:KOUVOLA: Ruuhveltti liikkuu jälleen – Höyryveturin siirto aiheuttaa katujen sulkemisia torstaina

Kuljetusreitti merkittynä kartalle

Kouvolan rautatieasemaa koristanut höyryveturi Ruuhveltti siirretään ensi torstaina 9.6. Matkakeskuksesta Pilkepuistoon. Veturin nosto ja siirtotyöt aiheuttavat Matkakeskuksen ympäristössä lyhytaikaista haittaa liikenteelle.

Kouvolan maamerkkeihin lukeutuva vanha höyryveturi Ruuhveltti siirretään uudelle paikalleen Pilkepuistoon torstaina 9.6. kello 18 alkaen. Siirto tulee aiheuttamaan katujen sulkemisia Matkakeskuksen ympäristössä kello 18–18.30.

Veturin nosto- ja siirtotyöt aiheuttavat torstaina 9.6. muutoksia liikennejärjestelyissä seuraavasti:

Matkakeskus klo 7–19: Ruuhveltin edessä olevat linja autojen P-paikat ovat koko päivän pois käytöstä nostotyön ja kuljetuksen takia.

Katuverkko klo 18–18.30: Erikoiskuljetuslupa Veturiraitti – Halkotorinkatu: reitin pituus 0,79 kilometriä.

Veturin siirron hoitaa Lavettikuljetus Alanne Oy.

Pilkepuisto kunnostetaan

Pilkepuisto saneerataan Ruuhveltin siirron yhteydessä. Pilkepuisto sijaitsee radan varressa, Ruuhveltin nykyisestä paikasta noin 300 metriä länteen päin.

Pilkepuiston viherrakentaminen ajoittuu syksyyn, jolloin alueelle muun muassa tehdään uusia istutuksia sekä asennetaan kivetys veturin ympärille. Lisäksi rakennetaan uusia kevyen liikenteen väyliä puistosta keskustaa kohti sekä Matkakeskuksen suuntaan.

Ruuhveltin siirrolla varaudutaan Matkakeskuksen mahdolliseen laajentumiseen länteen päin.

Kun Ruuhveltti on saatu siirrettyä uudelle paikalleen, Aalto-yliopiston kansainvälinen opiskelijaryhmä aloittaa rakentamaan sille suunniteltua uutta katosta. Katoksen on määrä valmistua syksyyn mennessä.

Maailman ensimmäinen autonomisen junayksikön kenttätesti suoritettiin onnnistuneesti Voikkaalla

Proxionin johtaman partneriverkoston ponnistus edistyksellisen raideliikenteen korkeimman automaatiotason, GoA4 -luokan autonomisen junayksikön kenttätesteissä oli onnistunut. Liikenneneuvos Janne Hauta liikenne- ja viestintäministeriön automaatioyksiköstä sai kunnian antaa junayksikölle ensimmäisen suoritettavan tehtävän.

Hankkeen tavoitteena on synnyttää täysin uudenlainen, autonominen raidelogistiikka teollisuuslaitosten tai terminaalien sisäiseen liikenteeseen ja kasvattaa voimakkaasti rautatiekuljetusten määrää. Suomalaisen Proxionin vetämässä, kaikkiaan parinkymmenen tekniikan alan toimijan hankkeessa kehitetään raiteille ketterää ja vähäpäästöistä kuljetuskonseptia, jota pääsevät hyödyntämään ensimmäisenä suuret teollisuusyritykset. Voikkaalla suoritetuissa kenttätesteissä todistettiin, että teknologian avulla raideliikenteen on mahdollista kilpailla joustavien maantiekuljetusten kanssa teollisuuden kuljetuksissa suljetuilla alueilla, kuten satamissa tai teollisuuslaitoksissa.

Täysin autonominen logistiikkaketju tuotantolaitoksen ja terminaalin välillä

Projektijohtaja Reijo Viinosen mukaan hankkeen tavoite on edistää teollisuus- ja tehdasalueiden sisälogistiikkaa turvallisella, ympäristöystävällisellä ja tehokkaalla raideliikenteellä. Julkisella rataverkolla liikuttaessa vaatimukset ja määräykset sekä toimijoiden suuri määrä tekevät täysin autonomisesta logistiikkaketjusta haastavan toteuttaa, kertoo Viinonen. Ajatus autonomisesta junasta syntyi, kun Proxionin omistaja Petri Puikkonen halusi ratkaista haasteen, jonka jatkuva rekkaliikenne läpi Uudenkaupungin keskustan autotehtaalle loi.

– GoA4-automaatiotaso tarkoittaa raideliikenteessä valvomatonta automaatiota, valoittaa Viinonen projektin edistyksellisyyttä. Junayksikkö kykenee itsenäisin päätöksin ohjaamaan esimerkiksi tasoristeystä ja varmistamaan turvallisen kulkutien tehtävän suorittamiseksi. Ihmisen ei tarvitse valvoa junayksikköä jatkuvasti edes etänä.

Suomalaisin voimin uutta teknologiaa

Pääkumppanit Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa ovat kehittäneet teknologioita puhtaasti rautatieliikenteen tarpeisiin. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on keskittynyt ympäristön havainnointiin liittyvien teknologioiden ja tarvittavaan päätöksenteko-ohjelmiston kehittämiseen.

-Markkinoilla olevat sensori- ja kamerateknologiat ovat kehitetty pitkälle maantieliikenteen tarpeisiin, kertoo johtava tutkija Pertti Peussa VTT:ltä. Voidaksemme aidosti havainnoida esteitä ja muutoksia rautatieympäristössä ja riittävästi ennakoiden, jotta satojen tonnien painoiset junat saadaan pysähtymään, olemme kehittäneet täysin omaa ohjelmistoteknologiaa projektilla.

Electric Power Finland on vastannut projektilla raideinfran kehittämisestä ja yhteensovittamisesta autonomisen liikkumisen tarpeisiin.

-Sähköinen vaihteenkääntäjämme kommunikoi junayksikön kanssa langattomasti hyödyntäen esimerkiksi 5G-verkkoa ja juna antaa käskyn vaihtajalle varmistaakseen turvallisen oikean kulkutien itselleen, kertoo EPF:n tuotekehityspäällikkö Jani Tupitsa.

Vaihteiden lisäksi teollisessa ympäristössä on useita tasoristeyksiä. Juna kommunikoi myös tasoristeysten kanssa ja ohjaa tutkatekniikoilla varoituslaitosta, joka sulkee ja vapauttaa risteyksen muilta käyttäjiltä.

Testiajot ajetaan Voikkaan Yritysalueen ratapihalla Teräspyörän modernisoidulla Otso 4 -veturilla. Teräspyörä on vastannut projektilla testiyksikön lisäksi akkuteknologiaan nojaavan sähköisen veturin konseptisuunnittelusta.

-Tänään ajetut testiajot todistavat, että nykyiset veturit ovat jo muutettavissa autonomisiksi, kertoo Kimmo Hämäläinen, Teräspyörä-Steelwheel:n toimitusjohtaja. Suunnitelmiemme mukaan myös lähipäästöiltään ympäristöystävällinen ja kustannustehokas akkukäyttöinen veturi nopealla latausteknologialla soveltuu erinomaisesti teolliseen lähiliikenteeseen.

Proxionin tekninen päällikkö Kimmo Kolehmainen kertoo, että Proxionin kehittämän Proxion Train Logistics Management System (PTLMS) -järjestelmän tehtävä on hoitaa kommunikaatio junan ja materiaalihallinnon välillä.  autonomisen junayksikön ja ratalaitteiden välillä.

Lisäksi Proxion on kehittänyt asetinlaiteohjelmiston, joka hoitaa kommunikaation.

-PTLMS:n avulla koko logistiikkaketju voidaan automatisoida. Voimme esimerkiksi välittää tietoa saapuvasta rahtikuljetuksesta meriteitse junayksikölle, joka saapuu laiturialueelle vastaanottamaan rahdin ja kuljettaa sen terminaaliin, jossa rahti, kuten kontti, puretaan rekkojen tai julkiselle rataverkolle suuntaavien junien kyytiin, valottaa Kolehmainen kokonaisuutta.

-Koko kuljetusketjun automatisointi ja toimintojen integrointi luovat tarvitsemaamme kilpailukykyä, jatkaa Viinonen.

Regulaatio laahaa perässä

Autonominen junayksikkö on aikaansa edellä. Euroopan rautatieviraston valmistelema säädöskokonaisuus koskee vasta tason 1 ja 2 automaation teknisiä järjestelmiä. Junan testiajoissa Voikkaalla pilotoidaan jo tason  3 ja 4 automaatiojärjestelmiä.

-Se kuinka eteenpäin katsovasta projektista on kyse, voidaan havainnollistaa EU-regulaatiolla, kertoo Liikenneneuvos Janne Hauta, liikenne- ja viestintäministeriöstä. Tasoille 3 ja 4 regulaatiota on odotettavissa aikaisintaan tämän vuosikymmenen puolivälin paikkeilla. Täällä katsotaan tänään vahvasti eteenpäin.

EU:n kestävän ja älykkään liikkumisen strategiassa on linjattu, että komissio pyrkii helpottamaan testausta ja kokeiluja sekä sääntely-ympäristön mukauttamista niin, että ne tukevat innovaatioita ja uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Lisäksi LVM:ssä on käynnissä rautatieliikenteen lainsäädännön läpikäynti automaation näkökulmasta.

– Olenkin varma, että tämän autonominen juna -hankkeen avulla saamme arvokasta tietoa siitä, mihin suuntaan sääntelyä tulisi kehittää niin EU:ssa kuin kotimaassa, jatkaa Hauta. Teknologian kehittäjät tarvitsevat ketterän sääntelykehyksen tuotteiden pilotoimiseksi ja käyttöönottamiseksi.

Business Finland mukana alusta alkaen

Hankkeessa on ollut alusta asti mukana myös Business Finland rahoittamassa niin konseptivaihetta vuosina 2019-2020 ja tutkimus- ja kehitysvaihetta 2021-22.

-Juuri tällaisia vientiin tähtääviä ja uutta liiketoimintaa luovia hankkeita haluamme olla mukana rahoittamassa, kertoo Tom Warras Business Finlandilta. Jotta pääsemme hankkeen seuraavaan vaiheeseen, toivotan mukaan entistä laajemman joukon toimijoita aina teollisuudesta ja operaattoreilta. Yhdessä voimme tehdä tästä Suomelle seuraavan suuren vientituotteen.

Voit seurata projektia myös nettisivuillamme: www.goa4.fi.

Kesä tuo kiskot Lentävänniemeen – Tampereen raitiotien rakentaminen jatkuu suunnitellusti

Santalahden rantasilta Raitiotieallianssi_Pasi_Tiitola

Tampereen raitiotien länsiosan rakentamistyöt etenevät aikataulussa. Kesän tullessa asennetaan jo ensimmäiset kiskot Lentävänniemeen, ja kaikkiaan tänä vuonna rakennetaan kaksoisraidetta lähes kolme kilometriä.  Raitiotietyöt ovat käynnissä koko länsiosalla eli Santalahden, Hiedanrannan, Niemenrannan ja Lentävänniemen alueella. Pyynikintori–Santalahti -osuudella kaksoisraiteen asennukset on tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Elokuun alkupuolella valmistuvat myös Sepänkadun sillan työt, ja katu voidaan avata jälleen läpiajoliikenteelle.

– Rakentamistyöt koko Pyynikintori–Lentävänniemi -osuudella ovat edenneet hyvin ja Santalahden alueella osittain jopa etuajassa. Loppukesästä aloitamme jo ajojohdinasennukset Pyynikintorin ja Santalahden välillä. Kaikki työt tähtäävät siihen, että raitioliikenne Santalahteen voi alkaa ensi vuonna eli 7. elokuuta 2023, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus kertoo.

Tampereen kaupunki jatkaa Näsisaaren täyttöä, jonka on määrä valmistua kuluvan vuoden loppuun mennessä.

– Tavoitteena on, että Raitiotieallianssin työt Näsisaaressa voisivat alkaa kesällä 2023. Aikatauluun vaikuttaa Näsisaaren täytön painuma-aika.  Jos työt päästään aloittamaan suunnitellusti, on raitioliikenteen aloittaminen Lentävänniemeen mahdollista vuodenvaihteessa 2024-2025, Valjus arvioi.

Ratatyöt vilkkaimmillaan kesällä

Tänä vuonna Raitiotieallianssi rakentaa raitiotien kaksoisraidetta kaikilla rakentamislohkoilla eli Santalahdessa, Hiedanrannassa ja Lentävänniemessä. Pyynikintori–Santalahti -osuudelle on tähän mennessä asennettu kaksoisraidetta noin 700 metriä.

– Pyynikintorin ja Santalahden välillä ratatyöt on tarkoitus saada valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Lentävänniemeen ensimmäiset raiteet asennetaan toukokuussa Federleynkadulle. Tavoitteena on, että tänä vuonna saadaan päällysrakenteen osalta valmiiksi Federleynkatu, Kehyskatu ja noin puolet Lielahdenkatua. Loppuosuus Lielahdenkadusta sekä Halkoniemenkatu ovat vuorossa ensi vuonna, Raitiotieallianssin päällysrakennevastaava Timo Kuusela toteaa.

Tampereen raitiotielle rakennetaan myös länsiosuudelle sekä sepelirataa että kiintoraidelaattaan perustuvaa rataa, jossa pinnoitteena on nurmi, kiveys tai asfaltti.

– Kiintoraidetta asennetaan tänä vuonna noin kaksi kilometriä ja sepelirataa arviolta vajaan kilometrin verran. Valmiista raitiotieradasta puhutaan vasta siinä vaiheessa, kun kaikki tekniset järjestelmätkin on asennettu. Teknisiä järjestelmiä ovat esimerkiksi sähköradan rakenteet kuten pylväät, ajojohtimien ripustimet ja itse ajojohtimet. Lisäksi asennetaan muun muassa vaihteiden kääntölaitteita ja liikennevaloja raitiotietä varten, Kuusela mainitsee.

Kaikkiaan Tampereen raitiotien länsiosalle eli Pyynikintorin ja Lentävänniemen välille tulee raitiotierataa noin 6,7 kilometriä.

Rosenlewin ratasillan rakentaminen Paasikiventien yli etenee – Paasikiventietä levennetään

Santalahden länsiosassa jatkuu Paasikiventien ylittävän Rosenlewin alikulkusillan rakentaminen. Valtaosa sillan perustusten paalutuksista on saatu kevään aikana valmiiksi, mutta myöhemmin kesällä paalutetaan vielä Paasikiventien kaistojen välistä tukea.

Rosenlewin sillasta tulee reilut 230 metriä pitkä silta pelkästään raitioliikenteen käyttöön. Silta tulee ylittämään Paasikiventien lähtien Rantatien länsipäästä ja ulottuen Pölkkylänpuistoon, josta raitiotien reitti etenee Näsisaaren kautta kohti Hiedanrantaa ja Niemenrantaa. Siltaa kannattelee maatukien lisäksi viisi pilaria. Sillan rakentamista voi seurata Raitiotieallianssin verkkosivujen live-kamerasta.

Siltatöiden lisäksi alueella jatketaan Paasikiventien muutostöitä. Paasikiventietä siirretään ja lännen suuntaan myös levennetään kolmikaistaiseksi, koska ilman siirtoa raitiotie ei mahtuisi Rantatien alueelle. Raitiotieallianssi tekee lisäksi raitiotietöiden yhteydessä Paasikiventien levennystyöt Tampereen uittotunnelin länsipuolelle saakka, jossa ne yhdistyvät aikaisemmin tehtyyn levitykseen. Paasikiventiellä on töiden aikana ajoittain kaistajärjestelyjä. Nämä työt alkavat toukokuun aikana ja valmistuvat ensi vuonna loppukesällä.

Santalahdessa työt etenevät kohti valmista – Sepänkatu avautuu liikenteelle heinä-elokuussa

Pyynikintorin ja Santalahden väliset raitiotietyöt alkoivat marraskuussa 2020. Osuuden rakentaminen etenee suunnitellusti ja joidenkin työvaiheiden, kuten Sepänkadun raideasennusten osalta, jopa etuajassa.

Työt kaduittain:

Pirkankadun raitiotieosuudella on viimeistelty  katurakennustöitä ja tehty kiveystöitä. Kadun eteläpuolen jalankulku- ja pyöräväylää asfaltoidaan kesäkuun alussa. Lisäksi Sepänkadun ja Pirkankadun liittymässä asennetaan kesän aikana liikennevaloja.

Sepänkadulla on keväällä istutettu ensimmäisiä uusia katupuita ja kesän aikana tehdään katurakennustöitä, kadun reuna- ja pintakiveyksiä sekä asennetaan liikennevaloja. Lisäksi jatketaan kiskoasennuksia ja kiintoraiteen rakentamista. Satakunnankadun liittymäalueella rakennetaan keskisaarekkeita ja tehdään kiveystöitä. Särkänniemen raitiopysäkillä asennetaan betonikiviä ja katosperustusta.  Sepänkadun sillalla on käynnissä kiskojen asennus sekä pintatyöt, ja kiintoraidelaatan valutöitä tehdään alkukesällä.  Sepänkadun ja Paasikivenkadun liittymässä  työalue muuttuu kesäkuussa. Autoliikenteelle tulee tällöin Paasikivenkadulla muutamia kaistajärjestelyjä, kun Paasikivenkadun keskiosalla tehdään kiveyksiä. Kaikkiaan työt Sepänkadulla etenevät siten, että Sepänkatu on tarkoitus avata läpiajoliikenteelle jälleen heinä-elokuussa. Ennen liikenteen avaamista Sepänkadulla asfaltoidaan ja tehdään ajoratamaalauksia. Avaamisen jälkeenkin katurakennustyöt jatkuvat vielä kadun itäreunalla loppuvuoden ajan.  Sepänkatu on ollut suljettuna läpiajoliikenteeltä viime vuoden toukokuusta alkaen. Kadun avaamisesta liikenteelle tiedotetaan tarkemmin erikseen kesän aikana.

Paasikivenkadulla jatketaan toukokuun loppuun radan rakennekerrosten, kaapelireittien ja hulevesilinjojen rakentamista. Raitiotien sepeliradan rakentaminen Paasikivenkadulle alkaa kesäkuussa, ja rataosuus valmistuu loppukesällä. Kesän aikana tehdään ajoradan reunakiveyksiä sekä asfaltoidaan ajoratoja vaiheittain. Kadun eteläpuolella Tiporaitilla on uusittu jalankulku- ja pyöräväylää, ja uutta osuutta saadaan käyttöön alkukesällä. Tässä yhteydessä myös väliaikainen suojatie Paasikivenkadun yli Haarlan mutkassa poistuu käytöstä ja kulku siirtyy lopulliselle reitille Haarlankadun ja Rantatien kautta. Paasikivenkadun eteläpuolella rakennetaan  jalankulku- ja pyöräväylää Sepänkadun siltaa kohti, ja alkusyksystä alueella istutetaan puita sekä tehdään muita vihertöitä. Paasikivenkadun varrella sijaitsevalla raitiotien sähkönsyöttöasemalla viimeistellään kesän aikana julkisivua. Aseman kojeistoasennukset alkavat loppusyksyllä.

Rantatiellä katurakennustyöt etenevät alueen talorakennustyömaiden mukaisesti. Auto-ja pyöräliikenne Rantatiellä kulkee jo lopullisella paikallaan ajoradalla. Rantatien radan pohjatyöt ovat valmistuneet ja kadulla tehdään ratatöitä kesän ajan. Rantatielle tulee sekä sepelirataa että nurmirataa. Rantatien raitiopysäkeillä eli Tikkutehtaan ja Santalahden pysäkeillä tehdään mm. reunakivitöitä sekä asfaltointeja. Santalahden rantasillalla rakennetaan hissiä sillan Pispalanharjun puoleisessa päädyssä. Hissi on tavoitteena saada käyttöön kesäkuun aikana.

Rata- ja katurakennustöiden lisäksi Santalahden alueella tehdään kesän aikana runsaasti erilaisten teknisten järjestelmien asennuksia kuten kuitukaapelointia sekä pysäkkien sähkö- ja tietoliikennekeskusten ja liikennevalojen  asennuksia. Ajojohdinasennukset alueella alkavat elokuun alussa.

Hiedanrannassa jatketaan painopengertä ja siirretään kaukolämpölinjaa

Hiedanrannassa raitiotietyöt alkoivat huhtikuun lopulla. Samalla alueelle on tehty ensimmäiset liikennejärjestelyt, kun raitiotien rakentamiseen tarvittava työmaatie sekä Paasikiventien ylittävä jalankulku- ja pyöräväylä risteävät Hiedanrannan alueella. Risteyskohta on merkitty liikennemerkeillä siten, että työmaaliikenteellä on väistämisvelvollisuus.

Kesän aikana jatketaan Sellupuiston painopengertä etelän suuntaan Tehdaskartanonkadun päälle. Tämän vuoksi Tehdaskartanonkadulle rakennetaan töiden ajaksi noin sadan metrin matkalle kiertotie, johon tulee kaksisuuntainen ajorata sekä yhdistetty jalankulku- ja pyöräväylä. Samassa yhteydessä painopenkereen alta siirretään pois käytössä oleva kaukolämpölinja. Autoliikenteen osuus kiertotiestä saadaan käyttöön kesäkuun alussa. Sen jälkeen tehdään kaukolämmön siirto, jonka jälkeen rakennetaan kiertotien osuus jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Se saadaan käyttöön kesäkuun aikana. Kiertotiejärjestelyt ovat voimassa reilun vuoden, eli kesälle 2023 saakka.

Hiedanrannassa rakennetaan kesän aikana myös ratapohjaa Nottbeckinaukion ja tehdasalueen välille. Lisäksi tehdään uutta kunnallistekniikkaa Hiedanrannan tulevia asuinalueita varten. Tavoitteena on myös asentaa ensimmäiset kiskot Hiedanrantaan tänä vuonna.

Sellupuistossa viime kesänä rakennettu painopenger tiivistää maaperää tulevaa rataa ja pysäkkiä varten vielä syksyyn saakka. Painopenkereen vuoksi Sellupuiston alueelle viime kesänä tehdyt liikennejärjestelyt ovat voimassa toistaiseksi.

Niemenrannassa ja Lentävänniemessä työt käynnissä kaikilla raitiotiekaduilla

Kaikilla Niemenrannan ja Lentävänniemen raitiotiekaduilla eli Federleynkadulla, Kehyskadulla, Lielahdenkadulla ja Halkoniemenkadulla on tehty kevään aikana johto- ja putkisiirtoja sekä poikittaisten putkilinjojen rakentamista kadun ali. Kadun suuntaisesti kulkevia johto- ja putkilinjoja on siirretty pois tulevan radan alta, jotta niiden huoltotyöt tulevaisuudessa voidaan hoitaa ilman raitiotieliikenteen keskeytystä. Samalla johto- ja putkiverkostoja on uusittu.

Johto- ja putkisiirtojen jälkeen kaduilla tehdään radan pohjatöitä ja kesän aikana rakennetaan raitiotierataa useassa kohdassa.

Työt kaduittain:

Federleynkadulla putkilinjojen poikitustyöt ovat loppuvaiheessa ja kadulla jatkuu ratapohjan rakentaminen eri kohdissa. Toukokuun loppupuolella alkavat ensimmäisten kiskojen asennukset. Federleynkadun pohjoispuolella rakennetaan myös uutta valaistusta ja asennetaan valaisinpylväiden perustuksia. Uusia katupuita varten rakennetaan kantavaa kasvualustaa. Töiden vuoksi Federleynkatu on Kehyskadun ja Matilda Niemen kadun välillä yksisuuntainen. Osuudella sallitaan yksisuuntainen huoltoliikenne sekä kiinteistöjen tonttiliikenne. Pyöräväylä ja suositeltu jalankulkureitti sijaitsevat pääosin Federleynkadun pohjoispuolella. Matilda Niemen kadun ja Sellupuiston väliseltä osuudelta Federleynkatu on kokonaan suljettu autoliikenteeltä. Myös Federleynkadun pysäköintiä on rajoitettu, ja raitiotien valmistumisen jälkeen Federleynkadulla ei katusuunnitelman mukaisesti ole enää kadunvarsipysäköintiä raitiotien alueella, Sellupuiston ja Kehyskadun välisellä osuudella.

Kehyskadulla johto- ja putkisiirrot ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti, ja kadun kiskoasennukset alkavat kesäkuussa Lielahdenkadun liittymässä, joka on töiden ajaksi muutettu T-risteykseksi. Kesän aikana rakennetaan ratapohjaa ja asennetaan kiskoja koko Kehyskadun matkalla. Kesällä autoliikennettä siirretään kadun itäreunaan jalankulku- ja pyöräväylän päälle, ja työalue muuttuu kadun keskiosalle. Töiden myötä Kehyskadun jalankulkuun ja pyöräilyyn tulee muutoksia. Muutokset ohjataan maastossa.  Töiden aikana Kehyskadun autoliikenne on kaksisuuntainen. Pysäköintipaikat Kehyskadulta poistetaan toukokuun puolivälissä raitiotien katusuunnitelman mukaisesti.

Lielahdenkadulla rakennetaan vielä alkukesän aikana isoa viemärilinjaa ja johtolinjojen poikituksia kadun ali. Toukokuun lopulla tehdään näiden töiden johdosta joitakin liikennejärjestelyjä. Kadun eteläpuolella asennetaan reunakiviä ja asfaltoidaan siten, että valmista katuosuutta saadaan käyttöön vaiheittain. Keskikesällä työalue Lielahdenkadun pohjoispuolella laajenee jalankulku- ja pyöräväylän alueelle, jonka johdosta kohdalle tehdään muutamia liikennejärjestelyjä. Myös Lielahdenkadulla rakennetaan kesän aikana ratapohjaa sekä asennetaan kiskoja Kehyskadun liittymän ja Lentävänniemenkadun välisellä osuudella.  Lielahdenkadulla säilyy töiden aikana kaksisuuntainen autoliikenne, mutta ajokaistoja ja ajolinjoja muutetaan töiden edetessä. Jalankulun ja pyöräilyn reitti on töiden aikana ensisijaisesti Lielahdenkadun pohjoispuolella, mutta töiden edetessä on tiedossa tilapäisiä muutoksia. Pysäköintipaikat Lielahdenkadun raitiotieosuudelta poistetaan alkukesän aikana.

Halkoniemenkadulla on valmisteltu tulevia liikennejärjestelyjä ä kadun länsireunalla liikekeskuksen ja ajoradan välisellä alueella. Ajorata siirtyy töiden edetessä kadun länsireunalle kun katualueella aloitetaan viemärityöt. Myös jalankulku siirtyy länsireunalle. Halkoniemenkadun pysäköintipaikat poistetaan katusuunnitelman mukaisesti toukokuun aikana. Halkoniemenkadulla tehdään louhintaa toukokuun ajan tulevan raitiopysäkin alueella. Louhinnasta ilmoitetaan äänimerkillä, ja tarvittaessa kulkua työmaa-alueen lähistöllä ja Pyhällönpuistossa pysäytetään hetkeksi räjäytysten aikana.

Pyhällönpuistossa maapohjan kantavuutta parantava painopenger valmistuu toukokuun aikana. Painopengertöiden vuoksi kulkureittejä alueella on muutettu. Työalueen länsipuolella kulkureitti kiertää alueella sijaitsevalle leikkialueelle, joka on töiden aikana käytössä. Tulevan radan poikki itäpuolelle johtava kulkureitti on katkaistu painopenkereen rakentamisen ajaksi, mutta penkereen valmistuttua väylä saadaan jälleen käyttöön alkukesällä. Kulkureitit opastetaan maastossa. Painopenger on paikoillaan noin vuoden, jonka jälkeen alueella aloitetaan päällysrakennetyöt eli kiskojen asennus.

Raitiotietöiden aikana kaduilla on liikennejärjestelyjä, mutta kiinteistöille kulku ja huoltoajot varmistetaan kaikissa vaiheissa. Myös yötöitä tehdään tarpeen mukaan turvallisuussyistä ja jotta liikennettä häirittäisiin mahdollisimman vähän. Pysäköintimuutoksista Niemenrannassa ja Lentävänniemessä on tiedottanut Tampereen kaupunki >>

Raitiotien länsiosan rakentamisesta ja sen vaikutuksista tiedotetaan Raitiotieallianssin verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa.

Näsisaaren rakentamisesta vastaa ja tiedottaa Tampereen kaupunki. 

Raitio- ja bussiliikenteestä sekä rakentamisen aikaisista poikkeusreiteistä löytyy lisätietoa Tampereen seudun joukkoliikenteen Nyssen kanavista.

Tampereen Ratikasta ja Ratikan taiteesta lisätietoa on Tampereen Ratikan kanavissa.

Eläkeliiton liittovaltuuston kannanotto: Digitalisoitu lipunmyynti syrjäyttää ikääntyneet junamatkustajat

Eläkeliiton liittovaltuusto nostaa kannanotossaan esiin ongelmat, joita VR:n lipunmyynnin lähes totaalinen digitalisointi aiheuttaa suurelle joukolle ikääntyneitä asiakkaita. Eläkeliittoon tulee säännöllisesti yhteydenottoja vaikeuksista VR:n henkilöliikenteen matkalippujen ostamisessa. Ongelmat korostuvat alueilla, joilla julkista bussiliikennettä ei ole lainkaan, ja joilla juna on asukkaille ainut tapa toteuttaa liikkumisen vapauttaan.

Suomessa on kasvava määrä rautatieliikennepaikkoja, joilla ei ole asiakaspalvelupistettä tai lippuautomaattia. Tällöin ainut mahdollisuus matkalipun hankkimiseen on VR:n verkkosivut tai mobiilisovellus. Lipun voi ostaa VR:ltä myös puhelimitse mutta tässäkin tapauksessa matkalippu toimitetaan asiakkaan sähköpostiin. VR:n junalippuja voi ostaa myös R-kioskeista tai matkatoimistoista. R-kioskejakaan ei ole kaikilla rautatieliikenteen asemilla ja matkatoimistoja vielä vähemmän.

Vaikka selkeä enemmistö VR:n asiakkaista käyttää itsepalvelukanavia verkossa, on ongelma todellinen ja kohtuuton niille lipunostajille, joilla ei ole verkkoyhteyttä käytettävissään, tai jotka eivät osaa käyttää erilaisia mobiilisovelluksia matkalippujen ostoon. VR:n käytännöt lipunmyyntinsä digitalisoimisessa uhkaavat iäkkäiden ihmisten yhteiskunnallista osallisuutta ja vaarantavat heidän liikkumisvapautensa.

Digitaaliset palvelut ovat tervetulleita. Niihin siirtyminen toteutetaan kuitenkin pakottamalla ilman tosiasiallisia muita vaihtoehtoja. Eläkeliiton syyskuussa 2021 julkistaman +60-barometri-niminen kyselytutkimus kertoo, kuinka peräti 40 % vastaajista oli jättänyt jonkin viranomaispalvelun hankkimatta puutteellisten digitaalisten valmiuksiensa vuoksi.

Liittovaltuusto vaatii, että VR lisää perinteisiä vaihtoehtoja junalipun hankkimiseen. Junalippuja tulee voida ostaa kaikilla henkilöliikenteen asemilla. R-kioskien lisäksi lippuja tulee voida ostaa myös muista palvelupisteistä sekä paikallisjunista.  Lipunmyynnin digitalisointi ei saa syrjäyttää ikääntyneitä matkustajia.

Huhtikuussa ylitettiin miljoonan matkustajan raja – suomalaiset ovat palanneet raiteille

Huhtikuussa kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin yhteensä noin 1 063 000 matkaa, noin 163 % enemmän kuin vuoden 2021 huhtikuussa, ja vain 5 % vähemmän kuin vuonna 2019. VR Transpointin rautatiekuljetusten volyymit olivat huhtikuussa 30 % pienemmät vuodentakaiseen verrattuna ja tavaraa kuljetettiin rautateitse noin 2,3 miljoonaa tonnia. Yhteensä tänä vuonna tammi–huhtikuussa on tehty 3,26 miljoonaa kotimaan kaukoliikenteen matkaa ja tavaraa kuljetettu rautateitse 10,1 miljoonaa tonnia.

Eniten matkustus kasvoi maaliskuusta huhtikuuhun verrattuna Helsingin ja Tampereen (+327 %), Helsingin ja Jyväskylän välillä (+296 %) ja Helsingin ja Turun välillä (+248 %).

Matkustajamäärien palautuminen pandemian jälkeen on ollut erittäin voimakasta. VR on myös palauttanut 9.5. lähtien junavuoroja liikenteeseen kesän ajaksi sekä lisännyt erityisesti kesätapahtumiin liittyen vuoroja, jotta asiakkailla olisi mahdollisimman helppoa liikkua kesän rientoihin ja takaisin. VR on jatkanut edelleen edullisilla hinnoilla ja lisännyt pandemiankin aikana myös edullisia hintapisteitä, joka on vahvistanut junamatkustamisen edullisuutta erityisesti autoiluun verrattuna. Palvelujen jatkuva uudistaminen on näkynyt paitsi palautteessa, niin myös matkustajamäärissä.

“Suomalaiset ovat lähteneet isoin joukoin liikkeelle lyhyessä ajassa ja päättäneet valita hiilineutraalin matkustamisen, planeetan puolesta. Olemme lisänneet junavuorot lähes samalle tasolle kuin vuonna 2019 ja siitä iso kiitos kuuluu asiakkaillemme sekä osaavalle ja ketterälle henkilökunnallemme. Jatkossakin tarjoamme autoilua edullisemman ja ekologisemman vaihtoehdon matkustajillemme”, toteaa vt. toimitusjohtaja Topi Simola.

VR Transpointin kuljetusmäärissä laskua 

VR Transpointin rautatiekuljetuksissa kuljetusvolyymit laskivat huhtikuussa 30 % viime vuoteen verrattuna ja olivat 2,3 (3,3) miljoonaa tonnia. Kotimaan rautatiekuljetusten volyymit laskivat huhtikuussa 15 % ja kansainvälinen liikenne 60 % viime vuoteen verrattuna. Tänä vuonna tammi-huhtikuussa on rautateitse kuljetettu tavaraa 10,1 (12,1) miljoonaa tonnia, joka on noin 17 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Idän liikenteen lopettaminen jatkuu edelleen asteittain vuoden loppuun mennessä.

Huhtikuun täsmällisyys huippuluokkaa

Huhtikuun täsmällisyys oli matkustajaliikenteen kaikissa toiminnoissa erinomainen. Huhtikuun alun myrskyt vähensivät täsmällisyyttä kokonaisuudessa, kuun ollessa kuitenkin vahvasti muuten tavoitteiden mukainen ja enemmän. Huhtikuussa myöhästymiset johtuivat pitkälti radasta johtuvista syistä. Matkustajaliikenteen täsmällisyyden noustessa erinomaiselle tasolle, asiakastyytyväisyytemme oli myös erittäin korkealla tasolla.

Kaukoliikenteen huhtikuun täsmällisyys oli 89,4 %, joka on lähes tavoitteen mukainen (90 %). Täsmällisyystavoite ei täyty, jos kaukoliikenteen juna on 5 minuuttia tai enemmän myöhässä. Ensisijaiset myöhästymiskirjautumiset jakautuivat VR-syihin (29 %), radasta johtuviin syihin (41 %) ja muihin syihin (30 %).

VR:n lähiliikenteessä huhtikuun täsmällisyys oli 96,7 %, jääden todella niukasti edelleen täsmällisyystavoitteen 97 % alapuolelle. Täsmällisyystavoite ei täyty, jos lähiliikenteen juna on 3 minuuttia tai enemmän myöhässä. Myöhästymisen syyt jakautuivat VR-syihin (14 %), radasta johtuviin syihin (48 %) ja muihin syihin (37 %).

HSL:n lähiliikenteen junien keskimääräinen myöhästyminen jatkoi erinomaista kehitystään ja oli huhtikuussa 0,53 minuutin verran, joka jäi todella reilusti alle tavoitteen, joka on 0,65 minuuttia. Suurin osa myöhästymisistä (48 %) johtui radasta johtuvista syistä, 30 % muista johtuvista syistä ja 29 % VR:stä johtuvista syistä.

Älä seiso turhaan asemalla – Junat Kartalla -sovellus saapui Huawein AppGalleryyn

Junamatkustajille hyödyllinen Junat Kartalla -sovellus on nyt saatavilla Huawein AppGallery-sovelluskaupassa. Kyseessä on kotimainen itsenäinen sovellus, joka tarjoaa monipuolista lisätietoa liikkeellä olevista junista eri puolella Suomea.

 

Junat Kartalla -sovelluksella käyttäjä voi seurata koko Suomen junaliikennettä. Nimensä mukaisesti sovellus näyttää kullakin hetkellä liikkeellä olevat junat kartalla, jolloin oman junavuoron ajantasaisen sijainnin tarkistaminen on helppoa.

Junia voi hakea myös tunnuksen perusteella ja kustakin junasta on tarkistettavissa esimerkiksi nopeudet ja pysähdysasemat. Useimmille tärkeimpänä tietona sovellus näyttää selkeästi minuutteina, mikäli juna on myöhässä, minkä ansiosta matkustaja voi välttää turhaa seisomista asemalla.

Junat Kartalla julkaisi vuoden 2021 lopulla yhteistyössä Huawein kanssa älykellosovelluksen, jotta käyttäjät voivat joustavammin seurata liikennettä ja suunnitella omia reittejä. Vuonna 2022 tavoitteena on jatkaa yhteistyötä ja laajentaa konseptia muuhun julkiseen liikenteeseen, kuten linja-autoihin ja raitiovaunuihin.

Junat Kartalla sovelluksen kehittäjä Touko Peltomaa kuvailee yhteistyötä Huawein kanssa seuraavasti:

“Yhteistyö Huawein kanssa on sujunut erinomaisesti ja olen oppinut prosessin aikana todella paljon. Dialogi on kahdensuuntaista ja Huaweilla on proaktiivinen ote kehittämiseen. Olemme yhdessä onnistuneet laajentamaan Junat Kartalla -palvelun alkuperäistä konseptia paljon laajemmaksi kokonaisuudeksi. On hienoa nähdä, että Huawei tukee kaiken kokoisia kehittäjiä paikallisesti Suomessa.”

Suomen Huawei Mobile Services -tiimin Business Development Manager Tuomas Ylä-Kauttu kertoo yhteistyön Peltomaan kanssa olleen erittäin tehokasta, minkä ansiosta sovellus saatiin AppGalleryyn nopealla aikataululla.

“Kehittäjä Touko Peltomaa osasi selkeästi asiansa. Kysymällä oikeat kysymykset hän sai vastaukset tekniseltä tukitiimiltämme. Yhteistyön lähtökohta oli varmistaa loppukäyttäjille miellyttävä käyttökokemus uusissa Huawein älykelloissa. Junat Kartalla on erinomainen sovellus liikkeessä oleville käyttäjille ja on ilo saada se AppGalleryyn”, Ylä-Kauttu sanoo.

Sweco tekee Turun Tunnin Junalle Hajala – Kupittaa kaksoisraiteen ratasuunnitelmat

Toimeksiannossa laaditaan Turun Tunnin Juna Oy:lle kaksi erillistä ratasuunnitelmaa 41,5 km pituiselle kaksoisraiteelle välille Hajala – Nunna ja Nunna – Kupittaa, sisältäen mittaustehtävät. Tilauksen arvo on noin 5,2 miljoonaa euroa.

Ratasuunnittelun lisäksi Sweco laatii suunnitelmat ja vaihtoehtotarkastelut useissa eri tekniikkalajeissa, kuten liikenne-, tie- ja geosuunnittelussa, sähkö- ja vahvavirtasuunnittelussa, turvalaite-, silta- ja ympäristösuunnittelussa sekä turvallisuudessa ja riskienhallinnassa. Suunnitteluun kuuluu pitkän kaksoisraiteen lisäksi mahdollisten rataoikaisujen suunnittelu Hajalassa, Kriivarissa, Toikkalassa ja Piikkiössä.

”Maankäytön, ympäristövaikutusten ja olemassa olevien rakenteiden huomiointi on keskeisessä roolissa suunnittelussamme. Hankealueella on lähes 90 siltaa, yksi tasoristeys ja kolme rautatieliikennepaikkaa, joiden osalta tarvitaan erityistä huomiota ja suunnitteluosaamista”, kertoo Swecon ratasuunnittelun liiketoimintajohtaja Jori Lehtikangas.

Turun Tunnin Juna on tällä hetkellä yksi Suomen merkittävimmistä infrahankkeista. Käynnissä olevassa suunnitteluvaiheessa Helsingin ja Turun välille teetetään viisi ratasuunnitelmaa, joita edistetään kohti rakentamisvaihetta omina kokonaisuuksinaan. Hankkeeseen kuuluu Espoon ja Salon välisen oikoradan kaksi ratasuunnitelmaa sekä kolme ratasuunnitelmaa Salon ja Turun välille.

Luumäki–Imatra-ratahanke: Rakennuskauden 2022 työt ovat käynnistyneet

Uusi rakentamisen kausi käynnistyy huhtikuun aikana koko hankealueella, myös talvitauolla olleiden työmaiden osalta. Hanke käynnistää lisäksi uusia työmaita kevään mittaan.

Yksi isoista kuluvan vuoden tavoitteista on Joutseno–Imatra-kaksoisraideosuuden käyttöönotto. Imatran aseman alueella suoritettavien toimenpiteiden myötä Tainionkoskentien uusi alikulkusilta ja Imatran uusi asemalaituri otetaan käyttöön juhannuksen pitkän liikennekatkon aikana. Imatran asemalaiturille vievät hissi ja portaat valmistuvat elokuun lopussa.

“Hanke on tähdännyt junaliikenteen maksiminopeuden nostoon rataosuudella 200 kilometriin tunnissa, ja kaksoisraiteen osalta siihen päästään syksyllä 2022. Perusparannusosuudella nopeutta voidaan nostaa kesällä 2024”, kertoo Luumäki–Imatra-ratahankkeesta vastaava projektipäällikkö Joonas Hämäläinen Väylävirastosta.

Kaksoisraiteen Joutseno–Rauha-välin työt on aloitettu huhtikuun puolessavälissä. Vuoden 2022 aikana tehdään muun muassa viimeistelytöitä radalla sekä korjaustöitä Joutsenon alikulkusillalla.

Imatralla aloitetaan toukokuussa myös Mansikkakosken vanhan ratasillan peruskorjaus. Työt valmistuvat syksyllä 2022. Silta tulee valmistuessaan palvelemaan ajoneuvoliikennettä sekä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Rautatieliikenne vanhalta Mansikkakosken ratasillalta siirrettiin kesällä 2021 uudelle Mansikkakosken ratasillalle. Kunnostustöiden kustannuksista vastaavat Väylävirasto ja Imatran kaupunki yhdessä.

Perusparannusosuuden alueurakat käynnistyvät keväällä

Hankkeen perusparannusosuus sijoittuu Luumäki–Joutseno-välille. Lappeenranta–Joutseno-välin työt käynnistetään talvitauon jälkeen viikolla 17 valmistelevilla töillä. Päätyövaiheena on radan tukikerroksen uusiminen kevään ja kesän 2022 aikana.

“Luumäki–Lappeenranta-välillä työt käynnistyvät puustonpoistolla toteutuksen vaatimilta alueilta toukokuussa 2022. Rataosuuden perusparannustoimenpiteisiin kuuluvat muun muassa ratarakenteiden kuivatuksen sekä ratageometrian parantaminen, sepelitukikerroksen vaihto sekä siltojen vedeneristyksien uusiminen. Toimenpiteiden ansiosta rataosuuden akselipainoa ja nopeustasoa voidaan nostaa”, Hämäläinen kertoo.

Niin ikään perusparannusosuudelle kuuluvien Lappeenrannassa sijaitsevien Lauritsalan eteläisen ja Hietalankadun uusien alikulkusiltojen rakentaminen jatkuu. Molemmat sillat valmistuvat kuluvan vuoden aikana.

Hankkeen valtuutta tarkistettiin neljännessä lisätalousarviossa

Luumäki-Imatra-ratahankkeelle myönnettiin 15 miljoonan euron lisärahoitus neljännessä lisätalousarviossa 4.11.2021.

Lisärahoituksen turvin hankkeelle asetetut laatutavoitteet ratarakenteen osalta saavutetaan.

“Lisärahoitus mahdollistaa koko Luumäki-Imatra-osuuden pääraiteiden sepelitukikerroksen uusimisen. Tämän myötä radan kunnossapidettävyys paranee”, Hämäläinen sanoo.

Lisärahoitus nostaa ratahankkeelle myönnetyn rahoituksen 195 miljoonasta eurosta 210 miljoonaan euroon.

Hankkeen nettisivut: https://www.vayla.fi/luumaki-imatra-ratahanke

Hanke Facebookissa: https://facebook.com/luumakiimatra

Tampereen raitiotien rakentaminen Hiedanrannassa alkaa huhtikuun lopulla – Tehdaskartanonkadulle kiertotie

Hiedanranta tehdasalue Raitiotieallianssi Kimmo Vallden

Raitiotieallianssi aloittaa viikolla 17 eli 25.4. alkaen raitiotietyöt Hiedanrannan alueella. Ensimmäiseksi tehdään liikennejärjestelyjä Tehdaskartanonkadulle sekä merkitään työaluetta tulevan Nottbeckinaukion ja Hiedanrannan tehdasalueen väliin. Tehdaskartanonkadulle rakennetaan töiden ajaksi kiertotie.

Tehdasalueen ja Nottbeckinaukion välillä aloitetaan ratapohjan tekeminen sekä uuden kunnallistekniikan rakentaminen tuleville asuinalueille. Kunnallisteknisiä töitä on järkevää toteuttaa samassa yhteydessä, sillä se säästää kustannuksia ja aikaa sekä tukee Hiedanrannan alueen rakentumista. Toukokuun alussa Raitiotieallianssi aloittaa myös kaukolämpölinjan siirron Tehdaskartanonkadun kupeessa.

Töiden ajaksi Tehdaskartanonkadulle tehdään reilun sadan metrin matkalle kiertotie, joka on käytössä arviolta kevääseen 2023 saakka. Kiertotielle tulee kaksisuuntainen ajorata sekä yhdistetty jalankulku-ja pyöräväylä

Myös raitiotien rakentamiseen tarvittavan työmaatien sekä jalankulku- ja pyöräliikenteen välille tehdään toukokuussa järjestelyjä työmaan vaikutusalueella. Työmaatie tulee kulkemaan siten, että se sivuaa osittain nykyistä Paasikiventien ylittävää jalankulku- ja pyöräväylää Hiedanrannassa. Liikennejärjestelyistä ja työmaan vaikutuksista tiedotetaan lisää huhti-toukokuun vaihteessa.

Sellupuiston alueella ovat voimassa nykyiset, painopengertöiden aiemmin aiheuttamat liikennejärjestelyt jalankululle ja pyöräilylle. Tampereen kaupungin tekemään Näsisaaren rakentamiseen liittyvät liikennejärjestelyt on kerrottu Tampereen kaupungin sivuilla.

raitiotieallianssi.fi

Raideliikennelain muutos eduskunnalle

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen raideliikennelain muuttamisesta 7.4.2022. Esityksessä lakiin lisättäisiin säännökset kalustoyksikön siirtolupaa sekä erilaisia testi- ja pilottihankkeita koskevista vaatimuksista.

Hallituksen esityksen mukaan siirtolupaa edellytettäisiin esimerkiksi silloin, kun kalustoyksikköä, jolle ei ole myönnetty markkinoillesaattamis- tai käyttöönottolupaa, siirretään huoltoon rataverkolla. Siirtoluvan edellyttäminen varmistaisi tällaisten siirtojen turvallisuutta.

Esityksellä helpotettaisiin erilaisia testi- ja pilottihankkeita koskevia lupavaatimuksia. Tällaisia hankkeita olisivat esimerkiksi autonomisen junaliikenteen sekä tavanomaisen rataverkon ja kaupunkiraideliikenteen rataverkon liikennettä yhdistävät ns. duoraideliikenteen testi- ja pilottihankkeet. Lupavaatimusten helpotukset koskisivat myös liikkuvan laboratorion käyttämistä rataverkon testaukseen.

Lisäksi esityksellä joustavoitettaisiin raideliikennelain kapasiteetin jakamista koskevaa sääntelyä ja tarkistettaisiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin viranomaistehtäviä.

Raideliikennelaki voimaan vuonna 2019

Raideliikennelaki tuli voimaan 1.1.2019. Sillä pantiin kansallisesti täytäntöön EU:n neljäsrautatiepaketti ja kaikki sitä edeltänyt voimassa oleva EU:n rautatielainsäädäntö. Nyt annetulla hallituksen esityksellä tehtäisiin uusi tarkastuskierros raideliikennelakiin.

Mitä seuraavaksi?

Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla.

Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu yleisistunnossa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2022.

Esitystä on tarkoitus täydentää myöhemmin keväällä niin, että kansainvälisten rautatiekuljetusten puutavarakuljetuksiin käytettävää vaunukalustoa voitaisiin käyttää tilapäisesti myös Suomen sisäisiin puutavarakuljetuksiin.