:KUOPION KAUPUNKI: Rautatiekiskojen purkutyöt aiheuttavat haittaa Kumpusaarentiellä

Käytöstä poistettujen rautatiekiskojen purkutyöt ajoradalta aiheuttavat haittaa liikenteelle Kumpusaarentiellä. Käytöstä poistetut ratakiskot puretaan Kumpusaarentien ja Haapaniementien risteyksestä.

Purkutöiden ajan liikennettä joudutaan ohjamaan tilapäisin liikennejärjestelyin ja nopeusrajoituksin. Haittaa aiheutuu etenkin Kuopion Haapaniemen voimalaitokselle suuntautuvalle raskaalle liikenteelle.

Purkutyöt aloitetaan viikolla 39 ja ne päätetään Kumpusaarentien asfaltointitöillä. Arvioitu valmistumisaika on viikolla 41. Kiskojen kohdat joudutaan väliaikaisesti pitämään murskepintaisina.

Rautatiekiskojen purkutöistä vastaa Savon Kuljetus Oy ja asfaltointitöistä vastaa Mestar liikelaitos, aliurakoitsijanaan Peab Asfalt Oy.

Itäinen rantarata kiinnostaa yrityksiä – Rantarata vahvistaa yritysten kilpailukykyä

Yritykset ovat valmiina lähtemään mukaan Itäisen rantaradan hankeyhtiöön, selvisi maanantaina 21.9. järjestetyssä webinaarissa. Tilaisuudessa julkaistiin kyselytutkimuksen tulokset, jolla selvitettiin HaminaKotkan sataman alueen yritysten kiinnostusta tuoda asiantuntemuksena Itäisen rantaradan suunnitteluun.

Maanantaisessa webinaarissa käsiteltiin Itäisen rantaradan hyötyä yrityksille ja Suomen talouskasvun mahdollistajana. HaminaKotka Satama Oy toteutti kesällä yrityskyselyn, jossa tiedusteltiin alueen satamasidonnaisten yritysten kiinnostusta tuoda asiantuntemuksensa sekä osallistua Itäisen rantaradan suunnitteluhankeyhtiön pääomittamiseen.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes kaikki (15 yritystä) ilmaisivat olevansa kiinnostuneita tarjoamaan asiantuntemustaan Itäisen rantaradan hankesuunnitteluyhtiön toimintaan. Kolme yritystä ilmaisi alustavan kiinnostuksensa osallistua hankeyhtiön pääomittamiseen. Kysely lähetettiin 87:lle yrityksen edustajalle ja vastauksia saatiin 16.

”Yritysten vastauksissa korostui vahva kiinnostus uuteen ratalinjaukseen. Rantaradalla nähtiin suuri potentiaali yritysten kilpailukyvylle sekä rantaradan alueen kehittymiselle tulevaisuudessa”, HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski kertoi kyselyn tuloksista.

Puheenvuoroissa korostettiin, että rataverkon kehittäminen vaatii rohkeutta ja kykyä katsoa kokonaiskuvaa pitkälle tulevaisuuteen.

”Tulevaisuuteen katsovassa rataverkon kehittämisessä tarvitaan visionäärisyyttä. Nykyisten henkilö- ja tavaravirtojen tarkastelun lisäksi päätöksenteossa on pohdittava, mitä merkittävä infrastruktuuri-investointi toteutuessaan mahdollistaisi”, sanoi Jarkko Rantala, tekniikan tohtori WSP Finland Oy:ltä puheenvuorossaan.

Puheenvuoroissa korostettiin vahvasti sitä, että elinkeinoelämän tarpeet tulee huomioida rataverkon kehittämisessä. Uutena ratana se edistäisi rataverkon toimivuutta, kun tavaravirrat ohjautuisivat kuormitetuilta yhteyksiltä uudelle radalle.

”Rataverkon kehittämisessä keskeinen kysymys on, miten otamme elinkeinoelämä tarpeet huomioon. Rataverkkoa kehittämällä luodaan edellytykset uusille tavaravirroille ja palvelutuotteille”, Rantala summasi.

”Itäinen rantarata on erityisen kiinnostava, sillä se kytkisi monipuolisen palvelutarjoaman muodostavat satamat yhteen. Satamien ketju tarjoaisi erittäin hyvät edellytykset transiton tarpeisiin”, Rantala jatkoi.

”Ratakapasiteetin puute on ongelma erityisesti Kaakkois-Suomessa. Samalla transitoliikenne kasvaa. Ratkaisuja on pohdittava, jotta emme tyrehdytä hyvää kasvua”, totesi Fenniarail Oy:n hallituksen puheenjohtaja Petri Lempiäinen.

Raideliikenteen merkitys ilmastotavoitteiden toteuttamiselle nousi tilaisuuden keskeiseksi teemaksi. Uusi ratayhteys edistäisi ilmastotavoitteisiin pääsyä, sillä se siirtäisi osan nykyään tieliikenteen varassa tapahtuvan henkilö- ja tavaraliikenteen raiteille.

”Hallituksen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen edetä kohti hiilineutraaliutta mahdollisimman nopeasti. Rautatie on erittäin ekologinen kuljetusmuoto, ja infraratkaisut ovat ilmastotavoitteiden saavuttamisessa keskeisessä asemassa. Ilmastotavoitteet ovat myös yritysten kilpailukykytekijöitä”, Lempiäinen kommentoi.

TAMPEREEN RATIKAN KOEAJOT LAAJENEVAT ASEMATUNNELILLE ASTI – KOEAJOT ALKAVAT 14. SYYSKUUTA

Havainnekuva Tampereen Ratikasta Sammonaukiolla. Kuva: Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi

Tampereen Ratikan koeajot jatkuvat syyskuun puolivälissä uudella alueella. Lajinsa ensimmäinen Tampereen Ratikka liikkuu tällöin Turtolan ja Itsenäisyydenkadun asematunnelin välillä eli reittiä Hervannan valtaväylä (Turtolasta)–Rieväkatu–Sammonkatu–Itsenäisyydenkatu. Koeajoja tehdään myös Teiskontiellä Sammonaukion ja Kaupinkadun välillä.

Ratikkaa on nähty Tampereen katukuvassa maaliskuusta lähtien. Aluksi Tampereen uutta raitiotiejärjestelmää testattiin Hervannassa sijaitsevan raitiotievarikon ja Turtolan välillä Saksasta tuodulla, käytetyllä raitiovaunulla. Ensimmäinen Tampereen oma Ratikka saatiin Tampereelle toukokuun lopulla ja sillä päästiin aloittamaan koeajot katuverkolla heinäkuun alussa. Syyskuussa otetaan käyttöön uusi koeajoalue, joka ulottuu Turtolasta Tammelaan. Alueeseen kuuluvat Hervannan valtaväylä (Turtolasta lähtien), Rieväkatu, Sammonkatu, Itsenäisyydenkatu asematunnelille asti sekä Teiskontie Kaupinkadulle saakka.

– Suoritamme radan koeajoja alueella yhtäjaksoisesti nyt yhden viikon ajan. Koeajoja tehdään arkena 14.-18.9. uudella alueella klo 9-15. Siirtymäajot tapahtuvat mahdollisesti näiden aikojen ulkopuolella, koska Hervannassa vaunu on jo tuttu näky ja se liikkuu sujuvasti muun liikenteen kanssa myös ruuhka-aikoina. Koejoissa testataan sekä rataa ja teknisiä järjestelmiä että raitiovaunua. Liikumme alueella lajinsa ensimmäisellä Tampereen Ratikalla, koeajokoordinaattori, Tampereen Raitiotie Oy:n projekti-insinööri Niina Uolamo selventää.

Ratikalla ajetaan aluksi kävelyvauhdilla ja nopeutta lisätään asteittain. Raitiotien liikennöintinopeuden mukaisia koeajoja tehdään koko osuudella, kaikilla raitiotiekaduilla. Enimmillään nopeus on 60 km/h Turtolan ja Rieväkadun välillä.

– Raitiotieallianssi testaa koeajoissa mm. raiteiden, vaihteiden ja ajolankojen ajettavuutta, liikennemerkkien, liikennevalojen ja opastimien sekä liittymien ja suojateiden näkyvyyttä. Lisäksi säädämme liikenne- ja varoitusvaloja ja testaamme liikennöintinopeuden sallimaa ajonopeutta sekä vaihteenohjausta, Raitiotieallianssin käyttöönottovastaava Petra Brunnila listaa.

Koeajojen eteneminen ja tarkemmat aikataulut riippuvat tehtävien testien onnistumisesta. Koeajojen etenemisestä kerrotaan aktiivisesti Tampereen Ratikan ja Raitiotieallianssin kanavissa.

Liikutaan yhdessä turvallisesti

Koeajoviikolla liikenteen sujuvuus varmistetaan tarvittaessa liikenteenohjaajilla Turtolan ja Tammelan välisellä osuudella. Muiden tielläliikkujien tulee siis kulkea ensisijaisesti liikenteenohjaajien opasteiden mukaisesti, myös silloin kun liikennevalot ovat päällä. Alueelle pystytetään myös opastekylttejä, joilla muistutetaan koeajojen olevan käynnissä. Varikon ja Turtolan välisellä osuudella raitiovaunu kulkee liikennesääntöjen mukaisesti, joten siellä liikenteenohjaajia ei käytetä.

– Valo-ohjaukset ovat normaalisti toiminnassa, joten Ratikkakaupungin liikennesäännöt kannattaa kerrata ja pitää mielessä. Liikenteenohjaajien opastus on koeajoissa ensisijaista, mutta sen päätyttyä alueella noudatetaan raitiotiealueen liikennesääntöjä ja valo-opasteita. Kalevan alueella on käynnissä myös katutöitä, jotka vaikuttavat muun liikenteen kulkuun. Kuten aina, maltti on nytkin liikenteessä valttia. Ratikka liikkuu lähes koko matkan omalla väylällään eivätkä katutyöt vaikuta näin ollen sen liikennöintinopeuteen, Uolamo kertoo.

Raitiotien läheisyydessä työskentelemiseen on haettava lupa

Tampereen Raitiotie Oy:n turvallisuuspäällikkö Jonna Anttila muistuttaa raitiotien läheisyydessä työskenteleviä toimijoita siitä, että töille on pitää hakea suostumus yhtiöltä. Raitiotien läheisyydeksi määritellään alue, joka sijaitsee enintään 4 metrin etäisyydellä raitiotiestä. Mikäli työ tapahtuu 1,5 metrin etäisyydellä tai lähempänä ratajohdon jännitteisiä osia kuten ajojohtimia, sähköradan kiinnitysorsia tai johtimen ripustimia, on lupaprosessissa tarkistettava, vaatiiko työ jännitekatkon.

– Tampereen raitiotien ratajohtoon kytkettiin jännite viime vuoden marraskuussa. Alueella työskentelevien toimijoiden ja yli 5 metriä korkeita erikoiskuljetuksia tuovien tahojen on huomioitava, että meihin tulee olla yhteydessä vähintään 14 vuorokautta ennen töiden aloittamista. Autamme muutenkin mielellämme kaikissa turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, Anttila selventää.

Tampereen Raitiotie Oy järjestää myös Ratikkaturvakoulutusta raitiotien läheisyydessä työskenteleville. Koulutuksen voi suorittaa verkossa. Sekä suostumushakemus että Ratikkaturvakoulutus ovat Tampereen Ratikan sivuilla osoitteessa https://www.tampereenratikka.fi/ammattilaisille/

 

Lisätietoja:

Tampereen Ratikan liikenneturvallisuussivu: www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Nurminen Logistics avaa uuden junareitin Kiinan Chongqingista 28. syyskuuta

Nopeat rahtijunayhteydet Kiinasta pohjoismaihin laajenevat, kun ensimmäinen kuljetus Chongqingista lähtee 28.9.

Nurminen Logistics aloitti säännöllisen konttijunaliikenteen Suomesta Kiinaan vuonna 2018. Hefein liikenteen vakiinnuttua ja kysynnän edelleen kasvaessa Nurminen kartoittaa jatkuvasti uusia reittejä, joista nyt toteutuu Chongqing.

Matka-aika Chongqingista Helsinkiin on 14 päivää ja Narvikiin 17 päivää.  Junassa voidaan kuljettaa sekä 40’ HC-kontteja että 45’ lämpösäädeltyjä RF-kontteja, joissa on lämpötilaseuranta. Junaan otetaan sekä kappaletavaraa että täysiä kontteja. Hoidamme tarvittaessa myös jatkokuljetukset kaikkialle Eurooppaan.

Syyskuun puolen välin jälkeen Narvikista lähtee ensimmäinen kalatuotteiden kylmäkuljetus Chongqingiin. Nopea kuljetusaika ja lämpösäädellyt kontit palvelevat elintarviketeollisuuden mahdollisuutta kasvattaa tuoretuotteiden vientiä Kiinaan niin Norjasta kuin Suomesta.

Reititys:
Helsinki – Chongqing – Helsinki
•Helsinki, FI
•Vainikkala, FI / Buslovskaya, RU GPS sinetöinti
•Iletski, RU
•Dostyk, KZ / Alashankou, CN
•Chongqing, CN

Matka- aika 14 pv
40HC / 45RF

Narvik – Chongqing – Narvik
•Narvik, NO –
•Haaparanta, SE – Tornio, FI
•Vainikkala, FI / Buslovskaya, RU GPS sinetöinti
•Iletski, RU
•Dostyk, KZ / Alashankou, CN
•Chongqing, CN

Matka-aika 17pv
40HC / 45RF

Raideliikenteen säännöksiin muutoksia – myös poikkeustilanteet huomioitu

Hallitus esittää muutoksia raideliikennelakiin ja liikennepalvelulakiin. Muutokset johtuvat EU:n neljännen rautatiepaketin nojalla annetuista täytäntöönpanoasetuksista. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirastolle esitetään oikeutta keskeyttää raideliikenne tai rajoittaa sitä vakavissa normaaliolojen häiriötilanteissa, kuten koronaviruksen aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Esitys annettiin eduskunnalle 27. elokuuta 2020.

Hallitus esittää, että osa Liikenne- ja viestintäviraston kalusto- ja rautatieinfrastruktuurirekisterien ylläpitoon liittyvistä tehtävistä siirtyisi EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla virastolta EU:n rautatievirastolle.

Lakiehdotuksilla pyritään myös selventämään lupavaatimuksia. Turvallisuustodistusta ei jatkossa edellytettäisi sellaiselta kalustoyksikön liikuttamiselta, jolloin kalustoa siirretään ja jota varten rataverkko tai sen osa on suljettu muulta liikenteeltä.

Liikkuvan kaluston lupakirjaa ei puolestaan vaadittaisi vaihtotyöliikenteessä, jos liikennöinti tapahtuu liikennepaikan sisällä, yksityisraiteella tai yksityisraiteen ja valtion rataverkon ensimmäisen liikennepaikan välillä.

Liikenne- ja viestintävirastolle oikeus raideliikenteen keskeyttämiseen tai rajoittamiseen

Hallituksen esitykseen sisältyy myös säännösmuutos, jonka nojalla Liikenne- ja viestintävirasto voisi keskeyttää raideliikenteen tai rajoittaa sitä vakavassa normaaliolojen häiriötilanteessa tai jos raideliikennejärjestelmän turvallisuus, ihmisen henki tai terveys on uhattuna.

Muutos on osa kokonaisuutta, jonka avulla jatkossa pyritään varautumaan koronaepidemian kaltaisiin poikkeustilanteisiin normaalin lainsäädännön antamilla valtuuksilla ilman, että olisi turvauduttava valmiuslakiin. Vastaavanlaisia muutoksia liikennealan lakeihin on valmisteilla myös muiden kulkumuotojen osalta.

Mitä seuraavaksi?

Eduskunta aloittaa lakiesityksen käsittelyn. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.2.2021. Kalustoyksiköiden rekisteröintiä koskevat säännökset tulisivat voimaan kuitenkin vasta 16.6.2021 EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

:TAMPEREEN KAUPUNKI: Lännen suunnan raitiotien tavoitekustannus 84,9 miljoonaa sekä Seuturatikan linjausesitykset tiedoksi kaupunginhallitukselle

Kuva: Tampereen Raitiotie Oy, Pasi Tiitola

Raitiotien Tampereen keskustasta länteen suuntautuvan osan 2 Pyynikintori–Lentävänniemi rakentamisen Raitiotieallianssia sitova tavoitekustannus on 84,9 miljoonaa euroa. Maanantaina 31.8.2020 kokoontuva kaupunginhallitus saa tilannekatsauksen osan 2 valmistelusta samoin kuin esitykset Seuturatikan ratavarausten sijainneista Tampereen alueella. Molemmista asioista on tarkoitus päättää lokakuussa kaupunginvaltuustossa, jolle asioita esitellään ennakkoon iltakoulussa 7.9.2020.

Kyseessä on vielä meneillään olevassa kehitysvaiheessa laskettu, Raitiotieallianssia sitova tavoitekustannus. Kehitysvaiheen suunnittelun aikana osuuteen 2 on lisätty muun muassa kaksi siltaa Hiedanrannan Näsisaareen sekä vaihdevarauksia Lielahteen ja Santalahteen vaiheittaisen rakentamisen mahdollistamiseksi. Valtio on sitoutunut osallistumaan 30 prosentilla enintään 80 miljoonan rakentamiskustannuksiin. Osan 2 suunnitteluvaiheen 2,9 miljoonan kustannuksiin kaupunki on saanut aiemmalla päätöksellä 30 prosentin valtionavun.

Varsinaisen raitiotien rakentamisen lisäksi Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen on tarkoitus tilata Raitiotieallianssilta samaan aikaan ja samoilla työnaikaisilla liikennejärjestelyillä tehtäviä rinnakkaishankkeita arviolta 26,2 miljoonalla eurolla. Osalla 1 muun muassa Hämeenkatu päätettiin rakentaa seinästä seinään valmiiksi raitiotieradan rinnakkaishankkeena, mikä nopeutti katutöitä keskustassa.

Osan 2 suunnittelu ja rakentaminen Lentävänniemeen asti on kuulunut alkuperäiseen vuosina 2014–2015 kilpailutettuun Raitiotieallianssin hankinnan sisältöön. Allianssimallissa valtuuston päätöksentekoon saadaan rakentajia sitova kustannusarvio. Allianssin kannustinjärjestelmä kannustaa allianssia pysymään yhdessä määritetyssä kustannusarviossa ja aikataulussa. Raitiotien valmistumassa olevalta osalta 1 tulee tarkempaa tietoa valtuuston lokakuun päätöksentekoon. Osan 2 kannustimissa uutena on mukana hiilineutraaliusmittari.

Raitiotien osan 2 toteutussuunnitelmasta ja vaikutusten arvioinnista on pyydetty lausuntoja ja muuta palautetta. Palautetta voi vielä antaa kaupungin verkkosivujen kautta 28.8.2020 kello 12 mennessä. Lausunnot ja palaute tulevat tiedoksi valtuuston 7.9. iltakouluun.

Raitiotieallianssi on valmistellut raitiotien osalle 2 Pyynikintorilta Lentävänniemeen toteutussuunnitelman, joka sisältää radan teknisen suunnitelman ja muuta selvitysaineistoa. Rakenteilla olevaa raitiotien osuutta (Hervanta–Tays–Pyynikintori) varten tehtyä vaikutusten arviointia on päivitetty ja täydennetty kakkososan päätöksentekoa varten. Lielahden Enqvistinkadun ratahaara on lisämahdollisuus, josta päätetään erikseen.

Seuturatikan varauksia esitetään Nuolialantielle, Tenniskadulle, Piettasenkadulle ja Turvesuonkadulle

Tampereen, Kangasalan ja Ylöjärven kaupungit ja Pirkkalan kunta teettävät yhdessä Tampereen raitiotien seudullista yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelmassa on tarkoitus määrittää ratavaraukset tulevaisuuden raitiotielinjoille neljällä kuntarajan ylittävällä ratahaaralla. Päätösesitys on tarkoitus esitellä Tampereen valtuustolle iltakoulussa 7.9.2020 ja tehdä Tampereen osalta varauksista päätös lokakuussa kaupunginvaltuustossa raitiotien osan 2 rakentamispäätöksen rinnalla.

Hatanpään, Härmälän ja Pirkkalan ratahaaralla päätösesitys on, että raitiotien ratavaraus Tampereen kaupungin puolella, Rantaperkiön ja Härmälän alueella tehdään Nuolialantielle. Raitiotieradan varausta esitetään kadun keskelle. Nuolialantie on suorin ja nopein reitti Pirkkalaan.

Nuolialantien ratalinjaus on raitiotien rakentamis- ja liikennöintikustannuksien perusteella edullisin vaihtoehto. Nuolialantien linjauksella on jo nykytilanteessa Tampereen kaupungin osuudella riittävä matkustajakysyntä raitiotieliikenteelle.

Nuolilantien Härmälänrannan kohdan raitiotiepysäkiltä on tarvetta kehittää korkeatasoinen kulkuyhteys Tarmonkatua pitkin Tampereen Messu- ja Urheilukeskukselle.

Taysin, Ruotula, Koilliskeskuksen, Leinolan, Risson ja Kangasalan Lamminrahkan ratahaaralla päätösesitys on, että raitiotien ratavaraus Tampereen kaupungin alueella tehdään Tenniskatua ja sen jatketta noudattaen Ruotulan golfkentän kohdalle asti. Koilliskeskuksen ja Risson välillä Leinolassa ratavaraus esitetään Piettasenkadun ratalinjausta noudattavaksi.

Tenniskadun linjauksella saavutetaan paremmat maankäytön kehittämisedellytykset, ja Tenniskadulla raitiotiepysäkkien saavutettavuus ja viihtyisyys keskellä kaupunkirakennetta on parempi kuin Teiskontien, valtatien 12 varrella.

Lielahden sekä Ylöjärven Teivon, Soppeenmäen ja kirkonseudun ratahaaralla päätösesitys on, että raitiotien ratavaraus Tampereen kaupungin alueella, Lielahdenkadun ja Ylöjärven kuntarajan välisellä osuudella tehdään Turvesuonkadulle. Turvesuonkadun linjauksen varrella maankäytön kehittämisedellytykset ovat paremmat kuin vaihtoehtona olleella Ryydynpohjan ratalinjauksella.

Hervannan ja Kangasalan Saarenmaan ratahaaralla on tarkasteltu kahta ratalinjausvaihtoehtoa. Päätösehdotus on, että raitiotien vaihtoehtoisista linjoista Hervannasta Kangasalan Saarenmaalle ei tehdä vielä samanlaista valintaa, kuin muilla ratahaaroilla, koska sen mahdollinen toteuttaminen on kaukaisessa tulevaisuudessa.

Pirkkalan, Kangasalan ja Ylöjärven on tarkoitus päättää ratavarauksistaan oman kunnan alueella Tampereen valtuuston päätösten perään marraskuussa. Päätösten jälkeen ratavaraukset otetaan huomioon Tampereen yleiskaavassa, tulevissa asemakaavoissa, katusuunnitelmissa ja kunnallistekniikan sijoittamisen suunnitelmissa.

KONEelle tilaus Grand Paris Express -metrolinjaan 15 Ranskassa

KONE toimittaa yli 70 hissiä Grand Paris Express -metroon Pariisissa, Ranskassa. KONE asentaa hissit linjan 15 eteläisen osuuden tietyille asemille ja oheisrakennuksiin.

Linjan 15 eteläinen osuus on valmistuttuaan 33 kilometriä pitkä ja kulkee 22 kunnan läpi. Se palvelee yli miljoonaa asukasta, ja matkoja tehdään päivittäin noin 300 000. Kaikki linjan asemat tulevat olemaan yhteydessä metro-, raitiovaunu- , bussi- ja/tai RER-paikallisjunalinjoihin.

Société du Grand Paris (SGP) valitsi KONEen hissitoimittajaksi ko. linjalle, jolle KONE asentaa yli 70 KONE MonoSpace® -hissiä. Hissit on määrä ottaa käyttöön vuonna 2025. Matkustajien sujuvasta ja turvallisesta liikkumisesta asemalaitureilla huolehtii KONE EcoDisc® -nostokoneistolla varustettu KONE MonoSpace® -hissiratkaisu, joka tunnetaan luotettavuudestaan ja ekotehokkuudestaan. Yhdistääkseen sekä turvallisuudelle että tyylikkäälle muotoilulle asetetut vaatimukset KONE suunnitteli projektiin lasiseinäiset hissit, joihin voidaan valita joko läpinäkyvät tai läpinäkymättömät lasit.

”Olemme ylpeitä saadessamme osallistua tähän merkittävään projektiin ja tehdä osaltamme ihmisten liikkumisesta sujuvampaa ja turvallisempaa yhdessä maailman vilkkaimmista metroista”, sanoo KONEen Etelä-Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan aluejohtaja Pierre Liautaud.

Tilaus kirjattiin vuoden 2020 toiselle neljännekselle.

Onnettomuustutkintakeskus: Ratatöiden turvallisuutta ja sijainnin paikantamista kehitettävä

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta 9.12.2019 tapahtuneesta tavarajunan ja ratatyökoneen törmäyksestä Kesälahden ja Puhoksen välillä on valmistunut. Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja, mutta ratatyökone vaurioitui pahasti ja veturin esteenraivaajan kulmaan tuli vaurioita. Rata ja ratalaitteet eivät kärsineet vaurioita.

Tavarajuna lähestyi tapahtumapaikkaa Puhoksen suunnasta. Ratatyössä käytetyn kairakoneen kuljettaja taas ohjasi konetta selin sekä sivuttain junan tulosuuntaan nähden. Kuljettaja huomasi lähestyvän junan vilkaistessaan taakseen ja varoitti työtoveriaan huutaen, jonka jälkeen koetti ohjata konetta pois radalta. Veturinkuljettaja havaitsi radalla työkoneen sekä kaksi henkilöä, jonka jälkeen antoi äänimerkin ja jarrutti. Hieman ennen törmäystä kairakoneenkuljettaja irrotti otteen koneesta ja siirtyi pois raiteelta. Veturin etukulma osui kairakoneen vasempaan etukulmaan. Kone kieri pengertä pitkin viereiseen kuusimetsikköön.

Juna pysähtyi raiteille ja asianosaiset varmistivat, ettei kukaan ollut loukkaantunut törmäyksessä. Pelastustoimia ei tarvittu, eikä poliisi käynyt paikalla.

Ratatyön paikannuksessa on todettu olevan puutteita, eikä ratatyövastaavan ja liikenteenohjaajan välinen puheviestintä toiminut siten, että työn sijainti olisi varmistettu oikein. Myöskään ratatöissä käytetyn järjestelmän karttakaavio ei tue ratatyöpaikan hahmottamista, vaan liikenteenohjaajat joutuvat käyttämään useampia tietojärjestelmiä ja niiden karttoja.

Nyt tutkittu tapaus ei ole yksittäistapaus. Liikenteenohjauksessa ei tällä hetkellä ole varmaa ja tarkkaa tietoa siitä, missä ratatöitä tehdään. Tämä muodostaa merkittävän riskin sekä junaliikenteelle että ratatyöntekijöille, eikä näin voi jatkua, vaatii professori Veli-Pekka Nurmi.

Ratatyöturvallisuuden puutteet vaativat toimenpiteitä. Erityisesti GPS-paikantamisen käyttäminen sekä sen ominaisuuksien kehittäminen ovat avainasemassa, kun puhutaan ratatöiden turvallisuuden parantamisesta, lisää tutkinnanjohtaja Esko Värttiö.

Tutkintaan perustuen antaa Onnettomuustutkintakeskus kaikkiaan neljä turvallisuussuositusta. Liikenne- ja viestintävirastoa suositetaan varmistamaan, että Väylävirasto määrää GPS-paikannuksen pakolliseksi ratatöissä sekä ohjeistaa käyttämään tarvittaessa paikantamismerkkejä ja radan elementtien lisäksi myös liikenteenohjauksen ja ratatyövastaavan välisessä puheviestinnässä. Lisäksi tulee varmistaa, että Väylävirasto yhdenmukaistaa ratatöiden paikantamisessa käytettävät karttapohjat sekä korostaa osaamisen varmistamista ratatyöyritysten koulutusten auditoinneissa.

Tahkon ensimmäiset junanvaunut liikenteessä

Perjantaina 7.8.2020 klo 8.32 Helsingin rautatieasemalta lähtee liikenteeseen palanen historiaa. Legendaarinen höyryveturi Ukko-Pekka vetää Lentävän Kalakukon letkassaan mukanaan viittä vaunua, jotka tulevat jäämään pysyvästi Tahkolle. Osa vaunuista on ainutlaatuista A-sarjaa, jotka olisivat kohdanneet murskaamokohtalon, jollei Matti Kuosmanen olisi puuttunut väliin. ”Olen ollut pelastamassa unohdettua vesitornia, louhosta ja autoja. Nyt oli junanvaunujen vuoro”, kertoo Kuosmanen taustojaan ja mieltymyksiään.

Kuosmanen haluaa myös nostaa raideliikennettä isompaan keskusteluun. ”Hiilidioksidikeskustelussa, ja toisaalta koronan osalta matkailukohteen läheisyys ja turvallisuus ovat nostaneet merkitystään. Junamatkailun merkitys tulevaisuudessa tulee olemaan merkittävä”, uskoo Kuosmanen, joka on Espanjassa seurannut junaliikenteen kehittymistä jo pitkän aikaa. ”Itärata pitää nostaa vakavasti esille myös matkailun näkökulma huomioiden”, painottaa Kuosmanen.

Vaunujen uusi elämä Louhosareenalla

Vaunut tulevat sijoittumaan Nilsiän Louhosareenalle parantamaan sen perustoimintoja. Vaunuista tehdään backstagea, ravintolaa, vessaa, toimistoa ja saunaa perinteitä kunnioittaen. Vaunujen siirto raiteiden jälkeen vuoren päälle tulee olemaan erittäin haastava osuus, koska kukin vaunu on 26 metriä pitkä ja painaa 50 tonnia ja pitää nostaa 250 metrin korkeuteen meren pinnasta. ”Tämä on yksi haastavimmista projekteistani tähän mennessä”, myöntää Kuosmanen.

Louhosareenan kesään kuuluivat tänä kesänä UIT:n Kaunis Veera ja Revyy, Pietarin Oopperaa ja muita tapahtumia. ”28 tapahtumaa oli tälle kesälle. Kaikki peruuntuivat siirtyen ensi vuodelle, mutta toisaalta korona mahdollisti tämän ainutlaatuisen vaunuprojektin, joka olisi muuten mennyt ohi”, huokaisee Kuosmanen helpottuneena.

Matti ja Marja-Liisa Kuosmanen ovat TAHKOcomin ja TAHKO24h:n omistajat ja pitkän linjan tahkolaisia yrittäjiä. Heidän eriytynyt yrityksensä Ehtoopesä Oy tekee näitä mukavia kehitystoimia. Kuosmaset ovat tavattavissa torstai-iltana 6.8.2020 Helsingissä sekä matkan aikana junassa ja sovittaessa Louhosareenalla. Media voi osallistua junamatkalle haluamallaan pätkällä ilmoittautumalla etukäteen.

Junan aikataulu : https://hoyryjuna.weebly.com/tulevat-junamatkat.html#

InterCity-junista voi jatkossa varata koko hytin omaan käyttöön

Kuvaaja Soile Laaksonen

VR on tuonut uutena lisäpalveluna myyntiin mahdollisuuden varata junasta koko hytin omaan käyttöön. InterCity-junissa voi nyt matkustaa omassa hytissä 1-4 henkilön seurueen kesken. Uuden lisäpalvelun voi ostaa VR Matkalla -sovelluksesta. Heinäkuussa toteutetun asiakaskyselyn mukaan koko hytin varaus on toivottu palvelu, joka tuo lisäturvaa matkustamiseen korona-aikana.

VR on tuonut hiljattain myyntiin uusia lisäpalveluita, joilla asiakkaat voivat varmistaa itselleen lisää omaa tilaa junamatkalla. VR:n heinäkuisen asiakaskyselyn* mukaan asiakkaiden kiinnostus erilaisia koronaan liittyviä lisäpalveluita kohtaan kasvoi merkittävästi, ja lähes 40 % vastaajista oli kiinnostunut myös koko hytin varaamisen mahdollisuudesta. InterCity-junissa olevat päivähytit voikin nyt varata kokonaan omaan käyttöön 1-4 hengen seurueelle. Yksittäisiä hyttipaikkoja ei toistaiseksi myydä, jotta hyttejä olisi paremmin saatavilla matkustajille, joilla on tarve matkustaa omassa tilassa.

Koko hytin lisäpalvelu on aluksi saatavilla ainoastaan VR Matkalla -sovelluksesta. Lippuautomaateille palvelu saadaan myyntiin elokuun aikana ja uusi.vr.fi-sivustolle myöhemmin syksyllä.

”Siitä saakka kun yöjunat palasivat liikenteeseen kesäkuussa, niiden makuuhytit ovat olleet varattavissa ainoastaan itselle tai oman seurueen käyttöön. Vastaavaa palvelua on toivottu myös päiväjuniin, joten kehitimme palvelun mahdollisimman pikaisesti saataville VR Matkalla -sovellukseen. Koko hytin lisäpalvelu sopii erinomaisesti esimerkiksi riskiryhmään kuuluville asiakkaillemme, jotka haluavat minimoida kohtaamiset muiden matkustajien kanssa”, VR:n Matkustajaliikenteen johtaja Topi Simola kertoo.

Muutoksen yhteydessä hyttipaikat muuttuvat lisämaksulliseksi palveluksi. Koko hytin varauksen hinta muodostuu matkalipun hinnasta, hyttipaikan lisämaksusta, mikä on 2-10 euroa ja koko hytin varauksen lisämaksusta. Lisäpalveluiden hinta määräytyy sen mukaan, kuinka ajoissa lipun ostaa, kuinka pitkälle reitille ja mihin ajankohtaan paikka varataan sekä kuinka täynnä juna on.

”Hyttipaikka tarjoaa matkustajalle enemmän omaa rauhaa ja tilaa kuin tavallinen istumapaikka, ja on siten verrattavissa Ekstra-luokan ja ravintolavaunun yläkerran tilavampiin ja mukavampiin paikkoihin. Tarjoamalla hyttipaikan lisäpalveluna mahdollistamme sen, että hyttipaikkoja on todennäköisemmin vapaana niille matkustajille, jotka tarvitsevat matkalleen tavallista enemmän yksityisyyttä ja rauhaa”, Simola kuvailee.

VR lisää liikennettä etätyöläisten palatessa työpaikoilleen elokuussa

Viime viikolla VR toi myyntiin toisen lisäpalvelun, jolla matkustaja voi varata viereisen paikan tyhjänä itselleen (lisätietoa tiedotteessa). Uudet lisäpalvelut täydentävät muita toimenpiteitämme, joilla huolehdimme matkustamisen turvallisuudesta korona-aikana. Olemme edistäneet turvavälien toteutumista liikennöimällä kysyntään nähden ylipitkillä junilla ja pitämällä koko kalustomme liikenteessä tilan maksimoimiseksi, vaikka liikennöimme tällä hetkellä 85 % normaalista vuoromäärästämme. Olemme myös lisänneet edullisten säästölippujen saatavuutta ruuhkattomille vuoroille, jotta asiakkaamme matkustaisivat mahdollisuuksien mukaan ruuhka-aikojen ulkopuolella.

”Matkamäärät ovat pysyneet kesän ajan normaalia alhaisempina, ja kuluneen heinäkuun aikana tehtiin n. 35-40 prosenttia vähemmän junamatkoja viime vuoteen verrattuna. Kun moni suomalainen palaa elokuussa pitkän etätyökauden jälkeen toimistoarkeen, lisäämme jälleen junavuoroja liikenteeseen 10.8. lähtien ja ryhdymme liikennöimään 90 prosenttia normaalista vuorotarjonnastamme”, Simola kertoo.

*Asiakaskysely toteutettiin verkossa kaksi kertaa, kesäkuun ja heinäkuun alussa. Kyselyyn vastasi kesäkuussa noin 3500 ja heinäkuussa noin 2800 VR:n asiakasta.