VR FleetCarelle sopimus komponenttien kunnossapidosta tanskalaisen junaoperaattorin kanssa

VR FleetCare solmi merkittävän komponenttien kunnossapitoa koskevan sopimuksen tanskalaisen junaoperaattorin Nordjyske Jernbaner A/S:n kanssa. Sopimus kattaa 19 Alstomin valmistaman Coradia LINT -sarjan junien telien ja paineilmakomponenttien määräaikaiskunnostukset vuosien 2024–2029 aikana.

“Olemme iloisia voittaessamme tämän sopimuksen VR FleetCarelle uudella markkinalla – Tanskassa. Nordjyske Jernbanerin kanssa solmittu sopimus on meille strategisesti merkittävä, sillä haemme kunnossapitoliiketoiminnan kasvua erityisesti komponenttipalveluiden saralla. Olen myös erittäin tyytyväinen, että arvostettu operaattori Nordjyske Jernbaner on valinnut meidät kumppanikseen tähän kaluston arvon säilymisen kannalta tärkeään kunnossapitokokonaisuuteen,” kertoo VR FleetCaren Head of Sales and Development, Wilhelm Schevelew.

”VR FleetCare antoi kilpailutuksessa parhaan kokonaistarjouksen. Tämä sopimus isojen komponenttien kunnossapidosta on tärkeä osa junakalustomme elinkaaren hallintaa. VR FleetCaren osaaminen ja kokemus raidekaluston huollosta antaa meille luottamusta siihen, että Coradia LINT -junamme tulevat saamaan parhaan mahdollisen huollon”, Nordjyske Jernbanerin Technical Manager Morten Muff Jensen sanoo.

Työt jakaantuvat Pieksämäen ja Helsingin kompotuotantojen kesken

Huollot suoritetaan VR FleetCaren komponenttipalveluissa Helsingissä ja Pieksämäellä, jotka ovat erikoistuneet junien telien ja pienkomponenttien kunnostuksiin. Sopimukseen sisältyy telien lisäksi myös paineilmakomponenttien kunnostus. Ensimmäisten 14 junayksikön telit ja paineilmakomponentit tulevat kunnossapidettäväksi vuosien 2024–2026 välisenä aikana ja seuraavan 5 junayksikköjen komponentit vuonna 2029. 

“Näkymät kansainvälisillä komponenttien kunnossapitomarkkinoilla ovat hyvät, sillä vastuullisuus ja kiertotalous saavat lisää jalansijaa myös raidealalla. Nordjyske Jernbanerin kanssa solmittu kumppanuus on meille erityisen merkittävä. Se ei ainoastaan varmista toimintaedellytyksiämme, vaan tarjoaa myös mahdollisuuden laajentaa osaamistamme uuden kaluston parissa. Tämä sopimus edustaa merkittävää askelta kasvupolullamme, samalla turvaten henkilöstömme ammatillisen kehittymisen ja työllisyyden”, VR FleetCaren komponenttipalveluiden johtaja Juha Lintula muistuttaa.

VR FleetCarella on paljon osaamista junien ja komponenttien elinkaaren hallinnasta sekä toimivat prosessit, joiden avulla tarjoamme laadukasta ja kilpailukyistä huoltopalvelua. Pieksämäen yksikössä on uudet tuotantolinjat sekä laaja osaaminen erilaisista telityypeistä. Saman katon alla korjataan niin sähkö- ja dieselveturien, sähköjunien kuin matkustajavaunujenkin telit. Helsingin tuotantoyksikössämme on vahva ammattiosaaminen ja testauskyvykkyys erilaisiin pien- ja suuriin venttiileihin mahdollistaen uusien huollettavien kalustojen ammattimaisen haltuunoton. Teli on raidekaluston merkittävin komponentti liikenteen turvallisuuden ja elinkaarikustannusten kannalta. Kaluston elinkaarikustannuksista telin osuus on yleisesti noin viidennes.

Kaupunkiliikenne Oy:n vuosi 2023: Pikaratikka aloitti joukkoliikenteen uuden aikakauden

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n päätavoite vuonna 2023 oli liikennöinnin aloittaminen lokakuussa uudella pikaratikkalinjalla 15. Hanke valmistui yli puoli vuotta etuajassa ja alitti sille budjetoidut kustannukset.

Panostimme kuljettajarekrytointiin ja -koulutukseen: vuoden aikana koulutimme 250 uutta kuljettajaa metroon ja ratikkaan. Uudet ajosimulaattorit toivat uusia mahdollisuuksia raitiovaunun- ja metrojunankuljettajien kouluttamiseen ja varsinkin erilaisten riski- ja poikkeustilanteiden kohtaamiseen.

Hakaniemen ja Sörnäisten metroasemilla tehdyt perusparannukset valmistuivat. Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa työt etenivät raiteiden asentamisella koko hankealueelle aina Nihdistä Pasilaan asti. Vuoden loppupuolella päästiin suunnittelemaan vuonna 2024 tapahtuvaa käyttöönottoa. Ruskeasuon varikko saatiin rakennusteknisesti pääosin valmiiksi, ja Kruunusillat-hankkeessa rakennustyöt olivat käynnissä koko reitillä. Suuria kaupunkiraidehankkeita palkittiin hyvästä työstä kertomusvuonna useaan kertaan.

Kehitimme investointien hiilijohtamisen mallin, jonka avulla ilmastopäästöt tuodaan osaksi investointiprojektien suunnittelua ja päätöksentekoa. Lisäsimme vuonna 2023 vähähiilisen betonin käyttöä kaiken kokoisissa rakentamishankkeissamme, ja liikennöinnissä jatkoimme jo pitkään käynnissä ollutta työtämme energiatehokkuuden parantamiseksi ja sähkönkulutuksen päästöjen pienentämiseksi.

Kaupunkiliikenteen vuosikertomus 2023 kertoo näistä ja muista vuoden 2023 tärkeistä tapahtumistamme. Voit kerrata vuoden 2023 vaiheitamme myös audiovisuaalisessa muodossa.

VR:n hallintoneuvosto: Junien tietoliikenneyhteyksiä edistetään yhteistyössä – Uusi junawifi on asennettu yli 60 prosenttiin kaikista kaukojunista, katvealueille tarvitaan lisää tukiasemia

VR:n kaukoliikenteessä matkustaa yli 15 miljoonaa matkustajaa (2023) ja junien verkkoyhteyksistä on tullut hyvin merkittävä tekijä kestävän vapaa-ajan ja työmatkaliikenteen kannalta. Toimiva nettiyhteys mahdollistaa työnteon ja etäpalaverit myös junamatkojen aikana, laajentaa työssäkäyntialueita sekä lisää ympäristöystävällisen junan käyttöä liikematkoissa. Samalla se entisestään kasvattaa junamatkustuksen viihtyisyyttä mahdollistamalla netin käytön myös vapaa-ajan tarkoituksiin.

Hallitusohjelmassa on todettu, että junien tietoliikenneyhteyksien nopeutta ja toimintavarmuutta edistetään. VR uudistaa parhaillaan juniensa wlan-verkkoa ja uusi, viisi kertaa aiempaa nopeampi junawifi on käytössä kaikissa kaukojunissa kesään mennessä. Uusittu verkko on jo nyt käytössä 60 prosentissa kaukoliikenteen junista, ja VR on saanut hyvää asiakaspalautetta uuden sisäverkon (Uusi VR-wifi) toimivuudesta. VR investoi juniensa sisäverkkoihin yli viisi miljoonaa euroa.

VR:n investoinneilla junakuuluvuushaasteita ei kuitenkaan yksin ratkaista. Suurin tekninen ongelma on se, että Suomen rataverkon varrella on paljon heikon kuuluvuuden alueita, minkä vuoksi signaali ei kulje, eikä netti toimi kaikilla rataosuuksilla. Radanvarsialueille tarvitaan teleoperaattoreiden toimesta lisää verkkoinfraa eli tukiasemia ja tiedonsiirtokapasiteettia.

Junien tietoliikenneyhteyksiä ja matkaviestinverkkoja tulisikin kehittää laajassa yhteistyössä valtion, viranomaisten, teleoperaattorien, kuntien ja VR:n kanssa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt viime hallituskaudella 4,7 miljoonan euron määrärahasta, joka kohdennettaisiin radanvarsialueiden verkkokapasiteetin lisäämiseen. Määrärahan tavoitteena on tukiasemien määrän lisääminen, jonka myötä voitaisiin rakentaa kymmeniä uusia tukimastoja heikon kuuluvuuden alueiden vähentämiseksi. Aikaikkuna määrärahan käytölle umpeutuu vuoden 2024 aikana.

Valtion rahoituksen lisäksi teleoperaattoreiden tulisi kehittää matkaviestinverkkoja palvelemaan entistä paremmin myös kasvavaa ja kestävää junamatkustamista. Kuntien puolestaan tulisi huolehtia, että rakennuttajat saavat tarvittavat luvat tukiasemien rakentamista varten.

VR:n hallintoneuvosto kannustaa osapuolia jatkamaan tiivistä yhteistyötä radanvarsialueiden verkkoinfran kehittämiseksi ja sitä kautta junien tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi.

Uusi junawifi on asennettu yli 60 prosenttiin kaikista kaukojunista – katvealueille tarvitaan lisää tukiasemia

VR:n kaukoliikenteen juniin on tulossa kevään ja kesän aikana uusi, jopa viisi kertaa aiempaa nopeampi ja tasalaatuisempi langaton junaverkko. Uuden junaverkon tunnistaa nimeltä ”Uusi VR-wifi”. Radanvarren katvealueille tarvitaan myös lisää teleoperaattoreiden tukiasemia ja tiedonsiirtokapasiteettia.

VR uusii parhaillaan kaukoliikenteen junien verkkoyhteyksiä päivittämällä junien reitittimet ja antennit. Uudet laitteet hyödyntävät kaikkien operaattoreiden 4G- ja 5G-verkkoja. Tällä hetkellä uudet laitteet on asennettu jo yli 60 prosenttiin kaikista kaukoliikenteen junista.

”Junien toimivat verkkoyhteydet ovat merkittävä tekijä sekä vapaa-ajan ja työmatkaliikenteen kannalta. Junawifi-uudistuksemme on edennyt hyvin ja tavoitteenamme on, että uusi junaverkko olisi käytössä kaikissa kaukoliikenteen junissamme kesän aikana. Yhteyksien parantamiseksi tarvitaan kuitenkin myös operaattoreiden panostuksia verkkoon ja uusiin tukiasemiin katvealueille. Ilman niitä signaali ei kulje, eikä netti toimi kaikilla rataosuuksilla”, sanoo VR:n toimitusjohtaja Elisa Markula.

Uusi, parempi wifi on odotettu uudistus monelle matkustajalle

Matkan aikana toimivat verkkoyhteydet ovat tärkeä osa junamatkan asiakaskokemusta. Monet asiakkaat haluavat käyttää matkustusajan esimerkiksi työn tekemiseen tai viihteeseen.

”On hienoa huomata, kuinka uusi junawifi näkyy jo nyt myönteisenä asiakaspalautteena ja käyttökokemuksena asiakastutkimuksissamme. Toivomme, että tämä uudistus lisää osaltaan junan suosiota ympäristöystävällisenä vaihtoehtona työmatkustukseen”, sanoo Markula.

Itäradan lähijunaliikenteen mahdollisuutta Koskenkylään selvitetään!

Itäradan lähijunaliikenteen kehittämistä koskevat suunnitelmat ovat edenneet uuteen vaiheeseen. Lähijunaliikenteen toimintaedellytykset Itäradalla selvitetään tarkemmin Helsingin ja Porvoon välillä. Selvityksessä huomioidaan myös lähijunaliikenteen jatkaminen Koskenkylään saakka.

Koskenkylä sijaitsee merkittävässä liikenteellisessä yhtymäkohdassa ja sen integrointi lähijunaliikenteen verkostoon voi tarjota monia etuja matkustajille sekä alueen kehitykselle. Lähijunaliikenteen jatkaminen Koskenkylään asti mahdollistaisi matkaketjujen (juna-bussi tai juna-henkilöauto) toteutumisen rannikon suuntaisesti Loviisaan, Pyhtäälle, Kotkaan ja Haminaan.

Lähijunaliikenteen seisakkeen mahdollisuutta Koskenkylässä ei ole tutkittu aiemmissa selvityksissä. Toiveita tuli Itäradan kuntatapaamisen yhteydessä syksyllä 2023 Lapinjärveltä ja Loviisasta. Näin ollen selvitystyö aloitetaan ja se keskittyy alueen liikenteelliseen infrastruktuuriin, matkustajamääriin, ympäristövaikutuksiin sekä taloudellisiin näkökohtiin.

Selvitystyön tavoitteena on kartoittaa eri vaihtoehtoja lähijunaliikenteen laajentamiseksi Koskenkylään asti ja arvioida niiden vaikutuksia sekä hyötyjä kokonaisuudessaan. Tämän lisäksi pyritään tunnistamaan mahdollisia haasteita ja ratkaisuja, jotka liittyvät lähijunaliikenteen integroimiseen alueelle.

Selvitystyön odotetaan valmistuvan määräaikaan mennessä, jonka jälkeen saadut tulokset ja suositukset toimitetaan asianomaisille viranomaisille ja sidosryhmille. Tämän jälkeen käynnistetään tarvittavat jatkotoimenpiteet, jotta voidaan edetä kohti kestäviä ja tehokkaita ratkaisuja Itäradan lähijunaliikenteen kehittämiseksi.

Lisätietoja: www.itarata.fi

Ministeriö pyytää VR:ltä lisätietoa kaukojunaliikenteen pysäyttämisestä

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR Groupin omistajaohjauksesta vastaava valtioneuvoston kanslia ovat pyytäneet VR Groupilta lisätietoa kaukoliikenteen laajaan perumiseen johtaneista syistä.

VR Group perui kaiken kaukojunaliikenteen tiistailta 13.2. ja keskiviikkona osa junavuoroista on yhä peruttu. Tärkeintä on saada junaliikenne toimimaan normaalisti. Kaukojunaliikenteen pysäyttämiseen johtaneita syitä selvitetään kattavasti.

Liikenne- ja viestintäministeriö on saanut Väylävirastolta selvityksen perumispäätökseen vaikuttaneesta ratavauriosta. Väylävirasto vastaa rataverkosta ja sen kunnossapidosta.

– Vaurio paikannettiin ja sen korjaustyöt käynnistettiin ripeästi heti kun Väylävirasto oli saanut VR:ltä tiedon vaurioituneesta kalustosta ja radasta, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.

Rataverkkoa tarkastettiin 12.2. ja 13.2. välisenä yönä kattavasti. Tarkastuksessa löytyi puoliltaöin merkittävä kiskovaurio lähellä Kouvolaa Mankala-Niinimäki-rataosalla. Tällainen vaurio syntyy tyypillisesti, kun veturin pyörät “sutivat”.

Ratavaurion korjaus on aloitettu ja rata on jo nyt rajoitetusti liikennöitävässä kunnossa. Kohdassa on nopeusrajoitus, joka mahdollistaa turvallisen liikenteen vauriopaikan ohi.

– Edellytämme perusteellista selvitystä koko tästä poikkeuksellisesta tapahtumaketjusta. Miten vauriot syntyivät, miksi ne olivat näin laajat, miten ne tosiasiassa vaikuttivat turvallisuuteen ja miksi niitä seurasi näin merkittävä junaliikenteen pysähtyminen. On välttämätöntä, että vastaavat tapahtuvat estetään tulevaisuudessa. Matkustajien on voitava luottaa junaliikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen, ministeri Ranne sanoo.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Väylävirasto jatkavat muun muassa vaurion aiheuttaneiden syiden selvittämistä yhdessä VR Groupin kanssa. VR Groupilta pyydetään lisätietoa, jotta tapahtuneesta saadaan kattava kokonaiskuva.

Rautatieliikenteen henkilöliikenteen matkojen lukumäärä nousi 7 % vuoden 2023 toisella neljänneksellä

Tilastokeskuksen mukaan henkilöliikenteessä tehtiin vuoden 2023 toisella neljänneksellä 21 miljoonaa matkaa, joka on 7 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä. Tavaraliikenteessä kuljetettiin 7 miljoonaa tonnia, joka on 2 % vähemmän kuin vuoden 2022 vastaavana neljänneksenä.

Voit vielä valita -kampanja muistuttaa nuoria junan katolle kiipeämisen hengenvaarallisuudesta

Junan katolle kiipeämisen seurauksena Suomessa kuolee keskimäärin 1–2 nuorta joka vuosi. Voit vielä valita -kampanja muistuttaa nuoria valitsemaan toisin, sillä junien katolle kiipeäminen on hengenvaarallista. Kampanjan ovat toteuttaneet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Väylävirasto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja HUS. Kampanjaan on saatu myös STEK ry:n hankerahoitusta.

Kampanjan tavoitteena on vaikuttaa nuorten käyttäytymiseen ratapihoilla ja junien läheisyydessä. Myös rataverkon pylväisiin kiipeäminen on hengenvaarallista. Junan katolle kiipeämisen seurauksena Suomessa kuolee keskimäärin 1–2 henkilöä joka vuosi. Lisäksi vastaavissa tapaturmissa tapahtuu vakavia loukkaantumisia.

Vammat ovat yleensä pitkäkestoisia ja vaikeasti hoidettavia. Palovammojen hoito on valtakunnallisesti keskitetty Jorviin HUSin palovammakeskukseen. Vammojen välittömät hoitokustannukset HUSissa teho- ja vuodeosastohoidon aikana vaihtelevat kymmenistä tuhansista miljoonaan euroon. Tämän lisäksi kustannuksia lisäävät jatkohoito kotipaikkakunnalla sekä Palovammakeskuksessa. Invaliditeetin aiheuttamat kustannukset ovat usein moninkertaisia alkuvaiheen kustannusten määrään. Loukkaantuminen vaikuttaa monin tavoin nuoren elämään ja selviytymiseen arjessa.

“Sähkö tappaa, älä kiipeä junan katolle”

Sähköjunien ja -radan vaaroista ei selvästikään ole vielä tarpeeksi tietoa, koska tapaturmia sattuu edelleen vuosittain. Tapaturmien uhrit ovat yleensä nuoria aikuisia. Lisäksi riski-ikään tulee jatkuvasti uusia nuoria. Kampanjan viesti onkin selkeä: sähkö tappaa, älä kiipeä junan katolle.

– Sähköradalla ja junan katolla oleva jännite on jopa sata kertaa suurempi kuin kodin tavanomaisessa pistorasiassa. Sähkö voi myös niin sanotusti hypätä ajolangoista, joten pelkkä lähietäisyydelle meneminen on hengenvaarallista. Rautatiealueelle ei ole ylipäätään mitään asiaa, liikkuminen raiteilla tai niiden välittömässä läheisyydessä on vaarallista ja kiellettyä myös laissa, sanoo rautatieturvallisuuden johtava asiantuntija Marko Tuominen Väylävirastosta.

Yhteistyöllä laajempaa vaikuttavuutta

Kampanja tavoittelee nuoria mahdollisimman laajasti TikTokissa ja YouTubessa. Kampanjavideo näkyy myös Tukesin, Väyläviraston, SPEKin ja HUSin omissa somekanavissa. Kampanjaa on rahoittanut STEK ry, joka edistää sähkön käytön turvallisuutta ja luotettavuutta, sähköisiä energiatehokkuusratkaisuja sekä älykästä sähkön käyttöä keräämällä, tuottamalla ja jakamalla tietoa.

– Kampanjavideolla korostetaan erityisesti nuoren omaa harkintaa ratojen ja junien läheisyydessä sekä mahdollisuutta ehkäistä tapaturmia pysymällä poissa junien katoilta. Kampanja on tehty yhteistyössä useiden toimijoiden kesken, sillä junan katolle kiipeämisestä aiheutuu laajoja vaikutuksia niin rataverkon toimivuuteen kuin sairaanhoitoonkin, sanoo viestintäjohtaja Anu von Lode Tukesista.

VR hankkii 20 uutta lähijunaa Sveitsistä

Havainnekuva_Helsingin päärautatieasema

VR hankkii 20 lähijunayksikköä Stadlerilta. Junat tulevat liikenteeseen keväästä 2026 alkaen. Hankintaan kuuluu lisäksi optiot tilata 50 junaa lisää ja niiden kunnossapito. Kalustohankinnan arvo ilman optioita on noin 250 miljoonaa euroa.

Uudet lähijunat ovat 50 % energiatehokkaampia kuin VR:n nykyinen lähijunakalusto. Junan sisustus on muokattavissa tarpeen mukaan, joten esimerkiksi pyöräpaikkojen määrää voi kasvattaa kesäksi.

Matkustusmukavuuteen on panostettu. Uusissa junissa on pöydillä varustettuja istumapaikkoja, jotta lähijunamatkan taittaminen esimerkiksi läppärillä työskennellen sujuu entistä helpommin. Lisäksi juniin tulee langaton verkkoyhteys ja latauspistokkeet kaikille istumapaikoille.

– Olemme määritelleet uusien junien ominaisuuksia kuunnellen asiakkaiden toiveita ja osallistaen henkilöstöämme. Haluamme parantaa asiakas- ja työtekijäkokemusta sekä energiatehokkuutta, minkä nämä junat mahdollistavat, sanoo VR:n toimitusjohtaja Elisa Markula.

Uudet junat pääsevät käyttöön reittiliikenteessä keväästä 2026 alkaen. Ne tulevat linjoille D, R, T, Z ja M, joissa käytetään tällä hetkellä vuosina 1999–2005 käyttöön otettua Sm4-kalustoa. Suurin osa Sm4-junista siirtyy VR:n vanhemman Sm2-lähijunakaluston tilalle muille reiteille.

Lisätilausoptioiden avulla VR voi vastata alueellisen junaliikenteen kysynnän kasvuun. Esimerkiksi elokuussa 2022 Tampereen alueella lisättiin M-junavuoroja Tampereen kaupungin ja lähikuntien rahoittaman lisäliikennetilauksen myötä. Samaan on edellytyksiä muuallakin.

– Uusia reittejä voidaan perustaa alueille, joissa se on lipputuloilla kannattavaa tai joihin valtio ja kunnat haluavat hankkia ympäristöystävällistä lähiliikennettä. Lähiliikennealuetta on mahdollista laajentaa esimerkiksi Turun ja Oulun alueille sekä Helsingin ja Hangon välille, kunhan kyseisen rataosan sähköistys valmistuu, Markula sanoo.

Sveitsiläinen insinöörityö on osoittanut laadukkuutensa

Stadler voitti kilpailutuksen sekä laatu- että hintakategoriassa. VR:llä on hyviä kokemuksia Stadlerin FLIRT Sm5 -sähkömoottorijunien liikennöinnistä pääkaupunkiseudun HSL-liikenteessä. Kyseiset junat tulivat käyttöön vuonna 2009.

– FLIRT-junat ovat osoittaneet monipuolisuutensa ja kestävyytensä jo tuhansia kertoja, niin Napapiirillä kuin Afrikassa. Uusi kalusto tarjoaa VR:n lähiliikenteen matkustajille ympäristöystävällisen, luotettavan ja mukavan matkakokemuksen, jopa haastavissa talviolosuhteissa, sanoo Ansgar Brockmeyer, Stadlerin varatoimitusjohtaja sekä myynti- ja markkinointijohtaja.

Uusissa lähijunissa yhdistyvät vastuullisuus, suomalainen muotoilu ja sveitsiläinen insinöörityö. Junien kokoonpano tehdään Stadlerin tehtaalla Puolassa ja osa komponenteista valmistetaan Sveitsissä.

Fenniarail hankkii Vectron-sähkövetureita

Havainnekuva Fenniarailin Vectron-sähköveturista.

Fenniarail Oy on allekirjoittanut sopimuksen Siemens Mobilityn kanssa Vectron-sähkövetureiden toimittamisesta.

Vuonna 2021 solmittuun toimitussopimukseen sisältyy yhden Vectronin toimittaminen lokakuuhun 2023 mennessä, optio neljästä lisäveturista sekä Siemensin tarjoama vetureiden kunnossapitopalvelu. Kyseessä on ensimmäinen yksityisen rautatieyhtiön sähköveturihankinta Suomessa ja sen myötä Fenniarail tarjoaa asiakkailleen entistä ympäristöystävällisempiä kuljetuksia, jopa ilman suoria CO2-päästöjä.

Fenniarailin veturikapasiteetti on täysimääräisesti käytössä ja nyt julkistettu veturi-investointi varmistaa yhtiön kasvun jatkumisen. Uusien sähkövetureiden käyttöönoton myötä saavutettava lisäkapasiteetti mahdollistaa uuden reitti- ja vuorotarjonnan sekä nykyisille että uusille asiakkaille. Yhdessä uudistuvan tavaravaunustomme kanssa pystymme jatkossa tarjoamaan markkinoiden parasta kuljetustehokkuutta.

Vectronit ovat saksalaisen Siemensin valmistamia moderneja neljäakselisia sähkövetureita, joita on tähän mennessä toimitettu eri rautatieyhtiöille jo yli tuhat kappaletta. Hankittavat veturit on räätälöity Suomen olosuhteisiin, ja ne soveltuvat yhtiön tavaraliikenteeseen erityisen hyvin – yhdellä veturilla pystytään vetämään yli 2 000 tonnia painavia tavarajunia nykyistä vetokalustoa suuremmalla keskinopeudella. Sähköistämättömillä raiteilla liikkumista varten Fenniarailin Vectroneihin tulee ns. last mile-varustelu, eli dieselyksikkö, joka mahdollistaa vaunuston siirrot esimerkiksi lastausraiteelle. Vetureihin tulee luonnollisesti myös radio-ohjaus, mikä mahdollistaa veturinkuljettajan suorittamat vaihtotyöt. Radio-ohjaus ja last mile-varustelun mahdollistama kaksikäyttöisyys näkyvät asiakkaalle tehokkaampina logistisina palveluina, kun erillistä vaihtotyöveturia ei tarvita.

Ympäristötekijät on huomioitu koko veturin elinkaarta ajatellen. Vectronin energiatehokkuus on huippuluokkaa ja veturi kykenee jarrutuksessa palauttamaan energiaa takaisin sähköverkkoon ja veturin ohjausjärjestelmä sekä optimoi energiankäyttöä että neuvoo kuljettajaa parhaan ajotavan valinnassa. Veturin rakenne on modulaarinen ja 98 % painosta on kierrätyskelpoisia materiaaleja.

“Sähköveturin hankinta on Fenniarailille merkittävä uusi avaus. Yhtiön tavoite on tarjota ilmastollisesti kestäviä logistiikkaratkaisuja raiteilla, ja sähköveturit pitävät meidät tällä strategisella polulla. Investoinnilla varmistamme myös yhtiön kasvun jatkumisen ja uudet veturihankinnat ovat jatkossakin pääasiassa sähkövetureita. Siemensin kunnossapitopalvelua varten investoimme myös kaluston huoltotilaan Kouvolan alueella.” toteaa Fenniarailin hallituksen puheenjohtaja Petri Lempiäinen.

Vectron-sähköveturi

ValmistajaSiemens Mobility

Teho 6400 kW
Dieselyksiköiden teho 2 x 180 kW
Vetovoima 350 kN
Huippunopeus 200 km/h
Akselimäärä 4
Paino 89,7 t
Pituus 19 m
Järjestelmät ETCS-kulunvalvonta, radio-ohjaus

Kaikkien aikojen ennätys! – Heinäkuussa tehtiin yli 1,4 miljoonaa kaukoliikenteen junamatkaa

Heinäkuussa kotimaan kaukoliikenteessä päästiin historialliseen ennätykseen matkamäärissä. Kaukojunissa tehtiin heinäkuussa yhteensä huikeat 1 427 000 matkaa, mikä 46 % enemmän kuin vuoden 2021 heinäkuussa, ja 17 % enemmän kuin vuonna 2019. VR Transpointin rautatiekuljetusten volyymit olivat heinäkuussa 22 % pienemmät vuodentakaiseen verrattuna ja tavaraa kuljetettiin rautateitse noin 2,5 miljoonaa tonnia. Yhteensä tänä vuonna tammi–heinäkuussa on tehty 7,07 miljoonaa kotimaan kaukoliikenteen matkaa ja tavaraa kuljetettu rautateitse 17,4 miljoonaa tonnia.

Matkustus lisääntyi kaikilla reiteillä heinäkuussa ja eniten kasvua tapahtui kesäkuuhun verrattuna Helsingin ja Seinäjoen (+66 %), Helsingin ja Joensuun välillä (+57 %) ja Helsingin ja Tampereen sekä Helsingin ja Vaasan välillä (+53 %).

“Heinäkuussa teimme historiaa ja kaikkien aikojen ennätyksen, sillä kuljetimme kaukoliikenteen junissa matkustajia enemmän kuin koskaan aiemmin yhden kuukauden aikana! Upea juttu, että matkustajat ovat valinneet hiilineutraalin junan matkustaessaan kesälomakohteisiin. Edulliset hinnat ja tarjoamamme lisäpalvelut on otettu erittäin hyvin vastaan. Tulemme myös rekrytoimaan noin 200 uutta työntekijää matkustajaliikenteeseen, VR Groupin vt. toimitusjohtaja Topi Simola kertoo.

VR Transpointin kotimaan kuljetusmäärät nousivat heinäkuussa

VR Transpointin rautatiekuljetuksissa kuljetusvolyymit laskivat heinäkuussa 22 % viime vuoteen verrattuna ja olivat 2,5 (3,2) miljoonaa tonnia. Kotimaan rautatiekuljetusten volyymit nousivat heinäkuussa 4 % ja kansainvälinen liikenne laski 64 % viime vuoteen verrattuna. Tänä vuonna tammi-heinäkuussa on rautateitse kuljetettu tavaraa 17,4 (21,7) miljoonaa tonnia, joka on noin 20 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Idän tavaraliikenteen lasku on edennyt arvion mukaan, ja liikenne loppuu asteittain vuoden loppuun mennessä.

Ratatyöt- ja katkot häiritsivät junaliikennettä heinäkuussa

Kaukoliikenteen heinäkuun täsmällisyys oli 83,7 %. Ensisijaiset myöhästymiskirjautumiset jakautuivat radasta johtuviin syihin (55 %), muihin syihin (25 %) ja VR-syihin (21 %).

VR:n lähiliikenteessä heinäkuun täsmällisyys oli 96,1 %. Myöhästymisen syyt jakautuivat muihin syihin (46 %), radasta johtuviin syihin (40 %) ja VR-syihin (14 %).

HSL:n lähiliikenteen junien keskimääräinen myöhästyminen jatkoi erinomaista kehitystään ja oli heinäkuussa 0,53 minuutin verran. Myöhästymisen syyt jakautuvat muihin syihin (47 %), radasta johtuviin syihin (42 %) ja VR-syihin (12 %).