Proxionin johtaman partneriverkoston ponnistus edistyksellisen raideliikenteen korkeimman automaatiotason, GoA4 -luokan autonomisen junayksikön kenttätesteissä oli onnistunut. Liikenneneuvos Janne Hauta liikenne- ja viestintäministeriön automaatioyksiköstä sai kunnian antaa junayksikölle ensimmäisen suoritettavan tehtävän.
Hankkeen tavoitteena on synnyttää täysin uudenlainen, autonominen raidelogistiikka teollisuuslaitosten tai terminaalien sisäiseen liikenteeseen ja kasvattaa voimakkaasti rautatiekuljetusten määrää. Suomalaisen Proxionin vetämässä, kaikkiaan parinkymmenen tekniikan alan toimijan hankkeessa kehitetään raiteille ketterää ja vähäpäästöistä kuljetuskonseptia, jota pääsevät hyödyntämään ensimmäisenä suuret teollisuusyritykset. Voikkaalla suoritetuissa kenttätesteissä todistettiin, että teknologian avulla raideliikenteen on mahdollista kilpailla joustavien maantiekuljetusten kanssa teollisuuden kuljetuksissa suljetuilla alueilla, kuten satamissa tai teollisuuslaitoksissa.
Täysin autonominen logistiikkaketju tuotantolaitoksen ja terminaalin välillä
Projektijohtaja Reijo Viinosen mukaan hankkeen tavoite on edistää teollisuus- ja tehdasalueiden sisälogistiikkaa turvallisella, ympäristöystävällisellä ja tehokkaalla raideliikenteellä. Julkisella rataverkolla liikuttaessa vaatimukset ja määräykset sekä toimijoiden suuri määrä tekevät täysin autonomisesta logistiikkaketjusta haastavan toteuttaa, kertoo Viinonen. Ajatus autonomisesta junasta syntyi, kun Proxionin omistaja Petri Puikkonen halusi ratkaista haasteen, jonka jatkuva rekkaliikenne läpi Uudenkaupungin keskustan autotehtaalle loi.
– GoA4-automaatiotaso tarkoittaa raideliikenteessä valvomatonta automaatiota, valoittaa Viinonen projektin edistyksellisyyttä. Junayksikkö kykenee itsenäisin päätöksin ohjaamaan esimerkiksi tasoristeystä ja varmistamaan turvallisen kulkutien tehtävän suorittamiseksi. Ihmisen ei tarvitse valvoa junayksikköä jatkuvasti edes etänä.
Suomalaisin voimin uutta teknologiaa
Pääkumppanit Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa ovat kehittäneet teknologioita puhtaasti rautatieliikenteen tarpeisiin. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on keskittynyt ympäristön havainnointiin liittyvien teknologioiden ja tarvittavaan päätöksenteko-ohjelmiston kehittämiseen.
-Markkinoilla olevat sensori- ja kamerateknologiat ovat kehitetty pitkälle maantieliikenteen tarpeisiin, kertoo johtava tutkija Pertti Peussa VTT:ltä. Voidaksemme aidosti havainnoida esteitä ja muutoksia rautatieympäristössä ja riittävästi ennakoiden, jotta satojen tonnien painoiset junat saadaan pysähtymään, olemme kehittäneet täysin omaa ohjelmistoteknologiaa projektilla.
Electric Power Finland on vastannut projektilla raideinfran kehittämisestä ja yhteensovittamisesta autonomisen liikkumisen tarpeisiin.
-Sähköinen vaihteenkääntäjämme kommunikoi junayksikön kanssa langattomasti hyödyntäen esimerkiksi 5G-verkkoa ja juna antaa käskyn vaihtajalle varmistaakseen turvallisen oikean kulkutien itselleen, kertoo EPF:n tuotekehityspäällikkö Jani Tupitsa.
Vaihteiden lisäksi teollisessa ympäristössä on useita tasoristeyksiä. Juna kommunikoi myös tasoristeysten kanssa ja ohjaa tutkatekniikoilla varoituslaitosta, joka sulkee ja vapauttaa risteyksen muilta käyttäjiltä.
Testiajot ajetaan Voikkaan Yritysalueen ratapihalla Teräspyörän modernisoidulla Otso 4 -veturilla. Teräspyörä on vastannut projektilla testiyksikön lisäksi akkuteknologiaan nojaavan sähköisen veturin konseptisuunnittelusta.
-Tänään ajetut testiajot todistavat, että nykyiset veturit ovat jo muutettavissa autonomisiksi, kertoo Kimmo Hämäläinen, Teräspyörä-Steelwheel:n toimitusjohtaja. Suunnitelmiemme mukaan myös lähipäästöiltään ympäristöystävällinen ja kustannustehokas akkukäyttöinen veturi nopealla latausteknologialla soveltuu erinomaisesti teolliseen lähiliikenteeseen.
Proxionin tekninen päällikkö Kimmo Kolehmainen kertoo, että Proxionin kehittämän Proxion Train Logistics Management System (PTLMS) -järjestelmän tehtävä on hoitaa kommunikaatio junan ja materiaalihallinnon välillä. autonomisen junayksikön ja ratalaitteiden välillä.
Lisäksi Proxion on kehittänyt asetinlaiteohjelmiston, joka hoitaa kommunikaation.
-PTLMS:n avulla koko logistiikkaketju voidaan automatisoida. Voimme esimerkiksi välittää tietoa saapuvasta rahtikuljetuksesta meriteitse junayksikölle, joka saapuu laiturialueelle vastaanottamaan rahdin ja kuljettaa sen terminaaliin, jossa rahti, kuten kontti, puretaan rekkojen tai julkiselle rataverkolle suuntaavien junien kyytiin, valottaa Kolehmainen kokonaisuutta.
-Koko kuljetusketjun automatisointi ja toimintojen integrointi luovat tarvitsemaamme kilpailukykyä, jatkaa Viinonen.
Regulaatio laahaa perässä
Autonominen junayksikkö on aikaansa edellä. Euroopan rautatieviraston valmistelema säädöskokonaisuus koskee vasta tason 1 ja 2 automaation teknisiä järjestelmiä. Junan testiajoissa Voikkaalla pilotoidaan jo tason 3 ja 4 automaatiojärjestelmiä.
-Se kuinka eteenpäin katsovasta projektista on kyse, voidaan havainnollistaa EU-regulaatiolla, kertoo Liikenneneuvos Janne Hauta, liikenne- ja viestintäministeriöstä. Tasoille 3 ja 4 regulaatiota on odotettavissa aikaisintaan tämän vuosikymmenen puolivälin paikkeilla. Täällä katsotaan tänään vahvasti eteenpäin.
EU:n kestävän ja älykkään liikkumisen strategiassa on linjattu, että komissio pyrkii helpottamaan testausta ja kokeiluja sekä sääntely-ympäristön mukauttamista niin, että ne tukevat innovaatioita ja uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Lisäksi LVM:ssä on käynnissä rautatieliikenteen lainsäädännön läpikäynti automaation näkökulmasta.
– Olenkin varma, että tämän autonominen juna -hankkeen avulla saamme arvokasta tietoa siitä, mihin suuntaan sääntelyä tulisi kehittää niin EU:ssa kuin kotimaassa, jatkaa Hauta. Teknologian kehittäjät tarvitsevat ketterän sääntelykehyksen tuotteiden pilotoimiseksi ja käyttöönottamiseksi.
Business Finland mukana alusta alkaen
Hankkeessa on ollut alusta asti mukana myös Business Finland rahoittamassa niin konseptivaihetta vuosina 2019-2020 ja tutkimus- ja kehitysvaihetta 2021-22.
-Juuri tällaisia vientiin tähtääviä ja uutta liiketoimintaa luovia hankkeita haluamme olla mukana rahoittamassa, kertoo Tom Warras Business Finlandilta. Jotta pääsemme hankkeen seuraavaan vaiheeseen, toivotan mukaan entistä laajemman joukon toimijoita aina teollisuudesta ja operaattoreilta. Yhdessä voimme tehdä tästä Suomelle seuraavan suuren vientituotteen.
Voit seurata projektia myös nettisivuillamme: www.goa4.fi.
