Luumäki–Imatra-ratahanke: Rakennuskauden 2022 työt ovat käynnistyneet

Uusi rakentamisen kausi käynnistyy huhtikuun aikana koko hankealueella, myös talvitauolla olleiden työmaiden osalta. Hanke käynnistää lisäksi uusia työmaita kevään mittaan.

Yksi isoista kuluvan vuoden tavoitteista on Joutseno–Imatra-kaksoisraideosuuden käyttöönotto. Imatran aseman alueella suoritettavien toimenpiteiden myötä Tainionkoskentien uusi alikulkusilta ja Imatran uusi asemalaituri otetaan käyttöön juhannuksen pitkän liikennekatkon aikana. Imatran asemalaiturille vievät hissi ja portaat valmistuvat elokuun lopussa.

“Hanke on tähdännyt junaliikenteen maksiminopeuden nostoon rataosuudella 200 kilometriin tunnissa, ja kaksoisraiteen osalta siihen päästään syksyllä 2022. Perusparannusosuudella nopeutta voidaan nostaa kesällä 2024”, kertoo Luumäki–Imatra-ratahankkeesta vastaava projektipäällikkö Joonas Hämäläinen Väylävirastosta.

Kaksoisraiteen Joutseno–Rauha-välin työt on aloitettu huhtikuun puolessavälissä. Vuoden 2022 aikana tehdään muun muassa viimeistelytöitä radalla sekä korjaustöitä Joutsenon alikulkusillalla.

Imatralla aloitetaan toukokuussa myös Mansikkakosken vanhan ratasillan peruskorjaus. Työt valmistuvat syksyllä 2022. Silta tulee valmistuessaan palvelemaan ajoneuvoliikennettä sekä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Rautatieliikenne vanhalta Mansikkakosken ratasillalta siirrettiin kesällä 2021 uudelle Mansikkakosken ratasillalle. Kunnostustöiden kustannuksista vastaavat Väylävirasto ja Imatran kaupunki yhdessä.

Perusparannusosuuden alueurakat käynnistyvät keväällä

Hankkeen perusparannusosuus sijoittuu Luumäki–Joutseno-välille. Lappeenranta–Joutseno-välin työt käynnistetään talvitauon jälkeen viikolla 17 valmistelevilla töillä. Päätyövaiheena on radan tukikerroksen uusiminen kevään ja kesän 2022 aikana.

“Luumäki–Lappeenranta-välillä työt käynnistyvät puustonpoistolla toteutuksen vaatimilta alueilta toukokuussa 2022. Rataosuuden perusparannustoimenpiteisiin kuuluvat muun muassa ratarakenteiden kuivatuksen sekä ratageometrian parantaminen, sepelitukikerroksen vaihto sekä siltojen vedeneristyksien uusiminen. Toimenpiteiden ansiosta rataosuuden akselipainoa ja nopeustasoa voidaan nostaa”, Hämäläinen kertoo.

Niin ikään perusparannusosuudelle kuuluvien Lappeenrannassa sijaitsevien Lauritsalan eteläisen ja Hietalankadun uusien alikulkusiltojen rakentaminen jatkuu. Molemmat sillat valmistuvat kuluvan vuoden aikana.

Hankkeen valtuutta tarkistettiin neljännessä lisätalousarviossa

Luumäki-Imatra-ratahankkeelle myönnettiin 15 miljoonan euron lisärahoitus neljännessä lisätalousarviossa 4.11.2021.

Lisärahoituksen turvin hankkeelle asetetut laatutavoitteet ratarakenteen osalta saavutetaan.

“Lisärahoitus mahdollistaa koko Luumäki-Imatra-osuuden pääraiteiden sepelitukikerroksen uusimisen. Tämän myötä radan kunnossapidettävyys paranee”, Hämäläinen sanoo.

Lisärahoitus nostaa ratahankkeelle myönnetyn rahoituksen 195 miljoonasta eurosta 210 miljoonaan euroon.

Hankkeen nettisivut: https://www.vayla.fi/luumaki-imatra-ratahanke

Hanke Facebookissa: https://facebook.com/luumakiimatra

Tampereen raitiotien rakentaminen Hiedanrannassa alkaa huhtikuun lopulla – Tehdaskartanonkadulle kiertotie

Hiedanranta tehdasalue Raitiotieallianssi Kimmo Vallden

Raitiotieallianssi aloittaa viikolla 17 eli 25.4. alkaen raitiotietyöt Hiedanrannan alueella. Ensimmäiseksi tehdään liikennejärjestelyjä Tehdaskartanonkadulle sekä merkitään työaluetta tulevan Nottbeckinaukion ja Hiedanrannan tehdasalueen väliin. Tehdaskartanonkadulle rakennetaan töiden ajaksi kiertotie.

Tehdasalueen ja Nottbeckinaukion välillä aloitetaan ratapohjan tekeminen sekä uuden kunnallistekniikan rakentaminen tuleville asuinalueille. Kunnallisteknisiä töitä on järkevää toteuttaa samassa yhteydessä, sillä se säästää kustannuksia ja aikaa sekä tukee Hiedanrannan alueen rakentumista. Toukokuun alussa Raitiotieallianssi aloittaa myös kaukolämpölinjan siirron Tehdaskartanonkadun kupeessa.

Töiden ajaksi Tehdaskartanonkadulle tehdään reilun sadan metrin matkalle kiertotie, joka on käytössä arviolta kevääseen 2023 saakka. Kiertotielle tulee kaksisuuntainen ajorata sekä yhdistetty jalankulku-ja pyöräväylä

Myös raitiotien rakentamiseen tarvittavan työmaatien sekä jalankulku- ja pyöräliikenteen välille tehdään toukokuussa järjestelyjä työmaan vaikutusalueella. Työmaatie tulee kulkemaan siten, että se sivuaa osittain nykyistä Paasikiventien ylittävää jalankulku- ja pyöräväylää Hiedanrannassa. Liikennejärjestelyistä ja työmaan vaikutuksista tiedotetaan lisää huhti-toukokuun vaihteessa.

Sellupuiston alueella ovat voimassa nykyiset, painopengertöiden aiemmin aiheuttamat liikennejärjestelyt jalankululle ja pyöräilylle. Tampereen kaupungin tekemään Näsisaaren rakentamiseen liittyvät liikennejärjestelyt on kerrottu Tampereen kaupungin sivuilla.

raitiotieallianssi.fi

Raideliikennelain muutos eduskunnalle

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen raideliikennelain muuttamisesta 7.4.2022. Esityksessä lakiin lisättäisiin säännökset kalustoyksikön siirtolupaa sekä erilaisia testi- ja pilottihankkeita koskevista vaatimuksista.

Hallituksen esityksen mukaan siirtolupaa edellytettäisiin esimerkiksi silloin, kun kalustoyksikköä, jolle ei ole myönnetty markkinoillesaattamis- tai käyttöönottolupaa, siirretään huoltoon rataverkolla. Siirtoluvan edellyttäminen varmistaisi tällaisten siirtojen turvallisuutta.

Esityksellä helpotettaisiin erilaisia testi- ja pilottihankkeita koskevia lupavaatimuksia. Tällaisia hankkeita olisivat esimerkiksi autonomisen junaliikenteen sekä tavanomaisen rataverkon ja kaupunkiraideliikenteen rataverkon liikennettä yhdistävät ns. duoraideliikenteen testi- ja pilottihankkeet. Lupavaatimusten helpotukset koskisivat myös liikkuvan laboratorion käyttämistä rataverkon testaukseen.

Lisäksi esityksellä joustavoitettaisiin raideliikennelain kapasiteetin jakamista koskevaa sääntelyä ja tarkistettaisiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin viranomaistehtäviä.

Raideliikennelaki voimaan vuonna 2019

Raideliikennelaki tuli voimaan 1.1.2019. Sillä pantiin kansallisesti täytäntöön EU:n neljäsrautatiepaketti ja kaikki sitä edeltänyt voimassa oleva EU:n rautatielainsäädäntö. Nyt annetulla hallituksen esityksellä tehtäisiin uusi tarkastuskierros raideliikennelakiin.

Mitä seuraavaksi?

Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla.

Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu yleisistunnossa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2022.

Esitystä on tarkoitus täydentää myöhemmin keväällä niin, että kansainvälisten rautatiekuljetusten puutavarakuljetuksiin käytettävää vaunukalustoa voitaisiin käyttää tilapäisesti myös Suomen sisäisiin puutavarakuljetuksiin.

Itäradan suunnittelu vauhtiin, yhtiön perustamista koskevat asiakirjat allekirjoitettu

Itäradan suunnittelua varten perustetaan osakeyhtiö. Itärata Oy:n perustamista koskevat asiakirjat on allekirjoitettu. Suomen valtion osuus yhtiössä on 51 prosenttia.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka on tyytyväinen siihen, että Itäradan suunnittelu voi nyt alkaa.

– Itärata-hankeyhtiön myötä Suomessa on käynnissä kolmen suuren raidehankkeen suunnittelu. Kehitämme koko Suomen elinvoimaa ja kilpailukykyä yhdessä kuntien ja kaupunkien kanssa. Raideliikennettä kehittämällä vahvistamme kestävää kasvua, toteaa ministeri Harakka.

Yhtiön toimialana on Lentorata–Porvoo–Kouvola nopeaan junayhteyteen liittyvä raideliikenneinfrastruktuurin suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti. Yhtiö voi tämän lisäksi tehdä tai teettää selvityksiä hankkeen rakentamisen mahdollistamiseksi sekä hankkeeseen liittyvien hyötyjen, haittojen ja muiden vaikutusten tunnistamiseksi.

Suomen valtion lisäksi osakkaina yhtiössä ovat Porvoo, Kouvola, Helsinki, Lappeenranta, Kuopio, Mikkeli, Joensuu, Imatra, Pieksämäki, Kajaani, Iisalmi, Siilinjärvi, Lieksa, Kitee, Nurmes, Lapinlahti, Suonenjoki, Mäntyharju, Askola, Parikkala, Taipalsaari, Rautjärvi, Lapinjärvi ja Myrskylä.

Yhtiön hallitukseen kuuluu 11 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii Milttonin johtava neuvonantaja, kenraaliluutnantti Arto Räty. Hän on entinen puolustusministeriön kansliapäällikkö. Räty on työskennellyt myös mm. Puolustusvoimien operaatiopäällikkönä ja Fortumin johtoryhmän jäsenenä. Varapuheenjohtajana toimii diplomi-insinööri, eMBA Arto Pohjonen, joka on työskennellyt mm. Destia Oy:n ja Lujatalo Oy:n toimitusjohtajana. Tällä hetkellä hän työskentelee hallitustehtävissä, mm. puheenjohtajana neljässä eri yhtiössä sekä asuntorakennuttaja Newil & Bau Oy:n osakkaana.

Hallituksen muut jäsenet ovat Annina Peisa, Anu Ojala, Katriina Vainio, Piia Karjalainen, Marita Toikka, Silja Hyvärinen, Jarmo Pirhonen, Jukka-Pekka Ujula ja Kimmo Jarva.

– On todella hienoa, että valtio ja iso joukko kaupunkeja ja kuntia ovat yhdessä lähteneet edistämään Itärata-hanketta. Se kytkeytyy kahteen jo aiemmin alkaneeseen vastaavaan projektiin. Raideyhteyksien kehittäminen tulee vahvistamaan hankkeeseen osallistuvien kaupunkien ja kuntien elinvoimaisuutta sekä valmistuttuaan myös vähentämään liikenteen päästöjä. Odotan innolla suunnittelun alkamista, sanoo hallituksen puheenjohtaja Arto Räty.

Merkittävä vaikutus alueiden elinvoimalle ja saavutettavuudelle

– Itärata yhdistäisi Porvoon uutena ratakaupunkina rataverkkoon ja vahvistaisi kaupungin kasvun mahdollisuuksia itäisen Uudenmaan solmukohtana. Nopeat yhteydet Helsinkiin ja Vantaalle kytkisivät Porvoon sekä itäisen Uudenmaan aiempaa vahvemmin metropolialueen kehitykseen ja työssäkäyntialueeseen, toteaa Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.

– Hankeyhtiön perustaminen on ollut ainutlaatuinen puolen Suomen yhteistyöponnistus. Edistämme samalla itäisen Suomen raideliikenteen edellytyksiä sekä hillitsemme tulevaisuuden kasvihuonepäästöjä, sanoo Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen.

– Itäradan suunnittelun käynnistäminen tuo ratayhteyden toteutumisen päivä päivältä lähemmäksi. Kyseessä on kauaskantoinen hanke, joka vastaa hyvin itäisen Suomen liikenteen ja aluekehityksen tavoitteisiin, toteaa Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka tyytyväisenä.

Mitä seuraavaksi?

Osakkaat maksavat osakkeista merkintähinnat, jonka jälkeen yhtiöiden perustamisesta tehdään ilmoitus kaupparekisteriin. Osakeyhtiö on virallisesti perustettu, kun se on rekisteröity kaupparekisteriin.

Perustamisen jälkeen yhtiö organisoituu ja käynnistää toimintansa.

Lentoradan toteutus on edellytys Lentorata-Porvoo-Kouvola-raideyhteyden toteutumiselle. Lentoradan suunnittelun edistäminen rakentamisvalmiuteen on erillisen yhtiön, Suomi-rata Oy:n, vastuulla.

 Suurten raidehankkeiden edistäminen – Itäisen suunnan hankeyhtiö (LVM053:00/2020)

VR Transpoint keskeyttää idän tavaraliikenteen toistaiseksi pakotteiden vuoksi

VR Transpoint keskeyttää junien vastaanoton Venäjältä sunnuntaista 27.3.2022 klo 12.00 alkaen. Vaunujen palautus Suomesta Venäjälle jatkuu toistaiseksi.

“Venäjän rautateihin (RZD) kohdistuvien pakotteiden vuoksi idänliikenteen jatkaminen on toistaiseksi mahdotonta. VR Group on velvollinen noudattamaan länsimaiden asettamia pakotteita”, VR Transpointin johtaja Martti Koskinen sanoo.

VR keskeyttää Allegro-liikenteen maanantaista alkaen

Kuva: Otto Karikoski – Oma teos, CC BY-SA 3.0,

VR keskeyttää Allegro-liikenteen toistaiseksi maanantaista 28.3.2022 alkaen.

Sunnuntaina 27.3. Helsingistä Pietariin ajetaan ainoastaan aamupäivän Allegro-vuoro, ja iltapäivän juna AE786 perutaan. Sunnuntaina Pietarista Helsinkiin ajetaan molemmat aikataulunmukaiset vuorot. VR:n asiakkaat voivat perua kuluitta Allegro-liput, jotka on ostettu nyt peruttaville junavuoroille.

Tähän saakka olemme jatkaneet Allegron liikennöintiä viranomaisohjeiden mukaisesti, ja tarkoituksena on ollut turvata suomalaisille pääsy Suomeen. Näiden viikkojen aikana henkilöt, jotka ovat halunneet lähteä Venäjältä, ovat ehtineet poistua maasta. Nyt Allegron liikennöintiä ei ole enää pakotteiden myötä valtion omistajaohjauksen ilmoituksen mukaan tarkoituksenmukaista jatkaa, joten keskeytämme liikenteen toistaiseksi”, kertoo matkustajaliikenteen johtaja Topi Simola.

VR Groupin tammi–joulukuun 2021 liiketoimintakatsaus – junamatkustaminen painottui vapaa-aikaan, tavaraliikenteen volyymit hyvällä tasolla

VR Groupin liikevaihto kehittyi myönteisesti vuoden 2021 aikana, mutta liikevoitto oli edelleen tappiollinen. Taustalla oli koronapandemia ja siihen liittyvät rajoitukset, jotka vaikuttivat laajamittaisesti matkustuskysyntään. VR Transpointin kuljetusmäärien kehitys jatkui positiivisena.

Tammi–joulukuu 2021 lyhyesti:

  • VR Groupin liikevaihto kasvoi 5,9 % ja oli 838,3 (791,9) miljoonaa euroa. Koronapandemia vaikutti edelleen merkittävästi VR Matkustajaliikenteen asiakasmääriin, ja kysynnän elpyminen oli hidasta. Tavaraliikenteeseen pandemian vaikutukset sen sijaan jäivät maltillisiksi.
  • VR Groupin liikevoitto oli tammi–joulukuussa –22,7 (–24,6) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto, eli liikevoitto ilman omaisuuden muita myyntivoittoja ja -tappioita sekä muita merkittäviä kertaluonteisia eriä, parani –14,1 (–26,1) miljoonaan euroon. VR Groupin tilikauden tappio oli –13,7 (-33,1) miljoonaa euroa.
  • VR Matkustajaliikenteen kaukojunien matkamäärät nousivat tammi–joulukuussa 5,1 prosenttia 8,5 (8,1) miljoonaan matkaan. Taustalla oli vapaa-ajan matkustuksen kasvu, kun taas työmatkustaminen jäi selvästi koronaa edeltävästä ajasta.
  • VR Transpointin rautatiekuljetusten volyymit pysyivät hyvällä tasolla ja kasvoivat katsauskaudella 37,4 (36,6) miljoonaan tonniin.

Toimitusjohtaja Lauri Sipponen:

”Pitkittynyt koronapandemia vaikutti edelleen merkittävällä tavalla junamatkustamiseen ja sitä kautta koko VR Groupin liiketoimintaan vuoden 2021 aikana. Vaikkei VR Matkustajaliikenteen kysyntä elpynyt koronaa edeltäneelle tasolle, kuitenkin on ilahduttavaa, että kaukoliikenteen matkamäärät kasvoivat vapaa-ajan matkustuksen vaikutuksesta. Tavaraliikenteessä kuljetusvolyymit sen sijaan pysyivät hyvällä tasolla, ja VR Transpointin suoriutuminen oli erityisen tärkeää koko yhtiöllemme vuonna 2021. VR FleetCareen pandemia heijastui erityisesti matkustajaliikenteen liikennemäärien ja kaluston huoltotarpeen kehityksen kautta. Poikkeuksellinen korona-aika on koetellut koko konsernia, mutta henkilöstömme on kuitenkin arvokkaalla työpanoksellaan pitänyt suomalaisen yhteiskunnan liikkeessä.

VR Matkustajaliikenteen matkamäärät noudattelivat pandemian aaltoilua ja rajoitusten kehittymistä vuoden 2021 aikana. Matkustaminen painottui vapaa-aikaan, kun taas laaja etätyöpainotteinen työskentely vähensi arjen työmatkustamista. Keväällä junien matkustajamääriä jouduttiin rajoittamaan määräajaksi, ja myös ravintolavaunut olivat osan vuodesta suljettuina. Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne oli keskeytyneenä valtaosan vuodesta. VR Matkustajaliikenne varmisti turvallisuutta liikennöimällä mahdollisuuksien mukaan runsaalla kalustolla ja huolehtimalla esimerkiksi tehostetusta siivouksesta. Tilanteen niin vaatiessa junissa oli käytössä maskipakko ja ravintolavaunuissa koronapassi. Lisäksi asiakkaille tarjottiin koronatilanteeseen liittyviä lisäpalveluita, kuten mahdollisuutta hankkia viereinen istumapaikka tyhjäksi tai tilata annoksia ravintolavaunusta omalle paikalle.

Yhtiömme otti merkittävän askeleen kesäkuussa 2021, kun uuden HSL-sopimuksen mukainen lähijunaliikenne käynnistyi pääkaupunkiseudulla. Olimme voittaneet historiallisen kilpailutuksen aiemmin keväällä 2020 ja henkilöliikenteen kilpailu oli avautunut myös muilta osin 1.1.2021 alkaen, jolloin kaukoliikenteen yksinoikeus päättyi. Taustalla oli VR:n ja liikenne- ja viestintäministeriön sopimusjärjestely, joka koski ostoliikennettä markkinaehtoisesti kannattamattomilla reiteillä. Vuoden 2021 aikana neuvottelimme LVM:n kanssa uudesta ostoliikennesopimuksesta vuosille 2022–2030. Loppukesästä 2021 otimme myös toisen tärkeän askeleen uuteen, kun Tampereen raitiovaunuliikenne käynnistyi 9.8.2021 ja samalla aloitimme raitiotieoperaattorina.

Koronapandemialla oli verrattain vähäiset vaikutukset tavaraliikenteeseen vuonna 2021. VR Transpointin markkinatilanne oli positiivinen, koska maailmantalous oli kasvu-uralla ja Suomenkin talous- ja vientikehitys suotuisaa. Kotimaassa etenkin metsä- ja metalliteollisuuden kuljetusten kysyntä oli hyvällä tasolla; idänliikenteen volyymeissa sen sijaan oli epätasaisuutta. VR Transpoint solmi vuoden aikana merkittäviä sopimuksia. Metsä Group esimerkiksi valitsi VR Transpointin Kemiin rakennettavan biotuotetehtaansa raakapuun logistiikkakumppaniksi. Lisäksi VR Transpoint vahvisti asemaansa kiertotalouden toimijana, kun Transitar Oy:n yrityskauppa toteutui.

Kunnossapidon tytäryhtiömme VR FleetCare puolestaan jatkoi vuonna 2021 aktiivisesti uuden liiketoiminnan ja uusien asiakkuuksien hakemista. VR FleetCare esimerkiksi teki sopimuksen norjalaisen Vy Togin kanssa kahdeksan makuuvaunun modernisoinnista. Yhtiö alkaa myös huoltaa Pohjolan Liikenteen sähköbusseja Tampereella ja jatkaa Pietariin liikennöivien Allegrojen kunnossapitoa ja elinkaaripalveluita 20 vuoden ajan.

Varmistamme tulevaisuuden menestystä merkittävillä investoinneilla ympäristöystävälliseen kalustoon ja asiakaskokemukseen. VR Matkustajaliikenteen osalta kerroimme vuonna 2021 etenemisestä uuden lähijuna- ja yöjunakaluston hankinnassa. Lähijunahankinta koskee alustavasti noin 25 uutta sähkömoottorijunaa, joilla korvataan vanhaa kalustoa, ja yöjunakaluston hankintaan sisältyy 9 makuuvaunua ja 8 autovaunua. Lisäksi Pohjolan Liikenne toi maanteille lisää sähköbusseja. VR Transpoint puolestaan investoi uusiin raakapuuvaunuihin Kemin biotuotetehtaan sopimuksen myötä. Sr3-sähköveturien toimitukset jatkuivat katsauskauden aikana, ja erityisesti tavaraliikenteen tarpeisiin on tulossa myös uusia, vähäpäästöisempiä dieselvetureita. Kaiken kaikkiaan suunnitelmana on, että investoimme seuraavan kuuden vuoden aikana Suomen raideliikennekalustoon yhteensä noin miljardi euroa. Suurin osa summasta kohdistuu uusien sähkövetureiden, sähköjunien ja dieselvetureiden hankintaan sekä nykyisen kaluston kunnossapitoon.

Sähköinen raide- ja kaupunkiliikenne on liiketoimintamme ytimessä. Uskomme, että pidemmällä aikavälillä megatrendit ilmastotietoisuudesta kaupungistumiseen tukevat matkustuksen, logistiikan ja kunnossapidon liiketoimintaamme. On kuitenkin selvää, että pitkittyneen pandemian myötä katse on koko yhteiskunnan tasolla käännettävä joukkoliikenteeseen, jota palvelutason lasku ja kehityksen taantuminen uhkaavat. Kestävän liikkumisen edellytyksiin kuuluvat myös rataverkon kunto sekä riittävä ratakapasiteetti, jotka vaikuttavat raideliikenteen täsmällisyyteen, toimitusvarmuuteen ja rajoittavat tulevaisuuden kasvua. Työskentelemme VR Groupissa sen eteen, että yhä useampi yritys- ja henkilöasiakas valitsisi junan ja kestävien kulkumuotojen osuus kasvaisi. Kyse on paitsi sujuvasta arkiliikenteestä ja teollisuuden toimivista kuljetuksista, myös koko yhteiskunnan ilmastotavoitteiden toteutumisesta.”

Yhteisellä matkalla jo 160 vuotta – VR lahjoittaa 160 000 euroa Ukrainalle humanitääriseen apuun

VR juhlii tänään 160-vuotissyntymäpäiväänsä. Säännöllinen junaliikenne alkoi Suomessa Helsingin ja Hämeenlinnan välillä maaliskuun 17. päivänä vuonna 1862. Tänä päivänä vastuullisen palveluyhtiön katse on vahvasti joukkoliikenteen hiilineutraalissa tulevaisuudessa ja paremman tulevaisuuden rakentamisessa, yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa. Juhlavuoden lahjoituksen VR antaa Ukrainalle humanitääriseen apuun.

”Rautatie on välttämätön jokaiselle maalle, joka haluaa pysyä mukana sivistyksen kehityksessä”, tähdensi jo Suomen kansallisfilosofi J. V. Snellman. Harvaan asutussa maassa junaliikenne mullisti käsityksen ajasta ja välimatkoista. Suomen itsenäistyessä Valtion Rautateistä oli jo muodostunut maan taloutta, sosiaalista rakennetta ja kulttuuria muokkaava palvelulaitos. Ajan myötä höyryveturit vaihtuivat ensin dieselvetureihin ja sitten sähkövetureihin. Matkustajien ja tavarakuljetusten määrä raiteilla kasvoi läpi vuosikymmenten. Vauhtikin on kiihtynyt – junamatka, joka vuonna 1862 vei yli neljä ja puoli tuntia, taittuu nykyisin tunnissa.

“Rautateillä on upea, pitkä historia ja VR on aina ollut tärkeä osa Suomen kehitystä. Voisi sanoa, että VR oli jo aikanaan sen ajan Tesla – edelläkävijyyden kärkikastia. Yhä edelleen VR:llä on keskeinen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa, arjen sujuvissa matkoissa ja teollisuuden kuljetuksissa. Tämän päivän VR-konserni on vastuullinen, uudistuva ja monipuolinen palveluyhtiö”, kuvailee toimitusjohtaja Lauri Sipponen.

Juhlan kunniaksi VR ilahduttaa tänään asiakkaitaan yllätyksillä junissa ja käynnistämällä kausilipputarjouksen: juhlaviikon ajan, sunnuntaihin 20.3. saakka, VR Matkalla -sovelluksessa on tarjolla 90 vuorokauden kausilippuja 45 vuorokauden lipun hinnalla.

”Pitkään kokemukseen ja vankkaan osaamiseen nojaten on hyvä rakentaa kestävää tulevaisuutta. VR on sitoutunut hiilineutraalin joukkoliikenteen edistämiseen osana ilmastokriisin ratkaisua ja tähtäämme Suomen hallituksen tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Junamatkustaminen on jo tänä päivänä hiilineutraalia, ja noin 80 % tavarajunista kulkee puhtaasti uusiutuvalla sähköllä. Haluamme olla vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijä ja näyttää suuntaa myös muille”, Sipponen kertoo.

Juhlavuoden lahjoitus Ukrainan humanitääriseen apuun

VR kertoi aiemmin toimistaan Ukrainan tukemiseksi. Maaliskuussa Ukrainan passilla voi matkustaa maksutta VR:n kauko- ja lähijunissa. VR haluaa näin helpottaa Suomeen saapuvien pakolaisten matkaa ja auttaa heitä kohtaamaan läheisiään. Nyt myös juhlavuoden lahjoitus ohjataan Ukrainaan.

Ukrainan sota on meillä kaikilla ajatuksissa ja tunnemme solidaarisuutta myös Ukrainan rautateillä työskenteleviä kollegoitamme kohtaan, joilla on merkittävä rooli siviilien evakuoinneissa. Haluamme lisätä tukeamme ukrainalaisille, ja juhlavuoden merkeissä lahjoitamme 160 000 euroa humanitääriseen apuun. Rautateillä on kriisien aikaan tärkeä merkitys yhteiskunnalle, niin Ukrainassa keskellä sotatoimia kuin meillä Suomessakin – ensin pandemia-ajan haasteissa ja nyt myös Ukrainan kriisin välillisten vaikutusten selvittämisessä asiakkaidemme avuksi”, Sipponen sanoo.

Ratikkamuseo avautuu uudistuneena 24. maaliskuuta

Ratikkamuseon uusi vetonaula on vuosina 1941–1979 käytössä olleeseen Sisu-moottorivaunuun rakennettu Sisulaattori-simulaatio, joka vie kuvan ja äänen avulla Helsingin historiaan. Kuva: Maija Astikainen / Helsingin kaupunginmuseo

Uudistunut Ratikkamuseo on nyt entistä kiinnostavampi lapsille ja perheille, eikä ratikkafanejakaan ole unohdettu. Uutuutena on Sisulaattori-ratikkasimulaatio, joka vie äänen ja kuvan avulla suoraan menneisyyden Helsinkiin.

Ratikat, bussit ja metro ovat olleet osa Helsinkiä ja kaupunkilaisten arkea jo yli 130 vuoden ajan.

Ratikkamuseon uusi vetonaula Sisulaattori on rakennettu vuosina 1941–1979 käytössä olleeseen moottorivaunuun, ja siinä kävijä pääsee kuskin, matkustajan tai rahastajan paikalta käsin kokemaan Helsingin joukkoliikenteen kehittymisen omin silmin ja korvin neljänä eri aikakautena. Interaktiivisella Sisulaattorilla pääsee ajamaan esimerkiksi sotavuosien Helsingissä, 1950-luvun olympiahuumassa ja 1970-luvulla Hakaniemen torilla keskellä poliittista liikehdintää. Liikkuvan kuvan lisäksi mukana on ääntä, ja vaunussa voikin kuulla esimerkiksi muiden matkustajien askeleet ja kadun äänet. Sisulaattoria on ollut mukana tekemässä OiOi-yritys, joka on erikoistunut immersiivisten tilojen tekemiseen.

1800–1900-lukujen vaihteessa käyttöön otettu hevosvetoinen raitiovaunu on museon vanhin. Takavuosien suosikki, vaunun hevonen on tehnyt paluun tauon jälkeen. Kaikki vaunut on huollettu ja konservoitu ja niiden saavutettavuutta on parannettu. Kuva: Maija Astikainen / Helsingin kaupunginmuseo

Uudistuksessa on haluttu huomioida erityisesti lapsia ja perheitä museokävijöinä.

“Ratikkamuseossa käy paljon lapsia, joille on nyt tarjolla aivan uutta koettavaa ja tehtävää, kuten Helsingin kartta, jossa voi ajella leikkiajoneuvoilla ja magneeteilla sekä lapsille suunnatut omat kysymykset jokaisen vaunun yhteydessä. Ratikat ovat ihania ja kiinnostavat kuitenkin iästä, sukupuolesta ja kulttuuritaustasta riippumatta”, kertoo museolehtori Suvi-Tuuli Waltari, joka on vastannut näyttelyn pedagogisesta uudistamisesta.

Uuden jännittävän tekemisen lisäksi Ratikkamuseon vanhat suosikitkin ovat tallella. Näyttelyssä pääsee sisään kolmeen raitiovaunuun, joista yksi on 1800–1900-lukujen vaihteen hevosvetoinen ratikka – ja takavuosilta tuttu hevonen on tehnyt paluun. Mukana on myös vanha suosikki, lippujenleimauslaite.

Yhteensä museossa on kuusi erilaista raitiovaunua, aina avoperävaunusta 1900-luvun alkupuolella valmistettuihin moottorivaunuihin, ”Jenkkiin” ja ”Pikkuruotsalaiseen” saakka. Näyttelyuudistuksessa kaikki vaunut on huollettu ja konservoitu, lisäksi niiden saavutettavuutta ja valaistusta on parannettu.

Vaunujen lisäksi näyttelyssä on viisi pysäkkiä, joilla pääsee tutustumaan tarkemmin Helsingin joukkoliikenteen kehittymiseen. Uudistuneessa näyttelyssä näkökulmaa onkin laajennettu raitiovaunuista tänä vuonna 40 vuotta Helsingissä liikennöineeseen metroon sekä busseihin ja kaupunkipyöräilyyn. Näyttelyssä voi myös pohtia joukkoliikenteen tulevaisuutta ja nähdä jopa vilauksen uudesta pikaratikasta.

Uudistuneen näyttelyn avautumisen yhteydessä julkaistaan myös lapsille suunnattu Tarinoita ratikoista -kirja, joka kertoo tosipohjaisten tarinoiden avulla ratikoiden historiasta. Kirjaa voi ostaa Ratikkamuseon myyntikärrystä, jossa on myynnissä myös veikeitä lahjoja pienille ja isoille ratikankuljettajille.

Ratikkamuseo sijaitsee Helsingin Töölössä. Ennen sähköratikoiden aikaa, 1800-luvun lopulla, Ruusulan huvila-alueella oli hevostallit ratikkahevosineen sekä vaunuvaja, pesutupa, öljyvarasto ja satulaverstas. Sähköraitiotieliikenteen alkaminen merkitsi alueen muuttumista uudenaikaiseksi hallialueeksi. Vuonna 1900 valmistui vaunuhalli, nykyinen Ratikkamuseo, joka on arkkitehti Valdemar Aspelinin suunnittelema. Museona rakennus on toiminut vuodesta 1993. Ratikkamuseon yhteydessä toimii Kulttuuritehdas Korjaamo.

Ratikkamuseo aukeaa yleisölle 24.3.2022

Ratikkamuseo
Töölönkatu 51 A
00250 Helsinki
Avoinna ma–su 11–17, vapaa pääsy

Nurminen Logistics Services Oy ja Kazakstanin valtion rautatiet (KTZE) sopivat Kiinan ja Euroopan välillä kulkevan Trans-Kaspian kansainvälisen liikennereitin kaupallistamisesta

Olli Pohjanvirta and Nurlan Igembaev

Nurminen Logistics Services Oy on allekirjoittanut tänään 16.3.2022 Kazakstanin valtion rautateiden (KTZE) kanssa sopimuksen jossa sovitaan Trans-Kaspian kansainvälisen liikennereitin kaupallistamisesta. Reitti kulkee Kaakkois-Aasiasta ja Kiinasta Kazakstanin, Azerbaidžanin, Georgian ja Romanian kautta edelleen Keski-Eurooppaan.

Yhteistyön tavoitteena on saada koejuna tehtyä tämän vuoden huhti-kesäkuun aikana ja käynnistää kaupallinen liikenne heinä-syyskuun aikana. KTZE on jo sopinut yhteistyöstä Azerbaidžanin ja Georgian rautatieyhtiöiden kanssa ja näin ollen edellytykset kuljetuskäytävän järjestämiselle ovat erinomaiset.

Osapuolet sopivat myös yhteistyön tiivistämisestä Kiina-Suomi reitillä keskittyen Kazakstanissa rekisteröityjen ja kazakstanilaisten yritysten omistamien junavaunujen käyttöön.