:TAMPERE: Raitiotien koeajot edenneet suunnitellusti – viimeisellä viikolla nopeustestejä

Tampereen raitiotien toinen koeajoviikko ja testit ovat jatkuneet suunnitellusti. Viikon aikana on testattu etenkin vaihteenohjausjärjestelmiä sekä varikon asetinlaitetta. Hermiankadulla ja Atomipolulla on testattu kadun nopeusrajoitusten mukaisia nopeuksia. Viimeisellä koeajoviikolla eli 30.3. alkaen tehdään kadun ja rataverkon sallimia maksiminopeustestejä Insinöörinkadulla ja Hervannan valtaväylällä. Tällöin muu liikenne joutuu ajoittain odottelemaan liittymissä, joissa liikenteenohjaajat varmistavat liikennettä. Odotusajat ovat enimmillään muutamia minuutteja. 

Toinen testiviikko on kulunut pääosin Hermiankadun ja Atomipolun alueella. Atomipolun vaihdealueella on testattu vaihteenohjausjärjestelmän toimintaa.  Testiryhmä tarkkailee kaikissa vaiheissa myös muiden raitiotien teknisten järjestelmien ja radan päällysrakenteen toimintoja.

Toisen koeajoviikon aikana testit ovat jatkuneet edelleen odotetusti ja olemme koeajojen osalta täysin aikataulussa. Tämän viikon testit ovat vaatineet paljon työtä ohjausjärjestelmien kanssa, mikä testivaunua seuranneille on näkynyt vaunun paikallaan olona ehkä oudoissakin kohdissa rataa. Kaikella tällä työllä taataan ratikan sujuvaa liikkumista jatkossa, koeajokoordinaattori Niina Uolamo Tampereen Raitiotie Oy:stä tiivistää.

Varikolla on testattu asetinlaitteen toimintaa ja varikkoraiteiston kulkuteiden asettamista. Lisäksi on tarkasteltu vaihteenohjausjärjestelmien toimintaa niin varikolla kuin katuverkolla.

Teknisten järjestelmien vaunutesteissä keskityttiin vaihteenohjausjärjestelmien toiminnan todentamiseen sekä käytettävyyden testaamiseen raitiovaunun käyttöliittymän kautta. Kaikki viikolle suunnitellut testit saatiin suoritettua ja järjestelmät toimivat hienosti. Toki myös pientä säätämisen tarvetta löydettiin, mutta se näissä testeissä on tarkoituksenakin. Kokonaisuutena teknisten järjestelmien testit sujuivat erittäin hyvin, mistä isot kiitokset kaikille osapuolille, Raitiotieallianssin teknisten järjestelmien rakentamisesta vastaava Tero Heino toteaa.

Koeajot päätökseen huhtikuun alussa

Viikko 14 on tällä erää viimeinen koeajoviikko, ja silloin testataan Insinöörinkadun ja Hervannan valtaväylän alueella kadun ja radan sallimia maksiminopeuksia. Insinöörinkadulla nopeus nousee enimmillään 40 kilometriin tunnissa ja Hervannan valtaväylällä enimmäisnopeus on 70 kilometriä tunnissa. Testivaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan liikenteenohjaajilla, jotta testaushenkilökunnan ja kaupunkilaisten liikkuminen saadaan turvattua ja radan nopeustestit pystytään ajamaan yhtenäisenä suorituksena. Kun ratainfra on todettu toimivaksi, raitiovaunu liikkuu radalla itsenäisesti liikennesääntöjen mukaisesti. Yksittäisiä testejä suoritetaan vielä huhtikuussa, mutta näin tiivistä koeajorupeamaa ei ole tiedossa ennen protovaunun saapumista.

Silloin kun liikenteenohjausta tarvitaan, pyritään siihen, että muun liikenteen keskeytykset kestävät kerrallaan vain joitakin minuutteja. Tiistaina 31.3. suoritettavat nopeustestit Insinöörinkadulla vievät linjojen 3 ja 5 bussit kiertoreitille päivän ajaksi. Myös taksiliikenteeseen aiheutuu pieniä muutoksia tiistaina. Koeajon aikana taksit joutuvat odottamaan lähtölupaa taksitolpalta koeajojen liikenteenohjaajalta. Odotusaika on kuitenkin vain joitakin minuutteja.

On ollut mahtavaa nähdä kuinka joustavia kaikki osapuolet koeajoissa ovat. Testeissä havaitut radan vaatimat säädöt on toteutettu välittömästi, testivaunua on muokattu paremmin palvelemaan radan testejä ja osallistujat tarjoavat apua toisilleen, vaikka kaikilla onkin oma erityinen erikoisosaamisalueensa. Odotamme kaikki innolla tulevaa viikkoa, Niina Uolamo ja Raitiotieallianssin käyttöönottovastaava Petra Brunnila kertovat.

Koeajoista kerrotaan sosiaalisessa mediassa – koronavirustilanteella ei toistaiseksi vaikutuksia testeihin

Koronaviruksen vuoksi käynnissä on maailmanlaajuisesti erittäin poikkeuksellinen tilanne, joten Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi seuraavat tilanteen kehittymistä tarkasti. Koeajot pyritään suorittamaan ennalta sovitun aikataulun mukaisesti, mutta tarvittaessa niitä siirretään.

Poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta koeajot on tähän saakka voitu viedä läpi suunnitelmien mukaan. Olemme saaneet edelleen paljon positiivista palautetta koeajoista ja siitä, että hankkeessa mennään vallitsevasta tilanteesta huolimatta kohti valmista.  Suhtaudumme koronavirusasiaan vastuullisesti ja seuraamme tarkoin tilanteen kehittymistä sekä viranomaisten ohjeistusta, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi tarjoavat kaikissa kanavissaan ajantasaista tietoa koeajojen etenemisestä. Molemmat toivovat, että koeajoja seurataan jatkossakin turvallisesti etänä.

On hienoa, että ihmiset ovat jatkaneet testien seuraamista kanavissamme ja kaduilla on ollut rauhallista. Tämä on juuri oikea toimintatapa tässä tilanteessa, Sirviö painottaa.

Testiviikko 14 (30.3.-3.4.)

  • Insinöörinkadun koeajot, nopeus 30 km/h eli kadun nopeusrajoituksen mukainen
  • Hervannan valtaväylän koejaot nopeus 40-70 km/h
  • Insinöörinkadun ja Hervannan valtaväylän liikennevalojen toiminta

Tampereen raitiotietä ja sen teknisiä järjestelmiä testataan saksalaisella, vuonna 1981 valmistuneella raitovaunulla.

Lisätietoa:

Tutustu Tampereen Ratikan liikenneturvallisuusmateriaaliin osoitteessa www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Raitiotieallianssi: Raitiotien rakentaminen Pirkankadulla jatkuu

Hämeenpuisto

Raitiotieallianssin rakentamistyöt Pirkankadulla jatkuvat tästä viikosta alkaen. Työt aloitetaan tänään, 16.3., työmaata varten aidatun alueen sisällä Aleksanterin kirkkopuiston portaiden ja jalkakäytävän muokkauksella. Töistä voi tällä kohdalla aiheutua pieniä kulkumuutoksia kirkkopuiston kulkureittiin.

Raitiotieallianssi aloittaa lähiaikoina myös Hämeenpuistoon rakennettavan kaukokylmälinjan maanrakennustyöt Tampereen Sähkölaitoksen töitä varten. Työalue on Hallituskadun ja Puutarhakadun välisellä osuudella. Samalla Raitiotieallianssi aloittaa Pirkankadun ja Hämeenpuiston risteyksessä liikenteenjakajien rakentamistyöt. Maanrakennustöiden valmistuttua Tampereen Sähkölaitos aloittaa kaukokylmälinjan asennukset alueella.  Töistä aiheutuu ajoittain kaistamuutoksia Hämeenpuiston ja Pirkankadun liittymäalueella.

Myöhemmin keväällä, kaukokylmätöiden valmistuttua, aloitetaan suojatien kiveystyöt pääkirjasto Metson edustalla. Nämä työt aloitetaan arviolta toukokuussa. Kiveystöitä jatketaan suojatiealueen jälkeen ajorataosuuksilla. Kiveystyöt alueella valmistuvat kesän loppuun mennessä.

Koronaviruksen vaikutukset Raitiotieallianssin töihin

Koronaviruksen vuoksi on maailmanlaajuisesti käynnissä erittäin poikkeuksellinen tilanne. Raitiotieallianssi toimii THL:n suositusten mukaisesti.

Suhtaudumme asiaan erittäin vakavasti ja tässäkin tilanteessa toimimme hankkeella vastuullisesti. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan jatkamaan töitä normaalisti, mutta seuraamme jatkuvasti tilanteen kehittymistä. Jos muutoksia tulee, tiedotamme niistä erikseen, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus toteaa. 

Lisätietoja:

raitiotieallianssi.fi

Tampereen Ratikan koeajot alkavat – Testivaunulla lähdetään Hervannan katuverkolle 18.3.

Tampereella otetaan tällä viikolla iso askel kohti Ratikka-aikaa, kun Hervannassa aloitetaan koeajot testiraitiovaunulla. Vaunulla liikutaan varikolla maanantaina ja tiistaina 16.-17.3 ja keskiviikkona 18.3. siirrytään katuverkolle. Koeajoja tehdään ensimmäisellä koeajoviikolla pelkästään kävelyvauhdilla, enintään 5 km/h. Nopeustestit tehdään vaiheittain eri kaduilla. Jokaisella osuudella testivaunua liikutetaan ensin kävelyvauhtia, jonka jälkeen testit tehdään kadun tai radan maksiminopeuksien mukaisesti.

Raitiotieradan ja raitiotiejärjestelmän testauksessa käytetään Saksasta tuotua, vuonna 1981 valmistettua, raitiovaunua. Testejä tehdään kaikkien raitiotien teknisten järjestelmien ja radan päällysrakenteen osalta. Koeajojakso alkaa varikolla, jossa testataan asetinlaitteen toiminta ja varikkoraiteiston kulkuteiden asettaminen, vaihteet, opastimet ja sähköradan toiminnot. Ratainfran testauksissa käydään läpi muun muassa liikennevaloetuisuuksien toimintaa, tarkastetaan radan opastimien toimintoja ja liikennemerkkien sijainteja sekä testataan vaihteenohjausjärjestelmien toimintaa. Koeajojakso kestää noin kolme viikkoa.

– Koeajoissa edetään testitulosten mukaisesti – jos testeissä havaitaan muutostarpeita, toimenpiteitä tehdään heti. Tarvittaessa testit kestävät huhtikuun loppuun asti, mutta todennäköistä on, että ne saadaan suoritettua huhtikuun alkuun mennessä, koeajokoordinaattori, projekti-insinööri Niina Uolamo Tampereen Raitiotie Oy:stä kertoo.

Koeajoalueelle pystytetään koeajojen ajaksi opasteita, jotka kertovat testivaunun olevan liikkeellä. Testivaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan koeajojen aikana liikenteenohjaajilla, jotta testaushenkilökunnan ja kaupunkilaisten liikkuminen saadaan turvattua ja radan nopeustestit pystytään ajamaan yhtenäisenä suorituksena. Muun liikenteen keskeytykset kestävät kerrallaan vain joitakin minuutteja.

– Testivaunun mukana ja rinnalla kulkee Raitiotieallianssin henkilökuntaa ja tarvittaessa kunnossapitokalustoa. Kaikkien alueella liikkujien turvallisuus on meille erittäin tärkeää. Liikenteenohjaajat opastavat tiellä liikkujia ja lisäksi toivomme, että ihmiset kertaavat Ratikkakaupungin liikennesäännöt esimerkiksi Tampereen Ratikan sivuille koostamamme materiaalin avulla. Jotta tarvittavat testit saadaan suoritettua onnistuneesti, pyydämme muilta tiellä liikkujilta kärsivällisyyttä ja toivomme testihenkilökunnallemme työrauhaa, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö muistuttaa.

Koeajoja tehdään ruuhka-aikojen ulkopuolella, eli päiväaikaan klo 9.00-15.00 välillä. Keskiviikkona 18.3. testivaunulla lähdetään varikolta Hermiankadulle klo 9.00 ja 11.00 välillä.

– Tarkkaa kellonaikaa koeajojen aloittamiselle on mahdoton sanoa, sillä kyseessä on ainutlaatuinen tapahtuma, jonka taustalla on monia muuttujia. Jotta voimme esimerkiksi kytkeä sähköt raitiotiejärjestelmään varikon ulkopuolella, varmistamme ensin sähkönsyötön järjestelmät ennen vaunun ajamista alueelle, Uolamo kertoo.

– Koeajoissa monet pienet, matkustajille näkymättömät, asiat halutaan tarkastaa ja mahdollisesti testata useaan otteeseen. Pääsemme testaamaan heti mm. vaunun niin sanottuja ryömintäominaisuuksia jyrkässä Hermiankadun mäessä. Selvitämme siis periaatteessa, kuinka hitaasti vaunu jaksaa mäen nousta. Tämä voi vaatia useamman yrityksen, Uolamo selventää.

Insinöörinkadulla tiistaina 31.3. tehtävien nopeustestien aikana bussilinja 3 on Hervannassa kiertoreitillä Teekkarinkatu-Hervannan valtaväylä. Pysäkit Hervannan valtaväylällä ovat käytössä. Linja 32 kulkee koeajojen ajan normaalireitillään. Nysse tiedottaa muutoksista bussiliikenteessä kanavissaan.

Koeajojen alustavat aikataulut:

Viikko 12 (16.-20.3.)
– Varikon alueen koeajoja, nopeus enimmillään 5 km/h
– Koeajoja osuudella varikko–Turtola, nopeus enimmillään 5 km/h
– Tavoitteena on, että testivaunulla liikutaan varikkoalueelta ulos 18.3.

Viikko 13 (23.-27.3.)
– Varikon asetinlaitteen testausta ja varikon alueen koeajoja, joissa nopeus 15km/h ja paikoin radan sallima maksiminopeus
– Hermiankadun ja Atomipolun koeajoja, joissa nopeus kadun nopeusrajoituksen mukainen

Viikko 14 (30.3.-3.4.)
– Insinöörinkadun koeajot, nopeus 30 km/h eli kadun nopeusrajoituksen mukainen
– Hervannan valtaväylän koeajot, nopeus 40-70 km/h

Viikko 15 (6.4.-9.4.)
– Mahdollisesti vaihteenohjaustestejä varikko-Turtola-välillä

Ensimmäinen Tampereen Ratikka saapuu Tampereelle toukokuussa. Maaliskuussa käynnistyvä testivaunulla tehtävä koeajojakso aloittaa Tampereella Ratikka-ajan – välissä on muutaman viikon tauko koeajoissa, jonka jälkeen testit aloitetaan varsinaisella Tampereen Ratikalla. Alkukesästä 2020 lähtien Tampereen liikenteessä nähdään aina raitiovaunuja. Ratikalla matkustamista päästään kokeilemaan Tampereella keväällä 2021, kun koeliikenne aloitetaan. Varsinainen liikennöinti aloitetaan 9.8.2021.

Koronaviruksen vaikutukset Tampereen Ratikan koeajoihin

Koronaviruksen vuoksi käynnissä on maailmanlaajuisesti erittäin poikkeuksellinen tilanne. Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi toimivat THL:n suositusten mukaisesti.

  • On mahdoton arvioida koronaviruksen mahdollisia vaikutuksia Tampereen Ratikan koeajoihin. Koeajot pyritään suorittamaan ennalta sovitun aikataulun mukaisesti, mutta tarvittaessa niitä siirretään. Suhtaudumme tilanteeseen erittäin vakavasti ja toimimme vastuullisesti tilanteen vaatimalla tavalla, toimitusjohtaja Pekka Sirviö toteaa.

Lisätietoa:

Tutustu Tampereen Ratikan liikenneturvallisuusmateriaaliin osoitteessa www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Tampereen Ratikan testivaunu liikkuu Hervannassa maaliskuun puolivälistä alkaen – Nyt on oikea hetki kerrata liikennesäännöt

Kuva: Pasi Tiitola

Tampereen raitiotieradan ja raitiotiejärjestelmän testaukset aloitetaan testivaunulla raitiovaunuvarikolla 16.3. alkaen. Tavoitteena on, että testivaunulla päästään tekemään ensimmäiset koeajot varikon ulkopuolella, Hermiankadulla, keskiviikkona 18.3. Testit kestävät tarvittaessa huhtikuun lopulle. Testauksessa käytetään Saksasta tuotua vuonna 1981 valmistettua raitiovaunua. Testivaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan liikenteenohjaajilla, mutta tamperelaisten on hyvä kerrata raitiovaunukaupungin liikennesäännöt jo nyt. Raitiovaunu tulee!

Tampereen Ratikan kyydissä matkustamista päästään harjoittelemaan ensimmäisen kerran huhtikuussa 2021 ja varsinainen liikenne alkaa saman vuoden elokuussa. Tamperelaiset pääsevät kuitenkin opettelemaan jo maaliskuussa tositoimia raitiovaunun kanssa, kun testivaunu alkaa liikkua Hervannassa.

–        Vaunutoimittajamme Škoda Transtech on toimittanut käyttöömme käytetyn raitiovaunun, jolla pääsemme varmistamaan, että rata ja raitiotiejärjestelmä ovat kunnossa, kun ensimmäinen Tampereen Ratikka lasketaan kiskoille. Ensimmäinen Tampereen Ratikka saapuu Tampereelle loppukeväällä ja seuraava vaunu jo syksyllä. Loppuvuodesta raitiotiellä nähdään testiajossa jo useampi Ratikka, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

–        Pyrimme aina täyttämään asiakkaan toivomukset parhaalla mahdollisella tavalla. Jotta pystyimme varmistamaan ensimmäisen Tampereelle toimitettavan raitiovaunun laadun ja infrastruktuurin tehokkaan testauksen, oli kestävän TW6000-mallisen raitiovaunun toimitus Tampereelle mahdollisuus, josta kaikki projektin osapuolet hyötyivät. Nyt Tampereen Raitiotie Oy:lle käyttöön luovutettava vaunutyyppi on teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvin samankaltainen tulevien Tampereen Artic raitiovaunujen kanssa. Olemme tyytyväisiä, että Tampereen Ratikka on testivaunun hankinnan hyödyistä samaa mieltä kanssamme, toteaa Juha Vierros, Škoda Transtech Oy:n toimitusjohtaja.

Koeajoalueelle pystytetään koeajojen ajaksi opasteita, jotka kertovat testivaunun olevan liikkeellä ja testivaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan liikenteenohjaajilla. Testivaunu myös teipataan Tampereen Ratikan mukaisin huomiovärein punakeltaiseksi. Tampereen Raitiotie Oy tuottaa lisäksi liikenneturvallisuutta koskevaa materiaalia mm. alueen kouluille ja päiväkodeille. Avainasemassa on kuitenkin jokaisen oma tarkkaavaisuus ja liikennesääntöjen tuntemus.

–        Niin radan läheisyydessä liikkuvien ihmisten kuin koko raitiotiejärjestelmänkin turvallisuus on meille ensiarvoisen tärkeää. Raitiovaunu on uusi elementti Tampereen katukuvassa ja siksi toivomme, että kaupunkilaiset kiinnittävät erityistä huomiota liikennesääntöjen kertaamiseen jo tässä vaiheessa, kun koeajoja tehdään, Sirviö huomauttaa.

Koeajoilla ja testeillä varmistetaan ratainfran toimivuutta

Ennen koeajoja testivaunu varustellaan ja sen ulkomittoja muokataan niin, että ne vastaavat riittävästi Tampereen Ratikan vaunujen mittoja. Näin voidaan tarkastaa esimerkiksi laiturialueiden ja vaunun yhteensopivuutta sekä vaunun ulottumia erilaisten kiinteiden rakenteiden läheisyydessä. Testivaunu myös kuormitetaan noin 18 000 kg:n lisäpainolla siten, että se vastaa painoltaan tulevia raitiovaunuja. Koeajoissa testataan radan ja vaihteiden ajettavuus oikean painoisella vaunulla sekä varmistetaan rataan liittyvien järjestelmien ja sähköratarakenteiden toimivuus.

–        Sähköradan toimintojen osalta varmistetaan esimerkiksi ajolangan pysyminen virroittimella sekä tarkkaillaan ajolangan käyttäytymistä vaihdealueilla ja linja-ajossa, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus toteaa.

Lisäksi ratainfran testauksissa käydään läpi muun muassa liikennevaloetuisuuksien toimintaa, tarkastetaan radan opastimien toimintoja ja liikennemerkkien sijainteja sekä testataan vaihteenohjausjärjestelmien toimintaa. Varikolla testataan asetinlaitteen toiminta ja varikkoraiteiston kulkuteiden asettaminen, vaihteet, opastimet ja sähköradan toiminnot.

Nopeustestit tehdään vaiheittain eri kaduilla

Hervannassa sijaitsevan raitiovaunuvarikon ja Turtolan raitiopysäkin välisellä rataosuudella tehdään testejä kaikkien raitiotien teknisten järjestelmien osalta. Jokaisella testiosuudella vaunua liikutetaan ensin kävelyvauhtia eli enintään viiden kilometrin tuntinopeudella. Nopeustestit tehdään kadun tai radan maksiminopeuksien mukaisesti, joka Hermiankadulla on 30 km/h, Atomipolulla 15 km/h, Insinöörinkadulla 30 km/h ja Hervannan valtaväylällä 70 km/h. Testien aikana käytetään liikenteenohjaajia, jotka tarvittaessa hetkellisesti pysäyttävät autoliikenteen ja ohjaavat jalankulkua ja pyöräilyä.

–         Radan maksiminopeustestit on ajettava yhtenäisesti aina yhden kadun tai osuuden mittaisena suorituksena, minkä vuoksi liikenteenohjausta käytetään apuna. Jos koeajo suunnitellulla osuudella keskeytyy, se toistetaan hetken kuluttua uudestaan. Yhden katuosuuden koeajo kestää kerrallaan joitakin minuutteja, eli muun liikenteen keskeytykset eivät kestä pitkiä aikoja, projekti-insinööri Petra Brunnila Raitiotieallianssista kertoo.

Koeajoja tehdään ruuhka-aikojen ulkopuolella, eli päiväaikaan klo 9.00-15.00 välillä. Insinöörinkadulla tehtävien nopeustestien aikana bussilinja 3 on Hervannassa yhden päivän ajan kiertoreitillä Teekkarinkatu-Hervannan valtaväylä. Pysäkit Hervannan valtaväylällä ovat käytössä. Linja 32 kulkee koeajojen ajan normaalireitillään.

Koeajojen alustavat aikataulut:

Viikko 12 (16.-20.3.)

  • Varikon alueen koeajoja, nopeus enimmillään 5 km/h
  • Koeajoja osuudella varikko–Turtola, nopeus enimmillään 5 km/h
  • Tavoitteena on, että testivaunulla liikutaan varikkoalueelta ulos 18.3.

Viikko 13 (23.-27.3.)

  • Varikon asetinlaitteen testausta ja varikon alueen koeajoja, joissa nopeus 15km/h ja paikoin radan sallima maksiminopeus
  • Hermiankadun ja Atomipolun koeajoja, joissa nopeus Atomipolulla 15 km/h ja Hermiankadulla enimmillään 30 km/h eli kadun nopeusrajoituksen mukainen

Viikko 14 (30.3.-3.4.)

  • Insinöörinkadun koeajot, nopeus 30 km/h eli kadun nopeusrajoituksen mukainen
  • Hervannan valtaväylän koeajot, nopeus 40-70 km/h

Viikko 15 (6.4.-9.4.)

  • Mahdollisesti vaihteenohjaustestejä varikko-Turtola-välillä

Koeajot antavat käsityksen liikkumisesta Ratikka-aikana

Sujuva liikenne on yhteispeliä. Liikenteen sujuvuus syntyy toisten huomioon ottamisesta ja sääntöjen noudattamisesta. Ratikan tulo antaa hyvän syyn yhteispelin petraamiseen.

–         Tilannenopeudet, vilkun käyttö, liikennevalojen ja suojatiesääntöjen noudattaminen ovat asioita, joissa meillä tamperelaisilla olisi kasvun varaa, Tampereen kaupungin liikenneinsinööri Heljä Aarnikko listaa.

Tamperelaisille tarjoutuu hyvä mahdollisuus opetella Ratikka-ajan kaupunkiliikenteessä liikkumista koeajojen aikana. Vanhat liikennesäännöt pätevät edelleen, mutta raitiovaunu tuo mukanaan myös uusia asioita, joita Tampereella liikkuessa ei ole tarvinnut aiemmin ajatella.

Raitiovaunuvalot

Näkyvin uusi asia katukuvassa ovat raitiovaunuvalot, joilla muuta liikennettä ohjataan Ratikan esteettömän kulun turvaamiseksi. Raitiovaunuvalo antaa Ratikalle etusijan myös kiertoliittymässä. Raitiovaunuvalo on kolmion muotoinen opastin, jossa on ylhäällä kaksi punaista valoa ja alhaalla yksi keltainen valo. Hervannassa raitiovaunuvaloja on Insinöörinkadulla.

Kun opastin näyttää nopeasti vilkkuvaa keltaista valoa, se kehottaa tiellä liikkujia erityiseen varovaisuuteen. Auto tulee pysäyttää, kun kiinteä keltainen valo syttyy 3-5 sekunniksi jos sen pystyy tekemään turvallisesti.

–         Ratikka on jo lähellä eikä kiinteää keltaista valoa kannata ajatella nk. ”vanhana vihreänä”, Aarnikko muistuttaa.

Risteykseen ei saa missään tapauksessa ajaa, kun kaksi punaista valoa alkaa vilkkua, sillä Ratikka tulee. Kun Ratikka on mennyt, raitiovaunuvalo vilkuttaa vielä muutaman sekunnin keltaista, sen jälkeen valot sammuvat ja liikenne jatkuu tuttujen sääntöjen mukaan.

Ratikka tasa-arvoisessa risteyksessä

Tasa-arvoisessa risteyksessä Ratikalla on etuajo-oikeus, joten kuljettajien on syytä totutella vilkaisemaan myös vasemmalle risteykseen saapuessaan. Hervannassa tällainen risteys on Lindforsinkadun ja Insinöörinkadun kulmassa.

Joukkoliikennekatu

Nimensä mukaisesti joukkoliikennekadulla saavat ajaa bussit, ratikka ja taksit – sen sijaan huoltoajo ja tonteille ajo on sallittua vain, jos se on osoitettu erillisellä lisäkilvellä.

Hervannassa huomio kannattaa kiinnittää Insinöörinkatuun: Orivedenkadun ja Opiskelijankadun välissä ja kauppakeskus Duon kohdalla on joukkoliikennekatuosuus. Joukkoliikennekatuosuuksilla on vaihtopysäkkialueet, joissa matkustajat vaihtavat kulkuvälinettä ratikasta linja-autoon ja päinvastoin. Ahvenispolun ja Teekkarinkadun välisellä joukkoliikennekatuosuudella tontille ajo on sallittu, mutta läpiajo Insinöörinkatua Lindforsinkadulle kielletty.

Autoilijan kannattaa käyttää yksityisautoille suositeltuja reittejä esimerkiksi Duon sisäänajoon. Kauppakeskuksen parkkihalliin ja parkkikentälle kannattaa totutella ajamaan Hervannan valtaväylän kautta.

Ylityspaikat ja suojatiet

Ylityspaikka on kohta, josta raitiotien voi ylittää, mutta Ratikkaa pitää väistää. Ajoradan yli on näissä paikoissa suojatie, mutta kiskojen yli ei. Tarkkaile merkintöjä, niin tiedät, milloin olet menossa suojatielle. Hervannassa ylityspaikkoja on Hermiankadulla.

Suojatiellä Ratikka väistää sinua, mutta varmista aina katsomalla molempiin suuntiin, että radan ylittäminen on turvallista, sillä Tampereen Ratikka on hiljainen kulkupeli eikä se pysty äkkipysähdyksiin. Muista, että radalla ei saa oleskella.

Sekaliikennekaistat

Autot ja Ratikka kulkevat Tampereella monessa kohdin samalla kaistalla. Mikäli kaistan reunassa on pysäköintipaikkoja, niiden käytössä kannattaa olla huolellinen, jotta Ratikka mahtuu ohi.

Mikäli olet kääntymässä ajoneuvolla raitiovaunukiskojen yli, sinun tulee väistää myös takaa, eli omasta tulosuunnastasi lähestyvää raitiovaunua. Myös edestä lähestyvää raitiovaunua pitää väistää, kun se kääntyy tulosuunnastaan katsottuna vasemmalle eli eteesi, vaikka itse olisit jatkamassa suoraan.

Jos raitiovaunulla on kärkikolmio tai STOP-merkki, se väistää molemmilta sivuilta lähestyvää liikennettä. Poikkeuksena ovat tällaiset raitiovaunuvaloilla varustellut risteykset ja liikenneympyrät, joissa sinun tulee väistää Ratikkaa jos valot niin opastavat.

Tietoa vaunuista:

Testivaunu:

  • Hannoverista Tampereelle tuotava, saksalaisen LHB:n (Linke-Hofmann-Busch) valmistama TW6000-mallin raitiovaunu
  • Saapui Tampereelle helmikuun lopussa
  • Vaunutyyppiä on valmistettu vuosina 1974-1992, Tampereen testivaunu on vuosimallia 1981
  • Vaunua on muokattu testeihin ja se on teipattu punakeltaisin huomiovärein
  • Vaunulla testataan raitiotien ratainfraa
  • Vaunun mitat: pituus 28,3 metriä, leveys 2,4 metriä
  • Raideleveys 1435 mm

Protovaunu:

  • Tampereen Ratikan ensimmäinen vaunu, jolla tehdään vaunutestit ja lopulliset ratainfran todentamistestit
  • Saapuu Tampereelle toukokuussa
  • Tampereen raitiovaunut valmistetaan Kajaanissa, Škoda Transtechin Otanmäen tehtaalla
  • Vaunun mitat: pituus 37,3 metriä, leveys 2,65 metriä
  • Raideleveys 1435 mm

Tampereen raitiotien testaukseen Saksassa käytössä ollut raitiovaunu – varikon ja radan testit alkavat maaliskuussa

Tampereelle saapuu helmikuun lopussa radan testaukseen tarkoitettu raitiovaunu Saksasta. Vuosimallin 1981 vaunu on aiemmin ollut käytössä Hannoverin raitioliikenteessä. Tampereella vaunua käytetään raitiotieradan ja siihen liittyvien järjestelmien testaukseen ennen Tampereen ensimmäisen varsinaisen raitiovaunun, nk. protovaunun, saapumista toukokuussa. Ensimmäiset koeajot tehdään maaliskuun puolivälistä alkaen varikkoalueella, Hervannassa ja Hervannan valtaväylällä. Ennen koeajoja kiskoja hiotaan varikon ja Turtolan välisellä rataosuudella erillisellä kiskohiontavaunulla. Radan testejä tehdään tarvittaessa huhtikuun loppuun saakka.

Tampereen Ratikan vaunuvalmistaja Škoda Transtech järjestää Tampereelle saksalaisen LHB:n (Linke-Hofmann-Busch) valmistaman TW6000-mallin raitiovaunun testivaunuksi. Vaunuja on valmistettu vuosina 1974-1992, ja Tampereelle tuleva vaunu on tähän saakka toiminut Hannoverin raitioliikenteessä. Hannoverista on siirretty vastaavia vaunuja Budapestin raitioliikenteeseen, ja vanhempia vaunuja on muutettu radan kunnossapitokalustoksi esimerkiksi Bergeniin.

Tampereen raitiotieradan ja siihen liittyvien järjestelmien testit oli tarkoitus aloittaa kesällä samalla, kun Tampereen Ratikan protovaunua testataan. Testivaunun ansiosta rataa ja järjestelmiä päästään nyt koekäyttämään jo hyvissä ajoin ennen protovaunun saapumista.

  • Allianssimalli mahdollistaa meille joustavan tavan toimia ja muuttaa koeajosuunnitelmia, jos löydämme tehokkaamman tavan päästä eteenpäin. Testivaunu ei ole ollut suunnitelmissa, mutta nyt, kun tällainen mahdollisuus avautui, tartumme siihen mielellämme. Jos testivaunulla havaitaan raitiotieinfran muutostarpeita, Raitiotieallianssi pääsee tekemään muutoksia ennen protovaunun saapumista. Näin ollen protovaunun tultua voidaan keskittyä pääosin sen testeihin, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö selventää.

Testivaunulla varmistetaan ennakkoon ratainfran toimivuutta

Tampereelle saapuva testivaunu on kahteen suuntaan ajettava telivaunu, jolla on sama eurooppalainen raideleveys kuin Tampereen Ratikalla eli 1435 mm. Raitiovaunu on 28,3 metriä pitkä ja 2,4 metriä leveä. Tampereen Ratikka on sitä yhdeksän metriä pidempi ja 25 senttimetriä leveämpi.

  • Olemme arvioineet, että vaunusta saadaan merkittävää hyötyä ratainfran testaamisessa. Testivaunulla voidaan tarkastaa esimerkiksi ajojohtimien sekä ohjaus- ja turvalaitteiden toimivuus. Kulunut talvi on ollut poikkeuksellisen lämmin, mutta jos sääolosuhteet sallivat, testivaunulla päästään tekemään myös koeajoja talviolosuhteissa. Lisäksi raitiotietä päästään koeajamaan kahdella vaunulla jo kesällä, kun aiemmassa suunnitelmassa se olisi ollut mahdollista vasta syksyllä, toisen vaunun saavuttua Tampereelle, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus toteaa.

Ennen koeajojen aloittamista testivaunun ulkomittoja muokataan niin, että ne vastaavat riittävästi Tampereen Ratikan protovaunun mittoja. Näin voidaan tarkastaa esimerkiksi laiturialueiden ja vaunun yhteensopivuutta sekä vaunun ulottumia erilaisten kiinteiden rakenteiden läheisyydessä. Testivaunu myös kuormitetaan siten, että se vastaa painoltaan tulevaa protovaunua.

Ratainfran testauksissa käydään lisäksi läpi muun muassa liikennevaloetuisuuksien toimintaa, tarkastetaan radan opastimien toimintoja ja liikennemerkkien sijainteja sekä testataan vaihteenohjausjärjestelmien toimintaa.

  • Kokonaisuutena siis testataan raiteiden ja vaihteiden ajettavuutta raitiovaunulla sekä varmistetaan rataan liittyvien järjestelmien ja sähköratarakenteiden toimivuutta, Valjus tiivistää.

Kiskoja hiotaan koeajoja varten

Koeajoihin valmistaudutaan viikoilla 7-8 (10.-21.2.) tehtävällä kiskojen hionnalla. Kiskoja hiotaan sään salliessa ensimmäisellä koeajo-osuudella eli Hervannan varikkoalueella sekä varikon ja Turtolan välillä. Uudet kiskot hiotaan ennakkoon kulkupinnan tasaisuuden varmistamiseksi ja kiskojen pinnalla olevan ruosteen ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Kiskojen hionta on normaali, säännöllisesti tehtävä kunnossapitotoimenpide raideliikenteessä.

Kiskojen hiontaan käytetään hiontavaunua, jota vedetään kiskoilla liikkuvalla työkoneella. Hiontaa tehdään ensin varikkoalueella ja sen jälkeen ratalinjalla päiväaikaan ruuhka-aikojen ulkopuolella. Hiontavaunun liikennöintiä muun liikenteen joukossa turvataan tarvittaessa liikenteenohjaajilla. Myös jalankulkua ja pyöräilyä ohjataan tarpeen mukaan työalueilla.

Radan testit alkavat maaliskuussa

Testivaunu saapuu Tampereen raitiovaunuvarikolle Saksasta helmikuun lopussa. Ensin vaunu varustellaan testejä varten. Ensimmäiset testaukset päästään aloittamaan varikon alueella maaliskuun puolivälissä. Varikon alueella testataan esimerkiksi varikon asetinlaitteen toimintaa ja varikkoraiteiston kulkuteiden asettamista, vaihteita, opastimia ja sähköradan toimintoja.

Varikkotestien jälkeen alkavat linjaraiteen koeajot. Testejä tehdään vaiheittain varikkoalueen ja Turtolan välisellä rataosuudella. Vaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan tällöin liikenteenohjaajilla. Radan varteen tuodaan myös testiliikenteestä muistuttavia huomio-opasteita. Koeajoja tehdään tarvittaessa huhtikuun loppupuolelle.

Tietoa vaunuista:

Testivaunu:

  • Hannoverista Tampereelle tuotava, saksalaisen LHB:n valmistama TW6000-mallin raitiovaunu
  • Saapuu Tampereelle helmikuun lopussa
  • Vaunutyyppiä on valmistettu vuosina 1974-1992, Tampereen testivaunu on vuosimallia 1981
  • Vaunulla testataan raitiotien ratainfraa
  • Vaunun mitat: pituus 28,3 metriä, leveys 2,4 metriä

Protovaunu:

  • Tampereen Ratikan ensimmäinen vaunu, jolla tehdään vaunutestit ja lopulliset ratainfran todentamistestit
  • Saapuu Tampereelle toukokuussa
  • Tampereen raitiovaunut valmistetaan Kajaanissa, Škoda Transtechin Otanmäen tehtaalla
  • Vaunun mitat: pituus 37,3 metriä, leveys 2,65 metriä

tampereenratikka.fi

raitiotieallianssi.fi

Raitiotieallianssi aloittaa raitiotien rakentamistyöt ja liikennejärjestelyt Hatanpään valtatiellä 7. tammikuuta

Tampereen kaupunki (havainnekuva)

Raitiotieallianssi aloittaa Hatanpään valtatien raitiotien rakentamiseen liittyvien liikennejärjestelyjen muutostyöt loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta. Tällöin työalueet aidataan ja liikennejärjestelyjä muutetaan töiden vaatimilla kohdilla. Jo ennen joulua puita siirretään pois työalueilta uusille kasvupaikoille. Liikennejärjestelymuutosten valmistuttua aloitetaan rakentamistyöt tammikuussa useassa kohdassa Hatanpään valtatiellä.

Raitiotietyöt käynnistyvät useasta kohdasta samaan aikaan – puita siirretään uuteen kasvupaikkaan

Hatanpään valtatien raitiotien rakentaminen aloitetaan useassa kohdassa yhtä aikaa. Hämeenkadun liittymän ja Suvantokadun välillä työalueet sijaitsevat ensivaiheessa Hatanpään valtatien länsireunassa. Sorin aukion kohdalla työalue sijaitsee pohjoisreunassa ja Vuolteenkadun sekä linja-autoaseman välillä kadun itäpuolella.

Ensimmäiseksi poistetaan puita Suvantokadun ja Vuolteenkadun liittymien molemmilta puolilta Hatanpään valtatien varrelta. Puolet eli noin kymmenen puuta siirretään jo viikolla 51 uuteen kasvupaikkaan Ranta-Tampellaan. Siirrettävät puut ovat nuoria lehmuksia, ja ne nostellaan nykyisistä sijainneistaan kaivinkonetyönä. Puolet puista kaadetaan, ja kaatotyöt tehdään loppiaisen jälkeen. Puiden siirrosta ja kaadoista saattaa aiheutua hetkellisiä kulkureittimuutoksia työalueen lähellä.

Puiden poiston jälkeen aloitetaan kaivutyöt johto- ja putkilinjojen siirtämiseksi pois tulevan radan alta. Samalla vesijohto-, viemäri- ja hulevesiverkostoa uusitaan. Linja-autoaseman tontilla aloitetaan raitiotien sähkönsyöttöaseman rakentaminen myös kaivutöillä sekä johto- ja putkisiirroilla.

Bussiliikenne väliaikaisilla reiteillä

Bussiliikenteen reitteihin tulee muutoksia, joita varten on rakennettu väliaikaiset bussipysäkit Suvantokadulle Sorin aukion pohjoispuolelle, Tuomiokirkonkadulle ja Aleksanterinkadulle. Töiden aikana 6. tammikuuta alkaen linja-autoliikenne kulkee Hatanpään valtatiellä välillä Suvantokatu-Hämeenkatu vain yhteen suuntaan eli pohjoiseen. Hämeenkadulta etelään liikennöivät bussilinjat käyttävät reittinä Aleksanterinkatua. Kadun toimivuus bussireittinä on varmistettu ajouratarkasteluilla ja koeajoilla. Bussiliikenteen muutoksista tiedottaa Tampereen seudun joukkoliikenne.

Kulku yrityksiin ja kiinteistöihin järjestetään kaikissa työvaiheissa, keskustan reiteistä opaskartat

Raitiotie toteutetaan Hatanpään valtatielle neljässä päävaiheessa. Rakentamisen kaikissa työvaiheissa kulkureitit Hatanpään valtatien kauppakeskuksiin, yrityksiin ja kiinteistöihin varmistetaan. Jalankulku opastetaan töiden aikana turvallisesti työmaiden ohi, ja Hatanpään valtatiellä kadun ylityspaikkoja järjestetään säännöllisesti liittymien lähelle. Vaikka suojateiden ja kulkureittien paikka vaihtelee töiden edetessä, jalankulkijoille järjestetään kaikissa vaiheissa toimivat kulkureitit. Sorin aukiolla jalankulkijat ohjataan työmaan ohi aukion itäpuolta.

Keskusta-alueen käytössä olevista jalankulun ja pyöräilyn reiteistä ollaan Tampereen kaupungin toimesta laatimassa alkuvuodeksi karttoja, joita päivitetään rakentamisen työvaiheiden edetessä. Pyöräilyä varten tehdään vielä lisäselvityksiä eri vaihtoehdoista, jotta reittikokonaisuudesta saadaan mahdollisimman toimiva. Hatanpään valtatien lisäksi muut keskustan rakennustyömaat vaikuttavat käytössä oleviin jalankulun ja pyöräilyn reitteihin. Hatanpään valtatiellä on töiden aikana autoliikenteelle yksi kaista pohjoisen suuntaan ja jalkakäytävät molemmin puolin katua. Työmaan vaikutusalueella järjestetään viitoitus pyöräilijöitä varten. Käytössä oleva reitti työmaan ohi etelän suunnasta on esimerkiksi Tampereen valtatie-Laukonsilta.

Aleksanterinkadun yksityisautoilun rajoittamista ei suunnitella – läpiajoliikenteelle suositellaan muita reittejä

Aleksanterinkadulta tullaan poistamaan pysäköintipaikkoja väliaikaista bussipysäkkiä ja töiden aikaisia liikennejärjestelyjä varten. Yksityisautoilun rajoittamista Aleksanterinkadulla ei ole suunnitteilla, mutta autoilijoiden suositellaan käyttävän varsinkin läpikulkuliikenteen osalta muita reittejä.  Pelastusajoneuvojen käyttämä reitti Aleksanterinkadulla on varmistettu ja katselmoitu yhteistyössä Pirkanmaan pelastuslaitoksen kanssa.  Aleksanterinkatu muutetaan etuajo-oikeutetuksi ja Verkatehtaankadulle asennetaan lännen suunnasta väistämisvelvollisuutta osoittava kärkikolmio. Raitiotieallianssi ja pelastuslaitos seuraavat Kyttälän alueen tilapäisten liikennejärjestelyjen toimivuutta ja järjestelyjä voidaan tarvittaessa muuttaa.

Autoliikenne ja pysäköinti toimivat töiden aikana, kiertoliittymät liikenteen sujuvoittamiseksi

Raitiotietöiden aikana Hatanpään valtatien autoliikenteessä on muutoksia kaistamäärissä ja ajolinjoissa.  Autoliikenne Hatanpään valtatiellä on yksisuuntainen pohjoisen suuntaan välillä Suvantokatu-Verkatehtaankatu. Liikennevalo-ohjatut liittymät Suvantokadun ja Aleksanterinkadun sekä Vuolteenkadun ja Hatanpään valtatien välillä muutetaan kiertoliittymiksi. Liikenteelliset toimivuustarkastelut osoittavat kiertoliittymien toimivan liikennevaloja paremmin töiden aikana.

Huoltoajo yrityksiin ja kiinteistöihin varmistetaan rakentamisen aikana jokaisessa vaiheessa. Pääsy Hotelli Ilvekseen sekä Koskikeskuksen ja Ratinan pysäköintihalleihin toimii kaikissa työvaiheissa. Koskikeskuksen invapysäköinti ja taksipaikat sijaitsevat Suvantokadulla. Rakentamisen eri vaiheiden aikana Hatanpään valtatien ajokaistojen leveyksiin ja linjauksiin tulee muutoksia.

Ensimmäiset työvaiheet ja liikennejärjestelyt kestävät arviolta toukokuun loppuun.  Sen jälkeen työalueita ja liikennejärjestelyjä muutetaan mm. kesäkuussa alkavien päällysrakenne- eli raidetöiden vuoksi. Tavoitteena on, että Hatanpään valtatien rakentamistyöt välillä Hämeenkatu-Suvantokatu valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 2021 joulukuuhun mennessä ja Suvantokatu-linja-autoasema-välillä syyskuun 2022 loppuun mennessä.

Tampereen raitiovaunuvarikon rakentamistyöt valmiit – Tampereen Ratikalle monipuolinen ja nykyaikainen kotipesä

Kuva: Wille Nyyssönen/Raitiotieallianssi

Tampereen raitiovaunuvarikon rakennusten ja piha-alueiden rakentamistyöt ovat valmistuneet suunnitelmien mukaisesti aikataulussaan. Varikon tontille on rakennettu vaunujen säilytyshalli, korjaamohalli toimisto-osineen sekä sähkönsyöttöasema.  Myös varikkoalueen raiteisto on valmis.

Varikkorakennukset ovat valmistuneet ja ne on luovutettu tilaajalle, Tampereen Raitiotie Oy:lle. Tontille on rakennettu kaksi suurempaa rakennusta: säilytyshalli sekä yhdistetty kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennus. Lisäksi varikon alueella on valmiina kaikkiaan noin neljä kilometriä raidetta, joista suurin osa on sähköistettyä, varikon rakentamistöistä vastaava lohkopäällikkö Ari Jokinen Raitiotieallianssista kertoo.

Talven aikana sisätiloissa ja piha-alueella jatketaan erilaisten teknisten järjestelmien asennuksia.

Varikon sisä-ja toimistotiloja varustellaan talven ja kevään aikana vielä Tampereen Raitiotie Oy:n toimesta esimerkiksi vaunujen huollossa ja kunnossapidossa tarvittavilla laitteilla sekä työtilojen kalusteilla, ratapäällikkö Markus Keisala Tampereen Raitiotie Oy:stä toteaa.

Raitiovaunuvarikko on suunniteltu raitiotien osien 1 (linjat Pyynikintori–Hervanta ja Tays–Hatanpään valtatie) ja 2 (keskusta–Lentävänniemi) liikenteen vaatimiin tarpeisiin, 37–47-metrisille raitiovaunuille. Varikko sijaitsee Hervannassa, lähellä Ruskon teollisuusaluetta.  Tontti rajautuu pohjoisessa Kauhakorvenkatuun ja lännessä Hervannantiehen. Varikkoyhteys raitiolinjalle toimii Hervannantien liittymän yli ja Hermiankadun kautta. Hervannantien liittymässä sijaitsee portti varikkoalueelle.

Ympärivuorokautinen tukikohta ja operointikeskus

Raitiovaunuvarikko on tulevien vaunujen ja monipuolisten liikennöinti- ja huoltotoimintojen ympärivuorokautinen operointikeskus. Varikko toimii vaunujen säilytys-ja kunnossapitopaikkana sekä tulevan henkilöstön tukikohtana. Varikolta hoidetaan myös raitioliikenteen valvonta ja kunnossapidon ohjaus.

Varikosta tulee työpaikka Tampereen Raitiotie Oy:n henkilöstölle, liikennöitsijän eli VR:n kuljettajille ja liikenteenohjaajille sekä vaunujen ja ratainfran kunnossapitohenkilöstölle. Eri vuorokaudenaikoina varikkoa käyttää yhteensä arviolta sata henkilöä, mutta yhtä aikaa varikolla työskentelee aina muutamia kymmeniä henkilöitä. Varikko tulee olemaan toiminnassa ympäri vuorokauden, ja esimerkiksi vaunusiivous hoidetaan öisin kun raitioliikennettä ei ole.

Muunneltavat ja monikäyttöiset tilat

Varikon tiloissa on varauduttu rakennusten ja radan laajennuksiin raitiotiejärjestelmän mahdollisesti kasvaessa tulevaisuudessa.

Varikko on suunniteltu erilaisiin moduuleihin perustuen, mikä mahdollistaa tilojen joustavan muuntelun. Arkkitehtuuri tukee eri toimintoja, YIT Suomen projektipäällikkö Harri Järvinen kertoo.

Toimisto-, valvomo- ja sosiaalitilaa on rakennettu noin 950 neliötä.  Pukutiloja on rakennettu noin 120 henkilölle ja toimistotiloihin mahtuu noin 15 työpistettä sekä useita neuvottelutiloja. Yhdeksän metriä korkeaa varastotilaa on noin 500 neliötä. Korjaamolle on rakennettu myös yleisötasanne, josta korjaamotoimintoja voidaan esitellä vierailijoille.

Yhdistetyn kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennuksen eri tiloja on tarvittaessa mahdollista laajentaa toiseen kerrokseen toimiston osalta reilut 200 neliötä ja tietyiltä osin myös korjaamon sisätiloja toisessa kerroksessa. Varikon piha-alueella laajennusmahdollisuuksia on sekä pohjoiseen että idän suuntaan.

Vaunujen kunnossapito- ja säilytystilat optimikäytössä

Vaunujen säilytyshalli on mitoitettu siten, että sinne mahtuu enimmillään 26 kappaletta 37-metrisiä vaunuja. Raiteisto mahdollistaa myös pidempien eli 47-metristen vaunujen kunnossapidon ja säilytyksen.  Hallin sisällä on kaikkiaan kuusi läpiajettavaa raidetta ja yksi raide on lähes kokonaisuudessaan varattu ratainfran kunnossapitokalustolle.

Korjaamohallissa on neljä raidetta, joista kaksi on läpiajettavia. Ne toimivat päivittäishuoltopaikkoina ja tarvittaessa myös pitkäaikaisempina kunnossapitopaikkoina.  Yhteensä korjaamohallissa on seitsemän vaunupaikkaa. Vaunupaikoista kolme on varustettu huoltomontulla sekä ylähuoltotasoilla. Yhdellä raiteella on pyöräsorvi ja se toimii myös telinvaihtoraiteena. Korjaamohallin yhteydessä on omat tilansa työpajoille, työnjohdolle,  varastoille sekä tekniikalle. Vaunuille tulee myös oma vaunupesukone.

Korjaamon kunnossapitopaikkkojen määrässä ja varustelussa on pyritty monipuolisuuteen, jotta kunnossapito voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Tällä pyritään takaamaan vaunujen hyvä käytettävyys, ratapäällikkö Markus Keisala kertoo.

Varikon toiminnoissa on huomioitu ympäristönäkökohdat eri tavoin. Varikon korjaamo- ja kunnossapitotoiminta on jo  lähtökohtaisesti ympäristöystävällisempää kuin esimerkiksi autokorjaamoilla, koska varikolla ei käsitellä isoja määriä kemikaaleja, rasvoja tai polttoaineita. Alueen hulevesien keräys sekä johtaminen on järjestetty tehokkaasti.

Työt varikon tontilla alkoivat vuoden 2017 syyskuussa. Varikko valmistuu suunnitelmien mukaisesti ja on toiminnassa protovaunun saapuessa ja testausten alkaessa ensi vuonna loppukeväästä.

YIT rakentaa Tampereen raitiotieverkon jatkon yhdessä Raitiotieallianssin kanssa

Valokuvaaja: Pasi Tiitola / Raitiotieallianssi

Tampereen raitiotie Oy ja Tampereen kaupunki ovat valinneet YIT:n, NRC Group Finland Oy:n, Sweco Infra & Rail Oy:n ja Pöyry Finland Oy:n Tampereen raitiotien lisäosan toteuttajaksi. Sopimus on jatkoa nykyiselle sopimukselle Raitiotieallianssin kanssa.

Raitiotieallianssin osapuolet suunnittelevat ja rakentavat yhdessä 700 metrin mittaisen uuden raitiotien jatko-osuuden Hatanpään valtatielle. Sopimukseen kuuluu mm. raide-, sähkö- ja pohjatöitä. Työ alkaa joulukuussa 2019 ja kohteen aikataulun mukainen valmistumisaika on syyskuussa 2022.

Sopimuksen arvo on yli 21 miljoonaa euroa ja YIT:n osuus raitiotien jatko-osasta on noin 10 miljoonaa euroa.

Tampereen Ratikan pysäkkikatostoimittajaksi valittiin JCDecaux

Kuva: JCDecaux Finland Oy

Tampereen Raitiotie Oy on valinnut Tampereen Ratikan pysäkkikatostoimittajaksi JCDecaux Finland Oy:n. Samaan hankintaan kuuluvat myös Tampereen bussikatokset. Pysäkkitoimittaja valittiin tarjouskilpailun ja useiden neuvotteluiden perusteella. Tarjouskilpailuun osallistui ensimmäisessä vaiheessa neljä yritystä, joista kolmelle lähetettiin lopullinen tarjouspyyntö.

JCDecaux on ulkomainonnan globaali markkinajohtaja, jolla on toimintaa yli 80 maassa. Suomessa yhtiö operoi valtakunnallisesti, Rovaniemeltä Helsinkiin.

JCDecaux hankkii pysäkkikatokset ja saa niille mainosoikeuden noin viidentoista vuoden sopimuskaudelle. Tampereen kaupunki saa 20 % digitaalisesta mainosajasta kaupunkiviestinnän toteuttamiseen. Pysäkkikatosten kustannukset katetaan mainostuloilla.

– Tampereen Ratikan pysäkit tulevat raitiovaunujen lisäksi näkyväksi osaksi kaupunkikuvaa. Katosten lopullisessa muotoilussa tullaan huolehtimaan, että ne istuvat tamperelaiseen kaupunkimaisemaan. Sen lisäksi, että ne suojaavat matkustajia sateelta ja liialta paisteelta, pysäkeillä tarjotaan myös tärkeää matkustajainfoa. Pysäkit tullaan valjastamaan osittain myös Ratikan taiteen käyttöön, ratapäällikkö Markus Keisala Tampereen Raitiotie Oy:stä kertoo.

– Olemme todella iloisia, että saamme jatkaa hyvää yhteistyötä Tampereen kaupungin kanssa. Sopimuksen myötä Tampereen pysäkki-infrastruktuuri kehittyy kaupungin mukana. Uusien digitaalisten mainosnäyttöjen avulla kaupunkilaiset saavat entistä paremmin myös kaupungin omaa viestintää, JCDecaux Finlandin kehitys- ja tekninen johtaja Matti Viitala  iloitsee.

Raitiovaunupysäkkikatokset tullaan asentamaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Joukkoliikenteen uuden aikakauden alku sinetöitiin Tampereella – Tampereen Ratikan liikennöintisopimus allekirjoitettiin

Tampereella otettiin tänään 26.6.2019 historiallinen askel kohti Ratikka-aikaa – vuotta 2021 – kun Tampereen Ratikan liikennöintisopimus allekirjoitettiin Raatihuoneella. Tampereen Ratikan liikennöintisopimus solmittiin Tampereen seudun joukkoliikenteen, VR Groupin ja Tampereen Raitiotie Oy:n välillä.

– Tampereen Ratikka on koko kaupungin kehityshanke. Se muuttaa tapamme liikkua ja hahmottaa välimatkoja. Se uudistaa kaupunkimme rakenteen ja tuo eri kaupunginosat nykyistä lähemmäksi toisiaan. Se luo uutta tavoin, jota emme kaikkien rakennustyömaiden alta vielä osaa hahmottaa. Tänään allekirjoitettu sopimus on yksi osoitus Tampereen ennakkoluulottomasta asenteesta tarttua isoihinkin uudistushankkeisiin – yhdessä ja allianssimallilla. Siinä me olemme koko maan kärkikaupunki, Tampereen pormestari Lauri Lyly sanoo.

Tampereen raitiotien liikennöinti hoidetaan tulevaisuudessa allianssimallilla ja palvelun tuottaa VR Group, joka vastaa Tampereen raitiotieliikenteen operoinnista, liikenteenohjauksesta sekä kuljettajien ja muun henkilöstön kouluttamisesta. Lisäksi VR:n tehtäviin kuuluvat vaunukaluston liikennekelpoisuuden, ratainfran kunnon sekä lippu- ja informaatiojärjestelmien toimivuuden valvonta.

– On hienoa, että pääsemme laajentamaan raideliikenteen osaamistamme raitiotieoperointiin. Tampere on kasvava alue ja myös merkittävä junaliikenteen solmukohta, joten olemme innoissamme mukana kehittämässä kaupungin liikkumisen tulevaisuutta, VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson kertoo.

Tampereen seudun joukkoliikenne eli Nysse vastaa siitä, että ratikkaliikenne toimii saumattomana osana seudun joukkoliikennejärjestelmää. Nysse hoitaa matkustajainformaation ja asiakaspalvelun sekä vastaa koko joukkoliikenteen tiedottamisesta ja markkinoinnista Tampereen kaupunkiseudulla.

– Palveluallianssi on uusi toimintatapa joukkoliikenteen palvelujen järjestämisessä. On hienoa aloittaa yhteistyö kokeneen raideliikennöitsijän, VR:n kanssa. Opimme varmasti toisiltamme, joukkoliikennejohtaja Mika Periviita uskoo.

Tampereen Raitiotie Oy on Tampereen kaupungin omistama yhtiö, joka vastaa tilaajana Tampereen raitiotieinfrastruktuurin rakentamisesta, kalustohankinnasta, rahoituksen järjestämisestä, Ratikan brändistä sekä raitiotiejärjestelmän toimivuudesta, kun liikennöinti alkaa kahdella linjalla vuonna 2021. Yhtiö toimii liikennöinnin palveluintegraattorina yhdistäen joukkoliikennepalvelut, liikennöitsijän ja asiakkaat.

– Tampereen seudun joukkoliikenteessä on tänään otettu todella merkittävä askel kohti uuden aikakauden alkua. Yksi merkittävistä ratikkatyön kulmakivistä on nyt paikallaan ja työ kohti liikenteen alkamista tulee jatkumaan täysillä. VR ja Nysse pystyvät yhdessä toteuttamaan seutumme joukkoliikenteen käyttäjille erinomaisen palvelukokonaisuuden, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö toteaa.