Tampereen raitiotiellä jo viisi kilometriä kaksoisraidetta

Tampereen raitiotien rakentamisessa on saavutettu yksi välitavoite, kun kiskoja ja kiintoraidelaattaa on tänään 6.11. asennettuna ensimmäiset viisi kilometriä.  Kaksoisraidetta on nyt siis kolmannes koko raitiotien ensimmäisen osuuden, keskusta–Hervanta–Tays, kokonaismäärästä.  Raitiotien koko pituus tällä osalla on 15 kilometriä.

Päällysrakennetyöt eli kiskojen asennus ja kiintoraidelaattojen valaminen ovat kuluvan vuoden aikana olleet keskeisin työvaihe raitiotien rakentamisessa.  Päällysrakennetöitä jatketaan edelleen säiden salliessa, ja vuoden loppuun mennessä kokonaismäärä on jo lähellä kuutta kilometriä.

  • Kaksoisraidetta on nopeimmillaan syntynyt yli 200 metriä viikossa. Esimerkiksi Sammonkadulla valmistuu kiintoraidelaatta koko kadun mitalta tänä vuonna. Hämeenkadulla kiskoja ja kiintoraidelaattaa on puolestaan asennettu suunniteltua enemmän, Raitiotieallianssin päällysrakennetöistä vastaava Timo Kuusela kertoo.

Päällysrakennetöiden jälkeen raitiotielle asennetaan sähköliikenteen vaatimat rakenteet eli sähköratapylväät ja ajojohtimet. Lisäksi raitiotielle tulee useita teknisiä järjestelmiä kuten liikennevaloja ja turvalaitteita.

  • Valmiista raitiotieradasta puhutaan siinä vaiheessa, kun kaikki tekniset järjestelmätkin on asennettu. Sähköratapylväitä on asennettu jo muun muassa Hämeenkadulle, Sammonkadulle, Insinöörinkadulle ja Hervannan valtaväylälle. Myös ajojohtimien asennusta tehdään vielä tänä vuonna Hervantaan ja Hervannan valtaväylälle, Kuusela summaa.

Päällysrakennetöitä on tänä vuonna tehty kaikilla raitiotien katualueilla eli keskustassa, Kalevassa, Hervannan valtaväylällä ja Hervannassa. Varikon raiteistoa aletaan rakentaa ensi vuonna.

raitiotieallianssi.fi

Tampereen raitiovaunuille monipuolinen ja nykyaikainen varikko – rakentaminen hyvässä vauhdissa

Havainnekuva:Poyry Finland Oy

Tampereen raitiovaunuvarikon rakentaminen Hervannassa etenee suunnitellusti. Tontille on ensimmäisenä rakennettu sähkönsyöttöasema ja käynnissä on vaunujen säilytyshallin pystytys sekä korjaamohallin elementtiasennukset.  Varikko on suunniteltu raitiotien osien 1 (keskusta–Hervanta–Tays) ja 2 (keskusta–Lentävänniemi) liikenteen vaatimiin tilatarpeisiin, 37–47-metrisille raitiovaunuille.

  • Varikolle rakennetaan kaksi suurempaa rakennusta: säilytyshalli sekä yhdistetty kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennus. Varikon alueelle tulee myös kaikkiaan noin kolme kilometriä sähköistettyä raitiotieraidetta, ratapäällikkö Markus Keisala Tampereen Raitiotie Oy:stä kertoo.

Tontille sijoitetaan kahden suuremman rakennuksen lisäksi myös ratasähkön syöttöasema liikenteen ja kunnossapidon tarpeisiin. Varikkoa rakennetaan Hervantaan Hermiankadun päähän, lähelle Ruskon teollisuusaluetta. Reilun viiden hehtaarin tontti rajautuu pohjoisessa Kauhakorvenkatuun ja lännessä Hervannantiehen.

Ympärivuorokautinen tukikohta ja operointikeskus

Raitiovaunuvarikko on monipuolisten toimintojen ympärivuorokautinen tukikohta. Se on vaunujen säilytys-ja kunnossapitopaikka sekä tulevan henkilöstön tukikohta. Varikolla hoidetaan myös raitioliikenteen valvonta ja kunnossapidon ohjaus.

Varikosta tulee vaunujen ja ratainfran kunnossapitohenkilöstön, Tampereen Raitiotie Oy:n henkilöstön sekä vaunuoperaattorin kuljettajien ja valvomohenkilöstön työpaikka. Eri vuorokauden aikoina varikkoa käyttää yhteensä arviolta sata henkilöä, mutta yhtä aikaa varikolla työskentelee aina muutamia kymmeniä henkilöitä. Varikko toimii ympäri vuorokauden, ja esimerkiksi vaunusiivous hoidetaan öisin kun raitioliikennettä ei ole.

Muunneltavat ja monikäyttöiset tilat

Varikon tilojen suunnittelussa on varauduttu rakennusten ja radan laajennuksiin raitiotiejärjestelmän mahdollisesti kasvaessa tulevaisuudessa.

  • Varikko on modulaarisesti suunniteltu, mikä mahdollistaa tilojen joustavan muuntelun. Arkkitehtuuri tukee toimintoja, varikon rakentamisesta vastaava YIT Rakennuksen projektipäällikkö Harri Järvinen kertoo.

Toimisto-, valvomo- ja sosiaalitilaa rakennetaan noin 950 neliötä.  Pukutiloja tulee lähes sadalle henkilölle ja toimistoon tulee noin 15 työpistettä sekä useita neuvottelutiloja. Yhdeksän metriä korkeaa varastotilaa on noin 500 neliötä. Korjaamolle rakennetaan myös yleisötasanne, josta korjaamotoimintoja voidaan esitellä varikkovierailuilla.

Yhdistetyn kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennuksen eri tiloja on tulevaisuudessa mahdollista laajentaa toiseen kerrokseen toimiston osalta reilut 200 neliötä ja tietyiltä osin myös korjaamon sisätiloja toisessa kerroksessa. Varikon piha-alueella laajennusmahdollisuuksia on sekä pohjoiseen että idän suuntaan.

Vaunujen kunnossapito- ja säilytystilat optimikäytössä

Vaunujen säilytyshalli on mitoitettu siten, että sinne mahtuu joko 26 kappaletta 37-metrisiä tai 18 kappaletta 47-metrisiä raitiovaunuja. Hallin sisällä on kaikkiaan kuusi läpiajettavaa raidetta ja yksi raide on lähes kokonaisuudessaan varattu ratainfran kunnossapitokalustolle.

Korjaamohallissa on neljä raidetta, joista kaksi on läpiajettavia. Ne toimivat päivittäishuoltopaikkoina ja tarvittaessa myös pitkäaikaisempina kunnossapitopaikkoina.  Yhteensä korjaamohallissa on seitsemän vaunupaikkaa, joista jokainen mahdollistaa 47-metrisen vaunun kunnossapidon. Vaunupaikoista kolme on varustettu huoltomontulla sekä ylähuoltotasoilla. Yhdellä raiteella on pyöräsorvi ja se toimii myös telinvaihtoraiteena. Korjaamohallin yhteydessä on omat tilansa työpajoille, työnjohdolle,  varastoille sekä tekniikalle.

  • Korjaamon kunnossapitopaikkkojen määrässä ja varustelussa on pyritty monipuolisuuteen, jotta kunnossapito voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Tällä pyritään takaamaan vaunujen hyvä käytettävyys, Markus Keisala mainitsee.

Varikon toiminnoissa ympäristö on huomioitu eri tavoin. Varikon korjaamo- ja kunnossapitotoiminta on jo  lähtökohtaisesti ympäristöystävällisempää kuin esimerkiksi autokorjaamoilla, koska varikolla ei käsitellä isoja määriä kemikaaleja, rasvoja tai polttoaineita. Varikon vaunupesukoneessa on suljettu kierto, mikä estää vesien pääsyn suoraan viemärijärjestelmiin. Lisäksi varikon alueen jätevedet puhdistetaan tarkoin ja hulevesien keräys sekä johtaminen on järjestetty tehokkaasti.

Varikko valmiina koeliikenteen alkaessa 2020

Työt varikon tontilla alkoivat viime vuoden syyskuussa, noin yhdeksän kuukautta myöhässä, mikä johtui alueen kaavavalituksista. Tällä hetkellä aikataulua on otettu kiinni reilut kolme kuukautta.

  • Allianssimallin avulla varikon suunnittelu ja rakentaminen on ollut saumatonta ja kustannustehokasta, mikä on mahdollistanut nopean aikataulun, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Mikko Nyhä arvioi.

Kuluneen syksyn aikana on valettu säilytyshallin anturoita ja pystytetty teräsrunko. Lisäksi on asennettu korjaamohallin elementtejä ja rakennettu huoltomonttuja sekä asennettu säilytyshallin kattopeltejä ja sokkelielementtejä. Säilytyshallin vesikatto valmistuu lokakuun aikana. Sähkönsyöttöasemalla on aloitettu kojeistoasennuksia.  Varikkorakennusten on tarkoitus valmistua vuoden 2019 aikana, jonka jälkeen rakennetaan raitiotietekniikkaa ja tehdään rakennusten sisätöitä. Kokonaisuudessaan varikko piha-alueineen valmistuu vuonna 2020 koeliikenteen alkaessa.

Lisätietoja:

raitiotieallianssi.fi

:VIDEO: Tamperelaiset valitsivat punaisen raitiovaunun

Raitiovaunun väristä järjestetyssä yleisöäänestyksessä punainen väri sai 13 867 ääntä, joka oli 59 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Vaaleansininen, joka oli toinen raitiovaunun värivaihtoehto, sai 9 711 ääntä ja jäi näin ollen äänestyksessä toiselle sijalle. Tulos tarkoittaa, että Tampereen katukuvassa nähdään vuonna 2021 punainen ratikka. Tampereen päivä -tapahtumaviikonlopun yhteydessä järjestetyssä yleisöäänestyksessä annettiin yhteensä 23 578 ääntä.

Raitiovaunun väri julkaistaan samana päivänä, kun Tampere täyttää 239 vuotta. Raitiovaunun ulkomuodon valmistumisen ja kaupungin merkkipäivän kunniaksi Tampereen Raatihuoneen julkisivu valaistaan, ja rakennus kylpee punaisen sävyissä aamusta lähtien koko maanantaipäivän ajan. Lisäksi Keskustorilla on maanantaina suuri ulkonäyttö, jossa nähdään punaisen ratikan liikkuvan pitkin Hämeenkatua.

– Syksyn aikana on käynnissä raitiovaunun sisäosien yksityiskohtainen muotoilu. Vuoden alussa tamperelaiset pääsevät jälleen osallistumaan raitiovaunun suunnitteluun arvioimalla matkustamon istuinkuosivaihtoehtoja, samalla kun voivat tutustua ratikkaan oikeaa raitiovaunua jäljittelevän malliratikan eli maketin avulla, kertoo toimitusjohtaja Pekka Sirviö Tampereen Raitiotie Oy:stä.

Raitiovaunun väristä äänestettiin Tampereen päivä -tapahtuman ratikkapisteillä lauantaina ja sunnuntaina 29.–30. syyskuuta. Tampereen Ratikan verkkosivuilla äänestys oli käynnissä lauantaiaamusta kello 9:stä aina sunnuntaihin kello 21:een asti. Kaksi finalistiväriä valikoitui äänestykseen viime keväänä tehdyn kaikille avoimen väriarvioinnin perusteella. Väriarvioinnissa nämä kaksi väriä erottui tasaväkisinä suosikkeina.

Raitiovaunun muotoilussa on noudatettu pelkistämisen ja toiminnallisuuden periaatteita. Tämän vuoksi väripinnat on pidetty selkeinä ja pääväri saa laajasti tilaa. Raitiovaunussa käytetään metallihohtomaalia, joka tekee värisävystä eloisan. Punaisen päävärin lisäksi raitiovaunussa on käytössä harmahtavan musta metallihohtomaali. Metallihohtomaalipinnat heijastavat raitiovaunun ympäristöä sekä muuttuvat valon ja varjon mukaan.

Punaisten raitiovaunujen rinnalla saatetaan nähdä tulevaisuudessa eri teemoihin teipattuja raitiovaunuja. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan raitiovaunukalustoon kuuluisi kaksi teemaratikkaa, joista toinen on ratikkataiteen ja toinen kaupunkitapahtumien käytössä.

Ensimmäinen raitiovaunu valmistuu vuonna 2020

Tamperelaisen raitiovaunun muotokieli on pehmeä, pelkistetty ja funktionaalinen. Raitiovaunussa käytetään kirkkaita LED-valoja, jonka vuoksi vaunu erottuu hyvin muusta liikenteessä. Keulan LED-huomiovaloraita tuulilasin alalaidassa luo voimakkaan kontrastin tummaa taustaa vasten, mikä parantaa vaunun havaittavuutta. Keulan linjanäyttö, jossa esitetään reitin päätepiste ja linjanumero, on myös toteutettu LED-valoilla. Ovilehtien sisäsyrjällä olevat pystysuuntaiset LED-valonauhat syttyvät vaunun pysähtyessä ja liikkuvat ovien avautuessa oviaukon molemmille puolille. Oviaukon rajaaminen valolla lisää ovialueen havaittavuutta. Valoisan matkustamon sisävalot säätyvät vuorokaudenajan mukaan. 

Tampereelle tulevat raitiovaunut valmistaa kotimainen Transtech Oy, jonka omistaa kokonaan Skoda Transportation. Tampereelle on tilattu 19 raitiovaunua. ForCity Smart Artic X34 -mallin raitiovaunut ovat 37,3 metriä pitkiä, kolmiosaisia ja kahteen suuntaan ajettavia. Raitiovaunussa on kauttaaltaan matala lattia, ja vaunuun on esteetön pääsy pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa. Raitiovaunussa on 104 istumapaikkaa ja ruuhka-aikaan tilaa 264 matkustajalle. Raitiovaunujen valmistus aloitetaan Kajaanin Otanmäessä vuonna 2019. Ensimmäisen raitiovaunun arvioidaan valmistuvan vuoden 2020 alussa. Raitiovaunuliikenne käynnistyy Tampereella vuonna 2021.

Tampereen Raitiotie: Raitiovaunun päävärivaihtoehdoista jätettiin yli 14 300 arviota

tampereen-ratikka-variarviointi_kuvaoikeus-idis-design-oy

Tampereen Ratikka väriarviointi_kuvaoikeus: Idis Design Oy

Tiistaina 15.5. päättynyt tamperelaisten näkemyksiä raitiovaunun päävärivaihtoehdoista selvittänyt kartoitus keräsi reilun viiden viikon aikana yhteensä 14 314 arviota. Avoimia kommentteja väriarvioinnin yhteydessä annettiin 4 574. Raitiovaunun päävärivaihtoehtojen arviointi oli käynnissä 9.4.–15.5.2018 Tampereen Ratikan verkkosivuilla.

– Väriarvioinnilla saatoimme testata, miten hyvin kukin päävärivaihtoehto luo niitä mielikuvia, joita ratikkaan halutaan liittää. Nyt paneudumme arvioinnin antamaan numeeriseen dataan sekä läpikäymme kaikki saamamme tuhannet ja tuhannet avoimet kommentit, kertoo toimitusjohtaja Pekka Sirviö Tampereen Raitiotie Oy:stä.

Väriarvioinnilla kerättyä tietoa käytetään raitiovaunun päävärin määrittelyssä, joka tapahtuu osana raitiovaunun kokonaismuotoilua.

– Tavoitteenamme on, että muotoilijoilla on käytössään väriarvioinnista saatua tietoa kesäkuussa, Sirviö jatkaa.

Kuntalaiset pääsevät tutustumaan raitiovaunuun ensimmäisen kerran tämän vuoden lopussa, jolloin täysikokoinen raitiovaunua kuvaava malli eli maketti tuodaan yleisön nähtäväksi Tampereelle.

Tampereen Raitiotie Oy:ssä nimityksiä

jonnaanttila marijokinen

Jonna Anttila ja Mari Jokinen

Tampereen Raitiotie Oy:n turvallisuus- ja järjestelmäpäälliköksi on valittu Jonna Anttila. Lisäksi yhtiön controlleriksi ja hallintovastaavaksi on nimitetty Mari Jokinen. Tampereen Raitiotie Oy vastaa rakentamisvaiheessa raitiotieinfrastruktuurin rakentamisesta ja kalustohankinnasta sekä liikennöinnin alettua raitiotiejärjestelmän toimivuudesta.

Turvallisuus- ja järjestelmäpäällikkö Jonna Anttila aloittaa tehtävässään 16.11.2017. Anttila siirtyy Tampereen Raitiotie Oy:lle Ramboll CM Oy:stä, jossa hän on toiminut viimeksi riskienhallinnan ja turvallisuuden asiantuntijana. Hänellä on vuosien kokemus muun muassa turvallisuusjohtamisjärjestelmien kehittämisestä ja toteuttamisesta sekä erilaisista työ- ja junaturvallisuuden riskienhallintatehtävistä.

Turvallisuus- ja järjestelmäpäällikkö toimii vastuuhenkilönä yhtiöön, rataan, varikkoon ja kalustoon liittyvissä järjestelmissä. Tehtävässä hän vastaa myös turvallisuusjohtamisjärjestelmän suunnittelusta ja ylläpidosta.

Controller ja hallintovastaava Mari Jokinen aloittaa tehtävässään 2.11.2017. Hän tulee yhtiön palvelukseen Lapis Rakennus Oy:stä, jossa hän on toiminut talousjohtajana. Hän on työskennellyt myös kirjanpitäjänä muun muassa Hämeen Atk- ja tilitoimisto Oy:ssä.

Controller ja hallintovastaava toimii vastuuhenkilönä yhtiön talouteen ja hallintoon liittyvissä kysymyksissä. Hän vastaa myös talouden suunnittelusta, seurannasta ja raportoinnista.

–  Nyt nimitetyt henkilöt täydentävät organisaatiotamme, johon on jo aikaisemmin liittyneet kalustopäällikkö ja ratapäällikkö. Heidän kanssaan on hyvä lähteä kehittämään tamperelaisille raitiotietä, joka on sujuva, helppo ja turvallinen käyttää, sanoo Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö.

Pöyry, YIT ja VR Track allekirjoittivat Tampereen raitiotiehankkeen toteutussopimuksen

raitiovaunuinsinoorinkadulla

Kuva: Tampereen kaupunki/IDIS Design Oy

YIT, VR Track ja Pöyry ovat allekirjoittaneet Tampereen kaupungin kanssa sopimuksen Tampereen raitiotiehankkeen toteuttamisesta. Toteutusvaiheen tarkennettu kustannusarvio on 238,8 miljoonaa euroa.

Ensimmäisen vaiheen rakennustyöt alkavat vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla ja kestävät arviolta vuoteen 2021. Kyseisenä ajanjaksona rakennetaan 15 km pituinen raitiotieyhteys keskustasta Hervantaan ja keskussairaalalle sekä varikko Hervantaan.

Raitiotien toinen osa on tavoite rakentaa vuosina 2021-2024. Tämän myötä raitiotieverkosto laajenee keskustasta Lentävänniemeen.

Hanke toteutetaan allianssimallilla, jossa Tampereen kaupungin tilaaman palvelun tuottajina ovat YIT, VR Track ja Pöyry. Mallin mukaisesti tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat toimivat yhteistyössä hankkeen toteuttamisessa.

“Raitiotieallianssissa kaupungin edustajat, suunnittelijat ja rakentajat ovat tehneet yhdessä reilun vuoden hartiavoimin töitä hankkeelle parhaiden ratkaisujen löytämiseksi. Toteutuspäätöksellä tämä työ realisoituu tamperelaisten hyväksi, hankkeen sujuvana toteutuksena ja korkeatasoisena raitiotiejärjestelmänä. Me Pöyryllä olemme ylpeitä saadessamme tukea Tampereen seudun voimakasta kehitystä”, vahvistaa Pöyryn infrasuunnittelun johtaja Mikko Inkala.

“Kaikkien allianssiosapuolten tiivis yhteistyö ja sitoutuminen hankkeen korkeisiin tavoitteisiin alusta alkaen mahdollistivat osaltaan raitiotien toteutumisen. Raitiotien rakentaminen tulee näkymään Tampereen katukuvassa, mutta kehitysvaiheessa yhdessä laadittu toteutussuunnitelma ja yhteen hitsautunut allianssitiimi luovat erinomaiset edellytykset hankkeen sujuvalle toteuttamiselle”, iloitsee VR Track Oy:n toimitusjohtaja Harri Lukkarinen.

“YIT:n uudistetun strategian keskiössä on kasvukeskusten hankekehitys, jossa kumppaneiden osallistamisessa on entistä suurempi rooli. Tampereen raitiotiehankkeen tiivis allianssimalli heijastaa hyvin tätä tavoitettamme. Kokoluokaltaan hanke on merkittävä, ja lisäksi sillä on oleellinen asema Tampereen alueen kehittämisessä, missä YIT haluaa olla vahvasti mukana”, sanoo YIT:n Infrapalvelut- liiketoimintaryhmän johtaja Jouni Forsman.

Sopimuksen arvoa ei julkisteta.

Tampereen kaupunginhallitus päätti Tampereen Raitiotie Oy:n perustamisesta

389267_348983291809562_1374016266_n

Tampereen kaupunginhallitus päätti 28.11., että kaupunki perustaa Tampereen Raitiotie Oy:n. Kaupunginhallitus hyväksyi osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen ja perustamissopimuksen.

Yhtiö ottaa vastuulleen raitiotien vaatiman investoinnin rahoituksen järjestämisen, Raitotieallianssin toteuttamissuunnitelman ja option kunnossapitosopimuksesta sekä kaluston hankinta- ja kunnossapitosopimuksen. Yhtiö perustetaan keskinäisenä kiinteistöyhtiönä eli kaupunki maksaa yhtiölle vastiketta raitiotieinfrasta ja käypää vuokraa kalustosta toteutuneiden kustannusten mukaan.

Investointi toteutetaan merkittävältä osin lainarahoituksella. Kokonaislainamäärä tulee olemaan noin 350 miljoonaa euroa. Lainat kilpailutetaan korkokustannusten minimoimiseksi. Rahoituksen järjestämisestä on keskusteltu Euroopan Investointipankin ja Pohjoismaiden Investointipankin kanssa. Lopullinen lainamäärä selviää toisen vaiheen suunnitelmien valmistuttua.

Erityisluottolaitokset ja pankit vaativat lainoille vakuudeksi kaupungin omavelkaisen takauksen. Tällä on vastineeksi rahoituskustannusta alentava vaikutus.

Kaupunki tekee kahden miljoonan euron sijoituksen perustettavan yhtiön osakepääomaan. Summa lisätään Tampereen vuoden 2016 talousarvioon osakkeisiin ja osuuksiin. Kaupunki sitoutuu perustettavan yhtiön puolesta vastavakuudetta omavelkaiseen takaukseen enintään 310 miljoonan euron lainan takaisin maksamisesta korkoineen ja muine lainaehtoineen 30 vuoden laina-ajaksi.

Yhtiö aloittaa heti perustamisen jälkeen sopimusneuvottelut ja rahoitusjärjestelyt. Yhtiö osallistuu lisäksi raitiotieallianssin toimintaan rakentamisvaiheessa. Investointivaiheen jälkeen Tampereen Raitiotie Oy keskittyy järjestelmän omistamiseen ja kunnossapidon koordinointiin yhdessä kaupungin kanssa.