Tampereen Ratikan liikennöinti on alkanut – Pääministeri Sanna Marin antoi lähtölaukauksen Ratikka-ajalle verkkojuhlassa ja Ratikatkin saivat nimet

Pääministeri Sanna Marin ja Sean Ricks Kuva: Pasi Tiitola

Tampereen Ratikan liikennöinti on alkanut suunnitelmien mukaan varhain tänä aamuna 9. elokuuta. Ensimmäinen linjan 3 vuoro lähti Hervannan kampukselta klo 4.26 ja linjan 1 vuoro Kaupin kampukselta klo 5.46. Ensimmäiset vuorot houkuttelivat ainutlaatuiselle matkalle iloisia aamuvirkkuja. Tampereella aloitettiin Ratikka-aika jo eilen verkossa järjestetyn kansanjuhlan merkeissä. Ratikan suoraa lähetystä seurattiin verkossa lähes 5600 eri laitteelta. Lähetyksen yhteydessä julkistettiin myös raitiovaunujen nimet.

Tampereen Ratikan liikennöinti on alkanut. Matkustajaliikenne käynnistyi maanantaiaamuna kahdella linjalla: linjan 3 vuorot lähtivät Hervannan kampukselta, Hervantajärveltä sekä Pyynikintorilta, ja linjan 1 vuorot Kaupin kampukselta sekä Sorin aukiolta. Varhaisesta lähtöajasta huolimatta historialliset Tampereen Ratikan ensimmäiset lähdöt olivat saaneet liikkeelle hyvän määrän innokkaita matkustajia.

– Pysäkeillä oli väkeä jo hyvissä ajoin ennen ensimmäistä lähtöä. Ruuhkaa ei muodostunut kuten osasimme ennakoidakin ja turvavälit pystyttiin hienosti säilyttämään. Olin itsekin mukana ensimmäisellä lähdöllä Pyynikintorilta ja aamu oli minullekin ikimuistoinen, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

– On ollut todella hienoa seurata, miten kovasti ihmiset ovat odottaneet Ratikan liikennöinnin aloitusta. Toivomme kovasti, että tamperelaiset ja täällä muuten liikkuvat ottavat tämän uuden, esteettömän ja sujuvan joukkoliikennemuodon omakseen ja kehittävät sitä jatkossakin kanssamme, Sirviö jatkaa.

Tampereen raitiotiehanke on pysynyt kokonaisuutena täysin aikataulussa ja rakennustyöt ovat valmistuneet osittain jopa etuajassa. Hankkeen myötä seudullinen joukkoliikennekokonaisuus on saanut täydennystä uudesta liikennevälineestä ja bussilinjasto on uudistettu, jotta kokonaisuus palvelee asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Uusi linjasto otettiin käyttöön Ratikan liikennöinnin aloittamisen yhteydessä.

– Ratikan liikennöinnin aloittamisen myötä myös bussilinjasto on kokenut historiallisen suuren muutostarpeen ja siksi uutta linjastoa on suunniteltu jo vuodesta 2018 alkaen yhdessä asukkaiden kanssa. Liikenne on lähtenyt kaiken kaikkiaan oikein hienosti käyntiin. Tarkempaa analyysia teemme vielä hieman myöhemmin, kertoo Nyssen joukkoliikennejohtaja Mika Periviita.  

Liikennöinnin alkaminen on merkittävä virstanpylväs myös Ratikan operoinnista vastaavalle VR:lle. Uudet kuljettajat ja liikenteenohjaajat ovat saaneet kokemusta jo koeajojen ja koeliikenteen aikana, mutta saadut opit tulevat täydellisesti käyttöön nyt, liikennöinnin alettua.

– Liikenteenohjaajat ja kuljettajat ovat viimeiset viikot harjoitelleet tiiviisti liikennöintiä koe- ja ajo-opetusten merkeissä ja siten valmistautuneet liikenteen aloittamiseen. Olemme todella innoissamme, kun pääsimme tänään aloittamaan varsinaisen liikenteen! Tätä varten olemme tehneet lujasti töitä ja hioneet toimintaa. Nyt pääsemme näkemään tulokset käytännössä, ja tarjoamaan matkustajille sujuvia ja mukavia matkoja Ratikassa, iloitsee Ratikasta VR:llä vastaava projektipäällikkö Vesa Rauhala.  

Video liikennöinnin aloittamisesta: https://youtu.be/DzpIBT_wUBk

Kuva: Pasi Tiitola

Pääministeri Sanna Marin käynnisti Tampereen Ratikka-ajan – Vaunutkin saivat nimet

Tampereella otettiin Ratikka-ajan alkaminen vastaan 8. elokuuta verkossa järjestetyn Ratikka-juhlan ja sitä edeltäneen Ratikka-viikon merkeissä. Ratikka-viikko innosti peräti 194 yritystä luomaan Ratikkareitin varrelle juhlatunnelmaa monipuolisten tarjousten ja Ratikka-aiheisen rekvisiitan avulla.

Pääministeri Sanna Marin antoi Tampereen Ratikka-ajalle lähtölaukauksen sunnuntaina 8. elokuuta Ratikka-juhlassa. Koronatilanteen vuoksi juhlaa vietettiin vain verkossa. Juhlan tallenne on katsottavissa juhlan sivuilla osoitteessa https://live.tampereenratikka.fi. Juhla esitettiin Jugendtorilta kuvattuna suorana lähetyksenä. Sen pääesiintyjinä nähtiin Keskustorille ajetun kymmenen Ratikan lisäksi Diandra, Jenni Mustajärvi ja TAKOMO. Lisäksi juhlassa nähtiin vauhdikas esitys Tampereen Työväen Teatterin Matilda-musikaalista. Juhlapuhujina toimivat pääministeri Sanna Marin sekä Tampereen pormestari Lauri Lyly. Tapahtuman juonsi Sean Ricks. Suoraa lähetystä seurattiin Tampereen Ratikan sivuilla lähes 5600 eri laitteelta. Lisäksi Aamulehti näytti suoraa lähetystä omilla verkkosivuillaan. Myös moni muu media teki Ratikka-juhlapäivän tunnelmista omia lähetyksiään.

– Korona laittoi suunnitelmamme uusiksi viime metreillä ennen tapahtumaa ja päädyimme siirtämään Ratikka-juhlan verkkoon. Oli mahdoton ennustaa, kuinka paljon verkkolähetys kiinnostaisi ihmisiä, mutta joitain haaveita meillä toki oli. Nämä luvut ovat meille todella iloinen yllätys. Katsojamäärä on todellisuudessa vielä tätäkin suurempi, koska lähetystä seurattiin samalta laitteelta perhe- ja kaveriporukoissa. Kiitos kaikille, jotka olitte juhlimassa kanssamme, päivä oli todella hieno, Tampereen Raitiotie Oy:n viestintäpäällikkö Sari Mäkelä summaa.

Ratikka-juhlan yhteydessä julkistettiin myös raitiovaunujen nimiäänestyksen tulokset. Tampereen raitiovaunut nimetään niiden saapumispäivänä kalenterista löytyvien nimien perusteella. Osa vaunuista sai nimen sillä perusteella jo valmiiksi, mutta lisäksi yleisö pääsi äänestämään kahdelletoista vaunulle nimet 32 nimen joukosta. Nimiäänestykseen osallistui 8350 eri ihmistä.

Lisäksi Ratikka-juhlan yleisö pääsi äänestämään tapahtuman yhteydessä nimen lajinsa ensimmäiselle Tampereen Ratikalle. Ehdolla olivat nimet Lyyli ja Lyydia, joista Lyyli vei voiton. Valitut nimet ovat saapumisjärjestyksessä ensimmäisestä lähtien: Lyyli, Valma, Saaga, Lempi, Iisakki, Visa, Helinä, Atro, Aava, Tellervo, Tuure, Kukka, Ritva, Ensio, Urho, Päiviö, Aliisa, Olga ja Veera. Tampereelle tulee yhteensä 20 raitiovaunua, joista viimeinen saapuu syyskuussa. 

Nimet tullaan näkemään raitiovaunuissa elokuun puolivälissä. Nimet teipataan ohjaamojen ikkunoiden alareunaan Hervanta-fontilla. Samaa fonttia käytetään Ratikan ikkunoiden sanataiteessa.

Ratikka-juhlan päätteeksi tehtiin myös ensimmäinen linjan 1 koeliikennematka Sorin aukiolta Kaupin kampukselle matkustajien kanssa. Matkustajat arvottiin etukäteen ja kyytiin pääsi 40 onnekasta sekä median edustajia.

Katso tallenne Ratikka-juhlasta osoitteessa https://live.tampereenratikka.fi/

Tampereen Ratikka haastoi koululaiset heijastinkisaan – Ellin ja Isabellan piirroksista heijastimet koko Sammon koululle

Yläkuva: Elli Peltomaa 6A Alakuva: Isabella Roselli 8B-luokalta

Tampereen Ratikka haastoi ennen joulua kaikki raitiotiereitin varrella olevat peruskoulut heijastinkisaan. Kisassa koululaisia pyydettiin suunnittelemaan Ratikalle heijastin. Monipuolisten kilpatöiden joukosta kaksi työtä erottuivat edukseen, joten tuomaristo päätyi jakamaan voiton Sammon koulun 6A-luokan Ellin ja 8B-luokan Isabellan välillä. Voittajatöistä teetetään heijastimet koko koululle.

Tampereen katukuvassa kulkee jo suhteellisen säännöllisesti uusi kulkuväline, Tampereen Ratikka. Se tuo kaikille liikkujille uutta huomioitavaa liikenteeseen. Tampereen Ratikka halusi muistuttaa heijastinkisan haasteella raitiotiereitin varren koululaisia siitä, että käyttämällä heijastinta, liikenteestä tehdään entistä turvallisempaa niin jalankulkijoille, pyöräilijöille, autoilijoille kuin julkiselle liikenteellekin.

– Ratikka kiinnostaa kovasti myös koululaisia, ja halusimme haastaa heitä tällä kisalla miettimään Ratikan tuloa vähän myös liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Toisaalta oli tärkeää, että oppilaat voivat kertoa ajatuksistaan Ratikkaa kohtaan ja antaa luovuuden kukkia. Kisa oli meille itsellekin kiva keino päästä näkemään, miten erilaisista näkökulmista lapset Ratikkaa ajattelevat. Osa oli innostunut Ratikan ulkomuodosta, osa ajattelee sen osana kaupunkiympäristöä ja osan se inspiroi luomaan taidetta. Mukana oli myös hienoja iskulauseita kuten ”Ratikka – Tampereen sydän”, Tampereen kaupungin Raitiotien kehitysohjelman projektisuunnittelija Henna Puisto selventää.

Heijastinkisaan saatiin yhteensä 132 oppilaan ideoita yhdeksästä koulusta. Kisan jaettu voitto meni Sammon kouluun.

– Aluksi en edes ajatellut kilpailua, tein sen huvin vuoksi ja koska se oli hauskaa tekemistä. Kun piirsin paperiin, ajattelin, minkälaisia ihmisiä bussissa kulkee ja siitä sain idean myös Ratikkaan, Elli Peltomaa 6A-luokalta selostaa.

– Yllätyin kovasti, että voitin kilpailun, mutta olin siitä tosi iloinen. Olen harrastanut piirtämistä pikkulapsesta saakka ja kuvaamataito on lempiaineeni koulussa, Isabella Roselli 8B-luokalta iloitsee.

Voittajat valittiin Tampereen kaupungin raitiotien kehitysohjelman ja Tampereen Raitiotie Oy:n asiantuntijoiden muodostamalla raadilla. Koska raadin suosikkityöt sattuivat olemaan samasta koulusta, raati päätyi jakamaan palkinnon. Näin ollen puolet heijastimista painetaan Ellin kuvituksella ja toinen puoli Isabellan kuvituksella.

– Ellin piirroksessa meitä ihastutti sekä idea että toteutustapa. Ratikka on selvästi kaikkien kulkuväline: matkustajina on niin aikuisia, lapsia, vanhuksia, rakastavaisia kuin eläimiäkin. Mukana näyttäisi olevan ilmeestä päätellen yksi Ratikan vastustajakin, viestinnän asiantuntija Sari Mäkelä Tampereen Raitiotie Oy:stä hymyilee.

– Isabellan työssä pidimme kovasti värimaailmasta ja siitä, kuinka siitä erottaa heti Ratikan, vaikka työ onkin itsessään toteutettu abstraktisti, Mäkelä jatkaa.

Lajinsa ensimmäiset testimatkustajat Tampereen Ratikan kyytiin tammikuussa

Kuva: Tampereen seudun joukkoliikenne

Tampereen raitiotiejärjestelmän ja uusien raitiovaunujen testit ovat jo pitkällä, ja Ratikan liikenteenohjaajien ja kuljettajien koulutus on käynnissä. Kaikille avoin Ratikan koeliikenne alkaa huhtikuun alussa. Tampereen Ratikan matkakokemus viimeistellään asiakkaista koostuvien testiryhmien avulla.

Testimatkustajiksi haki yhteensä 1930 innokasta. Testimatkustajien arvonta on nyt käynnissä. Testit alkavat tammikuun lopulla ja jatkuvat maaliskuun loppuun. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi testit suoritetaan aiemmista suunnitelmista poiketen pienissä, alle 10 hengen ryhmissä. Testaukseen osallistuvien turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

”Asiakastestaus on tärkeä vaihe palvelun viimeistelyssä mahdollisimman helppokäyttöiseksi. On hienoa, kuinka moni on ilmaissut kiinnostuksensa päästä testimatkustajaksi. Mukaan on hakenut paljon erilaisia käyttäjiä ja huomioon on otettu myös esteettömyyden testaaminen”, Nyssen asiakkuuspäällikkö Riikka Salkonen kertoo.

Alkuvuoden matkustajatesteissä on tarkoitus kokeilla muun muassa sitä, miten matkustajien siirtyminen pysäkiltä vaunuun sujuu. Tieto on tärkeä aikataulujen rakentamisessa realistisiksi ja toimiviksi. Osassa testeistä kokeillaan matkan maksamista niin matkakortin kuin Nysse Mobiilin avulla. Testeissä tarkkaillaan myös matkustajainformaation toimivuutta, esimerkiksi kuulutusten äänenvoimakkuuden säätöä ja opasteiden ymmärrettävyyttä.

 ”Haluamme rakentaa ratikasta kulkumuodon kaikille. Kuten muissakin palveluissa, myös ratikassa on useita käyttäjäryhmiä, joilla on erilaisia tarpeita matkustamiseen liittyen. Palvelua ja sujuvaa asiakaskokemusta kehittäessämme haluamme huomioida mahdollisimman tarkasti nämä tarpeet ja toisaalta löytää mahdolliset haastekohdat, joita voimme yhdessä parantaa”, VR:n asiakaskokemuspäällikkö Mari Siikonen kertoo.

Tuleville käyttäjille on järjestetty vuodesta 2018 alkaen useita tilaisuuksia tutustua vaunuun ja antaa palautetta käyttäjäkokemuksesta. Muun muassa vaunun sisustusta ja sen ratkaisuja on muokattu saadun palautteen perusteella. Niin ikään on päästy äänestämään Ratikan väristä ja penkkien kuosisuunnittelijasta.

”Käsillämme on nyt yksi merkittävimmistä askeleista kohti 9.8. alkavaa Tampereen Ratikan liikennöinnin aloittamista. Odotamme suurella mielenkiinnolla tätä hetkeä, kun ihan oikeat matkustajat tulevat Ratikan kyytiin ja saamme heiltä palautetta loppukäyttäjän näkökulmasta. Matkustaja katsoo Ratikkaa ihan uudesta näkökulmasta ja siksi on hienoa, että voimme tarjota vielä mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin ennen matkustajaliikenteen alkua”, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö iloitsee.

Tampereen Ratikan viides vaunu saapuu viikonloppuna – Perjantaina on luvassa erityistä bongattavaa

Tampereen Ratikka nähdään keskustassa jouluisissa tunnelmissa perjantaina 18.12. Kuvassa on käynnissä Tampereen Ratikan ensimmäiset koeajot keskustassa 15.11. Kuva: Pasi Tiitola/ Tampereen Raitiotie Oy

Tampereelle saadaan viides raitiovaunu myöhään lauantai-iltana 19.12. Ratikka alkaa olla koeajojen myötä tamperelaisille tuttu näky liikenteessä. Perjantai-iltapäivänä Tampereen Ratikan koeajoissa virittäydytään joulutunnelmaan.

– Kaikkien vaunujen käyttöönotto on sujunut odotusten mukaisesti. Saamme vielä yhden vaunun kotipesään ennen joulua. Seuraava vaunu saapuu tammikuussa, Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen kertoo.

Tampereen Ratikan koeajoissa testataan niin raitiotiejärjestelmää kuin uusia raitiovaunujakin. Joulukuun 2. päivänä Ratikan liikennöinnistä vastaava VR aloitti myös liikenteenohjaajien koulutusajot. Niitä suoritetaan pääsääntöisesti arkipäivisin noin klo 8 ja 16 välillä. Ensi keväänä koeajoja tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Perjantaina 18.12. Ratikka liikkuu koeajoalueella noin klo 15.30-17.30 hieman viihteellisimmissä merkeissä. Ratikan voi bongata joulutunnelmissa keskustassa rautatieaseman ja Pyynikintorin välillä noin klo 16-17.

– On ollut mukava huomata, että ihmiset ovat kokeneet Ratikan koeajojen ja raitiotien rakentamisen vauhdikkaan etenemisen tuoneen positiivista väriä tähän koronan harmaaksi värjäämään arkeen. Haluamme kiittää tällä pienellä Tampereen Ratikan liikennöintiallianssin, eli Nyssen, Tampereen Raitiotie Oy:n ja VR:n tempauksella kaikkia Ratikan matkaa seuranneita ihmisiä, Tampereen Raitiotie Oy:n viestinnän asiantuntija Sari Mäkelä selventää.

Tempauksessa huomioidaan voimassaolevat koronarajoitukset. Tampereen Ratikan liikennöintiallianssi muistuttaa, että kaikkien Ratikkabongarien tulee muistaa maskisuositus sekä turvavälit niin toisiinsa kuin Ratikkaan.

Ratikka on pysyvä osa Tampereen liikennettä, joten kannattaa kerrata myös Ratikkakaupungin liikennesäännöt osoitteessa

www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Tredulle oikeus kouluttaa kaupunkiraideliikenteen kuljettajia

Kuva: Laura Vanzo

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Tredulle oikeuden järjestää kaupunkiraideliikenteen kuljettajan tehtävään valmistavaa koulutusta 1.1.2021 alkaen. Kaupunkiraideliikenne alkaa Tampereella elokuussa 2021, jolloin osaajien tarve alueella kasvaa. Tampereella tullaan vuosittain tarvitsemaan noin 10 ratikankuljettajaa.

Tammi-elokuussa koulutetaan yli 60 kuljettajaa

Raitiovaununkuljettajakoulutus alkaa 11.1.2021. Oppisopimuskoulutus kestää 24 viikkoa. Tammi-elokuun aikana koulutetaan neljä ryhmää, joista kuhunkin valitaan 16–17 opiskelijaa. Koulutuksen aloitukseen on Tredussa valmistauduttu pätevöitymällä raitiovaunun ajo-opetukseen sekä materiaalin rakentamiseen.

Koulutuksessa huomioidaan Tampereen erityistarpeet

Tällä hetkellä koulutusta on Suomessa järjestetty vain Helsingissä Helsingin kaupunkiraideliikenteen tarpeisiin. Tampereella ratainfra, liikenteenohjaus ja käyttöönotettava kalusto poikkeavat merkittävästi pääkaupungin vastaavista. Tämä asettaa kaikille raitiovaununkuljettajakoulutukseen osallistuville mielenkiintoisen haasteen.

Tredu vastaa kuljettajakoulutuksesta, mutta koulutuksen sisältöä ja toteutusta suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä VR Groupin ja Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa.

Tampereen Ratikan koeajot jatkuvat läpi talven – Raitiotiellä liikkuva kalusto on jatkossa pysyvä osa Tampereen liikennejärjestelmää

Tampereen Ratikan koeajoissa otettiin marraskuun 15. päivä historiallinen askel, kun raitiovaunulla ajettiin ensimmäistä kertaa Pyynikintorille asti. Koeajot ydinkeskustassa ovat sujuneet odotusten mukaan. Ratikan koeajoissa on kyse monipuolisesta kokonaisuudesta, jossa testataan niin raitiotiejärjestelmää kuin uusia raitiovaunujakin. Joulukuun 2. päivänä aloitetaan myös liikenteenohjaajien koulutusajot. Tammikuussa päästään aloittamaan käytännön palvelukokemuksen kehittäminen, kun koeajot testimatkustajien kanssa alkavat. Sen lisäksi, että raitiovaunut ovat pysyvä osa Tampereen liikennejärjestelmää, kiskoilla liikkuu säännöllisesti myös kunnossapitokalustoa. Raitiotien myötä Tampereen liikenneympäristö on muuttunut ja sen vuoksi on syytä opetella uudet toimintatavat liikenteessä.

Tampereen Ratikan liikennöinti alkaa 9.8.2021. Sitä ennen raitiotiejärjestelmän ja raitiovaunujen käyttöönotossa on edessä vielä monta vaihetta, joilla varmistetaan liikenteen mutkaton sujuminen tulevaisuudessa. Koeajot jatkuvat liikennöinnin aloittamiseen asti ja raitiotiellä liikkuva kunnossapitokalusto tulee olemaan myös tuttu näky Tampereella liikkuville.

Tähän mennessä Tampereen Ratikan koeajoja on suoritettu vaunuja valmistavan Škoda Transtech Oy:n ja raitiotietä rakentavan Raitiotieallianssin kanssa. Joulukuun alussa myös Ratikan liikennöinnistä vastaava VR aloittaa koeajot. Koeajojen koordinoinnista vastaa raitiotiejärjestelmän ja vaunut omistava Tampereen Raitiotie Oy. Ajantasaisen tiedon Ratikan koeajoista saa Tampereen Ratikan kanavista.

Sujuva liikenne on yhteispeliä

Sujuva liikenne on yhteispeliä ja liikenteen sujuvuus syntyy sekä toisten huomioon ottamisesta että sääntöjen noudattamisesta. Ratikan tulo antaa hyvän syyn yhteispelin petraamiseen.

– Olemme huomanneet koeajoissa, että esimerkiksi autoilijat liikkuvat ajoittain Ratikalle varatulla rata-alueella, vaikka liikennemerkit ja reunakivet ohjaavat liikenteen uusille kaistoille. Autoillessa tulee olla tarkkana opasteiden kanssa ja Ratikka-ajan liikennesääntöihin kannattaa tutustua Tampereen Ratikan sivuilla, projekti-insinööri Niina Uolamo Tampereen Raitiotie Oy:stä muistuttaa.

Jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä on myös edessä uuden opettelua suojatiemuutosten vuoksi. Raitiotien rakentamisen myötä Tampereelle on saatu mm. täysin uudistettu Hämeenkatu.

– Varsinkin Hämeenkadulla on sekä raitiotien ylityspaikkoja että suojateitä, joissa on eroja väistämisvelvollisuuksien osalta, Uolamo toteaa.

Suojateillä, jotka Hämeenkadulla ovat pääosin valo-ohjattuja, Ratikka ja autoliikenne ovat väistämisvelvollisia. Raitiotien ylityspaikoilla, jotka monet sijaitsevat entisten suojateiden kohdilla, ei uudessa tilanteessa ole suojatien merkintöjä. Ylittäessään katua muualta kuin suojatien kautta, ovat jalankulkija ja pyöräilijä väistämisvelvollisia.

– Raitiotiereitin varrella liikuttaessa tulisi opetella uudet liikkumiskäytännöt ja yhteiset pelisäännöt liikenteessä. Ratikka tulee jatkuvien koeajojen myötä liikkumaan osana tamperelaisten arkea lähes päivittäin jo ennen elokuussa alkavaa säännöllistä liikennöintiä. Siksi raitiotien liikennesäännöt on hyvä ottaa haltuun heti.

Ratikka osaksi päivittäistä liikennettä

Marraskuun puolivälissä aloitetuissa Hämeenkadun ja Pirkankadun koeajoissa testattiin kattavasti radan ja sen teknisten järjestelmien toimivuus. Lisäksi koko varikko–Pyynikintori -välillä tehtiin kahden vaunun koeajoja. Niissä tarkastelun kohteena olivat etenkin vaunujen ulottumat sekä liikenne- ja varoitusvalojen toiminta. Useamman vaunun koeajoja jatketaan läpi talven.

– Koeajoissa ei tullut eteen mitään isoja yllätyksiä, joten ratainfran ja vaunun yhteensopivuus saatiin testattua kauttaaltaan, Niina Uolamo tiivistää.

Koeajoja jatketaan vaunutestien muodossa läpi talven. Ensi keväänä koeajot laajenevat myös Taysin linjalle eli Teiskontieltä Tekunkadun ja Kuntokadun kautta Lääkärintielle sekä Hervannassa Atomipolulta Hervantajärven päätepysäkille.

Liikenteenohjaajat ja raitiovaunun kuljettajat pääsevät tositoimiin

Joulukuun 2. päivä Tampereen Ratikan liikennöinnistä vastaava VR pääsee aloittamaan koeajot, joilla Ratikan liikenteenohjaajat koulutetaan ammattiinsa. VR suorittaa koeajoja, joissa testataan esimerkiksi suunniteltujen ajoaikojen ja aikataulujen toimivuutta sekä erilaisia työvuoroon kuuluvien tehtävien suorittamista ja ajoitusta.

– Olemme todella innoissamme siitä, että pääsemme tositoimiin, eli ajamaan Ratikkaa – vaikkakin alkuun varovaisesti ja pienimuotoisesti koulutus- ja testiajona. Ajamme pääsääntöisesti arkipäivisin noin klo 8 ja 16 välillä. Ensi keväänä teemme koeajoja myös iltaisin ja viikonloppuisin. Koeajoissa käytettävien vaunujen määrä vaihtelee tehtävien testien mukaan, Tampereen Ratikan operatiivinen päällikkö Vesa Rauhala VR:ltä selventää.

Lisäksi koeajoissa testataan Ratikan palvelun toimintaa eri käyttäjäryhmien kanssa. Ensimmäiset testimatkustajat pääsevät kyytiin tammikuussa. Tampereen Ratikasta tulee osa Nyssen joukkoliikennejärjestelmää, ja testimatkustajien rekrytoinnista vastaa Nysse. Testimatkustajien haku on auki 6.12. asti osoitteessa www.nysse.fi/nysselab. Erityisryhmien testimatkustajat rekrytoidaan Tampereen kaupungin yhdenvertaisuuskoordinaattorin kautta.

Koeajojen ja testien lisäksi VR kouluttaa kevään aikana noin 65 kuljettajaa ajamaan Ratikkaa. Ensimmäinen kuljettajakurssi tulee ajoharjoitteluun helmikuun alussa, minkä jälkeen opetusajot näkyvät yhä enenevässä määrin Tampereen katukuvassa. Kesällä kaikki kuljettajat ovat ajamassa ja kaikki 19 raitiovaunuakin ovat saapuneet Tampereelle.

Kunnossapito varmistaa liikennöintiä

Raitiotiereitin varrella liikkuvien kannattaa huomioida, että kiskoilla voi liikkua myös kunnossapitokalustoa. Tampereen Ratikan kunnossapitoallianssi pitää huolta siitä, että Ratikka voi kulkea turvallisesti ja suunnitelmien mukaisesti.

Raitiotien kunnossapitotöitä tehdään ympäri vuorokauden. Yöllä tehdään töitä, jotka häiritsisivät päivällä liikennöintiä.

Lisätietoja:

Tampereen Ratikan liikenneturvallisuussivu: www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Tampereen Ratikan koeajoissa alkaa uusi aikakausi – Testimatkustajien rekrytointi aloitetaan ja VR astuu Ratikan puikkoihin

Tampereella otetaan 4. marraskuuta jälleen merkittävä Ratikka-ajan askel, kun vastuu Tampereen Ratikan liikennöinnistä siirtyy VR:lle. Samalla koeajoissa siirrytään vaiheeseen, jossa ensimmäiset testimatkustajat pääsevät Ratikan kyytiin antamaan palautetta raitiotiejärjestelmästä sekä suunnitellusta liikenteestä kokonaisuutena. Nysse aloittaa testimatkustajien rekrytoinnit verkkosivuillaan 2.11. Ensimmäiset testimatkustajat pääsevät kyytiin alkuvuonna 2021.

Marraskuun 4. päivä on monessa mielessä merkityksellinen päivämäärä Tampereen Ratikan matkalla kohti liikennöinnin aloitusta, eli ensi vuoden elokuun 9. päivää. Raitiotiejärjestelmän ja vaunujen tekniikan testaamisen lisäksi silloin päästään aloittamaan työ palvelukokemuksen kehittämisessä.

-Marraskuun alussa kahden ensimmäisen raitiovaunun omistusoikeus ja vastuu siirtyvät vaunut valmistavalta Škoda Transtech Oy:ltä Tampereen Raitiotie Oy:lle. Luovutamme vaunut vuokrasopimuksen mukaisesti edelleen yhtiömme, Nyssen ja VR:n muodostaman liikennöintiallianssin käyttöön. Sen myötä Tampereen Ratikan liikennöinnistä vastaava VR pääsee aloittamaan näillä vaunuilla liikenteenohjaajien ja kuljettajien koulutuksen ja Nysse voi aloittaa testimatkustajien rekrytoinnin, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö selventää.

Nyt alkavassa vaiheessa päästään testaamaan käytännössä kehitysvaiheen aikana suunniteltua liikennöinnin toteuttamista. Vaiheeseen kuuluvat kuljettajien ajo-opetus ja ajoharjoittelu sekä koeajojen suorittaminen. Koeajojen aikana testataan mm. ajoaikoja ja pysäkkitoimintoja, työvuoroja, työ- ja liikenneturvallisuutta, liikennevalojen toimintaa matkustajaliikenteen mukaisella volyymillä, matkustajapalvelua, matkustajainformaatio- ja lipunleimauslaitteiden toimintaa sekä harjoitellaan poikkeustilanteita.

VR vastaa 4. marraskuuta alkaen Tampereen Ratikan liikennöinnistä, sisältäen sekä liikenteenohjaustoiminnat että Ratikoiden kuljettamisen. VR huolehtii raitiovaunukuljettajien ja liikenteenohjaajien rekrytoinnista ja kouluttamisesta. Ensimmäiset liikenteenohjaajat aloittivat koulutuksensa keväällä ja yhteensä 65 raitiovaununkuljettajan koulutukset käynnistyvät tammikuussa. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun kanssa. Parhaillaan koulutettavat liikenteenohjaajat aloittavat nyt ajoharjoittelunsa ja tulevat toimimaan ensimmäisinä Tampereen Ratikan ja VR:n raitiovaununkuljettajina.

-Olemme VR:llä todella innoissamme päästessämme laajentamaan osaamistamme uusille raiteille. Olemme vastuullinen joukkoliikenneyhtiö, joka haluaa kasvaa kestävän liikenteen kautta, joten ratikka on meille luonnollinen laajenemissuunta. Odotamme innolla nyt alkavaa uutta vaihetta, jossa pääsemme testaamaan liikennettä sekä palvelukonseptia käytännössä. On hienoa olla mukana kehittämässä kasvavalle Tampereelle entistä parempaa kaupunkiliikenteen kokonaisuutta, VR:n matkustajaliikennejohtaja Topi Simola kertoo.

Tampereen raitiotiejärjestelmän testit aloitettiin Saksasta tuodulla käytetyllä raitiovaunulla jo maaliskuussa, ja Tampereen Ratikka on totuttu näkemään kaupungin liikenteessä heinäkuusta alkaen. Tähän mennessä Ratikalla on liikuttu Itsenäisyydenkadun asematunnelille asti. Marraskuun puolivälissä koeajot laajenevat Pyynikintorille asti.

-Sen lisäksi, että liikennöintiallianssi aloittaa nyt kokonaisuuden testit aikatauluista asiakaspalvelumalliin, raitiotiejärjestelmän koeajojen parissa liikutaan usean muunkin toimijan voimin. Tampereelle saapuu yhteensä 19 raitiovaunua ja vaunuvalmistaja Škoda Transtech testaa linjalla niiden toiminnallisuuksia. Lisäksi liikennöinnin aloittamiseen asti otetaan vaiheittain käyttöön uusia rataosuuksia. Raitiotieallianssi vastaa näistä infran testeistä. Pysyt parhaiten perillä kaikista näistä koeajoista seuraamalla Tampereen Ratikan verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia, Tampereen Raitiotie Oy:n projekti-insinööri, koeajokoordinaattori Niina Uolamo kertoo.

Sinustako Tampereen Ratikan testimatkustaja? – Näin haet

Tampereen Ratikan liikennöinti alkaa 9.8.2021 ja bussit siirtyvät silloin uusille reiteille. Tampereen Ratikan avoin koeliikenne käynnistetään 1.4.2021. Silloin kaikki pääsevät Ratikan kyytiin Nyssen lipputuotteilla. Koeliikenteen aikana ei kuitenkaan liikennöidä säännöllisesti tai aikataulujen mukaisesti vaan bussit kulkevat Ratikan rinnalla nykyisillä reiteillä. Avoimen koeliikenteen aikana testataan esimerkiksi pysäkkitoimintoja, infojärjestelmiä ja koko palveluketjun toimivuutta.

Ennen 1.4. alkavaa avointa koeliikennettä Nysse etsii Tampereen Ratikkaan testimatkustajia, joiden avulla Ratikan palvelu viimeistellään. Testeissä voidaan kokeilla esimerkiksi sujuvaa siirtymistä pysäkiltä vaunuun, matkantekoa liikkuvassa Ratikassa, maksamisen helppoutta, matkustajainformaatiota jne.

Testaaminen voi olla luonteeltaan esimerkiksi yksittäisen matkan läpikäynti tai jonkin toimenpiteen tekeminen useaan kertaan. Haastattelijat ja suunnittelijat keräävät kommentteja ja kokemuksia sekä ohjaavat tilannetta. Osa testeistä tehdään ryhmissä ja niissä huomioidaan sen hetkiset terveysturvallisuudesta annetut suositukset.

-Testimatkustajien työ on erittäin tärkeää, sillä pienet yksityiskohdat ratkaisevat usein, kuinka hyvä palvelusta lopulta tulee, Nyssen asiakkuuspäällikkö Riikka Salkonen toteaa.

Testeihin haetaan kaiken tyyppisiä käyttäjiä, pois lukien erityisryhmät (esimerkiksi pyörätuolin käyttäjät, näkövammaiset ja liikuntarajoitteiset). Erityisryhmien testaukset koordinoidaan erikseen Tampereen kaupungin yhdenvertaisuuskoordinaattorin kautta ja tästä tiedotetaan erikseen.

Nysse valitsee testimatkustajista käyttäjäprofiilien perusteella sopivat osallistujat tarvittaessa arpomalla.

Testimatkustajaksi voi hakea 2.11.-6.12.2020 osoitteessa nysse.fi/nysselab

YIT rakentaa Tampereen raitiotieverkon vaiheen kaksi yhdessä Raitiotieallianssin kanssa

Tampere Ratikka -Tampereen Kaupunki Sepankatu

Tampereen raitiotie Oy ja Tampereen kaupunki ovat valinneet YIT:n, NRC:n, Swecon ja AFRYn muodostaman allianssin Tampereen raitiotien vaiheen kaksi toteuttajaksi. Hanke on jatkoa vaiheen yksi allianssisopimukselle.

Raitiotieallianssin osapuolet suunnittelevat ja rakentavat yhdessä raitiotielinjan toisen vaiheen, jonka pituus tulee olemaan 6,6 kilometriä. Sopimukseen kuuluu mm. rata-, kadunrakennus- ja pohjatöitä. Työ alkaa vuonna 2020 ja kohteen aikataulun mukainen valmistumisaika on vuoden 2024 loppuun mennessä.

Tampere Ratikka – Tampereen Kaupunki Rantatie

”Rakentamispäätös jatkaa joukkoliikenteen vahvaa kehittämistä Tampereella. Tuleva raitiolinja palvelee kaupungin vahvoja kasvusuuntia ja koko kaupunkirakenteen kehitystä. Olemme erittäin tyytyväisiä, että allianssityö jatkuu yhdessä osaavan ja kokeneen palvelutuottajatiimin kanssa,” Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö sanoo.

Hankkeen arvo on yhteensä yli 112 miljoonaa euroa, josta YIT:n osuus on noin 62 miljoonaa euroa. Raitiotielinjan toinen vaihe koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen, YIT:n osalta noin 25 miljoonaa euroa, kirjataan vuoden viimeisen neljänneksen tilauskantaan hankkeeseen liittyvän kahden viikon valitusajan päätyttyä. Toinen osa, YIT:n osalta noin 37 miljoonaa euroa, kirjataan tilauskantaan sopimuksessa vaaditun vesistön täyttöluvan tullessa lainvoimaiseksi arviolta vuoteen 2022 mennessä.

Kolmas Ratikka saapuu Tampereelle viikonloppuna

Kuva: Pasi Tiitola / Tampereen Raitiotie Oy

Tampereelle saadaan kolmas raitiovaunu viikonlopun 17.-18. lokakuuta aikana. Nyt saapuva vaunu on toinen sarjatuotantona valmistettu Tampereen Ratikka. Tästä eteenpäin Tampereelle saapuu 2-3 raitiovaunua kuukaudessa.

Tampereelle saatiin ensimmäinen täysin valmis raitiovaunu kuukausi sitten. Vaunu on käyttöönotettu syys- ja lokakuun aikana ja se onkin nähty liikkumassa Hervannan raitiotievarikon ja Turtolan välisellä rataosuudella lajinsa ensimmäisen Tampereen Ratikan kanssa. Vaunuilla on tehty testejä, joilla säädetään suorituskykyä. Niille on suoritettu mm. jarrujen hienosäätöä, seurattu vaunujen virranottoa ja -syöttöä samassa syöttöjaksossa sekä kuormitusta vaunun työnnössä ja vedossa.

-Raitiovaunujen käyttöönotto on onnistunut odotusten mukaisesti. Niistä saatujen tulosten perusteella Škoda Transtech Oy valmistaa loput Ratikat sarjatuotantona. Tästä eteenpäin vaunuja alkaa tulla meille noin 2-3 kappaletta kuukaudessa. Neljäs Ratikka saapuu Tampereelle marraskuussa, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Vuoden loppuun mennessä Tampereella on seitsemän raitiovaunua. Tampereelle tulee yhteensä 19 Ratikkaa.

Tampereen Ratikka on ensimmäinen Škoda Transtech Oy:n valmistama pikaraitiotievaunu. Se on esteetön, tilava, ilmastoitu ja suunniteltu erityisesti pohjoisen olosuhteisiin. Raitiovaunu on 37,3 metriä pitkä, 3,6 metriä korkea ja 2,65 metriä leveä ja sen paino on ilman matkustajia 56,8 tonnia, mikä tekee siitä tähän mennessä kooltaan suurimman Pohjoismaissa valmistetun raitiovaunun.

Kokonsa ja ominaisuuksiensa lisäksi vaunusta tekee erityisen se, että se on tamperelaisten kanssa yhdessä suunniteltu. Tamperelaisille on järjestetty useita tilaisuuksia tutustua vaunuun ja antaa palautetta käyttäjäkokemuksesta. Muun muassa vaunun sisustusta ja sen ratkaisuja on muokattu saadun palautteen perusteella.

Katso Tampereen Ratikan esittelyvideo: https://www.youtube.com/watch?v=zGZ9eCERVvk

Tampereen raitiotien kaikki kiskot asennettu ja raidetyöt valmistumassa

Kuva: Raitiotieallianssi Wille Nyyssonen

Tampereen raitiotien kaikki raiteet Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysin yliopistosairaalalta Hatanpään valtatielle on nyt asennettu. Viimeinen kisko-osuus asennettiin Hatanpään valtatien ja Hämeenkadun liittymään kaarrekiskona.

Kaksoisraidetta on nyt yhteensä noin 15 700 metriä. Kiskojen asennuksen lisäksi kiintoraidelaatat, joihin kiskot on kiinnitetty, saadaan valettua valmiiksi lähipäivinä.

Tämä on historiallinen hetki, sillä nyt saadaan päätökseen Tampereen raitiotien ensimmäisen osan keskeisin työvaihe eli raidetyöt, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus iloitsee.

Tampereen raitiotierataa on kolmen ja puolen vuoden aikana rakennettu suunniteltua nopeammin, ja raidetyöt ovat olleet edellä aikataulua. Raitiotien alkuperäisestä linjauksesta (keskusta-Hervanta-Tays) on nyt kaikkiaan valmiina 90 prosenttia ja työt etenevät jopa edellä aikataulua. Tämänhetkinen arvio on, että osan 1 tavoitekustannus tullaan alittamaan 26 miljoonalla eurolla.  Hatanpään valtatien raitiotietöiden valmiusaste on 46 % ja rakentaminen etenee myös tällä osuudella suunnitellusti.

Tampereen kaupunginvaltuusto teki viime vuoden marraskuussa päätöksen raitiotien jatkamisesta Hatanpään valtatielle. Tämä päätös toi kaksoisraidetta rakennettavaksi alkuperäisen linjauksen (Pyynikintori–Hervanta –Tays) lisäksi vielä noin 700 metriä lisää.

Viimeiset kiskot asennettiin Hatanpään valtatien ja Hämeenkadun liittymäalueelle. Kohta oli kiskojen asemoinnin kannalta haastava, mutta työt onnistuivat erinomaisesti. Valutöiden jälkeen radalle asennetaan vielä pintarakenteet nupukivistä, Valjus kertoo.

Tampereen raitiotieradan toimivuus testattu koeajoissa

Tampereella raitiotierata on joko sepelirataa tai kiintoraidelaattaan perustuvaa rataa, jonka pinnoitteena on nurmi, kiveys tai asfaltti. Keskustassa, Kalevassa ja Hervannassa raitiotie on pääasiassa toteutettu betonista valetulla kiintoraidelaatalla, johon kiskot on asennettu. Hervannan valtaväylän varrella raitiotierata on sepelirataa, jota on muutamia osuuksia myös Kalevassa ja Hervannassa. Hervannan raitiovaunuvarikolla on molempia ratatyyppejä, ja kaikkiaan varikon alueella on raidetta noin neljä kilometriä. Eri ratatyyppejä on koeajoissa testattu jo Hervannan ja Tammelan välillä.

Koeajoissa on testattu raiteiden ja vaihteiden ajettavuutta sekä vaunun asemoitumista rataan. Mitään isoja muutostarpeita ei ole ilmaantunut eli rata täyttää tehtävänsä ja toimii hyvin yhdessä vaunujen kanssa, Raitiotieallianssin päällysrakennevastaava Timo Kuusela toteaa.

Kolmessa ja puolessa vuodessa valmistunut rata on Kuuselan mukaan ollut kaikilta osin onnistunut urakka.

Kyllähän tämän tavoitteen saavuttaminen on mahtava suoritus kaikilta eri työryhmiltä, jotka ovat tehneet sujuvaa yhteistyötä. Työtahti on ollut kova, mutta tekemisen yhteydessä prosessit on hiottu toimiviksi ja radan rakentamiseen on löytynyt myös lukuisia innovaatioita. Voidaan kyllä sanoa, että Tampereella on varmasti raitiotierakentamisen huippuosaamista tällä hetkellä.  On myös todella hienoa olla mukana tekemässä tätä historiallista hanketta, Kuusela toteaa.

Tampereen raitiotien ensimmäiset kiskot asennettiin Hervantaan 18.5.2017, Insinöörinkadun ja Kanjoninkadun liittymään. Hämeenkadun viimeiset kiskot asennettiin Hämeensillalle kolme vuotta myöhemmin tänä keväänä eli 20.5.2020.

Päällysrakennetöiden ohella raitiotielle on asennettu sähköliikenteen vaatimia rakenteita eli sähköratapylväitä ja ajojohtimia sekä useita muita teknisiä järjestelmiä kuten liikennevaloja ja turvalaitteita. Seuraavat koeajot keskusta-alueella tehdään marraskuussa Hämeenkadulla ja Pirkankadulla. Tällöin liikenteessä voi nähdä jälleen useampia raitiovaunuja samaan aikaan, kun ajetaan myös kahden vaunun testejä.

Ratatermejä:

Kisko

Kisko on raitiotien tärkein yksittäinen komponentti. Sen tehtävänä on kantaa päällään kulkevan vaunun paino ja jakaa se alla oleville ratapölkyille tai betonilaatalle.  Kantamisen lisäksi kisko toimii vaunun pyörille tasaisena kulkualustana ja ohjaa niiden kulkua. Kiskon käyttöikä riippuu monista tekijöistä, mm. kiskoon käytetystä teräslaadusta. Prosesseilla, joilla kisko valmistetaan, voidaan vaikuttaa kiskon mekaanisiin ominaisuuksiin. Tampereella on käytössä kahta kiskotyyppiä, urakiskoa ja vignole-kiskoa. Näiden merkittävin ero on siinä, että urakiskossa on erillinen ura kiskopyörän laippaa varten.

Raide

Raide muodostuu kahdesta rinnakkain asennetusta kiskosta, joiden etäisyyttä toisistaan määrittää raideleveys. Tampereen raitiotien raideleveys on 1435 mm eli sama, joka muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa on yleisesti käytössä. Helsingin raitiotien raideleveys on 1000 mm.  Suomen rataverkolla junakaluston käyttämä raideleveys on 1524 mm.

Kaksoisraide

Kaksoisraide on nimensä mukaisesti kaksi rinnakkain kulkevaa raidetta. Tällöin siis kiskoja rinnakkain on neljä ja raiteita kaksi. Kaksoisraide mahdollistaa yhtäaikaisen raitioliikenteen kumpaankin suuntaan.

Rata

Valmiista raitiotieradasta puhutaan siinä vaiheessa, kun kaikki tekniset järjestelmätkin on asennettu. Teknisiä järjestelmiä ovat sähköradan rakenteet kuten pylväät, ajojohtimien ripustimet ja ajojohtimet. Lisäksi rataan kuuluu ohjaus-ja turvalaitteita, joita ovat mm. vaihteiden kääntölaitteet ja raitiotien liikennevalot. Tampereella ratatyyppeinä on käytetty sepelirataa ja kiintoraidelaattaan perustuvaa rataa, jonka pinnoitteena on nurmi, kiveys tai asfaltti.

Radan päällysrakenne

Raitiotien päällysrakenne koostuu tukikerroksesta ja raiteesta. Tukikerros on joko betonia tai sepeliä, ja se pitää raiteen oikeassa asennossa, jakaa kuormia ja muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan.