YIT rakentaa Tampereen raitiotieverkon vaiheen kaksi yhdessä Raitiotieallianssin kanssa

Tampere Ratikka -Tampereen Kaupunki Sepankatu

Tampereen raitiotie Oy ja Tampereen kaupunki ovat valinneet YIT:n, NRC:n, Swecon ja AFRYn muodostaman allianssin Tampereen raitiotien vaiheen kaksi toteuttajaksi. Hanke on jatkoa vaiheen yksi allianssisopimukselle.

Raitiotieallianssin osapuolet suunnittelevat ja rakentavat yhdessä raitiotielinjan toisen vaiheen, jonka pituus tulee olemaan 6,6 kilometriä. Sopimukseen kuuluu mm. rata-, kadunrakennus- ja pohjatöitä. Työ alkaa vuonna 2020 ja kohteen aikataulun mukainen valmistumisaika on vuoden 2024 loppuun mennessä.

Tampere Ratikka – Tampereen Kaupunki Rantatie

”Rakentamispäätös jatkaa joukkoliikenteen vahvaa kehittämistä Tampereella. Tuleva raitiolinja palvelee kaupungin vahvoja kasvusuuntia ja koko kaupunkirakenteen kehitystä. Olemme erittäin tyytyväisiä, että allianssityö jatkuu yhdessä osaavan ja kokeneen palvelutuottajatiimin kanssa,” Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö sanoo.

Hankkeen arvo on yhteensä yli 112 miljoonaa euroa, josta YIT:n osuus on noin 62 miljoonaa euroa. Raitiotielinjan toinen vaihe koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen, YIT:n osalta noin 25 miljoonaa euroa, kirjataan vuoden viimeisen neljänneksen tilauskantaan hankkeeseen liittyvän kahden viikon valitusajan päätyttyä. Toinen osa, YIT:n osalta noin 37 miljoonaa euroa, kirjataan tilauskantaan sopimuksessa vaaditun vesistön täyttöluvan tullessa lainvoimaiseksi arviolta vuoteen 2022 mennessä.

Kolmas Ratikka saapuu Tampereelle viikonloppuna

Kuva: Pasi Tiitola / Tampereen Raitiotie Oy

Tampereelle saadaan kolmas raitiovaunu viikonlopun 17.-18. lokakuuta aikana. Nyt saapuva vaunu on toinen sarjatuotantona valmistettu Tampereen Ratikka. Tästä eteenpäin Tampereelle saapuu 2-3 raitiovaunua kuukaudessa.

Tampereelle saatiin ensimmäinen täysin valmis raitiovaunu kuukausi sitten. Vaunu on käyttöönotettu syys- ja lokakuun aikana ja se onkin nähty liikkumassa Hervannan raitiotievarikon ja Turtolan välisellä rataosuudella lajinsa ensimmäisen Tampereen Ratikan kanssa. Vaunuilla on tehty testejä, joilla säädetään suorituskykyä. Niille on suoritettu mm. jarrujen hienosäätöä, seurattu vaunujen virranottoa ja -syöttöä samassa syöttöjaksossa sekä kuormitusta vaunun työnnössä ja vedossa.

-Raitiovaunujen käyttöönotto on onnistunut odotusten mukaisesti. Niistä saatujen tulosten perusteella Škoda Transtech Oy valmistaa loput Ratikat sarjatuotantona. Tästä eteenpäin vaunuja alkaa tulla meille noin 2-3 kappaletta kuukaudessa. Neljäs Ratikka saapuu Tampereelle marraskuussa, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Vuoden loppuun mennessä Tampereella on seitsemän raitiovaunua. Tampereelle tulee yhteensä 19 Ratikkaa.

Tampereen Ratikka on ensimmäinen Škoda Transtech Oy:n valmistama pikaraitiotievaunu. Se on esteetön, tilava, ilmastoitu ja suunniteltu erityisesti pohjoisen olosuhteisiin. Raitiovaunu on 37,3 metriä pitkä, 3,6 metriä korkea ja 2,65 metriä leveä ja sen paino on ilman matkustajia 56,8 tonnia, mikä tekee siitä tähän mennessä kooltaan suurimman Pohjoismaissa valmistetun raitiovaunun.

Kokonsa ja ominaisuuksiensa lisäksi vaunusta tekee erityisen se, että se on tamperelaisten kanssa yhdessä suunniteltu. Tamperelaisille on järjestetty useita tilaisuuksia tutustua vaunuun ja antaa palautetta käyttäjäkokemuksesta. Muun muassa vaunun sisustusta ja sen ratkaisuja on muokattu saadun palautteen perusteella.

Katso Tampereen Ratikan esittelyvideo: https://www.youtube.com/watch?v=zGZ9eCERVvk

Tampereen raitiotien kaikki kiskot asennettu ja raidetyöt valmistumassa

Kuva: Raitiotieallianssi Wille Nyyssonen

Tampereen raitiotien kaikki raiteet Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysin yliopistosairaalalta Hatanpään valtatielle on nyt asennettu. Viimeinen kisko-osuus asennettiin Hatanpään valtatien ja Hämeenkadun liittymään kaarrekiskona.

Kaksoisraidetta on nyt yhteensä noin 15 700 metriä. Kiskojen asennuksen lisäksi kiintoraidelaatat, joihin kiskot on kiinnitetty, saadaan valettua valmiiksi lähipäivinä.

Tämä on historiallinen hetki, sillä nyt saadaan päätökseen Tampereen raitiotien ensimmäisen osan keskeisin työvaihe eli raidetyöt, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus iloitsee.

Tampereen raitiotierataa on kolmen ja puolen vuoden aikana rakennettu suunniteltua nopeammin, ja raidetyöt ovat olleet edellä aikataulua. Raitiotien alkuperäisestä linjauksesta (keskusta-Hervanta-Tays) on nyt kaikkiaan valmiina 90 prosenttia ja työt etenevät jopa edellä aikataulua. Tämänhetkinen arvio on, että osan 1 tavoitekustannus tullaan alittamaan 26 miljoonalla eurolla.  Hatanpään valtatien raitiotietöiden valmiusaste on 46 % ja rakentaminen etenee myös tällä osuudella suunnitellusti.

Tampereen kaupunginvaltuusto teki viime vuoden marraskuussa päätöksen raitiotien jatkamisesta Hatanpään valtatielle. Tämä päätös toi kaksoisraidetta rakennettavaksi alkuperäisen linjauksen (Pyynikintori–Hervanta –Tays) lisäksi vielä noin 700 metriä lisää.

Viimeiset kiskot asennettiin Hatanpään valtatien ja Hämeenkadun liittymäalueelle. Kohta oli kiskojen asemoinnin kannalta haastava, mutta työt onnistuivat erinomaisesti. Valutöiden jälkeen radalle asennetaan vielä pintarakenteet nupukivistä, Valjus kertoo.

Tampereen raitiotieradan toimivuus testattu koeajoissa

Tampereella raitiotierata on joko sepelirataa tai kiintoraidelaattaan perustuvaa rataa, jonka pinnoitteena on nurmi, kiveys tai asfaltti. Keskustassa, Kalevassa ja Hervannassa raitiotie on pääasiassa toteutettu betonista valetulla kiintoraidelaatalla, johon kiskot on asennettu. Hervannan valtaväylän varrella raitiotierata on sepelirataa, jota on muutamia osuuksia myös Kalevassa ja Hervannassa. Hervannan raitiovaunuvarikolla on molempia ratatyyppejä, ja kaikkiaan varikon alueella on raidetta noin neljä kilometriä. Eri ratatyyppejä on koeajoissa testattu jo Hervannan ja Tammelan välillä.

Koeajoissa on testattu raiteiden ja vaihteiden ajettavuutta sekä vaunun asemoitumista rataan. Mitään isoja muutostarpeita ei ole ilmaantunut eli rata täyttää tehtävänsä ja toimii hyvin yhdessä vaunujen kanssa, Raitiotieallianssin päällysrakennevastaava Timo Kuusela toteaa.

Kolmessa ja puolessa vuodessa valmistunut rata on Kuuselan mukaan ollut kaikilta osin onnistunut urakka.

Kyllähän tämän tavoitteen saavuttaminen on mahtava suoritus kaikilta eri työryhmiltä, jotka ovat tehneet sujuvaa yhteistyötä. Työtahti on ollut kova, mutta tekemisen yhteydessä prosessit on hiottu toimiviksi ja radan rakentamiseen on löytynyt myös lukuisia innovaatioita. Voidaan kyllä sanoa, että Tampereella on varmasti raitiotierakentamisen huippuosaamista tällä hetkellä.  On myös todella hienoa olla mukana tekemässä tätä historiallista hanketta, Kuusela toteaa.

Tampereen raitiotien ensimmäiset kiskot asennettiin Hervantaan 18.5.2017, Insinöörinkadun ja Kanjoninkadun liittymään. Hämeenkadun viimeiset kiskot asennettiin Hämeensillalle kolme vuotta myöhemmin tänä keväänä eli 20.5.2020.

Päällysrakennetöiden ohella raitiotielle on asennettu sähköliikenteen vaatimia rakenteita eli sähköratapylväitä ja ajojohtimia sekä useita muita teknisiä järjestelmiä kuten liikennevaloja ja turvalaitteita. Seuraavat koeajot keskusta-alueella tehdään marraskuussa Hämeenkadulla ja Pirkankadulla. Tällöin liikenteessä voi nähdä jälleen useampia raitiovaunuja samaan aikaan, kun ajetaan myös kahden vaunun testejä.

Ratatermejä:

Kisko

Kisko on raitiotien tärkein yksittäinen komponentti. Sen tehtävänä on kantaa päällään kulkevan vaunun paino ja jakaa se alla oleville ratapölkyille tai betonilaatalle.  Kantamisen lisäksi kisko toimii vaunun pyörille tasaisena kulkualustana ja ohjaa niiden kulkua. Kiskon käyttöikä riippuu monista tekijöistä, mm. kiskoon käytetystä teräslaadusta. Prosesseilla, joilla kisko valmistetaan, voidaan vaikuttaa kiskon mekaanisiin ominaisuuksiin. Tampereella on käytössä kahta kiskotyyppiä, urakiskoa ja vignole-kiskoa. Näiden merkittävin ero on siinä, että urakiskossa on erillinen ura kiskopyörän laippaa varten.

Raide

Raide muodostuu kahdesta rinnakkain asennetusta kiskosta, joiden etäisyyttä toisistaan määrittää raideleveys. Tampereen raitiotien raideleveys on 1435 mm eli sama, joka muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa on yleisesti käytössä. Helsingin raitiotien raideleveys on 1000 mm.  Suomen rataverkolla junakaluston käyttämä raideleveys on 1524 mm.

Kaksoisraide

Kaksoisraide on nimensä mukaisesti kaksi rinnakkain kulkevaa raidetta. Tällöin siis kiskoja rinnakkain on neljä ja raiteita kaksi. Kaksoisraide mahdollistaa yhtäaikaisen raitioliikenteen kumpaankin suuntaan.

Rata

Valmiista raitiotieradasta puhutaan siinä vaiheessa, kun kaikki tekniset järjestelmätkin on asennettu. Teknisiä järjestelmiä ovat sähköradan rakenteet kuten pylväät, ajojohtimien ripustimet ja ajojohtimet. Lisäksi rataan kuuluu ohjaus-ja turvalaitteita, joita ovat mm. vaihteiden kääntölaitteet ja raitiotien liikennevalot. Tampereella ratatyyppeinä on käytetty sepelirataa ja kiintoraidelaattaan perustuvaa rataa, jonka pinnoitteena on nurmi, kiveys tai asfaltti.

Radan päällysrakenne

Raitiotien päällysrakenne koostuu tukikerroksesta ja raiteesta. Tukikerros on joko betonia tai sepeliä, ja se pitää raiteen oikeassa asennossa, jakaa kuormia ja muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan.

TAMPEREEN RATIKAN KOEAJOT LAAJENEVAT ASEMATUNNELILLE ASTI – KOEAJOT ALKAVAT 14. SYYSKUUTA

Havainnekuva Tampereen Ratikasta Sammonaukiolla. Kuva: Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi

Tampereen Ratikan koeajot jatkuvat syyskuun puolivälissä uudella alueella. Lajinsa ensimmäinen Tampereen Ratikka liikkuu tällöin Turtolan ja Itsenäisyydenkadun asematunnelin välillä eli reittiä Hervannan valtaväylä (Turtolasta)–Rieväkatu–Sammonkatu–Itsenäisyydenkatu. Koeajoja tehdään myös Teiskontiellä Sammonaukion ja Kaupinkadun välillä.

Ratikkaa on nähty Tampereen katukuvassa maaliskuusta lähtien. Aluksi Tampereen uutta raitiotiejärjestelmää testattiin Hervannassa sijaitsevan raitiotievarikon ja Turtolan välillä Saksasta tuodulla, käytetyllä raitiovaunulla. Ensimmäinen Tampereen oma Ratikka saatiin Tampereelle toukokuun lopulla ja sillä päästiin aloittamaan koeajot katuverkolla heinäkuun alussa. Syyskuussa otetaan käyttöön uusi koeajoalue, joka ulottuu Turtolasta Tammelaan. Alueeseen kuuluvat Hervannan valtaväylä (Turtolasta lähtien), Rieväkatu, Sammonkatu, Itsenäisyydenkatu asematunnelille asti sekä Teiskontie Kaupinkadulle saakka.

– Suoritamme radan koeajoja alueella yhtäjaksoisesti nyt yhden viikon ajan. Koeajoja tehdään arkena 14.-18.9. uudella alueella klo 9-15. Siirtymäajot tapahtuvat mahdollisesti näiden aikojen ulkopuolella, koska Hervannassa vaunu on jo tuttu näky ja se liikkuu sujuvasti muun liikenteen kanssa myös ruuhka-aikoina. Koejoissa testataan sekä rataa ja teknisiä järjestelmiä että raitiovaunua. Liikumme alueella lajinsa ensimmäisellä Tampereen Ratikalla, koeajokoordinaattori, Tampereen Raitiotie Oy:n projekti-insinööri Niina Uolamo selventää.

Ratikalla ajetaan aluksi kävelyvauhdilla ja nopeutta lisätään asteittain. Raitiotien liikennöintinopeuden mukaisia koeajoja tehdään koko osuudella, kaikilla raitiotiekaduilla. Enimmillään nopeus on 60 km/h Turtolan ja Rieväkadun välillä.

– Raitiotieallianssi testaa koeajoissa mm. raiteiden, vaihteiden ja ajolankojen ajettavuutta, liikennemerkkien, liikennevalojen ja opastimien sekä liittymien ja suojateiden näkyvyyttä. Lisäksi säädämme liikenne- ja varoitusvaloja ja testaamme liikennöintinopeuden sallimaa ajonopeutta sekä vaihteenohjausta, Raitiotieallianssin käyttöönottovastaava Petra Brunnila listaa.

Koeajojen eteneminen ja tarkemmat aikataulut riippuvat tehtävien testien onnistumisesta. Koeajojen etenemisestä kerrotaan aktiivisesti Tampereen Ratikan ja Raitiotieallianssin kanavissa.

Liikutaan yhdessä turvallisesti

Koeajoviikolla liikenteen sujuvuus varmistetaan tarvittaessa liikenteenohjaajilla Turtolan ja Tammelan välisellä osuudella. Muiden tielläliikkujien tulee siis kulkea ensisijaisesti liikenteenohjaajien opasteiden mukaisesti, myös silloin kun liikennevalot ovat päällä. Alueelle pystytetään myös opastekylttejä, joilla muistutetaan koeajojen olevan käynnissä. Varikon ja Turtolan välisellä osuudella raitiovaunu kulkee liikennesääntöjen mukaisesti, joten siellä liikenteenohjaajia ei käytetä.

– Valo-ohjaukset ovat normaalisti toiminnassa, joten Ratikkakaupungin liikennesäännöt kannattaa kerrata ja pitää mielessä. Liikenteenohjaajien opastus on koeajoissa ensisijaista, mutta sen päätyttyä alueella noudatetaan raitiotiealueen liikennesääntöjä ja valo-opasteita. Kalevan alueella on käynnissä myös katutöitä, jotka vaikuttavat muun liikenteen kulkuun. Kuten aina, maltti on nytkin liikenteessä valttia. Ratikka liikkuu lähes koko matkan omalla väylällään eivätkä katutyöt vaikuta näin ollen sen liikennöintinopeuteen, Uolamo kertoo.

Raitiotien läheisyydessä työskentelemiseen on haettava lupa

Tampereen Raitiotie Oy:n turvallisuuspäällikkö Jonna Anttila muistuttaa raitiotien läheisyydessä työskenteleviä toimijoita siitä, että töille on pitää hakea suostumus yhtiöltä. Raitiotien läheisyydeksi määritellään alue, joka sijaitsee enintään 4 metrin etäisyydellä raitiotiestä. Mikäli työ tapahtuu 1,5 metrin etäisyydellä tai lähempänä ratajohdon jännitteisiä osia kuten ajojohtimia, sähköradan kiinnitysorsia tai johtimen ripustimia, on lupaprosessissa tarkistettava, vaatiiko työ jännitekatkon.

– Tampereen raitiotien ratajohtoon kytkettiin jännite viime vuoden marraskuussa. Alueella työskentelevien toimijoiden ja yli 5 metriä korkeita erikoiskuljetuksia tuovien tahojen on huomioitava, että meihin tulee olla yhteydessä vähintään 14 vuorokautta ennen töiden aloittamista. Autamme muutenkin mielellämme kaikissa turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, Anttila selventää.

Tampereen Raitiotie Oy järjestää myös Ratikkaturvakoulutusta raitiotien läheisyydessä työskenteleville. Koulutuksen voi suorittaa verkossa. Sekä suostumushakemus että Ratikkaturvakoulutus ovat Tampereen Ratikan sivuilla osoitteessa https://www.tampereenratikka.fi/ammattilaisille/

 

Lisätietoja:

Tampereen Ratikan liikenneturvallisuussivu: www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

:TAMPEREEN KAUPUNKI: Lännen suunnan raitiotien tavoitekustannus 84,9 miljoonaa sekä Seuturatikan linjausesitykset tiedoksi kaupunginhallitukselle

Kuva: Tampereen Raitiotie Oy, Pasi Tiitola

Raitiotien Tampereen keskustasta länteen suuntautuvan osan 2 Pyynikintori–Lentävänniemi rakentamisen Raitiotieallianssia sitova tavoitekustannus on 84,9 miljoonaa euroa. Maanantaina 31.8.2020 kokoontuva kaupunginhallitus saa tilannekatsauksen osan 2 valmistelusta samoin kuin esitykset Seuturatikan ratavarausten sijainneista Tampereen alueella. Molemmista asioista on tarkoitus päättää lokakuussa kaupunginvaltuustossa, jolle asioita esitellään ennakkoon iltakoulussa 7.9.2020.

Kyseessä on vielä meneillään olevassa kehitysvaiheessa laskettu, Raitiotieallianssia sitova tavoitekustannus. Kehitysvaiheen suunnittelun aikana osuuteen 2 on lisätty muun muassa kaksi siltaa Hiedanrannan Näsisaareen sekä vaihdevarauksia Lielahteen ja Santalahteen vaiheittaisen rakentamisen mahdollistamiseksi. Valtio on sitoutunut osallistumaan 30 prosentilla enintään 80 miljoonan rakentamiskustannuksiin. Osan 2 suunnitteluvaiheen 2,9 miljoonan kustannuksiin kaupunki on saanut aiemmalla päätöksellä 30 prosentin valtionavun.

Varsinaisen raitiotien rakentamisen lisäksi Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen on tarkoitus tilata Raitiotieallianssilta samaan aikaan ja samoilla työnaikaisilla liikennejärjestelyillä tehtäviä rinnakkaishankkeita arviolta 26,2 miljoonalla eurolla. Osalla 1 muun muassa Hämeenkatu päätettiin rakentaa seinästä seinään valmiiksi raitiotieradan rinnakkaishankkeena, mikä nopeutti katutöitä keskustassa.

Osan 2 suunnittelu ja rakentaminen Lentävänniemeen asti on kuulunut alkuperäiseen vuosina 2014–2015 kilpailutettuun Raitiotieallianssin hankinnan sisältöön. Allianssimallissa valtuuston päätöksentekoon saadaan rakentajia sitova kustannusarvio. Allianssin kannustinjärjestelmä kannustaa allianssia pysymään yhdessä määritetyssä kustannusarviossa ja aikataulussa. Raitiotien valmistumassa olevalta osalta 1 tulee tarkempaa tietoa valtuuston lokakuun päätöksentekoon. Osan 2 kannustimissa uutena on mukana hiilineutraaliusmittari.

Raitiotien osan 2 toteutussuunnitelmasta ja vaikutusten arvioinnista on pyydetty lausuntoja ja muuta palautetta. Palautetta voi vielä antaa kaupungin verkkosivujen kautta 28.8.2020 kello 12 mennessä. Lausunnot ja palaute tulevat tiedoksi valtuuston 7.9. iltakouluun.

Raitiotieallianssi on valmistellut raitiotien osalle 2 Pyynikintorilta Lentävänniemeen toteutussuunnitelman, joka sisältää radan teknisen suunnitelman ja muuta selvitysaineistoa. Rakenteilla olevaa raitiotien osuutta (Hervanta–Tays–Pyynikintori) varten tehtyä vaikutusten arviointia on päivitetty ja täydennetty kakkososan päätöksentekoa varten. Lielahden Enqvistinkadun ratahaara on lisämahdollisuus, josta päätetään erikseen.

Seuturatikan varauksia esitetään Nuolialantielle, Tenniskadulle, Piettasenkadulle ja Turvesuonkadulle

Tampereen, Kangasalan ja Ylöjärven kaupungit ja Pirkkalan kunta teettävät yhdessä Tampereen raitiotien seudullista yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelmassa on tarkoitus määrittää ratavaraukset tulevaisuuden raitiotielinjoille neljällä kuntarajan ylittävällä ratahaaralla. Päätösesitys on tarkoitus esitellä Tampereen valtuustolle iltakoulussa 7.9.2020 ja tehdä Tampereen osalta varauksista päätös lokakuussa kaupunginvaltuustossa raitiotien osan 2 rakentamispäätöksen rinnalla.

Hatanpään, Härmälän ja Pirkkalan ratahaaralla päätösesitys on, että raitiotien ratavaraus Tampereen kaupungin puolella, Rantaperkiön ja Härmälän alueella tehdään Nuolialantielle. Raitiotieradan varausta esitetään kadun keskelle. Nuolialantie on suorin ja nopein reitti Pirkkalaan.

Nuolialantien ratalinjaus on raitiotien rakentamis- ja liikennöintikustannuksien perusteella edullisin vaihtoehto. Nuolialantien linjauksella on jo nykytilanteessa Tampereen kaupungin osuudella riittävä matkustajakysyntä raitiotieliikenteelle.

Nuolilantien Härmälänrannan kohdan raitiotiepysäkiltä on tarvetta kehittää korkeatasoinen kulkuyhteys Tarmonkatua pitkin Tampereen Messu- ja Urheilukeskukselle.

Taysin, Ruotula, Koilliskeskuksen, Leinolan, Risson ja Kangasalan Lamminrahkan ratahaaralla päätösesitys on, että raitiotien ratavaraus Tampereen kaupungin alueella tehdään Tenniskatua ja sen jatketta noudattaen Ruotulan golfkentän kohdalle asti. Koilliskeskuksen ja Risson välillä Leinolassa ratavaraus esitetään Piettasenkadun ratalinjausta noudattavaksi.

Tenniskadun linjauksella saavutetaan paremmat maankäytön kehittämisedellytykset, ja Tenniskadulla raitiotiepysäkkien saavutettavuus ja viihtyisyys keskellä kaupunkirakennetta on parempi kuin Teiskontien, valtatien 12 varrella.

Lielahden sekä Ylöjärven Teivon, Soppeenmäen ja kirkonseudun ratahaaralla päätösesitys on, että raitiotien ratavaraus Tampereen kaupungin alueella, Lielahdenkadun ja Ylöjärven kuntarajan välisellä osuudella tehdään Turvesuonkadulle. Turvesuonkadun linjauksen varrella maankäytön kehittämisedellytykset ovat paremmat kuin vaihtoehtona olleella Ryydynpohjan ratalinjauksella.

Hervannan ja Kangasalan Saarenmaan ratahaaralla on tarkasteltu kahta ratalinjausvaihtoehtoa. Päätösehdotus on, että raitiotien vaihtoehtoisista linjoista Hervannasta Kangasalan Saarenmaalle ei tehdä vielä samanlaista valintaa, kuin muilla ratahaaroilla, koska sen mahdollinen toteuttaminen on kaukaisessa tulevaisuudessa.

Pirkkalan, Kangasalan ja Ylöjärven on tarkoitus päättää ratavarauksistaan oman kunnan alueella Tampereen valtuuston päätösten perään marraskuussa. Päätösten jälkeen ratavaraukset otetaan huomioon Tampereen yleiskaavassa, tulevissa asemakaavoissa, katusuunnitelmissa ja kunnallistekniikan sijoittamisen suunnitelmissa.

Tampereen Ratikan sähköjärjestelmien kuormitustestit sujuivat suunnitellusti – testijakson viimeiset koeajot tehdään Hervannan valtaväylällä

Kuva: Pasi Tiitola, Tampereen Raitiotie Oy

Tampereen Ratikan ja raitiotien toisella katuverkon koeajoviikolla testattiin raitiotien ja vaunun sähköjärjestelmiä. Hermiankatua ajettiin lisäpainoilla kuormitetulla vaunulla edestakaisin, ja sähkönkuormituksen testit saatiin vietyä loppuun onnistuneesti. Alkaneella viikolla koeajoja jatketaan jälleen Hervannan valtaväylällä, jossa ratainfran ja vaunun ominaisuuksia testataan myös huippunopeuksilla eli 70 kilometrin tuntivauhdissa. Testien turvallisuuden varmistamiseksi koeajojen seuraajien tulee noudattaa raitiotien liikennesääntöjä eikä ulkopuolisten pidä mennä rata-alueelle.  

Sähköjärjestelmien testeissä vaunua kuormitettiin lisäpainoilla siten, että se vastasi vaunun enimmäismatkustajamäärää. Tällä 84,4 tonnin maksimipainolla päästiin todentamaan, miten Hermiankadun mäki ja paino yhdessä vaikuttavat sähköjärjestelmiin. 

– Testitulokset olivat odotusten mukaisia ja vaunu sekä sähköjärjestelmä toimivat pääosin hyvin yhteen. Pientä huoltoa ja säätöä teimme vaunulle keskiviikkona, ja loppuviikon koeajot sujuivatkin sitten suunnitelmien mukaan. Sen vuoksi juuri testataan, että tarpeellisia muutoksia voidaan tehdä heti, koeajokoordinaattori Niina Uolamo Tampereen Raitiotie Oy:stä summaa.

Viikolla 29 jatketaan radan ja sen teknisten järjestelmien testaamista Hervannan valtaväylällä maanantaina ja tiistaina klo 9-15. Keskiviikko on varapäivä koeajoille.

– Teemme muun muassa radan merkkien tarkastusta, varoitusvalojen säätöjä, sähkönsyötön korvauskytkentöjä sekä Ratikan valoilmaisujen oikean tason tarkistuksia, Uolamo kertoo.

Viikon 29 jälkeen testejä jatketaan varikolla ja aloitetaan myös vaunulle tehtävät tyyppikokeet, joiden pohjalta päivitetään protovaunuun tehdyt muutokset Tampereen seuraaviin Ratikoihin. Seuraavan kerran vaunu nähdään katuverkolla viikolla 32.

Ratikan bongaus kiinnostaa ihmisiä

Lajinsa ensimmäinen Tampereen Ratikka on ollut koeajojen aikana suosittu nähtävyys ja sitä on valokuvattu ahkerasti.

– On ollut mukava seurata sosiaalisessa mediassa, miten innostuneita ihmiset Ratikasta ovat. Toivomme kuitenkin, että ihmiset muistavat toimia liikenteessä vastuullisesti eivätkä aiheuta valokuvatessaan vaaratilanteita muulle liikenteelle. Ratikan näkemiseen tarjoutuu kyllä mahdollisuuksia, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö muistuttaa.

Sirviö huomauttaa myös, että liikuttaessa radan, varikon ja raitiotiehen välittömästi kuuluvien rakenteiden ja laitteiden lähistöllä on oltava tarkkaavainen.

– Haluamme varmistaa sekä kaikkien koeajoja tekevien että niitä seuraavien turvallisuuden. Rata-alue ei ole kulku- tai oleskelupaikka, sillä Ratikka ei voi väistää radalla kulkijoita. Nyt on hyvä hetki ottaa raitiotien liikennesäännöt haltuun ja totutella Ratikkakaupungissa liikkumiseen, Sirviö painottaa.

Esimerkiksi raitiovaunuvalojen toiminta kannattaa nyt kerrata. Uuden Tieliikennelain myötä punaiset valot palavat raitiovaunuvaloissa nyt yhtäjaksoisesti merkkinä siitä, että raitiovaunu kulkee risteyksestä läpi. Aiemmin punaiset valot vilkkuivat. Raitiovaunuvalot toimivat siis siten, että vilkkuvan keltaisen aikana pitää noudattaa erittäin suurta tarkkaavaisuutta ja kiinteää keltaista ei saa enää ohittaa, sillä Ratikka on jo lähellä. Kiinteiden punaisten valojen palaessa risteykseen ei enää missään tapauksessa saa ajaa.

Raitiovaunuvalojen toimintaa testataan koeajojen aikana, ja kaupunkilaisilta toivotaan palautetta valo-opastimien toiminnasta. Sitä voi osoittaa suoraan Tampereen kaupungin asiakaspalveluun, palvelupiste Frenckelliin, puh. (03) 5656 4400 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu.palaute@tampere.fi.

Koeajoissa testataan yhtä aikaa rataa ja sen teknisiä järjestelmiä sekä Tampereelle suunniteltua Tampereen Ratikkaa. Radan ja raitiotiejärjestelmän testit suorittaa Raitiotieallianssi, ja vaunuvalmistaja Škoda Transtech Oy vastaa Ratikan käyttöönotosta ja testaamisesta. Koeajokokonaisuutta koordinoi raitiotieinfran ja raitiovaunujen omistaja Tampereen Raitiotie Oy. Koeajojen etenemisestä kerrotaan aktiivisesti Tampereen Ratikan ja Raitiotieallianssin kanavissa.

 

Lisätietoa:

Tutustu Tampereen Ratikan liikenneturvallisuusmateriaaliin osoitteessa www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Ensimmäiset Tampereen Ratikan koeajot katuverkolla onnistuivat odotetusti

Kuva: Wille Nyyssönen

Ensimmäiset Tampereen Ratikan protovaunun koeajot katuverkolla onnistuivat odotetusti. Katuverkolle lähdettiin aamuyöllä 2.7. ja ensimmäinen testiosuus ulottui Pohjois-Hervannan pysäkille. Loppuviikolla päästiin koeajamaan jo Turtolaan saakka, ja viikonloppuna saavutettiin testeissä myös Hervannan valtaväylän huippunopeus 70 kilometriä tunnissa. Yleisöä koeajot kiinnostivat, ja Hervannan valtaväylän varrella liikkui katsojia tasaiseen tahtiin koeajoja seuraamassa. 

Ensimmäiset liikkeet katuverkolla sujuivat suunnitelmien mukaan. Testit ajoitettiin aamuyöhön, jotta bussiliikennettä ei tarvitsisi siirtää kiertoreitille. Ennen katuverkolle siirtymistä vaunua ja rataa oli jo koeajettu varikkoalueella. Ensimmäiset katuverkolla kävelyvauhtia tehtävät testit saatiin vietyä läpi suunnitellusti kahden päivän aikana. Myös liikennöintinopeuden mukaiset ajot ja nopeuden nostot Hervannan valtaväylällä onnistuivat heti.

– Tunne oli kyllä mahtava, kun vaunu ja ratainfra käsi kädessä saavuttivat huippunopeuden lauantaina! Tätä kohden kuljettiin portaittain, jotta varmistuttiin molempien valmiudesta. Rataa on testattu hyvin jo aiemmin, myös testivaunulla, joten odotukset olivat korkealla ja kiinni enää vaunun suorituskyvystä. Vaunu täyttikin toiveet sitten heti ensi yrittämältä, koeajokoordinaattori Niina Uolamo Tampereen Raitiotie Oy:stä iloitsee.

Koeajoissa testataan yhtä aikaa rataa ja sen teknisiä järjestelmiä sekä Tampereelle suunniteltua Tampereen Ratikkaa. Radan ja raitiotiejärjestelmän testit suorittaa Raitiotieallianssi, ja vaunuvalmistaja Škoda Transtech Oy vastaa Ratikan käyttöönotosta ja testaamisesta. Koeajokokonaisuutta koordinoi raitiotieinfran ja raitiovaunujen omistaja Tampereen Raitiotie Oy.

– Kuluneet pari viikkoa ovat olleet koko Ratikkahankkeellemme erittäin merkittävät. Lajinsa ensimmäisellä Tampereen Ratikalla tehdyt koeajot ovat osoittaneet, kuinka hienosti väkemme on puhaltanut yhteen hiileen ja saavuttanut sen ansionsa erinomaisen lopputuloksen. Niin rata, sen järjestelmät kuin vaunukin toimivat suunnitelulla tavalla. Tästä on todella hienoa jatkaa kohti seuraavia vaiheita ja 9.8.2021 siintävää matkustajaliikennettä. Lämmin kiitos kaikille testiajoihin vaikuttaneille, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kiittelee.

Ratainfraan liittyviä koeajoja tehdään yhtäjaksoisesti vielä viikoilla 28 ja 29. Sen jälkeen tehdään varikon toimintojen testejä sekä aloitetaan vaunulle tehtävät tyyppikokeet, joiden pohjalta muun muassa päivitetään protovaunuun tehdyt muutokset myös tuleviin vaunuihin ja suunnitelmiin.

Radan toiminta varmistetaan kaikkien tekniikkalajien osalta

Raitiotieallianssi testaa koeajoissa mm. raiteiden, vaihteiden ja ajolankojen ajettavuutta, liikennemerkkien, liikennevalojen ja opastimien sekä liittymien ja suojateiden näkyvyyttä. Lisäksi säädetään liikenne- ja varoitusvaloja, tehdään sähkönsyötön kuormituskokeita ja testataan liikennöintinopeuden sallimaa ajonopeutta ja vaihteenohjausta.

Protovaunun mukana liikkuu raitiotien eri teknisiä järjestelmiä tarkasteleva ryhmä, joka kirjaa testihavainnot.

– Testiryhmään tarvitaan riittävä määrä eri asiantuntijoita, sillä tarkastelemme samaan aikaan usean tekniikkalajin rakenteiden toimivuutta. Mahdollisiin ongelmiin pitää reagoida välittömästi eikä sama henkilö voi tarkastella ratajohtoa, vaihteenohjausjärjestelmää ja radan päällysrakennetta. Lisäksi rakenteita on tarkasteltava vaunun molemmin puolin, Raitiotieallianssin käyttöönottovastaava Petra Brunnila toteaa.

Alkaneella viikolla tehdään muun muassa raitiotien sähköjärjestelmän kuormituskokeita, jolloin liikutaan pääasiassa Hermiankadulla. Koeajojen eteneminen ja tarkemmat aikataulut riippuvat tehtävien testien onnistumisesta. Sähköjärjestelmän kuormituskokeisiin vaikuttaa myös sää, eli sateisella kelillä testiä ei voida toteuttaa.

Sähköjärjestelmän kuormitusta testataan siten, että vaunuun on lisätty painoa maksimimatkustajamäärän verran. Käytännössä se tarkoittaa, että jokaisella istumapaikalla olisi matkustaja ja lisäksi seisomapaikoilla kuusi henkilöä per neliömetri. Tarvittava kuorma on saatu lisäämällä vaunuun hiekkasäkkejä, näin maksimipaino on 84,4 tonnia.

– Ajamme tällä maksimipainolla Hermiankatua edestakaisin, jotta nähdään, miten mäki ja paino yhdessä vaikuttavat sähköjärjestelmiin, Niina Uolamo toteaa.

Koeajojen etenemisestä kerrotaan aktiivisesti Tampereen Ratikan ja Raitiotieallianssin kanavissa.

Uudistunut tieliikennelaki tuo muutoksia raitiovaunuvalojen toimintaan

Uusi tieliikennelaki tuli voimaan kesäkuun alussa. Sen myötä myös raitiovaunuvalojen toimintaan tuli muutos.

– Tieliikennelain uudistuksen myötä punaiset valot palavat raitiovaunuvaloissa nyt yhtäjaksoisesti merkkinä siitä, että raitiovaunu kulkee risteyksestä läpi. Aiemmin punaiset valot vilkkuivat. Raitiovaunuvalot toimivat siis siten, että vilkkuvan keltaisen aikana pitää noudattaa erittäin suurta tarkkaavaisuutta ja kiinteää keltaista ei saa enää ohittaa, sillä Ratikka on jo lähellä. Kiinteiden punaisten valojen palaessa risteykseen ei saa missään tapauksessa ajaa, projektipäällikkö Mika Kulmala Tampereen kaupungilta selventää.

Myös raitiovaunuvalojen toimintaa testataan Tampereen Ratikan koeajojen aikana.

– Toivomme kaupunkilaisilta palautetta valo-opastimien toiminnasta. Sitä voi osoittaa suoraan Tampereen kaupungin asiakaspalveluun, palvelupiste Frenckelliin, puh. (03) 5656 4400 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu.palaute@tampere.fi, Kulmala jatkaa.

Yhteensä 568 haki lajinsa ensimmäiseksi raitiovaununkuljettajaksi Tampereelle

Kuva: Pasi Tiitola

Tampere siirtyy ratikka-aikaan ensi vuonna, kun VR alkaa liikennöidä Tampereen Ratikkaa elokuussa 2021. VR:n ensimmäiset liikenteenohjaajat kouluttautuvat parhaillaan ja nyt valittavien, noin 65 raitiovaununkuljettajan koulutus käynnistyy joulukuussa. Kuljettajaksi pyrkivien hakemuksia käsitellään heinäkuussa ja jatkovalinnat tehdään elokuun alussa. Yhteensä ratikan parissa työskentelee liikenteen alkaessa noin 130 työntekijää, joista VR työllistää noin 75. 

VR aloittaa Tampereen Ratikan liikennöinnin elokuussa 2021. Tällä hetkellä käynnissä on liikenteen kehitysvaihe, jonka aikana liikennettä, aikatauluja, palvelumallia ja koulutuksia hiotaan. Kehitysvaiheen työtä tehdään yhdessä liikennöintiallianssissa, johon kuuluvat VR:n lisäksi Tampereen kaupunki ja Tampereen Raitiotie Oy.

Jo joulukuussa VR:n liikenteenohjaajahaku sai valtavan suosion ja keräsi huimat 626 hakemusta. Nyt kuljettajiksi haki myös suuri joukko, yhteensä 568 henkilöä. Hakijoita oli eri puolilta Suomea ja erilaisilla taustoilla.

On todella hienoa, että niin moni haluaa tulla kanssamme kehittämään Tampereelle Suomen parasta ratikkaliikennettä. Samalla iloitsemme, että voimme tarjota jopa 75:lle hengelle töitä kehittyvällä raideliikennealalla. Ratikka on meille uusi liikennemuoto, ja on hienoa saada olla mukana rakentamassa yhdessä tätä kokonaisuutta Tampereen kaupungin ja Tampereen raitiotie Oy:n kanssa. Uskomme, että suuresta ja monipuolisesta hakijajoukosta löytyvät kovimmat osaajat liittymään raideammattilaisten joukkoomme”, iloitsee VR:n matkustajaliikennejohtaja Topi Simola.

Kuljettajien koulutus alkaa joulukuussa

Kuljettajiksi hakeneiden jatkovalinnat tehdään elokuussa. Kuljettajat koulutetaan neljällä eri kurssilla, joista ensimmäinen käynnistyy joulukuussa ja viimeinen maaliskuussa. Koulutus kestää yhteensä kuusi kuukautta ja se sisältää sekä teoriaopintoja että ajo-opetusta simulaattorilla ja liikenteessä. Työt alkavat heti koulutuksen päätyttyä.

Tällä hetkellä Tampereella tehdään jo ensimmäisellä Tampereen ratikalla koeajoja, joiden aikana testataan itse vaunun lisäksi mm. ratainfraan ja liikennejärjestelmään liittyviä asioita, kuten raiteiden ja vaihteiden ajettavuutta sekä opastimien, liittymien ja suojateiden näkyvyyttä. Ensimmäiset koeajot VR:n ajamina käynnistyvät loppuvuonna. Varsinainen liikenne käynnistyy elokuussa 2021.

Kuljettajien lisäksi VR:n ensimmäisiin ratikkalaisiin kuuluvat parhaillaan koulutettavat liikenteenohjaajat, jotka saavat myös kuljettajan pätevyyden. Liikenteenohjauksen lisäksi he huolehtivat myös henkilöstönohjauksesta sekä raiteiden kunnossapitotyön ja liikenteen yhteensovittamisesta. Osa heistä toimii myös tiimiesimiehenä tai –kouluttajana.

Sekä liikenteenohjaajien että kuljettajien koulutus järjestetään yhteistyössä Tampereen Seudun ammattiopisto Tredun kanssa.

:KATSO VIDEO: LAJINSA ENSIMMÄINEN TAMPEREEN RATIKKA LÄHTEE KATUVERKOLLE YÖLLÄ – ENSIMMÄISEN BONGAUKSEN VOI TEHDÄ PÄIVÄAIKAAN 3. HEINÄKUUTA

Lajinsa ensimmäinen Tampereen Ratikka tullaan näkemään varikon ulkopuolella heinäkuun alussa, kun koeajot aloitetaan varikon ja Turtolan välillä. Vaunulla tehdään torstaina 2. heinäkuuta aluksi lyhyet, kävelyvauhdilla etenevät, koeajot varikon ja Pohjois-Hervannan pysäkin välillä yöllä. Hitaita koeajoja jatketaan perjantaina yöaikaan ja saman päivän aamupäivänä, klo 6-12, vaunulla aloitetaan nopeuden asteittainen nostaminen Hallilan ja Turtolan välillä.

– Varsinaiset koeajot käynnistyivät viime viikolla varikolla, kun aloitimme raitiotiejärjestelmän ja protovaunun testit. Testit ovat sujuneet odotusten mukaisesti ja pääsemme siirtymään katuverkolla tehtäviin testeihin viikon lopulla. Suoritamme koeajoja aluksi yöaikaan. Pyrimme liikkumaan katuverkolla noin klo 3-6, jotta bussiliikennettä ei tarvitse ohjata kiertoreitille, koeajokoordinaattori, Tampereen Raitiotie Oy:n projekti-insinööri Niina Uolamo selventää.

Koeajojen eteneminen ja tarkemmat aikataulut riippuvat tehtävien testien onnistumisesta. Niihin vaikuttaa myös sää.

– Muutokset aikatauluun ovat mahdollisia, mutta Ratikan liikkeistä kiinnostuneille vinkkaisin, että kannattaa kuljeskella perjantaina aamupäivällä Baanalla Hallilassa ja Turtolassa Laulunmaankadun ylikulkusillalla, sillä vaunun nopeuden nostamista testataan tällä alueella yhdessä Škoda Transtech Oy:n ja Raitiotieallianssin kanssa, Uolamo vinkkaa.

Raitiotieallianssi testaa koeajoissa mm. raiteiden, vaihteiden ja ajolankojen ajettavuutta, liikennemerkkien, liikennevalojen ja opastimien sekä liittymien ja suojateiden näkyvyyttä. Lisäksi säädetään liikenne- ja varoitusvaloja, tehdään sähkönsyötön kuormituskokeita ja testataan liikennöintinopeuden sallimaa ajonopeutta ja vaihteenohjausta. Koeajoja tehdään aluksi yhtäjaksoisesti viikoilla 26-29. Viikon 29 jälkeen alkavat vaunulle tehtävät tyyppikokeet, johon liittyvä ohjelma täsmentyy heinäkuussa.

– Ratikalla ajetaan aluksi kävelyvauhdilla ja nopeutta lisätään asteittain. Suurinta sallittua nopeutta, eli 70 km/h testataan näillä näkymin viimeistään lauantaina 4.7., Uolamo kertoo.

Koeajojen etenemisestä kerrotaan aktiivisesti Tampereen Ratikan ja Raitiotieallianssin kanavissa.

Tällainen on Tampereen Ratikan ensimmäinen vaunu

Lajinsa ensimmäisen Tampereen Ratikan käyttöönotto tullaan suorittamaan loppuun Tampereella. Tästä syystä ensimmäinen vaunu monilta osin vielä keskeneräinen. Siitä puuttuu vielä osa ulkopuolen varustelusta ja mm. sisustusmateriaalit.

Tampereen Ratikka on ensimmäinen Škoda Transtech Oy:n valmistama pikaraitiotievaunu. Se on esteetön, tilava, ilmastoitu ja suunniteltu erityisesti pohjoisen olosuhteisiin. Raitiovaunu on 37,3 metriä pitkä, 3,6 metriä korkea ja 2,65 metriä leveä ja sen paino on ilman matkustajia 56,8 tonnia, mikä tekee siitä tähän mennessä kooltaan suurimman Pohjoismaissa valmistetun raitiovaunun. Kokonsa ja ominaisuuksiensa lisäksi vaunusta tekee erityisen se, että se on tamperelaisten kanssa yhdessä suunniteltu. Tamperelaisille on järjestetty useita tilaisuuksia tutustua vaunuun ja antaa palautetta käyttäjäkokemuksesta. Muun muassa vaunun sisustusta ja sen ratkaisuja on muokattu saadun palautteen perusteella.

Kokonaan valmis Ratikka nähdään Tampereella syyskuussa, kun toinen vaunu saapuu.

– Mikäli koronatilanne sallii, järjestämme loppusyksystä tapahtuman, jossa kaikki halukkaat pääsevät tutustumaan valmiiseen raitiovaunuun ja raitiovaunuvarikkoon, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Ratikka-aika on nyt – Ota liikennesäännöt haltuun

Kesä-heinäkuun taitteesta eteenpäin Ratikka tulee olemaan pysyvä osa Tampereen liikennettä. Raitiovaunuja tulee syksystä alkaen lisää ja ensi kesänä kaupungissa liikennöi yhteensä 19 raitiovaunua. Raitiovaunuilla liikutaan koeajoissa liikennesääntöjen mukaisesti. Koska nyt suoritettavissa koeajoissa muuta liikennettä ei tarvitse pysäyttää, vaunu liikkuu ilman liikenteenohjaajia.

– Toivomme, että kaikki tiellä liikkujat ottavat Ratikka-ajan liikennesäännöt haltuunsa. Koeajotiimimme havaitsi maaliskuussa tehdyissä koeajoissa puutteita ja välinpitämättömyyttä mm. raitiovaunuvaloissa toimimisen ja joukkoliikennekadulla ajamisen tiimoilta. Tulemme muistuttamaan Tampereella liikkujia tästä asiasta yhdessä Tampereen kaupungin ja Nyssen kanssa ja tarjoamme tietoa mm. Tampereen Ratikan verkkosivuille kootun tietopaketin avulla. Liikennesääntöjen noudattaminen on jokaisen vastuulla. Pysytään yhdessä tarkkoina liikenteessä, Sirviö muistuttaa.

Syyskuussa koeajot laajenevat Turtolan ja Itsenäisyydenkadun alikulkusillan välille ja loppuvuodesta Ratikka nähdään Pyynikintorilla asti. Ratikalla matkustamista Tampereella päästään kokeilemaan ensi keväänä ja varsinainen aikataulujen mukainen liikennöinti alkaa 9.8.2021.

Tampereen Ratikan liikenneturvallisuussivu: www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Tampereen Ratikka on Pohjoismaiden suurin ja tamperelaisten kanssa suunniteltu – Ratikan voi bongata liikenteessä kesä-heinäkuun taitteesta alkaen

Tampereen Ratikan matkalla saavutettiin jälleen yksi merkittävä virstanpylväs 23. toukokuuta, kun kaupunkiin saapui ensimmäinen Tampereen raitiovaunu. Tampereen Ratikat valmistetaan Kajaanissa, Škoda Transtech Oy:n Otanmäen tehtaalla. Euroopan nykyaikaisin raitiovaunu liikkuu ensimmäistä kertaa varikon ulkopuolella koeajoissa kesä-heinäkuun taitteesta alkaen.

Tampereen Ratikka on esteetön, tilava, ilmastoitu ja suunniteltu erityisesti pohjoisen olosuhteisiin. Raitiovaunu on 37,3 metriä pitkä, 3,6 metriä korkea ja 2,65 metriä leveä ja sen paino on ilman matkustajia 56,8 tonnia. Tampereen Ratikka on tähän mennessä kooltaan suurin Pohjoismaissa valmistettu raitiovaunu. Kokonsa ja ominaisuuksiensa lisäksi vaunusta tekee erityisen se, että se on tamperelaisten kanssa yhdessä suunniteltu. 

– Katselmoimme Ratikan karkeaa mallikappaletta tamperelaisten käyttäjäryhmien kanssa lukuisia kertoja vuoden 2018 keväällä Oulussa. Tästä muokattua lopullista mallia eli makettia on sen jälkeen arvioitu Tampere-talossa alkuvuodesta 2019 järjestetystä maketti-näyttelystä lähtien Tampereella. Olemme saaneet osallistujilta palautetta käyttäjäkokemuksesta ja se on välitetty kaluston valmistajalle huomioonotettavaksi raitiovaunun toiminnallisuudessa. Muun muassa vaunun sisustusta ja sen ratkaisuja on muokattu saamamme palautteen perusteella. Myös Ratikkamme elävä, tiilenpunainen väri on yleisöäänestyksen voittaja, Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen kertoo.

Päätös raitiotien rakentamisesta tehtiin Tampereella marraskuussa 2016 ja rakennustyöt aloitettiin heti alkuvuodesta 2017. Hanke on edennyt aikataulussa ja budjetissa ja monia tärkeitä virstanpylväitä on saavutettu toisinaan jopa etuajassa. Myös kevät ja alkukesä 2020 ovat olleet Tampereen raitiotiehankkeessa monin tavoin historiallisia.

– Maaliskuussa Tampereella aloitettiin raitiotieinfran testit Saksasta tuodulla käytetyllä testivaunulla. Kolme vuotta sitten Tampereen Hervannassa laskettiin ensimmäiset raitiotiekiskot maahan ja muutama päivä ennen ensimmäisen Ratikan saapumista täydet 15 kilometriä Tampereen raitiotien kaksoisraidetta saatiin asennettua paikalleen. Toukokuun alussa Tampereen Ratikan tulevien liikenteenohjaajien koulutus aloitettiin ja 2. kesäkuuta käynnistyi 65 raitiovaunukuljettajan rekrytointi. Olemme hyvässä vauhdissa kohti ensi vuoden elokuussa alkavaa liikennöintiä, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö listaa.

Yleisö pääsee tutustumaan valmiiseen Ratikkaan syksyllä – jos korona sallii

Koska Ratikan käyttöönotto tullaan suorittamaan loppuun Tampereella, on ensimmäinen vaunu monilta osin vielä keskeneräinen. Siitä puuttuu vielä osa ulkopuolen varustelusta ja mm. sisustusmateriaalit.

– Škoda Transtech Oy on tyytyväinen voidessaan toimittaa Tampereen Raitiotie Oy:n käyttöön ensimmäisen Tampereelle valmistuvan ForCity Smart Artic-raitiovaunun. Tänään luovutettava vaunu on looginen jatkokehitys yhteensä 73 Helsinkiin ja Saksaan toimitetulle Artic-raitiovaunulle. Otanmäen tehtaallamme ei ole Tampereen vaunulle soveltuvaa koeajorataa, joten ne vaunun kokeet, joihin vaaditaan vaunun liikuttamista radalla pitää tehdä Tampereella. Osa verhoiluosista on järkevää asentaa paikalleen vasta sähkölaitteiden käyttöönoton jälkeen, jotta ne eivät ole tiellä mittauksia ja säätöjä tehtäessä, Škoda Transtech Oy:n toimitusjohtaja Juha Vierros toteaa.

Tampereen Ratikka on ensimmäinen Škoda Transtech Oy:n valmistama pikaraitiotievaunu. Yhtiö valmistaa raitiovaunuja yhteistyössä emoyhtiönsä kanssa Helsinkiin ja Tampereelle sekä Saksan Mannheimiin ja Berliinin Schöneicheen.

– Olemme tähän mennessä myyneet suomalaista Artic-raitiovaunumme hiukan alle 200 kappaletta. Artic-raitiovaunujen vienti on merkittävä virstanpylväs suomalaiselle kiskokalusto- ja teknologiateollisuudelle. Kiitämme Tampereen Raitiotie Oy:tä ja Raitiotieallianssia hyvästä yhteistyöstä ja luovutamme samalla virallisesti ensimmäisen vaunun yhtiön käyttöön, Vierros jatkaa.

Valmista Ratikkaa Tampereella päästään ihailemaan syyskuussa, kun toinen vaunu saapuu.

– Mikäli koronatilanne sallii, järjestämme loppusyksystä tapahtuman, jossa kaikki halukkaat pääsevät tutustumaan valmiiseen raitiovaunuun ja raitiovaunuvarikkoon, Pekka Sirviö kertoo.

Koeajot käynnistyvät varikolla kesäkuun lopussa

Lajinsa ensimmäinen Tampereen Ratikka tullaan näkemään varikon ulkopuolella kesä-heinäkuun taitteessa, kun koeajot aloitetaan varikon ja Turtolan välillä.

– Varsinaiset koeajot käynnistyvät varikolla viikolla 26, kun aloitamme raitiotiejärjestelmän ja protovaunun testit. Tavoitteena on, että koeajoissa päästään katuverkolle viikolla 27, koeajokoordinaattori, Tampereen Raitiotie Oy:n projekti-insinööri Niina Uolamo kertoo.

Koeajoissa testataan mm. raiteiden, vaihteiden ja ajolankojen ajettavuutta, liikennemerkkien, liikennevalojen ja opastimien sekä liittymien ja suojateiden näkyvyyttä. Lisäksi säädetään liikenne- ja varoitusvaloja, tehdään sähkönsyötön kuormituskokeita ja testataan liikennöintinopeuden sallimaa ajonopeutta ja vaihteenohjausta. Koeajoja tehdään aluksi yhtäjaksoisesti viikoilla 26-28. Tämän jälkeen alkavat vaunulle tehtävät tyyppikokeet, johon liittyvä ohjelma täsmentyy kesä-heinäkuun vaihteessa. 

Ratikka-aika on nyt – Ota liikennesäännöt haltuun

Syyskuussa koeajot laajenevat Turtolan ja Itsenäisyydenkadun alikulkusillan välille ja loppuvuodesta Ratikka nähdään Pyynikintorilla asti. Ratikalla matkustamista Tampereella päästään kokeilemaan ensi keväänä ja varsinainen aikataulujen mukainen liikennöinti alkaa 9.8.2021.

Heinäkuusta eteenpäin Ratikka tulee olemaan pysyvä osa Tampereen liikennettä – vaunuja tulee syksystä alkaen lisää ja ensi kesänä kaupungissa liikennöi yhteensä 19 raitiovaunua.

– Toivomme, että kaikki tiellä liikkujat ottavat Ratikka-ajan liikennesäännöt haltuunsa. Tulemme muistuttamaan Tampereella liikkujia tästä asiasta yhdessä Tampereen kaupungin ja Nyssen kanssa ja tarjoamme tietoa mm. Tampereen Ratikan verkkosivuille kootun tietopaketin avulla. Liikennesääntöjen noudattaminen on jokaisen vastuulla. Pysytään yhdessä tarkkoina liikenteessä, Sirviö muistuttaa.

Lisätietoja:

Tampereen Ratikan liikenneturvallisuussivu: www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus