Pääkaupunkiseudun raitioliikenne laajenee – Helsingin ja Vantaan uudet raitiovaunut toimittaa Stadler

Havainnekuva. Stadler.

Pääkaupunkiseudun uusien raitiovaunujen toimittajaksi on valittu Stadler. Kaupunkiliikenne Oy:n hallitus päätti asiasta 6.10.2025 kokouksessaan. Hankinta on merkittävä koko pääkaupunkiseudulle.

Stadlerin tarjous oli kahdesta saadusta tarjouksesta ainoa tarjouspyynnön mukainen eli se täytti hankinnan vaatimukset. Tarjousneuvotteluihin valittiin kolme tarjoajaa, ja lopullisen tarjouksen jättivät Stadler ja Skoda Transtech.

Nyt valittu vaunutyyppi on elinkaarikustannuksiltaan edullinen ja se edustaa jo käytössä olevaa ja testattua teknologiaa. Hankinnan pakolliset vaatimukset takaavat sen, että vaunu on Helsingin vaativiin olosuhteisiin ja uusille raitiolinjastoille sopiva.

Tarjous vastaa tarjouspyynnön kaikkiin noin 1 600 vaatimukseen uusien raitiovaunujen ominaisuuksista ja suorituskyvystä. Teknistaloudellisten vaatimusten lisäksi vaatimukset liittyivät muun muassa ympäristövaikutuksiin ja matkustuskokemukseen.

”Olemme vakuuttuneita siitä, että nyt valittu vaunutyyppi on Helsingin vaativiin olosuhteisiin paras mahdollinen”, toteaa Kaupunkiliikenteen hallituksen puheenjohtaja Eetu Kinnunen.

Raitiovaunuja tarvitaan uusille raitiolinjoille, kuten Länsiratikoille ja Vantaan ratikalle, ja hankinta mahdollistaa koko pääkaupunkiseudun pikaraitioliikenteen kasvun. Lisäksi vaunuja hankitaan lähes 50-vuotiaiden nivelraitiovaunujen korvaajiksi. Hankinnalla lisätään kantakaupungin raitiovaunuliikenteen luotettavuutta, liikennöitävyyttä ja turvallisuutta.

Nyt päätetyssä hankinnassa tilataan 30 uutta yksisuuntaista kaupunkiraitiovaunua, 33 kaksisuuntaista pikaraitiovaunua sekä näiden elinkaaren tuki 30 vuodeksi. Lisäksi päätös sisältää option hankkia 120 raitiovaunua.

Valittu kalustotoimittaja Stadler on sveitsiläinen raideliikennekaluston valmistaja. Yhtiö on aiemmin toimittanut Suomeen FLIRT-junia ja DR19-vetureita. Vuonna 1942 perustettu Stadler valmistaa junia, metroja ja raitiovaunuja seitsemässä maassa.

Raitiovaunut valmistetaan Puolan Siedlcessä. Suomessa takuuajanhuollosta ja tukipalvelusopimuksesta vastaa Stadler Service Finland Oy, jonka kotipaikka on Helsinki.

Hankinta käynnistettiin vuonna 2021 markkinavuoropuhelulla eri kalustotoimittajien kanssa. Hankinta toteutettiin neuvottelumenettelynä alustavan tarjouksen jättäneiden toimittajien kanssa.

Hankinnan lopullinen tarjouspyyntö julkaistiin Kaupunkiliikenteen hallituksen hyväksynnän jälkeen 11.04.2025. Lopullisten tarjousten jättämisen määräaikaan 18.7. mennessä tarjoukset saatiin kahdelta toimittajalta.

Hankintapäätöksestä on mahdollista valittaa, ja lopullinen hankintasopimus kalustotoimittajan kanssa voidaan solmia aikaisintaan 14 vuorokauden odotusajan jälkeen.

Visioselvitys: Uusi rautatieyhteys Svappavaara – Kaunisvaara/Kolari ja sen mahdollinen yhteys Suomen Tunturirataan

Lapin liiton liikennestrategia

Tornionlaakson neuvosto on yhdessä muiden rahoittajien kanssa teettänyt visioselvityksen rajat ylittävästä rautatieyhteydestä. Visioselvityksen lähtökohtana on Region Norrbottenin rakennekuva uudesta rautatiestä (kuva 1.) joka voidaan kytkeä Suomen rautatieverkostoon Lapin liiton liikennejärjestelmässä olevan Tunturiradan kautta.

Selvityksen tarkoituksena on vastata olemassa oleviin kuljetustarpeisiin uusilla laajemmilla kuljetusratkaisuilla. Pääkysymyksenä on ollut selvittää, miten huoltovarmuus, sotilaalliset kuljetukset sekä alueen mineraalien tehokkaat kuljetustiet syväsatamiin turvataan tulevaisuudessa.

Rakennekuva Region Norrbotten

Ehdotuksen perustana on kolme eri linjausta, jotka kaikki sisältävät sekä radan läheisyydessä olevat tavaraterminaalit että pysäkit. Selvityksessä on tarkasteltu perusteollisuuden laajenemistarpeita, kaivosteollisuuden, metsätalouden sekä uuden elämysmatkailun nykyisiä kuljetusreittejä, jotka kaipaavat rationalisointia ja tehostamista.

Tornionlaakson neuvosto toivoo, että toteutus olisi mahdollista erityisaikataululla kansallisista suunnitelmista riippumatta ja erityisellä rahoituksella.

Tornionlaakson infrastruktuurityöryhmä esittelee raportin 11. syyskuuta 2025 Kiirunassa.

Etelä-Karjalaan lisää junavuoroja 14.12. alkaen

Rautateiden aikataulut vaihtuvat 14.12.2025, ja samalla Etelä-Karjala saa lisää junavuoroja. Aiemmin Helsingin ja Pietarin välisessä liikenteessä olleet Pendolino Plus -junat otetaan käyttöön Turun liikenteessä 3.11.2025, ja osa Turun liikenteen nykyisestä kalustosta siirtyy liikennöimään Karjalan radalla. Näin Helsinki–Imatra–Joensuu-väliseen liikenteeseen saadaan uusia vuoroja täydentämään nykyistä vuorotarjontaa.

Uudet junavuorot painottuvat viikonloppujen ympärille ja täydentävät Etelä-Karjalan vuorotarjontaa seuraavasti:

  • Perjantaisin Helsingistä lähtee lisävuoro klo 8.30 ja pysähtyy Lappeenrannassa, Imatralla ja Simpeleellä.
  • Perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin Helsingistä lähtee lisävuoro klo 12.14 ja pysähtyy Lappeenrannassa, Imatralla ja Parikkalassa.
  • Maanantaisin ja lauantaisin Joensuusta lähtee lisävuoro klo 10.15 ja pysähtyy Imatralla ja Lappeenrannassa.
  • Perjantaisin ja sunnuntaisin Joensuusta lähtee lisävuoro klo 13.31 ja pysähtyy Parikkalassa, Simpeleellä ja Imatralla. Vuoro on lähtenyt aiemmin Lappeenrannasta, ja nyt se palvelee laajemmin maakuntaa.

Viikonvaihteen vuorojen lisäksi varhaisiin aamuihin tulee muutos Imatralta klo 6.02 lähtevään junaan. Juna lähtee nykyisin Imatralta, mutta 14.12. alkaen se lähtee Joensuusta ja pysähtyy matkalla Parikkalassa ja Simpeleellä. Näin maakunnan pohjoisistakin kunnista pääsee jatkossa junalla klo 8.40 mennessä Helsinkiin.

Heikki-veturin siirto Riihimäen kaupunkikuvaan ei toteudu tänä vuonna

Heikki-veturin tuonti Riihimäen kaupunkikuvaan viivästyy toistaiseksi. Heikki-veturi oli tarkoitus tuoda takaisin Paloheimonkadun varrelle tämän vuoden aikana.

Kaupunki toteutti urakkakilpailun veturin ulkoilmavitriinin ja veturin siirtoon liittyvän katuympäristön toteutuksesta. Määräaikaan 19. kesäkuuta mennessä urakkaan saatiin kaksi tarjousta. Molemmat tarjoukset ylittivät selvästi kaupungin investointiohjelmassa varatun 250 000 euron budjetin. Tämän vuoksi hankinta on päätetty keskeyttää.

“Nyt otetaan aikalisä. Näen tärkeänä, että veturin siirtoon liittyvät kustannukset keskustellaan osana talousarvion 2026 prosessia. Kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää harkintaa ja investointien tarkkaa priorisointia”, sanoo tekninen johtaja Maria Vasko.

Toistaiseksi historiallinen höyryveturi sijaitsee Riihimäen veturitalleilla, jossa se on säältä suojattu. Sisälle ei ole avointa pääsyä.

Riihimäen kaupunki osti Heikki-veturin muistomerkiksi vuonna 1968 ja sijoitti veturin Saranpään (Paloheimonkadun) liikennejakajaan vuonna 1970. Näillä sijoillaan se oli 43 vuotta. Ulkoilmassa ollessa veturi ehti ruostua ja sen kunto heiketä, sillä veturilla ei ollut katosta suojanaan. Veturi siirrettiin kaupunginvarikolle vuonna 2013 kunnostamista varten. Kunnostustyöt saatiin valmiiksi 2015. Heikki-veturi (Hv1 554) on valmistunut vuonna 1915.

Päätös hankinnan keskeyttämisestä

Ukkosmyrskyn aiheuttama sähkövika keskeyttää junaliikenteen pääradalla – VR järjestää korvaavaa liikennettä

Ukkosmyrsky on aiheuttanut sähkövian pääjunaradalla, minkä seurauksena junaliikenne on keskeytynyt Tampereen ja Parkanon välillä torstai-iltana 31.7.2025. Vika vaikuttaa useisiin junavuoroihin, ja liikennekatkon arvioidaan kestävän yön yli.

Fintraffic Oy:n antaman korjausarvion mukaan liikenne pääsee jatkumaan perjantaiaamuna klo 5.30 mennessä.

Junat korvataan toistaiseksi linja-autoilla, tämän hetken arvion mukaan perjantaiaamuun asti, Tampereen ja Parkanon välillä. Linja-autojen saatavuudessa on kuitenkin toistaiseksi haasteita isojen tapahtumien vuoksi. Asiakkailla on mahdollisuus järjestää omatoiminen kuljetus ja hakea korvausta aiheutuneista kuluista osoitteessa vr.fi/korvaukset.

Yöjunat odottavat radan aukeamista, ja ne ajetaan määränpäihinsä heti, kun se on mahdollista. Yöjunasta matkan varanneita asiakkaita pyrimme kontaktoimaan mahdollisimman nopeasti ja tarjoamaan heille ajantasaista tietoa matkustamiseen liittyvistä muutoksista. Oman junan kulkua voi seurata osoitteessa vr.fi/radalla.

Seuraamme Fintrafficin päivityksiä radan aukeamisesta tiiviisti ja päivitämme tilannekuvaa heti, kun saamme lisätietoa. Mikäli korjaustyöt viivästyvät, vaikutuksia voi olla myös perjantaiaamun junavuoroihin. Tiedotamme asiakkaita mahdollisimman nopeasti muutoksista.

Ukkonen saattaa aiheuttaa häiriötilanteita myös muilla rataosuuksilla, joten matkustajia kehotetaan seuraamaan tilannetta VR Matkalla -sovelluksessa ja verkkosivulla vr.fi/radalla.

VR pahoittelee häiriöstä aiheutuvaa haittaa ja tekee kaikkensa, jotta asiakkaidemme matka sujuisi mahdollisimman hyvin myös poikkeustilanteessa.

Poikkeustilanteet:

Poikkeustilanteet -sivulla ajantasainen tieto häiriöistä: https://www.vr.fi/radalla/poikkeustilanteet.

Matkustajan oikeudet:

Ohjeet eri tapauksiin ja korvaushakemuslomake löytyvät verkkosivultamme osoitteesta: https://www.vr.fi/korvaukset

VR FleetCarelle sopimus komponenttien kunnossapidosta tanskalaisen junaoperaattorin kanssa

VR FleetCare solmi merkittävän komponenttien kunnossapitoa koskevan sopimuksen tanskalaisen junaoperaattorin Nordjyske Jernbaner A/S:n kanssa. Sopimus kattaa 19 Alstomin valmistaman Coradia LINT -sarjan junien telien ja paineilmakomponenttien määräaikaiskunnostukset vuosien 2024–2029 aikana.

“Olemme iloisia voittaessamme tämän sopimuksen VR FleetCarelle uudella markkinalla – Tanskassa. Nordjyske Jernbanerin kanssa solmittu sopimus on meille strategisesti merkittävä, sillä haemme kunnossapitoliiketoiminnan kasvua erityisesti komponenttipalveluiden saralla. Olen myös erittäin tyytyväinen, että arvostettu operaattori Nordjyske Jernbaner on valinnut meidät kumppanikseen tähän kaluston arvon säilymisen kannalta tärkeään kunnossapitokokonaisuuteen,” kertoo VR FleetCaren Head of Sales and Development, Wilhelm Schevelew.

”VR FleetCare antoi kilpailutuksessa parhaan kokonaistarjouksen. Tämä sopimus isojen komponenttien kunnossapidosta on tärkeä osa junakalustomme elinkaaren hallintaa. VR FleetCaren osaaminen ja kokemus raidekaluston huollosta antaa meille luottamusta siihen, että Coradia LINT -junamme tulevat saamaan parhaan mahdollisen huollon”, Nordjyske Jernbanerin Technical Manager Morten Muff Jensen sanoo.

Työt jakaantuvat Pieksämäen ja Helsingin kompotuotantojen kesken

Huollot suoritetaan VR FleetCaren komponenttipalveluissa Helsingissä ja Pieksämäellä, jotka ovat erikoistuneet junien telien ja pienkomponenttien kunnostuksiin. Sopimukseen sisältyy telien lisäksi myös paineilmakomponenttien kunnostus. Ensimmäisten 14 junayksikön telit ja paineilmakomponentit tulevat kunnossapidettäväksi vuosien 2024–2026 välisenä aikana ja seuraavan 5 junayksikköjen komponentit vuonna 2029. 

“Näkymät kansainvälisillä komponenttien kunnossapitomarkkinoilla ovat hyvät, sillä vastuullisuus ja kiertotalous saavat lisää jalansijaa myös raidealalla. Nordjyske Jernbanerin kanssa solmittu kumppanuus on meille erityisen merkittävä. Se ei ainoastaan varmista toimintaedellytyksiämme, vaan tarjoaa myös mahdollisuuden laajentaa osaamistamme uuden kaluston parissa. Tämä sopimus edustaa merkittävää askelta kasvupolullamme, samalla turvaten henkilöstömme ammatillisen kehittymisen ja työllisyyden”, VR FleetCaren komponenttipalveluiden johtaja Juha Lintula muistuttaa.

VR FleetCarella on paljon osaamista junien ja komponenttien elinkaaren hallinnasta sekä toimivat prosessit, joiden avulla tarjoamme laadukasta ja kilpailukyistä huoltopalvelua. Pieksämäen yksikössä on uudet tuotantolinjat sekä laaja osaaminen erilaisista telityypeistä. Saman katon alla korjataan niin sähkö- ja dieselveturien, sähköjunien kuin matkustajavaunujenkin telit. Helsingin tuotantoyksikössämme on vahva ammattiosaaminen ja testauskyvykkyys erilaisiin pien- ja suuriin venttiileihin mahdollistaen uusien huollettavien kalustojen ammattimaisen haltuunoton. Teli on raidekaluston merkittävin komponentti liikenteen turvallisuuden ja elinkaarikustannusten kannalta. Kaluston elinkaarikustannuksista telin osuus on yleisesti noin viidennes.

Kaupunkiliikenne Oy:n vuosi 2023: Pikaratikka aloitti joukkoliikenteen uuden aikakauden

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n päätavoite vuonna 2023 oli liikennöinnin aloittaminen lokakuussa uudella pikaratikkalinjalla 15. Hanke valmistui yli puoli vuotta etuajassa ja alitti sille budjetoidut kustannukset.

Panostimme kuljettajarekrytointiin ja -koulutukseen: vuoden aikana koulutimme 250 uutta kuljettajaa metroon ja ratikkaan. Uudet ajosimulaattorit toivat uusia mahdollisuuksia raitiovaunun- ja metrojunankuljettajien kouluttamiseen ja varsinkin erilaisten riski- ja poikkeustilanteiden kohtaamiseen.

Hakaniemen ja Sörnäisten metroasemilla tehdyt perusparannukset valmistuivat. Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa työt etenivät raiteiden asentamisella koko hankealueelle aina Nihdistä Pasilaan asti. Vuoden loppupuolella päästiin suunnittelemaan vuonna 2024 tapahtuvaa käyttöönottoa. Ruskeasuon varikko saatiin rakennusteknisesti pääosin valmiiksi, ja Kruunusillat-hankkeessa rakennustyöt olivat käynnissä koko reitillä. Suuria kaupunkiraidehankkeita palkittiin hyvästä työstä kertomusvuonna useaan kertaan.

Kehitimme investointien hiilijohtamisen mallin, jonka avulla ilmastopäästöt tuodaan osaksi investointiprojektien suunnittelua ja päätöksentekoa. Lisäsimme vuonna 2023 vähähiilisen betonin käyttöä kaiken kokoisissa rakentamishankkeissamme, ja liikennöinnissä jatkoimme jo pitkään käynnissä ollutta työtämme energiatehokkuuden parantamiseksi ja sähkönkulutuksen päästöjen pienentämiseksi.

Kaupunkiliikenteen vuosikertomus 2023 kertoo näistä ja muista vuoden 2023 tärkeistä tapahtumistamme. Voit kerrata vuoden 2023 vaiheitamme myös audiovisuaalisessa muodossa.

VR:n hallintoneuvosto: Junien tietoliikenneyhteyksiä edistetään yhteistyössä – Uusi junawifi on asennettu yli 60 prosenttiin kaikista kaukojunista, katvealueille tarvitaan lisää tukiasemia

VR:n kaukoliikenteessä matkustaa yli 15 miljoonaa matkustajaa (2023) ja junien verkkoyhteyksistä on tullut hyvin merkittävä tekijä kestävän vapaa-ajan ja työmatkaliikenteen kannalta. Toimiva nettiyhteys mahdollistaa työnteon ja etäpalaverit myös junamatkojen aikana, laajentaa työssäkäyntialueita sekä lisää ympäristöystävällisen junan käyttöä liikematkoissa. Samalla se entisestään kasvattaa junamatkustuksen viihtyisyyttä mahdollistamalla netin käytön myös vapaa-ajan tarkoituksiin.

Hallitusohjelmassa on todettu, että junien tietoliikenneyhteyksien nopeutta ja toimintavarmuutta edistetään. VR uudistaa parhaillaan juniensa wlan-verkkoa ja uusi, viisi kertaa aiempaa nopeampi junawifi on käytössä kaikissa kaukojunissa kesään mennessä. Uusittu verkko on jo nyt käytössä 60 prosentissa kaukoliikenteen junista, ja VR on saanut hyvää asiakaspalautetta uuden sisäverkon (Uusi VR-wifi) toimivuudesta. VR investoi juniensa sisäverkkoihin yli viisi miljoonaa euroa.

VR:n investoinneilla junakuuluvuushaasteita ei kuitenkaan yksin ratkaista. Suurin tekninen ongelma on se, että Suomen rataverkon varrella on paljon heikon kuuluvuuden alueita, minkä vuoksi signaali ei kulje, eikä netti toimi kaikilla rataosuuksilla. Radanvarsialueille tarvitaan teleoperaattoreiden toimesta lisää verkkoinfraa eli tukiasemia ja tiedonsiirtokapasiteettia.

Junien tietoliikenneyhteyksiä ja matkaviestinverkkoja tulisikin kehittää laajassa yhteistyössä valtion, viranomaisten, teleoperaattorien, kuntien ja VR:n kanssa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt viime hallituskaudella 4,7 miljoonan euron määrärahasta, joka kohdennettaisiin radanvarsialueiden verkkokapasiteetin lisäämiseen. Määrärahan tavoitteena on tukiasemien määrän lisääminen, jonka myötä voitaisiin rakentaa kymmeniä uusia tukimastoja heikon kuuluvuuden alueiden vähentämiseksi. Aikaikkuna määrärahan käytölle umpeutuu vuoden 2024 aikana.

Valtion rahoituksen lisäksi teleoperaattoreiden tulisi kehittää matkaviestinverkkoja palvelemaan entistä paremmin myös kasvavaa ja kestävää junamatkustamista. Kuntien puolestaan tulisi huolehtia, että rakennuttajat saavat tarvittavat luvat tukiasemien rakentamista varten.

VR:n hallintoneuvosto kannustaa osapuolia jatkamaan tiivistä yhteistyötä radanvarsialueiden verkkoinfran kehittämiseksi ja sitä kautta junien tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi.

Uusi junawifi on asennettu yli 60 prosenttiin kaikista kaukojunista – katvealueille tarvitaan lisää tukiasemia

VR:n kaukoliikenteen juniin on tulossa kevään ja kesän aikana uusi, jopa viisi kertaa aiempaa nopeampi ja tasalaatuisempi langaton junaverkko. Uuden junaverkon tunnistaa nimeltä ”Uusi VR-wifi”. Radanvarren katvealueille tarvitaan myös lisää teleoperaattoreiden tukiasemia ja tiedonsiirtokapasiteettia.

VR uusii parhaillaan kaukoliikenteen junien verkkoyhteyksiä päivittämällä junien reitittimet ja antennit. Uudet laitteet hyödyntävät kaikkien operaattoreiden 4G- ja 5G-verkkoja. Tällä hetkellä uudet laitteet on asennettu jo yli 60 prosenttiin kaikista kaukoliikenteen junista.

”Junien toimivat verkkoyhteydet ovat merkittävä tekijä sekä vapaa-ajan ja työmatkaliikenteen kannalta. Junawifi-uudistuksemme on edennyt hyvin ja tavoitteenamme on, että uusi junaverkko olisi käytössä kaikissa kaukoliikenteen junissamme kesän aikana. Yhteyksien parantamiseksi tarvitaan kuitenkin myös operaattoreiden panostuksia verkkoon ja uusiin tukiasemiin katvealueille. Ilman niitä signaali ei kulje, eikä netti toimi kaikilla rataosuuksilla”, sanoo VR:n toimitusjohtaja Elisa Markula.

Uusi, parempi wifi on odotettu uudistus monelle matkustajalle

Matkan aikana toimivat verkkoyhteydet ovat tärkeä osa junamatkan asiakaskokemusta. Monet asiakkaat haluavat käyttää matkustusajan esimerkiksi työn tekemiseen tai viihteeseen.

”On hienoa huomata, kuinka uusi junawifi näkyy jo nyt myönteisenä asiakaspalautteena ja käyttökokemuksena asiakastutkimuksissamme. Toivomme, että tämä uudistus lisää osaltaan junan suosiota ympäristöystävällisenä vaihtoehtona työmatkustukseen”, sanoo Markula.

Itäradan lähijunaliikenteen mahdollisuutta Koskenkylään selvitetään!

Itäradan lähijunaliikenteen kehittämistä koskevat suunnitelmat ovat edenneet uuteen vaiheeseen. Lähijunaliikenteen toimintaedellytykset Itäradalla selvitetään tarkemmin Helsingin ja Porvoon välillä. Selvityksessä huomioidaan myös lähijunaliikenteen jatkaminen Koskenkylään saakka.

Koskenkylä sijaitsee merkittävässä liikenteellisessä yhtymäkohdassa ja sen integrointi lähijunaliikenteen verkostoon voi tarjota monia etuja matkustajille sekä alueen kehitykselle. Lähijunaliikenteen jatkaminen Koskenkylään asti mahdollistaisi matkaketjujen (juna-bussi tai juna-henkilöauto) toteutumisen rannikon suuntaisesti Loviisaan, Pyhtäälle, Kotkaan ja Haminaan.

Lähijunaliikenteen seisakkeen mahdollisuutta Koskenkylässä ei ole tutkittu aiemmissa selvityksissä. Toiveita tuli Itäradan kuntatapaamisen yhteydessä syksyllä 2023 Lapinjärveltä ja Loviisasta. Näin ollen selvitystyö aloitetaan ja se keskittyy alueen liikenteelliseen infrastruktuuriin, matkustajamääriin, ympäristövaikutuksiin sekä taloudellisiin näkökohtiin.

Selvitystyön tavoitteena on kartoittaa eri vaihtoehtoja lähijunaliikenteen laajentamiseksi Koskenkylään asti ja arvioida niiden vaikutuksia sekä hyötyjä kokonaisuudessaan. Tämän lisäksi pyritään tunnistamaan mahdollisia haasteita ja ratkaisuja, jotka liittyvät lähijunaliikenteen integroimiseen alueelle.

Selvitystyön odotetaan valmistuvan määräaikaan mennessä, jonka jälkeen saadut tulokset ja suositukset toimitetaan asianomaisille viranomaisille ja sidosryhmille. Tämän jälkeen käynnistetään tarvittavat jatkotoimenpiteet, jotta voidaan edetä kohti kestäviä ja tehokkaita ratkaisuja Itäradan lähijunaliikenteen kehittämiseksi.

Lisätietoja: www.itarata.fi

Ministeriö pyytää VR:ltä lisätietoa kaukojunaliikenteen pysäyttämisestä

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR Groupin omistajaohjauksesta vastaava valtioneuvoston kanslia ovat pyytäneet VR Groupilta lisätietoa kaukoliikenteen laajaan perumiseen johtaneista syistä.

VR Group perui kaiken kaukojunaliikenteen tiistailta 13.2. ja keskiviikkona osa junavuoroista on yhä peruttu. Tärkeintä on saada junaliikenne toimimaan normaalisti. Kaukojunaliikenteen pysäyttämiseen johtaneita syitä selvitetään kattavasti.

Liikenne- ja viestintäministeriö on saanut Väylävirastolta selvityksen perumispäätökseen vaikuttaneesta ratavauriosta. Väylävirasto vastaa rataverkosta ja sen kunnossapidosta.

– Vaurio paikannettiin ja sen korjaustyöt käynnistettiin ripeästi heti kun Väylävirasto oli saanut VR:ltä tiedon vaurioituneesta kalustosta ja radasta, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.

Rataverkkoa tarkastettiin 12.2. ja 13.2. välisenä yönä kattavasti. Tarkastuksessa löytyi puoliltaöin merkittävä kiskovaurio lähellä Kouvolaa Mankala-Niinimäki-rataosalla. Tällainen vaurio syntyy tyypillisesti, kun veturin pyörät “sutivat”.

Ratavaurion korjaus on aloitettu ja rata on jo nyt rajoitetusti liikennöitävässä kunnossa. Kohdassa on nopeusrajoitus, joka mahdollistaa turvallisen liikenteen vauriopaikan ohi.

– Edellytämme perusteellista selvitystä koko tästä poikkeuksellisesta tapahtumaketjusta. Miten vauriot syntyivät, miksi ne olivat näin laajat, miten ne tosiasiassa vaikuttivat turvallisuuteen ja miksi niitä seurasi näin merkittävä junaliikenteen pysähtyminen. On välttämätöntä, että vastaavat tapahtuvat estetään tulevaisuudessa. Matkustajien on voitava luottaa junaliikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen, ministeri Ranne sanoo.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Väylävirasto jatkavat muun muassa vaurion aiheuttaneiden syiden selvittämistä yhdessä VR Groupin kanssa. VR Groupilta pyydetään lisätietoa, jotta tapahtuneesta saadaan kattava kokonaiskuva.