Raitiotieallianssi aloittaa raitiotien rakentamistyöt ja liikennejärjestelyt Hatanpään valtatiellä 7. tammikuuta

Tampereen kaupunki (havainnekuva)

Raitiotieallianssi aloittaa Hatanpään valtatien raitiotien rakentamiseen liittyvien liikennejärjestelyjen muutostyöt loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta. Tällöin työalueet aidataan ja liikennejärjestelyjä muutetaan töiden vaatimilla kohdilla. Jo ennen joulua puita siirretään pois työalueilta uusille kasvupaikoille. Liikennejärjestelymuutosten valmistuttua aloitetaan rakentamistyöt tammikuussa useassa kohdassa Hatanpään valtatiellä.

Raitiotietyöt käynnistyvät useasta kohdasta samaan aikaan – puita siirretään uuteen kasvupaikkaan

Hatanpään valtatien raitiotien rakentaminen aloitetaan useassa kohdassa yhtä aikaa. Hämeenkadun liittymän ja Suvantokadun välillä työalueet sijaitsevat ensivaiheessa Hatanpään valtatien länsireunassa. Sorin aukion kohdalla työalue sijaitsee pohjoisreunassa ja Vuolteenkadun sekä linja-autoaseman välillä kadun itäpuolella.

Ensimmäiseksi poistetaan puita Suvantokadun ja Vuolteenkadun liittymien molemmilta puolilta Hatanpään valtatien varrelta. Puolet eli noin kymmenen puuta siirretään jo viikolla 51 uuteen kasvupaikkaan Ranta-Tampellaan. Siirrettävät puut ovat nuoria lehmuksia, ja ne nostellaan nykyisistä sijainneistaan kaivinkonetyönä. Puolet puista kaadetaan, ja kaatotyöt tehdään loppiaisen jälkeen. Puiden siirrosta ja kaadoista saattaa aiheutua hetkellisiä kulkureittimuutoksia työalueen lähellä.

Puiden poiston jälkeen aloitetaan kaivutyöt johto- ja putkilinjojen siirtämiseksi pois tulevan radan alta. Samalla vesijohto-, viemäri- ja hulevesiverkostoa uusitaan. Linja-autoaseman tontilla aloitetaan raitiotien sähkönsyöttöaseman rakentaminen myös kaivutöillä sekä johto- ja putkisiirroilla.

Bussiliikenne väliaikaisilla reiteillä

Bussiliikenteen reitteihin tulee muutoksia, joita varten on rakennettu väliaikaiset bussipysäkit Suvantokadulle Sorin aukion pohjoispuolelle, Tuomiokirkonkadulle ja Aleksanterinkadulle. Töiden aikana 6. tammikuuta alkaen linja-autoliikenne kulkee Hatanpään valtatiellä välillä Suvantokatu-Hämeenkatu vain yhteen suuntaan eli pohjoiseen. Hämeenkadulta etelään liikennöivät bussilinjat käyttävät reittinä Aleksanterinkatua. Kadun toimivuus bussireittinä on varmistettu ajouratarkasteluilla ja koeajoilla. Bussiliikenteen muutoksista tiedottaa Tampereen seudun joukkoliikenne.

Kulku yrityksiin ja kiinteistöihin järjestetään kaikissa työvaiheissa, keskustan reiteistä opaskartat

Raitiotie toteutetaan Hatanpään valtatielle neljässä päävaiheessa. Rakentamisen kaikissa työvaiheissa kulkureitit Hatanpään valtatien kauppakeskuksiin, yrityksiin ja kiinteistöihin varmistetaan. Jalankulku opastetaan töiden aikana turvallisesti työmaiden ohi, ja Hatanpään valtatiellä kadun ylityspaikkoja järjestetään säännöllisesti liittymien lähelle. Vaikka suojateiden ja kulkureittien paikka vaihtelee töiden edetessä, jalankulkijoille järjestetään kaikissa vaiheissa toimivat kulkureitit. Sorin aukiolla jalankulkijat ohjataan työmaan ohi aukion itäpuolta.

Keskusta-alueen käytössä olevista jalankulun ja pyöräilyn reiteistä ollaan Tampereen kaupungin toimesta laatimassa alkuvuodeksi karttoja, joita päivitetään rakentamisen työvaiheiden edetessä. Pyöräilyä varten tehdään vielä lisäselvityksiä eri vaihtoehdoista, jotta reittikokonaisuudesta saadaan mahdollisimman toimiva. Hatanpään valtatien lisäksi muut keskustan rakennustyömaat vaikuttavat käytössä oleviin jalankulun ja pyöräilyn reitteihin. Hatanpään valtatiellä on töiden aikana autoliikenteelle yksi kaista pohjoisen suuntaan ja jalkakäytävät molemmin puolin katua. Työmaan vaikutusalueella järjestetään viitoitus pyöräilijöitä varten. Käytössä oleva reitti työmaan ohi etelän suunnasta on esimerkiksi Tampereen valtatie-Laukonsilta.

Aleksanterinkadun yksityisautoilun rajoittamista ei suunnitella – läpiajoliikenteelle suositellaan muita reittejä

Aleksanterinkadulta tullaan poistamaan pysäköintipaikkoja väliaikaista bussipysäkkiä ja töiden aikaisia liikennejärjestelyjä varten. Yksityisautoilun rajoittamista Aleksanterinkadulla ei ole suunnitteilla, mutta autoilijoiden suositellaan käyttävän varsinkin läpikulkuliikenteen osalta muita reittejä.  Pelastusajoneuvojen käyttämä reitti Aleksanterinkadulla on varmistettu ja katselmoitu yhteistyössä Pirkanmaan pelastuslaitoksen kanssa.  Aleksanterinkatu muutetaan etuajo-oikeutetuksi ja Verkatehtaankadulle asennetaan lännen suunnasta väistämisvelvollisuutta osoittava kärkikolmio. Raitiotieallianssi ja pelastuslaitos seuraavat Kyttälän alueen tilapäisten liikennejärjestelyjen toimivuutta ja järjestelyjä voidaan tarvittaessa muuttaa.

Autoliikenne ja pysäköinti toimivat töiden aikana, kiertoliittymät liikenteen sujuvoittamiseksi

Raitiotietöiden aikana Hatanpään valtatien autoliikenteessä on muutoksia kaistamäärissä ja ajolinjoissa.  Autoliikenne Hatanpään valtatiellä on yksisuuntainen pohjoisen suuntaan välillä Suvantokatu-Verkatehtaankatu. Liikennevalo-ohjatut liittymät Suvantokadun ja Aleksanterinkadun sekä Vuolteenkadun ja Hatanpään valtatien välillä muutetaan kiertoliittymiksi. Liikenteelliset toimivuustarkastelut osoittavat kiertoliittymien toimivan liikennevaloja paremmin töiden aikana.

Huoltoajo yrityksiin ja kiinteistöihin varmistetaan rakentamisen aikana jokaisessa vaiheessa. Pääsy Hotelli Ilvekseen sekä Koskikeskuksen ja Ratinan pysäköintihalleihin toimii kaikissa työvaiheissa. Koskikeskuksen invapysäköinti ja taksipaikat sijaitsevat Suvantokadulla. Rakentamisen eri vaiheiden aikana Hatanpään valtatien ajokaistojen leveyksiin ja linjauksiin tulee muutoksia.

Ensimmäiset työvaiheet ja liikennejärjestelyt kestävät arviolta toukokuun loppuun.  Sen jälkeen työalueita ja liikennejärjestelyjä muutetaan mm. kesäkuussa alkavien päällysrakenne- eli raidetöiden vuoksi. Tavoitteena on, että Hatanpään valtatien rakentamistyöt välillä Hämeenkatu-Suvantokatu valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 2021 joulukuuhun mennessä ja Suvantokatu-linja-autoasema-välillä syyskuun 2022 loppuun mennessä.

Tampereen raitiovaunuvarikon rakentamistyöt valmiit – Tampereen Ratikalle monipuolinen ja nykyaikainen kotipesä

Kuva: Wille Nyyssönen/Raitiotieallianssi

Tampereen raitiovaunuvarikon rakennusten ja piha-alueiden rakentamistyöt ovat valmistuneet suunnitelmien mukaisesti aikataulussaan. Varikon tontille on rakennettu vaunujen säilytyshalli, korjaamohalli toimisto-osineen sekä sähkönsyöttöasema.  Myös varikkoalueen raiteisto on valmis.

Varikkorakennukset ovat valmistuneet ja ne on luovutettu tilaajalle, Tampereen Raitiotie Oy:lle. Tontille on rakennettu kaksi suurempaa rakennusta: säilytyshalli sekä yhdistetty kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennus. Lisäksi varikon alueella on valmiina kaikkiaan noin neljä kilometriä raidetta, joista suurin osa on sähköistettyä, varikon rakentamistöistä vastaava lohkopäällikkö Ari Jokinen Raitiotieallianssista kertoo.

Talven aikana sisätiloissa ja piha-alueella jatketaan erilaisten teknisten järjestelmien asennuksia.

Varikon sisä-ja toimistotiloja varustellaan talven ja kevään aikana vielä Tampereen Raitiotie Oy:n toimesta esimerkiksi vaunujen huollossa ja kunnossapidossa tarvittavilla laitteilla sekä työtilojen kalusteilla, ratapäällikkö Markus Keisala Tampereen Raitiotie Oy:stä toteaa.

Raitiovaunuvarikko on suunniteltu raitiotien osien 1 (linjat Pyynikintori–Hervanta ja Tays–Hatanpään valtatie) ja 2 (keskusta–Lentävänniemi) liikenteen vaatimiin tarpeisiin, 37–47-metrisille raitiovaunuille. Varikko sijaitsee Hervannassa, lähellä Ruskon teollisuusaluetta.  Tontti rajautuu pohjoisessa Kauhakorvenkatuun ja lännessä Hervannantiehen. Varikkoyhteys raitiolinjalle toimii Hervannantien liittymän yli ja Hermiankadun kautta. Hervannantien liittymässä sijaitsee portti varikkoalueelle.

Ympärivuorokautinen tukikohta ja operointikeskus

Raitiovaunuvarikko on tulevien vaunujen ja monipuolisten liikennöinti- ja huoltotoimintojen ympärivuorokautinen operointikeskus. Varikko toimii vaunujen säilytys-ja kunnossapitopaikkana sekä tulevan henkilöstön tukikohtana. Varikolta hoidetaan myös raitioliikenteen valvonta ja kunnossapidon ohjaus.

Varikosta tulee työpaikka Tampereen Raitiotie Oy:n henkilöstölle, liikennöitsijän eli VR:n kuljettajille ja liikenteenohjaajille sekä vaunujen ja ratainfran kunnossapitohenkilöstölle. Eri vuorokaudenaikoina varikkoa käyttää yhteensä arviolta sata henkilöä, mutta yhtä aikaa varikolla työskentelee aina muutamia kymmeniä henkilöitä. Varikko tulee olemaan toiminnassa ympäri vuorokauden, ja esimerkiksi vaunusiivous hoidetaan öisin kun raitioliikennettä ei ole.

Muunneltavat ja monikäyttöiset tilat

Varikon tiloissa on varauduttu rakennusten ja radan laajennuksiin raitiotiejärjestelmän mahdollisesti kasvaessa tulevaisuudessa.

Varikko on suunniteltu erilaisiin moduuleihin perustuen, mikä mahdollistaa tilojen joustavan muuntelun. Arkkitehtuuri tukee eri toimintoja, YIT Suomen projektipäällikkö Harri Järvinen kertoo.

Toimisto-, valvomo- ja sosiaalitilaa on rakennettu noin 950 neliötä.  Pukutiloja on rakennettu noin 120 henkilölle ja toimistotiloihin mahtuu noin 15 työpistettä sekä useita neuvottelutiloja. Yhdeksän metriä korkeaa varastotilaa on noin 500 neliötä. Korjaamolle on rakennettu myös yleisötasanne, josta korjaamotoimintoja voidaan esitellä vierailijoille.

Yhdistetyn kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennuksen eri tiloja on tarvittaessa mahdollista laajentaa toiseen kerrokseen toimiston osalta reilut 200 neliötä ja tietyiltä osin myös korjaamon sisätiloja toisessa kerroksessa. Varikon piha-alueella laajennusmahdollisuuksia on sekä pohjoiseen että idän suuntaan.

Vaunujen kunnossapito- ja säilytystilat optimikäytössä

Vaunujen säilytyshalli on mitoitettu siten, että sinne mahtuu enimmillään 26 kappaletta 37-metrisiä vaunuja. Raiteisto mahdollistaa myös pidempien eli 47-metristen vaunujen kunnossapidon ja säilytyksen.  Hallin sisällä on kaikkiaan kuusi läpiajettavaa raidetta ja yksi raide on lähes kokonaisuudessaan varattu ratainfran kunnossapitokalustolle.

Korjaamohallissa on neljä raidetta, joista kaksi on läpiajettavia. Ne toimivat päivittäishuoltopaikkoina ja tarvittaessa myös pitkäaikaisempina kunnossapitopaikkoina.  Yhteensä korjaamohallissa on seitsemän vaunupaikkaa. Vaunupaikoista kolme on varustettu huoltomontulla sekä ylähuoltotasoilla. Yhdellä raiteella on pyöräsorvi ja se toimii myös telinvaihtoraiteena. Korjaamohallin yhteydessä on omat tilansa työpajoille, työnjohdolle,  varastoille sekä tekniikalle. Vaunuille tulee myös oma vaunupesukone.

Korjaamon kunnossapitopaikkkojen määrässä ja varustelussa on pyritty monipuolisuuteen, jotta kunnossapito voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Tällä pyritään takaamaan vaunujen hyvä käytettävyys, ratapäällikkö Markus Keisala kertoo.

Varikon toiminnoissa on huomioitu ympäristönäkökohdat eri tavoin. Varikon korjaamo- ja kunnossapitotoiminta on jo  lähtökohtaisesti ympäristöystävällisempää kuin esimerkiksi autokorjaamoilla, koska varikolla ei käsitellä isoja määriä kemikaaleja, rasvoja tai polttoaineita. Alueen hulevesien keräys sekä johtaminen on järjestetty tehokkaasti.

Työt varikon tontilla alkoivat vuoden 2017 syyskuussa. Varikko valmistuu suunnitelmien mukaisesti ja on toiminnassa protovaunun saapuessa ja testausten alkaessa ensi vuonna loppukeväästä.

YIT rakentaa Tampereen raitiotieverkon jatkon yhdessä Raitiotieallianssin kanssa

Valokuvaaja: Pasi Tiitola / Raitiotieallianssi

Tampereen raitiotie Oy ja Tampereen kaupunki ovat valinneet YIT:n, NRC Group Finland Oy:n, Sweco Infra & Rail Oy:n ja Pöyry Finland Oy:n Tampereen raitiotien lisäosan toteuttajaksi. Sopimus on jatkoa nykyiselle sopimukselle Raitiotieallianssin kanssa.

Raitiotieallianssin osapuolet suunnittelevat ja rakentavat yhdessä 700 metrin mittaisen uuden raitiotien jatko-osuuden Hatanpään valtatielle. Sopimukseen kuuluu mm. raide-, sähkö- ja pohjatöitä. Työ alkaa joulukuussa 2019 ja kohteen aikataulun mukainen valmistumisaika on syyskuussa 2022.

Sopimuksen arvo on yli 21 miljoonaa euroa ja YIT:n osuus raitiotien jatko-osasta on noin 10 miljoonaa euroa.

Tampereen Ratikan pysäkkikatostoimittajaksi valittiin JCDecaux

Kuva: JCDecaux Finland Oy

Tampereen Raitiotie Oy on valinnut Tampereen Ratikan pysäkkikatostoimittajaksi JCDecaux Finland Oy:n. Samaan hankintaan kuuluvat myös Tampereen bussikatokset. Pysäkkitoimittaja valittiin tarjouskilpailun ja useiden neuvotteluiden perusteella. Tarjouskilpailuun osallistui ensimmäisessä vaiheessa neljä yritystä, joista kolmelle lähetettiin lopullinen tarjouspyyntö.

JCDecaux on ulkomainonnan globaali markkinajohtaja, jolla on toimintaa yli 80 maassa. Suomessa yhtiö operoi valtakunnallisesti, Rovaniemeltä Helsinkiin.

JCDecaux hankkii pysäkkikatokset ja saa niille mainosoikeuden noin viidentoista vuoden sopimuskaudelle. Tampereen kaupunki saa 20 % digitaalisesta mainosajasta kaupunkiviestinnän toteuttamiseen. Pysäkkikatosten kustannukset katetaan mainostuloilla.

– Tampereen Ratikan pysäkit tulevat raitiovaunujen lisäksi näkyväksi osaksi kaupunkikuvaa. Katosten lopullisessa muotoilussa tullaan huolehtimaan, että ne istuvat tamperelaiseen kaupunkimaisemaan. Sen lisäksi, että ne suojaavat matkustajia sateelta ja liialta paisteelta, pysäkeillä tarjotaan myös tärkeää matkustajainfoa. Pysäkit tullaan valjastamaan osittain myös Ratikan taiteen käyttöön, ratapäällikkö Markus Keisala Tampereen Raitiotie Oy:stä kertoo.

– Olemme todella iloisia, että saamme jatkaa hyvää yhteistyötä Tampereen kaupungin kanssa. Sopimuksen myötä Tampereen pysäkki-infrastruktuuri kehittyy kaupungin mukana. Uusien digitaalisten mainosnäyttöjen avulla kaupunkilaiset saavat entistä paremmin myös kaupungin omaa viestintää, JCDecaux Finlandin kehitys- ja tekninen johtaja Matti Viitala  iloitsee.

Raitiovaunupysäkkikatokset tullaan asentamaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Joukkoliikenteen uuden aikakauden alku sinetöitiin Tampereella – Tampereen Ratikan liikennöintisopimus allekirjoitettiin

Tampereella otettiin tänään 26.6.2019 historiallinen askel kohti Ratikka-aikaa – vuotta 2021 – kun Tampereen Ratikan liikennöintisopimus allekirjoitettiin Raatihuoneella. Tampereen Ratikan liikennöintisopimus solmittiin Tampereen seudun joukkoliikenteen, VR Groupin ja Tampereen Raitiotie Oy:n välillä.

– Tampereen Ratikka on koko kaupungin kehityshanke. Se muuttaa tapamme liikkua ja hahmottaa välimatkoja. Se uudistaa kaupunkimme rakenteen ja tuo eri kaupunginosat nykyistä lähemmäksi toisiaan. Se luo uutta tavoin, jota emme kaikkien rakennustyömaiden alta vielä osaa hahmottaa. Tänään allekirjoitettu sopimus on yksi osoitus Tampereen ennakkoluulottomasta asenteesta tarttua isoihinkin uudistushankkeisiin – yhdessä ja allianssimallilla. Siinä me olemme koko maan kärkikaupunki, Tampereen pormestari Lauri Lyly sanoo.

Tampereen raitiotien liikennöinti hoidetaan tulevaisuudessa allianssimallilla ja palvelun tuottaa VR Group, joka vastaa Tampereen raitiotieliikenteen operoinnista, liikenteenohjauksesta sekä kuljettajien ja muun henkilöstön kouluttamisesta. Lisäksi VR:n tehtäviin kuuluvat vaunukaluston liikennekelpoisuuden, ratainfran kunnon sekä lippu- ja informaatiojärjestelmien toimivuuden valvonta.

– On hienoa, että pääsemme laajentamaan raideliikenteen osaamistamme raitiotieoperointiin. Tampere on kasvava alue ja myös merkittävä junaliikenteen solmukohta, joten olemme innoissamme mukana kehittämässä kaupungin liikkumisen tulevaisuutta, VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson kertoo.

Tampereen seudun joukkoliikenne eli Nysse vastaa siitä, että ratikkaliikenne toimii saumattomana osana seudun joukkoliikennejärjestelmää. Nysse hoitaa matkustajainformaation ja asiakaspalvelun sekä vastaa koko joukkoliikenteen tiedottamisesta ja markkinoinnista Tampereen kaupunkiseudulla.

– Palveluallianssi on uusi toimintatapa joukkoliikenteen palvelujen järjestämisessä. On hienoa aloittaa yhteistyö kokeneen raideliikennöitsijän, VR:n kanssa. Opimme varmasti toisiltamme, joukkoliikennejohtaja Mika Periviita uskoo.

Tampereen Raitiotie Oy on Tampereen kaupungin omistama yhtiö, joka vastaa tilaajana Tampereen raitiotieinfrastruktuurin rakentamisesta, kalustohankinnasta, rahoituksen järjestämisestä, Ratikan brändistä sekä raitiotiejärjestelmän toimivuudesta, kun liikennöinti alkaa kahdella linjalla vuonna 2021. Yhtiö toimii liikennöinnin palveluintegraattorina yhdistäen joukkoliikennepalvelut, liikennöitsijän ja asiakkaat.

– Tampereen seudun joukkoliikenteessä on tänään otettu todella merkittävä askel kohti uuden aikakauden alkua. Yksi merkittävistä ratikkatyön kulmakivistä on nyt paikallaan ja työ kohti liikenteen alkamista tulee jatkumaan täysillä. VR ja Nysse pystyvät yhdessä toteuttamaan seutumme joukkoliikenteen käyttäjille erinomaisen palvelukokonaisuuden, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö toteaa.

Tampereen Ratikan Maketti-näyttely aukeaa keskiviikkona – Näin löydät rollikkahallin

Tampereen Ratikan mallikappaletta, makettia, esitellään medialle ja yleisölle avoimessa näyttelyssä keskiviikosta 8.5. klo 13.00 alkaen. Maketti-näyttely järjestetään rollikkahallissa Pyynikillä ja se on avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin klo 13–19. Lisäksi yli 15 hengen ryhmiä otetaan ennakkovarauksella vastaan tiistaisin ja perjantaisin klo 9-13.

Maketti-näyttelyyn on vapaa pääsy. Näyttelyssä pääsee ottamaan tuntumaa siihen, miltä Tampereen Ratikassa matkustaminen tuntuu ja näkemään käytännössä Ratikan yksityiskohdat. Halukkaat pääsevät myös tutustumaan ohjaamoon. Näyttelyssä tarjotaan lisäksi perustietoa ratikkareiteistä ja koko hankkeesta.

– Järjestimme Maketti-näyttelyn edellisen kerran Tampere-talossa helmikuussa. Rollikkahallin tilat ovat huomattavasti Sorsapuistosalia pienemmät, sillä tilaan mahtuu kerralla vain noin 100 henkeä. Jos näyttely herättää suurta kiinnostusta, kannattaa varautua siihen, että maketille voi joutua jonottamaan hetken ulkona, raitiotien kehitysohjelman projektipäällikkö Antti Haukka Tampereen kaupungilta kertoo.

Mikäli kävijöitä riittää, Maketti-näyttelyä pidetään avoinna vuoden loppuun asti.

– Iltapäivä- ja ilta-aikaan avoinna olevalla näyttelyllä haluamme palvella mahdollisimman hyvin työssä käyvää väestöä. Isommille ryhmille tarjotaan mahdollisuus tutustua näyttelyyn erikseen näyttelyajan ulkopuolella. Ryhmät voivat varata ajan osoitteesta info@tampereenraitiotie.fi, Haukka jatkaa.

Ratikasta kiinnostuneita ihmisiä palvellaan Maketti-näyttelyn lisäksi Tampereen Ratikan verkkosivuilla, joille avataan näyttelyn yhteydessä palautekanava, jonka kautta voi lähettää kysymyksiä ja kommentteja.

– Sivustolla on Usein kysytyt kysymykset -osio, johon kannattaa ensin tutustua. Mikäli niiden joukosta ei löydy vastausta itseä askarruttaviin kysymyksiin, osion yhteydestä pääsee helposti lähettämään oman kysymyksen, johon vastaamme sivuston kautta. Näin muutkin pääsevät lukemaan vastauksia, Tampereen Raitiotie Oy:n viestinnän asiantuntija Sari Mäkelä selostaa.

Tampereen raitiotiellä jo viisi kilometriä kaksoisraidetta

Tampereen raitiotien rakentamisessa on saavutettu yksi välitavoite, kun kiskoja ja kiintoraidelaattaa on tänään 6.11. asennettuna ensimmäiset viisi kilometriä.  Kaksoisraidetta on nyt siis kolmannes koko raitiotien ensimmäisen osuuden, keskusta–Hervanta–Tays, kokonaismäärästä.  Raitiotien koko pituus tällä osalla on 15 kilometriä.

Päällysrakennetyöt eli kiskojen asennus ja kiintoraidelaattojen valaminen ovat kuluvan vuoden aikana olleet keskeisin työvaihe raitiotien rakentamisessa.  Päällysrakennetöitä jatketaan edelleen säiden salliessa, ja vuoden loppuun mennessä kokonaismäärä on jo lähellä kuutta kilometriä.

  • Kaksoisraidetta on nopeimmillaan syntynyt yli 200 metriä viikossa. Esimerkiksi Sammonkadulla valmistuu kiintoraidelaatta koko kadun mitalta tänä vuonna. Hämeenkadulla kiskoja ja kiintoraidelaattaa on puolestaan asennettu suunniteltua enemmän, Raitiotieallianssin päällysrakennetöistä vastaava Timo Kuusela kertoo.

Päällysrakennetöiden jälkeen raitiotielle asennetaan sähköliikenteen vaatimat rakenteet eli sähköratapylväät ja ajojohtimet. Lisäksi raitiotielle tulee useita teknisiä järjestelmiä kuten liikennevaloja ja turvalaitteita.

  • Valmiista raitiotieradasta puhutaan siinä vaiheessa, kun kaikki tekniset järjestelmätkin on asennettu. Sähköratapylväitä on asennettu jo muun muassa Hämeenkadulle, Sammonkadulle, Insinöörinkadulle ja Hervannan valtaväylälle. Myös ajojohtimien asennusta tehdään vielä tänä vuonna Hervantaan ja Hervannan valtaväylälle, Kuusela summaa.

Päällysrakennetöitä on tänä vuonna tehty kaikilla raitiotien katualueilla eli keskustassa, Kalevassa, Hervannan valtaväylällä ja Hervannassa. Varikon raiteistoa aletaan rakentaa ensi vuonna.

raitiotieallianssi.fi

Tampereen raitiovaunuille monipuolinen ja nykyaikainen varikko – rakentaminen hyvässä vauhdissa

Havainnekuva:Poyry Finland Oy

Tampereen raitiovaunuvarikon rakentaminen Hervannassa etenee suunnitellusti. Tontille on ensimmäisenä rakennettu sähkönsyöttöasema ja käynnissä on vaunujen säilytyshallin pystytys sekä korjaamohallin elementtiasennukset.  Varikko on suunniteltu raitiotien osien 1 (keskusta–Hervanta–Tays) ja 2 (keskusta–Lentävänniemi) liikenteen vaatimiin tilatarpeisiin, 37–47-metrisille raitiovaunuille.

  • Varikolle rakennetaan kaksi suurempaa rakennusta: säilytyshalli sekä yhdistetty kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennus. Varikon alueelle tulee myös kaikkiaan noin kolme kilometriä sähköistettyä raitiotieraidetta, ratapäällikkö Markus Keisala Tampereen Raitiotie Oy:stä kertoo.

Tontille sijoitetaan kahden suuremman rakennuksen lisäksi myös ratasähkön syöttöasema liikenteen ja kunnossapidon tarpeisiin. Varikkoa rakennetaan Hervantaan Hermiankadun päähän, lähelle Ruskon teollisuusaluetta. Reilun viiden hehtaarin tontti rajautuu pohjoisessa Kauhakorvenkatuun ja lännessä Hervannantiehen.

Ympärivuorokautinen tukikohta ja operointikeskus

Raitiovaunuvarikko on monipuolisten toimintojen ympärivuorokautinen tukikohta. Se on vaunujen säilytys-ja kunnossapitopaikka sekä tulevan henkilöstön tukikohta. Varikolla hoidetaan myös raitioliikenteen valvonta ja kunnossapidon ohjaus.

Varikosta tulee vaunujen ja ratainfran kunnossapitohenkilöstön, Tampereen Raitiotie Oy:n henkilöstön sekä vaunuoperaattorin kuljettajien ja valvomohenkilöstön työpaikka. Eri vuorokauden aikoina varikkoa käyttää yhteensä arviolta sata henkilöä, mutta yhtä aikaa varikolla työskentelee aina muutamia kymmeniä henkilöitä. Varikko toimii ympäri vuorokauden, ja esimerkiksi vaunusiivous hoidetaan öisin kun raitioliikennettä ei ole.

Muunneltavat ja monikäyttöiset tilat

Varikon tilojen suunnittelussa on varauduttu rakennusten ja radan laajennuksiin raitiotiejärjestelmän mahdollisesti kasvaessa tulevaisuudessa.

  • Varikko on modulaarisesti suunniteltu, mikä mahdollistaa tilojen joustavan muuntelun. Arkkitehtuuri tukee toimintoja, varikon rakentamisesta vastaava YIT Rakennuksen projektipäällikkö Harri Järvinen kertoo.

Toimisto-, valvomo- ja sosiaalitilaa rakennetaan noin 950 neliötä.  Pukutiloja tulee lähes sadalle henkilölle ja toimistoon tulee noin 15 työpistettä sekä useita neuvottelutiloja. Yhdeksän metriä korkeaa varastotilaa on noin 500 neliötä. Korjaamolle rakennetaan myös yleisötasanne, josta korjaamotoimintoja voidaan esitellä varikkovierailuilla.

Yhdistetyn kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennuksen eri tiloja on tulevaisuudessa mahdollista laajentaa toiseen kerrokseen toimiston osalta reilut 200 neliötä ja tietyiltä osin myös korjaamon sisätiloja toisessa kerroksessa. Varikon piha-alueella laajennusmahdollisuuksia on sekä pohjoiseen että idän suuntaan.

Vaunujen kunnossapito- ja säilytystilat optimikäytössä

Vaunujen säilytyshalli on mitoitettu siten, että sinne mahtuu joko 26 kappaletta 37-metrisiä tai 18 kappaletta 47-metrisiä raitiovaunuja. Hallin sisällä on kaikkiaan kuusi läpiajettavaa raidetta ja yksi raide on lähes kokonaisuudessaan varattu ratainfran kunnossapitokalustolle.

Korjaamohallissa on neljä raidetta, joista kaksi on läpiajettavia. Ne toimivat päivittäishuoltopaikkoina ja tarvittaessa myös pitkäaikaisempina kunnossapitopaikkoina.  Yhteensä korjaamohallissa on seitsemän vaunupaikkaa, joista jokainen mahdollistaa 47-metrisen vaunun kunnossapidon. Vaunupaikoista kolme on varustettu huoltomontulla sekä ylähuoltotasoilla. Yhdellä raiteella on pyöräsorvi ja se toimii myös telinvaihtoraiteena. Korjaamohallin yhteydessä on omat tilansa työpajoille, työnjohdolle,  varastoille sekä tekniikalle.

  • Korjaamon kunnossapitopaikkkojen määrässä ja varustelussa on pyritty monipuolisuuteen, jotta kunnossapito voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Tällä pyritään takaamaan vaunujen hyvä käytettävyys, Markus Keisala mainitsee.

Varikon toiminnoissa ympäristö on huomioitu eri tavoin. Varikon korjaamo- ja kunnossapitotoiminta on jo  lähtökohtaisesti ympäristöystävällisempää kuin esimerkiksi autokorjaamoilla, koska varikolla ei käsitellä isoja määriä kemikaaleja, rasvoja tai polttoaineita. Varikon vaunupesukoneessa on suljettu kierto, mikä estää vesien pääsyn suoraan viemärijärjestelmiin. Lisäksi varikon alueen jätevedet puhdistetaan tarkoin ja hulevesien keräys sekä johtaminen on järjestetty tehokkaasti.

Varikko valmiina koeliikenteen alkaessa 2020

Työt varikon tontilla alkoivat viime vuoden syyskuussa, noin yhdeksän kuukautta myöhässä, mikä johtui alueen kaavavalituksista. Tällä hetkellä aikataulua on otettu kiinni reilut kolme kuukautta.

  • Allianssimallin avulla varikon suunnittelu ja rakentaminen on ollut saumatonta ja kustannustehokasta, mikä on mahdollistanut nopean aikataulun, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Mikko Nyhä arvioi.

Kuluneen syksyn aikana on valettu säilytyshallin anturoita ja pystytetty teräsrunko. Lisäksi on asennettu korjaamohallin elementtejä ja rakennettu huoltomonttuja sekä asennettu säilytyshallin kattopeltejä ja sokkelielementtejä. Säilytyshallin vesikatto valmistuu lokakuun aikana. Sähkönsyöttöasemalla on aloitettu kojeistoasennuksia.  Varikkorakennusten on tarkoitus valmistua vuoden 2019 aikana, jonka jälkeen rakennetaan raitiotietekniikkaa ja tehdään rakennusten sisätöitä. Kokonaisuudessaan varikko piha-alueineen valmistuu vuonna 2020 koeliikenteen alkaessa.

Lisätietoja:

raitiotieallianssi.fi

:VIDEO: Tamperelaiset valitsivat punaisen raitiovaunun

Raitiovaunun väristä järjestetyssä yleisöäänestyksessä punainen väri sai 13 867 ääntä, joka oli 59 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Vaaleansininen, joka oli toinen raitiovaunun värivaihtoehto, sai 9 711 ääntä ja jäi näin ollen äänestyksessä toiselle sijalle. Tulos tarkoittaa, että Tampereen katukuvassa nähdään vuonna 2021 punainen ratikka. Tampereen päivä -tapahtumaviikonlopun yhteydessä järjestetyssä yleisöäänestyksessä annettiin yhteensä 23 578 ääntä.

Raitiovaunun väri julkaistaan samana päivänä, kun Tampere täyttää 239 vuotta. Raitiovaunun ulkomuodon valmistumisen ja kaupungin merkkipäivän kunniaksi Tampereen Raatihuoneen julkisivu valaistaan, ja rakennus kylpee punaisen sävyissä aamusta lähtien koko maanantaipäivän ajan. Lisäksi Keskustorilla on maanantaina suuri ulkonäyttö, jossa nähdään punaisen ratikan liikkuvan pitkin Hämeenkatua.

– Syksyn aikana on käynnissä raitiovaunun sisäosien yksityiskohtainen muotoilu. Vuoden alussa tamperelaiset pääsevät jälleen osallistumaan raitiovaunun suunnitteluun arvioimalla matkustamon istuinkuosivaihtoehtoja, samalla kun voivat tutustua ratikkaan oikeaa raitiovaunua jäljittelevän malliratikan eli maketin avulla, kertoo toimitusjohtaja Pekka Sirviö Tampereen Raitiotie Oy:stä.

Raitiovaunun väristä äänestettiin Tampereen päivä -tapahtuman ratikkapisteillä lauantaina ja sunnuntaina 29.–30. syyskuuta. Tampereen Ratikan verkkosivuilla äänestys oli käynnissä lauantaiaamusta kello 9:stä aina sunnuntaihin kello 21:een asti. Kaksi finalistiväriä valikoitui äänestykseen viime keväänä tehdyn kaikille avoimen väriarvioinnin perusteella. Väriarvioinnissa nämä kaksi väriä erottui tasaväkisinä suosikkeina.

Raitiovaunun muotoilussa on noudatettu pelkistämisen ja toiminnallisuuden periaatteita. Tämän vuoksi väripinnat on pidetty selkeinä ja pääväri saa laajasti tilaa. Raitiovaunussa käytetään metallihohtomaalia, joka tekee värisävystä eloisan. Punaisen päävärin lisäksi raitiovaunussa on käytössä harmahtavan musta metallihohtomaali. Metallihohtomaalipinnat heijastavat raitiovaunun ympäristöä sekä muuttuvat valon ja varjon mukaan.

Punaisten raitiovaunujen rinnalla saatetaan nähdä tulevaisuudessa eri teemoihin teipattuja raitiovaunuja. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan raitiovaunukalustoon kuuluisi kaksi teemaratikkaa, joista toinen on ratikkataiteen ja toinen kaupunkitapahtumien käytössä.

Ensimmäinen raitiovaunu valmistuu vuonna 2020

Tamperelaisen raitiovaunun muotokieli on pehmeä, pelkistetty ja funktionaalinen. Raitiovaunussa käytetään kirkkaita LED-valoja, jonka vuoksi vaunu erottuu hyvin muusta liikenteessä. Keulan LED-huomiovaloraita tuulilasin alalaidassa luo voimakkaan kontrastin tummaa taustaa vasten, mikä parantaa vaunun havaittavuutta. Keulan linjanäyttö, jossa esitetään reitin päätepiste ja linjanumero, on myös toteutettu LED-valoilla. Ovilehtien sisäsyrjällä olevat pystysuuntaiset LED-valonauhat syttyvät vaunun pysähtyessä ja liikkuvat ovien avautuessa oviaukon molemmille puolille. Oviaukon rajaaminen valolla lisää ovialueen havaittavuutta. Valoisan matkustamon sisävalot säätyvät vuorokaudenajan mukaan. 

Tampereelle tulevat raitiovaunut valmistaa kotimainen Transtech Oy, jonka omistaa kokonaan Skoda Transportation. Tampereelle on tilattu 19 raitiovaunua. ForCity Smart Artic X34 -mallin raitiovaunut ovat 37,3 metriä pitkiä, kolmiosaisia ja kahteen suuntaan ajettavia. Raitiovaunussa on kauttaaltaan matala lattia, ja vaunuun on esteetön pääsy pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa. Raitiovaunussa on 104 istumapaikkaa ja ruuhka-aikaan tilaa 264 matkustajalle. Raitiovaunujen valmistus aloitetaan Kajaanin Otanmäessä vuonna 2019. Ensimmäisen raitiovaunun arvioidaan valmistuvan vuoden 2020 alussa. Raitiovaunuliikenne käynnistyy Tampereella vuonna 2021.

Tampereen Raitiotie: Raitiovaunun päävärivaihtoehdoista jätettiin yli 14 300 arviota

tampereen-ratikka-variarviointi_kuvaoikeus-idis-design-oy

Tampereen Ratikka väriarviointi_kuvaoikeus: Idis Design Oy

Tiistaina 15.5. päättynyt tamperelaisten näkemyksiä raitiovaunun päävärivaihtoehdoista selvittänyt kartoitus keräsi reilun viiden viikon aikana yhteensä 14 314 arviota. Avoimia kommentteja väriarvioinnin yhteydessä annettiin 4 574. Raitiovaunun päävärivaihtoehtojen arviointi oli käynnissä 9.4.–15.5.2018 Tampereen Ratikan verkkosivuilla.

– Väriarvioinnilla saatoimme testata, miten hyvin kukin päävärivaihtoehto luo niitä mielikuvia, joita ratikkaan halutaan liittää. Nyt paneudumme arvioinnin antamaan numeeriseen dataan sekä läpikäymme kaikki saamamme tuhannet ja tuhannet avoimet kommentit, kertoo toimitusjohtaja Pekka Sirviö Tampereen Raitiotie Oy:stä.

Väriarvioinnilla kerättyä tietoa käytetään raitiovaunun päävärin määrittelyssä, joka tapahtuu osana raitiovaunun kokonaismuotoilua.

– Tavoitteenamme on, että muotoilijoilla on käytössään väriarvioinnista saatua tietoa kesäkuussa, Sirviö jatkaa.

Kuntalaiset pääsevät tutustumaan raitiovaunuun ensimmäisen kerran tämän vuoden lopussa, jolloin täysikokoinen raitiovaunua kuvaava malli eli maketti tuodaan yleisön nähtäväksi Tampereelle.