Eläkeliiton liittovaltuuston kannanotto: Digitalisoitu lipunmyynti syrjäyttää ikääntyneet junamatkustajat

Eläkeliiton liittovaltuusto nostaa kannanotossaan esiin ongelmat, joita VR:n lipunmyynnin lähes totaalinen digitalisointi aiheuttaa suurelle joukolle ikääntyneitä asiakkaita. Eläkeliittoon tulee säännöllisesti yhteydenottoja vaikeuksista VR:n henkilöliikenteen matkalippujen ostamisessa. Ongelmat korostuvat alueilla, joilla julkista bussiliikennettä ei ole lainkaan, ja joilla juna on asukkaille ainut tapa toteuttaa liikkumisen vapauttaan.

Suomessa on kasvava määrä rautatieliikennepaikkoja, joilla ei ole asiakaspalvelupistettä tai lippuautomaattia. Tällöin ainut mahdollisuus matkalipun hankkimiseen on VR:n verkkosivut tai mobiilisovellus. Lipun voi ostaa VR:ltä myös puhelimitse mutta tässäkin tapauksessa matkalippu toimitetaan asiakkaan sähköpostiin. VR:n junalippuja voi ostaa myös R-kioskeista tai matkatoimistoista. R-kioskejakaan ei ole kaikilla rautatieliikenteen asemilla ja matkatoimistoja vielä vähemmän.

Vaikka selkeä enemmistö VR:n asiakkaista käyttää itsepalvelukanavia verkossa, on ongelma todellinen ja kohtuuton niille lipunostajille, joilla ei ole verkkoyhteyttä käytettävissään, tai jotka eivät osaa käyttää erilaisia mobiilisovelluksia matkalippujen ostoon. VR:n käytännöt lipunmyyntinsä digitalisoimisessa uhkaavat iäkkäiden ihmisten yhteiskunnallista osallisuutta ja vaarantavat heidän liikkumisvapautensa.

Digitaaliset palvelut ovat tervetulleita. Niihin siirtyminen toteutetaan kuitenkin pakottamalla ilman tosiasiallisia muita vaihtoehtoja. Eläkeliiton syyskuussa 2021 julkistaman +60-barometri-niminen kyselytutkimus kertoo, kuinka peräti 40 % vastaajista oli jättänyt jonkin viranomaispalvelun hankkimatta puutteellisten digitaalisten valmiuksiensa vuoksi.

Liittovaltuusto vaatii, että VR lisää perinteisiä vaihtoehtoja junalipun hankkimiseen. Junalippuja tulee voida ostaa kaikilla henkilöliikenteen asemilla. R-kioskien lisäksi lippuja tulee voida ostaa myös muista palvelupisteistä sekä paikallisjunista.  Lipunmyynnin digitalisointi ei saa syrjäyttää ikääntyneitä matkustajia.

Huhtikuussa ylitettiin miljoonan matkustajan raja – suomalaiset ovat palanneet raiteille

Huhtikuussa kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin yhteensä noin 1 063 000 matkaa, noin 163 % enemmän kuin vuoden 2021 huhtikuussa, ja vain 5 % vähemmän kuin vuonna 2019. VR Transpointin rautatiekuljetusten volyymit olivat huhtikuussa 30 % pienemmät vuodentakaiseen verrattuna ja tavaraa kuljetettiin rautateitse noin 2,3 miljoonaa tonnia. Yhteensä tänä vuonna tammi–huhtikuussa on tehty 3,26 miljoonaa kotimaan kaukoliikenteen matkaa ja tavaraa kuljetettu rautateitse 10,1 miljoonaa tonnia.

Eniten matkustus kasvoi maaliskuusta huhtikuuhun verrattuna Helsingin ja Tampereen (+327 %), Helsingin ja Jyväskylän välillä (+296 %) ja Helsingin ja Turun välillä (+248 %).

Matkustajamäärien palautuminen pandemian jälkeen on ollut erittäin voimakasta. VR on myös palauttanut 9.5. lähtien junavuoroja liikenteeseen kesän ajaksi sekä lisännyt erityisesti kesätapahtumiin liittyen vuoroja, jotta asiakkailla olisi mahdollisimman helppoa liikkua kesän rientoihin ja takaisin. VR on jatkanut edelleen edullisilla hinnoilla ja lisännyt pandemiankin aikana myös edullisia hintapisteitä, joka on vahvistanut junamatkustamisen edullisuutta erityisesti autoiluun verrattuna. Palvelujen jatkuva uudistaminen on näkynyt paitsi palautteessa, niin myös matkustajamäärissä.

“Suomalaiset ovat lähteneet isoin joukoin liikkeelle lyhyessä ajassa ja päättäneet valita hiilineutraalin matkustamisen, planeetan puolesta. Olemme lisänneet junavuorot lähes samalle tasolle kuin vuonna 2019 ja siitä iso kiitos kuuluu asiakkaillemme sekä osaavalle ja ketterälle henkilökunnallemme. Jatkossakin tarjoamme autoilua edullisemman ja ekologisemman vaihtoehdon matkustajillemme”, toteaa vt. toimitusjohtaja Topi Simola.

VR Transpointin kuljetusmäärissä laskua 

VR Transpointin rautatiekuljetuksissa kuljetusvolyymit laskivat huhtikuussa 30 % viime vuoteen verrattuna ja olivat 2,3 (3,3) miljoonaa tonnia. Kotimaan rautatiekuljetusten volyymit laskivat huhtikuussa 15 % ja kansainvälinen liikenne 60 % viime vuoteen verrattuna. Tänä vuonna tammi-huhtikuussa on rautateitse kuljetettu tavaraa 10,1 (12,1) miljoonaa tonnia, joka on noin 17 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Idän liikenteen lopettaminen jatkuu edelleen asteittain vuoden loppuun mennessä.

Huhtikuun täsmällisyys huippuluokkaa

Huhtikuun täsmällisyys oli matkustajaliikenteen kaikissa toiminnoissa erinomainen. Huhtikuun alun myrskyt vähensivät täsmällisyyttä kokonaisuudessa, kuun ollessa kuitenkin vahvasti muuten tavoitteiden mukainen ja enemmän. Huhtikuussa myöhästymiset johtuivat pitkälti radasta johtuvista syistä. Matkustajaliikenteen täsmällisyyden noustessa erinomaiselle tasolle, asiakastyytyväisyytemme oli myös erittäin korkealla tasolla.

Kaukoliikenteen huhtikuun täsmällisyys oli 89,4 %, joka on lähes tavoitteen mukainen (90 %). Täsmällisyystavoite ei täyty, jos kaukoliikenteen juna on 5 minuuttia tai enemmän myöhässä. Ensisijaiset myöhästymiskirjautumiset jakautuivat VR-syihin (29 %), radasta johtuviin syihin (41 %) ja muihin syihin (30 %).

VR:n lähiliikenteessä huhtikuun täsmällisyys oli 96,7 %, jääden todella niukasti edelleen täsmällisyystavoitteen 97 % alapuolelle. Täsmällisyystavoite ei täyty, jos lähiliikenteen juna on 3 minuuttia tai enemmän myöhässä. Myöhästymisen syyt jakautuivat VR-syihin (14 %), radasta johtuviin syihin (48 %) ja muihin syihin (37 %).

HSL:n lähiliikenteen junien keskimääräinen myöhästyminen jatkoi erinomaista kehitystään ja oli huhtikuussa 0,53 minuutin verran, joka jäi todella reilusti alle tavoitteen, joka on 0,65 minuuttia. Suurin osa myöhästymisistä (48 %) johtui radasta johtuvista syistä, 30 % muista johtuvista syistä ja 29 % VR:stä johtuvista syistä.

Älä seiso turhaan asemalla – Junat Kartalla -sovellus saapui Huawein AppGalleryyn

Junamatkustajille hyödyllinen Junat Kartalla -sovellus on nyt saatavilla Huawein AppGallery-sovelluskaupassa. Kyseessä on kotimainen itsenäinen sovellus, joka tarjoaa monipuolista lisätietoa liikkeellä olevista junista eri puolella Suomea.

 

Junat Kartalla -sovelluksella käyttäjä voi seurata koko Suomen junaliikennettä. Nimensä mukaisesti sovellus näyttää kullakin hetkellä liikkeellä olevat junat kartalla, jolloin oman junavuoron ajantasaisen sijainnin tarkistaminen on helppoa.

Junia voi hakea myös tunnuksen perusteella ja kustakin junasta on tarkistettavissa esimerkiksi nopeudet ja pysähdysasemat. Useimmille tärkeimpänä tietona sovellus näyttää selkeästi minuutteina, mikäli juna on myöhässä, minkä ansiosta matkustaja voi välttää turhaa seisomista asemalla.

Junat Kartalla julkaisi vuoden 2021 lopulla yhteistyössä Huawein kanssa älykellosovelluksen, jotta käyttäjät voivat joustavammin seurata liikennettä ja suunnitella omia reittejä. Vuonna 2022 tavoitteena on jatkaa yhteistyötä ja laajentaa konseptia muuhun julkiseen liikenteeseen, kuten linja-autoihin ja raitiovaunuihin.

Junat Kartalla sovelluksen kehittäjä Touko Peltomaa kuvailee yhteistyötä Huawein kanssa seuraavasti:

“Yhteistyö Huawein kanssa on sujunut erinomaisesti ja olen oppinut prosessin aikana todella paljon. Dialogi on kahdensuuntaista ja Huaweilla on proaktiivinen ote kehittämiseen. Olemme yhdessä onnistuneet laajentamaan Junat Kartalla -palvelun alkuperäistä konseptia paljon laajemmaksi kokonaisuudeksi. On hienoa nähdä, että Huawei tukee kaiken kokoisia kehittäjiä paikallisesti Suomessa.”

Suomen Huawei Mobile Services -tiimin Business Development Manager Tuomas Ylä-Kauttu kertoo yhteistyön Peltomaan kanssa olleen erittäin tehokasta, minkä ansiosta sovellus saatiin AppGalleryyn nopealla aikataululla.

“Kehittäjä Touko Peltomaa osasi selkeästi asiansa. Kysymällä oikeat kysymykset hän sai vastaukset tekniseltä tukitiimiltämme. Yhteistyön lähtökohta oli varmistaa loppukäyttäjille miellyttävä käyttökokemus uusissa Huawein älykelloissa. Junat Kartalla on erinomainen sovellus liikkeessä oleville käyttäjille ja on ilo saada se AppGalleryyn”, Ylä-Kauttu sanoo.

Sweco tekee Turun Tunnin Junalle Hajala – Kupittaa kaksoisraiteen ratasuunnitelmat

Toimeksiannossa laaditaan Turun Tunnin Juna Oy:lle kaksi erillistä ratasuunnitelmaa 41,5 km pituiselle kaksoisraiteelle välille Hajala – Nunna ja Nunna – Kupittaa, sisältäen mittaustehtävät. Tilauksen arvo on noin 5,2 miljoonaa euroa.

Ratasuunnittelun lisäksi Sweco laatii suunnitelmat ja vaihtoehtotarkastelut useissa eri tekniikkalajeissa, kuten liikenne-, tie- ja geosuunnittelussa, sähkö- ja vahvavirtasuunnittelussa, turvalaite-, silta- ja ympäristösuunnittelussa sekä turvallisuudessa ja riskienhallinnassa. Suunnitteluun kuuluu pitkän kaksoisraiteen lisäksi mahdollisten rataoikaisujen suunnittelu Hajalassa, Kriivarissa, Toikkalassa ja Piikkiössä.

”Maankäytön, ympäristövaikutusten ja olemassa olevien rakenteiden huomiointi on keskeisessä roolissa suunnittelussamme. Hankealueella on lähes 90 siltaa, yksi tasoristeys ja kolme rautatieliikennepaikkaa, joiden osalta tarvitaan erityistä huomiota ja suunnitteluosaamista”, kertoo Swecon ratasuunnittelun liiketoimintajohtaja Jori Lehtikangas.

Turun Tunnin Juna on tällä hetkellä yksi Suomen merkittävimmistä infrahankkeista. Käynnissä olevassa suunnitteluvaiheessa Helsingin ja Turun välille teetetään viisi ratasuunnitelmaa, joita edistetään kohti rakentamisvaihetta omina kokonaisuuksinaan. Hankkeeseen kuuluu Espoon ja Salon välisen oikoradan kaksi ratasuunnitelmaa sekä kolme ratasuunnitelmaa Salon ja Turun välille.

Luumäki–Imatra-ratahanke: Rakennuskauden 2022 työt ovat käynnistyneet

Uusi rakentamisen kausi käynnistyy huhtikuun aikana koko hankealueella, myös talvitauolla olleiden työmaiden osalta. Hanke käynnistää lisäksi uusia työmaita kevään mittaan.

Yksi isoista kuluvan vuoden tavoitteista on Joutseno–Imatra-kaksoisraideosuuden käyttöönotto. Imatran aseman alueella suoritettavien toimenpiteiden myötä Tainionkoskentien uusi alikulkusilta ja Imatran uusi asemalaituri otetaan käyttöön juhannuksen pitkän liikennekatkon aikana. Imatran asemalaiturille vievät hissi ja portaat valmistuvat elokuun lopussa.

“Hanke on tähdännyt junaliikenteen maksiminopeuden nostoon rataosuudella 200 kilometriin tunnissa, ja kaksoisraiteen osalta siihen päästään syksyllä 2022. Perusparannusosuudella nopeutta voidaan nostaa kesällä 2024”, kertoo Luumäki–Imatra-ratahankkeesta vastaava projektipäällikkö Joonas Hämäläinen Väylävirastosta.

Kaksoisraiteen Joutseno–Rauha-välin työt on aloitettu huhtikuun puolessavälissä. Vuoden 2022 aikana tehdään muun muassa viimeistelytöitä radalla sekä korjaustöitä Joutsenon alikulkusillalla.

Imatralla aloitetaan toukokuussa myös Mansikkakosken vanhan ratasillan peruskorjaus. Työt valmistuvat syksyllä 2022. Silta tulee valmistuessaan palvelemaan ajoneuvoliikennettä sekä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Rautatieliikenne vanhalta Mansikkakosken ratasillalta siirrettiin kesällä 2021 uudelle Mansikkakosken ratasillalle. Kunnostustöiden kustannuksista vastaavat Väylävirasto ja Imatran kaupunki yhdessä.

Perusparannusosuuden alueurakat käynnistyvät keväällä

Hankkeen perusparannusosuus sijoittuu Luumäki–Joutseno-välille. Lappeenranta–Joutseno-välin työt käynnistetään talvitauon jälkeen viikolla 17 valmistelevilla töillä. Päätyövaiheena on radan tukikerroksen uusiminen kevään ja kesän 2022 aikana.

“Luumäki–Lappeenranta-välillä työt käynnistyvät puustonpoistolla toteutuksen vaatimilta alueilta toukokuussa 2022. Rataosuuden perusparannustoimenpiteisiin kuuluvat muun muassa ratarakenteiden kuivatuksen sekä ratageometrian parantaminen, sepelitukikerroksen vaihto sekä siltojen vedeneristyksien uusiminen. Toimenpiteiden ansiosta rataosuuden akselipainoa ja nopeustasoa voidaan nostaa”, Hämäläinen kertoo.

Niin ikään perusparannusosuudelle kuuluvien Lappeenrannassa sijaitsevien Lauritsalan eteläisen ja Hietalankadun uusien alikulkusiltojen rakentaminen jatkuu. Molemmat sillat valmistuvat kuluvan vuoden aikana.

Hankkeen valtuutta tarkistettiin neljännessä lisätalousarviossa

Luumäki-Imatra-ratahankkeelle myönnettiin 15 miljoonan euron lisärahoitus neljännessä lisätalousarviossa 4.11.2021.

Lisärahoituksen turvin hankkeelle asetetut laatutavoitteet ratarakenteen osalta saavutetaan.

“Lisärahoitus mahdollistaa koko Luumäki-Imatra-osuuden pääraiteiden sepelitukikerroksen uusimisen. Tämän myötä radan kunnossapidettävyys paranee”, Hämäläinen sanoo.

Lisärahoitus nostaa ratahankkeelle myönnetyn rahoituksen 195 miljoonasta eurosta 210 miljoonaan euroon.

Hankkeen nettisivut: https://www.vayla.fi/luumaki-imatra-ratahanke

Hanke Facebookissa: https://facebook.com/luumakiimatra

Tampereen raitiotien rakentaminen Hiedanrannassa alkaa huhtikuun lopulla – Tehdaskartanonkadulle kiertotie

Hiedanranta tehdasalue Raitiotieallianssi Kimmo Vallden

Raitiotieallianssi aloittaa viikolla 17 eli 25.4. alkaen raitiotietyöt Hiedanrannan alueella. Ensimmäiseksi tehdään liikennejärjestelyjä Tehdaskartanonkadulle sekä merkitään työaluetta tulevan Nottbeckinaukion ja Hiedanrannan tehdasalueen väliin. Tehdaskartanonkadulle rakennetaan töiden ajaksi kiertotie.

Tehdasalueen ja Nottbeckinaukion välillä aloitetaan ratapohjan tekeminen sekä uuden kunnallistekniikan rakentaminen tuleville asuinalueille. Kunnallisteknisiä töitä on järkevää toteuttaa samassa yhteydessä, sillä se säästää kustannuksia ja aikaa sekä tukee Hiedanrannan alueen rakentumista. Toukokuun alussa Raitiotieallianssi aloittaa myös kaukolämpölinjan siirron Tehdaskartanonkadun kupeessa.

Töiden ajaksi Tehdaskartanonkadulle tehdään reilun sadan metrin matkalle kiertotie, joka on käytössä arviolta kevääseen 2023 saakka. Kiertotielle tulee kaksisuuntainen ajorata sekä yhdistetty jalankulku-ja pyöräväylä

Myös raitiotien rakentamiseen tarvittavan työmaatien sekä jalankulku- ja pyöräliikenteen välille tehdään toukokuussa järjestelyjä työmaan vaikutusalueella. Työmaatie tulee kulkemaan siten, että se sivuaa osittain nykyistä Paasikiventien ylittävää jalankulku- ja pyöräväylää Hiedanrannassa. Liikennejärjestelyistä ja työmaan vaikutuksista tiedotetaan lisää huhti-toukokuun vaihteessa.

Sellupuiston alueella ovat voimassa nykyiset, painopengertöiden aiemmin aiheuttamat liikennejärjestelyt jalankululle ja pyöräilylle. Tampereen kaupungin tekemään Näsisaaren rakentamiseen liittyvät liikennejärjestelyt on kerrottu Tampereen kaupungin sivuilla.

raitiotieallianssi.fi

Raideliikennelain muutos eduskunnalle

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen raideliikennelain muuttamisesta 7.4.2022. Esityksessä lakiin lisättäisiin säännökset kalustoyksikön siirtolupaa sekä erilaisia testi- ja pilottihankkeita koskevista vaatimuksista.

Hallituksen esityksen mukaan siirtolupaa edellytettäisiin esimerkiksi silloin, kun kalustoyksikköä, jolle ei ole myönnetty markkinoillesaattamis- tai käyttöönottolupaa, siirretään huoltoon rataverkolla. Siirtoluvan edellyttäminen varmistaisi tällaisten siirtojen turvallisuutta.

Esityksellä helpotettaisiin erilaisia testi- ja pilottihankkeita koskevia lupavaatimuksia. Tällaisia hankkeita olisivat esimerkiksi autonomisen junaliikenteen sekä tavanomaisen rataverkon ja kaupunkiraideliikenteen rataverkon liikennettä yhdistävät ns. duoraideliikenteen testi- ja pilottihankkeet. Lupavaatimusten helpotukset koskisivat myös liikkuvan laboratorion käyttämistä rataverkon testaukseen.

Lisäksi esityksellä joustavoitettaisiin raideliikennelain kapasiteetin jakamista koskevaa sääntelyä ja tarkistettaisiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin viranomaistehtäviä.

Raideliikennelaki voimaan vuonna 2019

Raideliikennelaki tuli voimaan 1.1.2019. Sillä pantiin kansallisesti täytäntöön EU:n neljäsrautatiepaketti ja kaikki sitä edeltänyt voimassa oleva EU:n rautatielainsäädäntö. Nyt annetulla hallituksen esityksellä tehtäisiin uusi tarkastuskierros raideliikennelakiin.

Mitä seuraavaksi?

Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla.

Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu yleisistunnossa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2022.

Esitystä on tarkoitus täydentää myöhemmin keväällä niin, että kansainvälisten rautatiekuljetusten puutavarakuljetuksiin käytettävää vaunukalustoa voitaisiin käyttää tilapäisesti myös Suomen sisäisiin puutavarakuljetuksiin.

Itäradan suunnittelu vauhtiin, yhtiön perustamista koskevat asiakirjat allekirjoitettu

Itäradan suunnittelua varten perustetaan osakeyhtiö. Itärata Oy:n perustamista koskevat asiakirjat on allekirjoitettu. Suomen valtion osuus yhtiössä on 51 prosenttia.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka on tyytyväinen siihen, että Itäradan suunnittelu voi nyt alkaa.

– Itärata-hankeyhtiön myötä Suomessa on käynnissä kolmen suuren raidehankkeen suunnittelu. Kehitämme koko Suomen elinvoimaa ja kilpailukykyä yhdessä kuntien ja kaupunkien kanssa. Raideliikennettä kehittämällä vahvistamme kestävää kasvua, toteaa ministeri Harakka.

Yhtiön toimialana on Lentorata–Porvoo–Kouvola nopeaan junayhteyteen liittyvä raideliikenneinfrastruktuurin suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti. Yhtiö voi tämän lisäksi tehdä tai teettää selvityksiä hankkeen rakentamisen mahdollistamiseksi sekä hankkeeseen liittyvien hyötyjen, haittojen ja muiden vaikutusten tunnistamiseksi.

Suomen valtion lisäksi osakkaina yhtiössä ovat Porvoo, Kouvola, Helsinki, Lappeenranta, Kuopio, Mikkeli, Joensuu, Imatra, Pieksämäki, Kajaani, Iisalmi, Siilinjärvi, Lieksa, Kitee, Nurmes, Lapinlahti, Suonenjoki, Mäntyharju, Askola, Parikkala, Taipalsaari, Rautjärvi, Lapinjärvi ja Myrskylä.

Yhtiön hallitukseen kuuluu 11 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii Milttonin johtava neuvonantaja, kenraaliluutnantti Arto Räty. Hän on entinen puolustusministeriön kansliapäällikkö. Räty on työskennellyt myös mm. Puolustusvoimien operaatiopäällikkönä ja Fortumin johtoryhmän jäsenenä. Varapuheenjohtajana toimii diplomi-insinööri, eMBA Arto Pohjonen, joka on työskennellyt mm. Destia Oy:n ja Lujatalo Oy:n toimitusjohtajana. Tällä hetkellä hän työskentelee hallitustehtävissä, mm. puheenjohtajana neljässä eri yhtiössä sekä asuntorakennuttaja Newil & Bau Oy:n osakkaana.

Hallituksen muut jäsenet ovat Annina Peisa, Anu Ojala, Katriina Vainio, Piia Karjalainen, Marita Toikka, Silja Hyvärinen, Jarmo Pirhonen, Jukka-Pekka Ujula ja Kimmo Jarva.

– On todella hienoa, että valtio ja iso joukko kaupunkeja ja kuntia ovat yhdessä lähteneet edistämään Itärata-hanketta. Se kytkeytyy kahteen jo aiemmin alkaneeseen vastaavaan projektiin. Raideyhteyksien kehittäminen tulee vahvistamaan hankkeeseen osallistuvien kaupunkien ja kuntien elinvoimaisuutta sekä valmistuttuaan myös vähentämään liikenteen päästöjä. Odotan innolla suunnittelun alkamista, sanoo hallituksen puheenjohtaja Arto Räty.

Merkittävä vaikutus alueiden elinvoimalle ja saavutettavuudelle

– Itärata yhdistäisi Porvoon uutena ratakaupunkina rataverkkoon ja vahvistaisi kaupungin kasvun mahdollisuuksia itäisen Uudenmaan solmukohtana. Nopeat yhteydet Helsinkiin ja Vantaalle kytkisivät Porvoon sekä itäisen Uudenmaan aiempaa vahvemmin metropolialueen kehitykseen ja työssäkäyntialueeseen, toteaa Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.

– Hankeyhtiön perustaminen on ollut ainutlaatuinen puolen Suomen yhteistyöponnistus. Edistämme samalla itäisen Suomen raideliikenteen edellytyksiä sekä hillitsemme tulevaisuuden kasvihuonepäästöjä, sanoo Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen.

– Itäradan suunnittelun käynnistäminen tuo ratayhteyden toteutumisen päivä päivältä lähemmäksi. Kyseessä on kauaskantoinen hanke, joka vastaa hyvin itäisen Suomen liikenteen ja aluekehityksen tavoitteisiin, toteaa Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka tyytyväisenä.

Mitä seuraavaksi?

Osakkaat maksavat osakkeista merkintähinnat, jonka jälkeen yhtiöiden perustamisesta tehdään ilmoitus kaupparekisteriin. Osakeyhtiö on virallisesti perustettu, kun se on rekisteröity kaupparekisteriin.

Perustamisen jälkeen yhtiö organisoituu ja käynnistää toimintansa.

Lentoradan toteutus on edellytys Lentorata-Porvoo-Kouvola-raideyhteyden toteutumiselle. Lentoradan suunnittelun edistäminen rakentamisvalmiuteen on erillisen yhtiön, Suomi-rata Oy:n, vastuulla.

 Suurten raidehankkeiden edistäminen – Itäisen suunnan hankeyhtiö (LVM053:00/2020)

VR Transpoint keskeyttää idän tavaraliikenteen toistaiseksi pakotteiden vuoksi

VR Transpoint keskeyttää junien vastaanoton Venäjältä sunnuntaista 27.3.2022 klo 12.00 alkaen. Vaunujen palautus Suomesta Venäjälle jatkuu toistaiseksi.

“Venäjän rautateihin (RZD) kohdistuvien pakotteiden vuoksi idänliikenteen jatkaminen on toistaiseksi mahdotonta. VR Group on velvollinen noudattamaan länsimaiden asettamia pakotteita”, VR Transpointin johtaja Martti Koskinen sanoo.

VR keskeyttää Allegro-liikenteen maanantaista alkaen

Kuva: Otto Karikoski – Oma teos, CC BY-SA 3.0,

VR keskeyttää Allegro-liikenteen toistaiseksi maanantaista 28.3.2022 alkaen.

Sunnuntaina 27.3. Helsingistä Pietariin ajetaan ainoastaan aamupäivän Allegro-vuoro, ja iltapäivän juna AE786 perutaan. Sunnuntaina Pietarista Helsinkiin ajetaan molemmat aikataulunmukaiset vuorot. VR:n asiakkaat voivat perua kuluitta Allegro-liput, jotka on ostettu nyt peruttaville junavuoroille.

Tähän saakka olemme jatkaneet Allegron liikennöintiä viranomaisohjeiden mukaisesti, ja tarkoituksena on ollut turvata suomalaisille pääsy Suomeen. Näiden viikkojen aikana henkilöt, jotka ovat halunneet lähteä Venäjältä, ovat ehtineet poistua maasta. Nyt Allegron liikennöintiä ei ole enää pakotteiden myötä valtion omistajaohjauksen ilmoituksen mukaan tarkoituksenmukaista jatkaa, joten keskeytämme liikenteen toistaiseksi”, kertoo matkustajaliikenteen johtaja Topi Simola.