VR varmistaa Kemin uuden biotuotetehtaan puunsaannin

Metsä Group on valinnut VR Transpointin Kemiin rakennettavan biotuotetehtaansa raakapuun logistiikkakumppaniksi. Taustalla on yli kaksi vuotta kestänyt strateginen yhteistyö, jossa kuljetuksia varten on suunniteltu tehokas ja ympäristöystävällinen kokonaisratkaisu. Raakapuuta tulee kulkemaan raiteitse tehtaalle viisi miljoona kuutiota vuodessa eli vuorokaudessa tehtaalle liikennöi keskimäärin 9 junaa.

Raakapuukuljetukset lisääntyvät Suomen raiteilla merkittävästi vuodesta 2023 eteenpäin, kun Kemiin rakennettava biotuotetehdas otetaan käyttöön. Kyse on yli viiden miljoonan kuution vuotuisista toimituksista, joiden kuljetuskumppaniksi Metsä Group on valinnut VR Transpointin. Logistiikkaratkaisua on hiottu tiiviissä yhteistyössä jo yli kahden vuoden ajan. 

“Kuljetusten tehokkuus ja liikenteen sujuvuus ovat avainasemassa, kun biotuotetehtaan kaltaisia suurinvestointeja havitellaan maahamme. Suomi on kaukana väkirikkailta markkinoilta, joten sen on kurottava takamatkaa muita tehokkaammalla logistiikalla. Nyt olemme onnistuneet luomaan ratkaisun, jossa tehtaan toiminnot ja rautatiekuljetukset yhdistyvät saumattomasti”, VR Transpointin johtaja Martti Koskinen kertoo.

VR Transpoint on mukana mahdollistamassa metsäteollisuuden suurinvestointia jo toista kertaa: Metsä Group valitsi sen kumppaniksi myös Äänekosken biotuotetehtaan sellukuljetuksiin vuonna 2016. 

“Arvostamme pitkäaikaista kumppanuutta VR Transpointin kanssa ja tarjoamme heille mahdollisuuden kasvaa vielä entisestäänkin Kemin biotuotetehtaan puunhankinnan yhteydessä. Rautatiekuljetuksilla on merkittävä rooli Kemin puunhankinnassa, mikä edellyttää tätä uutta tehokasta toimintamallia”, Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä sanoo.

Raakapuu kuljetetaan nykyistä kauempaa, mutta huomattavasti pienemmillä päästöillä

Raakapuun kuljetusmäärä Kemin uudelle tehtaalle vastaa jatkossa kolmannesta kaikista VR Transpointin raakapuukuljetuksista. Kasvavan puun käytön takia puuta tarvitaan aiempaa laajemmalta alueelta Kemin pohjois- ja eteläpuolelta, mutta kuljetukset toteutuvat huomattavasti nykyistä pienemmillä päästöillä. 

Vastuullisuus on keskeinen osa niin VR Transpointin kuin Metsä Groupin strategiaa. Vaikka Kemin tehtaan raakapuukuljetusten matka junalla kasvaa, tehokkaiden rautatiekuljetusten ansiosta päästöt vähenevät 20 prosenttia kuutiota kohden. Yhdessä vähennämme liikenteen päästöjä ja vauhditamme matkaa kohti hiilineutraalia Suomea”, Martti Koskinen sanoo. 

Käytännössä Kemin biotuotetehtaalle tulee kulkemaan 8–10 junaa joka vuorokausi. Kuljetusjärjestelmän tehokkuus perustuu huippuunsa optimoituun vaunukiertoon: kahden perättäisen kuormauksen välinen aika on kaikilta osavaiheiltaan jopa puolet keskimääräistä raakapuukuljetusta lyhyempi. 

Investoinnit kalustoon parantavat toimitusvarmuutta

Uuden sopimuksen myötä VR Transpoint investoi noin 200 uuteen raakapuuvaunuun. Yhteensä biotuotetehtaan rautatiekuljetukset sitovat yli 400 vaunua. Vetokalustona käytetään uusimpia sähkö- ja dieselvetureita. Uudet sähköveturit vetävät jopa 2 500 tonnin kuormia, mikä tarkoittaa noin 20–25 prosenttia enemmän puuta junaa kohden. 

“Investoinnit moderniin kalustoon niin vetureissa kuin vaunuissa ovat osa toimitusvarmuuden ja logistiikan tehokkuuden varmistamista. Olennaista on ollut myös se, että liikenteen infrastruktuuri on otettu huomioon hankkeen alusta asti ja suunniteltu yhdessä Väyläviraston kanssa”, Koskinen tähdentää.

VR hankkii runsaasti uutta kalustoa

Kuvaaja Janne Mikkilä

VR etenee uuden lähijunakaluston hankinnassa ja käynnistää selvityksen uuden yöjunakaluston hankinnasta. VR kertoi uuden lähijunakaluston hankinnasta ensimmäisen kerran vuonna 2019. Tavoitteena on toteuttaa molemmat kilpailutukset mahdollisimman nopeasti, vastuullisesti ja perusteellisesti.

”Tavoitteenamme on tarjota aito vaihtoehto henkilöautolle ja nostaa junan kulkumuoto-osuus jopa 10%:iin kaikesta liikenteestä vuonna 2030. Modernilla kalustolla on merkittävä vaikutus matkustusmukavuuteen. Uuden lähiliikennekaluston hankkiminen osoittaa, että VR panostaa lähiliikenteen kehittämiseen ja mahdolliseen kasvuun uusilla alueilla. Uusi yöjunakalusto mahdollistaa puolestaan vuorotarjonnan lisäämisen kysynnän kehittyessä suotuisasti”, sanoo VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson.

Uusien lähijunien hankinta on välttämätön korvausinvestointi, jolla varmistetaan liiketoiminnan jatkuvuus ja kehittyminen. Uuden lähijunakaluston hankinta koskee alustavasti 25 SmX-junaa, joilla korvataan vanhat, elinkaarensa päässä olevat 36 kpl Sm2-lähijunaa ja 14 kpl Eil- ja 3 kpl Eilf-lähiliikennevaunua. Kyseessä on EU-hankinta, joka on arvoltaan noin 250 miljoonaa euroa.

Hankintaan sisältyvillä optioilla otetaan huomioon myös muu elinkaarensa loppuun 2030-luvulla tuleva kalusto. Uusien junien lisäksi VR investoi Sm2-kaluston elinkaaren jatkoon vuosina 2020–2023. Sm2-lähijunilla ajetaan parhaillaan D-, G- ja M-junia pääkaupunkiseudulla ja Tampereella.

Uusi yöjunakalusto käyttöön nykyisille reiteille

Uuden yöjunakaluston hankinta sisältää 9 makuuvaunua ja 8 autovaunua. Alustava arvio hankinnasta on noin 35–39 miljoonaa euroa. Hankinnan optioissa lisävaunujen osalta otetaan huomioon myös olemassa olevan sinisen makuu- ja autovaunukaluston korvaus. Uusi yöjunakalusto tulisi käyttöön nykyisillä reiteillä eli Helsingistä ja Turusta Kolariin, Kemijärvelle ja Rovaniemelle.

VR:n yöjunissa käytetään tällä hetkellä sekä uudempaa että vanhempaa kalustoa. Uusi kaksikerroksinen yöjunakalusto on tehokkaassa käytössä ympärivuotisilla Rovaniemen-, Kemijärven- ja Kolarin-reiteillä. Vanhempaa ns. sinistä yöjunakalustoa käytetään pääsääntöisesti huippusesonkien aikaan jouluna, uutena vuotena, hiihtolomien aikana ja pääsiäisenä.

VR:n yöjunakalusto koostuu 80 makuuvaunusta, joista 50 on uudempia kaksikerroksisia ja 30 yksikerroksisia, ns. sinisiä vaunuja. Lisäksi käytössä on 33 autovaunua, joista 15 on uudempia ja loput 18 vanhempia ns. sinisiä autovaunuja. Lisäksi yöjunakokoonpanoissa on mukana ravintola- ja päivävaunuja. VR myös muokkaa 10 kpl kaksikerroksisia Ed-päivävaunuja matkatavaratilallisiksi vaunuiksi yöjuniin tämän ja ensi vuoden aikana.

VR:llä on käytössä yhteensä noin 400 vaunua kaukoliikenteessä (sisältää yöjunakaluston) ja yli 60 kahden vaunun runkoa lähi- ja taajamaliikenteessä. Lisäksi VR:llä on käytössä 17 Pendolino-junaa ja 16 kiskobussia. HSL:n käytössä on noin 80 Flirt-junaa ja ne omistaa Pääkaupunkiseudun Junakalustoyhtiö Oy.

VR FleetCare tarvitsee tulevaisuudessa lisää osaavia raidekaluston asentajia –yhteistyö Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan kanssa alkaa 2021

Raideliikenteen pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat Suomessa ja muualla maailmassa hyvät. Liikenteen kasvu luo lisää kysyntää myös raidekaluston kunnossapitotarpeelle. Osaavia raideliikennekaluston asentajia tarvitaan näin olleen tulevaisuudessa enenevässä määrin. Lisäksi seuraavien vuosien aikana nykyisiä VR FleetCaren asentajia eläköityy runsaasti ja myös heidän tilalleen tarvitaan uutta henkilöstöä. VR FleetCare ja Keuda ovat lähteneet kumppanuussopimuksen myötä hakemaan ratkaisuja osaavan työvoiman kouluttamiseen. Ensi vuonna alkava koulutusyhteistyö tähtää uusien raideliikennealan ammattilaisten valmistumiseen.  

“Ammatillisen koulutuksen kentällä tehdään tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa, jotta pystyisimme nyt ja tulevaisuudessa vastaamaan paremmin osaamisessa tapahtuviin muutostarpeisiin. Olemme kehittäneet VR FleetCaren kanssa yhteistyössä toiminnallisuutta, joka mahdollistaa raideliikenteen kunnossapidon parempaa toimivuutta tulevaisuudessa täsmäkoulutettujen osaajien avulla”, Keudan rehtori Anna Mari Leinonen kiteyttää.

“Tällä hetkellä koronapandemia vaikuttaa merkittävästi matkustusmääriin, mutta uskomme, että raideliikenne on kuitenkin tulevaisuuden vastuullinen kulku- ja kuljetusmuoto, joka tulee kasvamaan. Haemme myös yrityksenä kasvua, ja uusien asiakkuuksien ja projektien saaminen tarkoittaa luonnollisesti myös nykyisen työmäärän lisääntymistä”, toimitusjohtaja Kimmo Soini VR FleetCarelta sanoo. Koulutusyhteistyö on meille investointi tulevaan. “Keudan kanssa tehtävän yhteistyön avulla voidaan osittain varmistaa ammattitaitoisen työvoiman riittävyys myös tulevaisuudessa.”

Koulutusyhteistyön tavoitteena on, että opiskelijat suorittavat kunnossapidon raideliikenteen osaamisalan koulutuksen osana sähkö- ja automaatioalan tutkintoa.

“Koulutukseen valittavat opiskelijamme pääsevät opiskelemaan raideliikennealaa työvaltaisesti teoriaa ja oikeaa käytännön kunnossapidon tekemistä yhdistellen. Opiskelijoiden aiempi osaaminen huomioidaan opinnoissa ja heille laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jonka avulla heidän ammatillinen osaamispankkinsa täydentyy suunnitellusti vastaamaan tulevaisuuden tarpeita”, kertoo Keudan koulutusjohtaja Arto Lehtola.

“Osaavia asentajia on ollut viime vuosina vaikea rekrytoida, varsinkin pääkaupunkiseudulla, joten uudenlainen koulutusmalli, josta valmistutaan suoraan kunnossapidon ammattilaiseksi, tulee tarpeeseen”, VR FleetCaren kunnossapitopäällikkö Petri Seppälä tietää. Halusimme lähteä hakemaan varmaa ratkaisua, ja Keuda Keski-Uudenmaan johtavana kouluttajana, oli ensisijainen valinta koulutuskumppaniksi. Heillä on myös laajasti kokemusta yritysten kanssa tehtävästä koulutusyhteistyöstä, Seppälä perustelee. Henkilöstömme edustajat ovat olleet myös vahvasti ja aktiivisesti mukana edistämässä asiaa. Perinteisesti asentajilla on ollut myös pitkät työurat, mutta uusien sukupolvien myötä siirrytään kohti normaalia vaihtuvuutta. Hyvin rakennettu koulutuspolku voisi sitouttaa paremmin työnantajaankin, Seppälä arvioi.

Uuden suomalaisteknologian avulla saadaan reaaliaikaista tietoa vaihteiden kunnosta – pilotista lupaavia tuloksia

VRTrack varautuu talveen ja raiteiden kunnossapitoon. 22.11.2013. Kuva: Laura Oja

Junaliikenteen sujuvuuden kannalta vaihteet ovat keskeisessä roolissa. Vaihteissa esiintyvät viat aiheuttavat häiriöitä liikenteeseen ja lisäksi vaihteiden kunnossapito muodostaa merkittävän osan rataverkon kunnossapitokustannuksista. Suomessa on onnistuneesti testattu uutta IoT-järjestelmää, jossa vaihteiden toimilaitteiden kuntoa seurataan ja analysoidaan reaaliaikaisesti. Suomen rataverkon omistajan Väyläviraston ja raidekaluston sekä ratainfran palveluja tuottavan VR FleetCaren yhteisen pilottihankkeen tulokset ovat erittäin lupaavia.

Vaihteiden kunnonvalvonnan pilotissa seitsemän mittausasemaa mittasi yhteensä 80 vaihteen toimintaa tärkeimmillä liikennepaikoilla eri puolella Suomen rataverkkoa. Tavoitteena oli löytää signaaleja vaihteiden kunnossapitotarpeista ennen kuin vaihteen toiminnassa havaitaan mitään poikkeavaa tai se aiheuttaa liikennehäiriötä. Pilotin aikana mitattiin yli 500 000 vaihteen kääntötapahtumaa, joten analysoitavaa dataa oli valtava määrä.

”Aiemmin vaihteen toimintaa ei ole Suomessa näin systemaattisesti monitoroitu eli olemme täällä aika alussa siinä kehityksessä. Pilotin aikana mittaustuloksia analysoitiin laajasti ja monenlaisia havaintoja tehtiin, mutta pilotointiaika oli kaiken kaikkiaan tällaiselle toiminnalle varsin lyhyt ja työ jatkuu vielä”, radan kunnossapidon asiantuntija Marko Lehtosaari kertoo. Kaiken kaikkiaan pilotti oli hyvin onnistunut. Väyläviraston ja FleetCaren yhteistyö pilotin aikana sujui hyvin. Töiden edetessä tuli vastaan monenlaisia uusia asioita, jotka saatiin ratkaistua yhteistyössä joustavasti, Lehtosaari jatkaa.

”Olemme VR Fleetcarella ylpeitä pilotin tuloksista ja sen myötä syntyneestä vaihteiden kunnonvalvontajärjestelmästä. Järjestelmä on koettu hyödylliseksi ja se tarjoaa läpinäkyvyyden vaihteiden toimintaan uudella tavalla. Kehitystyötä on tehty tiiviisti asiakkaan kanssa, minkä takia järjestelmästä ja sen käyttöliittymästä on saatu sopiva niin kalustovastaavan kuin kenttähenkilöstön käyttöön. Järjestelmän käyttöönotto on vaivatonta ja ensimmäiset tulokset voidaan saada hyvinkin nopeasti”, palvelun kehityksestä vastannut VR Fleetcaren digitaalisten palveluiden erityisasiantuntija Sami Saloheimo kuvailee.

Kohti ennakoivaa kunnossapitoa

Tällä hetkellä vaihteiden kunnossapito perustuu määräaikaishuoltoihin ja reagointiin. Nyt kehitetyllä järjestelmällä kunnossapitoa voidaan optimoida, ja häiriöitä ennakoida. Kun vaihteiden toimintaa mitataan reaaliaikaisesti, myös häiriöiden diagnoosi ja häiriöstä palautuminen nopeutuu. Järjestelmä on suunniteltu raideympäristöön, jossa isoja määriä ratainfrastruktuurin toimilaitteita ohjataan keskitetysti yhdestä paikasta, kuten asetinlaitteelta.

”Kunnonvalvonnan avulla saadaan parannettua kriittisten laitteiden käytettävyyttä. Tähän päästään, kun saadaan vikojen syistä enemmän tietoa ja voidaan tiedon avulla kohdistaa kunnossapidon toimenpiteitä paremmin. Parhaimmillaan toimintakunnon heikentyminen voidaan havaita niin varhaisessa vaiheessa, että vikaantuminen ja siitä aiheutuva liikennehäiriö voidaan estää. Myös viasta toipuminen nopeutuu, kun saadaan reaaliaikaista tietoa vaihteen toiminnasta ennen vikaa, Lehtosaari uskoo.

Hyötyä kaikille raidealan toimijoille 

Vaihteiden kunnonvalvonta ja vikojen ennakoiminen hyödyttää niin rataverkon omistajaa, sen kunnossapitäjiä kuin rataverkolla liikennöiviä operaattoreitakin. Kun vaihteiden kunnossapitoa ohjataan niiden todelliseen kuntoon perustuen, vaihteiden toimintavarmuus paranee, häiriöstä palautuminen nopeutuu, ja junaliikenteen täsmällisyys kohenee. Läpinäkyvyys vaihteen sielunmaailmaan helpottaa myös kunnossapitäjien toiminnan ohjausta, sekä kaluston omistajan investointipäätösten toteuttamista. Kaikki tämä johtaa luonnollisesti myös liikennöinnin turvallisuuden paranemiseen.

Alun perin lähdimme kehittämään laitteistoa kääntölaitteiden toimivuuden seurantaan asiantuntijoidemme kehotuksesta, koska he olivat tutkineet asiaa omissa tutkimuksissaan ja todenneet, että menetelmällä pystytään parantamaan vaihteiden luotettavuutta. Pilotin tulokset ovat olleet niin positiiviset, että uskomme ratkaisun hyödyttävän rataverkon omistajia myös Suomen rajojen ulkopuolella. Tuomme tämän järjestelmän osaksi palveluvalikoimaamme ja haluamme tarjota ratkaisua globaaleilla raideliikenteen markkinoilla. Järjestelmä on helposti skaalautuva ja erittäin kustannustehokas, eikä se vaadi rataan tehtäviä asennuksia tai liikenteen pysäyttämistä.  Uskomme meidän palvelumme olevan kilpailukykyinen tällä uudella markkinalla,” VR FleetCaren SmartCare palvelujen myynnistä vastaava johtaja Mikko Alanko sanoo.

InterCity-junista voi jatkossa varata koko hytin omaan käyttöön

Kuvaaja Soile Laaksonen

VR on tuonut uutena lisäpalveluna myyntiin mahdollisuuden varata junasta koko hytin omaan käyttöön. InterCity-junissa voi nyt matkustaa omassa hytissä 1-4 henkilön seurueen kesken. Uuden lisäpalvelun voi ostaa VR Matkalla -sovelluksesta. Heinäkuussa toteutetun asiakaskyselyn mukaan koko hytin varaus on toivottu palvelu, joka tuo lisäturvaa matkustamiseen korona-aikana.

VR on tuonut hiljattain myyntiin uusia lisäpalveluita, joilla asiakkaat voivat varmistaa itselleen lisää omaa tilaa junamatkalla. VR:n heinäkuisen asiakaskyselyn* mukaan asiakkaiden kiinnostus erilaisia koronaan liittyviä lisäpalveluita kohtaan kasvoi merkittävästi, ja lähes 40 % vastaajista oli kiinnostunut myös koko hytin varaamisen mahdollisuudesta. InterCity-junissa olevat päivähytit voikin nyt varata kokonaan omaan käyttöön 1-4 hengen seurueelle. Yksittäisiä hyttipaikkoja ei toistaiseksi myydä, jotta hyttejä olisi paremmin saatavilla matkustajille, joilla on tarve matkustaa omassa tilassa.

Koko hytin lisäpalvelu on aluksi saatavilla ainoastaan VR Matkalla -sovelluksesta. Lippuautomaateille palvelu saadaan myyntiin elokuun aikana ja uusi.vr.fi-sivustolle myöhemmin syksyllä.

”Siitä saakka kun yöjunat palasivat liikenteeseen kesäkuussa, niiden makuuhytit ovat olleet varattavissa ainoastaan itselle tai oman seurueen käyttöön. Vastaavaa palvelua on toivottu myös päiväjuniin, joten kehitimme palvelun mahdollisimman pikaisesti saataville VR Matkalla -sovellukseen. Koko hytin lisäpalvelu sopii erinomaisesti esimerkiksi riskiryhmään kuuluville asiakkaillemme, jotka haluavat minimoida kohtaamiset muiden matkustajien kanssa”, VR:n Matkustajaliikenteen johtaja Topi Simola kertoo.

Muutoksen yhteydessä hyttipaikat muuttuvat lisämaksulliseksi palveluksi. Koko hytin varauksen hinta muodostuu matkalipun hinnasta, hyttipaikan lisämaksusta, mikä on 2-10 euroa ja koko hytin varauksen lisämaksusta. Lisäpalveluiden hinta määräytyy sen mukaan, kuinka ajoissa lipun ostaa, kuinka pitkälle reitille ja mihin ajankohtaan paikka varataan sekä kuinka täynnä juna on.

”Hyttipaikka tarjoaa matkustajalle enemmän omaa rauhaa ja tilaa kuin tavallinen istumapaikka, ja on siten verrattavissa Ekstra-luokan ja ravintolavaunun yläkerran tilavampiin ja mukavampiin paikkoihin. Tarjoamalla hyttipaikan lisäpalveluna mahdollistamme sen, että hyttipaikkoja on todennäköisemmin vapaana niille matkustajille, jotka tarvitsevat matkalleen tavallista enemmän yksityisyyttä ja rauhaa”, Simola kuvailee.

VR lisää liikennettä etätyöläisten palatessa työpaikoilleen elokuussa

Viime viikolla VR toi myyntiin toisen lisäpalvelun, jolla matkustaja voi varata viereisen paikan tyhjänä itselleen (lisätietoa tiedotteessa). Uudet lisäpalvelut täydentävät muita toimenpiteitämme, joilla huolehdimme matkustamisen turvallisuudesta korona-aikana. Olemme edistäneet turvavälien toteutumista liikennöimällä kysyntään nähden ylipitkillä junilla ja pitämällä koko kalustomme liikenteessä tilan maksimoimiseksi, vaikka liikennöimme tällä hetkellä 85 % normaalista vuoromäärästämme. Olemme myös lisänneet edullisten säästölippujen saatavuutta ruuhkattomille vuoroille, jotta asiakkaamme matkustaisivat mahdollisuuksien mukaan ruuhka-aikojen ulkopuolella.

”Matkamäärät ovat pysyneet kesän ajan normaalia alhaisempina, ja kuluneen heinäkuun aikana tehtiin n. 35-40 prosenttia vähemmän junamatkoja viime vuoteen verrattuna. Kun moni suomalainen palaa elokuussa pitkän etätyökauden jälkeen toimistoarkeen, lisäämme jälleen junavuoroja liikenteeseen 10.8. lähtien ja ryhdymme liikennöimään 90 prosenttia normaalista vuorotarjonnastamme”, Simola kertoo.

*Asiakaskysely toteutettiin verkossa kaksi kertaa, kesäkuun ja heinäkuun alussa. Kyselyyn vastasi kesäkuussa noin 3500 ja heinäkuussa noin 2800 VR:n asiakasta.

Ravintolavaunut palaavat raiteille 15.6. – herkulliset eväät voi nauttia turvallisesti vaikka omalla paikalla

Kuvaaja: Janne Mikkilä

Junissa voi jälleen nauttia maisemaravintolan antimista 15.6. alkaen, kun ravintolavaunut palaavat liikenteeseen. Ravintolavaunujen turvalliseen avaamiseen valmistaudutaan lukuisin toimenpitein osana VR:n omaa Exit COVID-19 -suunnitelmaa. Kesäkuun puolivälistä alkaen kotimaan junaliikenne palaa lähes normaaliksi, kun junavuoroja lisätään merkittävästi, ja myös yö- ja autojunaliikenne palaa tauolta.

Junamatkustuksen hiljalleen vilkastuessa ja ravintolatoiminnan rajoitusten päivittymisen myötä VR palauttaa ravintolavaunut vastuullisesti liikenteeseen jälleen kesäkuun puolivälissä. Kotimaan matkailu on tänä kesänä erityisen ajankohtaista, ja ravintolavaunujen avaamisen myötä junamatkustamisen palvelut paranevat myös kesän matkoilla.

Palaamme kohti normaalimpaa kesää myös ravintolapalvelujen osalta, asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuudesta tinkimättä. Noudatamme nykyisiä ravintolapalveluja koskevia rajoituksia, ja tästä syystä ravintolavaunut sulkevat klo 23, ja anniskelu päättyy klo 22. Ravintolavaunun asiakaspaikoilla voi ruokailla kerrallaan puolet normaalisti sallitusta asiakasmäärästä, mutta matkaevästä voi ostaa mukaan myös omalle paikalle rauhassa nautittavaksi. Tulemme tarjoamaan jatkossa myös mahdollisuuden tilata tuotepaketteja omalle paikalle”, kertoo VR:n palvelujohtaja Piia Tyynilä.

Ravintolapalvelut palaavat kaikkiin kaukoliikenteen vuoroihin. Lyhyemmillä ja hiljaisemmilla reiteillä palvelevat tuttuun tapaan myyntikärryt, joista voi ostaa pienempää matkaevästä ja virvokkeita. Kaksikerroksisissa ravintolavaunuissa maisemaravintolan antimista voi nauttia myös yläkerrassa, josta voi varata itselleen istumapaikan tai vaikkapa kabinetin oman seurueen käyttöön. Myös rautatieasemien ravintoloita avataan rajoitusten puitteissa asteittain 1.6. alkaen.

“Varsinkin pidemmillä junareiteillä ravintolavaunussa ruokailu on monelle tärkeä osa matkaa. Myös yöjunat palaavat liikenteeseen kesäkuun puolivälissä, joten kauemmas pohjoiseen matkustaville on tarjolla iltapalaa ja aamiaista. Valmistelut ovat täydessä käynnissä, jotta voimme avata junien ravintolapalvelut turvallisesti niin asiakkaidemme kuin henkilöstömme kannalta”, Tyynilä kertoo.

Turvallinen matka syntyy yhteispelillä

VR on valmistautunut asteittain vilkastuvaan joukkoliikenteeseen lukuisilla toimilla turvallisen liikkumisen, asiakaspalvelun ja työskentelyn edistämiseksi. Myös ravintolavaunujen avaamisessa asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuuden varmistaminen on keskeistä.

Junia ja ravintolavaunuja siivotaan erityisen tarkkaan desinfioivin puhdistusainein, ja pöytiä, myyntitiskiä sekä muita kosketuspintoja puhdistetaan tehostetusti. Henkilökuntamme työskentelee vain terveenä ja noudattaa tarkkoja hygieniaohjeita. Teemme VR:llä paljon töitä mahdollisimman turvallisten matkustusolosuhteiden varmistamiseksi. Onnistumiseen tarvitaan kuitenkin yhteistyötä ja vastuullisuutta kaikilta joukkoliikenteessä matkustavilta.

”Meidän varautumisemme lisäksi matkustajien toiminnalla on iso merkitys kaikille turvallisen matkan onnistumisessa. Toivommekin, että myös asiakkaamme noudattavat ravintolavaunussa asioidessaan vastuullisen matkustamisen periaatteita – liikutaan vain terveenä, huolehditaan käsihygieniasta ja pidetään etäisyys muihin”, Tyynilä muistuttaa.

VR-konsernin liiketoimintakatsaus tammi-maaliskuu 2019

Kirsi Tuura/Alma360

Tammi-maaliskuu 2019 lyhyesti

  • Konsernin vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 0,2 prosenttia 241,9 (241,3) miljoonaan euroon. Konsernin raportoitu liikevaihto laski 16,9 prosenttia 241,9 (290,9) miljoonaan euroon johtuen VR Trackin myynnistä vuoden 2019 alussa.
  • Konsernin liikevoitto oli 190,6 (17,8) miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää VR Trackin kaupasta saatua myyntivoittoa 170,6 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 21,7 (21,4) miljoonaa euroa.
  • Kaukoliikenteen junissa matkustus kasvoi 5,9 prosenttia ja junissa tehtiin 3,5 (3,3) miljoonaa matkaa.
  • VR Transpointin rautatiekuljetusten volyymi laski 5,3 prosenttia 9,1 (9,6) miljoonaan tonniin.
  • Senaatti-kiinteistöille luovutettiin kiinteistöjä 20 radanvarsipaikkakunnalla.
  • VR Kunnossapito Oy aloitti toimintansa 1.1.2019.
  • VR Group päätti ostaa 60 uutta dieselveturia Stadlerilta. Hankinnan arvo on noin 200 miljoonaa euroa. Uudet veturit tulevat pääosin tavaraliikenteen käyttöön.
  • VR-Yhtymä Oy maksoi 100 miljoonaa euroa osinkona Suomen valtiolle.
VR- konserni, keskeiset tunnusluvut*

1-3/2019

1-3/2018

Muutos-%

Liikevaihto (milj. euroa)

241,9

290,9

-16,9

Vertailukelpoinen liikevaihto (milj. euroa)

241,9

241,3

0,2

Liikevoitto (milj. euroa)

190,6

17,8

Vertailukelpoinen liikevoitto (milj. euroa)

21,7

21,4

Matkustajaliikenteen matkat (milj.)

31,8

31,9

-0,2

* Kaukoliikenne

3,5

3,3

5,9

* Lähiliikenne

18,8

18,5

1,4

* Pohjolan Liikenne

9,6

10,1

-5,1

Junaliikenteen henkilökilometrit (milj.)

1 164

1 117

4,2

VR Transpointin tonnit (milj.)

10,3

10,9

-5,3

* Rautatiekuljetukset

9,1

9,6

-5,3

* Maantiekuljetukset

1,2

1,3

-5,2

Taseen loppusumma (milj. euroa)

2 020,9

1 823,8

10,8

Oma pääoma yhteensä

1 302,0

1 217,9

6,9

Korolliset nettovelat

131,0

84,4

55,2

Omavaraisuusaste, %

64,9

67,8

-4,3

Nettovelkaantumisaste, %

10,1

6,9

46,4

Henkilöstö, keskimäärin

5 958

7 422

-19,7

*VR Group otti 1.1.2019 käyttöön vuokrasopimuksia koskevan IFRS 16 -standardin, jonka seurauksena vuokralleottajan vuokrasopimukset kirjataan taseeseen käyttöoikeusomaisuuseriksi ja vuokrasopimusveloiksi. Poikkeuksena ovat lyhytaikaiset, alle 12 kuukauden sopimukset sekä arvoltaan vähäiset sopimukset. Vertailutietoja ei ole oikaistu. Standardin käyttöönoton seurauksena käyttöomaisuuden ja korollisten velkojen määrä kasvoi noin 166 miljoonaa euroa heikentäen osaltaan omavaraisuusastetta ja kasvattaen nettovelkaisuusastetta. Vastaavasti vuokrakulut alenivat ja poistot sekä rahoituskulut kasvoivat. Tammi-maaliskuun 2019 osalta positiivinen vaikutus liikevoittoon on noin 0,3 milj. euroa ja vaikutus tilikauden tulokseen noin -0,2 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Rolf Jansson:

”Saimme katsauskaudella päätökseen VR-konsernin historian merkittävimmän järjestelyn, kun VR Track siirtyi osaksi norjalaista NRC Groupia. Yrityskaupasta kirjattiin ensimmäisen vuosineljänneksen tulokseen 170,6 miljoonaa euroa myyntivoittoa, joka täydentyi vielä huhtikuussa vastaanotetulla 11,3 miljoonan euron lisäkauppahinnalla.

Vuoden alussa konsernissa tehtiin muitakin merkittäviä rakennejärjestelyjä. Kaluston kunnossapitotoiminto yhtiöitettiin ja VR Kunnossapito Oy aloitti toimintansa 1.1.2019. VR Kunnossapidon tavoitteena on hakea enenevässä määrin asiakkuuksia VR-konsernin ulkopuolelta. Lisäksi Senaatti-kiinteistöille siirrettiin kiinteistöjä 20 radanvarsipaikkakunnalla.

Konsernin tammi–maaliskuun 2019 liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 0,2 prosenttia 241,9 (241,3) miljoonaan euroon ja vertailukelpoinen liikevoitto ilman myyntivoittoja oli 13,7 (18,2) miljoonaa euroa.

Matkustajaliikenteen liikevaihto nousi tammi–maaliskuussa 1,4 prosenttia 139,5 (137,6) miljoonaan euroon. Kotimaan kaukoliikenne jatkoi matkamäärillä mitattuna voimakasta 5,6 prosentin kasvua, ja lähiliikenteen matkamäärät kasvoivat vastaavasti 1,4 prosenttia. Linja-autoliikenteen matkamäärät laskivat 5,1 prosenttia 9,6 (10,1) miljoonaan matkaan. Pohjolan Liikenteen pikavuoroliikenne lopetettiin 28.2.2019 viime vuoden puolella tehdyn päätöksen mukaisesti, mikä osaltaan vaikutti matkamäärien laskuun.

Lähiliikenteen täsmällisyys oli maaliskuussa 96,0 prosenttia 3 minuutin enimmäismyöhästymisellä mitattuna. Kotimaan kaukoliikenteen täsmällisyys jäi tavoitteista ja oli vuoden alusta laskettuna 68 prosenttia 5 minuutin enimmäismyöhästymisellä mitattuna. Täsmällisyyttä heikensivät tammi-ja helmikuun poikkeuksellisen runsas lumimäärä sekä pakkasen aiheuttamat kalusto-ongelmat. Maaliskuussa täsmällisyys oli parantunut edellisvuoden tasolle 79 prosenttiin.

On ilahduttavaa, että maaliskuun mittausten mukaan asiakastyytyväisyys oli säilynyt kaukoliikenteessä hyvällä tasolla keskimääräistä haasteellisemmista talviolosuhteista huolimatta.

VR Transpointin tammi-maaliskuun liikevaihto laski 2,2 prosenttia ja oli 98,8 (101,0) miljoonaa euroa. Kuljetusmäärät laskivat 5 % ja olivat 10,3 (10,9) miljoonaa tonnia.

Hyväna jatkunut suhdanne kasvatti kotimaan volyymeja. Idän tuontiliikenteessä volyymeja laski Nordstream-kaasuputkikuljetusprojektin päättyminen. Toisaalta kemianteollisuuden tuonti on piristynyt. Transitoliikenne Venäjältä Suomen satamiin on ollut selvästi viime vuotta alemmalla tasolla, johtuen volyymivaihteluista yksittäisissä asiakasvirroissa.

Kotimaan maantielogistiikan kuljetusten kysyntä on jatkunut vakaana.

Asiakastyytyväisyys laski hieman VR Transpointissa alkuvuoden aikana mutta oli paremmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Investoinnit vetureihin, vaunuihin ja henkilöstömäärään ovat vaikuttaneet positiivisesti tavaraliikenteen toimitusvarmuuteen. Poikkeuksellisen runsasluminen alkuvuosi kuitenkin osaltaan heikensi toimitusvarmuutta ja asiakastyytyväisyyttä, kun ratapihat ruuhkautuivat ja kaluston kunnossapito tuli haastavammaksi.”

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

18.4.2019 VR Group voitti kilpailutuksen Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) metrojunien peruskorjauksesta. Peruskorjauksen kohteena on yhteensä 102 metrojunavaunua. Peruskorjauksen tuotantovaihe alkaa vuoden 2019 loppupuolella ja viimeinen peruskorjattu metrojuna on liikenteessä kesäkuussa 2023. Hankkeen kokonaisarvo on VR Groupille noin 30 miljoonaa euroa.

25.4.2019 VR Group voitti kilpailutuksen Tampereen raitiotieliikenteen operoinnista. Operointisopimus sisältää 10 vuotta kestävän liikennöinnin sekä sitä edeltävän 2,5 vuoden mittaisen kehitysvaiheen. Sopimuksen arvo on liikennöinnin alkaessa noin 7 miljoonaa euroa vuodessa. Raitiotieliikenteen operointi Tampereella alkaa 2021.

Näkymät tilikaudelle 2019

VR Group odottaa yleisen talouskehityksen hieman hidastuvan kuluvan vuoden aikana, mutta raideliikennettä tukee moni muu trendi, kuten kaupungistuminen ja erityisesti ilmastotietoisuuden lisääntyminen. Tässä ympäristössä VR Group tavoittelee kannattavaa kasvua panostamalla asiakkaiden palvelemiseen ja kilpailukyvyn lisäämiseen muun muassa digitalisaatiota hyödyntämällä. Kasvuvaraa on nähtävillä sekä orgaanisesti, palveluja kehittämällä ja laajentamalla, että tutkimalla uusia maantieteellisiä kasvualueita.

Tässä esitetyt taloudelliset vuosineljännestiedot ovat tilintarkastamattomia FAS-lukuja. Suluissa esitetyt luvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan kauteen, ellei toisin ilmoiteta.

Runsas lumikertymä hankaloittaa junaliikennettä: lähiliikenteessä supistuksia maanantaina 4.2.2019

Kuva: VR GROUP

VR varautuu yhdessä HSL:n ja Finrailin kanssa hankaliin sääolosuhteisiin ja osa lähiliikenteen junavuoroista jätetään ajamatta huomenna maanantaina 4.2.2019. Kaukoliikenteen vuoroja ei peruta etukäteen, mutta matkustajien kannattaa varautua myöhästymisiin ja mahdollisiin peruuntumisiin.

Kova lumisade ja runsaat lumikertymät ovat hankaloittaneet viime päivinä junien kulkua. Haastavat sääolosuhteet vaikuttavat etenkin ratainfraan, kuten vaihteiden kääntymiseen ja sähköjärjestelmiin. Sääolosuhteet ovat tuoneet haasteita myös junakalustolle.

VR on yhdessä HSL:n ja Finrailin kanssa päättänyt perua osan pääkaupunkiseudun lähiliikenteen maanantaiaamun ja iltapäivän junavuoroista. Pidennetyllä vuorovälillä mahdollistetaan vaihteiden toiminta ja pyritään varmistamaan, että muu liikenne voidaan ajaa aikataulussa.

HSL-liikenteessä harvennettu vuorotarjonta koskee huomenna A- ja K-junia: klo 6–9 välillä joka toinen A-juna perutaan ja ne ajetaan 20 minuutin vuorovälillä. K-junat ajetaan myös 20 minuutin vuorovälillä klo 6–14.

Lisäksi VR lähiliikenteessä perutaan Helsinki-Riihimäki-väliltä kaikki D-junat huomenna maanantaina. Lisäksi klo 15:51 Helsingistä lähtevä R-juna 9693 perutaan.

Harvennettujen vuorojen lähtöminuutit löytyvät verkkosivuiltamme vr.fi/liikennetilanne.

Muu lähiliikenne ja kaukoliikenteen junavuorot pyritään ajamaan normaalien aikataulujen mukaan. VR kehottaa matkustajia kuitenkin tarkistamaan junien aikataulut etukäteen, varautumaan lisämuutoksiin ja varaamaan malttia liikenteeseen.

Lisätietoja liikenteestä vr.fi sekä hsl.fi.

Liikenteen sujumista voi seurata Junat Kartalla -palvelusta, verkkosivuillamme vr.fi/liikennetilanne sekä VR:n sosiaalisen median kanavissa: VR matkalla Facebookissa ja VR matkalla Twitterissä.

Joulukuussa matkustaminen Keski-Suomessa ja Savossa paranee – tuomme kaukoliikenteeseen 46 uutta junavuoroa

© VR Group

Joulukuussa tuomme kotimaan kaukoliikenteeseen yhteensä 46 uutta junavuoroa. Uudet vuorot parantavat itäisen Suomen ja Savon junayhteyksiä: Kuopiosta pääsee jatkossa useammin sekä Helsingin että Jyväskylän suuntaan.  Jyväskylästä ja Kouvolasta yhteydet taas paranevat Tampereen suuntaan.  Uudet vuorot tulevat myyntiin odotettujen joulun lippujen kanssa 23.10. klo 09.

Kuopion ja Helsingin välinen matkustus on kasvanut tänä vuonna 15 %. Joulukuussa välille lisätään 10 uutta viikottaista vuoroa aamuun ja iltapäivään, mikä nostaa viikottaiset vuorot yhteensä 90:een. Uusien vuorojen myötä Mikkeliin saadaan kauan toivottu aamuyhteys Helsingistä ja vaihtoyhteydet Imatralta Kuopion suuntaan ja Kouvolasta Joensuuhun paranevat.

Myös Kuopion ja Jyväskylän välille lisätään 10 uutta vuoroa viikossa, mikä myös lisää vaihtoyhteyksien määrää pääkaupunkiseudulta.

Uudet vuorot

  • Helsinki–Kuopio: ma–to + la klo 5.57–10.12
  • Kuopio–Helsinki: ma–to + la klo 16.14–20.39
  • Kuopio–Jyväskylä: ma–pe klo 16.23–18.00
  • Jyväskylä–Kuopio: ma–pe klo 19.44–21.27

Myös Jyväskylän ja Tampereen välille tulee 10 uutta viikottaista vuoroa, jotka ajetaan suorina Helsingistä ja Helsinkiin. Samalla vaihtoyhteydet Jyväskylästä Oulun suuntaan ja Turusta Jyväskylän suuntaan paranevat.

  • Jyväskylä–Tampere: ma–pe klo 9.11–10.43
  • Tampere–Jyväskylä: ma–pe klo 11.05–12.40

Kouvolan ja Tampereen välillä aloitetaan odotettu, viime vuonna valmistuneen Riihimäen kolmioraiteen kautta liikennöinti myös matkustajajunilla. Liikennöintiä kokeillaan kahdella lauantaivuorolla, jotka palvelevat pääteasemien lisäksi myös Lahtea ja Hämeenlinnaa. 

  • Kouvola–Tampere: la klo 9.05–11.21
  • Tampere–Kouvola: la klo 14.35–16.51

Junaliikenteen suosio jatkaa kasvuaan

Suomalaisten matkustusinto ei laantunut syyskuussakaan ja kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin jälleen yli miljoona matkaa. Eniten matkustus kasvoi Helsingin ja Oulun (+15 %), Helsingin ja Kuopion (+11 %) sekä Helsingin ja Joensuun (+8 %) välillä. Yhteensä tänä vuonna kotimaan kaukoliikenteen junissa on matkustettu 6 % viime vuotta enemmän.

Asiakkaat ovat tyytyväisiä junien palveluihin. Kaukoliikenteessä asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi on edelleen erinomaisella tasolla 44. Eniten kiitosta keräsivät tuttuun tapaan ystävällinen ja osaava henkilökunta ja turvallinen matkanteko. Tyytyväisyys täsmällisyyteen on parantunut kesän ratatyökauden haasteiden jälkeen, mutta liikenteen häiriöt ovat silti isoin parannuskohde matkustajien palautteessa.

Junamatkustus elokuussa huikeassa 10 % kasvussa – arkeen edullisilla sarjalipuilla -20 %

7.10.2010_Sm4_vihrea_0003

VR-Group

Elokuussa kotimaan kaukoliikenteen junissa matkustettiin 1,1 miljoonaa matkaa, 10 % viime vuotta enemmän. Erityisesti Helsingistä matkustettiin Itä- ja Keski-Suomeen. Myös VR lähijunien matkustus kasvoi edellisvuodesta 10 %. Kauko- että lähiliikenteessä 10 matkan suositut sarjaliput syyskuun loppuun -20 %.

Kaukoliikenteessä matkustus kasvoi eniten Helsingin ja Kuopion (+16 %), Helsingin ja Joensuun (+16) sekä Helsingin ja Jyväskylän (+15 %) välillä. Ratatyökausi jatkui elokuulle, ja näkyi kaukoliikenteen täsmällisyyshaasteina erityisesti rantaradalla ja pääradalla. Tilanne on korjaantunut vaiheittain töiden valmistuttua, ja syyskuussa kaukoliikenne on kulkenut 87,3 % täsmällisyydellä.

Helsingin ja Pietarin välillä liikennöivissä Allegro-junissa suomalaisten matkustajien määrä jatkoi kasvua jalkapallon MM-kisojen jälkeenkin. Elokuussa suomalaisten matkustus kasvoi 10 % ja myös turistien määrä nousi hieman. Venäläisten matkustus Allegrossa taas väheni 9 %. Jalkapallon MM-kisavieraat voivat matkustaa Venäjälle viisumivapaasti vielä vuoden loppuun, lue lisää täältä.

Lähijunailun suosio kasvaa – täsmällisyys erinomaista

VR lähiliikenteen matkustajamäärä on kasvanut vuoden alusta 10 %. Myös täsmällisyys on erinomaisella tasolla: elokuussa HSL-lähijunista 96,7 % kulki ajallaan, VR:n omat lähijunat mukaan luettuna täsmällisyys oli 95,6 %.

Elokuussa junailtiin runsaasti erilaisiin tapahtumiin. Suosituimpia olivat Cheekin jäähyväiskonserttien lisäjunat Helsinki-Lahti-välillä. Konserttikansan suosiossa oli erityisesti Kimppalippu, jolla 1-5 henkilöä matkustaa kiinteällä 29 €:n hinnalla päivän ajan koko VR lähiliikennealueella. Kimppalippu on ostettavissa vielä syyskuun ajan.

Sarjaliput -20% vielä syyskuun ajan

Syksyn myötä myös työt, harrastukset ja opiskelut jatkuvat. Arjen erilaiset matkat sujuvat edullisesti sarjalipuilla: 10 matkan sarjaliput vielä syyskuun ajan -20 % sekä kauko- että lähiliikenteessä. Kätevän sarjalipun matkat voi myös jakaa kaveriporukan tai perheen kesken. Sarjalipulla voi kaukoliikenteessä matkustaa 6 kk ja lähiliikenteessä 4 kk ostohetkestä.

Kaukoliikenteen 10 matkan sarjalippu -20 %

  • Helsinki-Lappeenranta nyt 209 €, säästöä 52 €
  • Helsingistä Ouluun nyt 359 €, säästöä 89 €
  • Helsingistä Jyväskylään nyt 237 €, säästöä 59 €

Lähiliikenteen 10 matkan sarjalippu -20 %

  • Helsinki-Lahti nyt 74,90 €, säästöä 18,70 €
  • Helsinki-Tampere nyt 92,20 €, säästöä 23 €
  • Helsinki-Riihimäki nyt 69,20 €, säästöä 17,20 €

Kaukoliikenteen sarjalipun voi ostaa vr.fi-verkkokaupasta, lippuautomaateista, asemien lipunmyynneistä, kaikilta Suomen R-kioskeilta sekä puhelimitse VR:n asiakaspalvelusta 0600 41 900 (ma-su klo 5-22). VR lähiliikenteen tarjoushintaiset sarjaliput ovat myynnissä VR Lähijunat -sovelluksessa sekä beta.vr.fi-sivustolla.