Junaliikenteen turvallisuuskehitys vakaata − vakavat onnettomuudet erittäin harvinaisia

Tavarajunan törmääminen raiteella seisseisiin vaunuihin Oulun tavararatapihalla 13.8.2016. Kuva OTKES

Suomen rautatieturvallisuuden tilanne on hyvä ja erityisesti matkustajaturvallisuus on erinomaisella tasolla. Tämä selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rautateiden turvallisuuden vuosikatsauksesta, jossa luodataan rautatieturvallisuuden tilaa viime vuonna.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rautateiden turvallisuuden vuosikatsaus on julkaistu. Katsauksessa tarkastellaan Suomen rautatieturvallisuuden tilaa vuonna 2019. Lisäksi katsaus valottaa Traficomin rautateihin liittyvien lupa-, valvonta- ja sääntelytoimintojen keskeiset asiat viime vuodelta.

Pidemmän aikavälin tarkastelussa junaliikenteen turvallisuuskehitys on parantunut selvästi ja vakavat onnettomuudet ovat hyvin harvinaisia. Viime vuonna junaliikenteessä tapahtui yksi merkittävä suistumisonnettomuus ja yksi merkittävä törmäysonnettomuus. Tasoristeysonnettomuuksien vuosittainen määrä on vähentynyt 2000-luvulla Suomessa merkittävästi, mutta tasoristeysten turvallisuustilanne on Suomessa kuitenkin edelleen selvästi esimerkiksi Ruotsia ja Norjaa huonompi. Vuonna 2019 tapahtui 26 tasoristeysonnettomuutta.

Vaihtotöiden turvallisuutta on saatu Suomessa parannettua selvästi 2010-luvulla, mutta edelleen vaihtotöissä tapahtuu paljon onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Vuonna 2019 vaihtotyössä tapahtui neljä merkittävää onnettomuutta.

Ratatöiden ja junaliikenteen turvallinen yhteensovittaminen on ollut yhtenä keskeisenä rautatieturvallisuuden haasteena jo useita vuosia. Ratatöiden turvallisuustilanteessa on kuitenkin havaittavissa pientä paranemista.

“On hienoa, että rautatieala on tehnyt osaamisen ja turvallisuuskulttuurin kehittämisen eteen paljon työtä viime aikoina. Muutokset tapahtuvat luonnollisesti ajan kanssa, mutta pitkäjänteisellä työllä on mahdollista varmistaa riittävä osaaminen koko alalla sekä tukea hyvän turvallisuuskulttuurin kehitystä”, kiittää ylijohtaja Jarkko Saarimäki.

Rautateiden turvallisuuden vuosikertomus 2019

Kouvola–Kotka/Hamina-ratahanke: Myllykosken seisakkeen uusi laiturialue otetaan käyttöön 26.10.

Uusi laiturialue otetaan käyttöön maanantaista 26.10. kello 13.00 lähtien. Kuulutusjärjestelmä valmistuu samalla viikolla. Uudet seisakkeet kulkureitteineen parantavat turvallisuutta ja luovat esteettömänä yhdenvertaisia liikkumisen mahdollisuuksia.

Kulku laiturilta toiselle tapahtuu nyt turvallisesti Rautakorventien alikulkusillan kautta. Aiemmin matkustajien tuli ylittää rata päästäkseen laiturilta toiselle. Raiteiden väliin on myös pystytetty aita, jolla halutaan estää raiteilla kulkeminen.

– Uusitulta Myllykosken seisakealueelta on poistettu aiemmin käytössä ollut laituripolku. Laitureita ja pysäköintialuetta siirrettiin lähemmäs Rautakorventien alikulkua, jotta kiertoreitti laiturilta toiselle olisi mahdollisimman lyhyt verrattuna entiseen raiteet ylittävään ratkaisuun, ratahanketta vetävä projektipäällikkö Miia Kari Väylävirastosta kertoo.

Myllykosken seisakkeelle on myös rakennettu katokset lisäämään matkustajien viihtyvyyttä. Laiturialue on kivetty ja muun muassa valaistusta on lisätty.

Esteetön ympäristö luo toimivamman ja turvallisemman ympäristön

Myllykosken uusi seisake on suunniteltu ja toteutettu, turvallisuuden ohella, myös esteettömyyden ehdoilla. Lopputuloksena onkin paremmin toimiva ja turvallisempi ympäristö kaikille alueella kulkijoille. Esteettömällä raitilla on helpompi kulkea esimerkiksi lastenrattaiden kanssa ja alueen huolto helpottuu, kun liikkumisen esteet on minimoitu.

Seisakkeelle tulee myös kuulutusjärjestelmä, jonka avulla varoitetaan lähestyvistä ja ohittavista junista.

Uuden suomalaisteknologian avulla saadaan reaaliaikaista tietoa vaihteiden kunnosta – pilotista lupaavia tuloksia

VRTrack varautuu talveen ja raiteiden kunnossapitoon. 22.11.2013. Kuva: Laura Oja

Junaliikenteen sujuvuuden kannalta vaihteet ovat keskeisessä roolissa. Vaihteissa esiintyvät viat aiheuttavat häiriöitä liikenteeseen ja lisäksi vaihteiden kunnossapito muodostaa merkittävän osan rataverkon kunnossapitokustannuksista. Suomessa on onnistuneesti testattu uutta IoT-järjestelmää, jossa vaihteiden toimilaitteiden kuntoa seurataan ja analysoidaan reaaliaikaisesti. Suomen rataverkon omistajan Väyläviraston ja raidekaluston sekä ratainfran palveluja tuottavan VR FleetCaren yhteisen pilottihankkeen tulokset ovat erittäin lupaavia.

Vaihteiden kunnonvalvonnan pilotissa seitsemän mittausasemaa mittasi yhteensä 80 vaihteen toimintaa tärkeimmillä liikennepaikoilla eri puolella Suomen rataverkkoa. Tavoitteena oli löytää signaaleja vaihteiden kunnossapitotarpeista ennen kuin vaihteen toiminnassa havaitaan mitään poikkeavaa tai se aiheuttaa liikennehäiriötä. Pilotin aikana mitattiin yli 500 000 vaihteen kääntötapahtumaa, joten analysoitavaa dataa oli valtava määrä.

”Aiemmin vaihteen toimintaa ei ole Suomessa näin systemaattisesti monitoroitu eli olemme täällä aika alussa siinä kehityksessä. Pilotin aikana mittaustuloksia analysoitiin laajasti ja monenlaisia havaintoja tehtiin, mutta pilotointiaika oli kaiken kaikkiaan tällaiselle toiminnalle varsin lyhyt ja työ jatkuu vielä”, radan kunnossapidon asiantuntija Marko Lehtosaari kertoo. Kaiken kaikkiaan pilotti oli hyvin onnistunut. Väyläviraston ja FleetCaren yhteistyö pilotin aikana sujui hyvin. Töiden edetessä tuli vastaan monenlaisia uusia asioita, jotka saatiin ratkaistua yhteistyössä joustavasti, Lehtosaari jatkaa.

”Olemme VR Fleetcarella ylpeitä pilotin tuloksista ja sen myötä syntyneestä vaihteiden kunnonvalvontajärjestelmästä. Järjestelmä on koettu hyödylliseksi ja se tarjoaa läpinäkyvyyden vaihteiden toimintaan uudella tavalla. Kehitystyötä on tehty tiiviisti asiakkaan kanssa, minkä takia järjestelmästä ja sen käyttöliittymästä on saatu sopiva niin kalustovastaavan kuin kenttähenkilöstön käyttöön. Järjestelmän käyttöönotto on vaivatonta ja ensimmäiset tulokset voidaan saada hyvinkin nopeasti”, palvelun kehityksestä vastannut VR Fleetcaren digitaalisten palveluiden erityisasiantuntija Sami Saloheimo kuvailee.

Kohti ennakoivaa kunnossapitoa

Tällä hetkellä vaihteiden kunnossapito perustuu määräaikaishuoltoihin ja reagointiin. Nyt kehitetyllä järjestelmällä kunnossapitoa voidaan optimoida, ja häiriöitä ennakoida. Kun vaihteiden toimintaa mitataan reaaliaikaisesti, myös häiriöiden diagnoosi ja häiriöstä palautuminen nopeutuu. Järjestelmä on suunniteltu raideympäristöön, jossa isoja määriä ratainfrastruktuurin toimilaitteita ohjataan keskitetysti yhdestä paikasta, kuten asetinlaitteelta.

”Kunnonvalvonnan avulla saadaan parannettua kriittisten laitteiden käytettävyyttä. Tähän päästään, kun saadaan vikojen syistä enemmän tietoa ja voidaan tiedon avulla kohdistaa kunnossapidon toimenpiteitä paremmin. Parhaimmillaan toimintakunnon heikentyminen voidaan havaita niin varhaisessa vaiheessa, että vikaantuminen ja siitä aiheutuva liikennehäiriö voidaan estää. Myös viasta toipuminen nopeutuu, kun saadaan reaaliaikaista tietoa vaihteen toiminnasta ennen vikaa, Lehtosaari uskoo.

Hyötyä kaikille raidealan toimijoille 

Vaihteiden kunnonvalvonta ja vikojen ennakoiminen hyödyttää niin rataverkon omistajaa, sen kunnossapitäjiä kuin rataverkolla liikennöiviä operaattoreitakin. Kun vaihteiden kunnossapitoa ohjataan niiden todelliseen kuntoon perustuen, vaihteiden toimintavarmuus paranee, häiriöstä palautuminen nopeutuu, ja junaliikenteen täsmällisyys kohenee. Läpinäkyvyys vaihteen sielunmaailmaan helpottaa myös kunnossapitäjien toiminnan ohjausta, sekä kaluston omistajan investointipäätösten toteuttamista. Kaikki tämä johtaa luonnollisesti myös liikennöinnin turvallisuuden paranemiseen.

Alun perin lähdimme kehittämään laitteistoa kääntölaitteiden toimivuuden seurantaan asiantuntijoidemme kehotuksesta, koska he olivat tutkineet asiaa omissa tutkimuksissaan ja todenneet, että menetelmällä pystytään parantamaan vaihteiden luotettavuutta. Pilotin tulokset ovat olleet niin positiiviset, että uskomme ratkaisun hyödyttävän rataverkon omistajia myös Suomen rajojen ulkopuolella. Tuomme tämän järjestelmän osaksi palveluvalikoimaamme ja haluamme tarjota ratkaisua globaaleilla raideliikenteen markkinoilla. Järjestelmä on helposti skaalautuva ja erittäin kustannustehokas, eikä se vaadi rataan tehtäviä asennuksia tai liikenteen pysäyttämistä.  Uskomme meidän palvelumme olevan kilpailukykyinen tällä uudella markkinalla,” VR FleetCaren SmartCare palvelujen myynnistä vastaava johtaja Mikko Alanko sanoo.

YIT rakentaa Tampereen raitiotieverkon vaiheen kaksi yhdessä Raitiotieallianssin kanssa

Tampere Ratikka -Tampereen Kaupunki Sepankatu

Tampereen raitiotie Oy ja Tampereen kaupunki ovat valinneet YIT:n, NRC:n, Swecon ja AFRYn muodostaman allianssin Tampereen raitiotien vaiheen kaksi toteuttajaksi. Hanke on jatkoa vaiheen yksi allianssisopimukselle.

Raitiotieallianssin osapuolet suunnittelevat ja rakentavat yhdessä raitiotielinjan toisen vaiheen, jonka pituus tulee olemaan 6,6 kilometriä. Sopimukseen kuuluu mm. rata-, kadunrakennus- ja pohjatöitä. Työ alkaa vuonna 2020 ja kohteen aikataulun mukainen valmistumisaika on vuoden 2024 loppuun mennessä.

Tampere Ratikka – Tampereen Kaupunki Rantatie

”Rakentamispäätös jatkaa joukkoliikenteen vahvaa kehittämistä Tampereella. Tuleva raitiolinja palvelee kaupungin vahvoja kasvusuuntia ja koko kaupunkirakenteen kehitystä. Olemme erittäin tyytyväisiä, että allianssityö jatkuu yhdessä osaavan ja kokeneen palvelutuottajatiimin kanssa,” Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö sanoo.

Hankkeen arvo on yhteensä yli 112 miljoonaa euroa, josta YIT:n osuus on noin 62 miljoonaa euroa. Raitiotielinjan toinen vaihe koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen, YIT:n osalta noin 25 miljoonaa euroa, kirjataan vuoden viimeisen neljänneksen tilauskantaan hankkeeseen liittyvän kahden viikon valitusajan päätyttyä. Toinen osa, YIT:n osalta noin 37 miljoonaa euroa, kirjataan tilauskantaan sopimuksessa vaaditun vesistön täyttöluvan tullessa lainvoimaiseksi arviolta vuoteen 2022 mennessä.

Transitoliikenneyhdistys puoltaa Itäisen rantaradan rakentamista

Suomessa tutkitaan parasta aikaa kahta uutta Itä-Suomen liikennettä palvelevaa ratayhteyttä.

Itäinen rantarata kulkisi Helsingistä lentoaseman kautta Porvooseen, Loviisaan, Kotkaan, Haminaan ja edelleen itään. Itärata rakennettaisiin Porvoon ja Kouvolan välille.
Suomen Transitoliikenneyhdistys puoltaa itäisen Rantaradan rakentamista. Yhdistys toimitti asiasta kannanoton Liikenneministeriölle ja Valtiovarainministeriölle lokakuussa.

Helsingistä HaminaKotka-sataman kautta Venäjän rajalle kulkeva Rantarata parantaisi Suomen kauttakulkuliikenteen kilpailukykyä suhteessa Baltian maiden reitteihin ja lisäisi siten transitoliikennettä ja työpaikkoja Suomessa, kannanotossa todetaan.
WSP Finlandin tuoreesta selvityksestä Itäinen rantarata – Synergiaa etelän satamille ja liikkuvuutta työvoimalle käy ilmi, että Itäinen rantarata lisäisi Suomen kilpailukykyä ja loisi huomattavia synergiaetuja etelän satamille ja pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueelle pitkällä aikavälillä.

Itäinen rantarata yhdistäisi rautatiekäytävällä Suomen suurimmat satamat. Lisäksi se vapauttaisi ratakapasiteettia Kouvola¬–Luumäki-rataosuudelta, joka on Suomen kuormitetuin.

Kolmas Ratikka saapuu Tampereelle viikonloppuna

Kuva: Pasi Tiitola / Tampereen Raitiotie Oy

Tampereelle saadaan kolmas raitiovaunu viikonlopun 17.-18. lokakuuta aikana. Nyt saapuva vaunu on toinen sarjatuotantona valmistettu Tampereen Ratikka. Tästä eteenpäin Tampereelle saapuu 2-3 raitiovaunua kuukaudessa.

Tampereelle saatiin ensimmäinen täysin valmis raitiovaunu kuukausi sitten. Vaunu on käyttöönotettu syys- ja lokakuun aikana ja se onkin nähty liikkumassa Hervannan raitiotievarikon ja Turtolan välisellä rataosuudella lajinsa ensimmäisen Tampereen Ratikan kanssa. Vaunuilla on tehty testejä, joilla säädetään suorituskykyä. Niille on suoritettu mm. jarrujen hienosäätöä, seurattu vaunujen virranottoa ja -syöttöä samassa syöttöjaksossa sekä kuormitusta vaunun työnnössä ja vedossa.

-Raitiovaunujen käyttöönotto on onnistunut odotusten mukaisesti. Niistä saatujen tulosten perusteella Škoda Transtech Oy valmistaa loput Ratikat sarjatuotantona. Tästä eteenpäin vaunuja alkaa tulla meille noin 2-3 kappaletta kuukaudessa. Neljäs Ratikka saapuu Tampereelle marraskuussa, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Vuoden loppuun mennessä Tampereella on seitsemän raitiovaunua. Tampereelle tulee yhteensä 19 Ratikkaa.

Tampereen Ratikka on ensimmäinen Škoda Transtech Oy:n valmistama pikaraitiotievaunu. Se on esteetön, tilava, ilmastoitu ja suunniteltu erityisesti pohjoisen olosuhteisiin. Raitiovaunu on 37,3 metriä pitkä, 3,6 metriä korkea ja 2,65 metriä leveä ja sen paino on ilman matkustajia 56,8 tonnia, mikä tekee siitä tähän mennessä kooltaan suurimman Pohjoismaissa valmistetun raitiovaunun.

Kokonsa ja ominaisuuksiensa lisäksi vaunusta tekee erityisen se, että se on tamperelaisten kanssa yhdessä suunniteltu. Tamperelaisille on järjestetty useita tilaisuuksia tutustua vaunuun ja antaa palautetta käyttäjäkokemuksesta. Muun muassa vaunun sisustusta ja sen ratkaisuja on muokattu saadun palautteen perusteella.

Katso Tampereen Ratikan esittelyvideo: https://www.youtube.com/watch?v=zGZ9eCERVvk

Tampereen raitiotien kaikki kiskot asennettu ja raidetyöt valmistumassa

Kuva: Raitiotieallianssi Wille Nyyssonen

Tampereen raitiotien kaikki raiteet Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysin yliopistosairaalalta Hatanpään valtatielle on nyt asennettu. Viimeinen kisko-osuus asennettiin Hatanpään valtatien ja Hämeenkadun liittymään kaarrekiskona.

Kaksoisraidetta on nyt yhteensä noin 15 700 metriä. Kiskojen asennuksen lisäksi kiintoraidelaatat, joihin kiskot on kiinnitetty, saadaan valettua valmiiksi lähipäivinä.

Tämä on historiallinen hetki, sillä nyt saadaan päätökseen Tampereen raitiotien ensimmäisen osan keskeisin työvaihe eli raidetyöt, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus iloitsee.

Tampereen raitiotierataa on kolmen ja puolen vuoden aikana rakennettu suunniteltua nopeammin, ja raidetyöt ovat olleet edellä aikataulua. Raitiotien alkuperäisestä linjauksesta (keskusta-Hervanta-Tays) on nyt kaikkiaan valmiina 90 prosenttia ja työt etenevät jopa edellä aikataulua. Tämänhetkinen arvio on, että osan 1 tavoitekustannus tullaan alittamaan 26 miljoonalla eurolla.  Hatanpään valtatien raitiotietöiden valmiusaste on 46 % ja rakentaminen etenee myös tällä osuudella suunnitellusti.

Tampereen kaupunginvaltuusto teki viime vuoden marraskuussa päätöksen raitiotien jatkamisesta Hatanpään valtatielle. Tämä päätös toi kaksoisraidetta rakennettavaksi alkuperäisen linjauksen (Pyynikintori–Hervanta –Tays) lisäksi vielä noin 700 metriä lisää.

Viimeiset kiskot asennettiin Hatanpään valtatien ja Hämeenkadun liittymäalueelle. Kohta oli kiskojen asemoinnin kannalta haastava, mutta työt onnistuivat erinomaisesti. Valutöiden jälkeen radalle asennetaan vielä pintarakenteet nupukivistä, Valjus kertoo.

Tampereen raitiotieradan toimivuus testattu koeajoissa

Tampereella raitiotierata on joko sepelirataa tai kiintoraidelaattaan perustuvaa rataa, jonka pinnoitteena on nurmi, kiveys tai asfaltti. Keskustassa, Kalevassa ja Hervannassa raitiotie on pääasiassa toteutettu betonista valetulla kiintoraidelaatalla, johon kiskot on asennettu. Hervannan valtaväylän varrella raitiotierata on sepelirataa, jota on muutamia osuuksia myös Kalevassa ja Hervannassa. Hervannan raitiovaunuvarikolla on molempia ratatyyppejä, ja kaikkiaan varikon alueella on raidetta noin neljä kilometriä. Eri ratatyyppejä on koeajoissa testattu jo Hervannan ja Tammelan välillä.

Koeajoissa on testattu raiteiden ja vaihteiden ajettavuutta sekä vaunun asemoitumista rataan. Mitään isoja muutostarpeita ei ole ilmaantunut eli rata täyttää tehtävänsä ja toimii hyvin yhdessä vaunujen kanssa, Raitiotieallianssin päällysrakennevastaava Timo Kuusela toteaa.

Kolmessa ja puolessa vuodessa valmistunut rata on Kuuselan mukaan ollut kaikilta osin onnistunut urakka.

Kyllähän tämän tavoitteen saavuttaminen on mahtava suoritus kaikilta eri työryhmiltä, jotka ovat tehneet sujuvaa yhteistyötä. Työtahti on ollut kova, mutta tekemisen yhteydessä prosessit on hiottu toimiviksi ja radan rakentamiseen on löytynyt myös lukuisia innovaatioita. Voidaan kyllä sanoa, että Tampereella on varmasti raitiotierakentamisen huippuosaamista tällä hetkellä.  On myös todella hienoa olla mukana tekemässä tätä historiallista hanketta, Kuusela toteaa.

Tampereen raitiotien ensimmäiset kiskot asennettiin Hervantaan 18.5.2017, Insinöörinkadun ja Kanjoninkadun liittymään. Hämeenkadun viimeiset kiskot asennettiin Hämeensillalle kolme vuotta myöhemmin tänä keväänä eli 20.5.2020.

Päällysrakennetöiden ohella raitiotielle on asennettu sähköliikenteen vaatimia rakenteita eli sähköratapylväitä ja ajojohtimia sekä useita muita teknisiä järjestelmiä kuten liikennevaloja ja turvalaitteita. Seuraavat koeajot keskusta-alueella tehdään marraskuussa Hämeenkadulla ja Pirkankadulla. Tällöin liikenteessä voi nähdä jälleen useampia raitiovaunuja samaan aikaan, kun ajetaan myös kahden vaunun testejä.

Ratatermejä:

Kisko

Kisko on raitiotien tärkein yksittäinen komponentti. Sen tehtävänä on kantaa päällään kulkevan vaunun paino ja jakaa se alla oleville ratapölkyille tai betonilaatalle.  Kantamisen lisäksi kisko toimii vaunun pyörille tasaisena kulkualustana ja ohjaa niiden kulkua. Kiskon käyttöikä riippuu monista tekijöistä, mm. kiskoon käytetystä teräslaadusta. Prosesseilla, joilla kisko valmistetaan, voidaan vaikuttaa kiskon mekaanisiin ominaisuuksiin. Tampereella on käytössä kahta kiskotyyppiä, urakiskoa ja vignole-kiskoa. Näiden merkittävin ero on siinä, että urakiskossa on erillinen ura kiskopyörän laippaa varten.

Raide

Raide muodostuu kahdesta rinnakkain asennetusta kiskosta, joiden etäisyyttä toisistaan määrittää raideleveys. Tampereen raitiotien raideleveys on 1435 mm eli sama, joka muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa on yleisesti käytössä. Helsingin raitiotien raideleveys on 1000 mm.  Suomen rataverkolla junakaluston käyttämä raideleveys on 1524 mm.

Kaksoisraide

Kaksoisraide on nimensä mukaisesti kaksi rinnakkain kulkevaa raidetta. Tällöin siis kiskoja rinnakkain on neljä ja raiteita kaksi. Kaksoisraide mahdollistaa yhtäaikaisen raitioliikenteen kumpaankin suuntaan.

Rata

Valmiista raitiotieradasta puhutaan siinä vaiheessa, kun kaikki tekniset järjestelmätkin on asennettu. Teknisiä järjestelmiä ovat sähköradan rakenteet kuten pylväät, ajojohtimien ripustimet ja ajojohtimet. Lisäksi rataan kuuluu ohjaus-ja turvalaitteita, joita ovat mm. vaihteiden kääntölaitteet ja raitiotien liikennevalot. Tampereella ratatyyppeinä on käytetty sepelirataa ja kiintoraidelaattaan perustuvaa rataa, jonka pinnoitteena on nurmi, kiveys tai asfaltti.

Radan päällysrakenne

Raitiotien päällysrakenne koostuu tukikerroksesta ja raiteesta. Tukikerros on joko betonia tai sepeliä, ja se pitää raiteen oikeassa asennossa, jakaa kuormia ja muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan.

Väylävirasto laskee yli 2 500 tonnin tavarajunien nopeutta tärinäalueilla

Väylävirasto lisää nopeusrajoituksia tärinää aiheuttavalle raskaalle tavaraliikenteelle. 13.12.2020 lähtien nopeusrajoitukset koskevat niitä yli 2500 tonnin tavarajunia, joissa on mukana kuormattuja itäisen yhdysliikenteen vaunuja.

Väylävirasto asetti maaliskuussa tärinäherkille alueille Lohjalla, Vihdissä, Nummelassa, Porissa, Ulvilassa, Muhoksella ja Kouvolassa nopeusrajoituksia yli 3000 tonnin tavarajunille. Nopeuden alentaminen 50 km/h nopeuteen on todettu hillitsevän tärinää. Joulukuun 13. päivästä lähtien nopeusrajoitukset laajennetaan koskemaan myös yli 2500 tonnin junia, joissa on kuormattuja itäisen yhdysliikenteen vaunuja.

Muutos vaikuttaa erityisesti rataosilla Hanko-Hyvinkää ja Kotka-Kouvola, joilla kulkee enemmän hieman alle 3000 tonnin liikennettä.

Tietoa verkossa:

 https://vayla.fi/ymparisto/melu-tarina

Helsinki-Turku nopea ratayhteys: Hankearviointi on valmistunut

Väyläviraston hankearviointi Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden vaihtoehdoista on valmistunut.

Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden tavoitteena on lyhentää Helsingin ja Turun välistä matka-aikaa ja laajentaa näiden kaupunkien työssäkäynti- ja työmarkkina-alueita. Hanke mahdollistaa myös Helsingin seudun lähijunaliikenteen palveluiden laajentamisen sekä Salo-Turku välisen lähijunaliikenteen.

Hankearvioinnissa verrataan kolmea eri hankevaihtoehtoa vertailuvaihtoehtoon. Vertailuvaihtoehtoon Ve 0+ sisältyy ylläpitäviä toimia nykyisellä Rantaradalla (59 milj. euroa), Espoon kaupunkirata Leppävaaran ja Kauklahden välillä (275 milj. euroa) sekä Turun ratapihan ja Kupittaa–Turku-kaksoisraiteen muutostyöt (60 milj. euroa).

Vertailuvaihtoehtojen investointikustannukset perustuvat aikaisempiin selvityksiin ja kaikki kustannukset on esitetty tässä tiedotteessa tulevaisuuden hintatasoon.

Kaksi vaihtoehtoa parantaa nykyistä Rantarataa

Nykyiseen Karjaan kautta kulkevaan Rantarataan perustuvia hankevaihtoehtoja on kaksi. Vaihtoehdossa Ve R1 tehdään pieniä oikaisuja ja nopeutuksia sekä kaksoisraide välille Salo–Hajala (kustannusarvio 94 milj euroa). Tähän vaihtoehtoon sisältyvät toimet parantavat kaukojunien aikatauluvarmuutta ja lyhentävät matka-aikaa Helsingin ja Turun välillä 5-7 minuuttia.

Vaihtoehdossa Ve R2A Rantarata toteutetaan kokonaan kaksiraiteisena (kustannusarvio 2,2 mrd euroa). Kaukojunatarjontaa on mahdollisuus lisätä ja matka-aika lyhenee 10-12 minuuttia. Tarkastelun perusteella vaihtoehto on kuitenkin ratainfraltaan ja liikennetarjontaan ylimitoitettu matkustajamääriin ja hyötyihin nähden.

Nopean junayhteyden vaihtoehto

Varsinainen Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden vaihtoehto Ve ESTU sisältää uuden Espoo–Salo-oikoradan ja kaksiraiteisen Salo–Turku-välin (kustannusarvio 3,4 mrd euroa). Junatarjontaa voidaan lisätä merkittävästi ja matka-ajat nopeutuvat 30-33 minuuttia. Salon ja Turun välillä kaksoisraiteen linjaukselle on vaihtoehtoja Piikkiön oikaisun sekä muutaman pienemmän oikaisun kohdalla.

Vaihtoehto Ve ESTU mahdollistaa Helsingin ja Lohjan sekä Salon ja Turun välisen lähijunaliikenteen käynnistymisen ja maankäytön kehittämisen lähijuna-asemien ympäristössä. Erityisesti Helsingin seudun lähijunaliikenteen käyttäjät hyötyvät tästä vaihtoehdosta.

Hankearvioinnissa on oletettu, että suunnitelmien mukainen lähijunaliikenne Helsingin ja Lohjan välillä toteutuu ja Rantaradalle jää nykyisen kaltainen lähijunaliikenne.

Vaihtoehtojen suorat ja laajemmat vaikutukset

Kaikki tarkastellut vaihtoehdot lyhentävät Helsingin ja Turun välistä matka-aikaa. Vaihtoehdot Ve R2A ja Ve ESTU, joissa toteutetaan merkittävästi uutta kaksoisraidetta, mahdollistavat Helsingin ja Turun välisen junatarjonnan lisäämisen. Tarvetta lisätarjonnalle on lähinnä ruuhkatunteina, sillä muina aikoina nykyinen tarjonta on riittävää kysyntään nähden.

Kaukojunaliikenteen operoinnin kannattavuus kasvaa, kun matka-aika lyhenee ja lipputulot kasvavat matkustajamäärien myötä. Lähijunaliikenne ei tyypillisesti ole markkinaehtoisesti kannattavaa ja sen järjestämisessä yhteiskunnalta saatava tuki on oleellisessa asemassa.

Hankkeen vaikutukset liikenteen päästöihin ovat myönteisiä, mutta hyvin pieniä.

Suorien vaikutusten lisäksi on arvioitu hankevaihtoehtojen laajempia aluetaloudellisia vaikutuksia. Tämän arvioinnin perusteella nopea junayhteys vaikuttaa lievän myönteisesti Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn, elinkeinoelämän vetovoimaan ja laajentaa hiukan Etelä-Suomen työssäkäyntialueita. Eniten hankkeesta hyötyvät Espoon, Lohjan ja Vihdin kiinteistömarkkinat, Helsingin, Espoon ja Vantaan työmatkaliikenne, Turun, Salon ja Kaarinan yritykset sekä Uudenmaan aluetalous.

Hankkeen vaiheistus perusteltua

Hankearvioinnissa mukana olleet vaihtoehdot eivät ylitä yhteiskuntataloudellista kannattavuusrajaa 1,0. Hankkeen kannattavuus paranee, mikäli matkustajia on ennakoitua enemmän.

Koska hankekokonaisuuden kustannukset ovat suuret, osuuksien toteuttaminen kannattavuusjärjestyksessä on perusteltua. Espoon kaupunkiradan ja Kupittaa–Turku-kaksoisraideosuuden jälkeen seuraavaksi kannattavin osa on Rantaradan parantaminen Ve R1, jonka hyöty-kustannussuhde on 0,70. Tässä vaihtoehdossa toteutettavat osuudet, kuten kaksoisraide välillä Salo–Hajala, hyödyttää myös uuteen Espoo–Salo-oikorataan perustuvaa vaihtoehtoa Ve ESTU.

Varsinaisen Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteysvaihtoehdon Ve ESTU, joka perustuu uuteen Espoo–Salo-oikorataan ja Salo–Turku-kaksoisraiteeseen, hyöty-kustannussuhde on 0,44. Vaihtoehdon kannattavuus paranee, kun Salo-Turku kaksoisraiteen osuutta rakennetaan vaiheittain, ennen Espoo-Salo-oikorataa. Espoo-Salo-oikoradan rakentaminen mahdollistaa junamäärien lisäämisen ja matka-ajan merkittävän lyhentämisen Helsingin ja Turun välillä.

Nykyisen Rantaradan kaksiraiteistamisen Ve R2A hyöty-kustannussuhde on 0,04.

Hankkeessa tällä hetkellä käynnissä

Helsinki-Turku nopean ratayhteyden suunnittelussa on parhaillaan käynnissä useita eri kokonaisuuksia: Helsinki-Turku-hankekokonaisuuden ympäristövaikutusten arviointi, rata- ja yleissuunnitelmaosuuksia Salon ja Kupittaan välillä sekä yleissuunnittelu Espoo-Salo-oikoradasta.

Turun kaupunkiseudun MAL-sopimukseen sisältyy Turun ratapihan ja Kupittaa-Turku-kaksoisraiteen muutostyöt. Helsingin seudun MAL-sopimukseen sisältyy Espoon kaupunkiradan toteuttaminen.

UPM kilpailuttaa raidekuljetuksiaan Suomessa

UPM aloittaa kilpailutuksen osassa Suomen rautatielogistiikan kuljetuksia ja tehdasalueiden vaihtotöitä. Väyläverkoston ja logistiikan tehokkaalla toiminnalla on erittäin suuri merkitys UPM:n Suomen tehtaiden kilpailukyvylle, koska etäisyydet päämarkkina-alueille ovat pitkät. Raiteilla kulkevan rahdin lisääminen mahdollistaa myös päästöjen vähentämisen.

”UPM:n kuljetuksista merkittävä osa kulkee rautateitä pitkin. Kilpailutuksen tavoitteena on tehostaa ja lisätä rautatiekuljetusten määrää sekä löytää kustannussäästöjä ja siten parantaa UPM:n Suomessa sijaitsevien tehtaiden kilpailukykyä kansainvälisillä lopputuotemarkkinoilla”, kertoo UPM:n sellun toimitusketjusta vastaava johtaja Anssi Käki.

Kilpailutukseen kuuluu sekä puu- että lopputuotekuljetuksia, kuten Kymin ja Kaukaan sellu- ja paperitehtaiden tuotelogistiikkaa, vaihtotöitä tehdasalueilla sekä Pietarsaaresta lähteviä sellu- ja sahatavarakuljetuksia. Lisäksi kilpailutukseen kuuluu osa itäisen Suomen puukuljetuksista.

Raideliikenne on tavaraliikenteessä ollut vapaa kilpailulle vuodesta 2007 alkaen. Markkinoiden toimivuus ja aito kilpailu edesauttavat merkittävästi kehittämään toimintaa ja kustannustehokkuutta. Käynnistyvä raidekuljetusten kilpailutus on osa UPM:n kilpailukyvyn parantamista.

Kilpailutus käynnistetään vuoden 2020 puolella ja odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2021 aikana.