Itäradan lähijunaliikenteen mahdollisuutta Koskenkylään selvitetään!

Itäradan lähijunaliikenteen kehittämistä koskevat suunnitelmat ovat edenneet uuteen vaiheeseen. Lähijunaliikenteen toimintaedellytykset Itäradalla selvitetään tarkemmin Helsingin ja Porvoon välillä. Selvityksessä huomioidaan myös lähijunaliikenteen jatkaminen Koskenkylään saakka.

Koskenkylä sijaitsee merkittävässä liikenteellisessä yhtymäkohdassa ja sen integrointi lähijunaliikenteen verkostoon voi tarjota monia etuja matkustajille sekä alueen kehitykselle. Lähijunaliikenteen jatkaminen Koskenkylään asti mahdollistaisi matkaketjujen (juna-bussi tai juna-henkilöauto) toteutumisen rannikon suuntaisesti Loviisaan, Pyhtäälle, Kotkaan ja Haminaan.

Lähijunaliikenteen seisakkeen mahdollisuutta Koskenkylässä ei ole tutkittu aiemmissa selvityksissä. Toiveita tuli Itäradan kuntatapaamisen yhteydessä syksyllä 2023 Lapinjärveltä ja Loviisasta. Näin ollen selvitystyö aloitetaan ja se keskittyy alueen liikenteelliseen infrastruktuuriin, matkustajamääriin, ympäristövaikutuksiin sekä taloudellisiin näkökohtiin.

Selvitystyön tavoitteena on kartoittaa eri vaihtoehtoja lähijunaliikenteen laajentamiseksi Koskenkylään asti ja arvioida niiden vaikutuksia sekä hyötyjä kokonaisuudessaan. Tämän lisäksi pyritään tunnistamaan mahdollisia haasteita ja ratkaisuja, jotka liittyvät lähijunaliikenteen integroimiseen alueelle.

Selvitystyön odotetaan valmistuvan määräaikaan mennessä, jonka jälkeen saadut tulokset ja suositukset toimitetaan asianomaisille viranomaisille ja sidosryhmille. Tämän jälkeen käynnistetään tarvittavat jatkotoimenpiteet, jotta voidaan edetä kohti kestäviä ja tehokkaita ratkaisuja Itäradan lähijunaliikenteen kehittämiseksi.

Lisätietoja: www.itarata.fi

Ministeriö pyytää VR:ltä lisätietoa kaukojunaliikenteen pysäyttämisestä

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR Groupin omistajaohjauksesta vastaava valtioneuvoston kanslia ovat pyytäneet VR Groupilta lisätietoa kaukoliikenteen laajaan perumiseen johtaneista syistä.

VR Group perui kaiken kaukojunaliikenteen tiistailta 13.2. ja keskiviikkona osa junavuoroista on yhä peruttu. Tärkeintä on saada junaliikenne toimimaan normaalisti. Kaukojunaliikenteen pysäyttämiseen johtaneita syitä selvitetään kattavasti.

Liikenne- ja viestintäministeriö on saanut Väylävirastolta selvityksen perumispäätökseen vaikuttaneesta ratavauriosta. Väylävirasto vastaa rataverkosta ja sen kunnossapidosta.

– Vaurio paikannettiin ja sen korjaustyöt käynnistettiin ripeästi heti kun Väylävirasto oli saanut VR:ltä tiedon vaurioituneesta kalustosta ja radasta, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.

Rataverkkoa tarkastettiin 12.2. ja 13.2. välisenä yönä kattavasti. Tarkastuksessa löytyi puoliltaöin merkittävä kiskovaurio lähellä Kouvolaa Mankala-Niinimäki-rataosalla. Tällainen vaurio syntyy tyypillisesti, kun veturin pyörät “sutivat”.

Ratavaurion korjaus on aloitettu ja rata on jo nyt rajoitetusti liikennöitävässä kunnossa. Kohdassa on nopeusrajoitus, joka mahdollistaa turvallisen liikenteen vauriopaikan ohi.

– Edellytämme perusteellista selvitystä koko tästä poikkeuksellisesta tapahtumaketjusta. Miten vauriot syntyivät, miksi ne olivat näin laajat, miten ne tosiasiassa vaikuttivat turvallisuuteen ja miksi niitä seurasi näin merkittävä junaliikenteen pysähtyminen. On välttämätöntä, että vastaavat tapahtuvat estetään tulevaisuudessa. Matkustajien on voitava luottaa junaliikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen, ministeri Ranne sanoo.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Väylävirasto jatkavat muun muassa vaurion aiheuttaneiden syiden selvittämistä yhdessä VR Groupin kanssa. VR Groupilta pyydetään lisätietoa, jotta tapahtuneesta saadaan kattava kokonaiskuva.

Rautatieliikenteen henkilöliikenteen matkojen lukumäärä nousi 7 % vuoden 2023 toisella neljänneksellä

Tilastokeskuksen mukaan henkilöliikenteessä tehtiin vuoden 2023 toisella neljänneksellä 21 miljoonaa matkaa, joka on 7 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä. Tavaraliikenteessä kuljetettiin 7 miljoonaa tonnia, joka on 2 % vähemmän kuin vuoden 2022 vastaavana neljänneksenä.

Voit vielä valita -kampanja muistuttaa nuoria junan katolle kiipeämisen hengenvaarallisuudesta

Junan katolle kiipeämisen seurauksena Suomessa kuolee keskimäärin 1–2 nuorta joka vuosi. Voit vielä valita -kampanja muistuttaa nuoria valitsemaan toisin, sillä junien katolle kiipeäminen on hengenvaarallista. Kampanjan ovat toteuttaneet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Väylävirasto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja HUS. Kampanjaan on saatu myös STEK ry:n hankerahoitusta.

Kampanjan tavoitteena on vaikuttaa nuorten käyttäytymiseen ratapihoilla ja junien läheisyydessä. Myös rataverkon pylväisiin kiipeäminen on hengenvaarallista. Junan katolle kiipeämisen seurauksena Suomessa kuolee keskimäärin 1–2 henkilöä joka vuosi. Lisäksi vastaavissa tapaturmissa tapahtuu vakavia loukkaantumisia.

Vammat ovat yleensä pitkäkestoisia ja vaikeasti hoidettavia. Palovammojen hoito on valtakunnallisesti keskitetty Jorviin HUSin palovammakeskukseen. Vammojen välittömät hoitokustannukset HUSissa teho- ja vuodeosastohoidon aikana vaihtelevat kymmenistä tuhansista miljoonaan euroon. Tämän lisäksi kustannuksia lisäävät jatkohoito kotipaikkakunnalla sekä Palovammakeskuksessa. Invaliditeetin aiheuttamat kustannukset ovat usein moninkertaisia alkuvaiheen kustannusten määrään. Loukkaantuminen vaikuttaa monin tavoin nuoren elämään ja selviytymiseen arjessa.

“Sähkö tappaa, älä kiipeä junan katolle”

Sähköjunien ja -radan vaaroista ei selvästikään ole vielä tarpeeksi tietoa, koska tapaturmia sattuu edelleen vuosittain. Tapaturmien uhrit ovat yleensä nuoria aikuisia. Lisäksi riski-ikään tulee jatkuvasti uusia nuoria. Kampanjan viesti onkin selkeä: sähkö tappaa, älä kiipeä junan katolle.

– Sähköradalla ja junan katolla oleva jännite on jopa sata kertaa suurempi kuin kodin tavanomaisessa pistorasiassa. Sähkö voi myös niin sanotusti hypätä ajolangoista, joten pelkkä lähietäisyydelle meneminen on hengenvaarallista. Rautatiealueelle ei ole ylipäätään mitään asiaa, liikkuminen raiteilla tai niiden välittömässä läheisyydessä on vaarallista ja kiellettyä myös laissa, sanoo rautatieturvallisuuden johtava asiantuntija Marko Tuominen Väylävirastosta.

Yhteistyöllä laajempaa vaikuttavuutta

Kampanja tavoittelee nuoria mahdollisimman laajasti TikTokissa ja YouTubessa. Kampanjavideo näkyy myös Tukesin, Väyläviraston, SPEKin ja HUSin omissa somekanavissa. Kampanjaa on rahoittanut STEK ry, joka edistää sähkön käytön turvallisuutta ja luotettavuutta, sähköisiä energiatehokkuusratkaisuja sekä älykästä sähkön käyttöä keräämällä, tuottamalla ja jakamalla tietoa.

– Kampanjavideolla korostetaan erityisesti nuoren omaa harkintaa ratojen ja junien läheisyydessä sekä mahdollisuutta ehkäistä tapaturmia pysymällä poissa junien katoilta. Kampanja on tehty yhteistyössä useiden toimijoiden kesken, sillä junan katolle kiipeämisestä aiheutuu laajoja vaikutuksia niin rataverkon toimivuuteen kuin sairaanhoitoonkin, sanoo viestintäjohtaja Anu von Lode Tukesista.

VR hankkii 20 uutta lähijunaa Sveitsistä

Havainnekuva_Helsingin päärautatieasema

VR hankkii 20 lähijunayksikköä Stadlerilta. Junat tulevat liikenteeseen keväästä 2026 alkaen. Hankintaan kuuluu lisäksi optiot tilata 50 junaa lisää ja niiden kunnossapito. Kalustohankinnan arvo ilman optioita on noin 250 miljoonaa euroa.

Uudet lähijunat ovat 50 % energiatehokkaampia kuin VR:n nykyinen lähijunakalusto. Junan sisustus on muokattavissa tarpeen mukaan, joten esimerkiksi pyöräpaikkojen määrää voi kasvattaa kesäksi.

Matkustusmukavuuteen on panostettu. Uusissa junissa on pöydillä varustettuja istumapaikkoja, jotta lähijunamatkan taittaminen esimerkiksi läppärillä työskennellen sujuu entistä helpommin. Lisäksi juniin tulee langaton verkkoyhteys ja latauspistokkeet kaikille istumapaikoille.

– Olemme määritelleet uusien junien ominaisuuksia kuunnellen asiakkaiden toiveita ja osallistaen henkilöstöämme. Haluamme parantaa asiakas- ja työtekijäkokemusta sekä energiatehokkuutta, minkä nämä junat mahdollistavat, sanoo VR:n toimitusjohtaja Elisa Markula.

Uudet junat pääsevät käyttöön reittiliikenteessä keväästä 2026 alkaen. Ne tulevat linjoille D, R, T, Z ja M, joissa käytetään tällä hetkellä vuosina 1999–2005 käyttöön otettua Sm4-kalustoa. Suurin osa Sm4-junista siirtyy VR:n vanhemman Sm2-lähijunakaluston tilalle muille reiteille.

Lisätilausoptioiden avulla VR voi vastata alueellisen junaliikenteen kysynnän kasvuun. Esimerkiksi elokuussa 2022 Tampereen alueella lisättiin M-junavuoroja Tampereen kaupungin ja lähikuntien rahoittaman lisäliikennetilauksen myötä. Samaan on edellytyksiä muuallakin.

– Uusia reittejä voidaan perustaa alueille, joissa se on lipputuloilla kannattavaa tai joihin valtio ja kunnat haluavat hankkia ympäristöystävällistä lähiliikennettä. Lähiliikennealuetta on mahdollista laajentaa esimerkiksi Turun ja Oulun alueille sekä Helsingin ja Hangon välille, kunhan kyseisen rataosan sähköistys valmistuu, Markula sanoo.

Sveitsiläinen insinöörityö on osoittanut laadukkuutensa

Stadler voitti kilpailutuksen sekä laatu- että hintakategoriassa. VR:llä on hyviä kokemuksia Stadlerin FLIRT Sm5 -sähkömoottorijunien liikennöinnistä pääkaupunkiseudun HSL-liikenteessä. Kyseiset junat tulivat käyttöön vuonna 2009.

– FLIRT-junat ovat osoittaneet monipuolisuutensa ja kestävyytensä jo tuhansia kertoja, niin Napapiirillä kuin Afrikassa. Uusi kalusto tarjoaa VR:n lähiliikenteen matkustajille ympäristöystävällisen, luotettavan ja mukavan matkakokemuksen, jopa haastavissa talviolosuhteissa, sanoo Ansgar Brockmeyer, Stadlerin varatoimitusjohtaja sekä myynti- ja markkinointijohtaja.

Uusissa lähijunissa yhdistyvät vastuullisuus, suomalainen muotoilu ja sveitsiläinen insinöörityö. Junien kokoonpano tehdään Stadlerin tehtaalla Puolassa ja osa komponenteista valmistetaan Sveitsissä.

Fenniarail hankkii Vectron-sähkövetureita

Havainnekuva Fenniarailin Vectron-sähköveturista.

Fenniarail Oy on allekirjoittanut sopimuksen Siemens Mobilityn kanssa Vectron-sähkövetureiden toimittamisesta.

Vuonna 2021 solmittuun toimitussopimukseen sisältyy yhden Vectronin toimittaminen lokakuuhun 2023 mennessä, optio neljästä lisäveturista sekä Siemensin tarjoama vetureiden kunnossapitopalvelu. Kyseessä on ensimmäinen yksityisen rautatieyhtiön sähköveturihankinta Suomessa ja sen myötä Fenniarail tarjoaa asiakkailleen entistä ympäristöystävällisempiä kuljetuksia, jopa ilman suoria CO2-päästöjä.

Fenniarailin veturikapasiteetti on täysimääräisesti käytössä ja nyt julkistettu veturi-investointi varmistaa yhtiön kasvun jatkumisen. Uusien sähkövetureiden käyttöönoton myötä saavutettava lisäkapasiteetti mahdollistaa uuden reitti- ja vuorotarjonnan sekä nykyisille että uusille asiakkaille. Yhdessä uudistuvan tavaravaunustomme kanssa pystymme jatkossa tarjoamaan markkinoiden parasta kuljetustehokkuutta.

Vectronit ovat saksalaisen Siemensin valmistamia moderneja neljäakselisia sähkövetureita, joita on tähän mennessä toimitettu eri rautatieyhtiöille jo yli tuhat kappaletta. Hankittavat veturit on räätälöity Suomen olosuhteisiin, ja ne soveltuvat yhtiön tavaraliikenteeseen erityisen hyvin – yhdellä veturilla pystytään vetämään yli 2 000 tonnia painavia tavarajunia nykyistä vetokalustoa suuremmalla keskinopeudella. Sähköistämättömillä raiteilla liikkumista varten Fenniarailin Vectroneihin tulee ns. last mile-varustelu, eli dieselyksikkö, joka mahdollistaa vaunuston siirrot esimerkiksi lastausraiteelle. Vetureihin tulee luonnollisesti myös radio-ohjaus, mikä mahdollistaa veturinkuljettajan suorittamat vaihtotyöt. Radio-ohjaus ja last mile-varustelun mahdollistama kaksikäyttöisyys näkyvät asiakkaalle tehokkaampina logistisina palveluina, kun erillistä vaihtotyöveturia ei tarvita.

Ympäristötekijät on huomioitu koko veturin elinkaarta ajatellen. Vectronin energiatehokkuus on huippuluokkaa ja veturi kykenee jarrutuksessa palauttamaan energiaa takaisin sähköverkkoon ja veturin ohjausjärjestelmä sekä optimoi energiankäyttöä että neuvoo kuljettajaa parhaan ajotavan valinnassa. Veturin rakenne on modulaarinen ja 98 % painosta on kierrätyskelpoisia materiaaleja.

“Sähköveturin hankinta on Fenniarailille merkittävä uusi avaus. Yhtiön tavoite on tarjota ilmastollisesti kestäviä logistiikkaratkaisuja raiteilla, ja sähköveturit pitävät meidät tällä strategisella polulla. Investoinnilla varmistamme myös yhtiön kasvun jatkumisen ja uudet veturihankinnat ovat jatkossakin pääasiassa sähkövetureita. Siemensin kunnossapitopalvelua varten investoimme myös kaluston huoltotilaan Kouvolan alueella.” toteaa Fenniarailin hallituksen puheenjohtaja Petri Lempiäinen.

Vectron-sähköveturi

ValmistajaSiemens Mobility

Teho 6400 kW
Dieselyksiköiden teho 2 x 180 kW
Vetovoima 350 kN
Huippunopeus 200 km/h
Akselimäärä 4
Paino 89,7 t
Pituus 19 m
Järjestelmät ETCS-kulunvalvonta, radio-ohjaus

Kaikkien aikojen ennätys! – Heinäkuussa tehtiin yli 1,4 miljoonaa kaukoliikenteen junamatkaa

Heinäkuussa kotimaan kaukoliikenteessä päästiin historialliseen ennätykseen matkamäärissä. Kaukojunissa tehtiin heinäkuussa yhteensä huikeat 1 427 000 matkaa, mikä 46 % enemmän kuin vuoden 2021 heinäkuussa, ja 17 % enemmän kuin vuonna 2019. VR Transpointin rautatiekuljetusten volyymit olivat heinäkuussa 22 % pienemmät vuodentakaiseen verrattuna ja tavaraa kuljetettiin rautateitse noin 2,5 miljoonaa tonnia. Yhteensä tänä vuonna tammi–heinäkuussa on tehty 7,07 miljoonaa kotimaan kaukoliikenteen matkaa ja tavaraa kuljetettu rautateitse 17,4 miljoonaa tonnia.

Matkustus lisääntyi kaikilla reiteillä heinäkuussa ja eniten kasvua tapahtui kesäkuuhun verrattuna Helsingin ja Seinäjoen (+66 %), Helsingin ja Joensuun välillä (+57 %) ja Helsingin ja Tampereen sekä Helsingin ja Vaasan välillä (+53 %).

“Heinäkuussa teimme historiaa ja kaikkien aikojen ennätyksen, sillä kuljetimme kaukoliikenteen junissa matkustajia enemmän kuin koskaan aiemmin yhden kuukauden aikana! Upea juttu, että matkustajat ovat valinneet hiilineutraalin junan matkustaessaan kesälomakohteisiin. Edulliset hinnat ja tarjoamamme lisäpalvelut on otettu erittäin hyvin vastaan. Tulemme myös rekrytoimaan noin 200 uutta työntekijää matkustajaliikenteeseen, VR Groupin vt. toimitusjohtaja Topi Simola kertoo.

VR Transpointin kotimaan kuljetusmäärät nousivat heinäkuussa

VR Transpointin rautatiekuljetuksissa kuljetusvolyymit laskivat heinäkuussa 22 % viime vuoteen verrattuna ja olivat 2,5 (3,2) miljoonaa tonnia. Kotimaan rautatiekuljetusten volyymit nousivat heinäkuussa 4 % ja kansainvälinen liikenne laski 64 % viime vuoteen verrattuna. Tänä vuonna tammi-heinäkuussa on rautateitse kuljetettu tavaraa 17,4 (21,7) miljoonaa tonnia, joka on noin 20 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Idän tavaraliikenteen lasku on edennyt arvion mukaan, ja liikenne loppuu asteittain vuoden loppuun mennessä.

Ratatyöt- ja katkot häiritsivät junaliikennettä heinäkuussa

Kaukoliikenteen heinäkuun täsmällisyys oli 83,7 %. Ensisijaiset myöhästymiskirjautumiset jakautuivat radasta johtuviin syihin (55 %), muihin syihin (25 %) ja VR-syihin (21 %).

VR:n lähiliikenteessä heinäkuun täsmällisyys oli 96,1 %. Myöhästymisen syyt jakautuivat muihin syihin (46 %), radasta johtuviin syihin (40 %) ja VR-syihin (14 %).

HSL:n lähiliikenteen junien keskimääräinen myöhästyminen jatkoi erinomaista kehitystään ja oli heinäkuussa 0,53 minuutin verran. Myöhästymisen syyt jakautuvat muihin syihin (47 %), radasta johtuviin syihin (42 %) ja VR-syihin (12 %).

UPM ja Fenniarail yhteistyöhön raakapuuliikennöinnissä

2.8.2022 ajettiin ensimmäinen Fenniarail Oy:n vetämä raakapuujuna Jämsänkoskelta Kouvolaan Kuusankosken asemalle.

UPM-Kymmene Oyj ja Fenniarail Oy ovat aloittaneet yhteistyön raakapuun raideliikenteen palveluista Suomessa. Liikenteessä käytetään Fenniarailin vetureita ja UPM:n hallinnoimia raakapuuvaunuja.

Raakapuuta kuljetetaan eri puolilla maata sijaitsevilta raakapuun lastausasemilta UPM:n tehdaspaikkakunnille.

Yhdessä raakapuujunassa voidaan kuljettaa puumäärä, joka vastaa yli kahtakymmentä puutavara-autollista, joten puutavaran rautatiekuljetuksilla on merkittävä vaikutus toimitusketjun energiatehokkuuteen ja päästöjen pienentämiseen.

”Tällä uudella yhteistyömuodolla on suuri merkitys UPM:n puulogistiikalle. Haluamme ehdottomasti kasvattaa rautatiekuljetuksia tehtaillemme, sillä rautatiekuljetukset ovat ympäristöystävällisempi ja kustannustehokkaampi kuljetusmuoto kuin autokuljetukset”, sanoo UPM Metsän resurssipäällikkö Marko Nevalainen.

Fenniarail Oy aloitti liikennöinnin ensimmäisenä yksityisenä rahtiliikenteeseen keskittyvänä rautatieoperaattorina vuonna 2016 ja on muuttanut alan toimintamalleja. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2021 6,9 M€ ja yhtiö operoi kuudella veturilla ja 22 vaunulla Suomen rataverkostolla. Yhtiön henkilöstön määrä on 28.

Keskuskauppakamari: Uusi raideleveys on Suomelle strategisesti merkittävä ehdotus

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood. Kuva: Liisa Takala.

Euroopan komissio on ehdottanut, että eurooppalaiselle liikenneverkolle (TEN-T) rakennettavat uudet yhteydet olisivat yleiseurooppalaisen raideleveyden mukaisia. Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood pitää ehdotusta Suomen kannalta merkittävänä, sillä turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii Suomen kytkemistä vahvemmin osaksi Eurooppaa ja länttä. Ehdotus toisi mukanaan myös suuremmat mahdollisuudet hyödyntää EU-rahoitusta.

Euroopan komissio on ehdottanut, että uudet eurooppalaiselle liikenneverkolle rakennettavat uudet raideyhteydet tulisi rakentaa yleiseurooppalaiseen leveyteen. Kyseessä on komission ehdotus, josta parlamentti ja jäsenmaista koostuva neuvosto aloittavat neuvottelut.  

”Komission ehdotuksen taustalla on Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset markkinoihin, erityisesti ruokahuoltoon. Toimivat sisämarkkinat ja liikenneyhteyksien merkitys korostuu erityisesti nykytilanteessa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood. 

Pitkällä aikavälillä komission ehdotus on Woodin mukaan hyvin merkityksellinen Suomen kannalta, sillä Suomen logistinen sijainti muuttui Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Venäjän ilmatilan sulkeminen, pakotteet, meriliikenteen kroonistunut konttipula ja kohonneet energianhinnat vaikuttavat kuljetuskustannusten lisäksi suomalaisen logistiikan toiminta- ja huoltovarmuuteen.  

”Suomen logistinen sijainti idän ja lännen solmukohtana on muuttumassa päätepisteeksi Euroopan pohjoisella reunalla. Suomen osalta turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii vahvempaa kytkentää etelään ja länteen myös sotilaallisen liikkuvuuden mahdollistamiseksi. Rahoituksen näkökulmasta ehdotus toisi mukanaan suuremmat mahdollisuudet hyödyntää EU-rahoitusta Suomessa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä”, Wood sanoo.  

Suomen lisäksi raideleveyksien muutostarpeet koskevat Espanjaa, Portugalia ja Baltian maita. Komission ehdotuksessa kuitenkin tuodaan esille, ettei hankkeita tarvitse tehdä, jos se ei ole taloudellisesti järkevää. Wood painottaa, että mikäli Suomi näkee järkevänä olla kytkeytymättä yleiseurooppalaiseen verkkoon ja raideleveyteen, kukaan ei pakota Suomea niin tekemään.  

”Kahden eri raideleveyden kanssa on opittu elämään muissakin maissa, miksei Suomessa? Hyvänä esimerkkinä RailBaltican rakentaminen eri leveyteen olemassa olevan raideleveyden kanssa. Eurooppalainen raideleveys myös helpottaisi operaattoreiden markkinoille tuloa Suomessa”, Wood sanoo. 

Woodin mukaan tarvitaan strateginen näkemys siitä, kuinka Suomi kytkeytyisi vahvemmin osaksi muuta Eurooppaa. 

“Olisikin syytä tarkastella uudelleen Tallinnan tunnelin merkitystä Suomen saavutettavuuden näkökulmasta. Turvallisuuspoliittisen tilanteen lisäksi komission ehdotusta arvioitaessa on tärkeää muistaa, että yhtenä keinona liikennesektorin päästövähennysten saavuttamiseen on kuljetusten lisääminen raiteilla. Tämän vuoden lopussa annettava lainsäädäntöpaketti rahtiliikenteen viherryttämiseksi on jo pitkällä komission valmistelussa”, Wood sanoo. 

:KOUVOLA: Ruuhveltti liikkuu jälleen – Höyryveturin siirto aiheuttaa katujen sulkemisia torstaina

Kuljetusreitti merkittynä kartalle

Kouvolan rautatieasemaa koristanut höyryveturi Ruuhveltti siirretään ensi torstaina 9.6. Matkakeskuksesta Pilkepuistoon. Veturin nosto ja siirtotyöt aiheuttavat Matkakeskuksen ympäristössä lyhytaikaista haittaa liikenteelle.

Kouvolan maamerkkeihin lukeutuva vanha höyryveturi Ruuhveltti siirretään uudelle paikalleen Pilkepuistoon torstaina 9.6. kello 18 alkaen. Siirto tulee aiheuttamaan katujen sulkemisia Matkakeskuksen ympäristössä kello 18–18.30.

Veturin nosto- ja siirtotyöt aiheuttavat torstaina 9.6. muutoksia liikennejärjestelyissä seuraavasti:

Matkakeskus klo 7–19: Ruuhveltin edessä olevat linja autojen P-paikat ovat koko päivän pois käytöstä nostotyön ja kuljetuksen takia.

Katuverkko klo 18–18.30: Erikoiskuljetuslupa Veturiraitti – Halkotorinkatu: reitin pituus 0,79 kilometriä.

Veturin siirron hoitaa Lavettikuljetus Alanne Oy.

Pilkepuisto kunnostetaan

Pilkepuisto saneerataan Ruuhveltin siirron yhteydessä. Pilkepuisto sijaitsee radan varressa, Ruuhveltin nykyisestä paikasta noin 300 metriä länteen päin.

Pilkepuiston viherrakentaminen ajoittuu syksyyn, jolloin alueelle muun muassa tehdään uusia istutuksia sekä asennetaan kivetys veturin ympärille. Lisäksi rakennetaan uusia kevyen liikenteen väyliä puistosta keskustaa kohti sekä Matkakeskuksen suuntaan.

Ruuhveltin siirrolla varaudutaan Matkakeskuksen mahdolliseen laajentumiseen länteen päin.

Kun Ruuhveltti on saatu siirrettyä uudelle paikalleen, Aalto-yliopiston kansainvälinen opiskelijaryhmä aloittaa rakentamaan sille suunniteltua uutta katosta. Katoksen on määrä valmistua syksyyn mennessä.