Category Archives: Liikenne- ja viestintäministeriö

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi linjauksia itäisen suunnan raideliikenneinvestoinnin edistämiseksi 20.1.2021.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltamien linjausten mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa neuvotteluja itäisen suunnan raideliikenneinvestoinnista hyötyvien kuntien ja mahdollisesti muiden julkisyhteisöjen kanssa hankeyhtiön perustamiseksi. Hankeyhtiön tehtävänä olisi hankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.

Neuvotteluita jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta

Itäisen suunnan nopean raideyhteyden edistämiseksi perustettavan hankeyhtiön tehtävänä olisi yhden uuden ratayhteyden suunnitteleminen. Hankeyhtiöneuvotteluita jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta. Itäisen suunnan hankeyhtiön suunnittelukustannukset ovat alustavan arvion perusteella Lentorata-Porvoo-Kouvola-vaihtoehdossa n. 70 miljoonaa euroa

Hankeyhtiön perustamisedellytykset olisivat yhdenvertaiset Suomi-rata Oy:n ja Turun Tunnin Juna Oy:n kanssa. Valtio omistaisi hankeyhtiöstä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia. Hankeyhtiön perustamisen edellytyksenä olisi, että muut osakkaat sitoutuisivat yhtiön pääomittamiseen noin 49 % osuudella arvioiduista rakentamisvalmiuden edellyttämän suunnittelun kustannuksista sekä muista hankeyhtiön toiminnan edellyttämistä kustannuksista.

Hankeyhtiö tulisi liikenne- ja viestintäministeriön omistaja-ohjaukseen.

Lopullisen päätöksen tekee eduskunta

Valtion rahoitusosuudesta ja määrärahan käyttämisestä hankeyhtiön pääomittamiseen päättäisi kuitenkin eduskunta.

Neuvottelutulos osakassopimuksineen tuotaisiin myös myöhemmin erikseen talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi.

Linjaus itäisen suunnan hankeyhtiöstä ei sulje pois muiden idän suunnan liikenneyhteyksien kehittämistä tulevaisuudessa. Ministerivaliokunta tiedostaa tarpeen kehittää itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen saavutettavuutta sekä teollisuuden kuljetusten edellytyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö tekee selvityksen itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kuljetusten kehittämisestä ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamisesta.

Suomi menestyi EU:n rahoitushaussa. Viidelle raidehankkeelle myönnettiin EU:n CEF-rahoitusta yhteensä 58,3 miljoonaa euroa. Rahoitusta saivat Turun tunnin juna, Espoon kaupunkiradan rakennussuunnittelu, Pasila-Riihimäki-radan parantaminen, Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantaminen sekä raideliikenteen kehittäminen välillä Oulu-Laurila-Tornio-Haaparanta. Lisäksi EU tukee hankkeita, joissa Helsingin ja Naantalin satamat ovat mukana.

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi. Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä olisi hankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.

Liikenne- ja viestintäministeriö on 27.9.2019 lähettänyt nimeämispyynnön osallistumisesta suurten raidehankkeiden edistämistä koskeviin neuvotteluihin.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan 10.9.2019 tehdyn päätöksen mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi.

Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä olisi hankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.

Yhtiöiden perustaminen edellyttää, että niihin tulisi omistajiksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä. Hankeyhtiöissä voisi olla myös muita osakkaita edellyttäen, että yhtiössä säilyisi julkisomisteinen määräenemmistö.

Liikenne- ja viestintäministeriö toivoo saavansa tietää, jos myös muut kuin nimeämispyynnön jakelussa mainitut tahot ovat halukkaita osallistumaan hankeyhtiöiden perustamisneuvotteluihin.

Neuvotteluryhmien työ käynnistyy mahdollisimman pian neuvotteluihin osallistuvien tahojen kartoituksen jälkeen.

Asian luonteesta johtuen neuvotteluryhmien työlle ei voida asettaa tarkkaa määräaikaa. Tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen vuoden 2019 aikana.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin esittämiä linjauksia suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi 10.9.2019.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi. Neuvotteluja käydään raideliikenneinvestoinneista hyötyvien kuntien ja muiden julkisomisteisten yhteisöjen kanssa. Valtiovarainministeriö osallistuu neuvotteluryhmiin.

Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä on hankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Suunnitteluvaiheeseen ja suunnittelun rahoitukseen osallistuminen ei sido osapuolia hankkeiden rakentamisvaiheeseen tai rakentamisen rahoitukseen.

Neuvotteluissa käydään läpi raideliikennehankkeiden suunnittelun lähtökohtia. Tällaisia ovat esimerkiksi osapuolten priorisoimat linjausvaihtoehdot ja tavoiteltava palvelutaso. Lisäksi käydään läpi hankkeen myötä toteutuvien maankäyttö- ja kiinteistökehityshyötyjen ja muiden hyötyjen taikka tulojen ohjaaminen hankkeen toteuttamiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt selvityksen ja vertailun itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Nopeaa itäisen suunnan raideyhteyttä edistetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Päätöksiä asiassa voidaan tehdä, kun selvitys valmistuu. Selvityksen arvioitu valmistumisaika on keväällä 2020.

Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt budjettiriiheen hallitusohjelmassa linjattujen päärataan kytkeytyvien yhteysvälien nopeuttamista ja parantamista väleillä Seinäjoki-Vaasa, Tampere-Jyväskylä ja Tampere-Pori.

Hankeyhtiöihin valtion lisäksi muitakin omistajia

Hankeyhtiöiden perustaminen edellyttää, että niihin tulee omistajiksi eli osakkaiksi valtion lisäksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä. Hankeyhtiöissä voisi olla myös muita osakkaita edellyttäen, että yhtiössä säilyisi julkisomisteinen määräenemmistö.

Valtio omistaisi hankeyhtiöistä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia ja muut osakkaat noin 49 prosenttia. Osakkaiden tulisi sitoutua yhtiön pääomittamiseen edellä mainitussa suhteessa siten, että pääomitus kattaisi arvioidut rakentamisvalmiuden edellyttämän suunnittelun kustannukset sekä muut hankeyhtiön toiminnan edellyttämät kustannukset.

Osakassopimusten hyväksymisen jälkeen valtiolla on valmius pääomittaa hankeyhtiöitä seuraavasti: Suomi-rata 76,5 milj. euroa ja Hankeyhtiö Turun tunnin juna 38,25 milj. euroa. Suomi-radan suunnittelukustannusten arvio on kokonaisuudessaan noin 150 miljoonaa euroa. Turun tunnin junan jäljellä olevaksi suunnittelukustannukseksi on arvioitu noin 75 miljoonaa euroa.

Hankeyhtiöt tulisivat liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjaukseen. Valtio ei luovuta päätösvaltaansa taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa hankeyhtiöille.

Neuvottelutulos osakassopimuksineen tuodaan valtion osalta myöhemmin erikseen talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjaa neuvottelutuloksen hyväksymisestä ja yhtiöiden perustamisesta.  

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi lisäksi, että Pohjolan Rautatiet Oy ei perusta rautatieliikenteen Kalusto- tai Kiinteistöyhtiötä, eikä Rail Baltica -yhtiötä.

Muistio; Eteneminen suurissa raideliikennehankkeissa

VR-GROUPS

Liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelee rautateiden osto- ja velvoiteliikenteen seuraavaa kautta vuodesta 2020 alkaen. Tulevalla kaudella on tarkoitus myös pilotoida yhdessä alueiden kanssa alueellista liikennettä. Ministeriö toivoo laajasti tietoa ja näkemyksiä alueiden liikkumistarpeista ja osto- ja velvoiteliikenteen mahdollisesta tulevasta tarjonnasta.

Näkemyksiä osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä toivotaan toimivaltaisilta joukkoliikenneviranomaisilta, kunnilta ja maakuntien liitoilta, raideliikenteen käyttäjiltä ja joukkoliikennealan yrityksiltä. Vastausaika päättyy 23.10.2018.

Tarkoitus on, että junaliikenne muodostaa yhdessä muun joukkoliikenteen kanssa yhteen toimivan julkisen liikenteen kokonaisuuden, ja että junaliikenne palvelee aiempaa paremmin myös alueiden sisäisessä liikenteessä.

Hallitus on päättänyt, että rautateiden henkilöliikennepalvelut avataan kilpailulle vaiheittain. Ensimmäisenä kilpailutetaan Etelä-Suomen taajamajunaliikenne. Kilpailutetun liikenteen on tarkoitus alkaa kesäkuussa 2022. Hallitus on myös esittänyt, että maakuntauudistuksen yhteydessä annettaisiin maakunnille toimivalta oman alueensa junaliikenteeseen, jolloin niiden on mahdollista järjestää liikennettä omista tarpeistaan käsin.

Kilpailun avaaminen ja järjestämisvastuissa tapahtuvat muutokset muuttavat osto- ja velvoiteliikenteen sopimuskokonaisuutta merkittävästi nykyisestä. Tästä johtuen toimintamallin muutokseen on syytä valmistautua kokeilujen kautta.

Alueelliselle liikenteelle haetaan pilotteja

Uuden ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelu antaa tilaisuuden tarkastella myös alueellisen liikenteen tulevaisuutta. Kuntien ja alueiden tarpeet halutaan ottaa aiempaa paremmin huomioon. Ministeriö pyytää alueita ilmoittamaan kiinnostuksensa osallistua pilottiyhteistyöhön ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on löytää alueellisen liikenteen pilottihankkeita, joissa liikennöintiä pyritään kehittämään nykyisestä. Hankkeessa on tarkoitus kokeilla kokonaan uutta liikennettä.

Ministeriö teetti jo aiemmin yhdessä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan maakuntien liittojen kanssa selvityksen, jossa tarkasteltiin alueellisen junaliikenteen järjestämistapoja yleisellä tasolla. Tämän hankkeen aikana kävi selväksi, että alueellisen liikenteen järjestäminen vaatii viranomaisilta uudenlaista osaamista ja tietopohjaa alueellisen junaliikenteen suunnittelua varten.

Tulevaan pilottihankkeeseen valitaan mukaan 1–3 aluetta. Valittavien hankkeiden tavoitteena tulee olla matkustajamäärien ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Pilottihankkeen kautta on tarkoitus löytää sellaisia liikennöintikokonaisuuksia, joita voitaisiin liikennöidä myös pitkällä aikavälillä. Lisäksi pilottihankkeen kautta halutaan luoda näkymää ja kehittää toimintatapoja, joiden pohjalta mahdollista toimivallan siirtoa maakunnille lähdettäisiin toteuttamaan.

Pilottikohteiden valinnassa kiinnitetään huomiota paikalliseen ja alueelliseen valmiuteen sitoutua liikenteen kehittämiseen sekä rahallisesti että henkilöresurssien kautta. Pilotin toteuttamiseen tarvitaan myös kysyntäpotentiaalia, infrastruktuuria ja näkemystä alueellisesta junaliikenteestä osana matkaketjuja ja liikennejärjestelmää.

Mitä seuraavaksi?

Ilmoitus halukkuudesta osallistua pilottihankkeeseen sekä näkemykset osto- ja velvoiteliikenteen kehittämiseksi tulee toimittaa sähköpostitse liikenne- ja viestintäministeriön kirjaamoon (kirjaamo@lvm.fi) viimeistään 23.10.2018 klo 16.15.

Päätökset valituista pilottikohteista tehdään marraskuussa 2018, ja pilotin suunnitteluvaihe alkaa joulukuussa 2018. Pilottihanke käynnistyy aikaisintaan joulukuussa 2019.

• Lausunto- ja ilmoittautumispyyntö – junapilotti sekä osto- ja velvoiteliikenne (LVM LVM/1620/08/2018)

Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen rautatielainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Uudella raideliikennelailla säädettäisiin rautatieturvallisuudesta, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta, rautatiemarkkinoista ja kaupunkiraideliikenteen hallinnasta.

Laki korvaisi voimaan tultuaan voimassa olevan rautatielain ja kaupunkiraideliikennelain. Ehdotus sisältää myös muutoksia liikennepalvelulakiin.

Uudistuksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön EU:n neljäs rautatiepaketti, jolla turvataan EU:n jäsenvaltioissa avoin markkinoillepääsy kotimaan henkilöliikennepalveluihin ja uudistetaan rautatieliikenteen lupavaatimuksia.

Lailla säädettäisiin avoimesta markkinoillepääsystä ja tasapuolisista edellytyksistä käyttää rataverkkoa kotimaan henkilöliikenteessä. Toimivaltainen viranomainen ei voisi antaa yksinoikeutta yhdelle rautatieyritykselle automaattisesti edes silloin, kun se tekee rautatieyrityksen kanssa tukijärjestelyn julkisesta palveluvelvoitteesta.

Suomessa hallitus julkisti elokuussa 2017 suunnitelman rautateiden henkilöliikennepalvelujen avaamisesta kilpailulle.

Rataverkon haltija voisi ulkoistaa tehtäviään ulkopuoliselle taholle, kunhan tämä taho ei ole rautatieyritys.

Rautatieyritykset voisivat jatkossa hakea yhtenäistä turvallisuustodistusta ja kaluston markkinoillesaattamislupia joko Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta tai EU:n rautatievirastolta. EU-virastolta näitä lupia voisi hakea aina, mutta Liikenteen turvallisuusvirastolta vain Suomen sisäistä rautatieliikennettä varten.

Yksityisraiteen haltija voisi valita EU-sääntelyyn perustuvan turvallisuusluvan sijasta kevyemmän ilmoitusmenettelyn. Lisäksi yksityisraiteiden kalusto voitaisiin ottaa käyttöön EU-sääntelyä kevyemmällä käyttöönottoluvalla. Sama koskisi museoliikennettä.

Liikenteen turvallisuusviraston yhteydessä toimivan rautatiealan sääntelyelimen tehtävät lisääntyisivät. Sääntelyelin arvioisi jatkossa sitä, voidaanko toimivaltaisen viranomaisen ja rautatieyrityksen välillä tehtyjen julkisen palveluvelvoitteen sopimuksilla rajoittaa rautateiden henkilöliikenteen avointa markkinoillepääsyä.

Mitä seuraavaksi?

Lakiluonnos on lausuntokierroksella 4.4.2018 saakka. Lausuntopyyntö on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntokierroksen jälkeen lain valmistelu jatkuu virkamiestyönä. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset.

Uudistuksesta järjestetään 20.3.2018 klo 9-12 kuulemistilaisuus liikenne- ja viestintäministeriössä.

Hallituksen esitys pyritään antamaan eduskunnalle alkusyksystä 2018. Lain ehdotetaan tulevan voimaan 1.1.2019, mutta turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevat lain säännökset tulisivat voimaan 15.6.2019.

© VR Group

Hallitus on päättänyt avata rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. Käytännössä VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkolla luovutaan ensi vuosikymmenellä, jolloin rautateiden henkilöliikennemarkkinoille voi tulla muitakin toimijoita. Uudistus toteutetaan hallitusti, vaiheittain sekä hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen.

Hallituksen päätöksestä kertoivat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja elinkeinoministeri Mika Lintilä Helsingissä 9. elokuuta.

– Suomen henkilö- ja tavaraliikenteessä kilpailu toimii maalla, merellä ja ilmassa, mutta ei kiskoilla. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen palvelutasoa ja asiakaslähtöisyyttä sekä kasvattaa junaliikenteen osuutta henkilöliikenteessä. Kilpailun avaaminen edistää myös lippujen hintakilpailua ja alentaa tavaraliikenteen kuljetuskustannuksia kaluston saatavuuden helpottuessa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Rautatiekilpailun avaaminen henkilöliikenteessä antaa myös maakunnille, suurille kaupungeille ja kaupunkiseuduille mahdollisuuden järjestää alueellaan alueellista tai paikallista junaliikennettä. Siksi maakunnat kytketään alusta asti tiiviisti mukaan valtakunnalliseen kilpailutukseen.

– Jatkossa maakunnat ja kaupungit voivat järjestää alueellista junaliikennettä, joka parantaa mahdollisuuksia ottaa vastaan työtä kauempaakin. Yksi talouskasvun pullonkauloista on ollut ongelmat työvoiman liikkuvuudessa, ministeri Berner korostaa.

Kilpailun avaamiseen velvoittaa joulukuussa 2016 hyväksytty EU:n neljännen rautatiepaketin täytäntöönpano, jonka tavoitteena on edistää kilpailua rautateiden henkilöliikenteessä. Valtaosassa EU-jäsenmaita rautateiden kotimaan henkilöliikenne on jo avattu kilpailulle.

Kilpailu avataan vaiheittain tiiviissä yhteistyössä HSL:n kanssa

Rautateiden henkilöliikennepalvelut avataan kilpailulle vaiheittain. Liikennöinti on tarkoitus kilpailuttaa käyttöoikeussopimusmallilla, jolla turvataan rautateiden henkilöliikennepalvelujen saatavuus koko maassa.

Sopimuksissa yrityksille asetetaan velvoitteita tietyn palvelutason varmistamiseksi. Tällä taataan palvelut jatkossakin niillä alueilla, joiden liikenne tällä hetkellä perustuu ostoliikenteeseen ja velvoiteliikenteeseen.

Kilpailun avaaminen aloitetaan Etelä-Suomen taajamaliikenteestä. Aikataulu yhteensovitetaan Helsingin seudun liikenteen (HSL:n) lähijunaliikenteen kilpailutuksen kanssa. Tavoitteena on, että Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutettu liikennöinti alkaa 2020-luvun alkupuolella. Tarkempi aikataulu määräytyy valmistelun kuluessa. Tarkoituksena on, että uusien sopimusten mukainen liikenne koko maassa olisi käynnistynyt vaiheittain kesäkuuhun 2026 mennessä.

Kilpailutuksen yhteydessä varmistetaan myös se, että lippuyhteistyö HSL:n kanssa jatkuu

Raideliikenteen turvallisuudesta ei tingitä jatkossakaan

Rautateiden turvallisuustason säilyminen varmistetaan sillä, että kaikkien rautatieliikenteen harjoittajien on noudatettava kansallista ja EU-lainsäädäntöä rautatieturvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Toimijoiden on haettava Liikenteen turvallisuusvirastolta turvallisuustodistusta rautatieliikenteen harjoittamista varten. Sillä rautatieliikenteen harjoittaja osoittaa, että se on ottanut käyttöön turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja että se pystyy noudattamaan raideliikenteeseen liittyviä turvallisuussäädöksiä ja -määräyksiä.

VR-Yhtymästä eriytetään valtionyhtiöitä

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen edellyttää tasapuolisten ja kilpailuneutraalien olosuhteiden luomista rautatiemarkkinoille siten, että kaikki junaliikennöintiin liittyvät palvelut ovat toimijoiden käytettävissä tasapuolisin ehdoin. Tämä on myös EU-sääntelyn tavoitteiden mukaista, joka edellyttää syrjimätöntä pääsyä rautatieliikenteen tukipalveluihin.

– Markkinoillepääsyn varmistamiseksi VR-Yhtymä Oy:stä eriytetään kolme erillistä valtionyhtiötä: kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö sekä kiinteistöyhtiö. VR-Yhtymä Oy:n rooli ja kilpailukyky valtion omistamana junaliikennöintiyhtiönä turvataan järjestelyjen yhteydessä, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Valtioneuvoston kanslia ja liikenne- ja viestintäministeriö toteuttavat yhtiöjärjestelyt yhteistyössä VR-Yhtymä Oy:n kanssa. Tavoitteena on, että yhtiöjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman pian. Valtion kokonaan omistamien perustettavien erityistehtäväyhtiöiden omistajaohjaus tulee liikenne- ja viestintäministeriön vastuulle.

Kalusto siirretään kalustoyhtiöön vaiheittain siinä järjestyksessä, kun kalustoa tarvitaan kilpailutetun liikenteen operoimista varten. Tavaraliikenteen kalustoa siirretään kalustoyhtiöön tavarakuljetusten häiriintymättä huomioiden VR-Yhtymä Oy:n kuljetussopimukset. Rautateiden tavaraliikenteessä kaluston paremman saatavuuden tavoitteena on vauhdittaa kilpailua ja lisätä logistiikkapalveluiden tarjontaa. Se tukee myös biotalouden kuljetusten järjestämistä Suomessa alentamalla tavaraliikenteen kuljetuskustannuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR-Yhtymä Oy:n välinen nykyinen sopimuskokonaisuus henkilöjunaliikenteen yksinoikeudesta on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka. Kilpailun avaaminen edellyttää tämän sopimuksen uudelleen neuvottelua.

Uudistus toteutetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen

Henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukaisesti VR-Yhtymä Oy:stä uusiin valtionyhtiöihin ns. vanhoina työntekijöinä. Uudistuksen yksityiskohtia valmistelevaan työryhmätyöhön kutsutaan mukaan jäseniksi myös VR:n henkilöstön edustajia.

Jatkotyö käynnistyy välittömästi

Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutuskokonaisuudesta järjestetään kiinnostuneille toimijoille sekä muille sidosryhmille yhteinen tilaisuus HSL:n lähijunaliikenteen kilpailutuksen kanssa 4.10.2017. HSL on jo aiemmin ilmoittanut Helsingin seudun lähijunaliikenteen kilpailuttamisesta. HSL:n kilpailutetun lähijunaliikenteen on tarkoitus alkaa 1.6.2021.

Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen ja kaukoliikenteen kilpailun avaamisen yksityiskohtien valmistelua jatketaan liikenne- ja viestintäministeriön johdolla. Valmistelua varten asetetaan työryhmät, joihin kutsutaan mukaan muun muassa valtioneuvoston kanslian omistajaohjaus, valtiovarainministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto, Liikennevirasto, VR-Yhtymä Oy, HSL ja Finrail Oy. Valmistelussa on mukana myös VR:n henkilöstön edustajat.

Tausta

EU-tasolla rautatieliikennettä on avattu asteittain kilpailulle vuodesta 2003 alkaen, ensin tavaraliikenteessä ja viimeiseksi kotimaan henkilöliikenteessä. EU:n neljännen rautatiepaketin tavoitteena on avoin ja syrjimätön markkinoillepääsy kotimaan henkilöliikenteessä 3.12.2019 alkaen. Neljäs rautatiepaketti sallii kuitenkin tietyt siirtymäkauden järjestelyt.

Hallitus ilmoitti syksyllä 2015 eduskunnalle antamassaan joukkoliikennettä koskeneessa välikysymysvastauksessa, että hallituksen tavoitteena on luoda edellytykset rautateiden henkilöliikenteen avaamiselle kilpailulle niin, että uusia rautatieyrityksiä voisi tulla harjoittamaan henkilöliikennettä mahdollisimman nopealla aikataululla. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisesta 10.4.2017.