Voit vielä valita -kampanja muistuttaa nuoria junan katolle kiipeämisen hengenvaarallisuudesta

Junan katolle kiipeämisen seurauksena Suomessa kuolee keskimäärin 1–2 nuorta joka vuosi. Voit vielä valita -kampanja muistuttaa nuoria valitsemaan toisin, sillä junien katolle kiipeäminen on hengenvaarallista. Kampanjan ovat toteuttaneet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Väylävirasto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja HUS. Kampanjaan on saatu myös STEK ry:n hankerahoitusta.

Kampanjan tavoitteena on vaikuttaa nuorten käyttäytymiseen ratapihoilla ja junien läheisyydessä. Myös rataverkon pylväisiin kiipeäminen on hengenvaarallista. Junan katolle kiipeämisen seurauksena Suomessa kuolee keskimäärin 1–2 henkilöä joka vuosi. Lisäksi vastaavissa tapaturmissa tapahtuu vakavia loukkaantumisia.

Vammat ovat yleensä pitkäkestoisia ja vaikeasti hoidettavia. Palovammojen hoito on valtakunnallisesti keskitetty Jorviin HUSin palovammakeskukseen. Vammojen välittömät hoitokustannukset HUSissa teho- ja vuodeosastohoidon aikana vaihtelevat kymmenistä tuhansista miljoonaan euroon. Tämän lisäksi kustannuksia lisäävät jatkohoito kotipaikkakunnalla sekä Palovammakeskuksessa. Invaliditeetin aiheuttamat kustannukset ovat usein moninkertaisia alkuvaiheen kustannusten määrään. Loukkaantuminen vaikuttaa monin tavoin nuoren elämään ja selviytymiseen arjessa.

“Sähkö tappaa, älä kiipeä junan katolle”

Sähköjunien ja -radan vaaroista ei selvästikään ole vielä tarpeeksi tietoa, koska tapaturmia sattuu edelleen vuosittain. Tapaturmien uhrit ovat yleensä nuoria aikuisia. Lisäksi riski-ikään tulee jatkuvasti uusia nuoria. Kampanjan viesti onkin selkeä: sähkö tappaa, älä kiipeä junan katolle.

– Sähköradalla ja junan katolla oleva jännite on jopa sata kertaa suurempi kuin kodin tavanomaisessa pistorasiassa. Sähkö voi myös niin sanotusti hypätä ajolangoista, joten pelkkä lähietäisyydelle meneminen on hengenvaarallista. Rautatiealueelle ei ole ylipäätään mitään asiaa, liikkuminen raiteilla tai niiden välittömässä läheisyydessä on vaarallista ja kiellettyä myös laissa, sanoo rautatieturvallisuuden johtava asiantuntija Marko Tuominen Väylävirastosta.

Yhteistyöllä laajempaa vaikuttavuutta

Kampanja tavoittelee nuoria mahdollisimman laajasti TikTokissa ja YouTubessa. Kampanjavideo näkyy myös Tukesin, Väyläviraston, SPEKin ja HUSin omissa somekanavissa. Kampanjaa on rahoittanut STEK ry, joka edistää sähkön käytön turvallisuutta ja luotettavuutta, sähköisiä energiatehokkuusratkaisuja sekä älykästä sähkön käyttöä keräämällä, tuottamalla ja jakamalla tietoa.

– Kampanjavideolla korostetaan erityisesti nuoren omaa harkintaa ratojen ja junien läheisyydessä sekä mahdollisuutta ehkäistä tapaturmia pysymällä poissa junien katoilta. Kampanja on tehty yhteistyössä useiden toimijoiden kesken, sillä junan katolle kiipeämisestä aiheutuu laajoja vaikutuksia niin rataverkon toimivuuteen kuin sairaanhoitoonkin, sanoo viestintäjohtaja Anu von Lode Tukesista.

Sweco tekee Turun Tunnin Junalle Hajala – Kupittaa kaksoisraiteen ratasuunnitelmat

Toimeksiannossa laaditaan Turun Tunnin Juna Oy:lle kaksi erillistä ratasuunnitelmaa 41,5 km pituiselle kaksoisraiteelle välille Hajala – Nunna ja Nunna – Kupittaa, sisältäen mittaustehtävät. Tilauksen arvo on noin 5,2 miljoonaa euroa.

Ratasuunnittelun lisäksi Sweco laatii suunnitelmat ja vaihtoehtotarkastelut useissa eri tekniikkalajeissa, kuten liikenne-, tie- ja geosuunnittelussa, sähkö- ja vahvavirtasuunnittelussa, turvalaite-, silta- ja ympäristösuunnittelussa sekä turvallisuudessa ja riskienhallinnassa. Suunnitteluun kuuluu pitkän kaksoisraiteen lisäksi mahdollisten rataoikaisujen suunnittelu Hajalassa, Kriivarissa, Toikkalassa ja Piikkiössä.

”Maankäytön, ympäristövaikutusten ja olemassa olevien rakenteiden huomiointi on keskeisessä roolissa suunnittelussamme. Hankealueella on lähes 90 siltaa, yksi tasoristeys ja kolme rautatieliikennepaikkaa, joiden osalta tarvitaan erityistä huomiota ja suunnitteluosaamista”, kertoo Swecon ratasuunnittelun liiketoimintajohtaja Jori Lehtikangas.

Turun Tunnin Juna on tällä hetkellä yksi Suomen merkittävimmistä infrahankkeista. Käynnissä olevassa suunnitteluvaiheessa Helsingin ja Turun välille teetetään viisi ratasuunnitelmaa, joita edistetään kohti rakentamisvaihetta omina kokonaisuuksinaan. Hankkeeseen kuuluu Espoon ja Salon välisen oikoradan kaksi ratasuunnitelmaa sekä kolme ratasuunnitelmaa Salon ja Turun välille.

Luumäki–Imatra-ratahanke: Rakennuskauden 2022 työt ovat käynnistyneet

Uusi rakentamisen kausi käynnistyy huhtikuun aikana koko hankealueella, myös talvitauolla olleiden työmaiden osalta. Hanke käynnistää lisäksi uusia työmaita kevään mittaan.

Yksi isoista kuluvan vuoden tavoitteista on Joutseno–Imatra-kaksoisraideosuuden käyttöönotto. Imatran aseman alueella suoritettavien toimenpiteiden myötä Tainionkoskentien uusi alikulkusilta ja Imatran uusi asemalaituri otetaan käyttöön juhannuksen pitkän liikennekatkon aikana. Imatran asemalaiturille vievät hissi ja portaat valmistuvat elokuun lopussa.

“Hanke on tähdännyt junaliikenteen maksiminopeuden nostoon rataosuudella 200 kilometriin tunnissa, ja kaksoisraiteen osalta siihen päästään syksyllä 2022. Perusparannusosuudella nopeutta voidaan nostaa kesällä 2024”, kertoo Luumäki–Imatra-ratahankkeesta vastaava projektipäällikkö Joonas Hämäläinen Väylävirastosta.

Kaksoisraiteen Joutseno–Rauha-välin työt on aloitettu huhtikuun puolessavälissä. Vuoden 2022 aikana tehdään muun muassa viimeistelytöitä radalla sekä korjaustöitä Joutsenon alikulkusillalla.

Imatralla aloitetaan toukokuussa myös Mansikkakosken vanhan ratasillan peruskorjaus. Työt valmistuvat syksyllä 2022. Silta tulee valmistuessaan palvelemaan ajoneuvoliikennettä sekä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Rautatieliikenne vanhalta Mansikkakosken ratasillalta siirrettiin kesällä 2021 uudelle Mansikkakosken ratasillalle. Kunnostustöiden kustannuksista vastaavat Väylävirasto ja Imatran kaupunki yhdessä.

Perusparannusosuuden alueurakat käynnistyvät keväällä

Hankkeen perusparannusosuus sijoittuu Luumäki–Joutseno-välille. Lappeenranta–Joutseno-välin työt käynnistetään talvitauon jälkeen viikolla 17 valmistelevilla töillä. Päätyövaiheena on radan tukikerroksen uusiminen kevään ja kesän 2022 aikana.

“Luumäki–Lappeenranta-välillä työt käynnistyvät puustonpoistolla toteutuksen vaatimilta alueilta toukokuussa 2022. Rataosuuden perusparannustoimenpiteisiin kuuluvat muun muassa ratarakenteiden kuivatuksen sekä ratageometrian parantaminen, sepelitukikerroksen vaihto sekä siltojen vedeneristyksien uusiminen. Toimenpiteiden ansiosta rataosuuden akselipainoa ja nopeustasoa voidaan nostaa”, Hämäläinen kertoo.

Niin ikään perusparannusosuudelle kuuluvien Lappeenrannassa sijaitsevien Lauritsalan eteläisen ja Hietalankadun uusien alikulkusiltojen rakentaminen jatkuu. Molemmat sillat valmistuvat kuluvan vuoden aikana.

Hankkeen valtuutta tarkistettiin neljännessä lisätalousarviossa

Luumäki-Imatra-ratahankkeelle myönnettiin 15 miljoonan euron lisärahoitus neljännessä lisätalousarviossa 4.11.2021.

Lisärahoituksen turvin hankkeelle asetetut laatutavoitteet ratarakenteen osalta saavutetaan.

“Lisärahoitus mahdollistaa koko Luumäki-Imatra-osuuden pääraiteiden sepelitukikerroksen uusimisen. Tämän myötä radan kunnossapidettävyys paranee”, Hämäläinen sanoo.

Lisärahoitus nostaa ratahankkeelle myönnetyn rahoituksen 195 miljoonasta eurosta 210 miljoonaan euroon.

Hankkeen nettisivut: https://www.vayla.fi/luumaki-imatra-ratahanke

Hanke Facebookissa: https://facebook.com/luumakiimatra