Vastaajien enemmistö suhtautuu raitiotiehen myönteisesti
Tamperelaisten näkemyksiä raitiotiestä selvittäneen kyselytutkimuksen mukaan vastaajista lähes jokainen pitää pyrkimystä kehittää Tamperetta tärkeänä ja valtaosa suhtautuu raitiotiehen myönteisesti. Vastaajien reilu enemmistö (69 %) uskoo raitiotien vahvistavan Tampereen keskustan elinvoimaisuutta. Raitiotiellä katsotaan olevan myönteisiä vaikutuksia myös omaan elämään. Vastaajista puolet (54 %) arvioi, että raitiotie tekee Tampereesta mukavamman paikan asua. Vastaajien enemmistö (56 %) kertookin suhtautuvansa raitiotiehen erittäin tai jonkin verran myönteisesti. Tulokset käyvät ilmi Tampereen Raitiotie Oy:n teettämästä kyselytutkimuksesta, jonka toteutti IRO Research Oy. Vastaajina kyselytutkimuksessa oli yhteensä 500 Tampereen asukasta, jotka olivat iältään 15–75-vuotiaita.
Kyselytutkimuksen vastaajista neutraali kanta raitiotiehen on noin viidenneksellä (21 %). Jonkin verran kielteisesti tai erittäin kielteisesti raitiotiehen kertoo suhtautuvansa lähes neljännes (23 %) vastaajista.
– Olemme tekemässä raitiotiejärjestelmää, joka laajenee tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana kasvavan kaupunkiseudun tarpeiden mukaisesti ja palvelee niin tamperelaisia kuin kehyskuntien asukkaita. Kyselytutkimus osoitti, että enemmistö tamperelaisista näkee raitiotien merkityksen osana toimivaa joukkoliikennettä ja odottaa miellyttävää matkakokemusta, jota lyhyellä vuorovälillä, luotettavasti ja tasaisesti kulkevat ratikat tarjoavat, kertoo toimitusjohtaja Pekka Sirviö Tampereen Raitiotie Oy:stä.
Lähes jokainen vastaajista eli 97 prosenttia pitää pyrkimystä kehittää Tamperetta tärkeänä ja selkeä enemmistö eli 69 prosenttia kokee, että raitiotie vahvistaa Tampereen keskustan elinvoimaisuutta. Vastaajista 54 prosenttia uskoo, että raitiotie tekee Tampereesta mukavamman paikan asua. Kyselytutkimus myös osoitti, että vastaajista reilu enemmistö eli 77 prosenttia kokee, että rakennushankkeista aiheutuvat väliaikaiset haitat ovat hyväksyttäviä.
Suhtautuminen raitiotiehen, kaikki
- 27% erittäin myönteisesti
- 29 % jonkin verran myönteisesti
- 21 % ei myönteisesti eikä kielteisesti
- 13 % jonkin verran kielteisesti
- 10 % erittäin kielteisesti
Suhtautuminen raitiotiehen, sukupuoli
- 57 % miesvastaajista suhtautuu erittäin (25 %) tai jonkin verran (32 %) myönteisesti raitiotiehen.
- 21 % miesvastaajista suhtautuu erittäin (10 %) tai jonkin verran (11 %) kielteisesti raitiotiehen.
- 55 % naisvastaajista suhtautuu erittäin (29 %) tai jonkin verran (26 %) myönteisesti raitiotiehen.
- 25 % naisvastaajista suhtautuu erittäin (10 %) tai jonkin verran (15 %) kielteisesti raitiotiehen.
Suhtautuminen raitiotiehen, ikäryhmät
- 15–29-vuotiaat
- 4 % erittäin kielteisesti
- 12 % jonkin verran kielteisesti
- 22 % ei myönteisesti eikä kielteisesti
- 37 % jonkin verran myönteisesti
- 25 % erittäin myönteisesti
- 30–49-vuotiaat
- 7 % erittäin kielteisesti
- 12 % jonkin verran kielteisesti
- 20 % ei myönteisesti eikä kielteisesti
- 32 % jonkin verran myönteisesti
- 29 % erittäin myönteisesti
- 50–75-vuotiaat
- 19 % erittäin kielteisesti
- 15 % jonkin verran kielteisesti
- 20 % ei myönteisesti eikä kielteisesti
- 18 % jonkin verran myönteisesti
- 27 % erittäin myönteisesti
Suhtautuminen raitiotiehen, taloudessa autoja käytössä
- Vastaajista, joiden taloudessa on yksi auto käytössä, yht. 58 % kertoo suhtautuvansa erittäin (27 %) tai jonkin verran myönteisesti (31 %) raitiotiehen.
- Tässä ryhmässä on yht. 21 % erittäin (10 %) ja jonkin verran kielteisesti (11 %) raitiotiehen suhtautuvia.
- Jos taloudessa on enemmän kuin yksi auto, vastaajista yht. 36 % ilmoittaa suhtautuvansa raitiotiehen erittäin (25 %) tai jonkin verran myönteisesti (11 %).
- Tässä ryhmässä on yht. 35 % erittäin (12 %) tai jonkin verran kielteisesti (23 %) raitiotiehen suhtautuvia.
- Vastaajista, joiden taloudessa EI OLE autoa käytössä, yht. 62 % kertoo suhtautuvansa erittäin (28 %) tai jonkin verran (34 %) myönteisesti raitiotiehen.
- Tässä ryhmässä on yht. 22 % erittäin (9 %) ja jonkin verran kielteisesti (13 %) raitiotiehen suhtautuvia.
Raitiotien vaikutukset omaan elämään ja Tampereen kehittymiseen
- Vastaajista
- 97 % (täysin samaa mieltä 79 %, osittain samaa mieltä 18 %) pitää tärkeänä, että Tamperetta pyritään kehittämään.
- 69 % (täysin samaa mieltä 34 %, osittain samaa mieltä 35 %) kokee, että raitiotie vahvistaa Tampereen keskustan elinvoimaisuutta.
- 54 % (täysin samaa mieltä 26 %, osittain sama mieltä 28 %) uskoo, että raitiotie tekee Tampereesta mukavamman paikan asua.
- 59 % (täysin samaa mieltä 23 %, osittain sama mieltä 36 %) uskoo raitiotiestä olevan hyötyä paikallisille yrityksille.
- 16 % (täysin samaa mieltä 4 %, osittain samaa mieltä 12 %) on sitä mieltä, että yrittäjien näkökulmaa on huomioitu riittävän hyvin raitiotien rakentamisessa.
- 32 % (täysin eri mieltä 13 %, osittain eri mieltä 19 %) on eri mieltä yrittäjien näkökulmaa koskevan väittämän kanssa ja kokee, että yrittäjien näkökantaa ei ole huomioitu riittävän hyvin raitiotien rakentamisessa.
- 44 % (täysin samaa mieltä 22 %, osittain samaa mieltä 22 %) arvioi vähentäneensä liikkumista keskusta-alueella rakennustöiden vuoksi.
- 46 % (täysin eri mieltä 35 %, osittain eri mieltä 11 %) kertoo, että on eri mieltä keskustassa liikkumista koskevan väittämän kanssa eli vastaajat eivät ole vähentäneet liikkumista Tampereen keskustassa rakennustöiden vuoksi.
- 77 % (täysin samaa mieltä 34 %, osittain samaa mieltä 43 %) on sitä mieltä, että rakennushankkeista aiheutuvat väliaikaiset haitat ovat hyväksyttäviä.
Kyselytutkimuksen tiedot
- IRO Research Oy toteutti kyselytutkimuksen Tampereen Raitiotie Oy:n toimeksiannosta.
- Kyselytutkimuksen kohderyhmä oli 15–75-vuotiaat Tampereen asukkaat
- Tutkimuksen otoskoko oli 500 vastaajaa, ja se kiintiöitiin asuinpaikan (raitiotielinjastosta enimmillään 800 m ja muu Tampere), sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vastaamaan Tampereen asukkaita. Yhteensä 300 vastaajaa asui raitiotielinjaston läheisyydessä ja 200 vastaajaa muualla Tampereella.
- Tiedot kerättiin tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla 21.–29.11.2017.
- Tulosten virhemarginaali on enimmillään +/- 4,5 % (N=500)