Category Archives: Raitioliikenne

Nimi näkyy raitiovaunun kyljessä vaunun sarjanumeron alla.

Helsingin raiteilla voi nyt bongata Suvi ja Matti -nimiset raitiovaunut, kun HKL nimesi omat ratikat pitkäaikaisille entisille toimitusjohtajille, HSL:n Suvi Rihtniemelle ja HKL:n Matti Lahdenrannalle. Raitiovaunun nimeäminen on tunnustus ja kiitos pitkäaikaisesta työstä joukkoliikenteen hyväksi.

Nimettävät vaunut valittiin HKL:n Artic-sarjan raitiovaunusta, joiden numerointi on 400-sarjaa. Nimikkoratikka valikoituu tämän sarjan vaunuista menneiden työvuosien mukaisesti. Suville on nimetty ratikka 418, joka juontaa juurensa Suvi Rihtniemen yhteensä 18 työvuodesta HSL:ssä ja sen edeltäjässä YTV:ssä. Matti Lahdenrannan nimi koristaa vaunua numero 414 kiitoksena työstä HKL:n ja HKL-Bussiliikenteen toimitusjohtajana.

Jo aiemmin tämän tunnustuksen työurastaan on saanut Yrjö Judström, joka on tehnyt pitkän uran Helsingin kaupungilla ja hallintojohtajana HKL:ssä. Yrjö-ratikan numero on 437; tämä vaunu on ollut liikenteessä jo toukokuusta 2019.

– Pohdimme HKL:ssä mieleenpainuvaa tapaa kiittää pitkän ja merkittävän uran joukkoliikenteen edistämiseksi tehneitä henkilöitä. Raitiovaunujen nimeämistä on tehty joissakin Euroopan kaupungeissa, ja katsoimme, että se voisi olla meilläkin tähän hyvä ja kunnioittava tapa muistaa joukkoliikennetyöstä, kertoo HKL:n toimitusjohtajan paikalta joulukuun alussa Kaupunkiympäristön toimialajohtajaksi siirtynyt Ville Lehmuskoski.

Suvi ja Matti liikennöivät normaalissa linjaliikenteessä muiden vaunujen tavoin.

Ensimmäinen Škoda Transtechin Otanmäen tehtaalla Kajaanissa valmistama Artic X54-pikaraitiovaunu ottaa nyt kyytiin matkustajia Kauppatorin ja Ooperan välillä. Tähän asti sillä on ajettu testiajoa Helsingin raitioteillä.

”Testiajoissa pikaraitiovaunumme on ollut menestys, ja nyt on mukava kuulla, miten matkustajat ottavat Artic XL -uutuuden vastaan. Vaunut tulevat aikanaan Raide-Jokerin käyttöön, jolloin nämä nopeat ja miellyttävät vaunut helpottavat kymmenien tuhansien ihmisten päivittäistä liikkumista ja tarjoavat likenteeseen ilmastoystävällisen ja kestävän vaihtoehdon,” toimitusjohtaja Juha Vierros Škoda Transtechiltä toteaa.

HSL:n mukaan Raide-Jokerilla kuljetaan vuonna 2030 noin 91 000 matkaa arkivuorokaudessa ja vuonna 2050 matkoja olisi jo 125 000 arkivuorokaudessa. Bussilinjalla 550 matkustaa nyt 40 000 henkeä vuorokaudessa.

Raide-Jokerin esisarjavaunu liikkuu nyt Helsingin keskustassa linjatunnuksella 4S arkisin klo 8 ja klo 19 välillä. Se eroaa muista liikenteessä olevista ratikoista paitsi turkoosin värinsä, myös pituutensa ansiosta. Jokeri -vaunu on koko 34 metrin pituudeltaan matalalattiainen raitiovaunu, jossa on keskimoduulissa on tasainen lattia. Vaunussa on 78 istumapaikkaa, yhteensä kyydin se tarjoaa 214 matkustajalle.

”ForCity Smart Artic XL –vaunumme kuljettaa yli 210 henkilöä kerrallaan, mukavasti, luotettavasti ja ympäristöystävällisesti. Yksi vaunu vastaa 170 henkilöautoa ruuhkaisella kehätiellä tai 3 isoa telibussia,” Vierros jatkaa.

Raitiovaunussa on ohjaamo molemmissa päissä ja ovet molemmilla puolilla vaunua. Vaunun ulkonäkö on HSL:n ilmeen mukainen.

Helsingin seudun ensimmäinen pikaratikkalinja on Raide-Jokeri-hankkeessa rakennettava linja 550, joka korvaa nykyisen runkobussilinjan Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välisellä kehämäisellä reitillä. Liikennöinnin pikaratikalla on tarkoitus käynnistyä kesäkuussa 2024. Myöhemmin pikaratikalla liikennöidään muun muassa uusia Kruunusiltoja pitkin Laajasaloon sekä Vihdintien uudella pikaraitiotiellä.

Tekniset tiedot:
https://skoda.cz/en/reference/tramcar-forcity-smart-artic-jokeri-line
https://www.hel.fi/hkl/fi/raitiovaunulla/kalusto/forcity-smart-artic-x54


Faktaa ForCity Smart Artic X54 – raitiovaunusta:

– ForCity Smart Artic X54 on täysin matalalattiainen, esteetön raitiovaunu kuten Artic-siskonsakin, joten vaunu on kuljettavissa läpi ilman portaita. Suurin ero alkuperäiseen Articiin on, että vaunun keskimoduuli on täysin tasainen eikä siinä ole lattiakallistuksia.

– Innovatiivisen teli- ja korirakenteen ansiosta tässä ilmastoidussa raitiovaunussa on 78 istumapaikkaa ja yhteensä 214 matkustajapaikkaa.

– Artic X54 on viisiosainen, vaikka siinä on neljä kääntyvää teliä kuten alkuperäisessä Articissakin. Vaunun älykäs ohjausmekanismi mahdollistaa erittäin tilavan monitoimialueen vaunun keskelle, jonka vapaalle lattiatilalle mahtuu jopa 6 lastenvaunua tai 2 isoa pyörätuolia. Keskiosassa on 2 paikkaa opaskoiran tai lemmikin kanssa matkustavalle.

– Vaunu on 34 metriä pitkä ja ajettavissa kahteen suuntaan.

– Sähkökäyttö ja ajomoottori ovat Škoda Transportationin valmistamat.

Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman hyväksymistä jatkosuunnittelun pohjaksi. Asia etenee seuraavaksi kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle myös, että kaupunki neuvottelisi valtion kanssa hankkeen kustannusjaosta. Kustannusjakoneuvotteluissa päätettiin hyödyntää Helsingin seudun ja valtion maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen 2020-2031 neuvottelutulosta. Jatkosuunnittelussa halutaan lisäksi varmistaa, että Helsingin keskusta on saavutettavissa eri kulkumuodoilla.

Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma sisältää Vihdintien pikaraitiotien sekä läntisen kantakaupungin kaupunkiraitiotien. Vihdintien pikaraitiotie on uusi säteittäinen joukkoliikenteen runkoyhteys, joka yhdistää kantakaupungin raitioverkon, Raide-Jokerin, Rantaradan ja Kehäradan. Läntisen kantakaupungin raitiotiet ovat kantakaupungin raitioverkonlaajennuksia, jotka sijaitsevat Fredrikinkadulla, Topeliuksenkadulla sekä Nordenskiöldinkadulla.

Raitiotien ja sen katuinfrastruktuurin alustava kokonaiskustannusarvio on 160 miljoonaa euroa. Yleissuunnitelman pohjalta laaditaan hankesuunnitelma, jonka hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto tekee lopullisen enimmäishintapäätöksen.

V 20.1.2021 Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman hyväksyminen

Pohjois-Savon kuntien (Suonenjoki, Kuopio, Siilinjärvi, Lapinlahti ja Iisalmi) ja Pohjois-Savon liiton tilaama duoraitiojunaliikenneselvitys on valmistunut. Selvityksessä tutkittiin mahdollisuutta käynnistää Pohjois-Savon maakunnan sisäinen henkilöliikenne raiteilla. Tarkastelualueena on Savon rata välillä Suonenjoki – Iisalmi. Liikennöinti on mahdollista aloittaa 4-6 vuoden kuluttua. Selvityksen toteutti raideliikenteen asiantuntijayritys Proxion Oy.

Duoraitiojunaliikenne on Suomessa uusi liikennemuoto, joka yhdistää raitiotien ja rautatien. Samalla kalustolla voidaan ajaa sekä rataverkolla, kuten normaalilla matkustajajunalla, että kaupungin sisällä, kuten raitiovaunulla. Malli on käytössä useissa Euroopan kaupungeissa.

Toteutuessaan raitiojunan tavoitteena on parantaa työmatka- ja asiointiliikenteen mahdollisuuksia radanvarsikunnista maakunnan keskuskaupunkiin Kuopioon. Raitiojuna on yksi vaihtoehto tehokkaan ja ympäristöystävällisen joukkoliikenteen kehittämiseksi maakunnassa. Raitiojuna lisäisi myös alueen vetovoimaisuutta. Se antaisi lisäksi MAL-sopimuksen toteutukseen uusia vaihtoehtoja.

Lainsäädännön kannalta raitiojunaliikenteen käynnistämiselle ei ole esteitä. Liikenne voidaan aloittaa 4-6 vuoden kuluttua seutukunnan päätöksestä. Ennen liikenteen käynnistämistä on hankittava Suomen olosuhteisiin ja raideleveyteen soveltuva kalusto. Lisäksi on suunniteltava ja rakennettava tarvittavat seisakkeet, kohtauspaikat, mahdolliset kaupunkien sisäiset raidelinjaukset jne.

Selvityksen mukaan ensimmäisessä vaiheessa koko liikennöintivälillä voisi olla 15 seisaketta ja toteutuksen toisen vaiheen jälkeen yhteensä noin 30 seisaketta. Seisakkeiden sijoittelussa ja vaiheistuksessa olisi otettava huomioon alueiden maankäytön kehitys.

Tarkoituksenmukainen vuoroväli olisi 60 min aikavälillä klo 05-22, jolloin kaluston maksiminopeus rataverkolla tulisi olla 100 km/h. Haasteena toteutukselle on Savon radan vilkas liikenne. Tämän vuoksi uusille kohtauspaikoille ja muille rataverkon inframuutoksille olisi tarvetta.

Selvityksessä tarkasteltiin alustavasti myös raitiojunan linjausvaihtoehtoja Kuopion keskustaan. Yksi vaihtoehto olisi kääntää osa Suonenjoelta tulevista vuoroista Iloharjussa, jatkaa Tasavallankadulle ja siitä edelleen keskustan halki Savonradalle aseman itäpuolella. Kaupunkiradan toteutuskelpoisuus ja kustannusten määrittäminen vaativat tarkemman jatkosuunnittelun.

Toteutuakseen raitiojunaliikenne edellyttää seutukunnilta ratkaisuja mm. rahoituksesta, operaattorimallista, kalustosta, raideinfran suunnittelusta, muutoksista jne. Valtion ja julkisen rataverkon haltijan, Väyläviraston, tuki ja mukanaolo keskustelussa on jatkosuunnittelun kannalta välttämätöntä. Hallitus julkisti 2.6. lisätalousarvion, jonka mukaan valtio panostaa merkittävällä tavalla liikenneväyliin ja ennen kaikkea raideliikenteeseen.

Proxionin tiivistelmä loppuraportista (pdf).

Proxion Oy pyrkii edistämään ja rakentamaan raitiojunan toteutumismahdollisuuksia Suomessa.

Seuturatikan verkossa tehdyistä kartta- ja linjausvaihtoehtokyselyistä saatiin paljon palautetta suunnitelmien ja päätöksentekoaineiston muokkaamiseen. Eniten kyselyissä oli kommentoitu Pirkkalan ratasuuntaa ja erityisesti Härmälän vaihtoehtoja, joista Nuolialantie sai eniten kannatusta. Tampereen raitiotien seudullisessa yleissuunnitelmassa määritetään varaukset raitiotiejärjestelmän mahdolliselle laajentamiselle tulevaisuudessa Pirkkalan, Kangasalan Lamminrahkan ja Saarenmaan sekä Ylöjärven suuntiin.

Tampereen raitiotien kolmas ja tällä erää viimeinen koeajoviikko osoitti ratainfran ja raitiotien teknisten järjestelmien toimivuuden myös maksiminopeuksissa. Nopeustestejä tehtiin viikolla 14 Insinöörinkadulla (40 km/h) ja Hervannan valtaväylällä (70 km/h). Myös muilta osin testeissä päästiin tekemään tarvittavat todentamiset, ja kaikkiaan koeajot onnistuivat jopa yli odotusten. Huhtikuun aikana tehdään vielä yksittäisiä testejä, joten liikenteessä kannattaa noudattaa tarkkaavaisuutta ja perehtyä mm. raitiotien liikennevalojen toimintaan.

Kolmannella testiviikolla ajettiin kadun ja rataosan sallimia maksiminopeuksia Insinöörinkadulla ja Hervannan valtaväylällä sekä testattiin liikennevalojen toimivuutta näillä osuuksilla. Lisäksi testattiin varikon asetinlaitetta. Kaikissa koeajovaiheissa on tarkasteltu myös raitiotien muiden teknisten järjestelmien sekä sähköradan toimintaa ja päällysrakenteen ajettavuutta.

Kolmas koeajoviikko sujui yhtä hienosti kuin kaksi edellistäkin.  Nopeustestit saatiin vietyä läpi yhtenäisinä suorituksina, mikä oli mahdollista liikenteenohjaajien varmistaessa vaunun kulkua muun liikenteen joukossa. Kokonaisuutena testit ovat onnistuneet jopa paremmin kuin osasimme odottaa. Monipuolisten testien avulla varmistamme ratikan sujuvaa liikkumista jatkossa, koeajokoordinaattori Niina Uolamo Tampereen Raitiotie Oy:stä kertoo.

Kaikkien kolmen viikon aikana radan päällysrakenteen ajettavuus ja vaihteiden toimivuus on ollut keskeinen osa-alue koeajoissa.

Päällysrakenteen eli katuosuuksien kiintoraiteen ja Hervannan valtaväylän sepeliradan osalta on tarkasteltu vaunun käyttäytymistä eri nopeuksissa sekä todennettu vaihteiden toimiminen suunnitellusti. Näiden osalta ei testeissä löytynyt mitään merkittävää ongelmaa, päällysrakenteen tekniikkalajivastaava Timo Kuusela Raitiotieallianssista toteaa.

Sähköradan osalta on mm. arvioitu vaunun virroittimen toimintaa ajojohtimeen nähden sekä seurattu sähkönsyöttöä.

Ajojohdinten osalta tulokset ovat olleet odotettuja. Pientä säätötarvetta on havaittu muutamissa kohdissa, mutta muuten vaunu ja sähkörata ovat toimineet yhteen kuten pitääkin, ajojohdinten asennuksista vastaava työmaapäällikkö Ari Valaja Raitiotieallianssista tiivistää.

Huhtikuussa vielä yksittäisiä testiajoja – tarkkana liikenteessä

Nyt kun ratainfra ensimmäisellä koeajo-osuudella eli varikko–Turtola-välillä on todettu toimivaksi, voi testivaunu tarvittaessa liikkua radalla itsenäisesti liikennesääntöjen mukaisesti.

Ratikka liikkuu Hervannassa jatkossa ilman liikenteenohjaajia, joten muiden liikenteessä liikkuvien kannattaa ottaa nyt ratikkaan liittyvien liikennevalojen toiminta haltuun, Niina Uolamo muistuttaa.

Testien aikana huomattiin, että raitiovaunuvalojen teknistä säätämistä on vielä jatkettava, ja niiden lopullinen hionta suoritetaan Tampereen omalla vaunulla. Kun oikeita asetuksia haetaan, niin valot voivat syttyä myös autojen liikkeestä.  Raitiovaunuvalojen ylläpito kuuluu Tampereen kaupungille ja niitä testataan yhteistyössä testien aikana. Huhtikuussa tehdään vielä yksittäisiä koeajoja testivaunulla yöaikaan, joista tiedotetaan erikseen. Viime viikkojen kaltaista tiivistä koeajorupeamaa ei ole tällä hetkellä suunnitelmissa.

Testivaunua voidaan mahdollisesti käyttää vielä jatkossakin muiden koeajo-osuuksien testaamiseen. Tarkkoja suunnitelmia ei ole kuitenkaan vielä päätetty testivaunun ja tulevan protovaunun testiohjelman osalta, Uolamo arvioi.

Niina Uolamo ja Raitiotieallianssin käyttöönottovastaava Petra Brunnila ovat erittäin tyytyväisiä koeajojen onnistumiseen kokonaisuutena.

Kaikki osapuolet ovat antaneet täyden panoksensa testien onnistumiseksi. Näiden viikkojen aikana olemme hitsautuneet mahtavaa yhteistyötä tekeväksi tiimiksi. Jokainen on tarjonnut apuaan tarvittaessa, vaikka kaikilla on omat vastuunsa ja testien edellyttämät erikoisosaamisalueensa, Niina Uolamo ja Petra Brunnila kiittävät.

Koronavirustilanteen vaikutuksia seurataan rakentamisessa ja käyttöönotossa

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vaikutuksia Tampereen raitiotiehankkeen etenemiseen on vaikea ennustaa.  Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi seuraavat tilanteen kehittymistä tarkasti ja hanketta viedään eteenpäin tilanteen ehdoilla.

Koeajojen läpivienti näissä olosuhteissa oli upea suoritus ja tiimi ansaitsee isot kiitokset. Olemme myös iloisia koeajoista saadusta runsaasta positiivisesta palautteesta. Suhtaudumme koronavirusasiaan vakavasti ja reagoimme tarvittaessa nopeasti. Sekä henkilöstön että hankkeen eri sidosryhmien turvallisuus ja terveys on ensisijaisen tärkeää kaikissa olosuhteissa, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö painottaa.

Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi tarjoavat sosiaalisessa mediassa ja nettisivuillaan jatkossakin ajantasaista tietoa hankkeen etenemisestä.

On hienoa, että ihmiset varsinkin tällä hetkellä seuraavat meitä aktiivisesti kanavissamme.  Niistä löytyvät uusimmat tiedot sekä rakentamisesta että Ratikan käyttöönotosta, Sirviö muistuttaa.

Tutustu Tampereen Ratikan liikenneturvallisuusmateriaaliin ja liikennevalojen toimintaan osoitteessa www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Valtion, kuntien ja Finavia Oyj:n neuvottelijat pääsivät 13.2.2020 yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli valtion osalta Suomi-rata-hankeyhtiön sekä Turun tunnin juna –hankeyhtiön perustamista 3.3.2020.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi, että Suomen valtio, edustajanaan liikenne- ja viestintäministeri, voi hyväksyä Suomi-rata-hankeyhtiön sekä Turun tunnin juna -hankeyhtiön osakassopimukset sekä hankeyhtiöiden perustamisen yhdessä vähemmistöosakkaiden kanssa.

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve esittää maanantaina 2.3. kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuustolle esitettäisiin raitiotiehankkeen ensimmäisen vaiheen käynnistämistä aloittamalla kahden raitiotielinjan yleis- ja toteutussuunnittelu. Suunniteltavat linjat olisivat Tiedepuiston linja (Kauppatori – Tiedepuisto – Varissuo) ja Sataman linja (Kauppatori – Matkakeskus – Linnakaupunki – Satama).

Tiedepuiston ja Sataman linjat kytkevät yhteen Turun merkittävimmät kaupunkikehityshankkeet Tiedepuiston, keskustan kehittämisen sekä Linnakaupungin. Toteuttamalla raitiotie kokonaisvaltaisena kaupunkikehityshankkeena voidaan tukea ja nopeuttaa näiden alueiden kehittymistä. Jo kehittymässä olevat alueet ovat myös otollisia toteuttamaan rakenteellisesta joukkoliikenneratkaisusta seuraavat hyödyt.

– Viime kesän ja syksyn aikana tehdyt lisäselvitykset osoittivat, että onnistunut raitiotieratkaisu voi tuoda mukanaan hyvinkin merkittäviä positiivisia vaikutuksia kasvuun ja aluetalouteen. Tiedepuiston ja Sataman linjat kytkevät kaupungin merkittävimpiä kehittämiskohteita toisiinsa, ja siten luodaan edellytykset vaikuttavalle kaupunkikehitykselle, sanoo kaupunginjohtaja Minna Arve.

Kesällä ja syksyllä 2019 VTT laati Turun raitiotien vaikutuksista arvion, joka perustui kansallisiin ja kansainvälisiin kokemuksiin. VTT:n mukaan raideliikenneinvestoinnin välittömät taloudelliset hyödyt syntyvät vaikutusalueen maankäytön tehostumisesta, rakenteellisista muutoksista sekä olemassa olevan rakennuskannan arvonnoususta.

VTT:n arvion mukaan Turun kaupungin on mahdollista maksaa osuutensa raitiotieinvestoinnista tonttien myymisellä, maankäyttömaksuilla ja rakennushankkeiden tuottamilla verotuloilla, mikäli kaupunki hyödyntää täysimääräisesti raitiotiehen liittyvän kaupunkikehityksen potentiaalin.

– Raitiotieratkaisulla on myös merkittävä rooli kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Olemme tehneet merkittäviä energiantuotantoon liittyviä ilmastoratkaisuja, ja seuraavaksi on tartuttava liikenteeseen. Raitiotie muuttaa kulkumuotojakaumaa ja tiivistää kaupunkirakennetta – se tekee joukkoliikenteestä entistä houkuttelevamman vaihtoehdon, Arve jatkaa.

Kauppatorin, uuden matkakeskuksen ja nykyisen rautatieaseman kautta kulkevaa reittiä ei ole aikaisemmissa suunnitelmissa selvitetty. Siksi Sataman linjalle esitetään käynnistettäväksi yleissuunnittelua ja Tiedepuiston linjalle toteutussuunnittelua. Kustannusarviot täsmentyvät, kun yleissuunnittelu on valmis. Tässä vaiheessa arvioidaan, että Tiedepuiston ja Sataman linjojen investointi olisi noin 284 miljoonaa euroa.

– Joukkoliikenneratkaisulla on merkittävät taloudelliset vaikutukset samalla, kun kaupungin taloudellinen tilanne suhteessa investointipaineisiin on haastava. Ratkaisulla pyritään itsessään vahvistamaan kaupungin kehitystä, kasvua ja houkuttelevuutta siten, että kaupungille koituva tulovirta kasvaa ja yksityisen sektorin investointeja toteutuu nopeammin ja useampia, Minna Arve toteaa.

Yleis- ja toteutussuunnitelmien valmistumisen jälkeen kaupunginvaltuusto voisi tehdä raitiotien rakentamisesta investointipäätöksen tämän hetken arvion mukaan noin vuonna 2024. Tämän hetken arvion mukaan rakentaminen kestää noin viisi vuotta, jolloin Tiedepuiston ja Sataman linjat olisivat valmiit noin vuonna 2029. Aikataulu tarkentuu kehitysvaiheessa.