Category Archives: Metrojunat

:KUUSAKOSKI: HKL:N METROVAUNUISTA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ YLI 95 PROSENTTIA

By | |
Comments Off on :KUUSAKOSKI: HKL:N METROVAUNUISTA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ YLI 95 PROSENTTIA

Kuva: Ralf Roletschek – Saksankielinen Wikipedia, GFDL, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=512264

Vuodesta 1977 palvelleet nokkajunat olivat tulleet tiensä päähän. Vaunut olivat osoittautuneet liian epäluotettaviksi liikenteeseen; niiden tekniikka oli vanhaa, eikä vaunuihin saanut enää uusia varaosia.

“Pitkäaikaisena yhteistyökumppanina Kuusakoski oli luonteva valinta tähänkin projektiin”, toteaa Markus Valtonen, tiimipäällikkö, kaluston kunnossapito HKL

Varaosat talteen uudelleenkäyttöä varten

HKL:n kunnossapito otti ensin nokkajunista talteen esimerkiksi ajomoottoreita, jousijarruja ja teknisiä osia, joita voidaan käyttää varaosina sarjajunissa. Vanhempien vielä liikenteessä olevien metrojunien varaosien saatavuus on vaikeaa, joten on hyvä, että vaunuista saadaan osia uudelleenkäytettäväksi. Nokkajunista saatuja varaosia pystytään käyttämään vielä noin 10-15 vuotta

Vaunujen kuljetus Kuusakosken toimipisteelle

Kuljetus toteutettiin erityisjärjestelyin, sillä metrovaunu on 3 metriä leveä. Vaunut kuljetettiin HKL:n Roihupellon varikolta Kuusakosken toimipisteelle Seutulaan. Kuljetukset jaettiin useammalle päivälle. Kuusakoskella ja pitkäaikaisilla kuljetuskumppaneillamme on vankka kokemus myös erityiskuljetusten järjestämisestä.

Komposiitti eroteltiin ensin

Metrovaunuissa komposiittia oli esimerkiksi tuulilasin etuosassa sekä penkeissä. Kuusakoski pystyy tarjoamaan ratkaisun komposiiteille, jotka ovat tähän asti olleet ongelmallisia materiaaleja teollisessa kierrätyksessä. Komposiittimateriaalit käytetään sementinvalmistuksessa niin sanotussa yhteisprosessoinnissa. Yhteisprosessointi on energiahyödyntämisen ja materiaalikierrätyksen yhdistelmä.  Jos komposiittia ei voida uudelleen käyttää, sementinvalmistus tarjoaa ympäristön kannalta kestävämmän ratkaisun kuin jätteenpoltto tai loppusijoitus, jotka ovat tällä hetkellä ainoat muut teollisen mittakaavan vaihtoehdot.

Vaunujen pilkkominen ja murskaus

Metrovaunut pilkottiin pienempiin osiin, ja osat syötettiin Kuusakosken vasaramurskaimeen. Murskainkäsittelyn jälkeen jäljellä oli nyrkinkokoisia paloja, jotka pystyttiin erottelemaan magneetin ja tuulierottelun avulla sekä lopuksi myös käsin erottelemalla.

Murskauksessa syntynyt jäännösjäte, rejekti, toimitettiin Kuusakosken ainutlaatuiselle rejektilaitokselle, jossa siitä otettiin talteen ja jatkojalostukseen lähes kaikki metalliaines, mikä aiemmin on jäänyt jäännösjätevirtaan ja siten hyödyntämättä.

Kierrätysraaka-aineeksi valmistavaan teollisuuteen

Murksainkäsittelyn jälkeen erotellut materiaalit toimitettiin Heinolaan jatkojalostusta varten. Heinolasta kierrätysraaka-aineet pääsevät jatkamaan matkaansa valmistavan teollisuuden käyttöön. Metrovaunun runko oli alumiinia, ja alumiinsta Kuusakoski valmistaa Heinolassa alumiiniharkkoja ja -droppeja räätälöidysti asiakkaidensa tarpeisiin.

Siemens tuomittiin maksamaan HKL:lle liki 5 miljoonaa korvauksia metron pieleen menneestä automatisoinnista

By | |
Comments Off on Siemens tuomittiin maksamaan HKL:lle liki 5 miljoonaa korvauksia metron pieleen menneestä automatisoinnista

Kuva: HKL

Helsingin käräjäoikeus antoi 16.11. ratkaisunsa metron automatisointisopimusten purkamiseen liittyvien taloudellisten vaatimusten osalta. Ratkaisun taustalla on 31.3.2020 annettu käräjäoikeuden välituomio, jonka mukaan HKL:llä oli oikeus purkaa metron automatisointia koskevat hankintasopimukset metrovarikon laajennusosan automatisointisopimusta lukuun ottamatta vuonna 2015.

Tänään annetun ratkaisun mukaan Siemens on velvollinen suorittamaan HKL:lle vahingonkorvausta noin 5 miljoonaa euroa ja palauttamaan HKL:n maksamia kauppahintoja noin 3,2 miljoonaa euroa.

– Oikeuden ratkaisussa osoitettiin Siemens korvaamaan HKL:lle aiheutuneita vahinkoja ja palauttamaan osa maksetusta kauppahinnasta. Emme kuitenkaan voi olla tyytyväisiä tuomioon, kun otetaan huomioon, että käräjäoikeus on aiemmin todennut, että HKL:llä on ollut oikeus purkaa riidan kohteena olevia sopimuksia. HKL katsoo kärsineensä enemmän taloudellista vahinkoa kuin mihin käräjäoikeus nyt päätyi. Perehdymme annettuun käräjäoikeuden ratkaisuun huolella, jonka jälkeen teemme päätöksen siitä, haemmeko ratkaisuun muutosta hovioikeudelta, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Käräjäoikeuden välituomiosta ilmenevän näkemyksen mukaan automatisointiprojektin viivästykset johtuivat pääasiassa Siemensin vastuulla olevista seikoista, ja tämä johtopäätös on lähtökohtana myös nyt ratkaistuissa korvausvastuissa. Välituomiossa HKL:n katsottiin myös joltain osin rikkoneen hankintasopimuksia, minkä johdosta Siemensillä katsottiin tänään annetussa tuomiossa olevan oikeus pitää osa kauppahinnasta. Näistä esimerkkinä se, että HKL jatkoi Siemensin toimittamien järjestelmäosien, kuten asetinlaitteen käyttämistä sopimusten purun jälkeen.

– Tämä oli välttämätöntä ja yhteiskunnan kannalta oikea ratkaisu, jotta metroliikennettä ylipäätään voitiin jatkaa. Käynnistimme välittömästi purun jälkeen Siemensin asetinlaitteen korvaavan hankinnan, ja uusi asetinlaite tuli käyttöön alkuvuodesta 2019, kertoo Lehmuskoski.

On siten mahdollista, että asian käsittely jatkuu seuraavaksi hovioikeudessa. Metron automatisointia koskeva oikeudenkäynti on Suomen mittakaavassa ainutkertaisen suuri.

Metrojunien peruskorjaus parantaa matkustusviihtyvyyttä

By | |
Comments Off on Metrojunien peruskorjaus parantaa matkustusviihtyvyyttä

Peruskorjatun M100-sarjan metrojunan sisätilat. Kuva: HKL

HKL peruskorjaa kaikki M100- ja M200-sarjan metrojunat. Peruskorjaukset on aloitettu M100-sarjan junista. Kaksi ensimmäistä metrojunaa on peruskorjattu, ja ne ovat palanneet matkustajaliikenteeseen maanantaina 23. marraskuuta.

Junien peruskorjaus parantaa matkustusviihtyvyyttä: matkustamon sisustusta uudistetaan ja juniin asennetaan led-valaistukset. M100-sarjan metrojuniin tulee lisää avointa tilaa, joka soveltuu muun muassa polkupyörien kuljettamiseen. Peruskorjauksessa päivitetään myös matkustajainformaatiojärjestelmä, pintakäsitellään kori ja uudistetaan M100-junien ohjaamot kokonaan ajopöytä mukaan lukien. Ajoergonomian parannus toteutetaan metrojunankuljettajien toiveiden ja tarpeiden pohjalta.

– M100-junien matkustamo näyttää nyt nykyaikaisemmalta vaaleasta värisävystä johtuen, ja matkustusmukavuutta on parannettu esimerkiksi ohjaamon taakse tehdyllä tilalla polkupyörän kanssa matkustaville. Asiakaspalautteissa on jo pitkään pyydetty matkustamoon pistorasioita, joten niitä on nyt tässä peruskorjauksessa sinne lisätty. Junat maalataan ja moottoriohjauksen ja ovien komponentteja uusitaan siten, että tällä kalustolla pystytään jatkamaan junien suunnitellun elinkaaren loppuun asti, kertoo HKL:n projektipäällikkö Keijo Lahti.

Hankkeessa peruskorjataan kaikkiaan 39 Valmetin/Strömbergin vuosina 1979–1984 valmistamaa M100-metrojunaa ja 12 Bombardierin vuosina 2000–2001 valmistamaa M200-metrojunaa.

Vaunut kuljetetaan Pieksämäelle

Vaunut peruskorjaa raidekaluston kunnossapitoyritys VR FleetCare. Vaunut pintakäsitellään VR FleetCaren Pieksämäen konepajalla ja muu työ tehdään Helsingin varikolla Ilmalassa.

– Meillä on kymmenien vuosien kokemus vastaavanlaisista vaativista peruskorjausprojekteista sekä junakaluston modernisointiprojekteista. Lisäksi meillä on erinomaiset tuotantotilat, jotka tarjoavat työlle erinomaiset edellytykset, VR FleetCaren kaupallinen johtaja Peter Guldbrand kertoo. – Aluksi metrojunia siirrettiin rekka-autoilla ja laveteilla, mutta nyt niitä kuljetetaan poikkeusluvalla junaraiteita pitkin korjattavaksi. Tämä helpottaa kokonaistoimitusta ja antaa yleisölle mahdollisuuden bongata metrojuna raiteilla matkalla Helsingistä Pieksämäelle, Guldbrand vinkkaa.

Ensimmäisenä peruskorjataan kaikki M100-sarjan junat, minkä jälkeen vuorossa ovat M200-sarjan junat. Viimeinen uudistettu juna palautuu HKL:lle vuonna 2023.

HKL hankkii uusia M300-sarjan metrojunia

By | |
Comments Off on HKL hankkii uusia M300-sarjan metrojunia

HKL hankkii viisi uutta M300-sarjan metrojunaa. Uusien junien valmistuttua M300-junia on liikenteessä kaikkiaan 25 kappaletta.

Junat toimitetaan Helsinkiin vuonna 2022. Uudet junat ovat nykyisten M300-junien tapaan läpikuljettavia, nelivaunuisia junia. Hankinnan myötä metrojunien määrä kasvaa nykyisestä 45 junasta 50:een. M300-junien lisäksi liikenteessä on M200-sarjan junia 6 kpl ja M100-sarjan junia 19 kpl. Uutta junakalustoa tarvitaan länsimetron liikenteen laajentuessa Kivenlahteen 2020-luvun alkupuoliskolla.

-Hankittavat junat ovat samanlaisia kuin länsimetron liikenteen aloitusvaiheessa käyttöönotetut junat. Ne tarjoavat vanhaa kalustoa parempaa palvelua matkustajille; junissa on muun muassa ilmastointi, kertoo HKL:n infra- ja kalustoyksikön johtaja Artturi Lähdetie.

Junat valmistaa kiskokalustovalmistaja Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles S.A. (CAF) Zaragozan tehtaalla Espanjassa. CAF on valmistanut myös nykyiset M300-sarjan junat. Junahankinnan kokonaishinta on 39,9 miljoonaa euroa. Hinta sisältää juniin tarvittavat varaosat. Junien suunniteltu käyttöaika on 40 vuotta.

HKL kehittää metrojunien ohjaamoja

HKL parantaa M300-sarjan metrojunien ohjaamoergonomiaa. Ohjaamoihin suunnitellaan ominaisuuksia, jotka vähentävät kuljettajan fyysistä rasitusta ja parantavat työasentoa ja ergonomiaa.

Kuljettajan istuin vaihdetaan, ja uudessa istuimessa on muun muassa huomattavasti nykyistä laajemmat säätömahdollisuudet. Myös ajopöytä uusitaan, ja jatkossa kuljettajalla on mahdollisuus ajaa seisoma-asennossa. Kuljettajan työasentoa parantaa myös uusi ajokahva, joka on nykyiseen verrattuna lähempänä kuljettajaa. Lisäksi muun muassa poljintaso vaihdetaan säädettäväksi ja ilmanvaihtoa parannetaan.

Ohjaamon muutokset tehdään kaikkiin 20:een M300-sarjan metrojunaan. Junat on toimitettu HKL:lle vuosina 2016-2017. Muutokset toteuttaa junien valmistaja Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles S.A. (CAF). Muutostyöt on määrä tehdä HKL:n Roihupellon metrovarikolla vuosien 2021-22 aikana.

M300-junat tilattiin alun perin automaattiajoon soveltuvina junina. Metron automatisointiprojektin keskeytyessä HKL tilasi juniin tilapäisen kuljettajakäyttöön soveltuvan ohjaamon. Tilapäisen ohjaamon kuljettajaergonomiassa havaittiin kuitenkin puutteita, minkä vuoksi HKL käynnisti hankkeen kuljettajaergonomian parantamiseksi.

:HELSINKI: Kaupunginhallitus esittää viiden uuden metrojunan hankintaa

By | |
Comments Off on :HELSINKI: Kaupunginhallitus esittää viiden uuden metrojunan hankintaa

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 23.9.2019 uusien M300-metrojunien hankesuunnitelman. Hankkeen kokonaishinta on yhteensä 40,7 miljoonaa euroa. Lopullisen päätöksen hankesuunnitelman hyväksymisestä tekee kaupunginvaltuusto.

Hankesuunnitelma koskee viittä nelivaunuista M300-sarjan metrojunaa. Vaunumäärän lisäämisellä mahdollistetaan metroliikenteen vuoromäärän nostaminen ja varmistetaan metrojärjestelmän kapasiteetin riittävyys liikennöinnin laajetessa länsimetron laajentumisen myötä.

Tällä hetkellä metroliikenteen suurin vuoromäärä on 36 vuoroa, mikä tarkoittaa käyttöasteena 80 %:n käyttöastetta. M300-metrojunien optiohankinnan toteuttaminen ja kaluston käyttöasteen nosto mahdollistavat 43 vuoron liikenteen suorittamisen vuodesta 2023 eteenpäin.

HKL ei voi toteuttaa laajenevaa liikennettä nykykaluston käyttöasteen nostamisella, minkä vuoksi lisäjunien hankinta on välttämätöntä.

HKL ja VR-Yhtymä Oy sekä VR Kunnossapito Oy allekirjoittivat sopimuksen metrovaunujen peruskorjauksesta

By | |
Comments Off on HKL ja VR-Yhtymä Oy sekä VR Kunnossapito Oy allekirjoittivat sopimuksen metrovaunujen peruskorjauksesta

Kuva: HKL/Miska Engström

HKL peruskorjaa 100- ja 200-sarjan metrovaunut. Peruskorjauksen hankintasopimus allekirjoitettiin tarjouskilpailun voittaneen VR-Yhtymä Oy:n ja VR Kunnossapito Oy:n kanssa torstaina 23.5. Vaunut pintakäsitellään VR:n Pieksämäen konepajalla ja muu työ tehdään Helsingin varikolla Ilmalassa.

Hankkeessa peruskorjataan 39 Valmetin/Strömbergin vuosina 1979–1984 valmistamaa M100-metrojuniaa ja 12 Bombardierin vuosina 2000–2001 valmistamaa M200-metrojunaa. Kokonaisuudessaan projekti kattaa siten yhteensä 102 peruskorjattavaa vaunua.

Junien peruskorjauksessa kori pintakäsitellään, matkustajainformaatiojärjestelmä päivitetään ja matkustamon sisustus uudistetaan. Lisäksi M100-metrovaunujen matkustamon avointa tilaa lisätään penkkejä poistamalla, ja junan ohjaamo uudistetaan kokonaisvaltaisesti ajopöytä mukaan lukien. Peruskorjaushakkeeseen sisältyvä M100-sarjan ajoergonomian parannus toteutetaan metrojunankuljettajien toiveiden ja tarpeiden pohjalta.

– Olemme ilahtuneita, että saamme VR-Yhtymä Oy:n kumppaniksemme peruskorjaushankkeen toteutukseen, sanoo HKL:n projektipäällikkö Tuomo Pietilä.

Peruskorjauksen tuotantovaihe alkaa vuoden 2019 syyskuun alussa, ja viimeinen peruskorjattu metrojuna saadaan liikenteeseen 2023.

Metrolla länteen tasan vuosi – Matinkylän laajennuksella ensimmäinen vuosipäivä

By | | ,
Comments Off on Metrolla länteen tasan vuosi – Matinkylän laajennuksella ensimmäinen vuosipäivä

Metroliikennettä Matinkylään on sunnuntaina 18.11. takana tasan vuosi. Viime vuoden marraskuussa avautui kahdeksan uutta metroasemaa, kun Ruoholahden ja Espoon Matinkylän välinen 14 kilometrin osuus valmistui. Alustavien tietojen mukaan espoolaisten joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt vuoden aikana.

Metro muuttui Etelä-Espoon ja Lauttasaaren tärkeimmäksi liikennevälineeksi, kun metron läntisin osuus avautui matkustajaliikenteelle 18.11.2017. Helsingin Kampin ja Espoon välillä Länsiväylää pitkin kulkevat bussilinjat muuttuivat liityntälinjoiksi metroasemille 3.1.2018.

”Alustavat tiedot matkustajamääristä viittaavat siihen, että metro on kasvattanut joukkoliikenteen käyttöä Espoossa”, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

Matkapuhelinten tukiasemista saadun datan perusteella Espoosta Helsinkiin arkisin tehtyjen matkojen määrä kasvoi joulukuusta 2017 tammikuuhun 2018 noin 11 prosenttia, ja kasvu painottui metroon. Myös lipunmyyntiluvut antavat viitteitä matkustamisen lisääntymisestä: vuoden 2018 tammi–lokakuussa espoolaiset ovat ostaneet matkakortille ja mobiilisovelluksella 7,3 prosenttia enemmän lipputuotteita kuin vuoden 2017 vastaavana aikana. Samaan aikaan henkilöautoliikenteen kasvu Länsiväylällä on taittunut.

Metron ja liityntäbussien alkutaival on sujunut kohtalaisesti, vaikka ongelmiakin on ollut. Ruuhka-aikoina metrossa on ollut jopa odotettua enemmän matkustajia, ja osalla alueista matka-ajat Helsingin keskustaan ovat muutoksen seurauksena pidentyneet.

HSL ottikin lokakuussa käyttöön neljä ruuhka-aikoina liikennöivää bussilinjaa Kampin ja Espoon länsiosien välille – ennen muuta metron kuormituksen keventämiseksi, mutta myös matka-aikojen nopeuttamiseksi ennen kuin metron seuraava laajennus Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu. Tietoja bussilinjojen vaikutuksista metron matkustajamääriin on tarkoitus julkistaa lähiaikoina.

Metron läntisen osuuden matkustajamäärät näyttävät vuoden 2018 aikana hieman nousseen. Kuluvan vuoden vilkkain kuukausi on ollut syyskuu, jolloin kahdeksalla uudella asemalla oli yhteensä keskimäärin 56 200 nousijaa arkivuorokauden aikana. Edellinen vuoden korkein luku mitattiin maaliskuussa, jolloin matkustajia oli 54 100. Vilkkain asema on edelleen ollut Matinkylä, jolta syyskuussa nousi kyytiin 16 400 matkustajaa arkivuorokaudessa.

Kamppiin kulkevien linjojen lisäksi HSL on tehnyt bussiliikenteeseen myös muita, pienempiä muutoksia, ja tarpeen vaatiessa muutoksia tehdään edelleen.

”Seuraamme koko ajan tarkasti matkustajamääriä ja pyrimme siihen, että joukkoliikennepalvelu pysyy hyvänä kaikille”, sanoo HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila.

Vaihtoyhteydet metron ja bussien välillä Tapiolassa helpottuvat huomattavasti, kun Tapiolan bussiterminaali avautuu näillä näkymin maaliskuussa. Kaikki Tapiolan kautta kulkevat bussit siirtyvät silloin käyttämään uutta, Merituulentielle valmistuvaa bussiterminaalia.

HKL testasi vuoroväliä ja kuljetti kouluttajia

HKL liikennöi metroa 36 junalla arkipäivien ruuhka-aikoina. Metroliikenteen laajennuttua toinen linjoista alkoi kulkea väliä Matinkylä–Vuosaari ja toinen väliä Tapiola–Mellunmäki. Arjen ruuhka-aikaan vuoroväli on ollut Tapiola–Itäkeskus-välillä 2,5 minuuttia ja väleillä Matinkylä–Tapiola, Itäkeskus–Mellunmäki ja Itäkeskus–Vuosaari 5 minuuttia.

”Liikenne laajentuneella metrolinjalla on vuoden aikana vakiintunut ja eri syistä johtuvien ajamattomien lähtöjen määrä on selkeästi vähentynyt. Heinä-lokakuussa ajettiin noin 99,8 prosenttia metrovuoroista suunnitellusti”, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Ruuhkien tasaamiseksi HKL kokeili elokuun lopussa Tapiola–Matinkylä-välillä HSL:n ja HKL:n yhdessä suunnittelemaa liikennöintimallia, jossa kolme neljästä metrojunasta ajoi Matinkylään saakka. Malli todettiin teknisesti toimivaksi, mutta siihen sisältyy myös liikenteellisiä haasteita. Mallin käyttöönotosta ei vielä ole tehty päätöksiä.

Vuoden aikana on koulutettu runsaasti uusia metronkuljettajia laajentuneen metron tarpeisiin.

”Viimeisen vuoden sisällä on valmistunut neljältä koulutusjaksolta yhteensä 46 kuljettajaa. Viides jakso on meneillään”, kertoo Ville Lehmuskoski.

Länsimetro omistaa ykkösvaiheen metron ja rakentaa kakkosvaihetta länteen

Liikenteen alkamisen jälkeen Länsimetro oy jäi Ruoholahti–Matinkylä-osuuden omistajaksi. Rakentaminen jatkuu Matinkylästä Kivenlahteen, ja se etenee suunnitelmien mukaisesti. Kaikkien kakkosvaiheen asemien rakennusurakat käynnistyvät vuoden 2018 loppuun mennessä. Kakkosvaihe luovutetaan liikennöitsijälle vuoden 2023 aikana.

”Ensimmäinen vuosi on sujunut ilman lastentauteja, mistä olemme erityisen ylpeitä. Länsimetro omistaa ykkösvaiheen asemat ja ratainfran, joka nyt on elinkaarensa parhaimmassa kunnossa. Tehtävämme on olla vastuullinen omistaja myös jatkossa ja huolehtia siitä, että miljardiomaisuus pysyy hyvässä kunnossa ja palvelee matkustajia parhaalla mahdollisella tavalla”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Siemens päävastuussa automaattimetron 1. toimituserän viivästyksestä

By | |
Comments Off on Siemens päävastuussa automaattimetron 1. toimituserän viivästyksestä

metro-770

Välimiesoikeus on päättänyt HKL:n hyväksi siellä käsiteltävänä olleen asian metron automatisointia koskevan sopimuksen toimituserän 1 myöhästymisestä. Käsittely välimiesoikeudessa tapahtui Siemensin aloitteesta.

Välimiesoikeus katsoi toimituserän 1 viivästyneen 493 päivää sovitusta toimitusajasta ja Siemensin olevan vastuussa tästä viivästyksestä 401 päivän osalta. Välimiesoikeuden päätös on heti lainvoimainen.

Metron automatisointia koskevien sopimusten purkuasia on etenemässä seuraavaksi käsittelyihin Helsingin käräjäoikeudessa.

– Ensimmäinen istunto käräjäoikeudessa on kesäkuussa. Silloin on tarkoitus käydä oikeuden puheenjohtajan ilmoituksen mukaan kattavasti läpi erityisesti oikeudenkäynnin hallintaan ja läpivientiin liittyviä asioita, kertoo HKL:n hallintojohtaja Yrjö Judström.

HKL:n ja Siemensin välisen metron automatisointia koskeneiden sopimusten mukaan toimituserä nro 1:n viivästyminen yli vuodella on hankintasopimusten mukainen peruste sopimusten purulle. Tämä onkin yksi HKL:n purkuperuste käräjäoikeudessa vireillä olevassa purkukanteessa.

– Välimiesoikeuden lainvoimainen päätös vahvistaa HKL:n käsitystä siitä, että HKL on arvioinut tilanteen oikein purkaessaan vuonna 2015 metron automatisoinnin sopimukset.

Metrossa perjantaina virroitinongelmia

By | |
Comments Off on Metrossa perjantaina virroitinongelmia

_N2A7054_thumb

Metroliikenne on ollut perjantaina keskeytyneenä jonkin aikaa sekä aamulla että alkuiltapäivästä virroitinongelmien vuoksi. Metrojunaan sähköä radan virtakiskosta välittävä virroitin on vikaantunut, ja tuottanut runsaasti savua aamulla Itäkeskuksen ja iltapäivällä Herttoniemen asemalle.

Vikaantuneet junat olivat eri sarjaa, toinen M200- ja toinen uudempi M300-mallinen. HKL:n ratasähkö on jo tarkastanut radan virtakiskon, jossa ei havaittu vikaa. Asiaa selvitetään tarkemmilla tutkimuksilla viikonlopun aikana.

– Metro on hyvin luotettava liikenneväline ja vuosittain 99,96 % lähdöistä ajetaan aikataulun mukaisesti. On harvinaista, että kaksi vikaa osuu samalle päivälle, sanoo HKL:n kunnossapitoyksikön johtaja Toni Jurva.

– HKL pahoittelee savusta ja metroliikenteen epäsäännöllisyydestä matkustajille aiheutunutta haittaa.

Lisätietoa metron liikennöinnistä www.hsl.fi.

Metron tiheän vuorovälin liikenne käynnistynyt sujuvasti

By | | ,
Comments Off on Metron tiheän vuorovälin liikenne käynnistynyt sujuvasti

30b2f9ce-9b47-49da-a563-33747adf3ba8-main_image

Kuva: HKL

Metroliikenteessä siirryttiin 15.8. ajamaan 2,5 minuutin vuorovälillä ruuhka-aikoina Kampin ja Itäkeskuksen välillä. Ensimmäisten viikkojen kokemusten perusteella metron tiheän vuorovälin liikennöinti on sujunut pääosin ongelmitta: junat ovat pysyneet aikataulussa ja matkustajat ovat oppineet hyvin muutoksen vaikutukset matkustamiseen.

– 2,5 minuutin vuorovälillä on nyt liikennöity kohta neljä viikkoa ja liikenteen täsmällisyys on parantunut entisestään ensimmäisistä päivistä. Tiheän vuorovälin ansiosta jo aiemminkin suosittu metroliikenne palvelee entistäkin paremmin, sanoo HKL:n liikennöintiyksikön johtaja Arttu Kuukankorpi.

Tiheän vuorovälin vuoksi odotusaika asemilla lyhenee, mutta samasta syystä junat eivät ehdi jäädä asemille odottamaan. Matkustajien on tärkeää muistaa, että junan sulkeutuvien ovien väliin ei saa mennä, koska se viivästyttää koko metroliikennettä. HKL haluaakin kiittää matkustajia siitä, että tämä viesti on matkustajien keskuudessa pääsääntöisesti hyvin ymmärretty.

Toinen matkustukseen vaikuttanut muutos on junien lyheneminen kuusivaunuisista nelivaunuisiksi. Nykymetron osuuden laitureilla matkustajan on siksi osattava odottaa junaa oikeassa kohdassa, jolloin junaan nouseminen sujuu ripeästi. Laiturialueille on teipattu tarrat, jotka osoittavat junan pysähtymispaikan.

Liikennöinnin ensimmäisten viikkojen aikana on sattunut joitakin liikennöintiin vaikuttaneita liikennehäiriöitä. Kyseessä ovat olleet esimerkiksi pienet tekniset häiriöt ovien toiminnassa. Häiriöiden luonne ei kuitenkaan ole poikennut aiemmasta eivätkä ne johdu tiheän vuorovälin liikenteestä.

Tiheällä vuorovälillä liikennöitäessä mahdolliset häiriöt aiheuttavat entistä herkemmin liikenteen hetkellisen pysäyttämisen, sillä muut junat eivät pääse ohittamaan seisahtunutta metrojunaa. Näin toimien pitkiä vuorovälejä ei pääse syntymään, ja liikenne saadaan palautettua mahdollisimman pian normaaliksi poikkeustilanteen jälkeen. Junat odottavat liikenteen uudelleen käynnistymistä pääsääntöisesti asemilla, jotta häiriö matkustajille jäisi mahdollisimman vähäiseksi.

HKL:lle hankituilla uusilla M300-sarjan metrojunilla liikennöidään lähiviikkoina satunnaisesti matkustajaliikenteessä. Junilla aletaan liikennöidä normaalisti muun kaluston tapaan myöhemmin syksyllä. Alkuvaiheessa liikenteessä tulee olemaan enintään neljä M300-junaa.

Metron vuoroväli on ruuhka-aikoina noin klo 7.00–9.30 ja 14.30–18.30 Kampin ja Itäkeskuksen välillä 2,5 minuuttia. Mellunmäen junat menevät ruuhka-aikaan 2,5 minuutin vuoroväliä ajettaessa kääntöraiteelle jo Kampissa. Muina aikoina junat ajavat normaalisti Ruoholahteen. Lauantaisin ja arkisin päiväsaikaan metron vuoroväli välillä Ruoholahti-Itäkeskus on 3-4 minuuttia, ja itäisillä haaroilla 7,5 minuuttia. Iltaisin ja sunnuntaisin vuoroväli välillä Ruoholahti-Itäkeskus on 5 minuuttia, ja itäisillä haaroilla 10 minuuttia.