yhdessä vähemmistöosakkaiden kanssa.

Hankeyhtiöön osallistuisivat ne kunnat, joiden toimivaltaiset päätöksentekoelimet tekevät virallisen täytäntöönpanokelpoisen päätöksen hankkeeseen osallistumisesta ja rahoittamisesta osakassopimuksessa kuvatusti.

Suomen valtion rahoitussitoumus edustaisi perustamisvaiheessa enintään 51 prosentin suuruista osuutta rahoitussitoumusten kokonaismäärästä. Perustamisen edellytyksenä on, että valtion ja kuntien rahoitussitoumukset yhdessä kattaisivat arvioidut rakentamisvalmiuden edellyttämän suunnittelun kustannukset sekä muut hankeyhtiön toiminnan edellyttämät kustannukset. Itärata-hankeyhtiön suunnittelukustannukset ilman arvonlisäveroa ovat alustavan arvion perusteella Lentorata—Porvoo—Kouvola-vaihtoehdossa 79 miljoonaa euroa.

Linjaus Itärata-hankeyhtiöstä ei sulje pois muiden idän suunnan liikenneyhteyksien kehittämistä tulevaisuudessa. Ministerivaliokunta tiedostaa tarpeen kehittää itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen saavutettavuutta sekä teollisuuden kuljetusten edellytyksiä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut Liikenne- ja viestintävirastolle toimeksiannon toteuttaa selvitys Itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kuljetusten kehittämisestä ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamisesta. Selvitys on tällä hetkellä viimeisteltävänä.