Tilastokeskuksen mukaan henkilöliikenteessä tehtiin vuoden 2023 toisella neljänneksellä 21 miljoonaa matkaa, joka on 7 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä. Tavaraliikenteessä kuljetettiin 7 miljoonaa tonnia, joka on 2 % vähemmän kuin vuoden 2022 vastaavana neljänneksenä.
Junan katolle kiipeämisen seurauksena Suomessa kuolee keskimäärin 1–2 nuorta joka vuosi. Voit vielä valita -kampanja muistuttaa nuoria valitsemaan toisin, sillä junien katolle kiipeäminen on hengenvaarallista. Kampanjan ovat toteuttaneet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Väylävirasto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja HUS. Kampanjaan on saatu myös STEK ry:n hankerahoitusta.
Kampanjan tavoitteena on vaikuttaa nuorten käyttäytymiseen ratapihoilla ja junien läheisyydessä. Myös rataverkon pylväisiin kiipeäminen on hengenvaarallista. Junan katolle kiipeämisen seurauksena Suomessa kuolee keskimäärin 1–2 henkilöä joka vuosi. Lisäksi vastaavissa tapaturmissa tapahtuu vakavia loukkaantumisia.
Vammat ovat yleensä pitkäkestoisia ja vaikeasti hoidettavia. Palovammojen hoito on valtakunnallisesti keskitetty Jorviin HUSin palovammakeskukseen. Vammojen välittömät hoitokustannukset HUSissa teho- ja vuodeosastohoidon aikana vaihtelevat kymmenistä tuhansista miljoonaan euroon. Tämän lisäksi kustannuksia lisäävät jatkohoito kotipaikkakunnalla sekä Palovammakeskuksessa. Invaliditeetin aiheuttamat kustannukset ovat usein moninkertaisia alkuvaiheen kustannusten määrään. Loukkaantuminen vaikuttaa monin tavoin nuoren elämään ja selviytymiseen arjessa.
Sähköjunien ja -radan vaaroista ei selvästikään ole vielä tarpeeksi tietoa, koska tapaturmia sattuu edelleen vuosittain. Tapaturmien uhrit ovat yleensä nuoria aikuisia. Lisäksi riski-ikään tulee jatkuvasti uusia nuoria. Kampanjan viesti onkin selkeä: sähkö tappaa, älä kiipeä junan katolle.
– Sähköradalla ja junan katolla oleva jännite on jopa sata kertaa suurempi kuin kodin tavanomaisessa pistorasiassa. Sähkö voi myös niin sanotusti hypätä ajolangoista, joten pelkkä lähietäisyydelle meneminen on hengenvaarallista. Rautatiealueelle ei ole ylipäätään mitään asiaa, liikkuminen raiteilla tai niiden välittömässä läheisyydessä on vaarallista ja kiellettyä myös laissa, sanoo rautatieturvallisuuden johtava asiantuntija Marko Tuominen Väylävirastosta.
Kampanja tavoittelee nuoria mahdollisimman laajasti TikTokissa ja YouTubessa. Kampanjavideo näkyy myös Tukesin, Väyläviraston, SPEKin ja HUSin omissa somekanavissa. Kampanjaa on rahoittanut STEK ry, joka edistää sähkön käytön turvallisuutta ja luotettavuutta, sähköisiä energiatehokkuusratkaisuja sekä älykästä sähkön käyttöä keräämällä, tuottamalla ja jakamalla tietoa.
– Kampanjavideolla korostetaan erityisesti nuoren omaa harkintaa ratojen ja junien läheisyydessä sekä mahdollisuutta ehkäistä tapaturmia pysymällä poissa junien katoilta. Kampanja on tehty yhteistyössä useiden toimijoiden kesken, sillä junan katolle kiipeämisestä aiheutuu laajoja vaikutuksia niin rataverkon toimivuuteen kuin sairaanhoitoonkin, sanoo viestintäjohtaja Anu von Lode Tukesista.
Havainnekuva_Helsingin päärautatieasema
VR hankkii 20 lähijunayksikköä Stadlerilta. Junat tulevat liikenteeseen keväästä 2026 alkaen. Hankintaan kuuluu lisäksi optiot tilata 50 junaa lisää ja niiden kunnossapito. Kalustohankinnan arvo ilman optioita on noin 250 miljoonaa euroa.
Uudet lähijunat ovat 50 % energiatehokkaampia kuin VR:n nykyinen lähijunakalusto. Junan sisustus on muokattavissa tarpeen mukaan, joten esimerkiksi pyöräpaikkojen määrää voi kasvattaa kesäksi.
Matkustusmukavuuteen on panostettu. Uusissa junissa on pöydillä varustettuja istumapaikkoja, jotta lähijunamatkan taittaminen esimerkiksi läppärillä työskennellen sujuu entistä helpommin. Lisäksi juniin tulee langaton verkkoyhteys ja latauspistokkeet kaikille istumapaikoille.
– Olemme määritelleet uusien junien ominaisuuksia kuunnellen asiakkaiden toiveita ja osallistaen henkilöstöämme. Haluamme parantaa asiakas- ja työtekijäkokemusta sekä energiatehokkuutta, minkä nämä junat mahdollistavat, sanoo VR:n toimitusjohtaja Elisa Markula.
Uudet junat pääsevät käyttöön reittiliikenteessä keväästä 2026 alkaen. Ne tulevat linjoille D, R, T, Z ja M, joissa käytetään tällä hetkellä vuosina 1999–2005 käyttöön otettua Sm4-kalustoa. Suurin osa Sm4-junista siirtyy VR:n vanhemman Sm2-lähijunakaluston tilalle muille reiteille.
Lisätilausoptioiden avulla VR voi vastata alueellisen junaliikenteen kysynnän kasvuun. Esimerkiksi elokuussa 2022 Tampereen alueella lisättiin M-junavuoroja Tampereen kaupungin ja lähikuntien rahoittaman lisäliikennetilauksen myötä. Samaan on edellytyksiä muuallakin.
– Uusia reittejä voidaan perustaa alueille, joissa se on lipputuloilla kannattavaa tai joihin valtio ja kunnat haluavat hankkia ympäristöystävällistä lähiliikennettä. Lähiliikennealuetta on mahdollista laajentaa esimerkiksi Turun ja Oulun alueille sekä Helsingin ja Hangon välille, kunhan kyseisen rataosan sähköistys valmistuu, Markula sanoo.
Sveitsiläinen insinöörityö on osoittanut laadukkuutensa
Stadler voitti kilpailutuksen sekä laatu- että hintakategoriassa. VR:llä on hyviä kokemuksia Stadlerin FLIRT Sm5 -sähkömoottorijunien liikennöinnistä pääkaupunkiseudun HSL-liikenteessä. Kyseiset junat tulivat käyttöön vuonna 2009.
– FLIRT-junat ovat osoittaneet monipuolisuutensa ja kestävyytensä jo tuhansia kertoja, niin Napapiirillä kuin Afrikassa. Uusi kalusto tarjoaa VR:n lähiliikenteen matkustajille ympäristöystävällisen, luotettavan ja mukavan matkakokemuksen, jopa haastavissa talviolosuhteissa, sanoo Ansgar Brockmeyer, Stadlerin varatoimitusjohtaja sekä myynti- ja markkinointijohtaja.
Uusissa lähijunissa yhdistyvät vastuullisuus, suomalainen muotoilu ja sveitsiläinen insinöörityö. Junien kokoonpano tehdään Stadlerin tehtaalla Puolassa ja osa komponenteista valmistetaan Sveitsissä.
Havainnekuva Fenniarailin Vectron-sähköveturista.
Fenniarail Oy on allekirjoittanut sopimuksen Siemens Mobilityn kanssa Vectron-sähkövetureiden toimittamisesta.
Vuonna 2021 solmittuun toimitussopimukseen sisältyy yhden Vectronin toimittaminen lokakuuhun 2023 mennessä, optio neljästä lisäveturista sekä Siemensin tarjoama vetureiden kunnossapitopalvelu. Kyseessä on ensimmäinen yksityisen rautatieyhtiön sähköveturihankinta Suomessa ja sen myötä Fenniarail tarjoaa asiakkailleen entistä ympäristöystävällisempiä kuljetuksia, jopa ilman suoria CO2-päästöjä.
Fenniarailin veturikapasiteetti on täysimääräisesti käytössä ja nyt julkistettu veturi-investointi varmistaa yhtiön kasvun jatkumisen. Uusien sähkövetureiden käyttöönoton myötä saavutettava lisäkapasiteetti mahdollistaa uuden reitti- ja vuorotarjonnan sekä nykyisille että uusille asiakkaille. Yhdessä uudistuvan tavaravaunustomme kanssa pystymme jatkossa tarjoamaan markkinoiden parasta kuljetustehokkuutta.
Vectronit ovat saksalaisen Siemensin valmistamia moderneja neljäakselisia sähkövetureita, joita on tähän mennessä toimitettu eri rautatieyhtiöille jo yli tuhat kappaletta. Hankittavat veturit on räätälöity Suomen olosuhteisiin, ja ne soveltuvat yhtiön tavaraliikenteeseen erityisen hyvin – yhdellä veturilla pystytään vetämään yli 2 000 tonnia painavia tavarajunia nykyistä vetokalustoa suuremmalla keskinopeudella. Sähköistämättömillä raiteilla liikkumista varten Fenniarailin Vectroneihin tulee ns. last mile-varustelu, eli dieselyksikkö, joka mahdollistaa vaunuston siirrot esimerkiksi lastausraiteelle. Vetureihin tulee luonnollisesti myös radio-ohjaus, mikä mahdollistaa veturinkuljettajan suorittamat vaihtotyöt. Radio-ohjaus ja last mile-varustelun mahdollistama kaksikäyttöisyys näkyvät asiakkaalle tehokkaampina logistisina palveluina, kun erillistä vaihtotyöveturia ei tarvita.
Ympäristötekijät on huomioitu koko veturin elinkaarta ajatellen. Vectronin energiatehokkuus on huippuluokkaa ja veturi kykenee jarrutuksessa palauttamaan energiaa takaisin sähköverkkoon ja veturin ohjausjärjestelmä sekä optimoi energiankäyttöä että neuvoo kuljettajaa parhaan ajotavan valinnassa. Veturin rakenne on modulaarinen ja 98 % painosta on kierrätyskelpoisia materiaaleja.
“Sähköveturin hankinta on Fenniarailille merkittävä uusi avaus. Yhtiön tavoite on tarjota ilmastollisesti kestäviä logistiikkaratkaisuja raiteilla, ja sähköveturit pitävät meidät tällä strategisella polulla. Investoinnilla varmistamme myös yhtiön kasvun jatkumisen ja uudet veturihankinnat ovat jatkossakin pääasiassa sähkövetureita. Siemensin kunnossapitopalvelua varten investoimme myös kaluston huoltotilaan Kouvolan alueella.” toteaa Fenniarailin hallituksen puheenjohtaja Petri Lempiäinen.
|
|||||||||||||||||||
Heinäkuussa kotimaan kaukoliikenteessä päästiin historialliseen ennätykseen matkamäärissä. Kaukojunissa tehtiin heinäkuussa yhteensä huikeat 1 427 000 matkaa, mikä 46 % enemmän kuin vuoden 2021 heinäkuussa, ja 17 % enemmän kuin vuonna 2019. VR Transpointin rautatiekuljetusten volyymit olivat heinäkuussa 22 % pienemmät vuodentakaiseen verrattuna ja tavaraa kuljetettiin rautateitse noin 2,5 miljoonaa tonnia. Yhteensä tänä vuonna tammi–heinäkuussa on tehty 7,07 miljoonaa kotimaan kaukoliikenteen matkaa ja tavaraa kuljetettu rautateitse 17,4 miljoonaa tonnia.
Matkustus lisääntyi kaikilla reiteillä heinäkuussa ja eniten kasvua tapahtui kesäkuuhun verrattuna Helsingin ja Seinäjoen (+66 %), Helsingin ja Joensuun välillä (+57 %) ja Helsingin ja Tampereen sekä Helsingin ja Vaasan välillä (+53 %).
“Heinäkuussa teimme historiaa ja kaikkien aikojen ennätyksen, sillä kuljetimme kaukoliikenteen junissa matkustajia enemmän kuin koskaan aiemmin yhden kuukauden aikana! Upea juttu, että matkustajat ovat valinneet hiilineutraalin junan matkustaessaan kesälomakohteisiin. Edulliset hinnat ja tarjoamamme lisäpalvelut on otettu erittäin hyvin vastaan. Tulemme myös rekrytoimaan noin 200 uutta työntekijää matkustajaliikenteeseen, VR Groupin vt. toimitusjohtaja Topi Simola kertoo.
VR Transpointin kotimaan kuljetusmäärät nousivat heinäkuussa
VR Transpointin rautatiekuljetuksissa kuljetusvolyymit laskivat heinäkuussa 22 % viime vuoteen verrattuna ja olivat 2,5 (3,2) miljoonaa tonnia. Kotimaan rautatiekuljetusten volyymit nousivat heinäkuussa 4 % ja kansainvälinen liikenne laski 64 % viime vuoteen verrattuna. Tänä vuonna tammi-heinäkuussa on rautateitse kuljetettu tavaraa 17,4 (21,7) miljoonaa tonnia, joka on noin 20 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Idän tavaraliikenteen lasku on edennyt arvion mukaan, ja liikenne loppuu asteittain vuoden loppuun mennessä.
Ratatyöt- ja katkot häiritsivät junaliikennettä heinäkuussa
Kaukoliikenteen heinäkuun täsmällisyys oli 83,7 %. Ensisijaiset myöhästymiskirjautumiset jakautuivat radasta johtuviin syihin (55 %), muihin syihin (25 %) ja VR-syihin (21 %).
VR:n lähiliikenteessä heinäkuun täsmällisyys oli 96,1 %. Myöhästymisen syyt jakautuivat muihin syihin (46 %), radasta johtuviin syihin (40 %) ja VR-syihin (14 %).
HSL:n lähiliikenteen junien keskimääräinen myöhästyminen jatkoi erinomaista kehitystään ja oli heinäkuussa 0,53 minuutin verran. Myöhästymisen syyt jakautuvat muihin syihin (47 %), radasta johtuviin syihin (42 %) ja VR-syihin (12 %).
2.8.2022 ajettiin ensimmäinen Fenniarail Oy:n vetämä raakapuujuna Jämsänkoskelta Kouvolaan Kuusankosken asemalle.
UPM-Kymmene Oyj ja Fenniarail Oy ovat aloittaneet yhteistyön raakapuun raideliikenteen palveluista Suomessa. Liikenteessä käytetään Fenniarailin vetureita ja UPM:n hallinnoimia raakapuuvaunuja.
Raakapuuta kuljetetaan eri puolilla maata sijaitsevilta raakapuun lastausasemilta UPM:n tehdaspaikkakunnille.
Yhdessä raakapuujunassa voidaan kuljettaa puumäärä, joka vastaa yli kahtakymmentä puutavara-autollista, joten puutavaran rautatiekuljetuksilla on merkittävä vaikutus toimitusketjun energiatehokkuuteen ja päästöjen pienentämiseen.
”Tällä uudella yhteistyömuodolla on suuri merkitys UPM:n puulogistiikalle. Haluamme ehdottomasti kasvattaa rautatiekuljetuksia tehtaillemme, sillä rautatiekuljetukset ovat ympäristöystävällisempi ja kustannustehokkaampi kuljetusmuoto kuin autokuljetukset”, sanoo UPM Metsän resurssipäällikkö Marko Nevalainen.
Fenniarail Oy aloitti liikennöinnin ensimmäisenä yksityisenä rahtiliikenteeseen keskittyvänä rautatieoperaattorina vuonna 2016 ja on muuttanut alan toimintamalleja. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2021 6,9 M€ ja yhtiö operoi kuudella veturilla ja 22 vaunulla Suomen rataverkostolla. Yhtiön henkilöstön määrä on 28.
Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood. Kuva: Liisa Takala.
Euroopan komissio on ehdottanut, että eurooppalaiselle liikenneverkolle (TEN-T) rakennettavat uudet yhteydet olisivat yleiseurooppalaisen raideleveyden mukaisia. Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood pitää ehdotusta Suomen kannalta merkittävänä, sillä turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii Suomen kytkemistä vahvemmin osaksi Eurooppaa ja länttä. Ehdotus toisi mukanaan myös suuremmat mahdollisuudet hyödyntää EU-rahoitusta.
Euroopan komissio on ehdottanut, että uudet eurooppalaiselle liikenneverkolle rakennettavat uudet raideyhteydet tulisi rakentaa yleiseurooppalaiseen leveyteen. Kyseessä on komission ehdotus, josta parlamentti ja jäsenmaista koostuva neuvosto aloittavat neuvottelut.
”Komission ehdotuksen taustalla on Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset markkinoihin, erityisesti ruokahuoltoon. Toimivat sisämarkkinat ja liikenneyhteyksien merkitys korostuu erityisesti nykytilanteessa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.
Pitkällä aikavälillä komission ehdotus on Woodin mukaan hyvin merkityksellinen Suomen kannalta, sillä Suomen logistinen sijainti muuttui Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Venäjän ilmatilan sulkeminen, pakotteet, meriliikenteen kroonistunut konttipula ja kohonneet energianhinnat vaikuttavat kuljetuskustannusten lisäksi suomalaisen logistiikan toiminta- ja huoltovarmuuteen.
”Suomen logistinen sijainti idän ja lännen solmukohtana on muuttumassa päätepisteeksi Euroopan pohjoisella reunalla. Suomen osalta turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii vahvempaa kytkentää etelään ja länteen myös sotilaallisen liikkuvuuden mahdollistamiseksi. Rahoituksen näkökulmasta ehdotus toisi mukanaan suuremmat mahdollisuudet hyödyntää EU-rahoitusta Suomessa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä”, Wood sanoo.
Suomen lisäksi raideleveyksien muutostarpeet koskevat Espanjaa, Portugalia ja Baltian maita. Komission ehdotuksessa kuitenkin tuodaan esille, ettei hankkeita tarvitse tehdä, jos se ei ole taloudellisesti järkevää. Wood painottaa, että mikäli Suomi näkee järkevänä olla kytkeytymättä yleiseurooppalaiseen verkkoon ja raideleveyteen, kukaan ei pakota Suomea niin tekemään.
”Kahden eri raideleveyden kanssa on opittu elämään muissakin maissa, miksei Suomessa? Hyvänä esimerkkinä RailBaltican rakentaminen eri leveyteen olemassa olevan raideleveyden kanssa. Eurooppalainen raideleveys myös helpottaisi operaattoreiden markkinoille tuloa Suomessa”, Wood sanoo.
Woodin mukaan tarvitaan strateginen näkemys siitä, kuinka Suomi kytkeytyisi vahvemmin osaksi muuta Eurooppaa.
“Olisikin syytä tarkastella uudelleen Tallinnan tunnelin merkitystä Suomen saavutettavuuden näkökulmasta. Turvallisuuspoliittisen tilanteen lisäksi komission ehdotusta arvioitaessa on tärkeää muistaa, että yhtenä keinona liikennesektorin päästövähennysten saavuttamiseen on kuljetusten lisääminen raiteilla. Tämän vuoden lopussa annettava lainsäädäntöpaketti rahtiliikenteen viherryttämiseksi on jo pitkällä komission valmistelussa”, Wood sanoo.
Kuljetusreitti merkittynä kartalle
Kouvolan rautatieasemaa koristanut höyryveturi Ruuhveltti siirretään ensi torstaina 9.6. Matkakeskuksesta Pilkepuistoon. Veturin nosto ja siirtotyöt aiheuttavat Matkakeskuksen ympäristössä lyhytaikaista haittaa liikenteelle.
Kouvolan maamerkkeihin lukeutuva vanha höyryveturi Ruuhveltti siirretään uudelle paikalleen Pilkepuistoon torstaina 9.6. kello 18 alkaen. Siirto tulee aiheuttamaan katujen sulkemisia Matkakeskuksen ympäristössä kello 18–18.30.
Veturin nosto- ja siirtotyöt aiheuttavat torstaina 9.6. muutoksia liikennejärjestelyissä seuraavasti:
Matkakeskus klo 7–19: Ruuhveltin edessä olevat linja autojen P-paikat ovat koko päivän pois käytöstä nostotyön ja kuljetuksen takia.
Katuverkko klo 18–18.30: Erikoiskuljetuslupa Veturiraitti – Halkotorinkatu: reitin pituus 0,79 kilometriä.
Veturin siirron hoitaa Lavettikuljetus Alanne Oy.
Pilkepuisto saneerataan Ruuhveltin siirron yhteydessä. Pilkepuisto sijaitsee radan varressa, Ruuhveltin nykyisestä paikasta noin 300 metriä länteen päin.
Pilkepuiston viherrakentaminen ajoittuu syksyyn, jolloin alueelle muun muassa tehdään uusia istutuksia sekä asennetaan kivetys veturin ympärille. Lisäksi rakennetaan uusia kevyen liikenteen väyliä puistosta keskustaa kohti sekä Matkakeskuksen suuntaan.
Ruuhveltin siirrolla varaudutaan Matkakeskuksen mahdolliseen laajentumiseen länteen päin.
Kun Ruuhveltti on saatu siirrettyä uudelle paikalleen, Aalto-yliopiston kansainvälinen opiskelijaryhmä aloittaa rakentamaan sille suunniteltua uutta katosta. Katoksen on määrä valmistua syksyyn mennessä.
Proxionin johtaman partneriverkoston ponnistus edistyksellisen raideliikenteen korkeimman automaatiotason, GoA4 -luokan autonomisen junayksikön kenttätesteissä oli onnistunut. Liikenneneuvos Janne Hauta liikenne- ja viestintäministeriön automaatioyksiköstä sai kunnian antaa junayksikölle ensimmäisen suoritettavan tehtävän.
Hankkeen tavoitteena on synnyttää täysin uudenlainen, autonominen raidelogistiikka teollisuuslaitosten tai terminaalien sisäiseen liikenteeseen ja kasvattaa voimakkaasti rautatiekuljetusten määrää. Suomalaisen Proxionin vetämässä, kaikkiaan parinkymmenen tekniikan alan toimijan hankkeessa kehitetään raiteille ketterää ja vähäpäästöistä kuljetuskonseptia, jota pääsevät hyödyntämään ensimmäisenä suuret teollisuusyritykset. Voikkaalla suoritetuissa kenttätesteissä todistettiin, että teknologian avulla raideliikenteen on mahdollista kilpailla joustavien maantiekuljetusten kanssa teollisuuden kuljetuksissa suljetuilla alueilla, kuten satamissa tai teollisuuslaitoksissa.
Täysin autonominen logistiikkaketju tuotantolaitoksen ja terminaalin välillä
Projektijohtaja Reijo Viinosen mukaan hankkeen tavoite on edistää teollisuus- ja tehdasalueiden sisälogistiikkaa turvallisella, ympäristöystävällisellä ja tehokkaalla raideliikenteellä. Julkisella rataverkolla liikuttaessa vaatimukset ja määräykset sekä toimijoiden suuri määrä tekevät täysin autonomisesta logistiikkaketjusta haastavan toteuttaa, kertoo Viinonen. Ajatus autonomisesta junasta syntyi, kun Proxionin omistaja Petri Puikkonen halusi ratkaista haasteen, jonka jatkuva rekkaliikenne läpi Uudenkaupungin keskustan autotehtaalle loi.
– GoA4-automaatiotaso tarkoittaa raideliikenteessä valvomatonta automaatiota, valoittaa Viinonen projektin edistyksellisyyttä. Junayksikkö kykenee itsenäisin päätöksin ohjaamaan esimerkiksi tasoristeystä ja varmistamaan turvallisen kulkutien tehtävän suorittamiseksi. Ihmisen ei tarvitse valvoa junayksikköä jatkuvasti edes etänä.
Suomalaisin voimin uutta teknologiaa
Pääkumppanit Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa ovat kehittäneet teknologioita puhtaasti rautatieliikenteen tarpeisiin. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on keskittynyt ympäristön havainnointiin liittyvien teknologioiden ja tarvittavaan päätöksenteko-ohjelmiston kehittämiseen.
-Markkinoilla olevat sensori- ja kamerateknologiat ovat kehitetty pitkälle maantieliikenteen tarpeisiin, kertoo johtava tutkija Pertti Peussa VTT:ltä. Voidaksemme aidosti havainnoida esteitä ja muutoksia rautatieympäristössä ja riittävästi ennakoiden, jotta satojen tonnien painoiset junat saadaan pysähtymään, olemme kehittäneet täysin omaa ohjelmistoteknologiaa projektilla.
Electric Power Finland on vastannut projektilla raideinfran kehittämisestä ja yhteensovittamisesta autonomisen liikkumisen tarpeisiin.
-Sähköinen vaihteenkääntäjämme kommunikoi junayksikön kanssa langattomasti hyödyntäen esimerkiksi 5G-verkkoa ja juna antaa käskyn vaihtajalle varmistaakseen turvallisen oikean kulkutien itselleen, kertoo EPF:n tuotekehityspäällikkö Jani Tupitsa.
Vaihteiden lisäksi teollisessa ympäristössä on useita tasoristeyksiä. Juna kommunikoi myös tasoristeysten kanssa ja ohjaa tutkatekniikoilla varoituslaitosta, joka sulkee ja vapauttaa risteyksen muilta käyttäjiltä.
Testiajot ajetaan Voikkaan Yritysalueen ratapihalla Teräspyörän modernisoidulla Otso 4 -veturilla. Teräspyörä on vastannut projektilla testiyksikön lisäksi akkuteknologiaan nojaavan sähköisen veturin konseptisuunnittelusta.
-Tänään ajetut testiajot todistavat, että nykyiset veturit ovat jo muutettavissa autonomisiksi, kertoo Kimmo Hämäläinen, Teräspyörä-Steelwheel:n toimitusjohtaja. Suunnitelmiemme mukaan myös lähipäästöiltään ympäristöystävällinen ja kustannustehokas akkukäyttöinen veturi nopealla latausteknologialla soveltuu erinomaisesti teolliseen lähiliikenteeseen.
Proxionin tekninen päällikkö Kimmo Kolehmainen kertoo, että Proxionin kehittämän Proxion Train Logistics Management System (PTLMS) -järjestelmän tehtävä on hoitaa kommunikaatio junan ja materiaalihallinnon välillä. autonomisen junayksikön ja ratalaitteiden välillä.
Lisäksi Proxion on kehittänyt asetinlaiteohjelmiston, joka hoitaa kommunikaation.
-PTLMS:n avulla koko logistiikkaketju voidaan automatisoida. Voimme esimerkiksi välittää tietoa saapuvasta rahtikuljetuksesta meriteitse junayksikölle, joka saapuu laiturialueelle vastaanottamaan rahdin ja kuljettaa sen terminaaliin, jossa rahti, kuten kontti, puretaan rekkojen tai julkiselle rataverkolle suuntaavien junien kyytiin, valottaa Kolehmainen kokonaisuutta.
-Koko kuljetusketjun automatisointi ja toimintojen integrointi luovat tarvitsemaamme kilpailukykyä, jatkaa Viinonen.
Regulaatio laahaa perässä
Autonominen junayksikkö on aikaansa edellä. Euroopan rautatieviraston valmistelema säädöskokonaisuus koskee vasta tason 1 ja 2 automaation teknisiä järjestelmiä. Junan testiajoissa Voikkaalla pilotoidaan jo tason 3 ja 4 automaatiojärjestelmiä.
-Se kuinka eteenpäin katsovasta projektista on kyse, voidaan havainnollistaa EU-regulaatiolla, kertoo Liikenneneuvos Janne Hauta, liikenne- ja viestintäministeriöstä. Tasoille 3 ja 4 regulaatiota on odotettavissa aikaisintaan tämän vuosikymmenen puolivälin paikkeilla. Täällä katsotaan tänään vahvasti eteenpäin.
EU:n kestävän ja älykkään liikkumisen strategiassa on linjattu, että komissio pyrkii helpottamaan testausta ja kokeiluja sekä sääntely-ympäristön mukauttamista niin, että ne tukevat innovaatioita ja uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Lisäksi LVM:ssä on käynnissä rautatieliikenteen lainsäädännön läpikäynti automaation näkökulmasta.
– Olenkin varma, että tämän autonominen juna -hankkeen avulla saamme arvokasta tietoa siitä, mihin suuntaan sääntelyä tulisi kehittää niin EU:ssa kuin kotimaassa, jatkaa Hauta. Teknologian kehittäjät tarvitsevat ketterän sääntelykehyksen tuotteiden pilotoimiseksi ja käyttöönottamiseksi.
Business Finland mukana alusta alkaen
Hankkeessa on ollut alusta asti mukana myös Business Finland rahoittamassa niin konseptivaihetta vuosina 2019-2020 ja tutkimus- ja kehitysvaihetta 2021-22.
-Juuri tällaisia vientiin tähtääviä ja uutta liiketoimintaa luovia hankkeita haluamme olla mukana rahoittamassa, kertoo Tom Warras Business Finlandilta. Jotta pääsemme hankkeen seuraavaan vaiheeseen, toivotan mukaan entistä laajemman joukon toimijoita aina teollisuudesta ja operaattoreilta. Yhdessä voimme tehdä tästä Suomelle seuraavan suuren vientituotteen.
Voit seurata projektia myös nettisivuillamme: www.goa4.fi.
Santalahden rantasilta Raitiotieallianssi_Pasi_Tiitola
Tampereen raitiotien länsiosan rakentamistyöt etenevät aikataulussa. Kesän tullessa asennetaan jo ensimmäiset kiskot Lentävänniemeen, ja kaikkiaan tänä vuonna rakennetaan kaksoisraidetta lähes kolme kilometriä. Raitiotietyöt ovat käynnissä koko länsiosalla eli Santalahden, Hiedanrannan, Niemenrannan ja Lentävänniemen alueella. Pyynikintori–Santalahti -osuudella kaksoisraiteen asennukset on tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Elokuun alkupuolella valmistuvat myös Sepänkadun sillan työt, ja katu voidaan avata jälleen läpiajoliikenteelle.
– Rakentamistyöt koko Pyynikintori–Lentävänniemi -osuudella ovat edenneet hyvin ja Santalahden alueella osittain jopa etuajassa. Loppukesästä aloitamme jo ajojohdinasennukset Pyynikintorin ja Santalahden välillä. Kaikki työt tähtäävät siihen, että raitioliikenne Santalahteen voi alkaa ensi vuonna eli 7. elokuuta 2023, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus kertoo.
Tampereen kaupunki jatkaa Näsisaaren täyttöä, jonka on määrä valmistua kuluvan vuoden loppuun mennessä.
– Tavoitteena on, että Raitiotieallianssin työt Näsisaaressa voisivat alkaa kesällä 2023. Aikatauluun vaikuttaa Näsisaaren täytön painuma-aika. Jos työt päästään aloittamaan suunnitellusti, on raitioliikenteen aloittaminen Lentävänniemeen mahdollista vuodenvaihteessa 2024-2025, Valjus arvioi.
Ratatyöt vilkkaimmillaan kesällä
Tänä vuonna Raitiotieallianssi rakentaa raitiotien kaksoisraidetta kaikilla rakentamislohkoilla eli Santalahdessa, Hiedanrannassa ja Lentävänniemessä. Pyynikintori–Santalahti -osuudelle on tähän mennessä asennettu kaksoisraidetta noin 700 metriä.
– Pyynikintorin ja Santalahden välillä ratatyöt on tarkoitus saada valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Lentävänniemeen ensimmäiset raiteet asennetaan toukokuussa Federleynkadulle. Tavoitteena on, että tänä vuonna saadaan päällysrakenteen osalta valmiiksi Federleynkatu, Kehyskatu ja noin puolet Lielahdenkatua. Loppuosuus Lielahdenkadusta sekä Halkoniemenkatu ovat vuorossa ensi vuonna, Raitiotieallianssin päällysrakennevastaava Timo Kuusela toteaa.
Tampereen raitiotielle rakennetaan myös länsiosuudelle sekä sepelirataa että kiintoraidelaattaan perustuvaa rataa, jossa pinnoitteena on nurmi, kiveys tai asfaltti.
– Kiintoraidetta asennetaan tänä vuonna noin kaksi kilometriä ja sepelirataa arviolta vajaan kilometrin verran. Valmiista raitiotieradasta puhutaan vasta siinä vaiheessa, kun kaikki tekniset järjestelmätkin on asennettu. Teknisiä järjestelmiä ovat esimerkiksi sähköradan rakenteet kuten pylväät, ajojohtimien ripustimet ja itse ajojohtimet. Lisäksi asennetaan muun muassa vaihteiden kääntölaitteita ja liikennevaloja raitiotietä varten, Kuusela mainitsee.
Kaikkiaan Tampereen raitiotien länsiosalle eli Pyynikintorin ja Lentävänniemen välille tulee raitiotierataa noin 6,7 kilometriä.
Rosenlewin ratasillan rakentaminen Paasikiventien yli etenee – Paasikiventietä levennetään
Santalahden länsiosassa jatkuu Paasikiventien ylittävän Rosenlewin alikulkusillan rakentaminen. Valtaosa sillan perustusten paalutuksista on saatu kevään aikana valmiiksi, mutta myöhemmin kesällä paalutetaan vielä Paasikiventien kaistojen välistä tukea.
Rosenlewin sillasta tulee reilut 230 metriä pitkä silta pelkästään raitioliikenteen käyttöön. Silta tulee ylittämään Paasikiventien lähtien Rantatien länsipäästä ja ulottuen Pölkkylänpuistoon, josta raitiotien reitti etenee Näsisaaren kautta kohti Hiedanrantaa ja Niemenrantaa. Siltaa kannattelee maatukien lisäksi viisi pilaria. Sillan rakentamista voi seurata Raitiotieallianssin verkkosivujen live-kamerasta.
Siltatöiden lisäksi alueella jatketaan Paasikiventien muutostöitä. Paasikiventietä siirretään ja lännen suuntaan myös levennetään kolmikaistaiseksi, koska ilman siirtoa raitiotie ei mahtuisi Rantatien alueelle. Raitiotieallianssi tekee lisäksi raitiotietöiden yhteydessä Paasikiventien levennystyöt Tampereen uittotunnelin länsipuolelle saakka, jossa ne yhdistyvät aikaisemmin tehtyyn levitykseen. Paasikiventiellä on töiden aikana ajoittain kaistajärjestelyjä. Nämä työt alkavat toukokuun aikana ja valmistuvat ensi vuonna loppukesällä.
Santalahdessa työt etenevät kohti valmista – Sepänkatu avautuu liikenteelle heinä-elokuussa
Pyynikintorin ja Santalahden väliset raitiotietyöt alkoivat marraskuussa 2020. Osuuden rakentaminen etenee suunnitellusti ja joidenkin työvaiheiden, kuten Sepänkadun raideasennusten osalta, jopa etuajassa.
Pirkankadun raitiotieosuudella on viimeistelty katurakennustöitä ja tehty kiveystöitä. Kadun eteläpuolen jalankulku- ja pyöräväylää asfaltoidaan kesäkuun alussa. Lisäksi Sepänkadun ja Pirkankadun liittymässä asennetaan kesän aikana liikennevaloja.
Sepänkadulla on keväällä istutettu ensimmäisiä uusia katupuita ja kesän aikana tehdään katurakennustöitä, kadun reuna- ja pintakiveyksiä sekä asennetaan liikennevaloja. Lisäksi jatketaan kiskoasennuksia ja kiintoraiteen rakentamista. Satakunnankadun liittymäalueella rakennetaan keskisaarekkeita ja tehdään kiveystöitä. Särkänniemen raitiopysäkillä asennetaan betonikiviä ja katosperustusta. Sepänkadun sillalla on käynnissä kiskojen asennus sekä pintatyöt, ja kiintoraidelaatan valutöitä tehdään alkukesällä. Sepänkadun ja Paasikivenkadun liittymässä työalue muuttuu kesäkuussa. Autoliikenteelle tulee tällöin Paasikivenkadulla muutamia kaistajärjestelyjä, kun Paasikivenkadun keskiosalla tehdään kiveyksiä. Kaikkiaan työt Sepänkadulla etenevät siten, että Sepänkatu on tarkoitus avata läpiajoliikenteelle jälleen heinä-elokuussa. Ennen liikenteen avaamista Sepänkadulla asfaltoidaan ja tehdään ajoratamaalauksia. Avaamisen jälkeenkin katurakennustyöt jatkuvat vielä kadun itäreunalla loppuvuoden ajan. Sepänkatu on ollut suljettuna läpiajoliikenteeltä viime vuoden toukokuusta alkaen. Kadun avaamisesta liikenteelle tiedotetaan tarkemmin erikseen kesän aikana.
Paasikivenkadulla jatketaan toukokuun loppuun radan rakennekerrosten, kaapelireittien ja hulevesilinjojen rakentamista. Raitiotien sepeliradan rakentaminen Paasikivenkadulle alkaa kesäkuussa, ja rataosuus valmistuu loppukesällä. Kesän aikana tehdään ajoradan reunakiveyksiä sekä asfaltoidaan ajoratoja vaiheittain. Kadun eteläpuolella Tiporaitilla on uusittu jalankulku- ja pyöräväylää, ja uutta osuutta saadaan käyttöön alkukesällä. Tässä yhteydessä myös väliaikainen suojatie Paasikivenkadun yli Haarlan mutkassa poistuu käytöstä ja kulku siirtyy lopulliselle reitille Haarlankadun ja Rantatien kautta. Paasikivenkadun eteläpuolella rakennetaan jalankulku- ja pyöräväylää Sepänkadun siltaa kohti, ja alkusyksystä alueella istutetaan puita sekä tehdään muita vihertöitä. Paasikivenkadun varrella sijaitsevalla raitiotien sähkönsyöttöasemalla viimeistellään kesän aikana julkisivua. Aseman kojeistoasennukset alkavat loppusyksyllä.
Rantatiellä katurakennustyöt etenevät alueen talorakennustyömaiden mukaisesti. Auto-ja pyöräliikenne Rantatiellä kulkee jo lopullisella paikallaan ajoradalla. Rantatien radan pohjatyöt ovat valmistuneet ja kadulla tehdään ratatöitä kesän ajan. Rantatielle tulee sekä sepelirataa että nurmirataa. Rantatien raitiopysäkeillä eli Tikkutehtaan ja Santalahden pysäkeillä tehdään mm. reunakivitöitä sekä asfaltointeja. Santalahden rantasillalla rakennetaan hissiä sillan Pispalanharjun puoleisessa päädyssä. Hissi on tavoitteena saada käyttöön kesäkuun aikana.
Rata- ja katurakennustöiden lisäksi Santalahden alueella tehdään kesän aikana runsaasti erilaisten teknisten järjestelmien asennuksia kuten kuitukaapelointia sekä pysäkkien sähkö- ja tietoliikennekeskusten ja liikennevalojen asennuksia. Ajojohdinasennukset alueella alkavat elokuun alussa.
Hiedanrannassa jatketaan painopengertä ja siirretään kaukolämpölinjaa
Hiedanrannassa raitiotietyöt alkoivat huhtikuun lopulla. Samalla alueelle on tehty ensimmäiset liikennejärjestelyt, kun raitiotien rakentamiseen tarvittava työmaatie sekä Paasikiventien ylittävä jalankulku- ja pyöräväylä risteävät Hiedanrannan alueella. Risteyskohta on merkitty liikennemerkeillä siten, että työmaaliikenteellä on väistämisvelvollisuus.
Kesän aikana jatketaan Sellupuiston painopengertä etelän suuntaan Tehdaskartanonkadun päälle. Tämän vuoksi Tehdaskartanonkadulle rakennetaan töiden ajaksi noin sadan metrin matkalle kiertotie, johon tulee kaksisuuntainen ajorata sekä yhdistetty jalankulku- ja pyöräväylä. Samassa yhteydessä painopenkereen alta siirretään pois käytössä oleva kaukolämpölinja. Autoliikenteen osuus kiertotiestä saadaan käyttöön kesäkuun alussa. Sen jälkeen tehdään kaukolämmön siirto, jonka jälkeen rakennetaan kiertotien osuus jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Se saadaan käyttöön kesäkuun aikana. Kiertotiejärjestelyt ovat voimassa reilun vuoden, eli kesälle 2023 saakka.
Hiedanrannassa rakennetaan kesän aikana myös ratapohjaa Nottbeckinaukion ja tehdasalueen välille. Lisäksi tehdään uutta kunnallistekniikkaa Hiedanrannan tulevia asuinalueita varten. Tavoitteena on myös asentaa ensimmäiset kiskot Hiedanrantaan tänä vuonna.
Sellupuistossa viime kesänä rakennettu painopenger tiivistää maaperää tulevaa rataa ja pysäkkiä varten vielä syksyyn saakka. Painopenkereen vuoksi Sellupuiston alueelle viime kesänä tehdyt liikennejärjestelyt ovat voimassa toistaiseksi.
Niemenrannassa ja Lentävänniemessä työt käynnissä kaikilla raitiotiekaduilla
Kaikilla Niemenrannan ja Lentävänniemen raitiotiekaduilla eli Federleynkadulla, Kehyskadulla, Lielahdenkadulla ja Halkoniemenkadulla on tehty kevään aikana johto- ja putkisiirtoja sekä poikittaisten putkilinjojen rakentamista kadun ali. Kadun suuntaisesti kulkevia johto- ja putkilinjoja on siirretty pois tulevan radan alta, jotta niiden huoltotyöt tulevaisuudessa voidaan hoitaa ilman raitiotieliikenteen keskeytystä. Samalla johto- ja putkiverkostoja on uusittu.
Johto- ja putkisiirtojen jälkeen kaduilla tehdään radan pohjatöitä ja kesän aikana rakennetaan raitiotierataa useassa kohdassa.
Federleynkadulla putkilinjojen poikitustyöt ovat loppuvaiheessa ja kadulla jatkuu ratapohjan rakentaminen eri kohdissa. Toukokuun loppupuolella alkavat ensimmäisten kiskojen asennukset. Federleynkadun pohjoispuolella rakennetaan myös uutta valaistusta ja asennetaan valaisinpylväiden perustuksia. Uusia katupuita varten rakennetaan kantavaa kasvualustaa. Töiden vuoksi Federleynkatu on Kehyskadun ja Matilda Niemen kadun välillä yksisuuntainen. Osuudella sallitaan yksisuuntainen huoltoliikenne sekä kiinteistöjen tonttiliikenne. Pyöräväylä ja suositeltu jalankulkureitti sijaitsevat pääosin Federleynkadun pohjoispuolella. Matilda Niemen kadun ja Sellupuiston väliseltä osuudelta Federleynkatu on kokonaan suljettu autoliikenteeltä. Myös Federleynkadun pysäköintiä on rajoitettu, ja raitiotien valmistumisen jälkeen Federleynkadulla ei katusuunnitelman mukaisesti ole enää kadunvarsipysäköintiä raitiotien alueella, Sellupuiston ja Kehyskadun välisellä osuudella.
Kehyskadulla johto- ja putkisiirrot ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti, ja kadun kiskoasennukset alkavat kesäkuussa Lielahdenkadun liittymässä, joka on töiden ajaksi muutettu T-risteykseksi. Kesän aikana rakennetaan ratapohjaa ja asennetaan kiskoja koko Kehyskadun matkalla. Kesällä autoliikennettä siirretään kadun itäreunaan jalankulku- ja pyöräväylän päälle, ja työalue muuttuu kadun keskiosalle. Töiden myötä Kehyskadun jalankulkuun ja pyöräilyyn tulee muutoksia. Muutokset ohjataan maastossa. Töiden aikana Kehyskadun autoliikenne on kaksisuuntainen. Pysäköintipaikat Kehyskadulta poistetaan toukokuun puolivälissä raitiotien katusuunnitelman mukaisesti.
Lielahdenkadulla rakennetaan vielä alkukesän aikana isoa viemärilinjaa ja johtolinjojen poikituksia kadun ali. Toukokuun lopulla tehdään näiden töiden johdosta joitakin liikennejärjestelyjä. Kadun eteläpuolella asennetaan reunakiviä ja asfaltoidaan siten, että valmista katuosuutta saadaan käyttöön vaiheittain. Keskikesällä työalue Lielahdenkadun pohjoispuolella laajenee jalankulku- ja pyöräväylän alueelle, jonka johdosta kohdalle tehdään muutamia liikennejärjestelyjä. Myös Lielahdenkadulla rakennetaan kesän aikana ratapohjaa sekä asennetaan kiskoja Kehyskadun liittymän ja Lentävänniemenkadun välisellä osuudella. Lielahdenkadulla säilyy töiden aikana kaksisuuntainen autoliikenne, mutta ajokaistoja ja ajolinjoja muutetaan töiden edetessä. Jalankulun ja pyöräilyn reitti on töiden aikana ensisijaisesti Lielahdenkadun pohjoispuolella, mutta töiden edetessä on tiedossa tilapäisiä muutoksia. Pysäköintipaikat Lielahdenkadun raitiotieosuudelta poistetaan alkukesän aikana.
Halkoniemenkadulla on valmisteltu tulevia liikennejärjestelyjä ä kadun länsireunalla liikekeskuksen ja ajoradan välisellä alueella. Ajorata siirtyy töiden edetessä kadun länsireunalle kun katualueella aloitetaan viemärityöt. Myös jalankulku siirtyy länsireunalle. Halkoniemenkadun pysäköintipaikat poistetaan katusuunnitelman mukaisesti toukokuun aikana. Halkoniemenkadulla tehdään louhintaa toukokuun ajan tulevan raitiopysäkin alueella. Louhinnasta ilmoitetaan äänimerkillä, ja tarvittaessa kulkua työmaa-alueen lähistöllä ja Pyhällönpuistossa pysäytetään hetkeksi räjäytysten aikana.
Pyhällönpuistossa maapohjan kantavuutta parantava painopenger valmistuu toukokuun aikana. Painopengertöiden vuoksi kulkureittejä alueella on muutettu. Työalueen länsipuolella kulkureitti kiertää alueella sijaitsevalle leikkialueelle, joka on töiden aikana käytössä. Tulevan radan poikki itäpuolelle johtava kulkureitti on katkaistu painopenkereen rakentamisen ajaksi, mutta penkereen valmistuttua väylä saadaan jälleen käyttöön alkukesällä. Kulkureitit opastetaan maastossa. Painopenger on paikoillaan noin vuoden, jonka jälkeen alueella aloitetaan päällysrakennetyöt eli kiskojen asennus.
Raitiotietöiden aikana kaduilla on liikennejärjestelyjä, mutta kiinteistöille kulku ja huoltoajot varmistetaan kaikissa vaiheissa. Myös yötöitä tehdään tarpeen mukaan turvallisuussyistä ja jotta liikennettä häirittäisiin mahdollisimman vähän. Pysäköintimuutoksista Niemenrannassa ja Lentävänniemessä on tiedottanut Tampereen kaupunki >>
Raitiotien länsiosan rakentamisesta ja sen vaikutuksista tiedotetaan Raitiotieallianssin verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa.
Näsisaaren rakentamisesta vastaa ja tiedottaa Tampereen kaupunki.
Raitio- ja bussiliikenteestä sekä rakentamisen aikaisista poikkeusreiteistä löytyy lisätietoa Tampereen seudun joukkoliikenteen Nyssen kanavista.
Tampereen Ratikasta ja Ratikan taiteesta lisätietoa on Tampereen Ratikan kanavissa.