Rakentamisen ennätysalhainen tilauskanta vaikeuttaa VR Trackin työllisyystilannetta

VR Trackin rakentamisen liiketoiminnassa tilauskanta on alkuvuonna alhaisempi kuin aiempina vuosina. Työmäärä on vähentynyt merkittävästi vuodenvaihteen aikana isojen projektien päättyessä, eikä talvikaudella käynnisty uusia projekteja.

Työmäärän vähentymisen vuoksi viikolla 3 käynnistetään yhteistoimintaneuvottelut koko rakentamisen liiketoiminnassa. Neuvottelussa käsitellään työn vähyydestä mahdollisesti aiheutuvat henkilöstövaikutukset sekä suunnitelmat henkilöstön työllistämiseksi.

Toimenpiteiden taustat

Rakentamisen alhainen tilauskanta sekä liiketoiminnan kausiluontoisuus aiheuttavat vaikean työllistymistilanteen talvikaudelle. Liiketoiminnan henkilöstörakenne ja työajan tasaamiseen käytettävät keinot eivät ole riittäneet mukauttamaan henkilöstöresurssien tarvetta työn kausivaihteluun.

Työmäärän vähentymistä pidetään kuitenkin väliaikaisena. Kevään aikana työkannan uskotaan parantuvan, ja siten työtä voidaan tarjota koko henkilöstölle.

Arvio toimenpiteistä

Neuvottelussa käsitellään suunnitelmat henkilöstön työllistämiseksi sekä työn vähyydestä mahdollisesti aiheutuvat henkilöstövaikutukset. Mahdolliset henkilöstövaikutukset kohdistuvat tämänhetkisen tiedon perusteella arviolta enintään noin 150 työntekijään. Yhtenä vaihtoehtona voi olla lomauttaminen enintään 90 päivän ajaksi.

Huomioitavaa on, että neuvotteluissa käydään läpi kaikki käytettävissä olevat vaihtoehdot lomautusten välttämiseksi. Yhteistyössä haetaan ratkaisuja, joilla henkilöstö voitaisiin työllistää.

Mahdolliset toimenpiteet toteutetaan toukokuun loppuun mennessä.

Kaukojunaliikenne täsmällisintä viiteen vuoteen

Kaukojunat kulkivat viime vuonna täsmällisemmin kuin vuosina 2010–2013. Kaukoliikenne sujui erityisen hyvin keväällä. Leuto talviaika ei aiheuttanut merkittäviä ongelmia junaliikenteelle. 

Kaukojunista 87,6 prosenttia saapui pääteasemalleen täsmällisesti vuonna 2014. Vastaava luku oli edellisenä vuonna 84,7 prosenttia. Kaukojunien myöhästymisraja on viisi minuuttia.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien täsmällisyys oli viime vuonna 93,4 prosenttia. Vuonna 2013 vastaava luku oli 95,8 %. Lähiliikenteessä junien myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla.

Tavaraliikenteen täsmällisyys oli vuonna 2014 hyvällä tasolla, 93,3 prosenttia. Myöhästymisraja on puoli tuntia. Edellisvuonna vastaava luku oli 90,9 prosenttia.

Käytössä routa- ja ratatyötaikataulut

Routa-ajan aikataulut olivat keväällä käytössä Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Suomessa rataverkon kunnosta johtuen. Väljempiä aikatauluja jatkettiin ratatöiden vuoksi myös kesällä yhteysväleillä Seinäjoki–Oulu ja Kajaani–Oulu.

Kesän ja syksyn aikana pitkittyneet ratatyöt ja niihin liittyvät ylimääräiset nopeusrajoitukset aiheuttivat viivytyksiä junaliikenteelle rantaradalla, Pohjanmaan radalla ja yhteysvälillä Tampere–Jyväskylä. Myös lukuisat ratalaiteviat vaikuttivat täsmällisyyyteen erityisesti syksyllä.

Kaluston osalta veturien luotettavuus, Pendolinojen kytkennät sekä uusien ohjausvaunujen käyttöönotto aiheuttivat myöhästymisiä vuonna 2014. Lähes kaikkiin Pendolinoihin on nyt vaihdettu uudet kytkentälaitteet. Junaliikenteen toimintavarmuutta lisäävät lähitulevaisuudessa myös uudet sähköveturit.

Lähiliikenteessä ratalaitehäiriöt ja kalustoviat heikensivät täsmällisyyttä viime vuonna. Myös niin sanottuihin kääntymisaikoihin liittyvät uudet henkilökunnan toimintamallit aiheuttivat vuoden aikana aikaisempaa enemmän junien peruutuksia häiriötilanteissa.

Vuonna 2014 oli käynnissä VR-konsernin, Liikenneviraston ja Finrailin yhteinen täsmällisyysohjelma, jonka tarkoituksena on pidemmällä aikavälillä parantaa kaluston luotettavuutta ja rataverkon käytettävyyttä, erityisesti talviaikana.

Pakkasesta kalustovikoja joulukuussa

Joulukuussa 83,6 prosenttia kaukojunista kulki täsmällisesti. Yli vartin myöhästyi 5,0 % kaukojunista. Peruutetut junavuorot luetaan myöhästyneiksi. Lähiliikenteen junien täsmällisyys oli 92,4 prosenttia. Vuoroista prosentti oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu.

Kauko- ja lähijunien kulkuun vaikuttivat joulukuussa esityisesti kalustoviat, muun muassa pakkasesta johtuen. Jonkin verran esiintyi myös ratalaitevikoja. Joulun meno- ja paluuliikenteen matkustajaruuhkat vaikuttivat osaltaan junaliikenteen täsmällisyyteen.

Tavaraliikenteessä yllettiin jälleen hyvään täsmällisyystasoon: tavarajunista 92,0 prosenttia kulki aikataulussaan joulukuussa. Myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia.

VR tarjoaa matkustajille joka vuorokausi noin 300 kaukojunavuoroa. Lähijunia kulkee noin 900, joista valtaosa HSL-liikenteessä pääkaupunkiseudulla. VR Transpoint puolestaan kuljettaa teollisuuden tuotteita noin 360 tavarajunalla joka vuorokausi.

VR vastaa junien operoinnista, junakaluston kunnosta sekä tiedottamisesta junissa ja omissa kanavissaan. Rataverkosta ja sen järjestelmistä sekä asiakastiedottamisesta asemilla vastaa Liikennevirasto.

VIRVE junaliikenteen radiojärjestelmäksi

Junaliikenteen radiojärjestelmä aiotaan vaihtaa. Nykyisin käytössä olevasta GSM-R-verkosta halutaan siirtyä viranomaisverkko VIRVEn käyttöön. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli asiaa 9. tammikuuta.

Suomessa on nykyään junaliikenteen radiojärjestelmänä käytössä RAILI-verkko, joka on EU-lainsäädännön mukainen GSM-R-verkko. Kaupallisista verkoista tulevat häiriöt haittaavat kuitenkin GSM-R-puhelimien käyttöä ja toisaalta GSM-R-verkon käyttö heikentää kaupallisten matkaviestinverkkojen junakuuluvuutta. Lisäksi verkon järjestelmät ovat ikääntymässä. Nykyinen GSM-R-verkko on rakennettava kokonaan uudestaan vuoden 2018 loppuun mennessä.

EU-tasolla ollaan miettimässä seuraajaa nykyiselle GSM-R-radiojärjestelmälle. Hallitus katsoo, että tarkoituksenmukaisinta ja edullisinta olisi siirtyä käyttämään viranomaisverkko VIRVEä siksi aikaa kunnes päätös uudesta järjestelmästä on EU-tasolla tehty.

VIRVE-verkon investointi- ja käyttökulut olisivat merkittävästi alhaisemmat kuin ne kulut, jotka GSM-R:n käytön jatkamisesta sekä radioverkon ja liikenteenohjaajien viestintäjärjestelmän uudistamisesta tulisi.

Koska GSM-R on EU-lainsäädännön mukaan tällä hetkellä ainoa vaihtoehto uudeksi radiojärjestelmäksi junaliikenteessä, Suomi aikoo pyytää komissiolta poikkeusta VIRVE-radiojärjestelmän käyttöönottamiseksi. Suomi voi alkaa siirtyä VIRVE-verkon käyttöön heti kun komissiolta on pyydetty poikkeusta. Liikennevirasto ottaakin talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaisesti VIRVE-radiojärjestelmän käyttöön mahdollisimman pian.

Rautatieliikenteen toimijat, teleyritykset sekä liikenne- ja viestintäalan virastot selvittivät vuonna 2013 liikenne- ja viestintäministeriön johdolla keinoja matkaviestinten junakuuluvuuden parantamiseksi. Selvitys tehtiin mm. eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston toiveesta. Ensisijaisena tavoitteena oli rautateiden oman matkaviestinverkon ja teleyritysten kaupallisten matkaviestinverkkojen häiriöiden poistaminen. Yksi tutkittavista vaihtoehdoista oli se, että Liikennevirasto ja VR päättäisivät ryhtyä käyttämään rautateiden GSM-R-verkon sijasta viranomaisverkko VIRVEä.

Junamatkoille satojatuhansia uusia tarjouslippuja

• VR tuo tammikuussa myyntiin satojatuhansia edullisia junalippuja.
• Erityisesti huomioidaan opiskelijoita, joille tulee lisää etuja junamatkustukseen.
• VR:n Veturi-asiakasohjelma juhlii 700 000 jäsenen ennätystä uusilla SuperSäästö-tarjouksilla.

Etuja tarjolla entistä laajemmin

VR tuo tammikuussa myyntiin entistä enemmän tarjousmatkoja. Edullisimpia junalippuja ovat Ennakkolippu ja VR:n asiakasohjelma Veturin SuperSäästö-tarjoukset. Opiskelijoille tulee runsaasti etuja ja tarjouksia. Enimmillään junalipusta saa alennusta jopa 70 prosenttia.

– Haluamme kasvattaa junamatkustuksen suosiota ja parantaa palvelua kaikille matkustajillemme. Siksi teemme lipunostosta entistäkin edullisempaa ja helpompaa. Veturi-asiakkaana edut saa aina varmimmin hyödynnettyä. Opiskelijoille juna on erinomainen matkustustapa, ja huomioimmekin tarjouksissa opiskelijoiden tarpeet entistä paremmin, VR:n matkustajaliikennejohtaja Maisa Romanainen toteaa.

Parhaat tarjoukset varmistaa liittymällä VR:n asiakasohjelma Veturiin. Veturilaiset matkustavat halvimmillaan esimerkiksi Helsingistä Tampereelle viidellä eurolla ja Helsingistä Ouluun 25 eurolla. Veturi-asiakkaat saavat myös aina ensimmäisenä tietoa uusista tarjouksista ja muista eduista. Veturi on Suomen suositelluin kanta-asiakasohjelma, johon on liittynyt jo yli 700 000 jäsentä.

Edullisen Ennakkolipun voi ostaa 60-3 vuorokautta ennen matkaa. Alennus voi parhaimmillaan olla jopa 70 prosenttia. Esimerkiksi Helsingistä Tampereelle, Kouvolaan tai Turkuun matkustaa Ennakkolipulla halvimmillaan alle kymmenellä eurolla. Mitä aiemmin matkan hankkii, sitä edullisemmin sen saa. Junalippujen hinnat vaihtelevat kysynnän mukaan.

Ennakkoliput, veturilaisten tarjoukset sekä muut tarjousliput voi 14. tammikuuta alkaen ostaa VR:n verkkokaupan ja VR Mobiilin lisäksi myös asemien lipunmyynnistä, lippuautomaateista sekä VR:n asiakaspalvelusta puhelimitse. Junalippu on aina edullisin kun sen hankkii ennen matkaa.

Opiskelijoille lisää alennuksia

Veturiin kuuluvat opiskelijat saavat 7.1. – 2.2. tarjouksena 10 matkan sarjalipun 75 prosentin alennuksella kaikille kaukoliikennematkoille.

Tammi-maaliskuun viikonlopuiksi VR tarjoaa opiskelijoille yksittäisiä kaukoliikenteen matkoja 25 prosentin lisäalennuksella normaalin opiskelija-alennuksen lisäksi. Esimerkiksi Helsingistä Turkuun matkustaa näin edullisimmillaan alle kymmenellä eurolla.

VR:n vyöhykeliikenteen lähijuniin opiskelijat voivat ostaa kausiliput täysin uudella tarjoushinnalla. Lähiliikenteen kausilippujen opiskelijatarjous on 25 prosenttia aikuisen lipun hinnasta. Tarjous on voimassa 7.1. – 2.2. Esimerkiksi 30 päivän kausilipulla yhden matkan hinta opiskelijalle lähiliikenteen junassa Helsingistä Riihimäelle maksaa vain 3,50 euroa. Kausilipputarjous löytyy verkkokaupasta www.vr.fi.

Edulliset matkat ja liput sekä lisätiedot tarjouksista löytyvät helpoiten verkosta www.vr.fi, asemilta sekä VR:n asiakaspalvelusta puh.0600 41900 (1,99 €/vastattu puhelu + pvm).

Tikkurilan asemasilta valmistui – kulkureitit asemalla muuttuvat vuodenvaihteessa

Kehärata-projektiin sisältyvän Tikkurilan asemasillan rakennusurakka on valmistunut ja uusi, junaraiteiden yli kulkeva silta otetaan käyttöön tammikuun alussa. Samaan aikaan käyttöön otetaan myös uusiin tiloihin muuttaneet HSL:n bussiterminaali sekä VR:n lipunmyynti.

Lähtökohdat nyt valmistuneen asemaasillan rakennustyöhön olivat haastavat, sillä vilkkaasti liikennöidyn Tikkurilan aseman läpi kulkee päivittäin satoja junia ja tuhansia matkustajia, ja rakennustyömaa-alue ulottui radan kummallekin puolelle, kiskojen väleihin sekä rataverkon päälle.

– Onnistuimme minimoimaan mahdolliset häiriöt ja turvallisuusriskit vilkkaana työmaan ympärillä liikkuvalle matkustajaliikenteelle huolellisen suunnittelun avulla. Välillä se vaati toimimista tarkasti minuuttiaikataulun mukaan, Liikenneviraston projektipäällikkö Juha Kansonen kuvaa.

Sujuvan liikennöinnin lisäksi Tikkurilan työmaa-alueella kiinnitettiin erityistä huomiota työntekijöiden ja matkustajien turvallisuuteen.

– Suoraan kiskojen poikki tehtävät käynnit työmaalle minimoitiin rakentamalla urakan aluksi raiteiston ja ajolankojen yläpuolelle kolme metriä leveä ylikulkusilta rakennettavaa siltaa ympäröimään. Sillan kautta muun muassa tehtiin lähes kaikki materiaalitoimitukset työmaalle ilman vaaraa niiden putoamisesta laiturialueelle, Kansonen kertoo.

Merkittäviä muutoksia kulkureitteihin Tikkurilan asemalla

Uusi asemasilta ja sen tuoma kulkureitti asemalaitureille otetaan käyttöön 1.1.2015. Samaan aikaan Tikkurilassa tapahtuu muitakin merkittäviä matkustajaliikenteeseen vaikuttavia muutoksia, kun HSL:n bussiterminaali sekä VR:n lipunmyynti muuttavat uusiin tiloihin.

Uudet tilat sijaitsevat radan länsipuolelle sijoittuvassa toimisto- ja liikekeskus Dixissä. HSL:n uusi bussiterminaali otetaan käyttöön yhdessä asemasillan kanssa 1. tammikuuta ja VR:n palvelupiste aloittaa toimintansa Dixin tiloissa 2. tammikuuta 2015.

Muuton jälkeen alueella alkavat ensi vuoden alkupuolella nykyisen aseman purkutyöt sekä Dixin toisen vaiheen rakennustyöt.

Lisätietoja Tikkurilan asemanseudun muutoksista saa Vantaan kaupungin sivuilta osoitteesta http://www.vantaa.fi/tikkurilankeskusta . Myös VR:n verkkosivuilta löytyy tietoa uudesta matkakeskuksesta https://www.vr.fi/cs/vr/fi/tikkurilan_matkakeskus .

Finrail eriytetään VR-konsernista

Valtio-omistaja eriyttää junaliikenteen ohjaus-, matkustajainformaatio- ja suunnittelupalveluita tarjoavan Finrail Oy:n VR-Yhtymä Oy:stä. Valtion täysin omistama kaupallisin perustein toimiva Finrail aloittaa toimintansa itsenäisenä yhtiönä 1.1.2015 lukien. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto vastaa Finrailin omistajaohjauksesta.

Eriyttäminen toteutetaan, koska liikenteenohjauspalvelut täytyy kyetä tarjoamaan kaikille asiakkaille tasapuolisesti rautatieliikenteen kilpailun edelleen vapautuessa tulevina vuosina. Finrailin strateginen intressi valtiolle on varmistaa tasapuolisesti rautatieliikenteen ohjauspalvelut.

“Rataverkosta vastaava Liikennevirasto vastaa myös liikenteenohjauksesta. Tähän saakka Liikennevirasto on ostanut ohjauspalvelut kokonaisuudessaan VR-konsernilta. Eriyttämisen jälkeen kilpailuolosuhteet ovat tältä osin tasapuolisia kaikille”, sanoo finanssineuvos Jarmo Väisänen valtion omistajaohjauksesta.

“Yhtiön tarjoamilla palveluilla on hyvin tärkeä merkitys raideliikenteelle ja sen kilpailukyvylle. Olemme sitoutuneet edelleen kehittämään palvelujemme laatua, lisäämään operatiivista tehokkuuttamme sekä tarjoamaan enenevässä määrin osaamistamme liikennejärjestelmän kehittämiseen”, sanoo Finrailin toimitusjohtaja Pertti Saarela.

Finrailin liikevaihto vuodessa on noin 36 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa on 460 henkilöä, joista suurin osa työskentelee liikenneturvallisuustehtävissä liikenteenohjaajina. Kaikki työntekijät jatkavat yhtiön palveluksessa vanhoina työntekijöinä.

Finrailin toimitusjohtaja on Pertti Saarela. Hän on toiminut yhtiön toimitusjohtajana sen perustamisesta vuoden 2013 alusta lukien. Hallituksen puheenjohtajaksi on nimitetty Kimmo Mäki 1.1.2015 lukien.

Joulun suosituimmat junavuorot täyttymässä

Joulu on vilkasta junamatkustamisen sesonkiaikaa. Monista yöjunista on jo myyty makuu- ja autopaikat loppuun. Päiväjunista löytyy vielä tilaa, mutta suosituimmat vuorot täyttyvät nopeasti. 

Joulun menoliikenteessä on eniten yöjunamatkustajia viikonloppuna 19.–21. joulukuuta. Päiväjunissa matkustetaan erityisesti aatonaattona 23. joulukuuta. Vilkkaimpina päivinä menoliikenteessä kulkee kaukojunilla yli 50 000 matkustajaa.

Paluuliikenteessä matkustajia on eniten tapaninpäivän jälkeisenä viikonloppuna 26.–28. joulukuuta. Lauantai 27. joulukuuta on vilkkain paluuliikenteen matkustuspäivä niin yö- kuin päiväjunien osalta.

Joulun aikaan matkustetaan erityisesti Pohjois-Suomen lomakohteisiin, ja pyhiä edeltävänä viikonloppuna yöjunissa on jo varsin täyttä. Päiväjunissa matkustetaan Oulun, Joensuun ja Kuopion suuntiin. Päiväjunissa on vielä tilaa, mutta pohjoiseen kulkevat päiväjunat alkavat jo täyttyä.

Lapin lumet houkuttelevat junamatkustajia

Makuupaikat on myyty lähes loppuun yöjunissa, jotka kulkevat 19.–21. joulukuuta Helsingistä ja Turusta kohti Lappia. Muutamia hajapaikkoja löytyy vielä. Yöjunista, jotka lähtevät pohjoiseen 22.–23. joulukuuta, löytyy vielä makuupaikkoja.

Joulua edeltävänä viikonloppuna etelästä pohjoiseen lähtevien yöjunien autopaikat on jo myyty loppuun. Autopaikan saa vielä hankittua juniin, jotka lähtevät 22.–23. joulukuuta Helsingistä ja aatonaattona 23. joulukuuta Turusta.

Helsingin ja Rovaniemen sekä Helsingin ja Kolarin välillä kulkee joulun aikaan ylimääräisiä yöjunia. Osa pohjoisen yöjunista lähtee Pasilan autojuna-asemalta. Sekä yö- että päiväjuniin on lisätty vaunuja.

Paikka suosittuihin joulun juniin kannattaa ostaa hyvissä ajoin. Ennakkolipulla matkustaa sitä edullisemmin, mitä aiemmin lipun ostaa. VR:n Veturi-asiakkaat voivat hankkia 11. tammikuuta saakka SuperSäästö-hintaisia lippujaalkaen viidellä eurolla.

Juhlapyhien poikkeukselliset juna-aikataulut voi tarkistaa VR:n verkkosivuilta, asemilta tai puhelimitse VR:n asiakaspalvelusta numerosta 0600 41 900 (1,99 €/vastattu puhelu + pvm). Asiakaspalveluhenkilökunnalta voi tiedustella myös peruutuspaikkoja.

Destia myi Rataopiston Proxionille

Destia Rail Oy on myynyt 8.12.2014 tehdyllä liiketoimintakaupalla Rataopiston liiketoiminnan Proxion Plan Oy:lle. Liiketoiminta siirtyy Proxionille 1.1.2015.

Liiketoimintakaupan yhteydessä solmittiin osapuolten välillä palvelusopimus Proxionin tuottamista koulutuspalveluista Destialle.

Rataopiston kolme työntekijää siirtyvät liiketoimintakaupassa vanhoina työntekijöinä Proxionin palvelukseen.

– Koulutuspalveluiden markkina on avautunut viimeisen kahden vuoden aikana myös rataliiketoiminnan osalta. Koulutuspalvelut eivät ole Destian ydinliiketoimintaa, joten olemme tyytyväisiä löytäessämme Rataopistolle uuden alaan keskittyneen omistajan. Proxion raideliikenteen asiantuntijapalvelujen tarjoajana voi kehittää ydintoimintanaan Rataopistoa edelleen eteenpäin Destiaa paremmin, kertoo Destian johtaja Minna Heinonen .

– Proxionille koulutusliiketoiminta on osa ydinliiketoimintaa ja haluamme olla aktiivisesti kehittämässä koko rautatiealaa eteenpäin. Nyt tehty liiketoimintakauppa on vahva lisä nykyiseen koulutusliiketoimintaamme, ja uuden avainasiakkaamme koulutusten haltuunotto on meille merkittävä asia, toteaa Proxionin koulutusliiketoiminnasta vastaava johtaja Vesa Jormakka .

Tampereen läntisen ratayhteyden vaihtoehtotarkastelut valmistuneet

Tampereen läntisen ratayhteyden sijainnin vaihtoehtotarkastelut ovat valmistuneet. Samassa yhteydessä on tarkasteltu Tampereen järjestelyratapihan siirtoa, valtatien 3 uutta yhteyttä Lempäälästä Pirkkalaan ja seudullisen 2-kehätien linjausta Lempäälän Sääksjärveltä Tampere-Pirkkalan lentoasemalle sekä väyliin kytkeytyvää maankäyttöä erityisesti Lempäälässä ja Pirkkalassa.

Selvitystyö on valmisteilla olevan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitys. Työn ovat laatineet yhteistyössä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pirkanmaan liitto sekä Liikennevirasto. Pirkanmaan maakuntavaltuusto keskustelee suunnitelmasta ja muista kaavaluonnoksen alustavista liikenneratkaisuista kokouksessaan 15.12.2014.

Nyt valmistuneita ratojen ja teiden vaihtoehtotarkasteluja hyödynnetään maakuntakaavaluonnoksen valmistelussa. Kaavaluonnos valmistuu helmikuussa 2015, jolloin aineisto tulee julkisesti nähtäville. Suunnitelmat viimeistellään vuonna 2015 kaavaluonnoksesta saatujen palautteiden ja lausuntojen perustella, ja ne huomioidaan edelleen maakuntakaavaehdotuksen valmistelussa. Tavoitteena on, että maakuntakaavaehdotuksessa vaihtoehtoja ei enää ole.

2014-12-09 12_13_35-Treen_läntinen_rata_tiet_tiedote_09122014_liite (2).pdf - Nitro Pro 9 (Expired T

Läntisen ratayhteyden suunnittelun taustalla on maankäytöllinen varautuminen tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavaan rataan. Nykyisten junaliikenteen ennusteiden mukaan liikenne toimii pitkään nykyverkolla ja uusi ratayhteys ei korvaa nykyisellä verkolla tarvittavia kehittämisinvestointeja. Ratayhteydellä tavoitellaan TEN-T-ydinverkkoon kuuluvan pääradan kuljetuskäytävän vahvistamista, ratayhteyttä Tampere-Pirkkalan lentoasemalle sekä Tampereen keskustan kautta kulkevan tavaraliikenteen määrän ja tästä aiheutuvien haittojen ja riskien vähentämistä.

Uusi rata erkanisi pääradasta Lempäälässä ja kytkeytyisi Pohjanmaan rataan Ylöjärvellä. Lempäälän alueella radalla on kolme sijaintivaihtoehtoa. Lempäälän vaihtoehdot liittyvät pitkälti uuden järjestelyratapihan sijoittamiseen. Pirkkalassa lentoaseman kohdalla on kaksi vaihtoehtoista pintaratkaisua. Pirkkalasta Ylöjärvelle rataa on tarkasteltu kulkevaksi valtatien 3 läntisen kehätien käytävässä tien länsi- tai itäpuolella. Itäisessä vaihtoehdossa Kalkku alitetaan tunnelissa. Ylöjärvellä vaihtoehtoina on linjaus Elovainiossa edelleen valtatien 3 länsi- tai itäpuolella tai lännempänä Elovainon ja Metsäkylän välissä. Rata voi vaihtaa puolta Pirkkalassa ennen Pyhäjärveä tai Tampereen ja Ylöjärven välillä. Lisäksi on tarkastelu vaihtoehtoa, jossa rata kulkee Pirkkalasta Ylöjärvelle tunnelissa. Ratayhteyteen kuuluu yhdysrata lentoaseman ja Tampereen Peltolammin välillä. Väli Lempäälä–lentoasema–Peltolammi on suunniteltu niin, että henkilöliikenne sillä on mahdollista. Muilta osin rata on tavaraliikenteelle.

Läntinen ratayhteys luo uusia maankäyttömahdollisuuksia eteläosissaan. Rata sijoittuu osin rakentamattomille alueille, mutta osin jo tiiviistikin rakennetuille alueille vaikuttaen eri vaihtoehdoissa eri tavoin nykyisiin toimintoihin ja asutukseen. Läntisen radan linjausvaihtojen vaikutusalueella on useita luonnonsuojelukohteita ja Natura 2000 – alueita. Kaikki ratavaihtoehdot kulkevat myös pohjavesialueiden kautta. Keskeisiä vaikutuksia ratahankkeella ovat myös suuret maaleikkaukset etenkin suunnittelualueen eteläosissa ja siltaratkaisut erityisesti Pyhäjärven ylityksessä Nokian puolella ja Ylöjärvellä Elovainion kautta kulkevissa vaihtoehdoissa.

Läntisen ratayhteyden toteutuskustannukset ovat 480 – 1 150 miljoonaa euroa. Kustannusarvioon sisältyy yhdysradan toteuttaminen koko matkalta tunnelissa. Korkein kustannus on vaihtoehdossa, jossa koko läntinen rata Pirkkalasta Ylöjärvelle on tunnelissa. Pintavaihtoehtojen kustannukset ovat lähempänä toisiaan.

Paras paikka mahdolliselle uudelle järjestelyratapihalle on todettu olevan läntisen radan varsi Lempäälässä. Täälläkin on eri sijoittamismahdollisuuksia. Nykyisen järjestelyratapihan sijainti Tampereella on liikenteellisesti hyvä ja siirron suurimmat hyödyt liittyvät nykyisen järjestelyratapihan uusiin käyttömahdollisuuksiin. Siirron kustannukset ovat 850 miljoonaa euroa.

Valtatien 3 liikennemäärät ovat olleet huomattavassa kasvussa ja ne tulevat kasvamaan edelleen. Valtatien 3 uutta moottoritietasoista yhteyttä Lempäälästä Pirkkalaan on suunniteltu pitkään ja suunnittelutyössä on tarkistettu aiempia suunnitelmia. Uudella valtatiellä on Lempäälän puolella kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdot eroavat siinä, miten lähelle ne tulevat Sääksjärveä ja antavat Sääksjärvelle kasvun mahdollisuuksia. Uuden yhteyden kustannusarvio on 110 miljoonaa euroa.

Seudullisen 2-kehätien jakso Sääksjärveltä lentoasemalle kerää liikennettä Lempäälään ja Pirkkalaan suunnitelluilta uusilta maankäyttöalueilta ja yhdistää ne seudun pääväyliin. 2-kehätien osalta on tarkasteltu kahta vaihtoehtoista linjausta. Kustannukset ovat 30-40 miljoonaa euroa riippuen siitä, millaisena tietä kehitetään.

Uusia avauksia maankäytölle

Suunnittelutyön yhteydessä on luonnosteltu maankäyttöä Lempäälään, Tampereelle ja Pirkkalaan niille alueille, jotka kytkeytyvät suunniteltuihin väyliin. Alueelle voisi sijoittua merkittävästi uusia asukkaita ja työpaikkoja. Potentiaalinen kasvu on 15 000 asukasta ja 19 000 työpaikkaa.

Ratojen, teiden ja maankäytön vaihtoehtoja tarkasteleva suunnitelmaraportti löytyy osoitteesta:http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/vaylat

Junaliikenne sujui marraskuussa edelliskuuta täsmällisemmin

VR:n kauko- ja lähijunat kulkivat marraskuussa täsmällisemmin kuin lokakuussa. Muun muassa lumimyräkkä Pohjanmaalla kuun alussa sekä laaja tietojärjestelmähäiriö 19.11. haittasivat junaliikennettä.

VR:n kaukojunista 84,9 % kulki täsmällisesti marraskuussa, kun lokakuussa vastaava luku oli 81,7 %. Myöhästymisraja on viisi minuuttia. Junavuoroista 4,5 % myöhästyi yli viisitoista minuuttia. Peruutetut vuorot luetaan myöhästyneiksi.

Lähijunien täsmällisyys oli marraskuussa 92,4 %, kun lokakuuussa lähijunista 91,8 % kulki aikataulussaan. Myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla. Junavuoroista 1,5 % oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu.

Tavaraliikenteen täsmällisyys oli marraskuussa 90,2 prosenttia. Tavarajunien myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia.

Tietojärjestelmävika aiheutti häiriöitä

Pohjanmaan ja Vaasan radoilla oli myöhästymisiä ja peruutuksia 5. marraskuuta, koska runsas lumentulo aiheutti sähkökatkoja ja ratalaitevikoja. Kerrannaisvaikutukset ulottuivat myös muualle Suomeen.

Liikenneviraston tietojärjestelmässä aamulla 19.11. ilmennyt vika haittasi junien kulkua koko maassa, muun muassa 40 lähijunaa peruttiin. Häriön vuoksi aikataulu- ja turvallisuustietoja ei saatu tulostettua veturinkuljettajille.

Junaliikenteeseen vaikuttivat myös radan kunnostustöistä johtuvat tilapäiset nopeusrajoitukset ympäri maata. Rantaradalla oli häiriöitä 17.11. ratatöiden viivästymisen takia. Lisäksi kaukoliikenteessä esiintyi marraskuussa jonkin verran kalustovikoja.

Satoja junavuoroja vuorokaudessa

VR:n kaukojunia kulkee noin 300 vuorokaudessa. Lähijunavuoroja ajetaan noin 900, joista valtaosa HSL-alueella pääkaupunkiseudulla. VR Transpointin kuljettaa teollisuuden tuotteita noin 360 tavarajunalla joka vuorokausi.

VR-konserni tekee täsmällisyystyötä yhdessä Liikenneviraston ja Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kanssa. VR vastaa junien liikennöinnistä ja junakaluston kunnosta. Rataverkosta, sen järjestelmistä ja kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto.

Ajankohtaista liikennetilannetta voi seurata VR:n verkkosivujen liikennetiedotteista. Junat kartalla -palvelustanäkee junien kulun Suomen kartalla reaaliaikaisesti.